Auringonjumala Shamash antaa lain kuninkaalle
Hammurabi. Reliefi
2000 eaa:
Babyloniassa laki määrää, että kaikki liiketoiminta on kirjallisesti
vahvistettava. Asiakirja on myös
allekirjoitettava. Koska harvat osaavat
kirjoittaa, niin monet hankkivat sinetin, johon nimi on kaiverrettu. Sylinterisinetillä nimi voidaan painaa
savitauluun. Sinettiin kaiverrettu kuva
on usein Gilgamesh-eepoksen aihepiiristä.
301 jaa:
Roomassa keisari Diocletianuksen edikti koskee kirjoituksen taksoja
sadalta riviltä. Paras kirjoitus on
scriptura optima ja vähemmän huoliteltu scriptura sequens. Halvinta kirjoitusta on asiakirjojen
kirjoittaminen kurrentilla.
1215:
Magna Carta eli Englannin ensimmäisenä perustuslakina pidetty
valtuuskirja allekirjoitetaan. Sillä
paronit kaventavat kuninkaan Juhana Maaton ehdotonta valtaa.
1220:
Keisari Fredrik II kieltää dekreetissään beneventolaisen kirjoituksen
sen vaikeaselkoisuuden vuoksi. Kirjoitus
syntyi Monte Cassinon luostarissa.
Munkit luopuvat 1231 kirjoituksestaan toisen dekreetin jälkeen.
1275:
Pariisin yliopisto vaatii kirjakauppiailta valan, että he ostavat ja
myyvät kirjoja uskollisesti ja rehellisesti.
1323:
Pariisin yliopisto vaatii kirjakauppiailta takuusumman varmistaakseen
kirjojen, jotka lainataan kopioitavaksi, takaisinsaannin. Säännöksen allekirjoittavat 26
kirjakauppiasta ja kaksi naista, jotka saavat nimityksen clericus liberarius.
1474:
Maailman vanhimmat patenttilait ovat Venetsiasta. Uusia tuotteita kehittäneille käsityöläisille
ja kauppiaille myönnetään patenttilaeilla etuoikeus.
1488:
Ranskan Kaarle VIII myöntää painajille samat edut kuin Pariisin
yliopiston jäsenille.
1495:
Venetsian senaatti antaa Aldukselle privilegion hänen
Aristoteles-painokselleen. Hän saa 1498
privilegion Poliziano-painokselle, josta Jodocus Badius kuitenkin julkaisee
1499 jälkipainoksen. Paavi Aleksanteri
VI antaa Aldukselle yleisprivilegion, jonka 1513 paavit Julius II ja Leo X uudistavat. Nämä paperit ovat merkityksettömiä.
