torstai 2. helmikuuta 2012

Kirjasto 1918-2009        

Hyvää kirjaa lukiessa ikään kuin keskustelee viisaan ihmisen kanssa.  Lukija saa kirjasta tietoja ja yleiskäsityksen todellisuudesta.  Kirjasta oppii ymmärtämään elämää.  AN Tolstoi

Tämä on kirjan valtakunta, sen tuntee heti.  Kirjaston palveluksessa olevat ihmiset ovat tulleet kosketukseen kirjan, elämän kuvajaisen kanssa, ja ikään kuin itse muuttuneet vain elävien, oikeiden ihmisten kuvajaisiksi.  Isaak Babel, Publitshnaja biblioteka - Yleinen kirjasto, Zhurnal Zhurnalov, 1916

Kirjasto on yhteiskunnan toiseksi suosituin laitos.  Suosituin on krematorio, johon harva palaa.  Derek Law

1918:  Neuvosto-Venäjällä perustetaan Kirjakamari valtion bibliografiakeskukseksi.  Se julkaisee Kirjaluetteloa.
1918:  Kiinalainen Mao Zedong tai Tse-Tung (1893-1976) työskentelee puoli vuotta Pekingin yliopistossa, joka on Kiinan tärkein intellektuaalinen keskus, kirjastonhoitajan apulaisena.  Täällä hän tutustuu kahteen mieheen, jotka ovat perustamassa 1921 Kiinan sosialistista puoluetta.  Zedong oli 1917-18 järjestämässä muun muassa Uuden ihmisen opintoyhdistystä.
1918-20:  Neuvosto-Venäjällä paikallisen älymystön ja komsomolin aktivistien avulla kirjastot järjestävät kirjakarnevaaleja, kirjallisia raateja, kirjailtoja, kirjallisia tietokilpailuja, vetävät sanomalehtien lukutilaisuuksia ja keskusteluja.
1918:  Englantilainen keräilijä ja bibliografi Thomas J Wise (-1937) sisällyttää Elizabeth Browning -bibliografiaansa noin 1900 markkinoille ilmestyneen niin sanotun Reading-laitoksen vuodelta 1847 Browningin runosikermästä Sonnets from the Portuguese, joka aiemmin tunnettiin vain osana kirjailijan koottujen runojen toista painosta 1850.  Reading-laitosta ei kukaan tunne, ja se on painettu sellupaperille 1880-luvun kirjaketyypeillä.  Antikvaarien ja bibliografien John Carter ja Graham Pollard tutkimus johtaa antikvaariin Herbert Gorfin, joka on aloittanut 14-vuotiaana Wisen juoksupoikana ja välittänyt Wisen epäilyttäviä kohteita markkinoille.  Kirjapaino Clay & Sons luuli painavansa Thomas J Wisen tilaamia näköispainoksia.  Wise vastaa 1934 epäilyksiin kirjeellä The Timesiin, jossa hän kertoo saaneensa näköispainokset 1917 kuolleelta ystävältään H Buxton Formanilta.  Wisen testamentattua kirjastonsa British Museumille lahjoitukseen perehtyvät virkailijat toteavat, että joukossa on vuosikymmeniä aikaisemmin museon kirjastosta varastettuja kirjoja.  Wise ja Forman loivat uusia kohteita, satakunta tekaistua painatetta, antikvaarisille kirjamarkkinoille.  Wise lahjoitti tai myi väärennöksiä British Museumille, jotta ne luetteloitiin arvovaltaisesti.
1918:  Porvoossa kirjastonhoitaja ei suostu luokkasodan aikana tulemaan töihin, ja punaiset valitsevat oman.  Kirjastoa käytetään runsaasti eikä jälkeenpäin havaittu monta kirjaa hävinneeksi.
1918:  Åbo Akademi perustetaan ja 1922 Turun Suomalainen Yliopisto.  Kumpikin saavat kirjastolleen kirjalahjoituksia kuten Schaumanin kirjasto noin 8000 teosta, Johan Gadolinin kirjasto 3600 teosta ja N Souranderin kirjasto, jossa on ensipainoksia ja Lapponicaa.
1918:  Suomen senaatin sota-asiaintoimikunnan eli nykyisen puolustusministeriön päällikkö vahvistaa sota-arkiston väliaikaisen ohjesäännön.  Sota-arkisto siirretään 1941 puolustusvoimien alaisuuteen, mutta se on 2003 osa Maanpuolustuskorkeakoulua.
1919:  Neuvosto-Venäjällä perustetaan Valtion lääketieteellinen keskuskirjasto.
1919:  Suomen vapaakappaletoimisto siirretään Helsingin yliopiston kirjaston yhteyteen.  Se oli Venäjän vallan aikana Sensuuriylihallituksen alaisena.  Seuraavilla kirjastoilla on 1965 vapaakappaleoikeus: Helsingin yliopiston kirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Åbo akademis bibliotek, Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun kirjasto, Eduskunnan kirjasto ja Oulun yliopiston kirjasto.  Vain Helsingin yliopiston kirjasto saa kaikkia maassamme painettuja painovapauslain määräysten alaisia painotuotteita.  Luovutusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät: täytettävät lomakkeet joissa ei ole muuta tekstiä, osakekirjat, käyntikortit, kirjepaperit ja -kuoret, osoiteliput, tavarapussit, nimiliput, ohjelmaa vailla olevat pääsyliput, ristisiteet, käärepaperit, postikortit, paperinuket, tavaralipukkeet, arpaliput, pelit sekä vaaleissa käytettävät äänestyslipukkeet.  Oikeusministeriölle on lähetettävä yksi kappale painotuotetta heti, kun se on painosta julkaistu.
1919:  Hankasalmen Kärkkäälän Nuorisoseura päättää perustaa kirjaston, joka sijoitetaan Saksalaan.  Kärkkäälä on isäni Matti Kautto (1909-77) syntymäkylä.  Myöhemmässä kuukausikokouksessa valitaan Edistysseurojen Kustannuksen asiamiehet ja perustetaan lukijarengas.  Päätetään perustaa käsikirjasto, joka sijoitetaan pääkirjaston yhteyteen Saksalaan.
1910-luvun loppu:  Ranskalainen kirjailija Marcel Proust (1871-1922) kirjoittaa teoksessaan Kadonnutta aikaa etsimässä osassa Pakenija: Mutta jokainen mennyt päivä pysyy meissä tallessa kuin valtavassa kirjastossa missä vanhimpien kirjojen joukossa on kappale jota todennäköisesti kukaan ei koskaan tule kyselemään.
1910-20-lukujen vaihde: Marcel Proust kirjoittaa teoksensa Kadonnutta aikaa etsimässä viimeisessä osassa Jälleen löydetty aika: ... en tunne houkutusta ryhtyä bibliofiiliksi.  Tiedän nimittäin liian hyvin, miten esineet valtaavat mielemme ja jopa imevät sen tyhjiin.
1920-luku:  Hertta Elina Kuusinen (1904-) työskentelee Neuvostoliitossa kirjastoalalla ja suorittaa useita kirjastonhoitajan kursseja.  Hän palaa 1934 Suomeen ja on 1944 lähtien sanomalehden Vapaa Sana toimittaja.
1920-luku:  Aino Pesonen (1884-1975) toimii Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopistossa kirjastonhoitajana.  Hän työskentelee 1954 saakka Moskovassa kirjastonhoitajana.
1920:  Neuvosto-Venäjällä Kirjakamari alkaa saada kappaleita kaikista painetuista julkaisuista.
1920:  Henry E Huntington (1850-1927) muuttaa kirjastonsa julkiseksi Kalifornian San Marinossa.
1920:  Hovioikeudenneuvoksen Oscar Rewell (1857-1930) kirjastosta painetaan luettelo.  Kirjastossa on noin 10 000 teosta.
1921:  Suomessa valtio ryhtyy huolehtimaan kirjastotoimesta.
1922:  Alphonse JA Symons (-1941) ja Max Judge perustavat Lontoossa ensipainosten kerhon First Edition Club edistämään kirjojen keräilyä ja kirjojen tutkimista.  Kerho alkaa 1930 julkaista lehteä The Book-Collector's Quarterly.
1922:  Hertta Kuusinen saa paikan Moskovassa Kommunistisen internationaalin eli Kominternin kirjastossa ulkomaisten lehtien osastolla, suorittaa työnsä ohella kirjastonhoitajan tutkinnon ja valmistuu kirjastonhoitajaksi.  Hän opiskelee Lenin-koulussa kansantaloutta, valtiotiedettä, filosofiaa sekä tieteellisen sosialismin teoriaa ja työväenliikkeen historiaa.
1922:  Espoossa kirjasto siirretään kirkosta Lagstadin kansakouluun ja kunnallistetaan.  Perustetaan kaksi sivukirjastoa Kauklahteen ja Leppävaaraan sekä kolme lainausasemaa, joissa on noin 50 kirjan laatikko.
1923:  Neuvostoliitossa alkaa ilmestyä aikakauslehti Krasnyj bibliotekar - Punainen kirjastonhoitaja, joka myöhemmin ilmestyy nimellä Bibliotekar.
1923:  Japanissa maanjäristys ja tulipalot tuhoavat muun muassa Tokion keisarillisen yliopiston kirjaston.  Lähes 700 000 teosta häviää.  The Cabinet Library menettää 70 000 teosta.
1924:  Neuvostoliitossa pidetään ensimmäinen Yleisvenäläinen kirjastokokous.  Se esittää muun muassa, että siirtokirjastojen kokoelmaa vaihdettaisiin osittain yksittäisten kirjojen käytön perusteella.  Neuvostovallan ensimmäisinä vuosina otettiin käyttöön 100-300 kirjan siirtokirjastojen lähettäminen tuotantolaitoksiin ja tehtaisiin, koska oli vähän pysyviä kirjastoja.  Lukutupia 1924 on 11 000 ja 1925 jo 21 000.
1924:  Valistuksen kansankomissariaatti päättää Rumjantsevin kirjaston nimen muuttamisesta VI Leninille nimetyksi venäläiseksi julkiseksi kirjastoksi ja 1925 Neuvostoliiton toimeenpanevan keskuskomitean puhemiehistö hyväksyy asetuksen kirjaston järjestämisestä VI Leninille nimetyksi valtakunnalliseksi kirjastoksi.  Siellä on 3,5 miljoonaa nidettä.
1925:  Oxfordin yliopiston painaja John Johnson (1882-1956) alkaa kerätä kaikenlaisia tilapäispainatteita julisteista ja teatteriohjelmista hautajaiskortteihin ja pullonetiketteihin.  Ne ovat nyt järjestettynä Oxfordissa.
1926:  Neuvostoliitossa perustetaan noin 5000 maaseutukirjastoa yhdessä vuodessa.
1926:  New York Public Library hankkii Arturo (Arthur) Alfonso Schomburgin (1874-1938) keräämän mustia koskevan kirjallisuuden, taiteen ja muun aineiston ja muodostaa kokoelman Black History.
1928:  Suomessa julkaistaan kansankirjastolaki, joka tulee voimaan 1.1.1929.  Kouluhallituksen yhteyteen on asetettava valtion kirjastotoimikunta ja sen alainen valtion kirjastotoimisto.
1929:  Costa Ricassa esitetään perustettavaksi kiertäviä kirjastoja teollisuus- ja maataloustyöläisille.
1930-luku:  Suomalaisen Kirjallisuuden Seura alkaa kerätä tarinoita.
1930:  Neuvostoliitossa perustetaan VI Leninille nimetty valtakunnallinen maataloustieteiden akatemian tieteellinen maatalousalan keskuskirjasto.
1931:  Leipzigissa julkaistaan teos Fritz Milkau, Handbuch der Bibliothekswissenschaft.  Toinen tarkistettu painos julkaistaan 1952-59.
1931:  Chicagon yliopiston kirjastotieteellinen tiedekunta The Graduate Library School of Chicago University perustaa aikakauskirjan The Library Quarterly, jonka päätoimittaja on Leon Carnovsky.
1931:  Nicaraguassa maanjäristys aiheuttaa tuhoja kansalliskirjastolle.
1932:  Tanskan kuninkaallinen kirjasto ostaa entisen ylirabbiinin professori David Simonsen (1853-1932) kirjastosta 30 000 teosta, joista 25 000 kuuluu Hebraicaan ja Judaicaan, ja 1949 keräilijän Lazarus Goldschmidt Judaican, jonka 2500 teokseen kuuluu yli 50 inkunaabelia.  Filologi Kaare Grönbech luovuttaa mongolialaisen kokoelmansa kuninkaalliselle kirjastolle.  Etnologi Werner Jacobsen kerää Nepalissa yli 200 kaarnalle, palmunlehdille ja erilaisille papereille kirjoitettua tekstiä kuninkaalliselle kirjastolle.  Vanhimmat ovat 1100-luvulta.
1932:  Espanjassa sisällissodassa Valencian yliopiston kirjasto vahingoittuu.
1932:  Suomessa kirjastolakia muutetaan pula-ajan johdosta, mutta laki palautetaan 1935 suurin piirtein entiselleen.  1939 tehdään samanlainen supistus kuin1932.
1933:  Lontooseen perustetaan Marx Memorial Library, kun Marxin kuolemasta tulee kuluneeksi 50 vuotta.  Siellä voi opiskella Marxia ja marxilaisuutta.
1933:  Natsi-Saksassa Kristalliyönä hävitetään satoja juutalaisten kouluja, kirjastoja ja käsikirjoituksia.
1933:  Natsi-Saksassa kirjastoilla teetetään mustalista kielletyistä kirjailijoista.  Kokoelmista 10 prosenttia joutuu kirjarovioille.  Jatkoluettelo 5500 kielletystä teoksesta valmistuu 1935, ja suurin osa teoksista tuhotaan.
1933:  Natsi-Saksassa Humboldtin yliopiston edessä sytytetään kirjarovio.
1933:  Natsi-Saksassa Berliinissä Opernplatzilla (nykyään Bebelplatz) poltetaan 20 000 kirjaa, tekijöinä muun muassa Thomas Mann, Stefan Zweig, Erich Maria Remarque, Heinrich Mann, Albert Einstein, HG Wells, Jack London, Upton Sinclair, Helen Keller, Andre Gide, Marcel Proust, Emile Zola ja Sigmund Freud.
1933:  Helsingin Graafillisen Klubin HGK kirjastonhoitajana aloittaa Mercatorin kirjapainon johtaja Henrik Ylikangas.  Kirjasto siirretään 1980-luvulla Teknillisen korkeakoulun TKK Graafisen tekniikan laboratorion ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT Graafisen laboratorion GRA kirjastoon säilytettäväksi.
1934:  Kuningas Yrjö V avaa Cambridgen yliopiston kirjaston.
1936:  Neuvostoliitossa kokous käsittelee kirjastotieteen ja bibliografiatoimen teoreettisia kysymyksiä.  NK Krupskaja esiintyy siellä.
1937-46:  Argentiinalainen kirjailija Jorge Luis Borges (1899-1986) toimii kaupungin kirjastossa Miguel Cané, Almagro Sur ja 1955 Kansalliskirjaston johtajana, josta 1973 eroaa.
1937-45:  Kiinan ja Japanin sodan aikana japanilaiset sotajoukot hävittävät runsaat 2000 kiinalaista yksityistä ja julkista kirjastoa.  Pekingissä Tsing Huan kansalliskirjasto menettää lähes 2/3 teoksistaan.  Pommituksissa kokoelmia tuhoutuu kokonaan.  Kokoelmista suuria määriä teoksia viedään Japaniin.  Liki kymmenen miljoonaa teosta häviää.
1937:  Espooseen perustetaan suomenkielinen kirjasto Leppävaaraan ja kaksi sivukirjastoa.
1938-45:  Natsi-Saksa vie Tshekkoslovakialta ryöstämiensä alueiden kirjastoista teoksia.  Kirjoja poltetaan.  Prahassa kansalliskirjasto ja yliopiston kirjasto menettävät 25 000 teosta.
1938:  Kirjojen kerääjä kustannusvirkailija Eino Johannes Ellilä julkaisee teoksen Suomalaisia kirjanomistajanmerkkejä.
1938:  Eino Hosian romaanissa Tulipunaiset ratsastajat on kulkukauppias Kalle Saarela, jolla on kotonaan kirjavarasto, vanhojen tomuisten kirjojen joukko.  Hän lueskelee paljon itse.  Saarela kauppaa muiden tavaroiden ohella kirjahuutokaupoista ja kaupunkien vanhain tavarain myymälöistä koluttuja ja esille kaivettuja kirjoja.
1939:  Oxfordin yliopistopaino julkaisee teoksen Theodore Besterman, A World Bibliography of Bibliographies.  Sen tarkoituksena on saattaa ajan tasalle kirja Julius Petzholdt, Bibliotheca Bibliographica, Leipzig 1866.  Bestermanin neljäs laajennettu painos julkaistaan 1965-66 Lausannessa kustantajana Societas Bibliographica.
1939-45:  Natsi-Saksan armeija tuhoaa puolalaisia kirjastoja, arkistoja ja museoita.  Varsovassa tuhotaan 1944 kansalliskirjaston Biblioteka Narodowa 700 000 teosta ja sotilaskeskuskirjaston 350 000 teosta.  Hitleriläisten Brandkommandot polttavat Talmud-akatemian, synagogat ja juutalaiset kirjat.  Juutalaisten kirjastojen kirjoja viedään natsi-Saksaan.  Näistä suuri osa tuhoutuu pommituksissa muun muassa Berliinissä.  Puola menettää 90 prosenttia yleisten kirjastojen kokoelmista, 70-80 erikois- ja yksityiskokoelmista ja 55 prosenttia tieteellisistä kokoelmista.  Noin 22,5 miljoonasta teoksesta hävitetään 15 miljoonaa.  Monet kirjastonhoitajat kuolevat taisteluissa tai keskitysleireillä.
1939-45:  Natsi-Saksan kirjastoista häviää miljoonia kirjoja.  Varsinkin suurten kaupunkien kirjastot menettävät pommituksissa kokoelmiaan.
1939:  Ranskassa ryhdytään kirjojen evakuointiin.  Se keskeytyy, kun hallitus pakenee 1940 Pariisista.
1939:  Sylvi-Kyllikki Kilpi kertoo työläiskotinsa kirjoista: Kotimme kirjahyllyllä oli pari Kautskyn kirjaa, helppotajuiseen muotoon laadittu sosialistinen lukukirja "Iloinen Englanti", Minna Canthin, Zolan, Strindbergin ja Tolstoin teoksia Työväen Kalentereista ja Albumeista puhumattakaan.  Lisäksi kotikirjastoon kuului silloin muodissa olleita kirkonvastaisia Ingersollin teoksia.  Isäni oli uuttera kaupunginkirjaston kirjalainaaja ja siirsi ainakin tämän harrastuksensa kaikkiin lapsiinsa.
1939:  Helsingissä Teknillisen korkeakoulun TKK päärakennusta pommitetaan, ja pommi osuu kirjastonpuoleiseen päätyyn.  Kirjasto on perustettu 1862.
1940-luvulta alkaen:  Yhdysvalloissa yleisiä kirjastoja valvovat hallituksen sensuurielimet, osavaltioiden ja kaupunkien viranomaiset, paikalliset järjestöt ja ryhmät kuten Amerikkalainen legioona, Amerikan vallankumouksen tyttäret, valvontaneuvostot, kouluneuvostot ja paikallislehdet.  Yleiset kirjastot täyttyvät uskonnollisista kirjoista, salapoliisiromaaneista, klassikkojen muunnelmista ja sovituksista kuten Valittujen Palojen lyhennetyt romaanit ja kirjoista, jotka lietsovat rotuerottelua ja sotahysteriaa.
1940-45:  Natsi-Saksan miehityksen aikana ei Tanskan kuninkaallisen kirjaston Judaicaan kajota, mutta saksalaiset tuhoavat monet muut vastaavat eurooppalaiset kokoelmat.
1940-45:  Natsien rakentaman Auschwitzin keskitysleirin SS-siirtokunnan kaupunginosassa on muun muassa kirjasto ja kouluja fasistien lapsille.
1940:  Venäläisten vapautuksen jälkeen julkaistaan Latviassa kiellettyjen kirjojen luettelo.  Lisälistoilla kielletään ja määrätään tuhottavaksi yli 4000 teosta, jotka Latviassa, Liettuassa ja Virossa poistetaan kirjakaupoista ja kirjastoista.
1940-44:  Alsace-Lorraine (Elsass-Lothringen) liitetään Natsi-Saksaan, ja kirjoja takavarikoidaan lähetettäväksi Saksaan.  Kirjastot pakotetaan hankkimaan saksalaisia teoksia.  Ranskan vapauttamisen jälkeen vastarintaliike tuhoaa näitä kirjastoja.  Vapautuksen jälkeen ranskalaiset polttavat Colmarin lyseon kirjaston roviolla.  Saksalaisten perustamat kunnankirjastot tuhotaan.
1940:  Natsisaksalaiset fasistit hävittävät uudestaan Belgiassa Leuvenin yliopiston kirjaston.  Noin 900 000 teosta, 800 käsikirjoitusta, kaikki inkunaabelit ja 200 vanhojen mestareiden teosta tuhoutuu.
1940:  Natsisaksalaiset tuhoavat Tournain kirjaston 73 000 kirjaa ja 105 inkunaabelia.
1940:  Hollannissa Middelburgissa natsisaksalaiset pommittavat Zeelandin maakuntakirjaston, ja 160 000 teoksen tieteellinen kokoelma tuhoutuu.
1940:  Natsisaksalaisten pommituksissa useissa Ranskan kaupungeissa tuhoutuu kirjastoja: Tours, Beauvais ja muita.
1940:  Natsi-Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentropp saa tehtäväkseen Pariisin antikvariaattien ja taidekauppojen takavarikoinnit.  Hän käskee haravoida tieteelliset laitokset, instituutit, kirjastot, arkistot, ja tuoda arvokas natsi-Saksaan.  Ribbentrop laajentaa käskyä koskemaan muitakin maita.  Hän perustaa 1941 ryhmän, jota johtaa paroni Eberhard von Künsberg.  Vallatun alueen kirjakokoelmat ja kulttuuriaineisto kerätään valikoitavaksi.
1940:  Bibliothèque Nationalen johtaja Julien Cain pakotetaan seuraamaan hallitusta, hänet erotetaan ja 1941 pidätetään sekä 1944 hänet siirretään Buchenwaldiin.  Vichyssä laaditaan kiellettyjen kirjojen luetteloita, joilla ovat muun muassa Romain Rollandin Jean-Christophe ja Charles Vildracin Milot.  Natsisaksalaisten sensuuriluettelossa Bernhard on 143 saksalaisvastaista nimekettä muun muassa kirjailijoiden Louis Aragon, Jean Bardanne, André Malraux, Raymond Cartier, Henri de Kerillis ja Rauschning teoksia.  Takavarikoidaan yli 700 000 kirjaa, jotka makuloidaan.  Pariisin Propaganda Staffel laatii 1060 nimekkeen luettelon Otto.
1940-44:  Ranskan kansalliskirjasto kerää miehityksen aikana salaa natsisaksalaista ja pétainiläistä propagandaa, lentolehtisiä, vankien päiväkirjoja, kiellettyjä kirjoja ja lehtiä, vastarinnan tiedotteita ja lentolehtisiä, sabotaasikäsikirjoja ja valokuvia.
1940-44:  Fasistisessa Italiassa monet kirjastot kärsivät liittoutuneiden ja natsisaksalaisten pommituksista.  Arviolta lähes kaksi miljoonaa kirjaa ja 39 000 käsikirjoitusta tuhoutuu.
1940:  Natsisaksalaisten Lontoon keskustan pommitus tuhoaa Paternoster Row -kadulla kustantajien toimistorakennukset ja yli viiden miljoonan kirjan varastot.
1940-41:  Englannissa useiden kaupunkien kirjastot vaurioituvat natsisaksalaisten pommituksissa.  Kirjoja häviää 20 miljoonaa teosta ja sanomalehtiä tuhoutuu.  Paperipulan vuoksi kirjoja makuloidaan ja kierrätetään painopaperiksi.
1940:  Chicagolaiset Douglas Waples, Bernard Berelson ja Franklyn D Bradshaw julkaisevat teoksen What reading does to people.
1940:  Tampereen kaupunginkirjaston johtaja Raoul Palmgren (1912-95) neuvottelee lahjoituksen kirjastolle: paikallisen työväenyhdistyksen kirjaston.  Hän lienee ensimmäisiä, joka tilastoi kirjastokäytön vuosikatsauksena.
1941:  Puolassa Lublinissa natsisaksalaiset tuhoavat Talmud-kirjaston.
1941:  Serbian kansalliskirjasto häviää täysin natsisaksalaisten fasistien pommituksessa.  Palaa 1300 kyrillistä käsikirjoitusta, inkunaabeleita ja vanhaa kirjallisuutta.
1941-44:  Neuvostoliitto menettää natsisaksalaisten hyökkäyksissä yli 115 miljoonaa teosta.  Natsit tuhoavat maan länsiosasta 43 000 yleistä kirjastoa ja 84 000 koulu- ja yliopistokirjastoa.  Yksityisiä kirjastoja hävitetään tai siirretään kuten Tolstoin Jasnaja Poljanassa, Repinin Kuokkalassa, Pushkinin Mihailovskijessa ja Tshaikovskin Klinissa sekä palatsien Pavlovskissa, Hatshinassa ja Pietarhovissa.  Natsit kuljettavat arvokkaat teokset Neuvostoliitosta Baltian maiden kautta.  Natsit käyttävät kirjoja muun muassa sytykkeinä ja toilettipapereina.  Stalingradin alueella hävitetään 181 kirjastoa joukossa Maksim Gorkin kirjasto 250 000 niteineen.  Orelin alueella tuhotaan 115 kirjastoa.  Brjanskin alueella toimivista 837 kirjastosta hävitetään useimmat.  Sevskin kirjasto poltetaan.  Moskovan alueen 562 kirjastosta natsisaksalaiset ryöstävät 200 kirjastoa.
1941:  Leningradista Saltykov-Shtshedrinin kirjastosta evakuoidaan 18 junanvaunullista kirjoja.  Mukana on muun muassa Lavrentin kronikka, Rossica-kokoelma, Voltairen ja GV Plehanovin kirjastot.  Suurimmat kirjastot evakuoidaan.  Natsisaksalaiset pommittavat Moskovassa Lenin-kirjastoa eli Venäjän valtionkirjastoa.  Huolimatta 70 pommista kirjastonhoitajat estävät suuret tuhot, ja vain 14 000 kirjaa tuhoutuu.  Natsit pudottavat yli 300 pommia Leningradissa tiedeakatemian kirjastoon, mutta kirjastonhoitajat sammuttavat tulipalon.
1941:  Kirjastonainen Helle Kannila (vuoteen 1938 Cannelin) (1896-1972) julkaisee Kirjastonhoidon oppaan kolmannen uudistetun painoksen.  Ensimmäinen painos ilmestyi 1922.  Hän sanoo: "Huomattavalta osalta ajanvietteeksi luettavaa kirjallisuutta sisältävä lainakirjasto ei ansaitse kansalaiskirjaston nimeä." ja "Sen kirjoista tulee saada tietoja kaikilta niiltä aloilta, joilta voi edellyttää käyttäjäpiirin tietoja tarvitsevan, ja siinä tulee olla kirjoja, jotka tarjoavat lukijoille mielenylennystä, elämänkatsomuksen selvennystä ja taidenautintoa.  Kansalaiskirjasto on sivistyslaitos, jonka tulisi muodostua paikkakunnan henkiseksi keskukseksi, kaiken muun sivistystyön tueksi ja auttajaksi."
1941-45:  Suomen miehitysarmeija vie jatkosodan aikana Itä-Karjalan kotikirjastoista sotasaaliina neuvostotyylisiltä tuntuvat painatteet hävitettäväksi tai vähäiseltä osalta arkistoitavaksi.  Painotuotteiden (kirjallisuus ja paikallislehdistö) järjestelmällinen keräys alkaa jatkosodan alussa.  Kirjallisuus kootaan Äänislinnaksi muutetun Petroskoin yliopiston tiloihin.  Keskusarkisto virallistetaan 1942 Itä-Karjalan Sotasaalisarkistoksi, jossa kirjallisuutta on lähes miljoona kappaletta.  Sotasaalisarkisto syttyy 1942 joulukuussa palamaan ja 3/4 saaliista tuhoutuu.
1941:  Suomen ulkoministeriön lehdistöattasea Hans Ruben Martola (vuoteen 1933 Fleming) on yhteydessä natsisaksalaisiin ja keskustelee suomalaisten arkistojen palauttamisesta Neuvostoliitosta.  Joachim von Ribbentrop antaa kommandoryhmälle Nürnberg tehtäväksi käydä läpi Moskovassa arkistoja ja erotella Suomea kiinnostava paitsi ettei Moskovaa valloiteta.  Leningradin ja Moskovan valloituksesta saadaan 1942 uutta toivoa ja professori Kaarlo Viljanti Blomstedt uudistaa ehdotuksen natsi-Saksalle.  Esitetään toivelistoja halutusta aineistosta.  Kaupunkeja ei vieläkään valloiteta.
1941:  Erva-Latvalalla on Helsingin Kasarminkadulla arkisto.  Kun liike myydään Tukolle, niin käyttögrafiikan arkisto tuhotaan.
1942:  Hitler aikoo rakentaa maailman suurimman kirjastojen, museoiden ja gallerioiden kokonaisuuden Führermuseum kotikaupunkiinsa Linziin.  Tohtori Wolffachart vastaa kirjoista ja käsikirjoituksista.  Alfred Rosenbergin yksiköt esimerkiksi siirtävät 1943 Alupkassa kreivin Vorontsov 30 000 teoksen kirjaston "turvaan".
1942:  Pariisissa fasistien Propaganda Staffel laatii sensuuriluettelosta Otto uuden painoksen Littérature francaise indésirable, jossa on lisänä englantilaisten ja puolalaisten teosten käännökset sekä juutalaisten elämäkerrat.  Kolmas painos ilmestyy 1943.
1942-45:  Liittoutuneet tuhoavat Japanin kaupunkipommituksissa kirjastojen kokoelmia.
1942:  Kirjastomies, kulttuurilehtien avustaja ja toimittaja, Kansankulttuurin ensimmäinen kirjallinen johtaja, Vapaan Sanan kulttuuritoimittaja, pakinoitsija Hapan ja päätoimittaja, valtion painotuotekomitean sihteeri, kirjastokomitean sekä kirjallisuus- ja elokuvalautakunnan jäsen ja uutistoimiston DLP johtaja Raoul Palmgren (1912-95) ei mene jatkosotaan vaan maan alle, jossa hän suunnittelee kirjailijan Arvo Turtiainen kanssa käsipainon hankkimista ja maanalaisen lehden julkaisemista.  Palmgren pidätetään ja tuomitaan Pelson varavankilaan.  Siellä hän harkitsee kirjansidonnan taitoa ja lukee alan kirjasia.  Karjala-lehden toimittaja Esa Rekula kirjoittaa koneella pilalehteä Pelson Posti.  Sotatilannetta voi seurata Suomen Kuvalehdestä ja Hakkapeliitasta.  Palmgren valmistaa suunnitelman väitöskirjatyön jatkamiseksi.  Hän pölyttää kirjaston kirjat, joita on seitsemisentuhatta nidettä, tekee inventaarion, korjaa luettelointivirheitä, erottelee poistettavat ja sitojalle Järvinen lähetettävät kirjat.  Elämästä-lehti kertoo Helsingin pommituksista.  Palmgren aloittaa luokitusvirheiden korjaamisen.  Kirjailija Arvo Turtiainen kääntää Turun lääninvankilassa eli Kakolassa Spoon Riveriä.  Tatu Vaaskivi kuolee Oulussa.  Palmgren saa kirjaston luokituskorjauksen loppuun ja hyllylistat kuntoon korjauksen jäljiltä.  Hän valmistaa nelisenkymmentä uutta nimilaattaa kirjahyllyihin.  Palmgren pitää lainaus- ja kirjeenvaihtotilastoa.  Kirjansitoja Järvinen joutuu rookiin yksityisyritteliäisyytensä vuoksi, ja uudeksi sitojaksi valitaan kuritushuonevanki Hellsten.  Palmgren siirretään Pelsosta Sukevalle, jossa hänellä ei ole koulutustaan vastaavaa työtä.
1942:  Bibliophilos-lehti alkaa ilmestyä.  Nimi Bibliofiili ilmoitetaan lehtiluetteloon, mutta muutetaan.  Lehden perustamisen ratkaiseva vaikuttaja on kustannusvirkailija Eino Johannes Ellilä.
1943:  Natsisaksalaiset kokoavat juutalaisen kirjallisuuden Alfred Rosenbergin instituuttiin Institut zur Erforschung der Judenfrage.  Siellä on 550 000 teosta.
1943:  Natsisaksalaiset sytyttävät Napolin yliopiston kirjaston, ja tulipalossa menetetään noin 200 000 teosta ja käsikirjoitusta.
1943:  Itävallassa Grazin yliopistokirjastosta natsit ryöstävät melkein sata käsikirjoitusta ja 4500 teosta, jotka oli viety Steiermarkiin.
1943:  Perussa Limassa tuhoutuu tulipalossa kansalliskirjasto Biblioteca Nacional.  Yli 100 000 teosta ja 40 000 käsikirjoitusta menetetään.
1943-46:  Englantilainen runoilija Philip Larkin (1922-85) toimii kirjastonhoitajana Wellingtonissa, Sopshire, 1946 yliopistossa University College of Leicester, 1950 yliopistossa Queen's University Belfast ja 1955 Hullin yliopistossa.
1943:  Suomalaiset sotilaat keräävät vielä kirjoja Neuvosto-Karjalasta ja toimittavat muun muassa Vienan piiristä 6000 kiloa kirjoja.
1943:  Sokeain Kirjaston täydellinen pisteluettelo painatetaan Ruotsissa Thilanderin kirjapainossa ja täydennysosa 1950 Sokeain Kirjapainossa.  Sotien jälkeen asiakkaiksi tulevat myös sotasokeat.
1944:  Albaniassa on viisi kirjastoa.  Niitä aletaan perustaa eri puolille maata.
1944:  Natsi-Saksan Brandkommandot sytyttävät  Krasiñskin kirjaston, jota pommitettiin 1939.  Kirjastoon oli siirretty erikoiskokoelmia kuten 1400-1700-lukujen aineistoja, käsikirjoituksia, karttoja, nuotteja ja kaiverruksia.  Tärkein puolalainen painettu perintö katoaa.
1944-45:  Unkarissa Budapestin valtauksessa tuhoutuu runsaasti pieniä kirjastoja, Polyteknisen instituutin kirjasto täysin sekä parlamentin ja tiedeakatemian kirjastot vahingoittuvat.
1944-45:  Romaniassa yleiset kirjastot menettävät noin 300 000 teosta, Polyteknisen instituutin kirjasto 150 000 kirjaa ja 4000 aikakausjulkaisua.
1944-45:  Lapin sodassa natsisaksalaiset tuhoavat kokonaan tai osittain kirjastoja.  Uuden rajan taakse jäävät muun muassa Viipurin kirjasto ja Petsamon Kolosjoen piirikirjasto.
1944:  Helsingissä Teknillisen korkeakoulun TKK kirjastoon osuu palopommi, ja tulipalo tuhoaa sen kokoelmat noin 47 000 nidettä sekä luettelot ja arkistot.  Kirjaston hankinta ja järjestely on pommituksen jälkeen aloitettava alusta, jota varten saadaan lahjoituksia Ruotsista ja Yhdysvalloista.  Kirjasto toimii 1947 lähtien jälleen teknillisenä keskuskirjastona kuten 1909 johtosääntönsä mukaan palvellen tutkimusta ja korkeinta teknillistä opetusta sekä teollisuutta.
1945:  Puna-armeija vapauttaa Varsovan, ja Biblioteka Narodowan henkiin jääneet kirjastonhoitajat aloittavat uudelleen rakennuksen.  Kirjoja löytyy, ja 1946 kokoelmassa on 300 000 teosta.  Varsovan kaupunginkirjaston entistäminen etenee.  Kirjastonhoitajien piilottamat 125 000 teosta palautetaan käyttöön.
1945:  Dresdenin Sächsische Bibliothek palaa pommituksissa ja evakuoimatta jätetyt 300 000 kirjaa.
1945:  Yhdysvaltojen 101. laskuvarjodivisioonan sotilaat valtaavat rynnäköllä Führerin linnoitetun residenssin Obersalzbergissa Alpeilla.  Sotasaaliiksi tulee muun muassa Hitlerin kirjasto.  Siinä on sotakirjallisuutta, kirjoja taiteesta, arkkitehtuurista ja teatterista sekä natsi-ideologien teoksien monilukuisia julkaisuja. Tärkeällä paikalla kirjastossa on 26 sokeille tarkoitettua kohokuvioista Mein Kampf-kirjaa.
1945:  Ranskassa kirjastojen keskushallinnon järjestäjä Marcel Bouteron pyytää kaikkia kirjastonjohtajia määräämään ei-lainattaviksi 94 teosta, jotka ovat saksalaismyönteisiä ja joiden myynti ja levitys on kielletty.
1945:  Suomessa kunnallisten kirjastojen lainaajia on kahdeksan prosenttia, mutta 1975 jo 34 prosenttia.  Kotilainat 1945 ovat 3,9 miljoonaa, mutta 1975 peräti 54,7 miljoonaa kappaletta.  Kotilainat lainaajaa kohti 1945 ovat 13,3 ja 1975 jo 33,9 kappaletta.
1946:  Lessing J Rosenwaldin kirjasto lahjoitetaan Yhdysvaltain kansalle ja sijoitetaan Kongressin kirjastoon.
1946:  Kirjastonhoitajien koulutus aloitetaan Yhteiskunnallisen korkeakoulun (sitten Tampereen yliopisto) opetusjaostossa.
1949-56:  Kiinassa perustetaan 180 000 kirjastoa.  Kirjastoja 1961 on 300 000.
1949:  Kirjastolainsäädännön uudistamista pohtinut komitea jättää mietintönsä.  Se ehdottaa uutta kirjastolakia.
1950-luvun alku:  Helsingin yliopistoon perustetaan Amerikan Instituutti.  Suomi kuuluu maihin, joita American Book Center for War Devasted Libraries tukee kirjalahjoituksillaan.
1950-luku:  Yhdysvaltojen Lastenkirjastojen luettelo suosittelee uskonnollista kirjallisuutta: hymnejä, rituaalitekstejä, liturgioita, raamattuja ja jumalanpalvelustekstejä.  Koulukirjastoille tarkoitetuista luetteloista puuttuvat esimerkiksi Romain Rollandin, Thomas Mannin, Lion Feuchtwangerin ja monien muiden suosittujen kirjailijoiden teokset.
1950-60-luvuilla:  Neuvostoliitossa maaseudulle perustetaan vuosittain keskimäärin 3200 uutta kirjastoa.
1950:  Englannissa alkaa ilmestyä British National Bibliography, joka luetteloi jokaisen uuden Englannissa (GB) julkaistun teoksen.
1950:  Suomessa on 2909 kunnallista kirjastoa, 1960 huippumäärä 4007, 1970 enää 2903 ja 1976 vain 1805 kirjastoa.  Sivukirjastojen sulkemista on korvattu kirjastoautoilla, joita 1965 on 20, 1970 jo 89 ja 1976 jopa 219 kirjastoautoa.
1951:  Harry Järv kirjoittaa esseen Boksamlarmekanismen, jossa hän näkee kirjankeräilyn oireena henkisestä sairaudesta.
1951:  Helsingin yliopiston kirjasto aloittaa mikrofilmauksen.  Mikrofilmattuja lehtiä on 1771 alkaen.
1951:  Suomessa alkaa kirjastoautotoiminta.
1953:  Moskovan yliopiston uudessa rakennuksessa kirjastossa on yli 40 lukusalia, joissa on lähes 2000 lukupaikkaa.
1954:  Helsingissä perustetaan Toukolan kirjasto, joka on yksi kaupunginkirjaston pienimmistä toimipisteistä.  Toukolan kirjasto muuttaa 2003 Aralis-kirjastokeskukseen, jolloin nimeksi tulee Arabianrannan kirjasto.
1956:  Neuvostoliiton Uzbekistanin tasavallassa on 2974 kirjastoa.
1956:  Washingtonissa perustetaan Council on Library Resources neuvomaan kirjastojen suunnittelua.
1956:  Sokeain viikolla Yleisradio antaa mahdollisuuden esitellä äänikirjatoimintaa.  Yleisradio lupaa perustettavan äänikirjastudion laitteet ja asennuksen lahjoituksena.  Äänitykset alkavat 1957.  Perusnauhoja ja kopioita tehdään kahdeksalla magnetofonilla.  Äänikirjojen tuotantoa jarruttaa tekijänoikeuslainsäädäntö, sillä kirjan äänittämiseen on hankittava kirjailijan suostumus.  Tekijänoikeuksista kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin 1961 annettu laki sallii teosten vapaan äänittämisen sokeain lainakirjastotarkoituksiin.  Sokeain Kirjastossa on 1957 vasta 549 kelaa, 1959 jo 2786, 1965 lähes nelinkertaisesti eli 10 094 ja 1969 peräti 18 181 kelaa.
1957:  Italialainen Enzo Ferrajoli varastaa Zaragozan katedraalin kirjastosta Vinland-kartan.
1957-66:  Raoul Palmgren on Kemin kaupunginkirjaston johtaja.
1958:  Neuvostoliiton julkinen tieteellistekninen valtionkirjasto perustetaan Moskovaan käyttämällä hyväksi Neuvostoliiton raskaan teollisuuden kansankomissariaatin tieteellisen valtionkirjaston perinteitä ja kokemuksia.  Viimeksi mainittu kirjasto siirretään Neuvostoliiton tiedeakatemian Siperian osaston johtoon Novosibirskiin.  Ensin mainittu julkaisee aikakauskirjaa Neuvostoliiton tieteelliset ja tekniset kirjastot.
1959:  Oulun yliopisto perustetaan.  Sen kirjasto saa kirjailijan Samuli Paulaharju (1875-1944) kirjaston ja Einar Palmusen kokoelmista noin 2000 teosta.
1950-luvun loppu:  Ruotsalainen Erik Karlsson eli Bok-Karlsson (1918-92) ilmaantuu Tukholmaan kirjakauppiaaksi.  Hän ostaa kirjoja huutokaupoista laatikoittain.  Häneltä jää yli 300 000 kirjaa.  Ruotsalaisilla keräilijöillä Christian Hammer oli 1800-luvun lopussa 150 000 kirjaa ja Jean Jahnsson 1900-luvun alussa 100 000 kirjaa.  Veli Torsten Karlsson ilmoittaa 1993 Dagens Nyheterin pikkuilmoituksessa suurta kokoelmaa myytäväksi.  Jerker Perssonin ja Leif Lindgrenin antikvariaatti ostaa kaiken.  Neljän vuoden aikana selvitetään ja tarjotaan seitsemässä Bokberget-luettelossa 40 000 kirjaa, joista myydään 25 000.  Tällä vauhdilla työtä riittää vuosikymmeniksi.  Suomessa EJ Ellilällä sanotaan olleen 32 000 ja Eino Mikkolalla 35 000 kirjaa.
1960-luku:  Suomalaisen Kirjallisuuden Seura alkaa kerätä muistitietoa.  Järjestetään luokkasodan 1918 muistitiedon keruuhanke.
1960-luku:  Suomessa Golonin Angelica-sarjan, Netta Muskettin ja Anni Polvan romaanien sopimattomuus kirjastoihin todetaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
1960:  Brysselissä vihitään kirjasto Bibliothèque Albert I.
1960-72:  Neuvostoliitossa yleisten kirjastojen lainat kaksinkertaistuvat ja 1972 saavutetaan 2,2 miljardin niteen lainausmäärä.
1960:  Helsingin kaupunginkirjasto täyttää sata vuotta.  Juhla vietetään Helsingin yliopiston juhlasalissa.
1960:  Suomen väestöstä 16,6 prosenttia lainaa kirjastoista, mutta 1990 jo 44,4 prosenttia.
1961:  Suomessa annetaan uusi kirjastolaki.  Suomen ensimmäinen kirjastoauto alkaa kierrellä.  Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikkaa ilmestyy.
1962:  Ranskalainen äärioikeistolainen nationalistinen L'Organisation de l'armée secrète OAS räjäyttää Algerian yliopiston kirjaston.
1963:  New York Public Library käsittää yli 7,2 miljoonaa teosta.
1963:  Lohja saa ensimmäisen kirjastoautonsa.
1963:  Espoon ruotsin- ja suomenkieliset kirjastot yhdistetään Espoon kauppalaksi tullessa.  Espoon ensimmäinen kirjastoauto korvaa 1964 lainausasemat.
1964:  Neuvostoliitossa on noin 400 000 kirjastoa (tieteellisiä, teknisiä, yleisiä ja oppilaitosten kirjastoja), joiden kirjavarasto käsittää noin 2,3 miljardia kirjaa.  Kirjastoja 1913 oli 14 000 ja yhdeksän miljoonaa kirjaa.  Keskimäärin jokaista kirjastoa kohti on 724 lukijaa.  Kirjastoissa on jokaista neuvostokansalaista kohti 875 kirjaa, kun USAssa on 110 ja tsaari-Venäjällä oli kuusi kirjaa.  Neuvostoliiton kirjastot vaihtavat kaukolainoina kirjoja 89 eri maan kirjastojen kanssa.  Ulkomaille lähetettiin 1962 yli 920 000 neuvostoliittolaista teosta ja saatiin lainaksi yli 720 000 ulkomaista.  Neuvostoliitossa kirjastonhoitajia ja bibliografeja valmistaa seitsemän yliopistoa ja kulttuuri-instituuttia, joissa on sekä päiväopiskelun että kirjeopiskelun linjat.  Kymmenet opistot valmistavat alemman ammattitaidon omaavia kirjastovirkailijoita.
1965:  Neuvostoliiton ammattiliitoilla on yli 33 000 kirjastoa.
1965:  Persian shahin vaimon aloitteesta perustetaan yhdistys, joka toimittaa lastenkirjoja ja rakennuttaa kirjastoja Iraniin.  Syrjäisiä kyliä varten on liikkuvia hevosvetoisia kirjastoja.  Vastaavia yhdistyksiä ja kirjastoja aletaan perustaa muissa maissa kuten Irakissa ja Jordaniassa.
1965:  Ruotsalainen professori Knut Rodhe ja Anna Rodhe lahjoittavat Helsingin yliopiston kirjastolle Mikael Agricolalle kuuluneen teoksen Diogenes Laertius, De vita & moribus philosophorum, Köln 1537.  Agricola on kirjoittanut nimiölehdelle puneella latinaksi selityksen, joka on suomennettuna: Torsbysta kotoisin olevan Mikael Agricolan kirja on ostettu Wittenbergissä Reinin kultarahalla vuonna 1537.
1965:  Varkauden kaupunki perustaa Kommilan sivukirjaston ja lopettaa 1998 sen.  Suomessa on 1986 enää 1520 kirjastoa ja 1998 vain 970 kirjastoa, joista sivukirjastoja 417, laitoskirjastoja 117 ja kirjastoautoja 208.
1966:  Arnojoki tulvii yön aikana yli äyräiden, ja vesi täyttää muun muassa Firenzen kirjastojen ja museoiden varastoja.  Ensimmäinen kirjallinen merkintä Arnon tulvista on vuodelta 1333.  Viimeksi paha tulva koetteli 1844 Firenzeä.  Nyt veteen sekoittunut nafta ja muta likaavat keskiaikaisia käsikirjoituksia, asiakirjoja, kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä, karttoja, pamfletteja, muita painotöitä ja muita arvokkaita esineitä.  Kosteissa oloissa kasvavat nopeasti home ja mikrobit.  Uffizin taidemuseon pohjakerroksessa Kansallisarkiston 40 huonetta kärsii pahoja vaurioita.  Kansalliskirjaston kokoelmista yli miljoona esinettä vaurioituu ja tulvavesiin hukkuu ja katoaa tuhansia luettelokortteja.  Posliinitehtaiden ja tupakkatehtaiden suurissa uuneissa kuivatetaan kirjoja.
1966-67:  Neuvostoliiton kulttuuriministeriö ja Kommunistisen nuorisoliiton keskuskomitea tekevät virastojen ja järjestöjen kanssa Valtakunnallisen kirjastojen yhteiskunnallisen katselmuksen Lokakuun suuren sosialistisen vallankumouksen 50-vuotisjuhlien merkeissä.  Siihen osallistuu lähes 300 000 kirjastoa.  Kulttuuriministeriö myöntää diplomeja 1509 kirjastolle sekä palkitsee ansiomerkillä ja kunniakirjalla 4108 kirjastonhoitajaa.  Lisäksi tasavallat ja virastot antavat kehotuspalkintoja.
1966:  Opetusministeriö laatii Sokeain Kirjaston noudatettavaksi uuden ohjesäännön, joka uuden kirjastolain mukaan takaisi 95 prosentin valtionavun kirjastolle.  Menot on asetuksella määritelty siten, että valtionapu jää paljon pienemmäksi, ja Kirjoja Sokeille joutuu hankkimaan puuttuvan osuuden lahjoituksina.  Äänikirjan tuodessa kirjastolle lisää asiakkaita rahoitusjärjestelmä tulee kestämättömäksi.  Kirjasto luovutetaan 1978 valtiolle ja nimeksi tulee Näkövammaisten kirjasto.
1967:  Helle Kannila toteaa tutkimustuloksistaan, että kirjakaupat ja kirjastot täydentävät toisiaan.  Molemmat ovat tarpeen ja tärkeät.
1968:  Mies kiipeää Harvardin yliopiston kirjaston katolle, laskeutuu köyttä pitkin ikkunan tasalle, särkee lasin ja tunkeutuu sisään.  Hän rikkoo kirjavitriinin ja ottaa reppuunsa kaksi suurta nidosta.  Paluumatkalla anastajan ote lipeää ja mies putoaa betonipihaan.  Gutenbergin raamattu vaurioituu repussa, sillä kannet irtoavat.
1968:  Suomessa vuoden aikana kirjoja lukemattomien osuus on 29 prosenttia keskimäärin, mutta korkeintaan kansakoulun käyneillä 42 ja vähintään ylioppilailla 12 prosenttia.  Luvut 1973 ovat 24, 29 ja 4 prosenttia.  Mahdollisesti kevyiden viihdekirjojen ja ohuiden kioskikirjojen lukeminen on lisääntynyt.
1969:  Sokeain Kirjasto, Sokeain Keskusliitto ja Sotasokeat päättävät siirtyä avokeloista kasettijärjestelmään.  Valitaan englantilainen Clarke & Smith, jonka yritys ja Royal National Intitute for the Blind kehittivät yhdessä äänikirjakäyttöön.  Sama järjestelmä omaksutaan Englannin lisäksi Sveitsissä, Saksan Liittotasavallassa, Uudessa-Seelannissa, Kanadassa, Australiassa, Intiassa, muutamissa Etelä-Amerikan maissa ja osittain Yhdysvalloissa.  Neuvostoliitto kokeilee sitä.  Kuusiraitakasetille mahtuu 12 tuntia ohjelmaa ja laite on helppo käyttää.  Joitain avonauhakirjoja siirretään kasetille työläästi, ja kopion valmistuminen kestää 3-4 tuntia.  Uusia äänitteitä tehtäessä voidaan käyttää nopeaa kopiointia, jolloin muutamassa minuutissa valmistuu 12 kopiota.  Valtio rahoittaa kuuntelulaitteet 1970-72.  Sokeain kirjasto lainaa laitteet asiakkailleen elinikäiseksi lainaksi.  Ensimmäinen tuhannen kappaleen erä jaetaan 1972.  Tällöin on valmiina noin tuhannen kirjan kokoelma.  Kasetit postitetaan ja kannetaan kotiin, sillä ne mahtuvat yleensä postiluukusta,
1969:  Peter H Mann ja Jacqueline L Burgoyne kehittävät Lontoossa kirjojen lukemisen sosiologisen mallin, jossa lukeminen kytketään toisaalta työhön, toisaalta vapaa-aikaan.  He erottavat kolme lukemistyyppiä: hyötyyn perustuvan ja työhön liittyvän lukemisen, henkilökohtaiseen kiinnostukseen perustuvan vapaa-ajan lukemisen ja näiden väliin jäävän sosiaalisen lukemisen eli jokin kirja kuuluu asiaan lukea, jos se on saanut hyvät arvostelut tai siitä puhutaan.
1969:  Pertti Tiihonen havaitsee tutkimuksessaan Television vaikutus kirjastojen käyttöön, että televisio vaikutti vähän koulutusta saaneiden joukossa siten, että kirjalainaus heikentyi.  Television tulon jälkeisinä vuosina 1960-luvun alkupuolella kirjalainauksen noususuunta hieman hidastui, mutta on siitä lähtien kasvanut.
1969-70:  Kirjastojen työn katselmus juhlistaa VI Leninin syntymän 100-vuotisjuhlaa.  Päämääränä on parantaa kirjastolaitosta.
1969:  Länsi-Euroopan maissa kirjoja vuoden aikana lukemattomien osuus prosenteissa: Sveitsi 26, Hollanti 30, Tanska 31, Ruotsi 35, Englanti 36, Norja 37, Suomi 39, Ranska 43, Itävalta 44, Saksan liittotasavalta 45, Luxemburg 46, Irlanti 50, Belgia 56, Espanja 56, Portugali 71 ja Italia 74.
1969:  Ruotsissa kirjastojen normisto on jyrkkä, sillä ruotsalaisiin kirjastoihin ei oteta esimerkiksi Aku Ankan taskukirjoja eikä Sigge Starkin rakkausromaaneja.
1970-luku:  Yhdysvalloissa kymmenen prosenttia kansalaisista on kirjastopalvelujen ulkopuolella, ja kirjastot palvelevat tyydyttävästi vajaata kolmannesta väestöstä.  Saksan liittotasavallassa yhdyskunnista 60 prosenttia on kirjastotta.  Japanissa kirjasto puuttuu 40 prosentista kaupungeista ja 90 prosentista maaseututaajamista.  Ranskassa on tuskin ollenkaan pysyviä kirjastoja maaseutuväestölle.
1970-luku:  Islannissa aloitetaan valmistelut kansalliskirjaston Landsbókasafn ja yliopistokirjaston Háskólabókasafn yhdistämiseksi.  Rakennustyö alkaa 1978 ja valmistuu 1994.
1970-luvun alku:  Albanian Kansantasavallassa Republika Popullore e Shqiperise nuoriso rakentaa kaikki rautatiet.  Kasnican leirissä on myös kirjasto.  Siellä on marxismin klassikkoja, Maon ja Enver Hoxhan teoksia ja länsimaista kaunokirjallisuutta.
1970-luku:  Suomalaisen Kirjallisuuden Seura alkaa kerätä elämäkertoja.
1970-luvun alku:  Kirjastoalan ylin koulutusaste saa professuurin Tampereen yliopistoon ja myöhemmin Åbo Akademiin ja Oulun yliopistoon.
1970-luku:  Teknillisen korkeakoulun TKK kirjaston hallinto päättää, ettei Aku Ankka ole tieteellinen lehti eikä kirjasto voi maksaa sitä.  Lehti tilattiin kirjaston käyttäjien lapsille.  Eräs kirjastonhoitaja kertoo tästä tuntemalleen Jaakko Rauramolle, joka lähettää lehden siitä lähtien vuosittain lahjana.
1970- ja 1980-luvut:  Suomen kirjastorakentaminen on suurin kulttuuri-investointi Suomen kunnallishistoriassa.  Kirjastojen lukumäärä laskee oltuaan 1960 jopa 4007, 1970 vielä 3015 ja 1980 enää 1608 kirjastoa.  Sivukirjastojen määrän romahtamisen korvaa kirjastoautojen käyttö: 1969 noin 5400 ja 1981 jo 20 000 pysähdyspaikkaa.  Kirjastoautoja 1970 on 89 ja 1980 jo 221 autoa.
1970:  Malin hallitus perustaa Unescon aloitteesta Timbuktuun Ahmed Baba -tutkimus- ja dokumentaatiokeskuksen Cedrab tutkimaan Sankoren yliopiston kirjaston ja yksityisten kirjastojen käsikirjoituksia.  Ahmed Baba (1556-1627) oli Sankoren yliopiston viimeinen kansleri, joka opetti lakia ja kirjoitti monista aiheista.  Cedrabissa lajitellaan, suojellaan ja kunnostetaan käsikirjoituksia.  Cedrab tukee yksityisten säätiöiden perustamista, jotta helpotetaan perhekokoelmien luettelointia ja säilyttämistä.
1972:  Nicaraguassa maanjäristys hävittää suurimman osan kansalliskirjaston kokoelmista.
1972:  Espoon uusi pääkirjasto valmistuu Leppävaarassa, mutta se osoittautuu muutamassa vuodessa pieneksi.
1972:  Katarina Eskola löytää yleisön kannalta välittömän palkkion, viivästyvän palkkion ja molempien piirteiden kirjallisuuden ulottuvuuden.  Hän katsoo tulostensa osoittavan, että Johan Galtungin kehittelemällä sosiaalisen aseman indeksillä yhteiskunnan keskustaan sijoittuvat vastaajat harrastavat viivästyvän palkkion kirjallisuutta ja laitaan kuuluvat vastaajat välittömän palkkion kirjallisuutta.
1973:  Erikoisjulkaisu Sovetskoe bibliotekovedenie - Neuvostoliiton kirjastotiede alkaa ilmestyä.  Neuvostoliiton tiedeakatemian luonnontieteellinen kirjasto perustetaan.
1973:  Neuvostoliitossa julkaistaan tutkimus Kirja ja lukeminen pikkukaupunkien elämässä.  Sen mukaan 51 prosenttia käyttää kirjastoja ja 84 prosentilla on oma kirjasto, 97 tilaa sanomalehtiä, 78 aikakauslehtiä, 97 omistaa radion ja 67 television.  Pelkästään radiota tai televisiota käyttää vain kaksi prosenttia.
1974:  Neuvostoliitossa on 360 000 kirjastoa, joiden kirjakokoelma käsittää 3,3 miljardia nidettä.  Lastenkirjastoja on yli 7000, kun niitä 1950 oli 2200.  Teknisiä kirjastoja on yli 23 000.  Kirjastoissa on 360 000 kirjastonhoitajaa, kun heitä 1934 oli 55 200.
1974:  Tekniikan Sanastokeskus perustetaan.  Sillä on laaja tekniikan erikoisalojen kirjasto.
1975:  VI Leninille nimetyssä Neuvostoliiton valtionkirjastossa on 28 miljoonaa nidettä.  Julkaisutuotantoa on Neuvostoliiton 90 kielellä.  Kirjasto saa 2-3 maksutonta kappaletta kaikesta kirjallisuudesta.  Yksi kappale on 1945 lähtien siirretty arkistokokoelmaan.  Kokoelmista noin 40 prosenttia on ulkomaista kirjallisuutta, joka saadaan kansainvälisellä julkaisuvaihdolla.  Lukusaleissa on 2700 lukupaikkaa.  Kirjasto julkaisee kokoomateoksia Neuvostoliiton kirjastotiede, Kirjastotiede ja bibliografiatoimi ulkomailla, Julkaisut ja Käsikirjoitusosaston muistiinpanoja.
1975:  Moskovan MV Lomonosoville nimetyn valtionyliopiston AN Gorkille nimetyllä tieteellisellä kirjastolla on seitsemän miljoonaa nidettä.
1975:  ME Saltykov-Shtshedrinille nimetyllä julkisella valtionkirjastolla Leningradissa on 20 miljoonaa nidettä koti- ja ulkomaista kirjallisuutta.  Vieraskielisen kirjallisuuden valtakunnallisessa valtionkirjastossa (perustettu 1921 ja avattu yleisesti käytettäväksi 1922) on yli neljä miljoonaa nidettä 132 kielellä.
1975:  Juhani Niemi erottaa tutkimuksessaan Populaarikirjallisuus Suomessa arvokirjallisuuden ja populaarikirjallisuuden osakulttuurit.  Edellisellä tarkoitetaan kirjakauppojen kautta leviävän kirjallisuuden harrastusta ja jälkimmäisellä kioskikirjojen lukemista.  Lukijat eroavat toisistaan iän, koulutuksen, sosiaalisen aseman ja asuinpaikan osalta.
1976:  Neuvostoliittolaisen pedagogisten tieteiden tohtorin Ogan Stepanovitsh Tshubarjan (1908-76) oppikirja Obshtsheje bibliotekovedenije - Yleinen kirjastotiede ilmestyy kolmantena, uudistettuna ja täydennettynä laitoksena.  Ensimmäinen painos ilmestyi 1960.  Teos ilmestyy suomeksi 1979.
1976:  Paraisten saaristossa alkaa kiertää kirjastolaiva.
1977:  Neuvostoliitossa Tsheljabinskin aluekirjastossa on harvinaisten kirjojen osasto, jossa on yli 7000 painettua teosta ja käsikirjoitusta.  Niitä ovat muinaisslaavilaisella kirkkokielellä 1659 Kievo-Petsherskaja lavran luostarissa julkaistu Järjen avain sekä Hippokrateen latinan- ja kreikankielisiä teoksia 1600-luvulta.  Muinaisen itämaisen pergamenttikäsikirjoituksen pituus on 41 metriä.
1977:  Leningradissa on liki 2500 kirjastoa, joissa kirjoja ja aikakauslehtiä on runsaat 150 miljoonaa.  Saltykov-Shtshedrinille nimetyssä yleisessä kirjastossa on 20 miljoonaa kirjaa.
1977:  Helsingin yliopisto lahjoittaa Neuvostoliiton tiedeakatemialle 41 Moskovan yliopiston perustajalle MV Lomonosov kuulunutta nidosta vastalahjana saamastaan kirjalahjasta.
1977:  Neuvostoliittolainen psykologi LN Leontjev kehittelee toiminnan kohteeksi käsitetyn motiivin yleisen toiminnan teorian avainkäsitteeksi.  Teoriaa soveltaen voidaan jäsentää lukemisen kokonaistoimintaa, johon kuuluvat kohteiden lisäksi lukemisen edellyttämät erilaiset teot ja operaatiot, tiedonsaanti kirjoista ja kirjojen hankkiminen.  Leontjevin toimintateorian muina keskeisinä käsitteinä ovat teot, jotka realisoivat varsinaisen toiminnan.  Tekoihin liittyvät operaatiot, jotka mahdollistavat teot.  Toiminnan toteutumista rajoittavat ehdot.  Tietokirjojen lukemista ja hankkimista voitaisiin jäsentää seuraavasti.  Toimintana olisi selon ottaminen tietystä asiasta.  Toiminnan kohteena on tietty tieto.  Tämä toiminta realisoituu tekojen sarjana: selvitetään mistä lähteistä tieto löytyisi, etsitään se käsiin, haetaan sieltä asianomainen kohta, luetaan se.  Nämä teot yhdessä ovat selon ottamista asiasta eli toiminta.  Operaatiot ovat teknisiä toimia, joiden suhteen on valittavissa eri vaihtoehtoja.  Kirjan voi hakea itse kirjastosta tai pyytää kirjastoon lähdössä olevaa tuttavaa tuomaan sen.
1977-80:  Karjalainen kirjailija Jaakko (Jakov Vasilevitsh) Rugojev (1918-93) paljastaa harrastuksensa runossaan Olen kirjojen kerjääjä.
1978:  Neuvostoliitossa sosiologien kyselyyn vastanneista puolella on 100-1000 kirjan kirjasto tai jopa suurempi.  Kaikkiaan 97 prosentilla on oma kirjakokoelma.
1978:  Tarton valtion yliopiston kirjasto saa uuden rakennuksen, johon mahtuu viisi miljoonaa nidosta.  Kirjaston harvinaisuuksia ovat Thomas Moren Utopian ensimmäisen painoksen yksi seitsemästä säilyneestä kappaleesta, Petrarcan käsikirjoitus, Giordano Brunon, Galilein ja Newtonin teoksia, jotka on julkaistu tekijöiden eläessä.  Kirjasto saa jokaisen Virossa julkaistun painotuotteen kappaleen.
1978:  Viron valtionkirjastosta löydetään 1785 Pietarissa julkaistu Uusi venäjän aapiskirja.  Luultiin, ettei tätä aapista ollut säilynyt yhtään kappaletta.
1978:  Heikki Turusen haastattelusta: Täälläkin yksi Reposärkän ukko käypi tuolla kirjastoautolla säännöllisesti ja muut pitävät häntä hulluna: "Hulluko sinä oot, mittee sinä kirjastoautolla?"
1979:  Suomessa yleisten kirjojen lainojen määrä asukasta kohti ylittää 15 lainaa.  Tanskassa luku on 19,6, mutta Ruotsissa ja Norjassa pieni.
1980-luku:  Yhdysvaltalainen opiskelija  Aaron Lansky huomaa, että USAn itäosissa suuri määrä jiddishinkielistä kirjallisuutta joutuu vuosittain kaatopaikoille.  Hän alkaa koota kirjallisuutta ja saa kampanjalleen tukea.  National Yiddish Book Center perustetaan 1990.
1980:  Leningradissa MJ Saltykov-Shtshedrinin kirjastossa järjestetyssä näyttelyssä voi tutustua harvinaisiin käsikirjoituksiin.  Harvinaisuuksien paraati pidetään, koska on kulunut 175 vuotta käsikirjoitusten säilön perustamisesta.  Vanhin päivätty venäläinen käsikirjoitus on Ostromirin evankeliumi, jonka Ostromir kirjoitti 1056-57 lähes 300 pergamenttiarkille.  Näyttelyssä on egyptiläisiä papyruksia, intialaisia palmunlehdille tehtyjä käsikirjoituksia ja arabialaisia tekstejä.
1980:  Ukrainan tiedeakatemian Lvovin kirjaston työntekijät löytävät kirjan Bukvar jazyka slovenskogo - Slaavilaiskielen aapinen, joka on painettu 1715.  Siinä on muinaisslaavilainen kirjaimisto, tavuja ja lukutekstejä.
1980:  Leipzigissa on noin 250 kirjastoa.  Merkittävin on Die Deutsche Bücherei, jonka Saksan kirjakauppiaiden pörssiyhdistys perusti 1912.  Leipzigin yliopiston kirjasto perustettiin 1543 Pauliner-kirjastona.  1677 perustettu kaupunginkirjasto tuhoutui II maailmansodan pommituksissa lähes täysin.  Ammattijärjestöjen kirjastoja on 50.  Sokeiden keskuskirjastoa käyttää lähinnä postitse noin 2500 käyttäjää, jotka saavat kirjallisuutta sokeainkirjoituksella, ääninauhakaseteilla tai suurella kirjainkoolla painettuna.  Keskuskirjastossa on kustantamo, valmistus, myynti ja lainaus.  Eri kouluilla ja oppilaitoksilla on kirjastonsa.
1980:  Saksan Demokraattisen Tasavallan DDR kirjastoissa on 78,9 miljoonaa nidosta.  Käyttäjien määrä 5,1 miljoonaa on 30 prosenttia väestöstä.
1980:  Suomessa kirjastojen kotilainaus asukasta kohti on 15,1 nidettä tai muuta aineistoa eli kymmenkertainen 1950 verrattuna.
1981:  Neuvostoliiton tiedeakatemian Arkistograafinen toimikunta julkaisee moniosaisen Neuvostoliitossa säilytettävien käsikirjoitusten yhteisluettelon.  Se sisältää kaikkien 1000-1400-luvuilta säilyneiden erikielisten käsikirjoitusten tieteellisen kuvauksen.  Tataarien hyökkäys 1200-luvulla aiheutti tuhoa.  On tietoja tuhansista käsin kirjoitetuista kirjoista, joita oli ruhtinaiden tai kirkkojen kokoelmissa, mutta suurin osa niistä ei säilynyt.  Kirjat paloivat piiritetyissä kaupungeissa ja luostareissa.  Luettelossa on tietoja myös bulgarialaisista ja serbialaisista käsikirjoituksista.
1981:  Vologdan IV Babushkinille nimettyyn kirjastoon saadaan harvinaisia 1905 ilmestyneitä AI Herzenin, NG Tshernyshevskin, VG Belinskin, August Bebelin ja Wilhelm Liebknechtin teoksia.  Kirjastossa on myös minikirjojen kokoelma.
1981:  Vladimirin alueen Mitinon kylästä löytyy Venäjän ensimmäisten kirjanpainajien Ivan Fjodorov ja Petr Mstislavets 1569 painettu Evankeliumi.
1981:  Helsingin kaupunginkirjasto alkaa toimia yleisten kirjastojen valtakunnallisena keskuskirjastona.
1981:  Elinkeinoelämän keskusarkisto Elka perustetaan Mikkeliin.  Siellä on tietoa 3500 yrityksestä.  Tekstin lisäksi on 2007 muuta aineistoa: 415 000 valokuvaa, 50 000 karttaa, 256 000 piirustusta sekä 8000 ääni- ja kuvatallennetta.
1982:  Neuvostoliiton Kirjakamari saa kaikista painotuotteista kappaleen eli 6,5 miljoonaa tuotetta vuodessa.  Kamari saa vuodessa 100 000 kyselyä.  Kamarin tutkimuskeskus julkaisee vuosittain 17 tiedotusvihkoa, joissa se kertoo 80 000 kirjasta, 30 000 referaatista ja 156 000 lehtiartikkelista.  Vihoilla on tilaajia 85 maassa.
1982:  Leningradista löydetään osa venäläisen valtiomiehen V Tatishtshev kirjastosta.  Hän lahjoitti 1730-luvulla 600 kirjaa venäjän- ja Euroopan kielillä perustamansa Jekaterinburgin (Sverdlovskin) vuorikoululle.  Osa kirjastosta tuotiin 1775 Pietarin vuoriopistoon, joka oli Venäjän ensimmäinen teknillinen korkeakoulu.
1982:  Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa KDKT avataan kansan suuri kulttuurikirjasto, jonka pinta-ala on 10 hehtaaria.  Kirjastossa on 2009 noin 30 miljoonaa nidettä.  Kirjastoa käyttää päivittäin noin 12 000 ihmistä.
1983:  Neuvostoliitossa on noin 8500 valtion järjestämää lastenkirjastoa, joilla on yli 200 miljoonaa nidettä.
1983:  Näkövammaisten kirjastopalvelujen kehittämistoimikunta katsoo, että kirjatuotannon painopiste olisi siirrettävä C-kasetteihin, ja kaikki uutuudet tulisi valmistaa 1989 jälkeen C-kaseteille.
1983:  Tampereella entinen kenkätehdas Attila siirtyy Tampereen yliopiston kirjastoksi ja muuhun käyttöön 2006 asti.
1984:  Yhdysvaltalainen työläinen M Markarjan lahjoittaa Armenian vanhojen käsikirjoitusten kokoelmaan Matenadaran kuvitetun kirjan 1400-luvulta.  Kokoelmassa on 10 907 käsikirjoitusta.
1984:  Rio de Janeirossa valtion kirjanpitäjä João David dos Santos saa kuukausia myöhässä olleen palkkansa luontaissuorituksena kirjaston muodossa: 9000 kirjaa ja 5000 lehteä.  Kirjasto käsittelee Brasilian nykyhistoriaa.  Kirjanpitäjä koettaa myydä kirjaston kulttuurilaitoksille, mutta niillä ei ole varoja.  Vihdoin hän onnistuu myymään sen Tijucan paperitehtaalle.
1984:  Neuvostoliittoinstituutti esittää opetusministeriölle, että Helsingin yliopiston Slaavilaisen kirjaston sanomalehtikokoelma olisi mikrofilmattava.  Kokoelmissa on Venäjän päivälehdistö yli 150 vuoden ajalta ja 1917 lähtien Neuvostoliiton päälehtiä.
1985:  Näkövammaisten kirjastossa on 4092 äänikirjanimekettä kaseteilla Clarke & Smith ja 3545 C-kaseteilla eli yhteensä 7637 nimekettä.  Niistä on 65 825 kopiota.
1985-86:  Suomen kunnankirjastojen lainojen määrä kasvaa 4,7 prosenttia, audiovisuaalisten lainojen määrä 37,2, kävijämäärä 4,5 ja käynnit asukasta kohti 4,2 prosenttia.
1986:  Suomen kirjastolaissa kirjastojen tarkoitus määritellään.  Yleisten kirjastojen tarkoituksena on tyydyttää yleistä sivistyksen, tiedon ja virkistyksen tarvetta sekä tukea opiskelua ja omatoimista tiedon hankintaa sekä kirjallisuuden ja taiteen harrastusta.
1987:  Työväenperinne alkaa ylläpitää tieteellistä kirjastoa Työväenliikkeen kirjasto, jonka tehtävänä on toimia työväestön ja työväenliikkeen historian erikoiskirjastona.  Kirjasto liittyy 2001 Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokantaan ja samalla Helsingin yliopiston erilliskirjastoksi.
1987:  Yleisradio luetteloi YLE-DINFOlla (Yleisradion TV-arkiston dokumentointi- ja informaatiopalvelujärjestelmä) televisio-ohjelmia.  Niitä on tietokannassa 41 000 dokumenttia vuodesta 1976.  Valokuvat dokumentoidaan YLE-VALOlla.  Tietokannassa on 22 000 valokuvan tiedot 1982 lähtien.
1987:  Ylioppilaslehti ehdottaa opetusministeriölle julkisen sanomalehtiarkiston perustamista.  Hankkeen tyrmäävät kustantajat sillä perusteella, että isojen lehtien omistama Suomen Tietotoimisto STT suunnittelee kaupallisen tietopankin avaamista lähivuosina.  STTn hanke hiipuu.  Helsingin yliopiston tutkija Anu Kantola selvittää 1991 Ylioppilaslehden aloitteen teknisiä mahdollisuuksia.  Käyttäjiä olisivat tiedotusvälineet, vapaat toimittajat, yliopistojen opiskelijat ja tutkijat, koululaitokset sekä julkiset ja yksityiset organisaatiot.  Tietopankki olisi toteutettavissa olemassaolevista sanomalehtien tekstitiedostoista, jotka luovutettaisiin sähköisessä muodossa.
1988:  Suomen yleiset kirjastot ostavat 2,4 miljoonaa teosta, mutta 1998 vain 1,6 miljoonaa.
1988:  Sanoman ja Suojelupoliisin arkistot eivät aukea tarpeellisessa määrin Suomen lehdistön historian tutkijoille.  Helsingin Sanomien kohdalla edistyspuolueen arkisto korvaa puuttuneen pääsyn yhtiön varjeltuun arkistoon.
1989:  Syktyvkarin yliopisto avaa harvinaisten kirjojen ja käsikirjoitusten museon.
1989-90:  Irak valloittaa Kuwaitin, jolla oli ennen sotaa 23 yleistä kirjastoa, 572 koulukirjastoa, 29 yliopistokirjastoa sekä 69 erikoiskirjastoa ja informaatiokeskusta.  Irakilaiset sotilaat hävittävät ja ryöstävät suuren osan kouluista, kirjastoista ja tietokonekeskuksista.
1989:  Varastokirjasto perustetaan Kuopioon helpottamaan kirjastojen tilanpuutetta.  Se ottaa vastaan ja säilyttää tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa ja asettaa sen tarvitsijoiden käyttöön.  Suomi on ensimmäisenä maailmassa toteuttanut erityyppisten - tieteellisten ja yleisten - kirjastojen yhteisen varastokirjaston.  Sillä on käytössä 55 hyllykilometriä.  Käyttöön voidaa saada noin 300 hyllykilometriä.  Kirjasto pystyy ottamaan vuosittain aineistoa noin viisi hyllykilometriä.  Aineisto järjesteään hyllyihin numerus currens -periaatteella eli saapumisjärjestyksessä.
1990-luku:  Yhdysvaltalaiset perheet ovat hankkineet kirjahyllyjä.  Niissä säilytetään videokasetteja.  Suomalaisissa kotitalouksissa on yleensä 100-500, keskimäärin 200 kirjaa.
1990-luku:  Jugoslavian alueella tuhotaan kirjastoja Jugoslavian hajoamissotien aikana.  NATO sotkeutuu sotiin.
1990-luku:  Helsingin slaavilaista kirjastoa kartutetaan Neuvostoliiton tekemän velan takaisinmaksuna.  Slavica syntyi, kun kirjasto sai 1828 alkaen kappaleen jokaista Venäjällä painettua kirjaa ja lehteä.  Slavica on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, sillä siellä on noin 110 000 nidettä vapaakappaleita.
1990-luvun alku:  Taideteollisen korkeakoulun kirjasto siirtyy ATK-pohjaiseen järjestelmään.  Kirjastossa on lähes 40 000 nidettä.
1990:  Helsingin Sanomien ja Ilta=Sanomien jutut ovat valmiiksi arkistoitavassa muodossa ja 1985 alkaen raakaversiona.  Lehtileikkeitä on 1920-luvulta ja järjestelmällisesti 1960-luvulta.  Sanoman informaatikko Kaarina Nazarenko arvelee, että tavaraa aletaan myöhemmin myydä.
1990:  Arkkiatri Arvo Ylppö (1887-1992) kiipeää kirjastossaan ottamaan kirjaa, mutta kaatuu ja katkaisee reitensä.  Hän joutuu viettämään loppuelämänsä sairaalassa.
1991:  Ruotsissa yritys Kultur och Media ottaa hoitaakseen kunnallisen kirjaston.  Se menee saman vuoden lopulla konkurssiin.
1992:  Ranskalaisen lehden Liberation haastattelussa Edward Limonov kertoo: "...matkustaessani Siperiaan ja nähdessäni rahan puutteen vuoksi suljetut kunnalliset kirjastot, hiljaisiksi supistetut orkesterit ja kurjuuden, josta on tullut kansallinen tragedia.  Valtaapitävät demokraattiset teeskentelijät ovat aiheuttamassa sivilisaation itsemurhan."  Näin Jeltsinin kaudella.
1992:  Professori Edward O Wilson arvioi, että Maan elämä käsittää 100 miljoonaa lajia.  Jos jokaiselle lajille varataan yksi sivu, ja kirjasarja julkaistaan tuhatsivuisina 17 senttimetriä paksuina kovakantisina kirjoina, niin niistä muodostuisi kuuden hyllykilometrin kirjasto.  Jos kuvaukset säilytetään sähköisesti, Elämän suuri ensyklopedia mahtuu laatikkoon.
1992:  Ruotsissa Helsingborgin kunnan Påarpin kirjasto myydään opintojärjestö Vuxenskolanille.  Myöhemmin yksityisen hallinnassa oleva posti yhdistetään kirjastoon.
1992:  Teknillisen korkeakoulun TKK kirjasto automatisoi lainauksen.  Tietokannat korvasivat 1980-luvulla painetut kortistot ja painetut tai mikrokorttimuotoiset kirjastoluettelot.
1992:  Helsingissä Oulunkylän Pop/Jazz Konservatorion yhteyteen perustetaan kirjasto.
1993:  Tiibetissä Sakyan luostarista löydetään harvinaisten kirjojen ja käsikirjoitusten varasto.
1994:  Englannin Ipswichissä löytyy Duncan Jevonsin kotoa 42 000 varastettua kirjaa, jotka hän oli kerännyt 30 vuoden aikana eri kirjastoista.  Jevons tuomitaan vankeuteen yli vuodeksi.
1995:  Aleksandriaan aletaan rakentaa uutta kirjastoa.  Hanke on saanut lahjoituksia pääosin Lähi-Idän maista.  Bibliotheca Alexandrina vihitään 2002.  Teknillisen korkeakoulun TKK kirjasto on osallistunut tilasuunnitteluun ja kirjastohenkilöstön koulutukseen.  Hankkeesta tiedotetaan lehdessä Bibliotheca Alexandrina Newsletter.
1995:  Helsingin kaupunginkirjastossa alkaa toimia ulkomaalaiskirjasto, jonka tehtävänä on tukea Suomessa asuvan vieraskielisen väestön kirjastopalveluja.
1995:  Sivukirjaston lopettaminen nostattaa Tampereen Pispalassa kansanliikkeen, joka ryhtyy yhdistysvoimin ylläpitämään omaa kirjastoa.  Tarkoituksena ei ole pysyvä vaihtoehto kunnalliselle kirjastolle.
1996:  Intiassa Hampissa Kannadan yliopistossa aloittaa käsikirjoitusten osasto.  Sillä on yli 4000 käsikirjoitusta eri kielillä: kannada, tamili, telugu, malajalam, marathi, urdu ja sanskriitti.
1996:  Kanadalainen argentiinalaissyntyinen kirjailija Alberto Manguel (1948-) kirjoittaa teoksen A History of Reading - Lukemisen historia.
1996:  Kepa aloittaa Mosambikin kirjastojen tukemisen.  Niitä olivat tukeneet aikaisemmin Suomi-Mosambik-Seura ja Helsingin Emmaus.
1997:  British Libraryn uusi rakennus avataan yleisölle.  Aikaisemmin kansalliskirjasto oli British Museumin eli kansallismuseon suojissa.  Pyöreään lukusaliin, jossa Karl Marx, Lenin ja Sun Jat-Sen tutkivat teoksia, jää antropologinen kirjasto.  Kirjakortistoa alettiin siirtää tietokoneelle kymmenkunta vuotta sitten.
1997:  Suomessa on 992 kunnallista kirjastoa ja 210 kirjastoautoa.  Suomalainen käy keskimäärin hieman yli kerran kuukaudessa kirjastossa.  Asukasta kohti lainataan 21 kirjaa vuodessa.  Yhdentoista viime vuoden aikana on lakkautettu yli 400 lähikirjastoa.
1998:  Malmön kaupunki antaa 20 miljoonaa kruunua koulukirjastojensa kehittämiseen.
1998:  Helsingin yliopiston kirjasto alkaa digitalisoida lehtiä verkkoon.  Aurora-projekti muuttaa vuosien 1690-1890 sanomalehdet digitaaliseksi.
1998:  Suomen kirjastolaissa kirjastopalvelujen tarjoaminen on kunnan lakisääteinen velvollisuus.  Kirjasto on kunnallinen peruspalvelu.  Kirjaston peruspalvelu, kokoelmien käyttö ja niiden lainaus, on maksutonta.  Muista palveluista kuten kaukolainoista ja kopioista voidaan periä maksu.
1998:  Tieteellisten seurojen kirjastonhoitaja Jarl Pousar (1941-2004) lahjoittaa 3000 teoksen sidoshistoriallisen kokoelman ja kirjahistorian käsikirjaston Svenska litteratursällskapet i Finlandin kirjastoon.
1998:  Helsingin yliopistollinen keskussairaala irtisanoo Lapinlahden sairaalan puutarhurin Arvo Juutilainen, joka on ollut vakinaisena 1960-luvulta alkaen.  Hän on kerännyt kymmenen pukukaapillista kirjoja, jotka viedään kaatopaikalle. kun ne jäävät Juutilaiselta siirtämättä turvaan.  Juutilainen jatkaa 2005 puutarhurina Lapinlahdessa, mutta nyt työllistämistuella vuosi kerrallaan.  Hän kerää jälleen kirjoja lahjaksi sairaalan potilaskäyttöön.  Vaarana on taas kirjojen tuhoutuminen, sillä Helsingin kaupunki on myymässä alueen taloja.
1999:  Euroopan suurin kirjasto eli Leninin kirjasto Moskovassa siirtyy verkottuvaan maailmaan.  Euroopan unionin ja Unescon tuella osa kirjaston 42 miljoonasta niteestä skannataan tietokantaan.  Verkossa on 2000 jo lähes miljoona lähdettä.  Pietarin kirjastossa on muun muassa satojen kuolleiden kielten kirjallisuutta.
1999:  Krakovan Jagiellonian yliopiston kirjastosta varastettuja kirja-aarteita huutokaupataan Saksassa.  Vanhimmat kirjat ovat 1500- ja 1600-luvuilta.  Varastettu aineisto sisältää myös niteitä Preussin kokoelmasta, jonka Hitlerin Saksa vei Berliinistä turvaan Wroclawiin.  Kokoelma annettiin Puolalle osana sotakorvauksia.  Yliopiston rehtori määrää luetteloitavaksi kaikki kirjaston 130 000 kirjaa ja käsikirjoitusta.
1999:  Tukholman kaupunginvaltuusto päättää, että kaupungin kirjastot kilpailutetaan ja yksityistetään.
1999:  Kepa ja Suomen Mosambikin suurlähetystö tukevat Mosambikin Kansalliskirjastoa, joka järjestää mosambikilaisten sanomalehtien tilaamisen kaikkien maakuntien pääkirjastoihin ja joihinkin aluekirjastoihin.
1999:  Suomen kirjastoissa käydään 64 miljoonaa kertaa ja niistä lainataan lähes 100 mijoonaa kirjaa tai muuta aineistoa.  Keskimäärin suomalainen käy kirjastossa yli 12 kertaa ja lainaa parikymmentä kirjaa, äänitettä tai videokasettia.  Tanskassa kotilainaus on noin 15 aineistoa ja Ruotsissa vajaa kymmenen.  Suomen kuntien menoista keskimäärin prosentti käytetään kirjastopalveluihin, mutta noin 80 prosenttia kuntalaisista käyttää kirjastoa.  Kirjastoja on 948 ja kirjastoautoja 202 kappaletta.  Maakuntakirjastoja on 19 kappaletta.
1999:  Helsingissä lainataan 8,9 miljoonaa kirjaa, kun niitä 1990 lainattiin 5,9 miljoonaa.  Kirjastoissa käy 7,1 miljoonaa, kun kävijöitä 1990 oli 3,6 miljoonaa.  Helsinkiläinen lainaa keskimäärin 16,4 teosta ja asioi kirjastossa 13,1 kertaa.  Luvut 1990 olivat 12,1 lainaa ja 7,5 käyntiä.
1999:  Etelä-Suomen läänissä kirjahankinta on laskenut 21 prosenttia vuodesta 1991, vaikka kirjoja lainataan saman verran.  Kokonaislainaus on kasvanut 12,4 prosenttia kuva- ja äänitallenteiden ansiosta.  Kirjastojen määrärahat ovat riittämättömät.  Noormarkku käyttää vähiten Suomessa rahaa kirjastotoimeensa 116 markkaa asukasta kohden.  Eniten käyttää Utsjoki 568 markkaa.  Mediaani on 222 markkaa.
1999:  Helsingin yliopiston kirjaston uuteen kirjaluolaan siirretään kaksi miljoonaa teosta.  Nelikerroksinen varasto avataan 2000.  Hyllytilaa tulee 80 kilometriä.
2000-luku:  Vanhoja arabialaisia käsikirjoituskokoelmia on suurten moskeijoiden kirjastoissa kuten Kairon al-Azharissa, Mekassa, Medinassa, Tunisin Zaituna-moskeijassa, Algerian Tlemcenissä, Marokon Rabatissa ja Istanbulissa, jossa on myös keskuskirjasto.
2000-luvun alku:  Kenian koillisosassa paimentolaisia palvelee liikkuva kamelikirjasto.  Kokoelmissa on 7000 nidettä.  Alueen väestöstä lukutaitoisia on alle 15 prosenttia, kun kaikista kenialaisista lukutaitoisia on noin 70 prosenttia.
2000:  Bologna rakentaa pörssitaloon Sala Borsa Italian suurimman kirjaston ja mediateekin.  Kirjastoon tulee lasten ja aikuisten osasto, sanoma- ja aikakauslehtisali, 400 istumapaikan multimediatila ja 900 mikrotietokonetta verkossa.  Bolognassa on yli 200 vanhaa kirjastoa.  Sala Borsan lähellä on Archiginnasio-kirjasto, jossa on 700 000 kirjaa, 15 000 harvinaista painosta ja 12 000 käsikirjoitusta.
2000:  Bryssel muuttaa pesuloita lukutiloiksi, joissa myös pidetään koulutustilaisuuksia ja esitetään pienimuotoisia näytelmiä.  Metrossa matkustajille tarjotaan kirjallisuutta.
2000:  Helsingin Rikhardinkadun kirjasto perustaa taiteilijakirjakokoelman.
2000:  Suomen kirjastoissa on noin 1600 Internetiin kytkettyä asiakasmikrotietokonetta.
2000:  Jyväskylän yliopiston kirjastossa on 1,3 miljoonaa teosta, 10 000 kausijulkaisua ja lähes miljoona vuotuista kävijää.  Vanhan kirjallisuuden kokoelmassa on kuusi inkunaabelia.  Kirjasto tarjoaa kymmeniä tietokantoja ja lähes 3000 sähköistä kausijulkaisua.
2000:  Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla voi samalla kirjastokortilla asioida 65 kirjastossa.  Espoossa on 15 kirjastoa, joissa on 3,6 miljoonaa kirjaa ja 200 000 musiikkiäänitettä.  Espoon kirjastoista lainataan yli kolme miljoonaa kirjaa eli keskimäärin 16 lainaa asukasta kohti.
2000:  Helsingin kaupunginkirjasto saa yhdysvaltalaiselta Gatesin säätiöltä miljoona dollaria palkinnoksi verkkopalvelujen tuottamisesta.  Toisaalla jonkun kirjaston ainoa kirjastoauto saattaa särkyä korjauskelvottomaksi korjaamisen kalleuden vuoksi.
2001:  Näkövammaisten kirjaston (entinen Sokeain Kirjasto) nimeksi tulee perustamisajatuksen 1890 esittäneen Cecilia Cely Mechelinin kunniaksi Celia - Näkövammaisten kirjasto.
2001:  Suomen kirjastot hankkivat kirjoja jokaiselle asukkaalle 27 markalla, kun 1991 hankittiin 40 markalla.
2001:  Melvin Nelson Perry varastaa Suomen kansalliskirjastosta kuusi arvokarttaa.  Kirjasto kaipaa 2007 vielä kahta karttaansa, joista toinen on Mappa mundi.
2002:  Alexandrian uusi kirjasto Bibliotheca Alexandrina avataan 20 vuoden suunnittelu- ja rakennustyön jälkeen.  Teoksia on 250 000 kappaletta, mutta hyllyjä on kahdeksalle miljoonalle teokselle.  Tavoitteena on hankkia käsikirjoituksia, sähköisiä tiedostoja, musiikkitallenteita ja videoita.  Kirjaston graniittiseinään on kaiverrettu kirjoitusmerkkejä 120 kielestä.  Kirjastoon kuuluu muun muassa kalligrafinen tutkimuslaitos ja viestintätieteiden instituutti.  Kirjastossa riehuu 2.3.2003 tulipalo.
2002:  Akateemikko Georg Henrik von Wright (1916-2003) lahjoittaa tieteellisen kotikirjastonsa Helsingin yliopiston kirjastolle.
2002:  Helsinki aikoo lakkauttaa neljä kirjastoa eli Käpylän, Kulosaaren, Roihuvuoren ja Tapanilan.  Kirjailijat valtaavat yöksi Käpylän kirjaston.  Kulosaarelaiset ovat valmiita rahoittamaan itse kirjastonsa toimintakuluja.  Alueiden asukasyhdistykset vastustavat nimien keruulla ja mielenosoituksilla kirjastojen lakkauttamista.
2002:  Espoon kahdesta kirjastoautosta Fia ja lasten Peikonpoika tehdään 155 000 lainausta.  Ne pysähtyvät 105 pysäkillä.  Suomessa on 191 kirjastoautoa ja niillä lähes 16 000 pysäkkiä.
2003:  Julkaistaan CD-ROM Treasures of the Polish National Library, joka esittää kokoelman historian.
2003:  Italialaisen kotitalouden kirjastossa on keskimäärin 1,5 kirjaa.
2003:  Yksityinen lahjoitus turvaa Helsingin Lapinlahden sairaalan potilaskirjaston toiminnan vuodeksi.  Lasten ja nuorten sairaalan potilaskirjaston rahoittaa tänä vuonna lääketehdas Pfizer.  Kätilöopiston, Marian, Töölön ja Meilahden aikuisklinikoiden potilaskirjastot on lopetettu.
2003:  Ihmisoikeusjärjestö Memorial järjestää kirjakeräyksen Groznyin yliopistoon, jonka kirjastot on poltettu.  Kirjoja saadaan 16 maasta Tshetshenian pääkaupunkiin.  Siellä 10 000 opiskelijaa työskentelee sota-ajan olosuhteissa.  Suomen Rauhanpuolustajat SRP jatkaa kirjojen keräystä vuoden 2004.
2003:  USA hyökkää Irakiin.  Kansalliskirjasto, jossa oli kappale kaikista Irakissa julkaistuista kirjoista ja väitöskirjoista, on mustina raunioina.  Tuli tuhoaa Bagdadin islamilaisen kirjaston, jossa säilytettiin vanhoja käsikirjoituksia ja vanhinta säilynyttä koraania.  Uskonasiain ministeriöstä katoaa tuhannen vuoden ikäisiä koristeltuja koraaneja.  Bagdadin museosta varastetaan nuolenpääkirjoituksia ja -sinettisylintereitä.  Ne myydään New Yorkissa tai Lontoossa huikeisiin hintoihin.  Pommituksissa monet kirjastot kärsivät vahinkoja.
2003:  Suomessa pääkaupunkiseudun kirjastot ottavat käyttöön uuden kirjastojärjestelmän HelMet.
2003:  Suomen jokaisessa kunnassa on ainakin yksi kirjasto, joilla on 968 toimipistettä.  Lainoja kertyy asukasta kohti 20,9 ja kirjastokäyntejä 12,7.  Kirjastokortti on 46,9 prosentilla asukkaista.  Kokonaislainaus kasvaa 2002 verrattuna 1,4 prosenttia, ja siitä on 74 prosenttia kirjalainoja, joista 35 prosenttia tietokirjoja.
2004:  Prahassa tuli ja vesi tuhoavat herttuattaren Anna Amalia kirjaston.
2004:  Tshekin pääministerin puoliso vierailee Porvoon lyseon kirjastossa ja löytää tuttuja kirjoja, joiden hankintatapa on hänen tiedossaan.  Kirjat ovat 30-vuotisen sodan sotasaalista.  Tällaisia kirjoja on myös kansalliskirjastossa.
2004:  Aralis-kirjastokeskus avataan Helsingin Arabianrannassa.  Siellä ovat Arabianrannan eli entinen Toukolan kirjasto, Taideteollisen korkeakoulun, Pop & Jazz Konservatorion ja Stadian kulttuurialan kirjastot.
2004:  Pääkaupunkiseudun kirjastoihin hankitaan 150 kirjaa ja 25 tallennetta 1000 asukasta kohti, vaikka luvut opetusministeriön mukaan pitäisi olla 400 kirjaa ja 100 tallennetta.  Hankintamäärärahojen nipistäminen vanhentaa ja museoi kirjastokokoelmat.
2004:  Helsingissä kirjastot ostavat aineistoa 4,03 eurolla asukasta kohti, kun 2002 ostettiin 4,38 eurolla.  Valtakunnallinen aineistorahan keskiarvo 2003 oli 6,92 euroa.
2004:  Vankeinhoitolaitoksen ylijohtajan KJ Lång (1934-98) kirjakokoelman 5000 kirjaa ovat Vankeinhoitolaitoksen koulutuskeskuksen kirjastossa Vantaalla.  Hänen kokoelmansa 3000 teosta jäävät omaisille.
2004:  Suomen kirjastoilla on monta roolia.  Aineistojen monimuotoistuminen alkoi 1970-luvulla, ja 1990-luvulla siirryttiin internetiin ja automatisointiin.  Valtio korostaa kirjaston merkitystä tietoyhteiskunnan tasa-arvon mahdollistajana tiedon ja kulttuurin saatavuudessa ja edellyttää kirjastoihin sekä tietokoneita että verkkoyhteyksiä kaikille.  Tavoitteena on hybridikirjasto, joka tarjoaa pääsyn tietoon erilaisten medioiden, aineistojen ja verkkojen avulla.  Kirjasto on oppimis- ja kansalaiskeskus, kulttuurikahvila ja etäpalvelujen tuottaja.  Nuoria kiinnostaa internet ja musiikki, kun taas keski-ikäisiä kirjat ja lehdet.
2004:  Englantilainen Ernie Roscouet palauttaa kirjan Maltan kirjastoon.  Hän päätti 1962 palveluksensa ilmavoimissa Maltalla ja pakkasi lainakirjan mukaansa.  Sakkojen sijaan hän saa kupin kahvia.
2004:  Forssan kirjaston henkilökunta on vähentynyt lähes puolella 1990-luvun alusta, aluesairaalassa ja vanhainkodissa toiminut laitoskirjasto on lakkautettu ja kirjastoauto ajaa enää yhtä vuoroa.  Lahden kaupunginkirjastossa toimintamenot vuodesta 1992 ovat supistuneet 40 prosenttia ja aineistomäärärahoja on pienennetty puolella.  Kivimaan sivukirjasto lakkautettiin 1995.  Nyt aiotaan lopettaa 1960-luvulla perustettu Kiveriön kirjasto.
2004:  Kaasulla tehty itsemurha on syynä Tukholmassa kerrostaloasunnon räjähdykseen, jossa kuolee sen 48-vuotias omistaja.  Hän tunnusti varastaneensa miljoonien kruunujen arvosta kirjoja kuninkaallisesta kirjastosta.
2004:  Professori Heikki A Reenpää lahjoittaa noin 20 000 nimekkeen Fennica-kirjastonsa Helsingin yliopiston kirjastolle.  Kirjankustantajan Reenpää kirjastossa on laaja kokoelma ennen Turun paloa julkaistua 1600- ja 1700-lukujen kirjallisuutta.
2004:  Espoon kaupunginkirjastossa tehdään 4,5 miljoonaa lainaa, joka on 10, 5 prosenttia edellisvuotta suurempi.  Neljän viime vuoden aikana lainaukset kasvoivat yli kolmanneksella.
2004:  Näkövammaisten kirjastossa Celia on äänikirjoja 29 932 nimekettä, joista on yhteensä 131 142 kopiota.  Pistekirjoja on 6266 nimekettä, joista 6915 kopiota.  Elektronisia verkkokirjoja on 578.  Lainaukseen on hankittu uusia äänikirjoja 1084 nimekettä, pistekirjoja 341 nimekettä ja elektronisia verkkokirjoja 84 nimekettä.  Oppikirjoja on tuotettu 482 nimekettä.  Lainoja kertyy 408 616, kun lainaajia on 12 805.
2005:  New York Times Magazinen toimittaja Peter Maass sulautuu James Steelen kouluttamaan sotapoliisijoukkoon Irakissa.  Maass käy Samarrassa entisessä kirjastossa, joka on muutettu vankilaksi.  Siellä hän näkee pahoinpideltyjä vankeja.
2005:  Televisiodokumentti Kirjoitusten keräilijä kertoo norjalaisesta liikemiehestä Martin Schöyen, joka on ostanut "laillisilta markkinoilta" lähes 10 000 kohdetta.  Schöyen-kokoelman 720 käsikirjoitukseen 5000 vuoden ajalta voi tutustua sen verkkosivuilla.
2005:  Espoossa isojen kirjastojen aukioloa supistetaan ja pienten typistetään "säästöjen" vuoksi.  Espoon kirjastoautot pysähtyvät 67 iltapysäkillä, 26 koulupysäkillä ja noin 10 päiväkotipysäkillä.  Kirjastoautossa on kerrallaan noin 4500 nimekettä, ja kirjastoauto-osastolla noin 40 000 nimekettä.  Noin kolme neljästä autosta lainattavasta nimekkeestä on lastenkirjoja, -levyjä tai -videoita.  Jos autosta ei löydy kirjaa, sen voi varata pääkaupunkiseudun HelMet-verkostosta.  Varauksista 97 prosenttia saadaan autoon seuraavalle käyntikerralle.
2005:  Suomen kirjastoseura toteaa vuosikokouksensa kannanotossa, että kunnallisten palvelujen helmi kirjasto himmenee monissa kaupungeissa kuten Espoossa, Jyväskylässä ja Savonlinnassa sekä useissa pienemmissä kunnissa.  Kirjastoverkon karsiminen ja yhden prosentin budjettiosuuden vähentäminen heikentävät kansalaisten elämänlaatua, perusoikeuksia tietoon, kulttuuriin ja omatoimiseen itsensä kehittämiseen.
2006:  Englantilainen kirjavaras Bellwood jää kiinni.  Hän laskee 30-vuotisen uransa aikana välittäneensä jälleenmyyjille satoja varastettuja teoksia.
2006:  Monica Nieminen ja Jaana Visto ovat huhtikuussa perustamassa Suomi-Senegal-keskukseen Dakariin kirjastoa.  He ovat kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijoita Turun Ammattikorkeakoulussa.
2006:  Espoon Tapiolan torilla yrittäjä Olli Juvonen ottaa torikahvilassaan käyttöön kirjojen kierrätyshyllyn.  Ajatus kehitettiin asiakkaiden kanssa.  Asiakkaat voivat tuoda omia kirjojaan ja valita tilalle hyllystä kirjoja.  Niitä voi myös vain lueskella kahvilla.  Kirjasto on auki kesän ja toimii Tapiolan kirjaston, joka on remontissa, varakirjastona.  Espoon Leppävaaran kirjastossa on itsepalvelukierrätyshylly.
2006:  Suomessa kiertää 172 kirjastoautoa, kun niitä 1990-luvun alussa oli 230 autoa.
2006:  Suomen yliopistokirjastojen neuvoston kokouksessa hyväksytään yhteinen strategia vuosille 2007-12.
2006:  Teknillisen korkeakoulun TKK pääsuunnittelija Jouko Seppänen lahjoittaa tieteen ja tekniikan historian ja filosofian kirjastonsa, opetusaineistonsa ja julkaisuarkistonsa TKKlle.  Kirjaston 1500 nimekettä on tarkoitettu pesämunaksi alan opetuksen ja tutkimuksen käsikirjastolle.
2007:  Norsunluurannikkolainen Marguerite Abouet (1971-) perustaa Ranskassa yhdistyksen Des livres pour tous, joka rakentaa kirjastoja afrikkalaisiin suurkaupunkeihin.
2007:  Espanjan kansalliskirjastosta varastetaan kaksi Ptolemaios-karttaa.  Cosmographia 1482 on yksi 120 tunnetusta kappaleesta.
2007:  Kansalliskirjaston mikrokuvaus- ja konservointilaitos Mikkelissä on tallentanut kaikki Suomessa 1771-1890 ilmestyneet sanomalehdet digitaaliseen muotoon.  Kokoelmiin on digitoitu teollisuuden hinnastoja ja pienpainatteita 1810-1944.
2007:  Teknillisen korkeakoulun TKK kirjasto varustaa kurssikirjojen lukusalikappaleet Radio Frequency Identification RFID-tunnisteilla.  Teknillisen fysiikan ja matematiikan osaston TFM-kirjasto varustetaan RFID-tunnistein.
2007:  Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjasto aloittaa yhteistyöprojektin namibialaisten kanssa.  Windhoekissa Greenwell Matongon kirjasto kehitetään yhteisöään palvelevaksi tieto- ja kulttuurikeskukseksi.
2008:  Korean demokraattisen kansantasavallan KDKT Kim Il Sungin yliopisto ottaa käyttöön uuden elektronisen Mirae-kirjaston versio 2.0.  Aineistoa on muun muassa yleistietoudesta, maailman klassisesta kirjallisuudesta ja korealaisesta lasten kirjallisuudesta.  Muilla kirjastoilla kuten Kim Chaekin teknisen yliopiston kirjastolla on ollut vuosia elektronisia tieteellisiä kirjastojärjestelmiä ja hakupalveluita.
2008:  Ranskassa Nantesin kirjastosta löytyy WA Mozartin tuntematon sävellyksen alustava luonnos.
2008:  Ranskalainen kirjailija ja kustantaja Jacques Bonnet julkaisee teoksen Des bibliothèques pleines de fantômes - Kirjaston henget.  Hänellä on 40 000 teoksen kirjasto.
2008:  Suomessa on 165 kirjastoautoa, joista jokaisesta maksetaan autoveroa.
2008:  Turun uudessa kaupunginkirjastossa palautetut kirjat lajitellaan RFID-tunnisteilla (pääkirjaston aineisto) ja viivakoodeilla (lähikirjastojen aineisto).  Lajittelija erottelee kirjat lajitteluyksiköihin tai siirtää ne kuljettimelle osastoittain.  Lattian alla kulkeva hihna siirtää kirjat osatoille, joissa kirjastonhoitaja laittaa kirjat hyllyihin.  Samoin käsitellään muukin aineisto kuin kirjat.
2008:  Suomen puolustusvoimien Maanpuolustuskorkeakoulun Sota-arkisto sulautuu Kansallisarkistoon sen Sörnäisten toimipisteenä.
2009:  Turun kaupunginhallitus päättää sulkea Martin ja Mikaelin lähikirjastot.  Turku sai kulttuuripääkaupunkioikeudet 2010 ja EU-määrärahan.  Sopimuksessa puhutaan kestävien ja kauaskantoisten kulttuuristen rakenteiden luomisesta.  Yksi Turun perusteista oli laaja ja toimiva lähikirjastoverkosto.  Turku suunnittelee Vasaramäen ja Moision kirjastojen lakkauttamista sekä supistuksia.
2009:  Kölnin kaupunginarkisto romahtaa.  Aineistoa on tuhannen vuoden takaa muun muassa keisareiden, paavien ja luostareiden asiakirjoja.  Yli 600 jäämistön joukossa ovat Karl Marxin käsikirjoitukset ja Friedrich Hegelin kirjeet.  Arvellaan, että papereita voidaan entisöidä.
2009:  Malin Timbuktussa avataan uusi kirjasto.  Etelä-Afrikan rahoittama kirjasto auttaa Malia säilyttämään kymmeniätuhansia vanhoja käsikirjoituksia, joista vanhimmat ovat 1200-luvulta.  Ne käsittelevät muun muassa tiedettä ja taidetta.
2009:  Espoon kaupunginarkisto, keskushallinnon arkisto, kaupungin virallinen ilmoitustaulu ja eri toimialojen kirjaamot muuttavat kauppakeskukseen Entresse.  Arkistoja on 4,5 hyllykilometriä.  Vanhimmat aineistot ovat 1860-luvulta.
2009:  Helsingin kaupunginkirjastoissa käy kesäkuussa 459 000 asiakasta.  Se on 10 prosenttia enemmän kuin 2008.  Lainauksia on 733 300, mutta 2008 kesäkuussa 682 300.  Käytön kasvu johtunee lama-ajasta.
2009:  Ilkka Mäkisen toimittama Suomen yleisten kirjastojen historia ilmestyy.
2009:  Pääkaupunkiseudulla on 62 kirjastoa, joita Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten asukkaat voivat käyttää.  Heidän lainattavissaan on 3,4 miljoonaa kirjaa ja muuta aineistoa.  Helsingissä on 37 kirjastoa, Espoossa 14 ja Vantaalla 11 kirjastoa.  Helmet-kirjastoissa on yli 11 miljoonaa kävijää vuodessa.  Verkossa käydään yli viisi miljoonaa kertaa.  Kirjastoissa on 900 työntekijää.
2009:  Pääsihteeri Kim Jong Il tarkastaa Korean Demokraattisen Kansantasavallan KDKT merivoimien osaston numero 597 ja tutustuu muun muassa yksikön kirjastoon.
2009:  Ranskalainen kirjasto Bibliothéque Nationale de France BNF luopuu aikeistaan koota digitaalinen kirjasto yhteistyössä muiden Euroopan maiden kirjastojen kanssa.  BNF luovutti digitaalisen aineistonsa digikirjapalveluun Google Book Search.
2009:  Iranin Korean Demokraattisen Kansantasavallan KDKT asioiden hoitaja Mehran Kamyar ja Iranin lähetystön muu henkilökunta vierailevat Kim Chaekin teknisen yliopiston sähköisessä kirjastossa.  He perehtyvät kirjaston tiloihin sekä tietokone- ja hakemistojärjestelmiin.
2009:  Englannissa 96 prosenttia lapsista pitää lukemisesta, mutta monessa kodissa on vähemmän kuin kymmenen kirjaa, poikien kodeissa vähemmän kuin tyttöjen.  Noin 67 prosenttia 4-5-vuotiaiden äideistä on pääasiallinen lukija, vaikka isät lukevat aikaisempaa enemmän.  Vanhemmista 57 prosenttia myöntää, että lapset käyttävät aikaa enemmän videoiden ja tietokonepelien kanssa kuin lukemalla kirjoja.  Eniten aikaa näyttöjen edessä kuluttavat 11-12-vuotiaat.