In laudem artis impressorie - Kirjapainotaidon
ylistys
1400-luvun alussa: Avignonissa kultaseppä Procope Waldfoghel ja
Bolognassa tuntematon tekevät yrityksiä keinotekoisen kirjoituksen
aikaansaamiseksi.
1426:
Tarinan mukaan italialainen kaivertaja Pamfilo Gastaldi (1398-1490)
painaa useita pamfletteja puisilla irtokirjakkeilla Marco Polon Venetsiaan
tuomien kirjojen ja kirjakkeiden innoittamana.
Gutenbergin vaimo on syntyjään venetsialaisen Contarini-perheen tytär,
joka tarinan mukaan näki Marco Polon Kiinasta Venetsiaan tuomat kirjakekastit
sekä Gastaldin painotyöt. Ei ole varmaa,
kävikö Marco Polo Kiinassa ja oliko Gutenberg naimisissa. Kiinassa läpikuultava paperi painetaan
toispuolisesti, mutta Euroopassa paksu kirjoituspaperi painetaan arkin
kummallekin puolelle öljypohjaisella värillä.
1428:
Johannes (Henne, Hengin tai Henchen) Gensfleisch zur Laden zum Gutenberg
(1397-1468) jättää syntymäkaupunkinsa Mainz ja siirtyy Strassburgiin, jossa
hänet mainitaan 1434 ensi kerran.
Gutenberg on kultaseppä ja valmistaa sinettejä sekä peilejä 1439. Gutenbergin suvun jäseniä on toimessa Mainzin
rahapajassa. - Nicolas Jenson on Toursin
rahapajan mestari ja Peter Drach Speyerissä on rahamestari. Kultaseppänä olleita painajia ovat Anton
Koberger Nürnbergistä, Johann Rymann Augsburgista, Georg Husner Strassburgista
ja Nicolaus Goetz Kölnistä.
1436:
Gutenberg tilaa kultasepältä Hanns (Andreas) Dünne erilaisia
painotyökaluja zum trucken gehöret, Geschirr und gemacht Werk ja Formen und
allerlei Gezeug.
1437:
Puuseppä ja sorvari Konrad (Conrat) Saspach rakentaa Johannes
Gutenbergille painokoneen hänen ohjeittensa mukaan. Lyijystä ja muista metalleista valmistetaan
jotain nimellä formen, ehkä kirjakkeita.
1438:
Gutenberg perustaa kirjapainon Aventur und Kunst kumppaneinaan Hans
Riffe, Andreas Dritzehn ja Andreas Heilmann (-1438).
1440:
Vielä Encyclopaedia Britannican 11. painos esittää Coster-legendan:
hollantilaiset kertovat, että puupiirtäjä Laurenz Janszoon Coster (1405-84)
Haarlemista keksii painamisen irtokirjakkeilta.
Eräiden asiantuntijoiden mukaan hän valaa kirjakkeet hiekkamuottiin,
toisten mukaan hän käyttää puuhun leikattuja kirjakkeita. Puukirjaimet Coster olisi tehnyt 1423
paikkeilla ja painanut 1430 ensimmäisen latinan kieliopin Donatus. Ei ole näyttöä hollantilaisista
irtokirjakepainatteista ennen vuotta 1460.
Haarlemissa tehtiin 1420-luvulla laattapainatuksia. - Strassburgilaiset väittävät, että
kirjapainotaidon keksinnön on tehnyt heidän kaupungissaan tai sen lähellä
Schlettstadtissa Johannes Mentelin, mutta ovat luopuneet väitteestään.
1440-44:
Gutenberg painanee erään ensimmäisistä painotöistään Sibyllan kirjan.
1440-48:
Lähes kaikki Gutenbergiä koskeva tieto on oletusta. Kultaseppä
Johannes Gutenberg valmistaa patriisit eli punssit ja matriisit irtokirjaketta
varten, kehittää kirjakemetallin, säädettävän irtokirjakkeiden valulaitteen,
metalliladelmalta paperille painamiseen soveltuvan öljypohjaisen metalliin ja
paperiin tarttuvan painovärin sekä parantaa Saspachin rakentamaa
painopuristinta eli paininta.
Kirjoituspaperia ja pergamenttia on jo saatavana. Säädettävän eli aseteltavan valinlaitteen
merkitys on keskeinen, koska sillä voidaan valaa leveydeltään vaihtelelevia,
mutta korkeudeltaan ja syvyydeltään samanmittaisia kirjakkeita. Metalliseoksen tulee täyttää tarkasti
valinmuotti ja olla kestävä painettaessa.
Gutenberg päätyy seokseen viisi osaa tinaa, 12 osaa antimonia ja 83 osaa
lyijyä. Kultaseppä Hans Dünne auttaa
kirjakkeiden teossa. Yhdysvaltalaisen
mestaripainajan Theodore Low de Vinne (1828-1914) mukaan tämä on olennaista,
jotta saavutetaan riittävä tarkkuus typografiaa ja painamista varten. Ilmeisesti latomahakaa ei vielä ole, sillä
rivit ovat hieman eri pituisia.
1900-luvun lopulla tutkitaan Calixtuksen bullaa ja 42-rivistä raamattua. Havaitaan, että samat kirjaimet ovat hieman
erinäköisiä samalla sivullakin. Kirjakkeet
eivät ilmeisesti ole valettu valinlaitteella matriiseista. Tutkimusjulkaisussa 2000 todetaan, että
painojäljessä on kolmiulotteisuutta, joka johtuu kirjakkeiden painopinnan
kolmiulotteisuudesta. Ilmeisesti
Gutenberg valmistaa valumuotit käsin.
Gutenbergin aikaan on monenlaisia puristimia: öljy-, viini- ja juustopuristimia sekä
kirjansitojien ja paperinvalmistajien puristimia. Taiteilijat käyttävät jo
öljyvärejä. Gutenbergin työn suuruus on
täydellisen valmistusmenetelmän kehittäminen.
Tähän liittyy taiteellinen suunnittelu: kirjainmuodot ja sivutaitto,
tosin mallina on käsinkirjoitettu kirja; kaivertaminen eli punssin leikkaus ja
matriisin lyönti; metallurgia kirjakkeen valamisessa; mekaniikka: painokehilön
kokoaminen kirjakkeista ja painokone sekä painovärin kemia. Kirjapainotaito on ensimmäinen esimerkki
nykyaikaisesta valmistustekniikasta:
standardisoitu joukkotuotanto, joka soveltaa tarkasti suunniteltuja,
valmistettuja, sopivia, vaihdettavia ja asennettavia osia. Mainz ennakoi Detroitia. Gutenberg on varmaan ensimmäinen nykyaikainen
teollinen nero. -Gutenbergin ensimmäinen
painotyö lienee aapistaulu.
1444-48:
Väitetään, että Avignonissa prahalainen kultaseppä Procopius Waldvoghel
harjoittaa keinotekoisen kirjoituksen taitoa - ars artificialiter
scribendi. Hän lupaa yhdelle
kumppaneistaan Manaud Vitalis toimittaa kaksi teräsaakkostoa, terästyökalun
vitis (painopuristin?), 48 tinaista formaa (kirjake?) ja muita tarvikkeita. Waldvoghelin mahdollisia tuotteita ei ole
säilynyt. -Jotkut sanovat Milanon
ensimmäisen painajan Pamfilo Castaldi (1398-1490) keksineen kirjapainotaidon
Feltressä.
1445:
Sanotaan, että Jan Brito (1415-84) painaa Brüggessä.
1446:
Kirjantekijä Lucese de Biaco koettaa kirjoittaa keinotekoisesti.
1447:
Varhaisin varmasti määriteltävissä oleva painotyö on astronominen
kalenteri vuodelle 1448. Se löydetään
1901 Wiesbadenista. Painetaan kalenteri
vuodelle 1456 ja vuodelle 1457.
1448:
Gutenberg palaa Mainziin, lainaa rahaa perustaakseen painon (Mainzer
Urdruckerei) ja lainaa 1449 rahaa kauppiaalta Johannes Fust (1400-66)
painokoneen valmistamista varten. He
sopivat 1450 kirjapainon perustamisesta.
Fustin apulaiseksi tulee 1452 kirjakevalaja ja alkuaan kirjojen kopioija
Sorbonnessa Peter Schöffer (1425-1502).
He perustavat yrityksen Fust & Schöffer. Gutenbergin apulaisia ja oppilaita ovat
Berthold Ruppel ja Heinrich Keffer tai Kepfer.
Gutenberg avaa kirjakaupan Hof Humbrectissa.
1451:
Gutenberg painanee Sibyllenbuch-katkelman viimeisestä tuomiosta, joka
löydetään 1892 Mainzissa vanhasta sidoksesta.
Se voi olla painettu myös 1442-47 tai 1454. Gutenberg lainaa 1452 Fustilta lisää
rahaa. Oikeusriidan vuoksi Fust ottaa
1455 haltuunsa Gutenbergin painon.
1452-55:
Gutenberg painaa 42-rivisen raamatun Biblia latina vulgata kahdessa
osassa. Se on eräs maailman kuuluisimpia
kirjoja. Painos on arviolta 200
kappaletta, joista noin 30 pergamentille.
Kaikkiaan 290 erilaista kirjaketta on käytössä. Kaksiosaisessa kirjassa on 1286 sivua. Tiedetään 48 säilynyttä teosta, joista 12 on
pergamentille ja 36 paperille painettu.
Niistä täydellisiä on neljä pergamentti- ja 17 paperilaitosta. Raamattu maksaa papin kolmen vuoden palkan.
1454-61:
Paavi Nikolaus V painattaa aneita Kyproksen avuksi taisteluun
turkkilaisia vastaan Gutenbergin painossa.
Türkenkalender vuodelle 1455 on turkkilaisia vastaan suunnattu
propagandakalenteri. Hän painaa myös
latinan kieliopin Donatus, De octo partibus orationis, josta osia löytyy
Strassburgissa 1488 painetun kirjan sidoksesta.
Sen tekijä on Aelius Donatus 450-luvulla.
1456:
Paavi Calixtus III (Alonso Borgia) julkaisee bullan, joka koskee
kristikunnan puolustusta turkkilaisia vastaan.
Sen painanee 36-rivisen raamatun painaja latinaksi ja saksaksi, jossa on
rubrikaattorin päiväys. Painetaan suoneniskemiskalenteri
vuodelle 1457.
1457:
Fust ja Schöffer painavat latinankielisen psalttarin Mainzer Psalter -
Psalterium Moguntinum. Teksti ja
värilliset koristeet on ilmeisesti painettu samanaikaisesti, sillä kohdistus on
kaikissa kappaleissa erinomainen. He
käyttävät kahta väriä, mustaa ja punaista, ja kokeilevat nuottien
painamista. Vielä 1516 tämä psalttari
ilmestyy ilman painettuja nuotteja, vaan nuotit lisätään kirjaan käsin. Joskus nuotteja varten jätetään tyhjä tila,
joskus nuottiviivasto painetaan tavallisesti punaisella. Kirjoittajat lisäävät nuotteihin liittyvän
tekstin.
1458:
Ranskan kuningas Kaarle VII lähettää vakoilijan Mainziin urkkimaan
messire Jehan Guthembergin uutta keksintöä.
Kyseessä on Nicolas Jenson.
1458-61:
Painetaan Bambergissa 36-rivinen raamattu, jossa on 884 kaksipalstaista
sivua. Se saattaa olla Gutenbergin
painama tai Albrecht Pfisterin ja Heinrich Kefferin.
1460:
Fust ja Schöffer painavat Mainzissa Johannes Balbus (Giovanni Balbi) de
Januan latinan sanakirjan Vocabularium Catholicon (Summa quae vocatur
catholicon), joka on kirjoitettu 1200-luvulla.
Sen kirjasintyyppi on kolmanneksen pienempi kuin 42-rivisen raamatun ja
siten taloudellisesti edullisempi.
Kirjassa ei ole painajan nimeä.
Catholicon aloittaa painotaidon käytön tiedonvälityksessä. Gutenberg, Fust ja Schöffer ovat
viimeistelleet painonsa hyvään kuntoon. Gutenbergin jälkikirjoitus
Catholiconissa: Kaikkein korkeimman avulla, hänen, jonka vihjauksesta lasten
kielet saavat puheen ja joka usein ilmoittaa vähäisille sen, jonka hän kätkee
viisailta, on tämä erikoinen kirja Catholicon Herran lihaksitulemisen vuonna
1460 Mainzin hyvässä kaupungissa ... painettu ja loppuun saatettu, ei ruo’olla,
piirtimellä tai sulkakynällä, vaan punssien ja matriisien ihmeteltävällä
sopusointuisuudella, sopeutumisella ja tasasuhtaisuudella.
1461:
Strassburgissa valmistuu 49-rivinen raamattu. Painaminen aloitettiin 1458.
1462:
Tulipalo tuhoaa Gutenbergin ja Fust-Schöfferin painon.
1465:
Schöfferin ja Fustin kirjassa Cicero, De Officiis et Paradoxa on
painettuna kreikan kieltä.
1465-67:
Eltvillessä painetaan sanakirja Ex quo.
1466:
Schöffer nai Fustin kuoltua hänen tyttärensä Christina. Neljästä pojasta kolmesta tulee painaja:
Gratian, Johann ja Peter. Fustin leski
nai 1468 kirjakauppiaan Konrad Henckis.
1470:
Kirjakauppias ja painaja Peter Schöffer julkaisee ensimmäisen
kirjaluettelonsa, jossa on 21 kirjaa.
Hän painaa 1502 viimeisen kirjansa.
1471:
Pariisilainen professori Guillaume Fichet pitää Gutenbergin keksintöä
hyödyllisempänä kuin Baccuksen luomusta.
1485:
Peter Schöffer painaa kuvitetun yrttikirjan Gart der Gesuntheit. Puupiirroksia on 381. Frankfurt am Mainin kaupunginlääkäri Johann de
Cuba (Wonnecke von Kaub) on tekstin laatija.
