Graafiset yritykset, painot, kustannustoiminta ja kirjakauppa 1796-1917

1796:  Kirjakevalaja Karl Christoph Traugott Tauchnitz (1761-1836) ostaa pienen painon Leipzigista.  Hän lisää 1798 yritykseensä kirjakaupan ja kustantamon sekä 1800 kirjakevalimon.  Hän tuo 1816 markkinoille huokeita kreikan  ja latinan klassikkoja, jotka on painettu ensimmäisenä Saksassa stereotypiamenetelmällä.  Tauchnitz leikkauttaa heprean ja arabian kirjakkeet ja painaa niin koraanin kuin raamatun.  Poika Karl Christian Philipp myy 1854 painon ja valimon Friedrich Metzgerille, joka myy valimon 1868 WE Drugulinille.  Toinen poika Christian Bernhard perustaa oman kustantamon Leipzigiin.

1796:  Hampurilainen Friedrich Christoph Perthes (1772-1843) on Saksassa ensimmäinen, joka perustaa kustantamoista riippumattoman kirjakaupan.

1796-1808:  Friedrich A Brockhaus aloittaa Leipzigissa ja julkaisee klassisen saksan sanakirjan ja kehittää Konversations-Lexikon -sarjan.  Saksan sanakirjaa julkaistaan 16 laitosta 150 vuoden aikana.

1797-1818:  Ruotsalainen vuorineuvos Samuel Gustaf Hermelin (1744-1820) rahoittaa niin kutsutun Hermelin-kartaston, joka sisältää 33 karttaa kuparikaiverruksina.  Hermelin luo rautateollisuutta.  Vuorimestari Anton Swabin (1763-1809) ja kaivoksen mittaaja Clas Wallmanin Länsi-Pohjan mittausten ja esitöiden jälkeen koepainettiin 1795 kartta.  Hermelin ei ollut siihen tyytyväinen, ja Wallman palasi tekemään korjauksia.  Carl Fredrik Akrell (1779-1868) kaivertaa ensimmäisen kartan.  Hän johtaa myös Åkermanin karttapalloverstasta Tukholmassa.  Hermelin sai 1796 luvan käyttää maanmittauslaitoksen karttoja ja yksinoikeuden 15 vuodeksi julkaista karttoja valtakunnan maakunnista sekä oikeuden käyttää valtion laivoja ja työvälineitä.  Suomalainen kartografi Carl Petter Hällström (1774-1836) tekee 1798-1814 paikanmäärutyksiä.  Hän saa päävastuun Suomen läänien kartoittamisesta.  Hermelinille kartoittavat Carl Magnus Robsahm (aateloituna af Robson) (1776-1840) ja Georg (Göran) Wahlenberg (1780-1851).

1798:  Saksalaisesta kirjakaupasta sanotaan, että siitä on tullut brosyyrikauppaa.  Uuden lukemisen tavan ja uuden elämäntavan tunnusmerkkejä ovat sanoma- ja aikakauslehdet.  Pienet painotuotteet menevät parhaiten kaupaksi.

1798:  Johann Conrad Hinrich julkaisee luettelon Verzeichnis neuer Bücher.  Se jatkuu nimellä Verzeichnis der Neuerscheinungen, ja julkaistaan 1842 alkaen kaksi kertaa viikossa.

1798:  Napoleonin armeija ryöstää paavin Stamperia Vaticanan kirjakkeet Imprimerie Imperialeen.  Vaatimuksista huolimatta niitä ei palauteta.

1798:  Skotlantilainen Thomas Nelson ava käytettyjen kirjojen kaupan Edinburghissa ja alkaa pian kustantaa klassikkoja.  Hänen poikansa William ja Thomas liittyvät 1835-40 mukaan.  He rakentavat kirjapainon, jossa työskentelee 600 työntekijää.  Thomas nuorempi keksii rotaatiopainokoneen, joka on näytteillä 1851 Lontoon näyttelyssä.  Haaraosasto perustetaan 1854 New Yorkiin.  Tulipalo tuhoaa 1878 painon, mutta ei satojen nimekkeiden painolevyjä.  Nelsonin uusi paino ja sitomo 1907 tuottaa 30 000 kirjaa päivässä.  Latomo ja valimo ovat erinomaiset.  Kirjojen painamisessa harvinaiset rotaatiokoneet on yhdistetty Dexterin taittokoneisiin.  Sitomossa on 25 Smyth-neulontakonetta, viisi Sheridan rullasyöttöistä kannentekokonetta (1200 kantta tunnissa), John Mercerin kokoojakone 1897 ja Smyth-kolmiteräleikkuri.  Parksiden kirjatehtaassa monta konetta on rakennettu asiakkaan toiveiden mukaisesti: liimauskone, kansituskone, kokoojakone ja esilehtien liimauskone.  Niiden suunnittelija on tehtaan pääinsinööri John Murray.  Kuljetukset koneelta ja osastolta toiselle on mekanisoitu erilaisin kuljettimin tai ajoneuvoin.  Kun kuningas Edward VII kuolee 1910, Nelson julkaisee 120 000 elämäkertakirjaa kolmessa päivässä.

1799:  Kirjaluettelo London Catalogue of Books siirtyy aakkoselliseen luokitteluun.

1799:  Allgemeinen litterarischen Anzeiger toteaa: Kirjakauppiaan pitäisi ja hän voisi olla valtion kunnioitetuimpia miehiä.

1799:  Japanin hallitus Bakufu järjestää koululaitoksen uudelleen ja alkaa painattaa kiinalaisia tekstejä Bakufu-koulujen Shoheizaka Gakumonjo käyttöön ympäri Japania.  Shisho- ja Shogaku-laitokset painetaan 1799.  Sen jälkeen 1867 mennessä painetaan yli 200 nimekettä, kaikki kiinalaisia teoksia.  Ne tunnetaan nimellä kanpan - hallituksen painokset.

1800:  Kirjan suuri menekki on yli 10 000 kappaletta eli kirja on silloin best-seller.  Vuonna 1960 best-seller -raja on 100 000 kappaletta.  Kokonaan tai osittain julkaistua raamattua on myyty eniten lähes tuhannelle kielelle käännettynä.  Kuitenkin sitä pitäisi sanoa pysyvästi myytäväksi kirjaksi eli steady-seller kuten klassikkokirjailijoiden teokset.

1800-luvun alku:  Helsingin kirjamarkkinoita hallitsee maistraatin erikoisoikeudet saanut kirjansitoja Jakob Delphin.

1801:  Kirjakauppias Hans Friedrich Vieweg (1761-1835) muuttaa Braunschweigiin.  Poika Eduard (-1869) lisää painoon kirjakevalimon ja stereotypialaitoksen.  Yritys kustantaa varsinkin luonnonhistorian kirjoja.  Eduardin poika Heinrich jatkaa yritystä.

1802:  Ranskalainen emigrantti Eleuthère Irenée du Pont de Nemours, joka oli nuorena uudenaikaisen kemian isän Antoine Lavoisier oppilaana, perustaa yhtiön Du Pont Wilmingtoniin (Delaware USA).  Ensimmäinen yhtiön valokuvausfilmi 35 millimetrin positiivinen elokuvafilmi valmistetaan 1920.  Ohjelmaan otetaan lääkintä-, hammaslääkintä- ja teollisuusröntgenfilmejä.  Du Pont tulee 1935 graafiselle alalle litofilmillä.  CRONAR-polyesterifilmipohja kehitetään 1955.  DYCRIL-fotopolymerilaatta tulee 1957 markkinoille.  Nelivärivedostusjärjestelmä on CROMALIN.  RISTON-fotopolymeriresistifilmiä käytetään virtapiirilevyjen ja monikerrospiirien valmistukseen.

1803:  Latoja William Clowes (1779-1847) perustaa Lontooseen painon.  Hänen kirjakevarastonsa on niin pieni, että hänen on painettava yöllä päivällä latomansa ja purettava ladelma seuraavan päivän työtä varten.  Clowes hankkii puoltotaantopainokoneen Applegath ja Cowper ja tulee ensimmäiseksi kirjanpainajaksi, joka käytää höyrypainokonetta.  Hän muuttaa 1825 uusiin tiloihin ja ostaa muutamassa vuodessa 20 Applegath ja Cowper-konetta, joilla painaa Charles Knightin Penny Magazinea (levikki 200 000) ja Penny Cyclopaediaa.  Clowes valaa 1839 omat kirjakkeensa ja käyttää stereotypointia laajassa mitassa.  William Clowes and Sons on 1847 maan suurimpia yrityksiä.

1803:  Mainzilainen Konrad Adolf Hartleben (1778-1863) perustaa Budapestiin kustantamon Hartleben Verlag.  Sen pääkonttori muutetaan 1844 Wieniin.

1804:  Perustetaan Itävallan valtion painatuskeskus Österreichische Staatsdruckerei Vincenz Degenin painosta.  Alunperin se on perustettu 1772, ja sillä on koulukirjojen monopoli vuoteen 1869 saakka.

1804:  Gerhard Bonnier perustaa Kööpenhaminaan kirjakaupan, josta Bonnierkonserni saa alkunsa.  Hän perustaa kirjankustantamon, päivälehden ja Skandinavian ensimmäisen lainakirjaston.  Poika Albert muuttaa Tukholmaan ja perustaa 1837 kustantamon Albert Bonniers Förlag.  Kirjankustantaja Albert Bonnier Jr johtaa 1957 lähtien konsernia.

1805:  Dortmundilainen Friedrich Arnold Brockhaus (1772-1823) on Amsterdamissa kustantamon Rohloff omistaja.  Hän muuttaa 1811 Altenburgiin ja 1817 Leipzigiin.  Leipzigilainen tohtori Löbel alkoi 1796 kirjoittaa kirjaa Conversation-Lexicon, joka on ranskalaisen Laroussen vastine.  Brockhaus täydentää sen ja julkaisee 1812.  Pojat painaja, kustantaja ja kirjakevalaja Friedrich ja Heinrich jatkavat yritystä.  Friedrich ottaa käyttöön rautaisen painokoneen, 1826 pikapainokoneen, stereotypointilaitoksen 1833 ja ostaa 1836 Walbaumin kirjakevalimon.  Heinrichin pojat Eduard ja Rudolf jatkavat yritystä.

1806:  Leipzigilainen painaja Benedictus Gotthelf Teubner (1784-1856) ostaa pienen painon, jossa aluksi toimii latojana, oikolukijana ja painajana.  Hän lisää myöhemmin kirjakevalimon ja stereotypointilaitoksen.Teubner julkaisee 1840 osana Gutenbergin juhlintaa teoksen Karl Falkenstein, Geschichte der Buchdruckerkunst.  Hän painaa myös filologisia ja matemaattisia kirjoja sekä kreikan ja latinan klassikkoja.  Vävy A Rossbach ja Albin Ackermann jatkavat yritystä.

1807:  Kirjojen huutokauppaliike Hodgsons perustetaan Lontooseen.  Sotheby's ostaa 1968 sen.

1807:  Kirjakauppias ja painaja Charles Wiley (1782-1826) perustaa New Yorkiin painon, kustantamon ja kirjakaupan, jota poika John (1808-91) jatkaa nimellä John Wiley & Sons.

1808:  Italialainen viulisti Giovanni Ricordi (1785-1853) perustaa Felice Festan kanssa Milanoon kustannusyrityksen Ricordi.  Hänen jälkeläisensä johtavat kustantamoa, kunnes 1919 mukaan tulee ulkopuolisia.  Ricordi toimi 1803 kopioijana.  Hän vietti 1807 useita kuukausia Leipzigissa tutkimassa Breitkopf & Härtelin tekniikkaa.  Yhteistyö Festan kanssa loppuu 1808, ja Ricordi jatkaa yksin musiikin kustantamista.

1809:  Painaja Charles Whittingham vanhempi (1767-1840) lähtee Lontoosta ja perustaa Chiswickiin painon.  Painajaveljenpoika Charles nuorempi jatkaa yritystä 1848 asti.  Kustantaja William Pickering (1796-1854) tilaa 1843 Whittinghamilta Juvenalis-kirjan, jota varten tilataan Caslonilta William Caslon vanhemman matriiseista valettu antiikva.  Antiikvan pienempää kokoa käytetään 1844 muihin Pickeringin kirjoihin.  Lopulta edinburghilainen valimo Miller & Richard leikkaa punssit Old Style, joita kopioidaan laajalti.  Chiswick Press painaa 1853 Pickeringille rukouskirjan Book of Common Prayer, jossa on  kuningatar Elisabetin rukouskirjaan (painaja John Day 1569) perustuvia Mary Byfieldin leikkaamia puupiirroksia.

1809:  Haminan rauhan jälkeen Suomessa avautuu uusia ja entistä laajempia työskentelymahdollisuuksia.  Suomessa ajatellaan kirjapainotoiminnan asemasta aivan toisella tavoin välittömästi sen jälkeen, kun Suomi erotetaan Ruotsista.  On toimittava omavaraisesti pyrittäessä karkottamaan isänmaasta "siellä yleisesti vallitseva pimeys ja raakalaisuus".  Napoleonin sodan vuoksi kirjojen hankkiminen Euroopan maista on vaikeaa.  Miljoonaa asukasta kohti on Ranskassa 33 ja Ruotsissa 14 kirjapainoa, mutta Suomessa vain kaksi.

1809:  Johan Christoffer Frenckell III (1789-1844) valitaan faktoriksi.  Painon uusi nimi on JC Frenckell & Poika.  Kaikki valtion Suomea koskevat painotuotteet, joihin aikaisemmin Ruotsin kirjapainoilla oli oikeus, siirretään Frenckellin kirjapainolle Turussa.  Asetukset, julistuskirjat ja virallinen lehti Åbo Allmänna Tidning luovutetaan 1810 Frenckellille, ja 1811 liike oikeutetaan julkaisemaan almanakka ja valtiokalenteri.

1809-55:  Suomessa ilmestyy 425 ensipainosta, 1856-65 enemmän kuin 46 vuodessa eli 481, 1866-75 jo 574, mutta 1876-85 peräti 1299 teosta.

1811:  Italialainen Vincent Novello perustaa Englantiin musiikkikustantamon Novello & Co.  Poika Alfred jatkaa 1829 kustannusliikkeen johdossa.  Yhtiö siirtyy myöhemmin suvun Littleton haltuun ja 1970 Granadan omistukseen.  Kustantamossa 1980-luvulla nuotteja kaiverretaan, nuottilehtiä kootaan tarramerkeistä suurille lasilevyille valokuvattavaksi ja valolatojat näppäilevät tietokoneita.

1811:  Turun akatemian uusi menosääntö lisää monessa kohdin muun muassa kirjapainossa käyttövaroja.

1812:  Väritehdas Lorilleux Lefranc perustetaan Ranskassa yhtenä ensimmäisistä värinvalmistajista.  Yhtiö muuttaa nimekseen Coates Lorilleux.

1813:  Saksalaissyntyinen Friedrich Anton Meyer(-Levin) (1769-1831) saa Akatemian konsistorilta oikeuden avata kirjakaupan Turkuun ja ryhtyä myymään kaikkia ulkomailla painettuja luvallisia kirjoja sekä soittovälineitä, karttoja, kuparipiirroksia ja muuta.  Hän saa 1827 senaatilta luvan ja muuttaa 1828 Helsinkiin nimellä Yliopiston Kirjakauppa.

1815-52:  Belgiassa painetaan salaa ranskalaisia kirjoja varaspainatteina.

1815-19:  Johann Friedrich Cotta (1764-1832) julkaisee Tübingenissä Goethen valitut teokset 20 osassa ja 1827-42 kootut teokset 60 osassa.  Cotta on myös lehden Allgemeine Zeitung perustaja.

1817:  JG Göschen alkaa julkaista huokeita saksalaisia klassikoita.

1817:  James ja John Harper perustavat Yhdysvalloissa painon ja kustantamon J & J Harper New Yorkiin.  Harper valmistaa 1827 ensimmäisen yhdysvaltalaisen kluuttiin sidotun kirjan Eaton, Rome in the Nineteenth Century (kaksi osaa).  Harper’s Family Library-sarja aloittaa 1830.  Harperin sarjassa Library of Select Novels julkaistaan 1831 Paulding, The Dutchman’s Fireside kluuttiin sidottuna.  Kaksi muuta veljeä J Wesley ja Fletcher tulevat 1833 laajennuksessa mukaan, ja yritys alkaa julkaista kirjoja eurooppalaisten teosten varaspainoksina.  Harperin laitokset tuhoutuvat 1853 tulipalossa.  Uudet laitokset suunnitellaan niin, että aineiston käsittely on helppoa naistyövoimalle: töissä on 300 tyttöä.

1818-44:  JC Frenckell III (1789-1844) jatkaa isänsä kuoleman jälkeen painon johdossa ja akatemian painajana, jonka arvon hän saa 1825.  Frenckell perustaa 1823 Suomen ensimmäisen kirjakevalimon.  Hänen tehtäväkseen tulee siirtää pääosa kirjapainosta Turun palon jälkeen 1827 Helsinkiin, jossa se on valmiina vastaanottamassa yliopistoa.  Turun haaraliike säilyy suvun omistuksessa vuoteen 1856.  Frenckell ostaa 1832 Tampereelle 1776 perustetun paperitehtaan.  Frenckellien hallussa on paperitehdas 1932 saakka.

1818:  Talonpoika Petter Josef Iivarinpoika Väänänen (1781-1846) jättää senaatin talousosastolle hakemuksen perustaa kirjakauppa Kuopioon.  Taloustoimisto myöntää luvan ehdolla, että hän noudattaa luvattomien kirjojen myynnistä annettuja ehtoja.

1819:  Senaatti ja keskusvirastot muuttavat Turusta Helsinkiin.  Jacob Simelius alkaa painaa virallista sanomalehteä Finlands Allmänna Tidning, asetuksia, kuulutuksia, ohjesääntöjä ja verohintaluetteloita.

1819:  JC Frenckell III perustaa Suomen ensimmäisen varsinaisen kirjakaupan Frenckellska bokhandeln Turkuun.  Sen ostaa 1917 kirjakauppias Aleksander Waldemar Siitoin (1871-).

1820-44:  Simeliuksen kirjapainossa painetaan Finlands Allmänna Tidning ja edelleen 1849-1900 sekä Suomen Virallinen Lehti 1867-1900.  Lehdet siirretään 1901 Senaatin kirjapainoon.

1820:  Suomessa ilmestyy 47 painettua julkaisua.

1821:  William Pickering aloittaa sarjansa Diamond Classics, joka ladotaan 4 1/2 pisteellä.  Kirjat sidotaan kluuttiin ja selkään liimataan painettu etiketti.

1821:  Kirjansitoja Jakob Delfin (1781-1837) avaa kirjakaupan ja lainakirjaston Helsingissä senaatin luvalla.

1822:  Louis CF Hachette (1800-64) avaa Pariisissa kirjakaupan.  Hän muodostaa 1826 kustannusliikkeen, joka keskittyy teksteihin, käsikirjoihin ja sanakirjoihin.  Niihin hän lisää 1852 rautatiekirjallisuutta, jonka varhainen nimeke sarjassa Bibliothèque des Chemins de fer on deLamartine, Gutenberg: Inventeur de l’imprimerie 1853.  Kustantamo julkaisee 1864 mennessä 4000 nimekettä ja 1876 mennessä 12 tietosanakirjaa, jolloin viisi on painossa ja kolme valmisteilla.  Hachetten latomo, paino ja sitomo 1877 työllistää 250 työntekijää.  Poika Georges Hachette suosittelee rotaatiopainokoneen hankkimista, mutta se toteutuu vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen.  Hachette työllistää 1926 peräti 6620 henkeä kansainvälisesti.  Se myydään 1936 yritykselle Brodart & Taupin.

1823:  Hämeenlinnalainen kunnallismies ja kauppias Gustaf Otto Wasenius (1789-1852) saa erioikeuden perustaa Suomen toisen kirjakaupan Helsinkiin.  Hän perustaa 1828 kirjapainon, joka aloittaa käyntikorteilla, ja 1838 kivipainon, jotka myy 1842 turkulaiselle August Wilhelm Gröndahlille (1818-).  Hänellä on 1851 yksi rautainen painokone.  Wasenius perustaa 1829 sanomalehden Helsingfors Tidningar, jonka myy 1851.

1825:  D Appleton-yhtiö perustetaan USAssa.

1826:  Karl J Meyer alkaa julkaista saksalaisia klassikkokirjoja pennisarjana Groschen Bibliothek Deutscher Klassiker.

1826:  Skotlantilainen Archibald Constable uneksii aloittamalla uusien kirjojen huokean sarjan Miscellany, josta ilmestyy kirja joka kuukausi.  Hän kertoo Walter Scottille aikovansa julkaista sarjaa miljoonille.  Mutta Englannissa ei ole miljoonia lukijoita, ja yritys romahtaa konkurssiin.

1826:  Honoré Balzac alkaa painaa suosittuja pienikokoisia klassikkolaitoksia, muuta niitä myydään heikosti.

1826:  Brockhaus tilaa pikapainokoneen, joita painossa 1840 on kolme ja 1857 jo 14 höyryvoimalla toimivana.  Niillä painetaan muun muassa sanakirjoja.

1826-28:  Tuleva venäläinen arkkitehti Aleksei Maksimovitsh Gornostajev (1808-62) työskentelee pietarilaisen PP Svinjinin kustantamossa, joka julkaisee muun muassa aikakausjulkaisuja ja taidekirjoja.  Gornostajev on mukana Svinjinin eri puolille Venäjää tekemillä matkoilla ja tallentaa piirroksiinsa rakennuksia ja muuta kulttuuriperimää.  Gornostajev suunnittelee Helsingin Uspenskin katedraalin, joka valmistuu 1868.

1827:  Honoré de Balzac, Barbier ja Laurent perustavat yrityksen, josta piti tulla kirjakevalimo, kirjapaino ja kirjakauppa.  Hanke ei menesty, mutta Laurent ja Deberny rahoittajanaan Balzac perustaa uuden kirjakevalimon.  Laurent eroaa 1840 yrityksestä, joka yhdistetään toiminimeen Tuleu.  Kirjaintenpiirtäjänä on muun muassa Carlègle.  Gustave Peignot ottaa 1862 valimon haltuunsa ja liittää siihen muita.  Toimintaa jatkaa George Peignot, jonka piirtäjänä on muun muassa Eugène Grasset.  Toiminimi ostaa 1912 Firmin Didotin alkuperäismatriisit.  Yritys ja Deberny yhdistetään 1923, jolloin syntyy Deberny & Peignot.

1827:  Ruotsissa Christian Wilhelm Kyhl Gleerup avaa kirjakaupan Lundissa.  Gleerup ryhtyy myös kustantamaan kirjoja.

1827:  Kun kustantamo Archibald Constable romahtaa, niin Adam Black (1784-1874) hankkii Encyclopaedia Britannican oikeudet ja julkaisee seitsemännen painoksen.  Hän perustaa veljenpoikansa Charles Black (1807-54) kanssa kustantamon Adam & Charles Black.

1827:  Turun palo tuhoaa Frenckellin kirjapainon seitsemän painokonetta ja kirjakkeet.  Kirjapainotalossa Frenckell ja hänen väkensä yrittävät kiireen kaupalla pelastaa kaikkea mihin tuossa yleisessä hämmingissä päästään käsiksi: tavaroita kannetaan alas kellareihin sekä lastataan niitä vaunuihin ja rekiin, jotka hevosten puutteessa täytyy raahata eteenpäin ihmisvoimin raivokkaiden liekkien riehuessa kantapäillä.  Pian on tuli täydellisesti valloillaan myös Hämeenkadulla, missä maisteri Hjelt ehtii juuri uusitusta kivitalostaan pelastaa vain hieman huone- ja talouskalustoa, kun sen sijaan kirjapaino on jätettävä oman onnensa nojaan.  Tulimyrskyn pyyhkäistessä edelleen yli Itäisen korttelin ja Luostarikorttelin se myös tuhoaa entiset kirjapainotalot kaikkine niine rakennuksineen, jotka mahdollisesti vielä ovat jäljellä Pietari Waldin, Johan Winterin ja Johan Kämpen päiviltä.  Johan Christopher Frenckell III ostaa Tukholman matkallaan Imneliuksen kirjapainon painokoneet, jotka runsaan kuukauden kuluttua palosta 13.10.1827 painavat Åbo Tidningarin ja muistelman palosta: Wärsyt, Joita Yxi Turkulainen M.J. Ittexeen hyräili, Muistaisansa sitä kowaa ja haikiaa yötä 4:nen ja 5:nen päivän wälillä Syys-Kuusa 1827, jona hän Turun Kaupungin palon tähden, ynnä Tuhanden ystäwäinsä kanssa, Täytyi Lapsinensa paeta ja jättää majansa ja tawaransa tulen saalihixi.

1827:  Christian Ludvig Hjelt (1786-1849) ostaa Turun palon jälkeen Tukholmasta AJ Nordströmin ja sittemmin tämän vävyn Olof Grahn lopetetusta kirjapainosta suurimman osan.  Hjeltin paino jatkaa 1828.  Yhden vielä 1864 käyttökelpoisen painokoneen tiikelissä on kaiverrus Anders Nordström 1772.  Hjelt avaa kirjakaupan.

1828:  Anton Philipp Reclam (1807-96) perustaa Leipzigissa lainakirjaston ja kirjakaupan, mutta alkaa pian kustantaa kartastoja, Shakespearea ja romaaneja.  Hän julkaisee Euroopan santarmin kreivi Metternich vastaisia kirjoja.  Kun 1867 Saksan tekijänoikeuslaki sallii 30 vuoden jälkeen painaa vapaasti kirjoja, Reclam aloittaa sarjansa Universal-Bibliothek ja julkaisee 75 vuodessa 8000 nimekettä.  1900 mennessä Goethen Faustia myydään 300 000 kappaletta, Schillerin Wilhelm Telliä 619 000 ja Goethen Hermann ja Dorothea 490 000.  Reclam myy 1912-40 nidottuja kirjoja myyntiautomaateista, vaikka tämä ei onnistu muualla.

1828:  Leipzigilainen Karl Baedeker (1801-59) ostaa coblenzilaiselta yritykseltä F Röhling opaskirjan Reisehandbuch für den Rhein.  Tästä alkaa Baedekerin matkaopaskirjasarja 1829 teoksella Coblenz.

1828:  John Wiley perustetaan USAssa.

1928:  JC Frenckell III perustaa kirjapainon Helsinkiin.  Painoon saadaan 1849 pikapainokone, joka on ensimmäinen Helsingissä.

1828:  Helsinkiin muuttavat FA Meyerin yliopistonkirjakauppa ja JC Frenckell & Pojan kirjakauppa Turusta.

1829:  Englantilainen John Murray alkaa julkaista sarjaa Family Library.

1829:  Ranskalainen Gervaise-Hélène Charpentier alkaa julkaista kirjoja.  Belgialaisten häiritsevästä toiminnasta johtuen hän alkaa tuottaa nopeasti pieniä kirjoja, jotta varaspainajat eivät ehdi tehdä uusintapainoksia.  Näin syntyy keltakantinen sarja Bibliothèque Charpentier.

1829:  GP Putnam’s Sons perustetaan USAssa.

1830-luku:  Rousseaun, Lessingin, Herderin, Goethen ja Schillerin suosittujen kirjojen sijaan Saksan markkinat alkavat täyttyä romanttisilla romaaneilla ja kauhukertomuksilla.

1830-luku:  Suomesta tehdään Saksaan pari kolme kirjatilausta vuodessa.  1840-luvulla tilauksia toimitetaan kuukausittain maaliskuusta elokuuhun.

1830:  Salomon Hirzel ja Georg Reimer hankkivat kustantamon Weidmannsche Buchhandlung Leipzigista.  Kun Reimer lähtee 1853 Berliiniin, jatkaa Hirzel kustantamista yksin.  Hän julkaisee 1854 alkaen sanakirjaa Jacob ja Wilhelm Grimm, Deutsche Wörterbuch.

1830:  Yhdysvalloissa julkaistaan tuhat kirjanimekettä, 1860-luvulla noin 3000 vuosittain ja 1880-luvulla 5000 nimekettä.

1830-44:  William Pickering julkaisee sarjan Aldine Poets, jossa on 53 osaa, ja Aldine Classics.  Hän hankkii 1844 painon Chiswick Press, jonka Charles Whittingham perusti 1789, ja tilaa Caslon-kirjakkeita toimittamaansa sarjaan, jossa ilmestyy Juvenaliin Satiireja ja muita nimekkeitä.

1830:  Kirjanpainaja Anders Cedervaller avaa Viipurissa ensimmäisen varsinaisen kirjakaupan.

1831:  Englantilainen Colburn & Bentley tulee markkinoille sarjoilla Standard Novels ja National Library. 

Puffaajien prinssi Henry Colburn edistää ja mainostaa aggressiivisesti kirjojensa myyntiä.

1832:  Bostoniin perustetaan Ticknor & Fields -yhtiö.

1833:  Saksalainen Johann August Genzsch (1800-69) perustaa Hampuriin kirjakevalimon Genzsch & Heyse.  Poikansa Emil Juliuksen ja sitten tämän pojan Hermann johdolla laajennetaan liikettä muun muassa aloittamalla yhteistyö pariisilaisen Laurent & Debernyn kanssa.  Sivuliike perustetaan 1881 Müncheniin.  Kirjaintaiteilijoista mainittakoon Otto Hupp, Heinz König ja Friedrich Bauer, joka valmistaa 1907-12 antiikvan Genzsch.

1833:  Alfred Mame (1808-) tulee isänsä 1796 perustaman Tours-kustantamon johtoon.  Yritykseen kuuluu paperitehdas, kirjapaino ja sitomo, joissa on 800 työläistä.  Kustantamo käyttää höyrykoneita ja valmistaa 8000 kirjaa päivässä.

1833:  Brockhaus perustaa stereotypointilaitoksen ja hankkii uusia koneita: hydraulinen puristin, satinointikone ja höyrykone.  Brockhausilla työskentelee 1840 jo 253 henkilöä, kolme pikapainokonetta, 30 rautaista painokonetta ja seitsemän puista käsikonetta.

1833-36:  Ruotsissa Lars Johan Hierta aloittaa romaanisarjallaan Läsebibliothek kirjojen massatuotannon.  Adolf Bonnier jatkaa 1834-42 sarjalla  Klassiska författare i svenska vitterheten.

1834:  Ranskalainen Léon Curmer perustaa kustannusliikkeen ja käyttää puupiirroksia julkaisuissaan.

1834:  John F Trow (1809-1886) aloittaa kirjapainonsa.  Hän alkaa 1847 Daniel Appletonin langon sitoja Jonathan Leavitt kanssa julkaista New Yorkin kaupungin osoitekalenteria, joka kasvaa neliosaiseksi vuotuiseksi luetteloksi.

1835-45:  Ranskassa kustantaja alkaa eriytyä kirjakauppiaasta.  Kustantaja valikoi kirjailijoiden teokset, joiden valmistuksen hän valvoo ja levittää kirjat markkinoille kirjakauppoihin.  Saksassa kustantaminen - Verlagsbuchhandlung erotetaan kirjojen levityksestä - Sortimentsbuchhandlung, katukaupustelusta - Kolportagesbuchhandlung ja vähittäismyynnistä - Barsortiment.

1835:  Ranskassa opetusministeri Guizot lähettää kustantaja Louis Hachettelle jättiläistilauksen: aapistaan Alphabet des écoles 500 000, lukukirjaa Le livret élémentaire de lecture 100 000, Vernierin laskuoppia Arithmétique 40 000, Meissasin maantietoa Géographie 40 000 ja de Saint-Ouenin historiaa Petite histoire de France 44 000 kappaletta.  Viimeksi mainittua kirjaa myydään 1834-80 valtava määrä lähes 2,3 miljoonaa kappaletta.  Hachette perustaa 1838 Algeriaan Librairie Centrale de la Méditerranéen levittääkseen ranskalaista kulttuuria Algeriaan ja lisätäkseen arabialaisen kulttuurin tuntemusta Ranskassa.  Hän ehdottaa 1851-52 Ranskan rautateille, että se perustaa rautatieasemille samanlaisia kirjakioskeja kuin oli nähnyt Englannissa.  Hachetten julkaisema Bibliothèque des Chemins de Fer - Rautatiekirjasto menestyy.

1835:  Kirjailija ja liikemies Charles Dickens tekee kustantaja John Macronen kanssa sopimuksen kaupunkikertomusten kokoelmasta.  Koska Dickensillä on viiden kirjan kirjoitusruuhka, hän repii tämän sopimuksen palasiksi.  Dickens neuvottelee itselleen tuottoisia kirjasopimuksia, vaihtaa kustantajaa ja käy heidän kanssaan oikeusriitoja.  Kustantaja Bradbury and Evans kieltäytyy julkaisemasta Dickensin lausuntoa, jossa tämä kieltää huhut rakkaussuhteestaan.  Dickens panee osapuolten yhteisen aikakauslehden huutokauppaan, jossa Dickensin bulvaani kaappaa kustantajan osuuden pilkkahintaan.  Dickens vahvistaa kirjailijoiden asemaa kustannusmaailmassa.  Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit -romaanin, ensin jatkokertomuksena ja sitten kirjana, kustannussopimus korostaa Dickensin tekijänoikeuksia ja kirjailijalle kuuluvaa osuutta myyntituotosta.

1836:  Kirjakauppias AC Öhman avaa Viipurissa haaraliikkeen.

1837:  Christian Bernhard Tauchnitz perustaa kustantamon.  Hän alkaa 1841 painaa englanniksi kuuluisien englantilaisten kirjailijoiden teoksia uusintapainoksina.  Kustantamo julkaisee sadan vuoden aikana 5290 nimekettä.  Tauchnitz käyttää kansissa värikoodia: punainen - seikkailu, sininen - rakkaus, vihreä - matkailu, oranssi - huumori, keltainen - romanssi ja harmaa - runous ja draama.  Tauchnitz on pehmeäkantisten kirjojen laajan valmistuksen aloittaja.

1837:  Saksalainen kirjasintenleikkaaja Johan Christian Bauer (1802-67) perustaa Frankfurt am Mainiin valimon Bauersche Giesserei, jolla on haaraliike Barcelonassa 1885 ja sisaryhtiö New Yorkissa 1927.  Kirjakevalimossa työskentelevät ER Weiss, Lucian Bernhard, FH Emcke ja Paul Renner.

1837:  Albert Bonnier perustaa Tukholmaan kustantamon Albert Bonniers Förlag.

1837:  Bostoniin perustetaan Little, Brown -yhtiö.

1838:  Lontoolaiset kustantajat julkaisevat 1500 uutta nimekettä.

1838:  Englantilainen George Bell aloittaa kirjakauppiaana, mutta hankkii kumppaninsa kanssa Bohnin kirjastosarjat julkaisten niitä vuoteen 1872.

1838:  AS Barnes perustetaan USAssa.

1839:  Dodd, Mead perustetaan USAssa.

1839:  Alexander Constantin Öhman (1816-48) avaa kirjakaupan Öhmanska bokhandeln Porvoossa.  Hän toimi lähes kymmenen vuotta GO Waseniuksen kirjakaupassa Helsingissä.  Veljet Borgå Tidningin toimittaja Johan Edvard (1809-56) ja August Mauritz (1819-49) toimivat myös liikkeessä.  AC Öhman on myös kustantaja.  Hänellä on sivukauppoja Haminassa, Viipurissa ja Helsingissä.  Gustaf Leopold Söderström ja Carl Christian Gröhn ostavat 1853 Öhmanin Porvoon kirjakaupan, jonka Söderström saa 1854 haltuunsa.  Kirjakauppa siirtyy 1896 pojalle Erik ja kustannusliike toiselle pojalle Werner Leopold.

1839:  Kirjanpainaja ja kustantaja A Cedervaller perustaa kirjakaupan Cedervallerska bokhandeln Viipuriin.  Se siirtyy 1843 kirjakauppiaalle Carl Gabriel Clouberg, 1864 toiminimelle Clouberg & C:o ja siltä Walter Hovingille ja Victor Hoving Oy:lle.

1840-luku:  Porvoolainen kirjakauppias AC Öhman kustantaa Z Topeliuksen ja JL Runebergin tuotantoa.

1840:  Englannissa perustetaan kustannustalo Macmillan.  Sen perustajat skotlantilaiset veljekset Alexander ja Daniel (-1857) Macmillan ovat olleet kirjakauppiaita Cambridgessä ja Lontoossa.

1840:  Tehdas Maschinenfabrik Augsburg-Nürnberg MAN aloittaa toimintansa.

1840:  Benedictus Gotthelf Teubner (1784-1856) aloitti 1811 langoltaan Weinedel hankkimalla painolla kaksine puisine nykäisimineen, mutta uudessa talossa on kaksi pikapainokonetta, 25 rautaista painokonetta, kaiverruslaitos, kirjakevalimo, steretypointilaitos ja puupiirtämö.

1840:  Saksassa kustannetaan kaksinkertainen määrä nimekkeitä 1800 verrattuna eli 7000, joista 900 Leipzigissa.  Siellä julkaistaan 1582 nimekettä 1859, 3200 vuonna 1890 ja 5500 sodan alkaessa 1914.

1840:  Leipzigissa on 24 kirjapainoa, joissa on 232 käsipaininta ja 11 pikapainokonetta, seitsemän kirjakevalimoa ja 108 kirjakauppaa.

1841:  Leipzigissa Christian Bernhard Tauchnitz julkaisee ensimmäisen taskukirjamuotoisen kirjansa.  Hänen englanninkielisten kirjailijoiden sarjansa menestyy Keski-Euroopassa, kunnes kilpailija Albatross Books ostaa sen.

1841:  Karl Preskauer perustaa Zwickauhun kansankirjallisuuden sarjan Berliner Volksbücherein ja yhdistyksen levittämään hyvää ja huokeata kansankirjallisuutta Verein zur Verbreitung guter und wohlfeiler Volksschriften.

1841:  Kirjansitoja Johan Bergdahl (1816-73) perii vaimonsa sedän Jöns Holmströmin kirjansitomon ja kirjakaupan Oulussa.  Bergdahl ostaa 1862 Kuopiosta kirjapainon, jonka siirtää Ouluun.  Liike siirtyy 1879 pojalle Benjamin Bernhard Bergdahl.  Holmström sai liikkeensä menemällä naimisiin 1804 kirjansitoja Johan Holmin (1760-1803) lesken kanssa.

1842:  Hampurin suuressa tulipalossa tuhoutuu kymmenen kirjapainoa ja 12 kirjakauppaa.  Monet kärsivät vahinkoja.

1842:  Suomessa julkaistaan 65 kirjallista tuotetta eli yksi 22 846 asukasta kohti.  Kirjoittajia on 40 eli yksi 37 125 asukasta kohti.  Saksassa 1843 ilmestyy 11 000 kirjallista tuotetta eli yksi 3272 asukasta kohti ja Ruotsissa 750 - yksi 4000 asukasta kohti ja yksi kirjailija 5000 asukasta kohti.

1843:  Bradley Thomas Batsford avaa antikvariaatin Lontoossa.

1843:  Ranskalainen Jean-Baptiste Alexandre Paulin julkaisee kahta lehteä Le National ja L'Illustration pitkään.  Hän julkaisee etukäteen tilattavia huokeita kirjoja.

1844-78:  Frans Wilhelm Frenckell (-1878) johtaa toiminimeä.  Kirjapaino hankkii 1849 Suomen toisen pikapainokoneen ja 1861 höyrykäyttöisen painokoneen.  Frenckell korotetaan 1868 aatelissäätyyn.

1844-56:  Johan Christoffer Frenckell hoitaa Turkuun jäänyttä kirjapainoa ja kirjakauppaa.  Liikkeen palveluksessa oleva Johan Fredrik Granlund ostaa 1856 painon.

1844:  Suomen ensimmäisenä antikvariaattina eli vanhojen kirjojen liikkeenä pidetään Turkuun perustettua yritystä Antiquariska boklaget hos JC Frenckell&Son.  Sen ostaa 1856 JW Lillja, joka on maan suurin kirjankustantaja, kirjapainon ja paperitehtaan omistaja.  Hän perustaa 1851 Turkuun myös kaupallisen lainakirjaston.

1844:  Suomessa on seitsemän kirjakauppaa: Frenckell & Poika Turussa ja Helsingissä, Hjelt Turussa, Wasenius Helsingissä, Öhman Porvoossa, Lundberg Vaasassa, Sjöblom Porissa ja Karsten Kuopiossa.

1845:  Englantilainen David Bogue alkaa julkaista sarjaa European Library, jonka Henry G Bohn hankkii 1846 ja laajentaa sarjaksi Standard Library.

1846:  Belfastilainen Sims & McIntyre julkaisee sarjaa Irish Parlour Library ja lapsille kulkukauppiaiden - chapmen myymää oktaavoksi taitettua arkkia sarjana Home Treasury.

1846:  Scribner’s perustetaan USAssa.

1846:  Louis DeJonge -yhtiö ja veli Julius aloittavat.

1847:  Franz Otto Spamer (1829-86) perustaa kustantamon Leipzigiin.  Sitomo perustetaan 1868 ja kirjapaino 1877.  Paino hankkii 1904 ensimmäisenä Saksassa Monotypen ja työllistää 1926 jo 2000 työntekijää 214 painokoneella ja 240 sitomokoneella.  Suku jatkaa toimintaa 1933 saakka.

1848:  Englantilainen William H Smith alkaa avata rautatieasemille kirjamyymälöitä matkustavaisia varten.  Hän pudottaa 1852 Mudien kiertävän kirjaston alkamalla julkaista omaa keltaselkäistä Yellowbacks-sarjaansa.  Muut julkaisevat myös keltaselkiä.  Smithillä on 1905 kirjamyymälöitä 700 asemalla.

1848:  Lontoossa kustantaja WH Smith avaa talouskriisin aikana Euston-asemalle ensimmäisen rautatieaseman kirjakaupan ja varustaa sen huokeilla kirjoilla.  George Routledge (1812-88) perustaa 1849 Railway Libraryn rautatiemarkkinoita varten.  Sarjassa ilmestyy 1898 mennessä 1300 nimekettä.

1848:  Van Norstrand perustetaan USAssa.

1848:  Kohopainokonetehdas JGA Eickhoff perustetaan Kööpenhaminaan.

1848-55:  Maisteri, Suomettaren toimittaja Paavo Tikkanen ja tohtori Herman Kellgren harjoittavat kirjakauppatoimintaa Helsingissä Öhmanin kirjakaupan haaraliikkeessä.  Tikkanen ehdottaa useita kertoja laajennettvaksi kolportöörien käyttöä kirjojen levittämiseen maaseudulle.  Kellgren tulee 1854 itämaisen kirjallisuuden professoriksi GA Wallinin kuoltua 1852 ja eroaa muodollisesti liikkeestä.  Rahtilaiva kärsii 1850 Tallinnan edustalla haaksirikon, jolloin tuhoutuu Tikkaselle lähetettyjä kirjoja tuhansien ruplien arvosta.  Tuli tuhoaa 1852 suuria Tikkasen komissionikirjojen varastoja Porin ja Vaasan kaupunginpaloissa.  Turun satamassa palaa 1854 laiva, jossa on lastina kirjoja Tikkaselle.  Hän myy 1855 kirjakauppansa maisterille KF Kinnunen, joka myy 1857 sen N Fredrik Kjerrströmille ja Abraham Oldenburgille.  Liikkeeseen tulee 1858 mukaan Claes Theodor Sederholm.  Se tekee 1866 vararikon.

1848:  Helsinkiin perustetaan Sundmanin tapettitehdas.

1849:  Englantilainen George Routledge aloittaa rautatielukemistosarjan Railway Library.  Hän tuo Fenimore Cooperin ja Uncle Tom's Cabin - Setä Tuomon tuvan Englantiin.  Rautatiesarjassa ilmestyy 1300 nimekettä.  Routledge julkaisee myös Universal Library -sarjaa.  Longmansilta ilmestyy samaan aikaan Traveller's Library.

1849:  Jyväskylän ensimmäinen kirjakauppa avataan.

1849:  Suomessa julkaistaan 205 painettua julkaisua.  Vuoteen 1820 verrattuna ruotsinkielisen kirjallisuuden määrä on 34 prosenttia suurempi ja suomenkielisen 92 prosenttia suurempi.

1850-luku:  Yhdysvalloissa on noin 400 kustantajaa, joista monet toimivat painojen tuotannon myyjinä.

1850-luku:  Suomessa viidessä kaupungissa ei ole kirjakauppaa.

1850-75:  Moskovassa IA Morozov julkaisee monia kuvateoksia.  Hän julkaisee Krimin sodasta lubok-kuvia.

1850:  Hjeltin Albert-poika myy kirjapainon ja Åbo Underrättelser -lehden julkaisuoikeudet turkulaisen kirjakauppiaan Johan Wilhelm Lillja (1817-) ja Hjeltin painon faktorin Erik Edlund (-1864) yhtiölle.  Lillja myy 1850 puolet osuudestaan JF Granlundille, joka purkaa 1854 ostonsa.  Painoon hankitaan kaksi rautaista painokonetta: tanskalainen Hüttermeyer ja Stanhope mahdollisesti Munktellilta Eskilstunasta.  Pikapainokone Napier hankitaan 1858 Tanskasta.  Paino tekee 1863 konkurssin, ja huutokaupassa painon ostaa yhtiö, jonka päämies on GW Wilén.

1850:  Sortavalasta muuttaa Viipuriin Holmströmin kirjapaino, joka on perustettu lähinnä Henrik Renqvistin eli Heikki Kukkosen uskonnollisten teosten ja suomennosten tarpeisiin.

1852:  New Yorkissa on 345 kustantamoa, Philadelphiassa 198, Bostonissa 147 ja Baltimoressa 32.  Keski-lännessä Cincinnatissa on 25 kirjankustantajaa.

1851:  Perustetaan Preussin valtion painatuskeskus Staatsdruckerei.  Saksan valtakunnan painatuskeskus Reichsdruckerei perustetaan 1879.

1852:  Louis Hachette perustaa Ranskaan rautatiekirjakaupan.

1852:  Toimittaja Johannes Alfthan perustaa Viipuriin toisen kirjakaupan.

1853:  Sanakirjantekijä Pierre Larousse (1817-75) ja Pierre Augustin Boyer (1821-96) avaavat kirjakaupan Pariisissa.

1853:  Vallankumousmies ja materialisti Aleksandr (Alexandre) Ivanovitsh Herzen (1812-70) organisoi Vapaan Venäjän kirjapainon Lontoossa.  Kivipainossa painettuna ilmestyy Herzenin lentolehtinen Vapaan Venäjän kirjapaino Lontoossa,  Veljille Venäjällä.  Kirjapaino julkaisee talonpoikaiskysymykseen perehtymiseksi ensimmäisen julistuksen Jyrin päivä! Jyrin päivä! Venäjän aatelistolle.  (Iivana III laillisti 1497 tavan, että talonpojat siirtyivät omistajalta toiselle vain kerran vuodessa Jyrin päivänä marraskuun 26. päivänä.)  Vapaan Venäjän kirjapaino toimii Lontoossa parikymmentä vuotta.  Tänä aikana julkaistaan hallitsijan vastaisia lentolehtisiä, julkilausumia, brosyyrejä, kirjoja ja lehtiä.  Täällä painetaan 1855-62 albumi Poljarnaja Zvezda - Pohjantähti (nostaa esiin dekabristien perinteet), kokoomateos Golosa iz Rossii - Venäjän ääniä ja 1857-67 lehti Kolokol - Kello.  Poliittisen aikakauslehden Kolokol tunnuslause on Vivos voco! - Elossa olevia kutsun!.  Sitä julkaisee Herzenin apuna Nikolai Ogarjov.  Lehti tuodaan salaa Venäjälle ja se paljastaa itsevaltiuden mielivaltaisuuksia, virkamiesten saaliinhimoa, tilanherrojen harjoittamaa armotonta talonpojan riistoa ja julkaisee vallankumouksellisia kehotuksia.  Poljarnaja Zvezda, kirjallis-poliittinen julkaisu on Herzenin luonnehdinnan mukaan "venäläinen sensuuritta ilmestyvä aikakausjulkaisu, joka on kokonaan omistettu kysymykselle Venäjän vapauttamisesta ja vapaan ajatustavan levittämisestä Venäjälle".

1853:  Kirjakauppias GW Edlund perustaa kustannusliikkeensä.  Siitä tulee Suomen ensimmäinen suurkustannusliike.  Se hajoitetaan 1919, jolloin sen kustannusvarasto siirtyy Holger Schildtin kustannusliikkeelle.

1853:  Gustaf Leopold Söderström (1831-1912) ja Carl Christian Gröhn ostavat 1839 perustetun Öhmanin kirjakaupan Porvoossa.  Gröhn siirtyy 1854 Vaasaan, jossa harjoittaa kustannusliikettä 1858 saakka.

1854:  Saksan rautatiekirjakauppa alkaa Heidelbergistä.

1854:  USAssa Daniel S Appleton alkaa julkaista joitain teoksia halvalla, mutta myös laatusarjaa Popular Library of Best Authors.  Yhtiö julkaisee Dickensiä 18 osaa postitilauksena ja Scottin 25 teosta 43 osassa.  Julkaisuohjelmaansa varten Appleton perustaa sitomon sekä painon 1855 latomoineen ja galvanoplastiikoineen.  Noah Websterin sanakirja julkaistaan 1855, ja sitä myydään 1890 mennessä yli 35 miljoonaa kappaletta.  16-osaisen New American Cyclopedia-tietosanakirjan julkaiseminen alkaa 1857 toimittajina New York Sunin Charles A Dana ja Harper’s Monthly -lehden perustaja  George Ripley.  Brooklynin Williamsburgissa 1867 työskentelee yli 600 työläistä.  Lehti Appleton's Journal of Popular Literature, Science, and Art alkaa ilmestyä 1869, Library of Wonders 1870, Popular Science Monthly 1872 ja International Scientific Series 1873.  Sitomossa 1884 työskentelee 425 sitomotyöläistä, joista 175 tyttöä.  Appleton alkaa julkaista 1888 sarjaa Town and Country Library.  Kirjoja julkaistaan yleensä yksi tai kaksi osaa kuukaudessa ja postitetaan aikakauslehtinä halvalla postimaksulla.

1854:  USAssa perustetaan tehdas Cottrell, jonka osaston Claybourn painokoneita kutsutaan nimellä Cottrell-Claybourn.  Harris-Seybold ostaa 1953 Cottrellin.

1855:  August Wilhelm Edgren (1826-96) saa NC Westermarckin kanssa kirjansitojan lesken Eva Delphin kirjakauppaoikeuden.  Edgren avaa 1859 JE Reuterin kanssa kirja- ja musiikkikaupan Turkuun ja ostaa 1860 Frenckellska bokhandelnin.

1856:  Varaspainajista ärsyttävin George Munro (1825-96) muuttaa Nova Scotiasta New Yorkiin tarkoituksella alkaa kustantaa kirjoja.  Hän työskentelee aluksi D Appletonilla ja Beadlesilla, mutta alkaa Irwin Beadlen kanssa yrityksessä Irwin P Beadle julkaista rikos- ja salapoliisisarjaa Old Sleuth Library.  Munro ostaa 1867 Fireside-yhtiön, hankkii 1877 Lakeside Libraryn ja alkaa julkaista sarjaa Seaside Library.  Kioskit ovat 1880-luvun alkuun mennessä täynnä halpoja pehmeäkantisia kirjoja.  Eräs tukkukauppias palauttaa Munrolle yli miljoona myymätöntä kirjaa.  Niistä osa myydään saippuayhtiöille.  Book Soap on nimeltään kirja, joka saadaan ilmaiseksi saippuan mukana.  Munro julkaisee uudestaan eräänä vuonna 449 nimekettä.  Hänen veljensä Norman julkaisee 1884 uudestaan sarjassa Munro's Library 266 nimekettä.  Norman Munro julkaisee 1885 sarjoja The New York Family Story Paper, Munro's Library ja Munro's Pocket Magazine käyttäen mainontaan enemmän rahaa kuin muut kustantajat.  Munrojen kirjatehtaassa tytöt sitovat viidellä lankaneulomakoneella 12 500 kirjaa päivässä.  Tytöt liimavat kannet käsin.  Kolmiteräleikkurilla leikataan kirjojen reunat.  Kaikkia sitomokoneita ja 22 painokonetta käyttää höyrykone.

1856:  Frans Wilhelm Frenckell lunastaa sisarustensa osuudet yrityksestä ja myy Turun painon liikkeensä kirjanpitäjälle porilaiselle Johan Fredrik Granlund (1809-74).  Sen nimeksi tulee Frenckellin Kirjapaino. 

1857:  Ranskalainen Pierre-Jules Hetzel julkaisee joitain Jules Vernen 66 nimekkeestä ennakkotilauksesta.

1858:  Saksalainen mekaanikko Hermann Berthold (1831-1904) perustaa kirjakevalimon Berliiniin.

1858:  Ferdinand Carl Klimsch perustaa yrityksen Frankfurt am Mainiin aluksi litografisena laitoksena.  Poika Karl Klimsch jatkaa 1864 isänsä liikettä ja laajentaa sen kirjapaino- ja kivipainotarvikkeiden erikoisliikkeeksi.

1858:  Saksalainen koneenrakentaja August Fomm perustaa Leipzigiin tehtaan, joka tuottaa paperintyöstökoneita kuten leikkauskoneita.

1858:  Sundmanin tapettitehtaan mestari saksalainen Georg Rieks perustaa Helsinkiin tapettitehtaan.

1858:  Widerholm muuttaa painoineen Porvoosta Helsinkiin töiden vähyyden vuoksi.  FW Frenckell ostaa 1868 painon, mutta myy sen heti maisterille August Schauman, Hufvudstadsbladetin perustajalle.

1858:  Suomessa on lähes 200 kustantajaa, joista suurin osa on kirjanpainajia, kirjakauppiaita ja yksityisiä julkaisijoita, sekä kirjakauppoja 25 kaupungissa.

1859:  Massachusettsilainen räätäli Ebenezer Butterick alkaa myydä paitojen, lasten ja naisten vaatteiden paperikaavoja.  Pian miljoonat vaimot leikkaavat kankaita ja ompelevat vaatteita.  Myyntimies Jones W Wilder ja Butternikin sukulainen Abner W Pollard yhdistyvät 1867 perustamaan yhtiön, johon lisäävät Brooklynin tehtaan ja muotilehden, josta tulee Delineator ranskan- ja espanjankielisine laitoksineen.  Sen levikki 1906 on 1,5 miljoonaa.  Poika George W Wilder ostaa Erman J Ridgwayltä julkaisut Adventure, Romance ja Everybody's Magazine, joka on perustettu 1896 ja jonka levikki on miljoona.  Butterickin uudessa Manhattanin rakennuksessa työskentelee 2500 työntekijää ja 91 painokonetta 1910 tuottaa 50 miljoonaa kaavaa ja 22 aikakauslehteä vuodessa.  Gullbergin ja Smithin kokoojakone otetaan käyttöön.  Se on tehokas myös pienissä sitomoissa.  Eräässä sitomossa 70 tyttöä väheni muutamassa vuodessa 30 tyttöön.

1859:  Suomessa perustetaan Senaatin kirjapaino.

1859:  Kelloseppä Simo Anttonen ja koulutarkastaja CA Slöör perustavat Pietariin kirjakaupan.  He alkavat 1879 julkaista kustannustuotetta Suomalainen kansankalenteri Wenäjällä.

1860-luku:  Suomessa kirjakauppa on 30 paikkakunnalla.

1860:  Yhdysvaltain kongressi perustaa United States Government Printing Office GPO - Yhdysvaltain hallituksen painatuskeskuksen Washingtoniin.  Kongressin painaja Cornelius Wendell (1813-70) myy 1861 painonsa kongressille.

1860:  Veljekset Erastus F ja Irwin P Beadle jättävät Buffalon stereotypiayrityksensä ja alkavat New Yorkissa ensimmäisenä yhdysvaltalaisena kustantajana julkaista halpoja pehmeäkantisia taskukirjoja sarjana Dime Song Book kiinteään kappalehintaan 10 senttiä: kirjoja miljoonalle - dollarin kirja 10 sentillä.  Ensimmäinen tarjous on Stephens, Malaeska: The Indian Wife of the White Hunter - Valkoisen metsästäjän intiaanivaimo.  Aluksi romaanit ovat nationalistisia intiaani- ja pioneerikertomuksia.  1870-luvulla tulevat suosituksi salapoliisiseikkailut, hienostoromanssit ja ryysyistä rikkauteen -kertomukset.  Dime novel - 10 sentin romaani alkaa tarkoittaa sensaatioromaania.  Kongressin kirjasto kerää niitä lähes 40 000 nimekettä 280 eri sarjasta.  Kustantajista Beadle & Adams, Frank Tousey ja Street & Smith ovat hyvin edustettuina.  George Munro perustaa 1877 Seaside Library -sarjan.  Ulkomaisia romaaneja julkaistaan luvatta ennen Kansainvälisen tekijänoikeuslain 1891 voimaantuloa.

1860:  Costa Rican ensimmäiset kirjakaupat perustetaan.

1861:  Yhdysvaltain painatuskeskus US Government Printing Office GPO aloittaa toimintansa Washingtonissa. Kongressi ehdotti 1818 sen perustamista.  Sitomossa on myös Kongressin kirjaston ja Senaatin kirjaston sitomo-osastot.  GPO siirtyy 1868 ensimmäisenä kahdeksan tunnin työpäivään.  GPOn sitomon 500 naissitojaa 1878 järjestetään 40 tytön komppanioiksi, joita kapteeni johtaa.  Sitomo ostaa yhdeksän hakasnitomakonetta, ja 1881 mennessä tyttöjen määrä vähenee 240 tyttöön.  Sitten 1883 laitetaan 130 tyttöä urakkatyöhön.  GPO muuttaa 1905 uusiin tiloihin.  Sitomossa 1920-luvulla on 47 Smyth-lankaneulomakonetta, neljä kannentekokonetta, kolme kansituskonetta, kolme kluutinleikkauskonetta, kaksi liimauskonetta ja yksi kannenselän pyöristyskone - kaikki Smythin koneita.

1862:  Helsingissä ensimmäisen antikvariaatin avaa GW Eklund.  Hän on kirjankustantaja ja harjoittaa kauppaa taidejäljennöksillä.

1863:  Ferdinand Tilgmann ostaa osuuden Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainosta, joka tekee 1870 konkurssin.  Hänestä tulee yrityksen litograafisen laitoksen kolmanneksen omistaja ja esimies.

1863:  Kustantaja Gustaf Wilhelm Edlund (1829-) tulee kirjakaupan JC Frenckell & Sons omistajaksi.

1864:  Oscar Walter Edvard Hoving (1841-1918)  tulee osaomistajaksi kirjakauppaan Clouberg & Co, jonka saa 1895 kokonaan haltuunsa.  Hän jättää 1906 kaupan pojalleen Victor.

1864-66:  Horace Greeleyn American Conflict (kaksi osaa, OD Case) saavuttaa 225 000 kappaleen painoksen, kun kiertävät kirjakauppiaat myyvät sitä tilauksesta.

1864:  Chicagossa Donnelley, Gassette & Lloyd alkaa julkaista sarjaa Lakeside Library painossaan Lakeside Press.  Pian seuraa muita sarjoja: George Munron Seaside Library ja Fireside Companion, hänen veljensä Norman L Munron Riverside Library, Frank Leslien Home Library ja Beadle & Adamsin Fireside Library.  Lakeside Library sisältää 1877 mennessä sata nimekettä.  Tusinoittain uusia yrittäjiä tulee mukaan.  Vasta 1920-luvulla kirjallinen pulp fiction vähenee elokuvien syrjäyttämänä.

1867:  Bostoniin perustetaan Ginn-yhtiö.

1867:  Kustannusliike KE Holm aloittaa.

1869:  Englantilainen Macmillan avaa haaraliikkeen New Yorkissa.  Se järjestetään 1896 uudelleen itsenäiseksi yritykseksi Macmillan Company of New York.  Saman vuonna Oxford University Press avaa New Yorkissa yrityksen, joka pian itsenäistyy.

1869:  Painaja Wilhelm Drugulin (1822-79) ryhtyy taidekustantajaksi ja ostaa Niesin painon sekä aineistoa Tauchnitzin valimosta.  Vävy Johannes Baensch-Drugulin painaa itämaisilla kielillä ja lisää yrityksen kirjainvalikoimaa.  Kirjakkeita on intialaisia, arabialaisia, etiopialaisia, heprealaisia, nestorianilaisia, rabbiinilaisia ja syyrialaisia, myöhemmin nuolenpää- eli kiilakirjakkeita, uigurilaisia ja kambodzhalaisia.  Hän julkaisee 1902 Gutenbergin syntymän 500-vuotismuistoksi teoksen Marksteine aus der Weltlitteratur in Originalschriften, joka sisältää tekstiä 34 kielellä.  L Sütterlin on kirjan koristelija.  Frankfurtilainen Stempel-yhtiö ostaa 1919 valimon.  Paino liittyy 1928 yritykseen Druckerei Haag, jolloin syntyy Offizin Haag-Drugulin.  Koehler & Volckmar ostaa 1930 sen.

1869:  Georg Weilin perustaa Jyväskylään kirjakaupan.

1870:  Carl Angerer (1838-1916) perustaa Wieniin kuvalaattalaitoksen Angerer & Göschl.

1870:  Carl Vilhelm Alopaeus (1841-) perustaa Sortavalaan kirjakaupan.

1870-85:  Andrei Abramov toimii Moskovassa kustantajana.

1870:  Pariisissa perustetaan lehtien leikepalvelu

1871:  Ranskan valtion kirjapainon Imprimerie Royale nimeksi tulee Imprimerie Nationale.  Se muuttaa 1925 monien sijaintien jälkeen kadulle Rue de la Convention.  Paino saa sivuliikkeet:1973 Douai ja 1990 Evry.

1872:  Leipzigilaiset ja muut graafisten koneiden valmistajat esittelevät tuotantoaan Moskovassa ja 1873 Wienissä.

1872:  Lehti Publishers' Weekly korvaa lehden American Publishers' Circular & Literary Gazette.

1872:  Philadelphialainen Cyrus HK Curtis alkaa julkaista aikakauslehteä People's Ledger.  Hänen Ladies' Home Journal -lehdellä 1883 on 25 000 tilaajaa, muutamassa vuodessa 200 000 lehden koon kaksinkertaistamisen jälkeen ja miljoona 1893.  Curtis tilaa 1909 The Saturday Evening Postia varten 56-sivuisen Hoe -rullarotaatiokoneen, jossa on viisi taittolaitetta, stiftarit, esipainettujen värillisten kansien liittämismekanismi ja ilmoitusten sisäänpistolaite, joten koko lehti valmistuu painokoneessa.  Lehti lakkaa 1969 ilmestymästä paljolti television uhrina.  Sheridan rakentaa 1911 Curtisille erikoisvarusteisen Perfect-sitojan, joka valmistaa yli 1200 lehteä tunnissa.  Ladies' Home Journal palaa hakasnidontaan, sillä liima ei ole kylmänkestävää.

1872:  Bostoniin perustetaan Estes & Lauriat -yhtiö.

1872:  Lehtorin Karl Gustaf Göös (1837-1917) opetusvälineiden kauppa yhdistetään Jyväskylässä maisteri Alexander Georg Weilinin (1823-89) kirjakauppa- ja kirjankustannusliikkeeseen.  Liikkeeseen liitetään WS Schildtin kirjapaino.  "Yritys sai alkunsa isänmaalliselta pohjalta."  Sitomo perustetaan 1874.  Tilikirjojen valmistus alkaa 1877, sillä ne ovat tuontitavaraa Saksasta.  Yritys julkaisee 1878-82 sanomalehteä Päijänne.  Kirjakauppa joutuu 1883 toisiin käsiin ja Göös siirtää hänelle jääneen osan Helsinkiin muodostaen sen osakeyhtiöksi nimellä Weilin ja Göös'in Tehdas- ja Kirjankustannus-Osakeyhtiö.

1872:  Opettaja ja kirjailija Kaarle Jaakko Gummerus (1840-98) aloittaa kustannustoimen Jyväskylässä.  Liikkeensä muodostetaan 1898 osakeyhtiöksi ja toimii 1906 lähtien nimellä KJ Gummerus.  Se on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toimiva kustantamo.

1872:  Kirjansitoja Erik Wilhelm Michelsson (1847-) perustaa sitomon Forssaan.  Hän saa 1887 kirjakauppaoikeudet.

1873:  Gustaf Wilhelm Wilén (1835-1919) ottaa kirjakauppa- ja kustannusliikkeen JW Lillja & C:o haltuunsa.  Åbo Underrättelser on kuulunut liikkeeseen 1824 alkaen.

1874:  Montrealilaisen kustantajan John Lovell poika John W perustaa New Yorkiin kustantamon, jossa veljet Joseph, Robert ja Charles W alkavat myös työskennellä.  John W Lovell alkaa varaskustantaa englantilaista kirjallisuutta halpoina sarjoina yrityksenä Lovell, Adam -yhtiö.  Lovell järjestää 1881 yriyksensä uudelleen nimellä John W Lovell ja julkaisee halpaa pehmeäkantista sarjaa Lovell's Library.  Hän julkaisee kirjoja myös yhtiön Lovell, Coryell nimellä.  Lovellin tuotanto on niin runsas, että hän saa liikanimen Book-a-Day - Kirja päivässä Lovell.

1874:  Kun höyrylaivat alkavat liikennöidä Kallavedellä, niin muun muassa Suomen kuvalehteä myydään matkustajille.

1876:  Rahvaan kirjojen ja kuvien julkaisija Gnezdnikovossa syntynyt Ivan Dimitrijevitsh Sytin (1851 - 1934) perustaa Moskovaan kivipainon. Tästä painosta kehittyy Venäjän suurin kustantamo ja paino.  Hän muutti 1866 Moskovaan ja työskenteli aluksi P Sharapovin kirja- ja karttakaupassa.  Ryhdyttyään omistajan liikekumppaniksi Sytin hankkii edellä mainitun kivipainon.  Hän alkaa painaa halpahintaisia kuvia ja piirroksia.  Taulujäljitelmiä painetaan runsaasti Venäjän kaupungeissa, mutta Sytinin tuotteet erottuvat muista: ne ovat halpoja mutta myös korkeatasoisia.  Tuotannon laajenemiseen vaikuttaa Yleisvenäläinen Teollisuusnäyttely 1882 Moskovassa.  Näyttelyssä Sytinin tuotanto saa mitalipalkinnon.  Sittemmin Sytinin tuotteet saavat mitaleja niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa näyttelyissä.  Vuonna 1883 perustetaan ID Sytinin yhtiö, joka ryhtyy painamaan kalentereja, oppikirjoja sekä havaintovälineitä.  Yhtiön toimintaan vaikuttaa Leo Tolstoi, joka huomaa Sytinin ansiot kustantajana ja valistajana, kirjoittaa Sofja A Tolstaja päiväkirjaansa.  Kirjailijan neuvosta Sytin alkaa julkaista halpaa kuvakirjasarjaa, jonka kustantajaksi mainitaan toiminimi Posrednik - Välittäjä.  Kirjasarjan osuus kansan valistajana on huomattava.  Sytinin paino julkaisee lähes kaikki maailman ja Venäjän kirjallisuuden klassikot sekä perusteoksia kuten Kansan Tietosanakirja - tieteelliset ja käytännölliset tiedot, Lasten Tietosanakirja, moniosainen Itseopiskelijan kirjasto ja Sotilaallinen tietosanakirja.  Lokakuun vallankumouksen jälkeen Sytin osallistuu Neuvostovaltion kustannusalan ja kirjapainotoiminnan kehittämiseen.

1876:  Turussa Frenckellin Kirjapaino myydään huutokaupalla GW Wilénille, joka liittää sen omaan kirjapainoonsa.

1877:  Yhdysvaltain valtiovarainministeriön setelipaino perustetaan.  Se vain painaa setelit, sillä muut työvaiheet tehdään muualla.  Setelipaino alkaa 1910 valmistaa setelit kokonaan: painolaatan kaiverrus, painaminen ja jälkikäsittely.

1877:  Kauppias HF Helminen perustaa Jyväskylään Kansalliskirjakaupan, jonka vararikon jälkeen KJ Gummerus avaa 1888 kirjatarvikeliikkeensä.

1877:  Väritehdas Coates perustetaan.

1878:  Werner Leopold Söderström (1860-1914) perustaa Porvooseen kustannusliikkeen, joka muodostetaan osakeyhtiöksi 1904.  Hän ostaa 1888 isältään kirjapainon.

1878-1900:  Frenckellin perheyhtiö jaetaan 1900 kahdelle pojalle: valtioneuvos Woldemar von Frenckell saa Tampereen tehdaslaitokset ja kaartinluutnantti Carl Theodor von Frenckell saa Helsingin kirjapainon ja kustantamon.  Virsikirjojen ja katkismusten painamisen yksinoikeus lakkasi 1855, ja almanakkayksinoikeus siirtyy 1888 Weilin & Göösille.  Yliopiston kirjapaino-oikeuksien vuokraus lopetetaan 1885 viisivuotissopimuksessa, kun latomossa tulee olla venäläisten ja kreikkalaisten kirjakkeiden ohella arabialaisia, syyrialaisia ja sanskriitinkielisiä kirjakkeita sekä matemaattisia, tähtitieteellisiä ja kemiallisia kirjakkeita.  Frenckellin Kirjapaino muodostetaan 1900, ja luovutetaan 1919 Rafael ja Erik von Frenckellin nimiin.

1879:  Peter F Collier (1849-1909 ) perustaa kirjatehtaan New Yorkiin.  Nuorena hän myi raamattuja köyhiin perheisiin huonolla menestyksellä.  Siivooja sanoi hänelle: " Ei, poikani.  Minulla ei ole niin paljon rahaa.  Annan sinulle nyt dollarin ja 50 senttiä joka viikko kunnes se on maksettu."  Työnantajansa luvalla Collier möi seuraavana päivänä 50 raamattua samoin ehdoin.  Yrityksessä on pian 700 työntekijää, 32 myyntitoimistoa ja 96 haara-toimistoa ympäri Yhdysvaltoja.  Collier tuottaa 1880-1909 jo 52 miljoonaa kirjakappaletta, jotka myydään ovelta ovelle.  Kaupaksi menevät Shakespeare, Dickens ja Collier's Encyclopedia.  Yritys toimii 1971 nimellä Crowell-Collier and Macmillan.  Collier rakennutti oman kodin siivoojalle ja tämän kuoltua kasvatti hänen poikansa.

1879:  James W Clement ostaa Buffalosta kirjapainon.  1900-luvun alussa hän painaa suuria luettelo- ja aikakauslehtitöitä.  Yritys valmistaa 1946 jo 18 miljoonaa pehmeäkantista kirjaa vuodessa.  Sen omistaa 1965 alkaen Arcata National -yhtiö Californiasta.  Chicagolainen William F Hall Printing -yhtiö järjestää 1895 aikaisemman painon uudestaan.  Molemmat yritykset tuottavat toisen maailmansodan jälkeen pehmeäkantisia kirjoja painamalla niitä stereotypialaatoilta, galvaanoilta tai kumilaatoilta nopeilla koneilla, jotka painavat 18 000 kappaletta 128-sivuista kirjaa tunnissa kaksoistuotannolla.  Kannet painetaan 16 kerrallaan kahdeksan nimekettä.  Molemmat yhtiöt käyttävät Sheridan liimasidontakoneita, jotka tekevät 12 000 kirjaa tunnissa.

1880-luku:  Klimsch alkaa valmistaa reproduktiolaitteita.

1880:  Venäläiset GV Plehanov, VI Zasulitsh ja muut perustavat Sveitsissä ryhmän, joka ryhtyy julkaisemaan K Marxin ja F Engelsin teoksia sekä Plehanovin töitä.

1880:  Kustantaja Oscar Brandstetter (1846-1915), leipzigilaisen kustantajan Friedrich Brandstetter poika, ostaa Garbrechtin painon, joka on perustettu 1862.  Kumppanina on Otto Säublicher.

1880:  Helsingin Suomalainen Sanomalehti Osakeyhtiö perustetaan ja siihen värvätään 1881 uusia osakkaita.  Päivälehden kirjapaino käynnistyy 1892.  Koneiden käyttövoimana on kaasumoottori, joka käytti aiemmin Uuden kirkon urkuja.  Yhdysvaltalainen Duplex (ensimmäinen Suomessa) ostetaan 1904 Marinonin tilalle.  Kun Päivälehti 1904 lakkautetaan ainaiseksi, muodostetaan Helsingin Uusi Kirjapainoyhtiö ja lehden julkaisemista varten Sanoma-Osakeyhtiö, jolle myönnetään julkaisulupa Helsingin Sanomiin.  Ensimmäiset latomakoneet hankitaan 1906.  Duplex korvataan 1910 Koenig & Bauerin rotaatiolla, joka painaa 16-sivuisia lehtiä.

1880:  Carl Fredrik Wickström (1847-1922) avaa Helsingissä kirjakaupan, joka toimii 1893 saakka.  Aloitteentekijä on seminaarinlehtori Karl Gustaf Göös, joka perusti 1870 Jyväskylään opetusvälineliikkeen ja yhdisti sen 1872 kirjakauppaansa.

1880:  Suomessa on toiminnassa 29 kirjapainoa.

1881:  Valtion painatuskeskus perustetaan Sofiaan.

1882:  Sähköttäjä Frank A Munsey (1854-) alkaa Mainessa julkaista lainarahalla lastenlehteä Golden Argosy, joka alkuun ei tuota mitään.  Lehti alkaa 1894-1907 tuottaa, ja Munsey hankkii lisää lehtiä.  Laman aikana hän pudottaa lehtensä Munsey’s Magazine hintaa yli puolella ja kohottaa sen levikin 700 tuhanteen.  Munsey ostaa 1908 Robert Hoe -yhtiöltä kahdeksan suurta 96-sivun painokonetta ja yhden 384 sivua painavan monivärisen puoltotaantokoneen, joka on yhdistetty neljästä painokoneesta.  Se painaa 156 tuhatta 16-sivuista arkkia tunnissa, taittaa ja leikkaa ne sekä niputtaa.

1883:  Saksalainen tohtori Eugen Albert perustaa taidekustantamon Münchener Kunst- und Verlagsanstalt Dr E Albert.

1883:  USAssa Henry Holt julkaisee sarjan Leisure Hour Series.

1883:  Weilin & Göös muuttaa Jyväskylästä Helsinkiin.  Koneille voiman antaa neljän hevosvoiman höyrykone.  W&G hankkii 1887 Suomen ensimmäisen täydellisen stereotypointilaitteiston.  Pikapainokoneiden määrä lisätään viideksi.  Weilin & Göösin Tehdas- ja Kirjakustannus -Osakeyhtiö saa 1887 yliopiston almanakkaprivilegin vuokralle ja painaa 1885-92 lehteä Finland.  Höyrykone antaa 1889 käyttövoiman kirjapainolle ja kirjansitomolle sekä dynamolle sähkövalaistusta varten (latomossa on 38 sähkölamppua ja 35-40 latojaa).  Talossa on keskuslämmitys, höyrykäyttöinen hissi, paikallispuhelimia ja talon sisäisessä viestinnässä käytettäviä puheluputkia.  Suomen ensimmäinen kaksivärinen pikapainokone hankitaan 1890 Klein, Forst & Bohn Nachfolgerilta ja perustetaan kartonkitehdas.  Kivipaino ja kemigrafinen osasto perustetaan 1892 Schmir, Werner  Steinin konein.  Kivipainossa on kolme kone- ja kolme käsikäyttöistä painokonetta sekä pronssaus-, värinparannus- ja pantografivälineitä.  Valokuvausosastolla on GA Steinheil Söhneltä ostettu kamera.  Henkilökuntaa 1888 on 140 ja 1894 noin 200 työntekijää.  Yhtiö hankkii uuden höyrykoneen ja höyrypannun sekä dynamokoneen.  Yritys valmistaa kartonkeja, taidepainopaperia, albumeja ja marmoripaperia sekä saa 1909 Paragon-järjestelmän ja Plic-kirjojen Suomen ja Venäjän yksinoikeudella itsekopiointiaineiston valmistamiseen ja myyntiin.  Tätä varten on erikoispainamo Paragon.  Albumitehdas perustetaan 1915 ja marmoripaperin valmistus aloitetaan.

1883-1908:  Casandra Cavén omistaa kirjakaupan Salossa.

1883:  Carolina Erika Sundman (1834-1917) ostaa Kristiinankaupungissa Lina Sundmanin kirjakaupan MA Wahlforssilta.  Sundman myy 1915 kaupan Yngve Freyvid Rudolf Sundmanille (1886-), joka myy 1917 sen Oskar Jakob Henrik Sundmanille (1862-).

1883:  Alexander Törnudd perustaa Turkuun Finlands Annonsbyrån hoitamaan ilmoitusten julkaisemista ulkomaisissa lehdissä.  Toimisto alkaa julkaista lehteä Finlands Annonsblad, joka on Åbo Tidningin ilmoitusliite.

1883:  Suomessa H Källgren perustaa ilmoitustoimiston ja välittää rautateiden juliste- ja ilmoitustilaa.

1883:  Suomessa on 43 kirjakauppaa, joista vain neljä sijaitsee maaseudulla.  Siellä kirjallisuutta välittävät kiertelevät kirjakauppiaat kolpörtöörit.

1884:  Anton Henrik Fredrikson (1859-) ostaa M Orpanan kanssa Weilin & Göösin kirjakaupan Jyväskylästä ja myy 1917 sen kirjansitojalle KA Kokkonen Haminasta.

1885:  Saksalaisen puolirotaatioiden suunnittelijan Georg Goebel keksintöjen pohjalta perustetaan Darmstadtiin tehdas Goebel (Gandenbergerscher Maschinenfabrik), joka erikoistuu valmistamaan yhdistelmäkoneita.  Ne samalla kertaa painavat, leimaavat, meistävät, uraavat, leikkaavat, lävistävät, taittavat, numeroivat ja laskevat.

1885-86:  Kenraali Grantin  Muistelmia (kaksi osaa, Webster) myydään 650 000 kappaletta tilauksesta.

1885:  USA:ssa Hoghton Mifflin jukaisee laatusarjan Riverside Paper Series.

1885:  Sanduddin tapettitehdas perustetaan Helsingin Hietaniemeen.  Väritehdas perustetaan 1898.  Tulipalon 1910 jälkeen tehdas siirtyy Tapanilaan.  Kymmenkunnasta painokoneesta suurin 12-värinen painokone hankitaan 1924.  Tehtaan ostaa 1956 Wihuri.

1885:  Sundmanin tapettitehdas siirtyy Venäjälle.

1886-1930:  Hendel julkaisee  sarjassa Bibliothek der Gesamtliteratur des In- und Auslandes - Koti- ja ulkomaisen kirjallisuuden koottujen teosten kirjasto 2573 nimekettä.  Meyers Volksbücherei 1886-1915 myy 1698 nimekettä ja Hesses Volksbücherei 1903-20 myy 1350 nimekettä.

1886:  Waldemar Zachrisson (1861-1924) perustaa Göteporiin nimellään kirjapainon.

1886:  Unkarilainen Samuel Fischer (1859-1934) perustaa Berliiniin kustantamon.

1886:  Ferdinand Tilgmann vastaanottaa Suomen Pankin setelipainon perustamistehtävän.  Sen johtajaksi tulee Ernst Tilgmann.

1886:  Clas Axel Furstenborg (1852-) omistaa Maarianhaminassa kirjakaupan.

1886:  Jaakko Vihtori Hissa (1868-) toimii kirjakauppiaana Lapualla.

1886:  Kirjakauppias GA Finne aloittaa aikakauslehtien myynnin Helsingin rautatieasemalla.  Hänelle vahvistetaan 1890 oikeudet myyntiin junien lähtöaikoina.

1887:  Weilin & Göös saa Helsingin yliopistolta erioikeuden painaa almanakkoja 1987 saakka.  W&G hankki almanakkaprivilegion huutokaupassa, jossa se tarjosi yli kaksi kertaa enemmän kuin privilegion aiempi haltija JC Frenckell & Son oli maksanut.  W&G hankkii 1892 litografisen eli kivipainon ja kemigrafisen osaston.  Kartongin valmistus alkaa 1896 ja liitupaperin valmistus 1898.  Uusi höyrykone ja dynamokone hankitaan.

1887:  Juho Anttonen (1864-) ostaa oppimestariltaan kirjansitomoliikkeen Sortavalasta.  Hän hankkii 1888 siihen ensimmäisen leikkauskoneen.

1888:  Porvoossa Werner Leopold Söderström (1860-1914) ostaa kirjapainon isältään ja muuttaa 1893 uuteen rakennukseen, jossa on Porvoon ensimmäinen sähkölaitos painokoneita ja valaistusta varten.

1888:  Maisteri Arthur Reinhold Frenckell perustaa Hufvudstadsbladets Nya Tryckerin ja ostaa Alauzet & C:ien pariisilaisliikkeeltä kaksoispainokoneen, joka painaa 3380 tai 4200 kappaletta tunnissa.  Latomossa on 1893 Auer-lamput.  Paino ostaa 1896 Koenig & Bauerilta Suomen ensimmäisen rotaation, joka painaa 10 000 kappaletta tunnissa.  Hufvudstadsbladets ostaa 1906 K&Blta toisen rotaation, joka painaa 16-sivuisia lehtiä kaksivärisenä, ja 1909 Pony-rotaation Nya Pressenin painamiseen sekä 1914 vielä yhden K&B-rotaation, joka painaa 10 000 jo 32 sivuista neliväristä lehteä tunnissa.  Latomakoneeksi ostetaan 1897 kokeeksi Rogers Typograph, 1902 kaksi samanlaista konetta ja Linotypejä 1906.

1888:  Kauppias, aikaisemmin Valkeakosken paperitehtaan isännöitsijä, Otto Julius Dahlberg perustaa Helsinkiin paperitukkukaupan ja pienen tehtaan, jossa valmistetaan apteekkitavaroiden päällyksiä ja tehdään sitomotöitä kuten vihkoja.  Paperinjalostustehdas myydään 1921, 1923 lyhyttavara-tukkuosasto ja1925 paperikaupan päämyymälä.  Yhtiö harjoittaa pelkkää paperin tukkumyyntiä.

1888:  Alexander Alopaeus (1858-1922) saa kirjakauppaoikeudet Hämeenlinnaan.

1888:  Johan Henrik Roos (1860-) perustaa kirjakaupan Ilmajoelle.

1889:  Englannissa ilmestyy antikvariaattien lehti The Clique.

1889:  Helsingfors Central-Tryckeri jatkaa Schaumanin kirjapainoa ja hankkii 1896 Koenig & Bauerin ja Augsburgin pikapainokoneet sekä kuva- ja väripainatusosaston.  August Schaumanin kuoltua 1896 poika Camillus tulee hallitukseen, mutta muuttaa pian Paraguayhin kirjanpainajaksi.  Sentraalikirjapaino ja Höyrykirjansitomotehdas Fenix yhdistyvät nimellä Helsingfors Centraltryckeri och Bokbinderi.

1889:  Suomessa aloitetaan painovärin tehdasmainen valmistus.

1890-luvun alku:  Helsinkiin perustetaan antikvariaatti Minerva.  Sen jatkaja on Helsingin Suomalainen kirjakauppa.

1890-luku:  Helsinkiin perustetaan kolme pitkäikäistä antikvariaattia, Lindstedtin, Minervan ja Lindströmin yritykset.  Näistä suurimmalla on 300 000 kirjan varasto.

1890:  Klimsch alkaa valmistaa kemiallisia ja fotokemiallisia aineita reprotekniikkaa varten.  Karl Klimschin poika Eugen tulee mukaan 1893 ja ottaa toimialakseen myös fotomekaaniset menetelmät sekä vävy tohtori Peter Schumacher tulee yritykseen 1899.  Fotomekaanisten menetelmien opetus- ja kokeilulaitoksessa koulutetaan ammattimiehiä.

1890:  Yhdysvaltalainen Samuel Morrill alkaa valmistaa painoväriä kotinsa keittiössä Andoverissa MA.

1890:  Kustannusosakeyhtiö Otava perustetaan Helsinkiin Hannes Gebhardin aloitteesta.  Yritys on asetettava "kokonaan affäärin kannalle".  Painettakoon "kaikenlaatuista kaupaksi käypää kirjallisuutta, asettamatta toimelle muita rajoja kuin sen, että kaikki yhtiön kustantamat teokset ovat kelvollisia".  Otavan tärkein kehittäjä on Alvar Renqvist (1868-1947), joka valitaan 1892 Otavan toimitusjohtajaksi Gebhardin jälkeen.  Hankitaan 1908 kirjapaino ja sitomo.  Konekanta 1909 on Linotype, kaksi Monotype-latomakonetta ja valinkone, viisi pikapainokonetta ja kaksi tiikeliä.  Sitomoon ostetaan 32 erilaista konetta ja välinettä 1909.  Otava liittyy 1911 osakkaaksi Kemigraafiseen Osakeyhtiöön, alkaa 1917 julkaista Suomen Kuvalehteä ja perustaa 1921 sitä varten Suomen ensimmäisen syväpainon.

1890-93:  Carl Alfred Öijer (1843-) omistaa Waseniuksen kirjakaupan.

1890:  Helsingin rautatieasemalla annetaan kirjakauppiaalle GA Finne yksinoikeus lehtien myyntiin.

1891:  Ferdinand Tilgmann perustaa Suomen ensimmäisen  kemigrafisen laitoksen Helsinkiin.

1891:  Werner Söderström erottaa ruotsinkieliset kirjansa ja perustaa helsinkiläisen kustannusliikkeen Söderström & C:o.

1891:  Wentzel Hagelstam laajentaa Hesingissä kirjakauppaansa kustantamoksi, joka päätyy 1909 konkurssiin.

1891:  Johan Konstantin Lindstedt (1864-) perustaa Helsinkiin antikvariaatin Lindstedts Antikvariska Bok Handel.  Lindstedt on kirjankustantaja ja harjoittaa taide- ja antiikkikauppaa, tuo maahan ulkomaisia kirjoja ja perustaa 1905 Suomen ensimmäisen elokuvateatterin Ihmeitten maailma.

1892:  Viides poika Franz Ullstein tulee isänsä Leopold Ullsteinin Berliiniin perustamaan kustantamoon, jossa jo neljä veljeä työskentee.  Franz uudistaa yritystä voimallisesti.  Se on 1971 Saksan suurin kustantamo.

1892:  Helsinkiläisen Söderströmin kustannusluettelo ilmestyy Tukholmassa, sillä CE Fritzes Kongl Hofbokhandel jakaa Söderströmin kirjoja Skandinaviaan.

1892:  Weilin & Göös perustaa kemigrafisen laitoksen Helsinkiin.

1892:  Rudolf Winter, Woldemar von Frenckell ja Karl Helander perustavat Tampereen Tapettitehtaan - Tammerfors Tapetfabrik.  Se käyttää saksalaista painotekniikkaa.

1893:  Albert Langen (1869-1909) perustaa Pariisiin kustantamon, joka julkaisee Knut Hamsunin teoksen Nälkä.  Langen muuttaa 1894 Müncheniin.

1893:  New Yorkissa Elbert Hubbard perustaa painon Roycroft Shop, joka on nimetty 1600-luvun englantilaisten painajien Samuel ja Thomas Roycroft mukaan.  Hubbartin 1895 aloittama sarja Little Journeys to the Homes of Good Men and Great käsittää 170 nimekettä.  Hubbart painaa kolmea kuukausijulkaisua The Philistine (painos sata tuhatta, suurimmillaan 225 000) Little Journeys (70 000) ja The Fra (50 000).  Hubbard on ollut seitsenvuotisessa opissa  sitojamestarin Louis Kinder luona Leipzigissa ja palkkaa hänet sitomoonsa, jossa Kinder opettaa sidontaa.

1893:  Yhdysvaltain lamassa jotkut laatukustantamot romahtavat kute Harper’s ja Appleton.  Jälleenrahoitus on kivulias.  Appleton hävittää 300 000 vanhaa halpaa kirjaa.

1893:  Carl Fredrik Wickström joutuu vetäytymään kirjakaupastaan Weilinin ja Göösin liikkeeseen konttoripäälliköksi.  Muodostetaan yhtiö - mukana KG Göös - jatkamaan liikettä nimellä Akateeminen Kirjakauppa - Akademiska Bokhandeln.  Yhtiön osakkeita omistavat toimitusjohtaja Alvar Renqvist, Gösta Branders, professori Eliel Aspelin-Haapkylä, professori Ernst Bonsdorff, lehtori KG Göös, rehtori AW Melart ja kustantaja Werner Söderström ja kaksi muuta.

1893:  Herman Julius Edgren (1867-) aloittaa oman kirjakaupan Turussa.

1894:  Edith Sofia Rissanen (1872-) omistaa Iisalmen kirjakaupan.

1895:  Englannissa perustetaan painokonetehdas RW Crabtree.  Hoen englantilainen tehdas liitetään myöhemmin Crabtreehen.

1895:  Frankfurt am Mainissa perustetaan kirjakevalimo D Stempel.  Sillä on sisaryhtiöitä Budapestissä ja Leipzigissa.

1895:  Tukholmassa tukkukauppias Fredrik Wagner perustaa yrityksen edustamaan kirjapainokoneita ja painatuksessa tarvittavia välineitä.

1895:  Faktori Otto Andersin ostaa Porilaisen kirjapainon (perustettu 1892).

1895-1907:  Suomeen perustetaan kaksi mainostoimistoa sekä kilpi- ja mainosmaalauksen yritys Helsingin Ensimmäinen Erikoisliike Kilpi- ja Reklaamimaalauksessa.

1896:  Edouard Pelletan perustaa kustantamon ja julkaisee ensimmäisen kirjansa Alfred de Musset, Les Nuits & Souvenir, jonka Frédéric Florian kuvittaa A Gérardinin piirrosten mukaan.  Maison Lahure painaa sen kahtena erilaisena painoksena.  Pelletan julkaisee 1896 kirjanystäville manifestin, jossa korostaa typografian merkitystä.  Hän toteaa lyhyesti, ettei ole hyvää kirjaa ilman hyvää tekstiä.

1896:  Macmillanin Yhdysvaltain sivuliike erotetaan itsenäiseksi yhtiöksi Macmillan Company of New York.

1896:  Uno Wasastjernan Suomen Sähkösanomatoimiston yhteydessä on ilmoitusten välitystä hoitava yritys.  Ilmoitusosasto jatkaa toimintaansa, kun Sanomalehtien ilmoitustoimisto ostaa 1916 uutisten välittämisoikeuden.

1897:  Yhdysvaltalainen kustannusliike Doubleday perustetaan.  Se ottaa myöhemmin haltuunsa lontoolaisen kustantamon Heinemann.

1897:  Simo Nykänen (1869-) omistaa kirjakaupan Sotkamossa.

1898:  Syntyy Vereinigte Maschinenfabrik Augsburg und Maschinenbaugesellschaft Nürnberg.  Tehtaan nimeksi otetaan 1908 Maschinenfabrik Augsburg-Nürnberg MAN.

1898:  Työväen Sanomalehti Osakeyhtiö ostaa HJ Forsströmin Gutenbergin Kirjapainon Helsingissä ja antaa sille nimeksi Työväen Kirjapaino.

1898:  Finsk Tidskrifts Tryckeriaktiebolag muodostetaan.  Sen kirjapaino on Helsingin ensimmäinen, jossa kaikki koneet ovat sähkökäyttöisiä.  Yhtiö hankkii 1899 Suomen ensimmäisen Linotypen.

1898:  Lilius & Hertzbergin kirjapainossa on kemigrafinen osasto.

1898:  Helsingissä Höyrykirjansitomo Fenix (perustettu 1895) ja Helsingfors Centraltryckeri (perustettu 1889) yhdistyvät yhtiöksi Helsingin Keskuskirjapaino ja Kirjansitomo.

1898:  Helsinkiläinen Akateeminen kirjakauppa julkaisee luettelon Kansankirjastoihin sopivista kirjoista.  Siinä on 64 sivua ja yli 2000 kirjaa.

1898:  Tamperelaiskustantaja Isak Julin myyskentelee monenlaista hömppää, tusinaromaaneja ja unikirjoja.  Kustantamoon liitetään vähitellen paperikauppa, kirjansitomo, kirjakauppa, pussitehdas ja kirjapaino 1906.  Julin lopettaa 1918 painon ja myy sen Karistolle Hämeenlinnaan.

1898:  Johannes Kauppi (1869-) ostaa Kurkijoen kirjakaupan.

1899:  Klimsch Fachverlag perustetaan.  Se alkaa julkaista aikakauslehteä Klimsch-Druckerei-Anzeiger ja vuosikirjaa Klimsch-Jahrbuch.

1899:  Ruotsissa lehtien myynti rautatieasemilla annetaan yksinoikeudeksi Svenska Telegrambyrålle.

1899:  Pellervo-Seura perustetaan.  Se ryhtyy harjoittamaan kustannustoimintaa osuustoiminnan alalla.

1899:  Aug Törn ostaa A Schröderin kivipainon ja antaa liikkeelleen nimen Litografiska Anstalten i Åbo - Turun Litografinen Laitos.

1899:  Turun Kansallinen Kirjakauppa perustetaan.

1899-1904:  Emil Mauritz Stenberg (1869-) omistaa kirjakaupan Turussa.

1899:  Woldemar Winter (1862-1920) omistaa vaimonsa Toini syntyjään Streng kanssa kirjakaupan Mikkelissä.  Vaimon kuoltua 1909 Winter myy 1913 kaupan Helmi Kahvalle ja Oiva Linnavaaralle.

1899:  Helsinkiläiset sanomalehtien edustajat Eero Erkko, Arvid af Schultén ja J Thurman anovat rautatiehallitukselta oikeutta kaupata lehtiä ja kirjoja rautatieasemilla.  He saavat yksinoikeuden kuudeksi vuodeksi ja perustavat jakeluliikkeen Express.  Suurimmille asemille rakennetaan myyntikojuja ja pienemmillä myydään kirjallisuutta laukuista.  Punalakkiset lehdenmyyjät aloittavat työnsä.  Rautatiehallitus sanoo 1905 irti Expressin sopimuksen ja tekee tilaa muille yrittäjille.

1900:  Maxim Gorki perustaa kustantamon Znanije - Tieto ja johtaa sitä.

1900:  Graafisten koneiden valmistajat esittelevät tuotantoaan Pariisin maailmannäyttelyssä.

1900:  Leipzigissa on 144 kirjapainoa, joista 20 painossa on yli 100 työntekijää.  Koneisto käsittää 628 pikapainokonetta, 46 kaksoispikapainokonetta, 27 kaksivärikonetta, 16 rotaatiota ja neljä latomakonetta.

1900:  Hämeenlinnassa perustetaan Kustannusliike Boman & Karlsson.  Arvi Aleksanteri Karlsson (1879-) muuttaa 1906 nimensä Karistoksi.  Hän ostaa liikkeen ja 1907 Arvi A Karisto aloittaa.  Siihen yhdistetään 1917 Hämeenlinnan Uusi Kirjansitomo, Isak Julinin sitomo Tampereelta, 1918 Hämeenlinnan Uusi Kirjapaino ja Isak Julinin kirjapaino.

1900:  Muodostetaan Frenckellin Kirjapaino Osakeyhtiö.  Se hankkii 1910 litografisen osaston ja alkaa painaa myös arvopapereita.

1900:  Kirjakerhoajatus on peräisin Sveitsistä.  Sveitsiläinen osuustoimintaliike alkaa jakaa jäsenilleen kirjoja joko tekemättä voittoa tai voitonjakoperiaatteella.

1900:  Otto Ekroos perustaa kirjakaupan Viipuriin.

1900-17:  Fredrik Anders Forsberg (1859-1920) omistaa kirjakaupan Pietarsaaressa.  Hän ostaa 1912 liikkeen Jakobstads Tryckeri och Tidnings.

1900:  Suomessa on toiminnassa 85 kirjapainoa, joissa työskentelee yli 2000 työntekijää.

1900:  Suomessa on 56 kirjakauppaa, joista suuri osa on kaupungeissa.  Kiertelevät kauppiaat eli kolportöörit välittävät kirjoja maaseudulle.

1901:  Helsingissä perustetaan koulutarvikeliike Kansakoulunopettajain Osakeyhtiö Valistus.  Se kustantaa koulutarvikkeita ja -kirjoja.  Ensimmäiset kustannustuotteet ovat vyöhykekartta, maantieteelliset kuvat ja kaunokirjoitusjärjestelmien vihot.

1902:  Elizabeth Corbet Yeats perustaa Dublinin lähelle Dundrumiin painon Dun Emer Press.  Painaminen erotetaan 1908 omaksi yksiköksi Cuala Press, joka toimii 1948 asti.  Se erikoistuu iiriläisten kirjailijoiden, erityisesti William Butler Yeats, teoksiin.

1902-11:  Kustantamo Yrjö Weilin & Kumpp ehtii julkaista 400 teosta.

1902:  Jyväskylässä Gummeruksella syttyy sähkövalo.  Kummallekin painokoneelle ostetaan 1905 sähkömoottori.  IW Pesonius saa 1906 oman puhelimen.  Hankitaan 1906 suuri pikapainokone ja toinen aksidenssikone sekä 1911 Linotype.

1903:  Pjotr Feodorovitsh Anohin (1891-1922) aloittaa Petroskoissa kirjapainon juoksupoikana ja sitten kirjapainotyöläisenä.  Bandiitit surmaavat 1922 petomaisesti Kaukoidässä bolshevikin ja organisaattorin Anohin.  Petroskoin kirjapaino saa 1923 Anohinin nimen.

1903:  Saksalainen George Müller perustaa Müncheniin kustantamon.  Viidessä vuodessa hän julkaisee yli 400 nimekettä, joista monien muotoilija on Paul Renner.

1903:  Hugo ja Carl Lagerström perustavat Tukholmaan kustantamon.

1903:  Toivo Rafael Valdemar Haarla (1906 asti Harberg) (1876-1938) perustaa Tampereella paperinjalostustehtaan Raf Haarla.  Hän perustaa 1920 Haarlan Paperitehtaan ja 1927 Lievestuoreelle Haarlan Selluloosayhtiön.  Haarla on Lapuanliikkeen tukija ja rahoittaja sekä osallistuu Mäntsälän kapinaan.

1903:  Tehtailija Juho V Hellberg, kauppias Anselm Saarinen ja kirjanpainaja Emil Syren perustavat Toijalaan tapettitehtaan.

1903:  Tampereen ja Viipurin ensimmäiset antikvariaatit perustetaan.

1903:  Edvard Koskinen (sitten Lammin-Koskinen) (1879-) perustaa ilmoitustoimiston Hermes Helsinkiin.  Hän toimittaa 1909-14 Hermes-kuukausilehteä liikemiehille ja apulaisille.  Lehti käsittelee näyteikkunoiden dekoreeraamista, reklaamiplakaattien tekoa ja lehtireklaamin hoitamista.

1904:  VI Lenin ja VD Bonch-Brujevitsh perustavat Genevessä  yksityisen kustannusliikkeen.

1904:  Macmillan avaa Torontossa Kanadassa haaraliikkeen ja 1905 Melbournessa Australiassa.  Monet kustantajat seuraavat pian esimerkkiä ja avaavat haaraliikkeitä lisäksi Etelä-Afrikassa ja Intiassa.

1904:  Sveitsiläiset Winkler ja Fallert perustavat Berniin tehtaan, jonka nimeksi myöhemmin otetaan Wifag.

1904:  Werner Söderström Osakeyhtiö perustetaan.  Sen paino hankkii 1908 Monotypen.

1904:  Turussa perustetaan Ota, jonka haltuun 1907 siirtyy Kirjapaino ja Kustannusliike Polytypos.  Perustajana on muun muassa lakitieteen kandidaatti Antti Vilho Mikkola (1869-1918).  Ota alkaa kustantaa 1905 Turun Sanomia, joka painetaan Polytypoksessa.  Latomakone ostetaan 1907 ja 1910 rotatiokone.  Lakitieteen ylioppilas Arvo Mikael Ketonen (1888-1948) tulee 1917 toimitusjohtajaksi.  Uusi 16-sivuinen rotatiokone hankitaan 1919.  Stereotypiaosasto uusitaan.  Kuvalaattalaitos perustetaan 1923.

1904:  Kemigrafi Karl Nordblad perustaa Helsinkiin Karl Nordbladin Kemigrafisen Laitoksen - Karl Nordblads Kemigrafiska Anstalt.

1904:  Kirjapainoyhtiön Valo osakas Santeri Salmi muuttaa painoineen Helsinkiin.  Hän myy 1908 painonsa aikakauslehden Mercator julkaisijalle Amos Anderson.

1905:  Ranskalainen kustantaja Arthème II Fayard alkaa julkaista kirjasarjaa Moderne Bibliothèque 100 000 kappaleen painoksella.  Sarja tarjoaa suurten kirjailijoiden koottuja teoksia 95 sentimen kappalehintaan.  Hän ryhtyy myöhemmin julkaisemaan toista sarjaa Livres Populaires aluksi Charles Mérouvelin 700-sivuisella teoksella Chaste et flétrie, jota painetaan 300 000 kappaletta 1914.

1905:  Helsingissä Emil Moilanen & C:o nimetään: Kirjapaino-osakeyhtiö Sana.  Moilanen luopuu 1909 isännöitsijän toimesta ja perustaa kirjateollisuusasioimiston, josta 1912 muodostetaan Grafica.

1905:  Amos Anderson ryhtyy julkaisemaan lehteä Försäkrings Tidskrift ja 1906 talouselämän aikakauslehteä Mercator.  Hän perustaa 1908 painon Mercators Tryckeri, johon ostaa kalustoa Valon jäämistöstä ja tekee uudishankintoja.  Paino liittyy 1911 osakkaaksi yhtiöön Dagens Tidning ja ostaa Tidnings- och Tryckeri-Aktiebolagetin rotaation, joka on tarpeeton, koska Nya Pressen siirtyy Hufvudstadsbladetin painoon.  Dagens Tidning painetaan 1911-14 Mercatorin painossa, lehti yhdennetään Nya Presseniin ja siirretään Hufvudstadsbladetin painoon.  T- och T-Abn jäljellä oleva osa liitetään 1919 Mercatorin painoon.

1905:  Ferdinand Tilgmann perustaa paperinjalostusyrityksen Chromo, jonka erikoisalana on taidepainopaperin ja -kartongin valmistus.

1905:  Kauppias Aleksi Hyppölä (1883-1976) tekee elinkeinoilmoituksen Tampereella aloittavasta liikkeestä Paperipussitehdas ja Kauppa, joka valmistaa myös kirjekuoria.  Nimi Hyppölä otetaan 1955 käyttöön.  Hyppölästä tulee paperitukkukauppa.

1905:  Suomessa on 79 kirjansitomoa, joissa on 439 työntekijää.  Sitomoiden luku 1885 oli 62 ja työntekijöitä 236.  Teollisuustilastosta 1909 jätetään pois pienimmät käsityösitomot, mutta ryhmään yhdistetään kotelotehtaat.  Sitomoita 1910 on 20 ja työntekijöitä 624.  Luvut 1914 ovat 31 ja 1137.

1906:  Englantilainen Joseph Malaby Dent (1849-1926) perustaa sarjan Everyman's Library.

1906:  Saksalainen Eduard Mertens (1860-1919) muodostaa Ernst Rolffsin ja August Nefgenin kanssa yhtiön Deutsche Photogravur, joka on 1912 perustetun  yhtiön Internationale Tiefdruckgesellschaft runkona ja yhtyy 1913 yleismaailmalliseksi syväpainosyndikaatiksi Tiefdrucksyndikat.  Deutsche Mertensgesellschaft perustetaan 1910 sanomalehtisyväpainatuksen alalle.

1906:  Osakeyhtiö KJ Gummerus perustetaan Jyväskylään.

1906:  Kemigrafinen perustetaan Helsingissä.

1906:  Otava ja WSOY perustavat yhtiön tietosanakirjan julkaisemista varten.

1906:  Raittiuskansan Kirjapaino perustetaan osakkaanaan 1901 perustettu koulutarvikeliike Kansanopettajain Valistus.

1906:  Viipuriin perustetaan Työväen Osuuskirjakauppa.

1906:  Kirjansitoja Juho Kustaa Tukeva (1878-1913)  perustaa sitomon Helsinkiin.  Hänen isänsä oli kirjansitoja.  Kirjansitoja Kaarlo Henrik Sneck (1878-1945) ostaa Kirjansitomo Tukevan.  Hänellä on ennestään Roosin sitomo.

1906:  Tukholmalainen Fredr Wagner perustaa Helsinkiin sivukonttorin Suomalainen Fredr Wagner.  Sen johtajana on faktori GA Blomfeldt (1863-1936) ja sitten Waldemar Helenius.  Emoyhtiö perusti vähän aikaisemmin tytäryhtiöt Göteporiin ja Malmöön.

1906:  Senaatin kirjapaino alkaa veloittaa valtion virastoja ja viranomaisia painotöistä.  Tähän saakka niistä ei koitunut kustannuksia tilaajille.

1907:  Englannissa paino- ja sitomoala on kymmenes teollisuudenaloista.

1907:  Leipzigilainen Andersen Nexö (perustettu 1846) ostaa kaupungin ensimmäisen offsetkoneen.

1907:  Arnoldo Mondadori (1890-) painaa Ostigliassa vanhalla käsipainolla poliittisen arkin Luce!.  Arnoldo Mondadori Editore kasvaa suureksi kustantamoksi, jonka pääpaikka on Milanossa ja suuret tehtaat Veronan ulkopuolella.

1907:  Saksalainen pankkiiri Henry Kahnweiler avaa Pariisissa gallerian ja alkaa julkaista ystäviensä taidekirjoja.

1907:  Tanskalainen Gunnar A Sadolin perustaa yrityksen Sadolins Farver, jonka erikoisalana ovat taiteilijavärit ja painovärit.  Värjäri Jacob Holmblad ja Sadolin perustavat yrityksen Sadolin & Holmblad.  Ruosteenestomaalien valmistus alkaa 1917.

1907:  Amos Anderson hankkii kirjapainon, perustaa ilmoitustoimiston ja 1908 kustannusliikkeen Mercator.  Mercator-lehden lisäksi Anderson kustantaa 1915-18 ainakin 16 aikakauslehteä.  Hän hankkii 1920 Hufvudstadsbladetin kirjapainoineen.

1907:  Karisto Perustaa sarjan Salapoliisiseikkailuja.

1907:  Tampereen Paperinjalostustehdas perustetaan.  Käyttövoimana on sähkö, joka saadaan Tampereen kaupungin sähkötehtaasta.  Jalostustehtaaseen yhdistetään 1939 Tampereen Kivipaino.  Yhtiö omistaa kotelo-, kirjekuori- ja pussiosaston, sitomon, viivaamon sekä kivi- ja kirjapainon.  Tärkeimmät tuotteet ovat kirjekuoret, posti-, kirjoitus- ja tilipaperit, kirje- ja muut lehtiöt, apteekki-, siemen-, palkka- ja näytepussit, osoite- ja hintalaput, haulikonpanosten suulakkeet, rasiat ja kotelot sekä kivi- ja kirjapainotyöt.

1907:  Kemigraafi Georg Werner ja saksalainen valokuvaaja Arthur Härtel perustavat kuvalaattalaitoksen Kuva.  Yhtiön osakkaana on muun muassa Työväen Kirjapaino.

1907:  Väritehdas D Winter erotetaan eri yritykseksi Tampereen Tapettitehtaasta.

1907:  Axel Robert Edgren (1879-) perustaa kirjakaupan Pietariin.  Hän palaa 1918 seikkailujen jälkeen kotimaahansa ja ostaa Viipurista AA Niskalalta Suomalaisen kirjakaupan.

1907:  Israel Wilhelm Ville Pesonius, KJ Gummeruksen oikea käsi, (1863-1921) kirjoittaa joulukuussa Jaakko Gummerukselle, että kevyttä ja halpaa kirjallisuutta myydään parhaiten.  Monia Gummeruksen uskonnollisväritteisiä kirjoja pidetään ikävinä ja liian vakavina.  Markkinoita valtaavat seikkailut, rakkauskertomukset ja huumori eli kirjat, jotka tarjoavat lukijalle hetken viihdytyksen.  Kustantajille tästä kirjallisuuden lajista tulee nopeasti kauppatavaraa.  Suomalainen salapoliisiromaani syntyy 1910.

1908:  JJ Little & Ives syntyy, kun JJ Little -yhtiö (perustettu 1878) ja Edwin S Ives & Sons Book Bindery (perustettu 1868) yhdistyvät.  Ives kuolee 1907 ja Joseph J Little 1913.  JJ Little & Ives latoo, painaa ja sitoo 1917 TR Rooseveltin 348-sivuisen teoksen The Foes of Our Own Household viidessä päivässä.  Yritys hankki 1930 yhtiön CT Baker & Sons (aikaisemmin E Fleming -sitomo) ja rakentaa The Colonial Pressin, jonka myy 1931 Lewis M Adamsille.  Yritys hankkii 1933 Daniel S Brassil -sitomon ja 1936 aloittaa kustantamisen.  JJ Little & Ives myy 1960-luvulla kirjoja 17 000 supermarketissa ja postimyynnissä.

1908:  Japanissa perustetaan Dainippon Inks and Chemicals.

1908:  Tietosanakirja ostaa 1920 Kansanvalistusseuran kustannusvaraston

1908:  Uusi kotimainen kirjapainollisten tarveaineiden asioimisto  perustetaan.  WSOYn johtaja OE Lampén (1880-) ja kirjapainomies Armas Lilius (1882-) Helsingissä avaavat yhtiön Kirjateollisuusasioimisto Lampén & Lilius kirjapainoissa, kirjansitomoissa ja kaikissa graafillisissa laitoksissa tarvittavien koneiden ja tarveaineiden hankkimista varten.

1908:  Väritehdas Suomen Painomustetehdas perustetaan Huopalahteen Haagaan.  Nimeksi muutetaan 1909 Suomen Painoväritehdas.  Tätä ennen tuotiin kaikki tehdasmaisesti valmistetut painovärit Suomeen ulkomailta.  Perustajajäseniä ovat maisteri Sigurd Stenius, professori Theodor Homén ja johtaja Eemeli Palotie.  Aluksi valmistetaan mustaa sanomalehtiväriä, myöhemmin värillisiä sanomalehti- ja kirjapainovärejä.  Asiakkaana on Frenckellin kirjapaino.  Fleksovärejä toimitetaan kirjekuorien painamiseen.  1950-luvulla yhtiö keskittyy metsäteollisuuden merkintä- ja leimasinväreihin.  Yhtiö muuttaa 1965 tuotantonsa Helsingin Lauttasaareen, ja varsinaisen painovärin valmistus loppuu.

1908:  Anna Kristiina Anttonen (1870-) saa kirjakauppaoikeudet Salon kauppalaan.

1909:  Teollisuus- ja tekniikkalehtien kustantaja Hill yhdistää kirjatuotantonsa McGraw-kustantamoon.

1909-23:  Kustantaja Hans von Weber julkaisee sarjaa Drucke für die Hundert, jotka ovat käsinpainettuja pienipainoksisia teoksia.

1909:  Hinrich Springer ostaa Hampurista painon Hammerich & Lesser ja ryhtyy kustantamaan lehteä Altonaer Bürger-Zeitung, sittemmin Altonaer Nachrichten, jonka nimeksi 1937 tulee Hamburger Neueste Zeitung.  Tämä on alku lehtikuninkaan Axel Springer konsernille.

1909:  Weilin & Göös saa yksinoikeuden Paragon-lehtiöihin ja Plic-kirjoihin.  Perustetaan 1915 tehdas albumien valmistukseen.

1909:  Kirjanpainaja faktori Emil Moilanen (1877-1919) perustaa Helsinkiin graafisen alan asioimiston.

1910-luku:  Otava aloittaa kirjasarjansa Otavan 50 pennin Kirjasto myytäväksi Rautatiekirjakaupan kautta.  WSOY, Karisto ja Kirja alkavat julkaista 50 pennin kirjoja.

1910-luku:  GW Sohlberg (perustettu 1876) alkaa painaa ja valmistaa läkkirasioita.  Savukelaatikoihin, kahvi-, tee-, kaakao- ja muihin rasioihin tulevat värilliset kuvat ja tekstit saadaan melkein samaa menettelytapaa noudattaen kuin kirjapainoissa.

1910:  Telahytytehdas perustetaan Suomeen.

1910:  Läänin kuvernööri myöntää Fredr Wagnerille oikeuden Helsingissä harjoittaa kirjapainokoneiden ja -tarpeiden kauppaa.

1910:  Eero Erkko ja kaksi muuta hakevat rautatiehallitukselta yksinoikeutta lehtien ja kirjojen kauppaamiseen rautatieasemilla.  Rautatiekirjakauppa perustetaan Helsinkiin.  Sen osakkeita omistavat 1911 WSOY, Otava, Sanoma, Uusi Suometar, Hufvudstadsbladet, Y Weilin & Kumpp ja muutamat yksityishenkilöt.  Rautatiekirjakaupalla on 1911 rautatieasemilla 30 myymälää, ja lehtien myynti alkaa myös junissa, joissa lehtipoikien kanssa kilpailevat posteljoonit.  Rautatiekirjakauppa on 1912 syrjäyttänyt kilpailijansa.  Se ostaa 1924 Suomalaisen kirjakaupan.  Rautatiekirjakaupalla on 1920-luvun alussa 120 myymälää 110 rautatieasemalla.

1910:  Koulutarpeiden Keskusliike perustetaan Helsinkiin.  Sillä on 1920-luvun alussa ala-asioimistoja 80 paikkakunnalla.

1910:  Isak Julin (perustettu 1898) julkaisee Tampereella kirjaluettelon, jossa on 30 sivua.  Luettelossa 1913 on 96 sivua, joista yli puolet esittelee kirjoja, loput postikortteja, kirjoitus-, koulu- ja konttoritarvikkeita, kiiltokuvia ja huuliharppuja.  Postikorttikuninkaan osuus Suomessa myydyistä postikorteista on 90 prosenttia oman ilmoituksensa mukaan.

1910:  Suomen Graafillisen Teollisuuden Harjoittajain Liiton aloitteesta 1909 perustetaan graafisen alan agentuuriliike ja paperitukkuliike Bokindustriagenturen - Kirjateollisuusasioimisto toimitusjohtajanaan entinen WSOYn tekninen johtaja Hugo Winter (1872-).  Lampén ja Lilius myyvät yrityksensä KTAlle.  Liike opettaa Monotype-konelatojia ja -valajia.

1911:  Suomalainen Kirjakauppa jatkaa Minervan konkurssin jälkeen.

1912:  Saksalainen Insel-Bücherei -kustantamo julkaisee ensimmäiset 12 käsinladottua kirjaa.

1912:  Vanhasuomalaiset perustavat Kustannus Oy Kirjan.  Sen osake-enemmistö siirtyy 1916 WSOYlle.

1912:  Helsingissä perustetaan yhtiö Grafica, jolle tukholmalainen Gust Carlsson luovuttaa kaikki agentuurioikeutensa Suomessa ja johon Emil Moilasen asioimisto sulautetaan.

1912:  Weilin & Göös käsittää seuraavat osastot: kirjapaino, kivipaino, kirjansitomo, konttorikirjatehdas, viivauslaitos, pahvilaatikkotehdas, paperinvärjäysosasto, kartonginvalmistusosasto, Paragon-osasto, kemigrafinen osasto ja stereotyyppivalimo.

1912:  Suomessa on maalaiskirjakauppoja 48 paikkakunnalla.  Lupa kirjakaupan perustamiseen on 1919 saakka anottava painoasiain ylihallitukselta.

1913:  Holger Schildt förlagsaktiebolag eli kustannusliike aloittaa Porvoossa.  Se muuttaa 1917 Helsinkiin ja muutetaan 1919 osakeyhtiöksi, kun liikkeeseen on liitetty GW Edlundin ja Lilius & Hertzbergin kustannusliikkeet.  Schildtillä on Suomen oikeudet Runebergin ja Topeliuksen alkukieliseen tuotantoon.  Hän kustantaa muun muassa Edith Södergrania ja Elmer Diktoniusta.

1913:  Jyväskylässä työväen osuuskunta aloittaa kirjojen sitomisen.

1913:  Faktori GA Enqvist perustaa Viipurin ensimmäisen kuvalaattalaitoksen Itä-Suomen Kuva.  Karjalan Kirjapaino ostaa 1926 sen.

1913:  Helsingissä perustetaan Sanomalehtien Ilmoitustoimisto SITA, jonka tarkoituksena on ilmoitus- ja reklamaatiotoimiston ylläpito sanomalehdistöä varten.  SITA aloittaa 1914 leikepalvelun.  SITA lukee 1980-luvulla Suomessa ilmestyvät lehdet, kuuntelee radiota ja katselee televisiota.

1913:  Suomessa toimii 133 kirjapainoa, mutta 1917 painoja on 125.

1914:  Yhdysvalloissa 90 prosenttia kirjoista myydään tilaajille, ovelta ovelle tai postitse.  Kirjojen heikko myynti kirjakaupoissa on pitkään ominaista Yhdysvaltain kirjahistorialle.  Kirjamyynti tapahtuu sanoma- ja aikakauslehtien välityksellä radion ja television tuloon saakka.

1914:  Yhdysvalloissa perustetaan kustantamo Harcourt, Brace & Howe.

1914:  Suomeen perustetaan telavalimo.

1914-18:  Kirjakauppiaan GL Söderström tyttärenpoika Holger Schildt on Söderströmin kirjakaupan johtajana ja omistajana Porvoossa.

1914:  Jyväskylän Kirjansitomo aloittaa.

1914-16:  Koristetaiteellinen Toimisto Kolmikko (Toivo Vikstedt, Bruno Tuukkanen ja Harry Röneholm) suunnittelee mainosmerkkejä, julisteita ja pakkauksia.

1915-18:  Maksim Gorkin Pietariin perustama kustantamo Parus on toiminnassa.

1915:  Unkarilaisen Gyomassa sijaitsevan kustantamon Kner perustajan poika Imre Kner (1890-1944) jatkaa liiketoimintaa.  Hän alkaa 1921 kustantaa Kner-klassikkojen sarjaa.  Imre Kner kuolee keskitysleirillä.

1915:  Yhdysvaltalainen Alfred A Knopf jättää Frank Nelson Doubledayn ja perustaa oman yrityksen sekä alkaa julkaista eurooppalaisen kirjallisuuden sarjaa.  Siihen kuuluu lähinnä venäläisiä, saksalaisia ja pohjoismaisia romaaneja.  Näihin aikoihin yhdysvaltalaiset kustantajat kasvavat niin suuriksi, että ne alkavat hallita englanninkielisten kirjojen maailman markkinoita.

1915:  Helsinkiin perustetaan Jakelukirjakauppa, jonka tehtävä on suurteosten myynti vähittäismaksulla.  Perustajat ovat kirjakauppoja ja kustannusliikkeitä.

1916:  Saksalainen Alfred Hugenberg (1865-1951) hankkii kustantamon Scherl.  Hän perustaa ilmoitusyrityksen Allgemeine Anzeigen Ala ja 1917 kustantamon VERA.  Scherl kustantaa 15 sanoma- ja aikakauslehteä sekä Hugenberg-konserni on mukana 26 sanomalehdessä.

1916:  Lontoossa kanadalaissyntyinen Max Aitken (1879-1964) eli Lordi Beaverbrook ostaa lehden Daily Express.  Hän osti aiemmin London Evening Standardin.  Hänestä tulee Fleet Streetin ensimmäinen paroni.  Beaverbrook myy 1977 lehtensä.

1916:  Tukholmalainen kustantamo Norstedt nimittää johtajakseen kalligrafin ja kirjamuotoilijan Akke Kumlien (1884-1949).  Hän on työssään kuolemaansa asti.

1916:  Tehtailija Hjalmar Syrjänen perustaa Tampereelle pahvikotelotehtaan Syrjänen.  Se valmistaa pahvisia kenkä- ja muita laatikoita sekä pakkauskoteloita.

1916:  Karl Anshelm Kokkonen (1868-) ostaa Weilin & Göösin kirjakaupan Jyväskylässä.

1916:  Amos Anderson ostaa vapaaherralta Gösta Sackleen Tilgmannin osakkeet ja 2/3 Ernst Tilgmannin osakkeista.

1917:  Painaja Vladimir Petrovitsh Mäki (1887-1919) määrätään Samaran kirjapainon johtajaksi.  Valkotshekit pidättävät 1918 Mäen, mutta hän pääsee karkaamaan.  Mäki ja hänen toverinsa Lindov joutuvat 1919 valkokaartilaisten provokaation uhreiksi.  Kuibyshevissä nimetään Mäelle kirjapaino.

1917:  Her Majesty's Stationery Office (perustettu 1786) hankkii omat painolaitokset.

1917:  Virginia ja Leonard Woolf perustavat kustantamon Hogarth Press.

1917:  Saksalainen litografi ja filatelisti Paul Koch perustaa kumppaninsa Bein kanssa kustantamon KABE (Koch>KA ja Bein>BE) Ascherslebeniin.  Koch aloittaa II maailmansodan jälkeen Hampurissa nimellä Leuchtturm.  Säiliökirjat valmistetaan 1950-60-lukujen vaihteessa vielä käsin, mutta sitten koneilla.  Esipainetut postimerkkikansiot ovat tärkein tuoteryhmä.  Pienipainoksisista lisälehdistä huolehtivat lukuiset kotityöntekijät käsin vielä 2000-luvulla.

1917-18:  Amos Anderson ostaa Hämeenlinnan Kivi- ja Kirjapainon ja 1918 liittää F Tilgmann -konserniin viisi kivipainoa Öflund & Pettersson (Oskar Öflund ja Edvin Pettersson perustivat 1902), Helsingin Kirja- ja Kivipaino (litografi Martin Paul ja kivipainaja KN Nyström perustivat 1913), Weilin & Göösin kivipaino, Lilius & Hertzberg ja Turun Kivipaino, jotka 1921 yhdistetään Tilgmanniin.

1917:  Kustantaja Holger Schildt ostaa Lilius & Hertzbergin kirjapainon ja myy sen kemigrafisen osaston 1919 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainolle.

1917:  Gummerus laajentaa sitomoaan.

1917:  Satakunta ja Lounas yhtyvät yhtiöksi Satakunnan Kirjateollisuus ja alkavat julkaista Satakunnan Kansaa yhdistämällä porilaiset lehdet Satakunta (perustettu 1873) ja Satakunnan Sanomat (perustettu 1906).

1917:  Graafinen asioimisto Papyrus perustetaan Albert Nordbergin, Väinö Puokan ja KF Puromiehen aloitteesta.  Nordbergin jälkeen 1919 Armas Lilius tulee johtajaksi.

1917:  Eräät raittius-, nuoriso- ja valistusseurat perustavat Edistysseurojen Kustannuksen, joka tekee 1923 vararikon.

1917-34:  Kustannusliike Minerva erikoistuu sotaseikkailuihin sekä jännitys- ja rakkausromaaneihin eli viihdekirjallisuuteen.