Hyvää kirjaa lukiessa ikään kuin keskustelee
viisaan ihmisen kanssa. Lukija saa
kirjasta tietoja ja yleiskäsityksen todellisuudesta. Kirjasta oppii ymmärtämään elämää. AN Tolstoi
Tämä on kirjan valtakunta, sen tuntee
heti. Kirjaston palveluksessa olevat
ihmiset ovat tulleet kosketukseen kirjan, elämän kuvajaisen kanssa, ja ikään
kuin itse muuttuneet vain elävien, oikeiden ihmisten kuvajaisiksi. Isaak Babel, Publitshnaja biblioteka -
Yleinen kirjasto, Zhurnal Zhurnalov, 1916
Kirjasto on yhteiskunnan toiseksi suosituin
laitos. Suosituin on krematorio, johon
harva palaa. Derek Law
1918:
Neuvosto-Venäjällä perustetaan Kirjakamari valtion
bibliografiakeskukseksi. Se julkaisee
Kirjaluetteloa.
1918:
Kiinalainen Mao Zedong tai Tse-Tung (1893-1976) työskentelee puoli
vuotta Pekingin yliopistossa, joka on Kiinan tärkein intellektuaalinen keskus,
kirjastonhoitajan apulaisena. Täällä hän
tutustuu kahteen mieheen, jotka ovat perustamassa 1921 Kiinan sosialistista
puoluetta. Zedong oli 1917-18
järjestämässä muun muassa Uuden ihmisen opintoyhdistystä.
1918-20:
Neuvosto-Venäjällä paikallisen älymystön ja komsomolin aktivistien
avulla kirjastot järjestävät kirjakarnevaaleja, kirjallisia raateja,
kirjailtoja, kirjallisia tietokilpailuja, vetävät sanomalehtien
lukutilaisuuksia ja keskusteluja.
1918:
Englantilainen keräilijä ja bibliografi Thomas J Wise (-1937)
sisällyttää Elizabeth Browning -bibliografiaansa noin 1900 markkinoille ilmestyneen
niin sanotun Reading-laitoksen vuodelta 1847 Browningin runosikermästä Sonnets
from the Portuguese, joka aiemmin tunnettiin vain osana kirjailijan koottujen
runojen toista painosta 1850.
Reading-laitosta ei kukaan tunne, ja se on painettu sellupaperille
1880-luvun kirjaketyypeillä.
Antikvaarien ja bibliografien John Carter ja Graham Pollard tutkimus
johtaa antikvaariin Herbert Gorfin, joka on aloittanut 14-vuotiaana Wisen
juoksupoikana ja välittänyt Wisen epäilyttäviä kohteita markkinoille. Kirjapaino Clay & Sons luuli painavansa
Thomas J Wisen tilaamia näköispainoksia.
Wise vastaa 1934 epäilyksiin kirjeellä The Timesiin, jossa hän kertoo
saaneensa näköispainokset 1917 kuolleelta ystävältään H Buxton Formanilta. Wisen testamentattua kirjastonsa British
Museumille lahjoitukseen perehtyvät virkailijat toteavat, että joukossa on
vuosikymmeniä aikaisemmin museon kirjastosta varastettuja kirjoja. Wise ja Forman loivat uusia kohteita,
satakunta tekaistua painatetta, antikvaarisille kirjamarkkinoille. Wise lahjoitti tai myi väärennöksiä British
Museumille, jotta ne luetteloitiin arvovaltaisesti.
1918:
Porvoossa kirjastonhoitaja ei suostu luokkasodan aikana tulemaan töihin,
ja punaiset valitsevat oman. Kirjastoa
käytetään runsaasti eikä jälkeenpäin havaittu monta kirjaa hävinneeksi.
1918:
Åbo Akademi perustetaan ja 1922 Turun Suomalainen Yliopisto. Kumpikin saavat kirjastolleen
kirjalahjoituksia kuten Schaumanin kirjasto noin 8000 teosta, Johan Gadolinin kirjasto
3600 teosta ja N Souranderin kirjasto, jossa on ensipainoksia ja Lapponicaa.
1918:
Suomen senaatin sota-asiaintoimikunnan eli nykyisen puolustusministeriön
päällikkö vahvistaa sota-arkiston väliaikaisen ohjesäännön. Sota-arkisto siirretään 1941 puolustusvoimien
alaisuuteen, mutta se on 2003 osa Maanpuolustuskorkeakoulua.
1919:
Neuvosto-Venäjällä perustetaan Valtion lääketieteellinen keskuskirjasto.
1919:
Suomen vapaakappaletoimisto siirretään Helsingin yliopiston kirjaston
yhteyteen. Se oli Venäjän vallan aikana
Sensuuriylihallituksen alaisena.
Seuraavilla kirjastoilla on 1965 vapaakappaleoikeus: Helsingin
yliopiston kirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Åbo akademis bibliotek,
Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun kirjasto, Eduskunnan kirjasto ja
Oulun yliopiston kirjasto. Vain Helsingin
yliopiston kirjasto saa kaikkia maassamme painettuja painovapauslain määräysten
alaisia painotuotteita.
Luovutusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät: täytettävät lomakkeet joissa
ei ole muuta tekstiä, osakekirjat, käyntikortit, kirjepaperit ja -kuoret,
osoiteliput, tavarapussit, nimiliput, ohjelmaa vailla olevat pääsyliput,
ristisiteet, käärepaperit, postikortit, paperinuket, tavaralipukkeet,
arpaliput, pelit sekä vaaleissa käytettävät äänestyslipukkeet. Oikeusministeriölle on lähetettävä yksi
kappale painotuotetta heti, kun se on painosta julkaistu.
1919:
Hankasalmen Kärkkäälän Nuorisoseura päättää perustaa kirjaston, joka
sijoitetaan Saksalaan. Kärkkäälä on
isäni Matti Kautto (1909-77) syntymäkylä.
Myöhemmässä kuukausikokouksessa valitaan Edistysseurojen Kustannuksen
asiamiehet ja perustetaan lukijarengas.
Päätetään perustaa käsikirjasto, joka sijoitetaan pääkirjaston yhteyteen
Saksalaan.
1910-luvun loppu: Ranskalainen kirjailija Marcel Proust
(1871-1922) kirjoittaa teoksessaan Kadonnutta aikaa etsimässä osassa Pakenija:
Mutta jokainen mennyt päivä pysyy meissä tallessa kuin valtavassa kirjastossa
missä vanhimpien kirjojen joukossa on kappale jota todennäköisesti kukaan ei
koskaan tule kyselemään.
1910-20-lukujen vaihde: Marcel Proust
kirjoittaa teoksensa Kadonnutta aikaa etsimässä viimeisessä osassa Jälleen
löydetty aika: ... en tunne houkutusta ryhtyä bibliofiiliksi. Tiedän nimittäin liian hyvin, miten esineet
valtaavat mielemme ja jopa imevät sen tyhjiin.
1920-luku:
Hertta Elina Kuusinen (1904-) työskentelee Neuvostoliitossa
kirjastoalalla ja suorittaa useita kirjastonhoitajan kursseja. Hän palaa 1934 Suomeen ja on 1944 lähtien
sanomalehden Vapaa Sana toimittaja.
1920-luku:
Aino Pesonen (1884-1975) toimii Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopistossa
kirjastonhoitajana. Hän työskentelee
1954 saakka Moskovassa kirjastonhoitajana.
1920:
Neuvosto-Venäjällä Kirjakamari alkaa saada kappaleita kaikista
painetuista julkaisuista.
1920:
Henry E Huntington (1850-1927) muuttaa kirjastonsa julkiseksi
Kalifornian San Marinossa.
1920:
Hovioikeudenneuvoksen Oscar Rewell (1857-1930) kirjastosta painetaan
luettelo. Kirjastossa on noin 10 000
teosta.
1921:
Suomessa valtio ryhtyy huolehtimaan kirjastotoimesta.
1922:
Alphonse JA Symons (-1941) ja Max Judge perustavat Lontoossa
ensipainosten kerhon First Edition Club edistämään kirjojen keräilyä ja
kirjojen tutkimista. Kerho alkaa 1930
julkaista lehteä The Book-Collector's Quarterly.
1922:
Hertta Kuusinen saa paikan Moskovassa Kommunistisen internationaalin eli
Kominternin kirjastossa ulkomaisten lehtien osastolla, suorittaa työnsä ohella
kirjastonhoitajan tutkinnon ja valmistuu kirjastonhoitajaksi. Hän opiskelee Lenin-koulussa kansantaloutta,
valtiotiedettä, filosofiaa sekä tieteellisen sosialismin teoriaa ja
työväenliikkeen historiaa.
1922:
Espoossa kirjasto siirretään kirkosta Lagstadin kansakouluun ja
kunnallistetaan. Perustetaan kaksi
sivukirjastoa Kauklahteen ja Leppävaaraan sekä kolme lainausasemaa, joissa on
noin 50 kirjan laatikko.
1923:
Neuvostoliitossa alkaa ilmestyä aikakauslehti Krasnyj bibliotekar -
Punainen kirjastonhoitaja, joka myöhemmin ilmestyy nimellä Bibliotekar.
1923:
Japanissa maanjäristys ja tulipalot tuhoavat muun muassa Tokion
keisarillisen yliopiston kirjaston.
Lähes 700 000 teosta häviää. The
Cabinet Library menettää 70 000 teosta.
1924:
Neuvostoliitossa pidetään ensimmäinen Yleisvenäläinen
kirjastokokous. Se esittää muun muassa,
että siirtokirjastojen kokoelmaa vaihdettaisiin osittain yksittäisten kirjojen
käytön perusteella. Neuvostovallan
ensimmäisinä vuosina otettiin käyttöön 100-300 kirjan siirtokirjastojen
lähettäminen tuotantolaitoksiin ja tehtaisiin, koska oli vähän pysyviä
kirjastoja. Lukutupia 1924 on
11 000 ja 1925 jo 21 000.
1924:
Valistuksen kansankomissariaatti päättää Rumjantsevin kirjaston nimen
muuttamisesta VI Leninille nimetyksi venäläiseksi julkiseksi kirjastoksi ja
1925 Neuvostoliiton toimeenpanevan keskuskomitean puhemiehistö hyväksyy
asetuksen kirjaston järjestämisestä VI Leninille nimetyksi valtakunnalliseksi
kirjastoksi. Siellä on 3,5 miljoonaa
nidettä.
1925:
Oxfordin yliopiston painaja John Johnson (1882-1956) alkaa kerätä
kaikenlaisia tilapäispainatteita julisteista ja teatteriohjelmista
hautajaiskortteihin ja pullonetiketteihin.
Ne ovat nyt järjestettynä Oxfordissa.
1926:
Neuvostoliitossa perustetaan noin 5000 maaseutukirjastoa yhdessä
vuodessa.
1926:
New York Public Library hankkii Arturo (Arthur) Alfonso Schomburgin
(1874-1938) keräämän mustia koskevan kirjallisuuden, taiteen ja muun aineiston
ja muodostaa kokoelman Black History.
1928:
Suomessa julkaistaan kansankirjastolaki, joka tulee voimaan
1.1.1929. Kouluhallituksen yhteyteen on
asetettava valtion kirjastotoimikunta ja sen alainen valtion kirjastotoimisto.
1929:
Costa Ricassa esitetään perustettavaksi kiertäviä kirjastoja teollisuus-
ja maataloustyöläisille.
1930-luku:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura alkaa kerätä tarinoita.
1930:
Neuvostoliitossa perustetaan VI Leninille nimetty valtakunnallinen
maataloustieteiden akatemian tieteellinen maatalousalan keskuskirjasto.
1931:
Leipzigissa julkaistaan teos Fritz Milkau, Handbuch der
Bibliothekswissenschaft. Toinen
tarkistettu painos julkaistaan 1952-59.
1931:
Chicagon yliopiston kirjastotieteellinen tiedekunta The Graduate Library
School of Chicago University perustaa aikakauskirjan The Library Quarterly,
jonka päätoimittaja on Leon Carnovsky.
1931:
Nicaraguassa maanjäristys aiheuttaa tuhoja kansalliskirjastolle.
1932:
Tanskan kuninkaallinen kirjasto ostaa entisen ylirabbiinin professori
David Simonsen (1853-1932) kirjastosta 30 000 teosta, joista 25 000 kuuluu
Hebraicaan ja Judaicaan, ja 1949 keräilijän Lazarus Goldschmidt Judaican, jonka
2500 teokseen kuuluu yli 50 inkunaabelia.
Filologi Kaare Grönbech luovuttaa mongolialaisen kokoelmansa
kuninkaalliselle kirjastolle. Etnologi
Werner Jacobsen kerää Nepalissa yli 200 kaarnalle, palmunlehdille ja
erilaisille papereille kirjoitettua tekstiä kuninkaalliselle kirjastolle. Vanhimmat ovat 1100-luvulta.
1932:
Espanjassa sisällissodassa Valencian yliopiston kirjasto vahingoittuu.
1932:
Suomessa kirjastolakia muutetaan pula-ajan johdosta, mutta laki
palautetaan 1935 suurin piirtein entiselleen.
1939 tehdään samanlainen supistus kuin1932.
1933:
Lontooseen perustetaan Marx Memorial Library, kun Marxin kuolemasta
tulee kuluneeksi 50 vuotta. Siellä voi
opiskella Marxia ja marxilaisuutta.
1933:
Natsi-Saksassa Kristalliyönä hävitetään satoja juutalaisten kouluja,
kirjastoja ja käsikirjoituksia.
1933:
Natsi-Saksassa kirjastoilla teetetään mustalista kielletyistä
kirjailijoista. Kokoelmista 10
prosenttia joutuu kirjarovioille. Jatkoluettelo
5500 kielletystä teoksesta valmistuu 1935, ja suurin osa teoksista tuhotaan.
1933: Natsi-Saksassa
Humboldtin yliopiston edessä sytytetään kirjarovio.
1933:
Natsi-Saksassa Berliinissä Opernplatzilla (nykyään Bebelplatz) poltetaan
20 000 kirjaa, tekijöinä muun muassa Thomas Mann, Stefan Zweig, Erich Maria
Remarque, Heinrich Mann, Albert Einstein, HG Wells, Jack London, Upton
Sinclair, Helen Keller, Andre Gide, Marcel Proust, Emile Zola ja Sigmund Freud.
1933:
Helsingin Graafillisen Klubin HGK kirjastonhoitajana aloittaa Mercatorin
kirjapainon johtaja Henrik Ylikangas.
Kirjasto siirretään 1980-luvulla Teknillisen korkeakoulun TKK Graafisen
tekniikan laboratorion ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT Graafisen
laboratorion GRA kirjastoon säilytettäväksi.
1934:
Kuningas Yrjö V avaa Cambridgen yliopiston kirjaston.
1936:
Neuvostoliitossa kokous käsittelee kirjastotieteen ja bibliografiatoimen
teoreettisia kysymyksiä. NK Krupskaja
esiintyy siellä.
1937-46:
Argentiinalainen kirjailija Jorge Luis Borges (1899-1986) toimii
kaupungin kirjastossa Miguel Cané, Almagro Sur ja 1955 Kansalliskirjaston
johtajana, josta 1973 eroaa.
1937-45:
Kiinan ja Japanin sodan aikana japanilaiset sotajoukot hävittävät
runsaat 2000 kiinalaista yksityistä ja julkista kirjastoa. Pekingissä Tsing Huan kansalliskirjasto menettää
lähes 2/3 teoksistaan. Pommituksissa
kokoelmia tuhoutuu kokonaan. Kokoelmista
suuria määriä teoksia viedään Japaniin.
Liki kymmenen miljoonaa teosta häviää.
1937:
Espooseen perustetaan suomenkielinen kirjasto Leppävaaraan ja kaksi
sivukirjastoa.
1938-45:
Natsi-Saksa vie Tshekkoslovakialta ryöstämiensä alueiden kirjastoista
teoksia. Kirjoja poltetaan. Prahassa kansalliskirjasto ja yliopiston
kirjasto menettävät 25 000 teosta.
1938:
Kirjojen kerääjä kustannusvirkailija Eino Johannes Ellilä julkaisee
teoksen Suomalaisia kirjanomistajanmerkkejä.
1938:
Eino Hosian romaanissa Tulipunaiset ratsastajat on kulkukauppias Kalle
Saarela, jolla on kotonaan kirjavarasto, vanhojen tomuisten kirjojen
joukko. Hän lueskelee paljon itse. Saarela kauppaa muiden tavaroiden ohella
kirjahuutokaupoista ja kaupunkien vanhain tavarain myymälöistä koluttuja ja
esille kaivettuja kirjoja.
1939: Oxfordin yliopistopaino julkaisee teoksen
Theodore Besterman, A World Bibliography of Bibliographies. Sen tarkoituksena on saattaa ajan tasalle
kirja Julius Petzholdt, Bibliotheca Bibliographica, Leipzig 1866. Bestermanin neljäs laajennettu painos
julkaistaan 1965-66 Lausannessa kustantajana Societas Bibliographica.
1939-45:
Natsi-Saksan armeija tuhoaa puolalaisia kirjastoja, arkistoja ja
museoita. Varsovassa tuhotaan 1944
kansalliskirjaston Biblioteka Narodowa 700 000 teosta ja sotilaskeskuskirjaston
350 000 teosta. Hitleriläisten
Brandkommandot polttavat Talmud-akatemian, synagogat ja juutalaiset kirjat. Juutalaisten kirjastojen kirjoja viedään
natsi-Saksaan. Näistä suuri osa tuhoutuu
pommituksissa muun muassa Berliinissä.
Puola menettää 90 prosenttia yleisten kirjastojen kokoelmista, 70-80
erikois- ja yksityiskokoelmista ja 55 prosenttia tieteellisistä
kokoelmista. Noin 22,5 miljoonasta
teoksesta hävitetään 15 miljoonaa. Monet
kirjastonhoitajat kuolevat taisteluissa tai keskitysleireillä.
1939-45:
Natsi-Saksan kirjastoista häviää miljoonia kirjoja. Varsinkin suurten kaupunkien kirjastot
menettävät pommituksissa kokoelmiaan.
1939:
Ranskassa ryhdytään kirjojen evakuointiin. Se keskeytyy, kun hallitus pakenee 1940
Pariisista.
1939:
Sylvi-Kyllikki Kilpi kertoo työläiskotinsa kirjoista: Kotimme
kirjahyllyllä oli pari Kautskyn kirjaa, helppotajuiseen muotoon laadittu
sosialistinen lukukirja "Iloinen Englanti", Minna Canthin, Zolan,
Strindbergin ja Tolstoin teoksia Työväen Kalentereista ja Albumeista
puhumattakaan. Lisäksi kotikirjastoon
kuului silloin muodissa olleita kirkonvastaisia Ingersollin teoksia. Isäni oli uuttera kaupunginkirjaston
kirjalainaaja ja siirsi ainakin tämän harrastuksensa kaikkiin lapsiinsa.
1939:
Helsingissä Teknillisen korkeakoulun TKK päärakennusta pommitetaan, ja
pommi osuu kirjastonpuoleiseen päätyyn.
Kirjasto on perustettu 1862.
1940-luvulta alkaen: Yhdysvalloissa yleisiä kirjastoja valvovat
hallituksen sensuurielimet, osavaltioiden ja kaupunkien viranomaiset,
paikalliset järjestöt ja ryhmät kuten Amerikkalainen legioona, Amerikan
vallankumouksen tyttäret, valvontaneuvostot, kouluneuvostot ja paikallislehdet. Yleiset kirjastot täyttyvät uskonnollisista
kirjoista, salapoliisiromaaneista, klassikkojen muunnelmista ja sovituksista
kuten Valittujen Palojen lyhennetyt romaanit ja kirjoista, jotka lietsovat
rotuerottelua ja sotahysteriaa.
1940-45:
Natsi-Saksan miehityksen aikana ei Tanskan kuninkaallisen kirjaston
Judaicaan kajota, mutta saksalaiset tuhoavat monet muut vastaavat
eurooppalaiset kokoelmat.
1940-45:
Natsien rakentaman Auschwitzin keskitysleirin SS-siirtokunnan
kaupunginosassa on muun muassa kirjasto ja kouluja fasistien lapsille.
1940:
Venäläisten vapautuksen jälkeen julkaistaan Latviassa kiellettyjen
kirjojen luettelo. Lisälistoilla
kielletään ja määrätään tuhottavaksi yli 4000 teosta, jotka Latviassa,
Liettuassa ja Virossa poistetaan kirjakaupoista ja kirjastoista.
1940-44:
Alsace-Lorraine (Elsass-Lothringen) liitetään Natsi-Saksaan, ja kirjoja
takavarikoidaan lähetettäväksi Saksaan.
Kirjastot pakotetaan hankkimaan saksalaisia teoksia. Ranskan vapauttamisen jälkeen vastarintaliike
tuhoaa näitä kirjastoja. Vapautuksen
jälkeen ranskalaiset polttavat Colmarin lyseon kirjaston roviolla. Saksalaisten perustamat kunnankirjastot
tuhotaan.
1940:
Natsisaksalaiset fasistit hävittävät uudestaan Belgiassa Leuvenin
yliopiston kirjaston. Noin 900 000
teosta, 800 käsikirjoitusta, kaikki inkunaabelit ja 200 vanhojen mestareiden
teosta tuhoutuu.
1940:
Natsisaksalaiset tuhoavat Tournain kirjaston 73 000 kirjaa ja 105
inkunaabelia.
1940:
Hollannissa Middelburgissa natsisaksalaiset pommittavat Zeelandin
maakuntakirjaston, ja 160 000 teoksen tieteellinen kokoelma tuhoutuu.
1940:
Natsisaksalaisten pommituksissa useissa Ranskan kaupungeissa tuhoutuu
kirjastoja: Tours, Beauvais ja muita.
1940:
Natsi-Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentropp saa tehtäväkseen
Pariisin antikvariaattien ja taidekauppojen takavarikoinnit. Hän käskee haravoida tieteelliset laitokset,
instituutit, kirjastot, arkistot, ja tuoda arvokas natsi-Saksaan. Ribbentrop laajentaa käskyä koskemaan
muitakin maita. Hän perustaa 1941
ryhmän, jota johtaa paroni Eberhard von Künsberg. Vallatun alueen kirjakokoelmat ja
kulttuuriaineisto kerätään valikoitavaksi.
1940:
Bibliothèque Nationalen johtaja Julien Cain pakotetaan seuraamaan
hallitusta, hänet erotetaan ja 1941 pidätetään sekä 1944 hänet siirretään
Buchenwaldiin. Vichyssä laaditaan
kiellettyjen kirjojen luetteloita, joilla ovat muun muassa Romain Rollandin
Jean-Christophe ja Charles Vildracin Milot.
Natsisaksalaisten sensuuriluettelossa Bernhard on 143 saksalaisvastaista
nimekettä muun muassa kirjailijoiden Louis Aragon, Jean Bardanne, André
Malraux, Raymond Cartier, Henri de Kerillis ja Rauschning teoksia. Takavarikoidaan yli 700 000 kirjaa, jotka
makuloidaan. Pariisin Propaganda Staffel
laatii 1060 nimekkeen luettelon Otto.
1940-44:
Ranskan kansalliskirjasto kerää miehityksen aikana salaa
natsisaksalaista ja pétainiläistä propagandaa, lentolehtisiä, vankien
päiväkirjoja, kiellettyjä kirjoja ja lehtiä, vastarinnan tiedotteita ja
lentolehtisiä, sabotaasikäsikirjoja ja valokuvia.
1940-44:
Fasistisessa Italiassa monet kirjastot kärsivät liittoutuneiden ja
natsisaksalaisten pommituksista.
Arviolta lähes kaksi miljoonaa kirjaa ja 39 000 käsikirjoitusta
tuhoutuu.
1940:
Natsisaksalaisten Lontoon keskustan pommitus tuhoaa Paternoster Row
-kadulla kustantajien toimistorakennukset ja yli viiden miljoonan kirjan
varastot.
1940-41:
Englannissa useiden kaupunkien kirjastot vaurioituvat natsisaksalaisten
pommituksissa. Kirjoja häviää 20
miljoonaa teosta ja sanomalehtiä tuhoutuu.
Paperipulan vuoksi kirjoja makuloidaan ja kierrätetään painopaperiksi.
1940: Chicagolaiset Douglas Waples, Bernard
Berelson ja Franklyn D Bradshaw julkaisevat teoksen What reading does to
people.
1940:
Tampereen kaupunginkirjaston johtaja Raoul Palmgren (1912-95)
neuvottelee lahjoituksen kirjastolle: paikallisen työväenyhdistyksen
kirjaston. Hän lienee ensimmäisiä, joka
tilastoi kirjastokäytön vuosikatsauksena.
1941:
Puolassa Lublinissa natsisaksalaiset tuhoavat Talmud-kirjaston.
1941:
Serbian kansalliskirjasto häviää täysin natsisaksalaisten fasistien
pommituksessa. Palaa 1300 kyrillistä
käsikirjoitusta, inkunaabeleita ja vanhaa kirjallisuutta.
1941-44:
Neuvostoliitto menettää natsisaksalaisten hyökkäyksissä yli 115
miljoonaa teosta. Natsit tuhoavat maan
länsiosasta 43 000 yleistä kirjastoa ja 84 000 koulu- ja
yliopistokirjastoa. Yksityisiä
kirjastoja hävitetään tai siirretään kuten Tolstoin Jasnaja Poljanassa, Repinin
Kuokkalassa, Pushkinin Mihailovskijessa ja Tshaikovskin Klinissa sekä palatsien
Pavlovskissa, Hatshinassa ja Pietarhovissa.
Natsit kuljettavat arvokkaat teokset Neuvostoliitosta Baltian maiden
kautta. Natsit käyttävät kirjoja muun
muassa sytykkeinä ja toilettipapereina.
Stalingradin alueella hävitetään 181 kirjastoa joukossa Maksim Gorkin
kirjasto 250 000 niteineen. Orelin
alueella tuhotaan 115 kirjastoa.
Brjanskin alueella toimivista 837 kirjastosta hävitetään useimmat. Sevskin kirjasto poltetaan. Moskovan alueen 562 kirjastosta
natsisaksalaiset ryöstävät 200 kirjastoa.
1941:
Leningradista Saltykov-Shtshedrinin kirjastosta evakuoidaan 18
junanvaunullista kirjoja. Mukana on muun
muassa Lavrentin kronikka, Rossica-kokoelma, Voltairen ja GV Plehanovin
kirjastot. Suurimmat kirjastot
evakuoidaan. Natsisaksalaiset pommittavat
Moskovassa Lenin-kirjastoa eli Venäjän valtionkirjastoa. Huolimatta 70 pommista kirjastonhoitajat
estävät suuret tuhot, ja vain 14 000 kirjaa tuhoutuu. Natsit pudottavat yli 300 pommia
Leningradissa tiedeakatemian kirjastoon, mutta kirjastonhoitajat sammuttavat
tulipalon.
1941:
Kirjastonainen Helle Kannila (vuoteen 1938 Cannelin) (1896-1972)
julkaisee Kirjastonhoidon oppaan kolmannen uudistetun painoksen. Ensimmäinen painos ilmestyi 1922. Hän sanoo: "Huomattavalta osalta
ajanvietteeksi luettavaa kirjallisuutta sisältävä lainakirjasto ei ansaitse
kansalaiskirjaston nimeä." ja "Sen kirjoista tulee saada tietoja
kaikilta niiltä aloilta, joilta voi edellyttää käyttäjäpiirin tietoja
tarvitsevan, ja siinä tulee olla kirjoja, jotka tarjoavat lukijoille mielenylennystä,
elämänkatsomuksen selvennystä ja taidenautintoa. Kansalaiskirjasto on sivistyslaitos, jonka
tulisi muodostua paikkakunnan henkiseksi keskukseksi, kaiken muun sivistystyön
tueksi ja auttajaksi."
1941-45:
Suomen miehitysarmeija vie jatkosodan aikana Itä-Karjalan
kotikirjastoista sotasaaliina neuvostotyylisiltä tuntuvat painatteet
hävitettäväksi tai vähäiseltä osalta arkistoitavaksi. Painotuotteiden (kirjallisuus ja
paikallislehdistö) järjestelmällinen keräys alkaa jatkosodan alussa. Kirjallisuus kootaan Äänislinnaksi muutetun
Petroskoin yliopiston tiloihin.
Keskusarkisto virallistetaan 1942 Itä-Karjalan Sotasaalisarkistoksi,
jossa kirjallisuutta on lähes miljoona kappaletta. Sotasaalisarkisto syttyy 1942 joulukuussa
palamaan ja 3/4 saaliista tuhoutuu.
1941:
Suomen ulkoministeriön lehdistöattasea Hans Ruben Martola (vuoteen 1933
Fleming) on yhteydessä natsisaksalaisiin ja keskustelee suomalaisten arkistojen
palauttamisesta Neuvostoliitosta.
Joachim von Ribbentrop antaa kommandoryhmälle Nürnberg tehtäväksi käydä
läpi Moskovassa arkistoja ja erotella Suomea kiinnostava paitsi ettei Moskovaa
valloiteta. Leningradin ja Moskovan
valloituksesta saadaan 1942 uutta toivoa ja professori Kaarlo Viljanti Blomstedt
uudistaa ehdotuksen natsi-Saksalle.
Esitetään toivelistoja halutusta aineistosta. Kaupunkeja ei vieläkään valloiteta.
1941:
Erva-Latvalalla on Helsingin Kasarminkadulla arkisto. Kun liike myydään Tukolle, niin
käyttögrafiikan arkisto tuhotaan.
1942:
Hitler aikoo rakentaa maailman suurimman kirjastojen, museoiden ja
gallerioiden kokonaisuuden Führermuseum kotikaupunkiinsa Linziin. Tohtori Wolffachart vastaa kirjoista ja
käsikirjoituksista. Alfred Rosenbergin
yksiköt esimerkiksi siirtävät 1943 Alupkassa kreivin Vorontsov 30 000 teoksen
kirjaston "turvaan".
1942:
Pariisissa fasistien Propaganda Staffel laatii sensuuriluettelosta Otto
uuden painoksen Littérature francaise indésirable, jossa on lisänä
englantilaisten ja puolalaisten teosten käännökset sekä juutalaisten elämäkerrat. Kolmas painos ilmestyy 1943.
1942-45:
Liittoutuneet tuhoavat Japanin kaupunkipommituksissa kirjastojen
kokoelmia.
1942:
Kirjastomies, kulttuurilehtien avustaja ja toimittaja, Kansankulttuurin
ensimmäinen kirjallinen johtaja, Vapaan Sanan kulttuuritoimittaja, pakinoitsija
Hapan ja päätoimittaja, valtion painotuotekomitean sihteeri, kirjastokomitean
sekä kirjallisuus- ja elokuvalautakunnan jäsen ja uutistoimiston DLP johtaja
Raoul Palmgren (1912-95) ei mene jatkosotaan vaan maan alle, jossa hän
suunnittelee kirjailijan Arvo Turtiainen kanssa käsipainon hankkimista ja
maanalaisen lehden julkaisemista.
Palmgren pidätetään ja tuomitaan Pelson varavankilaan. Siellä hän harkitsee kirjansidonnan taitoa ja
lukee alan kirjasia. Karjala-lehden
toimittaja Esa Rekula kirjoittaa koneella pilalehteä Pelson Posti. Sotatilannetta voi seurata Suomen
Kuvalehdestä ja Hakkapeliitasta.
Palmgren valmistaa suunnitelman väitöskirjatyön jatkamiseksi. Hän pölyttää kirjaston kirjat, joita on
seitsemisentuhatta nidettä, tekee inventaarion, korjaa luettelointivirheitä,
erottelee poistettavat ja sitojalle Järvinen lähetettävät kirjat. Elämästä-lehti kertoo Helsingin
pommituksista. Palmgren aloittaa
luokitusvirheiden korjaamisen.
Kirjailija Arvo Turtiainen kääntää Turun lääninvankilassa eli Kakolassa
Spoon Riveriä. Tatu Vaaskivi kuolee
Oulussa. Palmgren saa kirjaston
luokituskorjauksen loppuun ja hyllylistat kuntoon korjauksen jäljiltä. Hän valmistaa nelisenkymmentä uutta
nimilaattaa kirjahyllyihin. Palmgren
pitää lainaus- ja kirjeenvaihtotilastoa.
Kirjansitoja Järvinen joutuu rookiin yksityisyritteliäisyytensä vuoksi,
ja uudeksi sitojaksi valitaan kuritushuonevanki Hellsten. Palmgren siirretään Pelsosta Sukevalle, jossa
hänellä ei ole koulutustaan vastaavaa työtä.
1942:
Bibliophilos-lehti alkaa ilmestyä.
Nimi Bibliofiili ilmoitetaan lehtiluetteloon, mutta muutetaan. Lehden perustamisen ratkaiseva vaikuttaja on
kustannusvirkailija Eino Johannes Ellilä.
1943:
Natsisaksalaiset kokoavat juutalaisen kirjallisuuden Alfred Rosenbergin
instituuttiin Institut zur Erforschung der Judenfrage. Siellä on 550 000 teosta.
1943:
Natsisaksalaiset sytyttävät Napolin yliopiston kirjaston, ja tulipalossa
menetetään noin 200 000 teosta ja käsikirjoitusta.
1943:
Itävallassa Grazin yliopistokirjastosta natsit ryöstävät melkein sata
käsikirjoitusta ja 4500 teosta, jotka oli viety Steiermarkiin.
1943:
Perussa Limassa tuhoutuu tulipalossa kansalliskirjasto Biblioteca
Nacional. Yli 100 000 teosta ja 40 000
käsikirjoitusta menetetään.
1943-46:
Englantilainen runoilija Philip Larkin (1922-85) toimii
kirjastonhoitajana Wellingtonissa, Sopshire, 1946 yliopistossa University
College of Leicester, 1950 yliopistossa Queen's University Belfast ja 1955
Hullin yliopistossa.
1943:
Suomalaiset sotilaat keräävät vielä kirjoja Neuvosto-Karjalasta ja
toimittavat muun muassa Vienan piiristä 6000 kiloa kirjoja.
1943:
Sokeain Kirjaston täydellinen pisteluettelo painatetaan Ruotsissa
Thilanderin kirjapainossa ja täydennysosa 1950 Sokeain Kirjapainossa. Sotien jälkeen asiakkaiksi tulevat myös
sotasokeat.
1944:
Albaniassa on viisi kirjastoa.
Niitä aletaan perustaa eri puolille maata.
1944:
Natsi-Saksan Brandkommandot sytyttävät
Krasiñskin kirjaston, jota pommitettiin 1939. Kirjastoon oli siirretty erikoiskokoelmia kuten
1400-1700-lukujen aineistoja, käsikirjoituksia, karttoja, nuotteja ja
kaiverruksia. Tärkein puolalainen
painettu perintö katoaa.
1944-45:
Unkarissa Budapestin valtauksessa tuhoutuu runsaasti pieniä kirjastoja,
Polyteknisen instituutin kirjasto täysin sekä parlamentin ja tiedeakatemian
kirjastot vahingoittuvat.
1944-45:
Romaniassa yleiset kirjastot menettävät noin 300 000 teosta,
Polyteknisen instituutin kirjasto 150 000 kirjaa ja 4000 aikakausjulkaisua.
1944-45:
Lapin sodassa natsisaksalaiset tuhoavat kokonaan tai osittain
kirjastoja. Uuden rajan taakse jäävät
muun muassa Viipurin kirjasto ja Petsamon Kolosjoen piirikirjasto.
1944:
Helsingissä Teknillisen korkeakoulun TKK kirjastoon osuu palopommi, ja
tulipalo tuhoaa sen kokoelmat noin 47 000 nidettä sekä luettelot ja
arkistot. Kirjaston hankinta ja
järjestely on pommituksen jälkeen aloitettava alusta, jota varten saadaan
lahjoituksia Ruotsista ja Yhdysvalloista.
Kirjasto toimii 1947 lähtien jälleen teknillisenä keskuskirjastona kuten
1909 johtosääntönsä mukaan palvellen tutkimusta ja korkeinta teknillistä
opetusta sekä teollisuutta.
1945:
Puna-armeija vapauttaa Varsovan, ja Biblioteka Narodowan henkiin jääneet
kirjastonhoitajat aloittavat uudelleen rakennuksen. Kirjoja löytyy, ja 1946 kokoelmassa on 300
000 teosta. Varsovan kaupunginkirjaston
entistäminen etenee. Kirjastonhoitajien
piilottamat 125 000 teosta palautetaan käyttöön.
1945:
Dresdenin Sächsische Bibliothek palaa pommituksissa ja evakuoimatta
jätetyt 300 000 kirjaa.
1945:
Yhdysvaltojen 101. laskuvarjodivisioonan sotilaat valtaavat rynnäköllä
Führerin linnoitetun residenssin Obersalzbergissa Alpeilla. Sotasaaliiksi tulee muun muassa Hitlerin
kirjasto. Siinä on sotakirjallisuutta,
kirjoja taiteesta, arkkitehtuurista ja teatterista sekä natsi-ideologien
teoksien monilukuisia julkaisuja. Tärkeällä paikalla kirjastossa on 26 sokeille
tarkoitettua kohokuvioista Mein Kampf-kirjaa.
1945:
Ranskassa kirjastojen keskushallinnon järjestäjä Marcel Bouteron pyytää
kaikkia kirjastonjohtajia määräämään ei-lainattaviksi 94 teosta, jotka ovat
saksalaismyönteisiä ja joiden myynti ja levitys on kielletty.
1945:
Suomessa kunnallisten kirjastojen lainaajia on kahdeksan prosenttia,
mutta 1975 jo 34 prosenttia. Kotilainat
1945 ovat 3,9 miljoonaa, mutta 1975 peräti 54,7 miljoonaa kappaletta. Kotilainat lainaajaa kohti 1945 ovat 13,3 ja
1975 jo 33,9 kappaletta.
1946:
Lessing J Rosenwaldin kirjasto lahjoitetaan Yhdysvaltain kansalle ja
sijoitetaan Kongressin kirjastoon.
1946:
Kirjastonhoitajien koulutus aloitetaan Yhteiskunnallisen korkeakoulun
(sitten Tampereen yliopisto) opetusjaostossa.
1949-56:
Kiinassa perustetaan 180 000 kirjastoa.
Kirjastoja 1961 on 300 000.
1949:
Kirjastolainsäädännön uudistamista pohtinut komitea jättää mietintönsä. Se ehdottaa uutta kirjastolakia.
1950-luvun alku: Helsingin yliopistoon perustetaan Amerikan
Instituutti. Suomi kuuluu maihin, joita
American Book Center for War Devasted Libraries tukee kirjalahjoituksillaan.
1950-luku:
Yhdysvaltojen Lastenkirjastojen luettelo suosittelee uskonnollista
kirjallisuutta: hymnejä, rituaalitekstejä, liturgioita, raamattuja ja
jumalanpalvelustekstejä.
Koulukirjastoille tarkoitetuista luetteloista puuttuvat esimerkiksi Romain
Rollandin, Thomas Mannin, Lion Feuchtwangerin ja monien muiden suosittujen
kirjailijoiden teokset.
1950-60-luvuilla: Neuvostoliitossa maaseudulle perustetaan
vuosittain keskimäärin 3200 uutta kirjastoa.
1950:
Englannissa alkaa ilmestyä British National Bibliography, joka luetteloi
jokaisen uuden Englannissa (GB) julkaistun teoksen.
1950:
Suomessa on 2909 kunnallista kirjastoa, 1960 huippumäärä 4007, 1970 enää
2903 ja 1976 vain 1805 kirjastoa.
Sivukirjastojen sulkemista on korvattu kirjastoautoilla, joita 1965 on
20, 1970 jo 89 ja 1976 jopa 219 kirjastoautoa.
1951:
Harry Järv kirjoittaa esseen Boksamlarmekanismen, jossa hän näkee
kirjankeräilyn oireena henkisestä sairaudesta.
1951:
Helsingin yliopiston kirjasto aloittaa mikrofilmauksen. Mikrofilmattuja lehtiä on 1771 alkaen.
1951:
Suomessa alkaa kirjastoautotoiminta.
1953:
Moskovan yliopiston uudessa rakennuksessa kirjastossa on yli 40
lukusalia, joissa on lähes 2000 lukupaikkaa.
1954:
Helsingissä perustetaan Toukolan kirjasto, joka on yksi
kaupunginkirjaston pienimmistä toimipisteistä.
Toukolan kirjasto muuttaa 2003 Aralis-kirjastokeskukseen, jolloin
nimeksi tulee Arabianrannan kirjasto.
1956:
Neuvostoliiton Uzbekistanin tasavallassa on 2974 kirjastoa.
1956:
Washingtonissa perustetaan Council on Library Resources neuvomaan
kirjastojen suunnittelua.
1956:
Sokeain viikolla Yleisradio antaa mahdollisuuden esitellä
äänikirjatoimintaa. Yleisradio lupaa
perustettavan äänikirjastudion laitteet ja asennuksen lahjoituksena. Äänitykset alkavat 1957. Perusnauhoja ja kopioita tehdään kahdeksalla
magnetofonilla. Äänikirjojen tuotantoa
jarruttaa tekijänoikeuslainsäädäntö, sillä kirjan äänittämiseen on hankittava
kirjailijan suostumus.
Tekijänoikeuksista kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin 1961 annettu
laki sallii teosten vapaan äänittämisen sokeain
lainakirjastotarkoituksiin. Sokeain
Kirjastossa on 1957 vasta 549 kelaa, 1959 jo 2786, 1965 lähes nelinkertaisesti
eli 10 094 ja 1969 peräti 18 181 kelaa.
1957:
Italialainen Enzo Ferrajoli varastaa Zaragozan katedraalin kirjastosta
Vinland-kartan.
1957-66:
Raoul Palmgren on Kemin kaupunginkirjaston johtaja.
1958:
Neuvostoliiton julkinen tieteellistekninen valtionkirjasto perustetaan
Moskovaan käyttämällä hyväksi Neuvostoliiton raskaan teollisuuden
kansankomissariaatin tieteellisen valtionkirjaston perinteitä ja
kokemuksia. Viimeksi mainittu kirjasto
siirretään Neuvostoliiton tiedeakatemian Siperian osaston johtoon
Novosibirskiin. Ensin mainittu julkaisee
aikakauskirjaa Neuvostoliiton tieteelliset ja tekniset kirjastot.
1959:
Oulun yliopisto perustetaan. Sen
kirjasto saa kirjailijan Samuli Paulaharju (1875-1944) kirjaston ja Einar
Palmusen kokoelmista noin 2000 teosta.
1950-luvun loppu: Ruotsalainen Erik Karlsson eli Bok-Karlsson
(1918-92) ilmaantuu Tukholmaan kirjakauppiaaksi. Hän ostaa kirjoja huutokaupoista
laatikoittain. Häneltä jää yli 300 000
kirjaa. Ruotsalaisilla keräilijöillä
Christian Hammer oli 1800-luvun lopussa 150 000 kirjaa ja Jean Jahnsson 1900-luvun
alussa 100 000 kirjaa. Veli Torsten
Karlsson ilmoittaa 1993 Dagens Nyheterin pikkuilmoituksessa suurta kokoelmaa
myytäväksi. Jerker Perssonin ja Leif
Lindgrenin antikvariaatti ostaa kaiken.
Neljän vuoden aikana selvitetään ja tarjotaan seitsemässä Bokberget-luettelossa
40 000 kirjaa, joista myydään 25 000.
Tällä vauhdilla työtä riittää vuosikymmeniksi. Suomessa EJ Ellilällä sanotaan olleen 32 000
ja Eino Mikkolalla 35 000 kirjaa.
1960-luku:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura alkaa kerätä muistitietoa. Järjestetään luokkasodan 1918 muistitiedon
keruuhanke.
1960-luku:
Suomessa Golonin Angelica-sarjan, Netta Muskettin ja Anni Polvan
romaanien sopimattomuus kirjastoihin todetaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
1960:
Brysselissä vihitään kirjasto Bibliothèque Albert I.
1960-72:
Neuvostoliitossa yleisten kirjastojen lainat kaksinkertaistuvat ja 1972
saavutetaan 2,2 miljardin niteen lainausmäärä.
1960:
Helsingin kaupunginkirjasto täyttää sata vuotta. Juhla vietetään Helsingin yliopiston
juhlasalissa.
1960:
Suomen väestöstä 16,6 prosenttia lainaa kirjastoista, mutta 1990 jo 44,4
prosenttia.
1961:
Suomessa annetaan uusi kirjastolaki.
Suomen ensimmäinen kirjastoauto alkaa kierrellä. Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikkaa ilmestyy.
1962:
Ranskalainen äärioikeistolainen nationalistinen L'Organisation de
l'armée secrète OAS räjäyttää Algerian yliopiston kirjaston.
1963:
New York Public Library käsittää yli 7,2 miljoonaa teosta.
1963:
Lohja saa ensimmäisen kirjastoautonsa.
1963:
Espoon ruotsin- ja suomenkieliset kirjastot yhdistetään Espoon
kauppalaksi tullessa. Espoon ensimmäinen
kirjastoauto korvaa 1964 lainausasemat.
1964:
Neuvostoliitossa on noin 400 000 kirjastoa (tieteellisiä, teknisiä,
yleisiä ja oppilaitosten kirjastoja), joiden kirjavarasto käsittää noin 2,3
miljardia kirjaa. Kirjastoja 1913 oli 14
000 ja yhdeksän miljoonaa kirjaa.
Keskimäärin jokaista kirjastoa kohti on 724 lukijaa. Kirjastoissa on jokaista neuvostokansalaista
kohti 875 kirjaa, kun USAssa on 110 ja tsaari-Venäjällä oli kuusi kirjaa. Neuvostoliiton kirjastot vaihtavat
kaukolainoina kirjoja 89 eri maan kirjastojen kanssa. Ulkomaille lähetettiin 1962 yli 920 000
neuvostoliittolaista teosta ja saatiin lainaksi yli 720 000 ulkomaista. Neuvostoliitossa kirjastonhoitajia ja
bibliografeja valmistaa seitsemän yliopistoa ja kulttuuri-instituuttia, joissa
on sekä päiväopiskelun että kirjeopiskelun linjat. Kymmenet opistot valmistavat alemman
ammattitaidon omaavia kirjastovirkailijoita.
1965:
Neuvostoliiton ammattiliitoilla on yli 33 000 kirjastoa.
1965:
Persian shahin vaimon aloitteesta perustetaan yhdistys, joka toimittaa
lastenkirjoja ja rakennuttaa kirjastoja Iraniin. Syrjäisiä kyliä varten on liikkuvia
hevosvetoisia kirjastoja. Vastaavia
yhdistyksiä ja kirjastoja aletaan perustaa muissa maissa kuten Irakissa ja
Jordaniassa.
1965:
Ruotsalainen professori Knut Rodhe ja Anna Rodhe lahjoittavat Helsingin
yliopiston kirjastolle Mikael Agricolalle kuuluneen teoksen Diogenes Laertius,
De vita & moribus philosophorum, Köln 1537.
Agricola on kirjoittanut nimiölehdelle puneella latinaksi selityksen,
joka on suomennettuna: Torsbysta kotoisin olevan Mikael Agricolan kirja on
ostettu Wittenbergissä Reinin kultarahalla vuonna 1537.
1965:
Varkauden kaupunki perustaa Kommilan sivukirjaston ja lopettaa 1998
sen. Suomessa on 1986 enää 1520
kirjastoa ja 1998 vain 970 kirjastoa, joista sivukirjastoja 417,
laitoskirjastoja 117 ja kirjastoautoja 208.
1966:
Arnojoki tulvii yön aikana yli äyräiden, ja vesi täyttää muun muassa
Firenzen kirjastojen ja museoiden varastoja.
Ensimmäinen kirjallinen merkintä Arnon tulvista on vuodelta 1333. Viimeksi paha tulva koetteli 1844
Firenzeä. Nyt veteen sekoittunut nafta
ja muta likaavat keskiaikaisia käsikirjoituksia, asiakirjoja, kirjoja, sanoma-
ja aikakauslehtiä, karttoja, pamfletteja, muita painotöitä ja muita arvokkaita
esineitä. Kosteissa oloissa kasvavat
nopeasti home ja mikrobit. Uffizin
taidemuseon pohjakerroksessa Kansallisarkiston 40 huonetta kärsii pahoja
vaurioita. Kansalliskirjaston
kokoelmista yli miljoona esinettä vaurioituu ja tulvavesiin hukkuu ja katoaa
tuhansia luettelokortteja.
Posliinitehtaiden ja tupakkatehtaiden suurissa uuneissa kuivatetaan
kirjoja.
1966-67:
Neuvostoliiton kulttuuriministeriö ja Kommunistisen nuorisoliiton
keskuskomitea tekevät virastojen ja järjestöjen kanssa Valtakunnallisen
kirjastojen yhteiskunnallisen katselmuksen Lokakuun suuren sosialistisen
vallankumouksen 50-vuotisjuhlien merkeissä.
Siihen osallistuu lähes 300 000 kirjastoa. Kulttuuriministeriö myöntää diplomeja 1509 kirjastolle
sekä palkitsee ansiomerkillä ja kunniakirjalla 4108 kirjastonhoitajaa. Lisäksi tasavallat ja virastot antavat
kehotuspalkintoja.
1966:
Opetusministeriö laatii Sokeain Kirjaston noudatettavaksi uuden
ohjesäännön, joka uuden kirjastolain mukaan takaisi 95 prosentin valtionavun
kirjastolle. Menot on asetuksella
määritelty siten, että valtionapu jää paljon pienemmäksi, ja Kirjoja Sokeille
joutuu hankkimaan puuttuvan osuuden lahjoituksina. Äänikirjan tuodessa kirjastolle lisää
asiakkaita rahoitusjärjestelmä tulee kestämättömäksi. Kirjasto luovutetaan 1978 valtiolle ja
nimeksi tulee Näkövammaisten kirjasto.
1967:
Helle Kannila toteaa tutkimustuloksistaan, että kirjakaupat ja kirjastot
täydentävät toisiaan. Molemmat ovat
tarpeen ja tärkeät.
1968: Mies
kiipeää Harvardin yliopiston kirjaston katolle, laskeutuu köyttä pitkin ikkunan
tasalle, särkee lasin ja tunkeutuu sisään.
Hän rikkoo kirjavitriinin ja ottaa reppuunsa kaksi suurta nidosta. Paluumatkalla anastajan ote lipeää ja mies
putoaa betonipihaan. Gutenbergin
raamattu vaurioituu repussa, sillä kannet irtoavat.
1968:
Suomessa vuoden aikana kirjoja lukemattomien osuus on 29 prosenttia
keskimäärin, mutta korkeintaan kansakoulun käyneillä 42 ja vähintään
ylioppilailla 12 prosenttia. Luvut 1973
ovat 24, 29 ja 4 prosenttia.
Mahdollisesti kevyiden viihdekirjojen ja ohuiden kioskikirjojen
lukeminen on lisääntynyt.
1969:
Sokeain Kirjasto, Sokeain Keskusliitto ja Sotasokeat päättävät siirtyä
avokeloista kasettijärjestelmään.
Valitaan englantilainen Clarke & Smith, jonka yritys ja Royal
National Intitute for the Blind kehittivät yhdessä äänikirjakäyttöön. Sama järjestelmä omaksutaan Englannin lisäksi
Sveitsissä, Saksan Liittotasavallassa, Uudessa-Seelannissa, Kanadassa,
Australiassa, Intiassa, muutamissa Etelä-Amerikan maissa ja osittain
Yhdysvalloissa. Neuvostoliitto kokeilee
sitä. Kuusiraitakasetille mahtuu 12
tuntia ohjelmaa ja laite on helppo käyttää.
Joitain avonauhakirjoja siirretään kasetille työläästi, ja kopion
valmistuminen kestää 3-4 tuntia. Uusia
äänitteitä tehtäessä voidaan käyttää nopeaa kopiointia, jolloin muutamassa
minuutissa valmistuu 12 kopiota. Valtio
rahoittaa kuuntelulaitteet 1970-72.
Sokeain kirjasto lainaa laitteet asiakkailleen elinikäiseksi
lainaksi. Ensimmäinen tuhannen kappaleen
erä jaetaan 1972. Tällöin on valmiina
noin tuhannen kirjan kokoelma. Kasetit
postitetaan ja kannetaan kotiin, sillä ne mahtuvat yleensä postiluukusta,
1969:
Peter H Mann ja Jacqueline L Burgoyne kehittävät Lontoossa kirjojen
lukemisen sosiologisen mallin, jossa lukeminen kytketään toisaalta työhön,
toisaalta vapaa-aikaan. He erottavat
kolme lukemistyyppiä: hyötyyn perustuvan ja työhön liittyvän lukemisen,
henkilökohtaiseen kiinnostukseen perustuvan vapaa-ajan lukemisen ja näiden
väliin jäävän sosiaalisen lukemisen eli jokin kirja kuuluu asiaan lukea, jos se
on saanut hyvät arvostelut tai siitä puhutaan.
1969:
Pertti Tiihonen havaitsee tutkimuksessaan Television vaikutus
kirjastojen käyttöön, että televisio vaikutti vähän koulutusta saaneiden
joukossa siten, että kirjalainaus heikentyi.
Television tulon jälkeisinä vuosina 1960-luvun alkupuolella
kirjalainauksen noususuunta hieman hidastui, mutta on siitä lähtien kasvanut.
1969-70:
Kirjastojen työn katselmus juhlistaa VI Leninin syntymän 100-vuotisjuhlaa. Päämääränä on parantaa kirjastolaitosta.
1969:
Länsi-Euroopan maissa kirjoja vuoden aikana lukemattomien osuus
prosenteissa: Sveitsi 26, Hollanti 30, Tanska 31, Ruotsi 35, Englanti 36, Norja
37, Suomi 39, Ranska 43, Itävalta 44, Saksan liittotasavalta 45, Luxemburg 46,
Irlanti 50, Belgia 56, Espanja 56, Portugali 71 ja Italia 74.
1969:
Ruotsissa kirjastojen normisto on jyrkkä, sillä ruotsalaisiin
kirjastoihin ei oteta esimerkiksi Aku Ankan taskukirjoja eikä Sigge Starkin
rakkausromaaneja.
1970-luku:
Yhdysvalloissa kymmenen prosenttia kansalaisista on kirjastopalvelujen
ulkopuolella, ja kirjastot palvelevat tyydyttävästi vajaata kolmannesta
väestöstä. Saksan liittotasavallassa
yhdyskunnista 60 prosenttia on kirjastotta.
Japanissa kirjasto puuttuu 40 prosentista kaupungeista ja 90 prosentista
maaseututaajamista. Ranskassa on tuskin
ollenkaan pysyviä kirjastoja maaseutuväestölle.
1970-luku:
Islannissa aloitetaan valmistelut kansalliskirjaston Landsbókasafn ja
yliopistokirjaston Háskólabókasafn yhdistämiseksi. Rakennustyö alkaa 1978 ja valmistuu 1994.
1970-luvun alku: Albanian Kansantasavallassa Republika
Popullore e Shqiperise nuoriso rakentaa kaikki rautatiet. Kasnican leirissä on myös kirjasto. Siellä on marxismin klassikkoja, Maon ja Enver
Hoxhan teoksia ja länsimaista kaunokirjallisuutta.
1970-luku:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura alkaa kerätä elämäkertoja.
1970-luvun alku: Kirjastoalan ylin koulutusaste saa
professuurin Tampereen yliopistoon ja myöhemmin Åbo Akademiin ja Oulun
yliopistoon.
1970-luku:
Teknillisen korkeakoulun TKK kirjaston hallinto päättää, ettei Aku Ankka
ole tieteellinen lehti eikä kirjasto voi maksaa sitä. Lehti tilattiin kirjaston käyttäjien lapsille. Eräs kirjastonhoitaja kertoo tästä
tuntemalleen Jaakko Rauramolle, joka lähettää lehden siitä lähtien vuosittain
lahjana.
1970- ja 1980-luvut: Suomen kirjastorakentaminen on suurin
kulttuuri-investointi Suomen kunnallishistoriassa. Kirjastojen lukumäärä laskee oltuaan 1960
jopa 4007, 1970 vielä 3015 ja 1980 enää 1608 kirjastoa. Sivukirjastojen määrän romahtamisen korvaa
kirjastoautojen käyttö: 1969 noin 5400 ja 1981 jo 20 000 pysähdyspaikkaa. Kirjastoautoja 1970 on 89 ja 1980 jo 221
autoa.
1970:
Malin hallitus perustaa Unescon aloitteesta Timbuktuun Ahmed Baba
-tutkimus- ja dokumentaatiokeskuksen Cedrab tutkimaan Sankoren yliopiston
kirjaston ja yksityisten kirjastojen käsikirjoituksia. Ahmed Baba (1556-1627) oli Sankoren
yliopiston viimeinen kansleri, joka opetti lakia ja kirjoitti monista
aiheista. Cedrabissa lajitellaan,
suojellaan ja kunnostetaan käsikirjoituksia.
Cedrab tukee yksityisten säätiöiden perustamista, jotta helpotetaan
perhekokoelmien luettelointia ja säilyttämistä.
1972:
Nicaraguassa maanjäristys hävittää suurimman osan kansalliskirjaston
kokoelmista.
1972:
Espoon uusi pääkirjasto valmistuu Leppävaarassa, mutta se osoittautuu
muutamassa vuodessa pieneksi.
1972:
Katarina Eskola löytää yleisön kannalta välittömän palkkion, viivästyvän
palkkion ja molempien piirteiden kirjallisuuden ulottuvuuden. Hän katsoo tulostensa osoittavan, että Johan
Galtungin kehittelemällä sosiaalisen aseman indeksillä yhteiskunnan keskustaan
sijoittuvat vastaajat harrastavat viivästyvän palkkion kirjallisuutta ja
laitaan kuuluvat vastaajat välittömän palkkion kirjallisuutta.
1973:
Erikoisjulkaisu Sovetskoe bibliotekovedenie - Neuvostoliiton
kirjastotiede alkaa ilmestyä.
Neuvostoliiton tiedeakatemian luonnontieteellinen kirjasto perustetaan.
1973:
Neuvostoliitossa julkaistaan tutkimus Kirja ja lukeminen pikkukaupunkien
elämässä. Sen mukaan 51 prosenttia
käyttää kirjastoja ja 84 prosentilla on oma kirjasto, 97 tilaa sanomalehtiä, 78
aikakauslehtiä, 97 omistaa radion ja 67 television. Pelkästään radiota tai televisiota käyttää
vain kaksi prosenttia.
1974:
Neuvostoliitossa on 360 000 kirjastoa, joiden kirjakokoelma
käsittää 3,3 miljardia nidettä.
Lastenkirjastoja on yli 7000, kun niitä 1950 oli 2200. Teknisiä kirjastoja on yli 23 000. Kirjastoissa on 360 000
kirjastonhoitajaa, kun heitä 1934 oli 55 200.
1974:
Tekniikan Sanastokeskus perustetaan.
Sillä on laaja tekniikan erikoisalojen kirjasto.
1975:
VI Leninille nimetyssä Neuvostoliiton valtionkirjastossa on 28 miljoonaa
nidettä. Julkaisutuotantoa on
Neuvostoliiton 90 kielellä. Kirjasto saa
2-3 maksutonta kappaletta kaikesta kirjallisuudesta. Yksi kappale on 1945 lähtien siirretty
arkistokokoelmaan. Kokoelmista noin 40
prosenttia on ulkomaista kirjallisuutta, joka saadaan kansainvälisellä
julkaisuvaihdolla. Lukusaleissa on 2700
lukupaikkaa. Kirjasto julkaisee
kokoomateoksia Neuvostoliiton kirjastotiede, Kirjastotiede ja bibliografiatoimi
ulkomailla, Julkaisut ja Käsikirjoitusosaston muistiinpanoja.
1975:
Moskovan MV Lomonosoville nimetyn valtionyliopiston AN Gorkille
nimetyllä tieteellisellä kirjastolla on seitsemän miljoonaa nidettä.
1975:
ME Saltykov-Shtshedrinille nimetyllä julkisella valtionkirjastolla
Leningradissa on 20 miljoonaa nidettä koti- ja ulkomaista kirjallisuutta. Vieraskielisen kirjallisuuden
valtakunnallisessa valtionkirjastossa (perustettu 1921 ja avattu yleisesti
käytettäväksi 1922) on yli neljä miljoonaa nidettä 132 kielellä.
1975:
Juhani Niemi erottaa tutkimuksessaan Populaarikirjallisuus Suomessa
arvokirjallisuuden ja populaarikirjallisuuden osakulttuurit. Edellisellä tarkoitetaan kirjakauppojen
kautta leviävän kirjallisuuden harrastusta ja jälkimmäisellä kioskikirjojen
lukemista. Lukijat eroavat toisistaan
iän, koulutuksen, sosiaalisen aseman ja asuinpaikan osalta.
1976:
Neuvostoliittolaisen pedagogisten tieteiden tohtorin Ogan Stepanovitsh
Tshubarjan (1908-76) oppikirja Obshtsheje bibliotekovedenije - Yleinen
kirjastotiede ilmestyy kolmantena, uudistettuna ja täydennettynä
laitoksena. Ensimmäinen painos ilmestyi
1960. Teos ilmestyy suomeksi 1979.
1976: Paraisten
saaristossa alkaa kiertää kirjastolaiva.
1977:
Neuvostoliitossa Tsheljabinskin aluekirjastossa on harvinaisten kirjojen
osasto, jossa on yli 7000 painettua teosta ja käsikirjoitusta. Niitä ovat muinaisslaavilaisella kirkkokielellä
1659 Kievo-Petsherskaja lavran luostarissa julkaistu Järjen avain sekä
Hippokrateen latinan- ja kreikankielisiä teoksia 1600-luvulta. Muinaisen itämaisen
pergamenttikäsikirjoituksen pituus on 41 metriä.
1977:
Leningradissa on liki 2500 kirjastoa, joissa kirjoja ja aikakauslehtiä
on runsaat 150 miljoonaa.
Saltykov-Shtshedrinille nimetyssä yleisessä kirjastossa on 20 miljoonaa
kirjaa.
1977:
Helsingin yliopisto lahjoittaa Neuvostoliiton tiedeakatemialle 41
Moskovan yliopiston perustajalle MV Lomonosov kuulunutta nidosta vastalahjana
saamastaan kirjalahjasta.
1977:
Neuvostoliittolainen psykologi LN Leontjev kehittelee toiminnan
kohteeksi käsitetyn motiivin yleisen toiminnan teorian avainkäsitteeksi. Teoriaa soveltaen voidaan jäsentää lukemisen
kokonaistoimintaa, johon kuuluvat kohteiden lisäksi lukemisen edellyttämät
erilaiset teot ja operaatiot, tiedonsaanti kirjoista ja kirjojen
hankkiminen. Leontjevin toimintateorian
muina keskeisinä käsitteinä ovat teot, jotka realisoivat varsinaisen
toiminnan. Tekoihin liittyvät operaatiot,
jotka mahdollistavat teot. Toiminnan
toteutumista rajoittavat ehdot.
Tietokirjojen lukemista ja hankkimista voitaisiin jäsentää seuraavasti. Toimintana olisi selon ottaminen tietystä
asiasta. Toiminnan kohteena on tietty
tieto. Tämä toiminta realisoituu tekojen
sarjana: selvitetään mistä lähteistä tieto löytyisi, etsitään se käsiin,
haetaan sieltä asianomainen kohta, luetaan se.
Nämä teot yhdessä ovat selon ottamista asiasta eli toiminta. Operaatiot ovat teknisiä toimia, joiden
suhteen on valittavissa eri vaihtoehtoja.
Kirjan voi hakea itse kirjastosta tai pyytää kirjastoon lähdössä olevaa
tuttavaa tuomaan sen.
1977-80:
Karjalainen kirjailija Jaakko (Jakov Vasilevitsh) Rugojev (1918-93)
paljastaa harrastuksensa runossaan Olen kirjojen kerjääjä.
1978:
Neuvostoliitossa sosiologien kyselyyn vastanneista puolella on 100-1000
kirjan kirjasto tai jopa suurempi.
Kaikkiaan 97 prosentilla on oma kirjakokoelma.
1978:
Tarton valtion yliopiston kirjasto saa uuden rakennuksen, johon mahtuu
viisi miljoonaa nidosta. Kirjaston
harvinaisuuksia ovat Thomas Moren Utopian ensimmäisen painoksen yksi
seitsemästä säilyneestä kappaleesta, Petrarcan käsikirjoitus, Giordano Brunon,
Galilein ja Newtonin teoksia, jotka on julkaistu tekijöiden eläessä. Kirjasto saa jokaisen Virossa julkaistun
painotuotteen kappaleen.
1978:
Viron valtionkirjastosta löydetään 1785 Pietarissa julkaistu Uusi
venäjän aapiskirja. Luultiin, ettei tätä
aapista ollut säilynyt yhtään kappaletta.
1978:
Heikki Turusen haastattelusta: Täälläkin yksi Reposärkän ukko käypi
tuolla kirjastoautolla säännöllisesti ja muut pitävät häntä hulluna:
"Hulluko sinä oot, mittee sinä kirjastoautolla?"
1979:
Suomessa yleisten kirjojen lainojen määrä asukasta kohti ylittää 15
lainaa. Tanskassa luku on 19,6, mutta
Ruotsissa ja Norjassa pieni.
1980-luku:
Yhdysvaltalainen opiskelija Aaron
Lansky huomaa, että USAn itäosissa suuri määrä jiddishinkielistä kirjallisuutta
joutuu vuosittain kaatopaikoille. Hän
alkaa koota kirjallisuutta ja saa kampanjalleen tukea. National Yiddish Book Center perustetaan
1990.
1980:
Leningradissa MJ Saltykov-Shtshedrinin kirjastossa järjestetyssä
näyttelyssä voi tutustua harvinaisiin käsikirjoituksiin. Harvinaisuuksien paraati pidetään, koska on
kulunut 175 vuotta käsikirjoitusten säilön perustamisesta. Vanhin päivätty venäläinen käsikirjoitus on
Ostromirin evankeliumi, jonka Ostromir kirjoitti 1056-57 lähes 300
pergamenttiarkille. Näyttelyssä on
egyptiläisiä papyruksia, intialaisia palmunlehdille tehtyjä käsikirjoituksia ja
arabialaisia tekstejä.
1980:
Ukrainan tiedeakatemian Lvovin kirjaston työntekijät löytävät kirjan
Bukvar jazyka slovenskogo - Slaavilaiskielen aapinen, joka on painettu
1715. Siinä on muinaisslaavilainen
kirjaimisto, tavuja ja lukutekstejä.
1980:
Leipzigissa on noin 250 kirjastoa.
Merkittävin on Die Deutsche Bücherei, jonka Saksan kirjakauppiaiden
pörssiyhdistys perusti 1912. Leipzigin
yliopiston kirjasto perustettiin 1543 Pauliner-kirjastona. 1677 perustettu kaupunginkirjasto tuhoutui II
maailmansodan pommituksissa lähes täysin.
Ammattijärjestöjen kirjastoja on 50.
Sokeiden keskuskirjastoa käyttää lähinnä postitse noin 2500 käyttäjää,
jotka saavat kirjallisuutta sokeainkirjoituksella, ääninauhakaseteilla tai
suurella kirjainkoolla painettuna.
Keskuskirjastossa on kustantamo, valmistus, myynti ja lainaus. Eri kouluilla ja oppilaitoksilla on
kirjastonsa.
1980:
Saksan Demokraattisen Tasavallan DDR kirjastoissa on 78,9 miljoonaa
nidosta. Käyttäjien määrä 5,1 miljoonaa
on 30 prosenttia väestöstä.
1980:
Suomessa kirjastojen kotilainaus asukasta kohti on 15,1 nidettä tai
muuta aineistoa eli kymmenkertainen 1950 verrattuna.
1981:
Neuvostoliiton tiedeakatemian Arkistograafinen toimikunta julkaisee
moniosaisen Neuvostoliitossa säilytettävien käsikirjoitusten
yhteisluettelon. Se sisältää kaikkien
1000-1400-luvuilta säilyneiden erikielisten käsikirjoitusten tieteellisen
kuvauksen. Tataarien hyökkäys
1200-luvulla aiheutti tuhoa. On tietoja
tuhansista käsin kirjoitetuista kirjoista, joita oli ruhtinaiden tai kirkkojen
kokoelmissa, mutta suurin osa niistä ei säilynyt. Kirjat paloivat piiritetyissä kaupungeissa ja
luostareissa. Luettelossa on tietoja
myös bulgarialaisista ja serbialaisista käsikirjoituksista.
1981:
Vologdan IV Babushkinille nimettyyn kirjastoon saadaan harvinaisia 1905
ilmestyneitä AI Herzenin, NG Tshernyshevskin, VG Belinskin, August Bebelin ja
Wilhelm Liebknechtin teoksia.
Kirjastossa on myös minikirjojen kokoelma.
1981:
Vladimirin alueen Mitinon kylästä löytyy Venäjän ensimmäisten
kirjanpainajien Ivan Fjodorov ja Petr Mstislavets 1569 painettu Evankeliumi.
1981:
Helsingin kaupunginkirjasto alkaa toimia yleisten kirjastojen
valtakunnallisena keskuskirjastona.
1981:
Elinkeinoelämän keskusarkisto Elka perustetaan Mikkeliin. Siellä on tietoa 3500 yrityksestä. Tekstin lisäksi on 2007 muuta aineistoa: 415
000 valokuvaa, 50 000 karttaa, 256 000 piirustusta sekä 8000 ääni- ja
kuvatallennetta.
1982:
Neuvostoliiton Kirjakamari saa kaikista painotuotteista kappaleen eli
6,5 miljoonaa tuotetta vuodessa. Kamari
saa vuodessa 100 000 kyselyä. Kamarin
tutkimuskeskus julkaisee vuosittain 17 tiedotusvihkoa, joissa se kertoo 80 000
kirjasta, 30 000 referaatista ja 156 000 lehtiartikkelista. Vihoilla on tilaajia 85 maassa.
1982:
Leningradista löydetään osa venäläisen valtiomiehen V Tatishtshev
kirjastosta. Hän lahjoitti 1730-luvulla
600 kirjaa venäjän- ja Euroopan kielillä perustamansa Jekaterinburgin
(Sverdlovskin) vuorikoululle. Osa
kirjastosta tuotiin 1775 Pietarin vuoriopistoon, joka oli Venäjän ensimmäinen
teknillinen korkeakoulu.
1982:
Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa KDKT avataan kansan suuri
kulttuurikirjasto, jonka pinta-ala on 10 hehtaaria. Kirjastossa on 2009 noin 30 miljoonaa
nidettä. Kirjastoa käyttää päivittäin noin
12 000 ihmistä.
1983:
Neuvostoliitossa on noin 8500 valtion järjestämää lastenkirjastoa,
joilla on yli 200 miljoonaa nidettä.
1983:
Näkövammaisten kirjastopalvelujen kehittämistoimikunta katsoo, että
kirjatuotannon painopiste olisi siirrettävä C-kasetteihin, ja kaikki uutuudet
tulisi valmistaa 1989 jälkeen C-kaseteille.
1983:
Tampereella entinen kenkätehdas Attila siirtyy Tampereen yliopiston
kirjastoksi ja muuhun käyttöön 2006 asti.
1984:
Yhdysvaltalainen työläinen M Markarjan lahjoittaa Armenian vanhojen
käsikirjoitusten kokoelmaan Matenadaran kuvitetun kirjan 1400-luvulta. Kokoelmassa on 10 907 käsikirjoitusta.
1984:
Rio de Janeirossa valtion kirjanpitäjä João David dos Santos saa
kuukausia myöhässä olleen palkkansa luontaissuorituksena kirjaston muodossa:
9000 kirjaa ja 5000 lehteä. Kirjasto
käsittelee Brasilian nykyhistoriaa.
Kirjanpitäjä koettaa myydä kirjaston kulttuurilaitoksille, mutta niillä
ei ole varoja. Vihdoin hän onnistuu
myymään sen Tijucan paperitehtaalle.
1984:
Neuvostoliittoinstituutti esittää opetusministeriölle, että Helsingin
yliopiston Slaavilaisen kirjaston sanomalehtikokoelma olisi
mikrofilmattava. Kokoelmissa on Venäjän
päivälehdistö yli 150 vuoden ajalta ja 1917 lähtien Neuvostoliiton päälehtiä.
1985:
Näkövammaisten kirjastossa on 4092 äänikirjanimekettä kaseteilla Clarke
& Smith ja 3545 C-kaseteilla eli yhteensä 7637 nimekettä. Niistä on 65 825 kopiota.
1985-86:
Suomen kunnankirjastojen lainojen määrä kasvaa 4,7 prosenttia,
audiovisuaalisten lainojen määrä 37,2, kävijämäärä 4,5 ja käynnit asukasta
kohti 4,2 prosenttia.
1986:
Suomen kirjastolaissa kirjastojen tarkoitus määritellään. Yleisten kirjastojen tarkoituksena on
tyydyttää yleistä sivistyksen, tiedon ja virkistyksen tarvetta sekä tukea opiskelua
ja omatoimista tiedon hankintaa sekä kirjallisuuden ja taiteen harrastusta.
1987:
Työväenperinne alkaa ylläpitää tieteellistä kirjastoa Työväenliikkeen
kirjasto, jonka tehtävänä on toimia työväestön ja työväenliikkeen historian
erikoiskirjastona. Kirjasto liittyy 2001
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokantaan ja samalla Helsingin
yliopiston erilliskirjastoksi.
1987:
Yleisradio luetteloi YLE-DINFOlla (Yleisradion TV-arkiston
dokumentointi- ja informaatiopalvelujärjestelmä) televisio-ohjelmia. Niitä on tietokannassa 41 000 dokumenttia
vuodesta 1976. Valokuvat dokumentoidaan
YLE-VALOlla. Tietokannassa on 22 000
valokuvan tiedot 1982 lähtien.
1987:
Ylioppilaslehti ehdottaa opetusministeriölle julkisen
sanomalehtiarkiston perustamista.
Hankkeen tyrmäävät kustantajat sillä perusteella, että isojen lehtien
omistama Suomen Tietotoimisto STT suunnittelee kaupallisen tietopankin
avaamista lähivuosina. STTn hanke
hiipuu. Helsingin yliopiston tutkija Anu
Kantola selvittää 1991 Ylioppilaslehden aloitteen teknisiä mahdollisuuksia. Käyttäjiä olisivat tiedotusvälineet, vapaat
toimittajat, yliopistojen opiskelijat ja tutkijat, koululaitokset sekä julkiset
ja yksityiset organisaatiot. Tietopankki
olisi toteutettavissa olemassaolevista sanomalehtien tekstitiedostoista, jotka
luovutettaisiin sähköisessä muodossa.
1988:
Suomen yleiset kirjastot ostavat 2,4 miljoonaa teosta, mutta 1998 vain
1,6 miljoonaa.
1988:
Sanoman ja Suojelupoliisin arkistot eivät aukea tarpeellisessa määrin
Suomen lehdistön historian tutkijoille.
Helsingin Sanomien kohdalla edistyspuolueen arkisto korvaa puuttuneen
pääsyn yhtiön varjeltuun arkistoon.
1989:
Syktyvkarin yliopisto avaa harvinaisten kirjojen ja käsikirjoitusten
museon.
1989-90:
Irak valloittaa Kuwaitin, jolla oli ennen sotaa 23 yleistä kirjastoa,
572 koulukirjastoa, 29 yliopistokirjastoa sekä 69 erikoiskirjastoa ja
informaatiokeskusta. Irakilaiset
sotilaat hävittävät ja ryöstävät suuren osan kouluista, kirjastoista ja
tietokonekeskuksista.
1989:
Varastokirjasto perustetaan Kuopioon helpottamaan kirjastojen
tilanpuutetta. Se ottaa vastaan ja
säilyttää tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa ja
asettaa sen tarvitsijoiden käyttöön.
Suomi on ensimmäisenä maailmassa toteuttanut erityyppisten -
tieteellisten ja yleisten - kirjastojen yhteisen varastokirjaston. Sillä on käytössä 55 hyllykilometriä. Käyttöön voidaa saada noin 300
hyllykilometriä. Kirjasto pystyy
ottamaan vuosittain aineistoa noin viisi hyllykilometriä. Aineisto järjesteään hyllyihin numerus
currens -periaatteella eli saapumisjärjestyksessä.
1990-luku:
Yhdysvaltalaiset perheet ovat hankkineet kirjahyllyjä. Niissä säilytetään videokasetteja. Suomalaisissa kotitalouksissa on yleensä
100-500, keskimäärin 200 kirjaa.
1990-luku:
Jugoslavian alueella tuhotaan kirjastoja Jugoslavian hajoamissotien
aikana. NATO sotkeutuu sotiin.
1990-luku:
Helsingin slaavilaista kirjastoa kartutetaan Neuvostoliiton tekemän
velan takaisinmaksuna. Slavica syntyi,
kun kirjasto sai 1828 alkaen kappaleen jokaista Venäjällä painettua kirjaa ja
lehteä. Slavica on maailmanlaajuisesti
ainutlaatuinen, sillä siellä on noin 110 000 nidettä vapaakappaleita.
1990-luvun alku: Taideteollisen korkeakoulun kirjasto siirtyy
ATK-pohjaiseen järjestelmään.
Kirjastossa on lähes 40 000 nidettä.
1990:
Helsingin Sanomien ja Ilta=Sanomien jutut ovat valmiiksi arkistoitavassa
muodossa ja 1985 alkaen raakaversiona.
Lehtileikkeitä on 1920-luvulta ja järjestelmällisesti 1960-luvulta. Sanoman informaatikko Kaarina Nazarenko
arvelee, että tavaraa aletaan myöhemmin myydä.
1990:
Arkkiatri Arvo Ylppö (1887-1992) kiipeää kirjastossaan ottamaan kirjaa,
mutta kaatuu ja katkaisee reitensä. Hän
joutuu viettämään loppuelämänsä sairaalassa.
1991:
Ruotsissa yritys Kultur och Media ottaa hoitaakseen kunnallisen
kirjaston. Se menee saman vuoden lopulla
konkurssiin.
1992:
Ranskalaisen lehden Liberation haastattelussa Edward Limonov kertoo:
"...matkustaessani Siperiaan ja nähdessäni rahan puutteen vuoksi suljetut kunnalliset
kirjastot, hiljaisiksi supistetut orkesterit ja kurjuuden, josta on tullut
kansallinen tragedia. Valtaapitävät
demokraattiset teeskentelijät ovat aiheuttamassa sivilisaation
itsemurhan." Näin Jeltsinin
kaudella.
1992:
Professori Edward O Wilson arvioi, että Maan elämä käsittää 100
miljoonaa lajia. Jos jokaiselle lajille
varataan yksi sivu, ja kirjasarja julkaistaan tuhatsivuisina 17 senttimetriä
paksuina kovakantisina kirjoina, niin niistä muodostuisi kuuden hyllykilometrin
kirjasto. Jos kuvaukset säilytetään
sähköisesti, Elämän suuri ensyklopedia mahtuu laatikkoon.
1992:
Ruotsissa Helsingborgin kunnan Påarpin kirjasto myydään opintojärjestö
Vuxenskolanille. Myöhemmin yksityisen
hallinnassa oleva posti yhdistetään kirjastoon.
1992:
Teknillisen korkeakoulun TKK kirjasto automatisoi lainauksen. Tietokannat korvasivat 1980-luvulla painetut
kortistot ja painetut tai mikrokorttimuotoiset kirjastoluettelot.
1992:
Helsingissä Oulunkylän Pop/Jazz Konservatorion yhteyteen perustetaan
kirjasto.
1993:
Tiibetissä Sakyan luostarista löydetään harvinaisten kirjojen ja
käsikirjoitusten varasto.
1994:
Englannin Ipswichissä löytyy Duncan Jevonsin kotoa 42 000 varastettua
kirjaa, jotka hän oli kerännyt 30 vuoden aikana eri kirjastoista. Jevons tuomitaan vankeuteen yli vuodeksi.
1995:
Aleksandriaan aletaan rakentaa uutta kirjastoa. Hanke on saanut lahjoituksia pääosin
Lähi-Idän maista. Bibliotheca
Alexandrina vihitään 2002. Teknillisen
korkeakoulun TKK kirjasto on osallistunut tilasuunnitteluun ja kirjastohenkilöstön
koulutukseen. Hankkeesta tiedotetaan
lehdessä Bibliotheca Alexandrina Newsletter.
1995:
Helsingin kaupunginkirjastossa alkaa toimia ulkomaalaiskirjasto, jonka
tehtävänä on tukea Suomessa asuvan vieraskielisen väestön kirjastopalveluja.
1995:
Sivukirjaston lopettaminen nostattaa Tampereen Pispalassa
kansanliikkeen, joka ryhtyy yhdistysvoimin ylläpitämään omaa kirjastoa. Tarkoituksena ei ole pysyvä vaihtoehto kunnalliselle
kirjastolle.
1996:
Intiassa Hampissa Kannadan yliopistossa aloittaa käsikirjoitusten
osasto. Sillä on yli 4000
käsikirjoitusta eri kielillä: kannada, tamili, telugu, malajalam, marathi, urdu
ja sanskriitti.
1996:
Kanadalainen argentiinalaissyntyinen kirjailija Alberto Manguel (1948-)
kirjoittaa teoksen A History of Reading - Lukemisen historia.
1996:
Kepa aloittaa Mosambikin kirjastojen tukemisen. Niitä olivat tukeneet aikaisemmin
Suomi-Mosambik-Seura ja Helsingin Emmaus.
1997:
British Libraryn uusi rakennus avataan yleisölle. Aikaisemmin kansalliskirjasto oli British
Museumin eli kansallismuseon suojissa.
Pyöreään lukusaliin, jossa Karl Marx, Lenin ja Sun Jat-Sen tutkivat
teoksia, jää antropologinen kirjasto.
Kirjakortistoa alettiin siirtää tietokoneelle kymmenkunta vuotta sitten.
1997:
Suomessa on 992 kunnallista kirjastoa ja 210 kirjastoautoa. Suomalainen käy keskimäärin hieman yli kerran
kuukaudessa kirjastossa. Asukasta kohti
lainataan 21 kirjaa vuodessa.
Yhdentoista viime vuoden aikana on lakkautettu yli 400 lähikirjastoa.
1998:
Malmön kaupunki antaa 20 miljoonaa kruunua koulukirjastojensa
kehittämiseen.
1998:
Helsingin yliopiston kirjasto alkaa digitalisoida lehtiä verkkoon. Aurora-projekti muuttaa vuosien 1690-1890
sanomalehdet digitaaliseksi.
1998:
Suomen kirjastolaissa kirjastopalvelujen tarjoaminen on kunnan
lakisääteinen velvollisuus. Kirjasto on
kunnallinen peruspalvelu. Kirjaston
peruspalvelu, kokoelmien käyttö ja niiden lainaus, on maksutonta. Muista palveluista kuten kaukolainoista ja
kopioista voidaan periä maksu.
1998:
Tieteellisten seurojen kirjastonhoitaja Jarl Pousar (1941-2004)
lahjoittaa 3000 teoksen sidoshistoriallisen kokoelman ja kirjahistorian
käsikirjaston Svenska litteratursällskapet i Finlandin kirjastoon.
1998:
Helsingin yliopistollinen keskussairaala irtisanoo Lapinlahden sairaalan
puutarhurin Arvo Juutilainen, joka on ollut vakinaisena 1960-luvulta
alkaen. Hän on kerännyt kymmenen
pukukaapillista kirjoja, jotka viedään kaatopaikalle. kun ne jäävät
Juutilaiselta siirtämättä turvaan.
Juutilainen jatkaa 2005 puutarhurina Lapinlahdessa, mutta nyt
työllistämistuella vuosi kerrallaan. Hän
kerää jälleen kirjoja lahjaksi sairaalan potilaskäyttöön. Vaarana on taas kirjojen tuhoutuminen, sillä
Helsingin kaupunki on myymässä alueen taloja.
1999:
Euroopan suurin kirjasto eli Leninin kirjasto Moskovassa siirtyy
verkottuvaan maailmaan. Euroopan unionin
ja Unescon tuella osa kirjaston 42 miljoonasta niteestä skannataan
tietokantaan. Verkossa on 2000 jo lähes
miljoona lähdettä. Pietarin kirjastossa
on muun muassa satojen kuolleiden kielten kirjallisuutta.
1999:
Krakovan Jagiellonian yliopiston kirjastosta varastettuja kirja-aarteita
huutokaupataan Saksassa. Vanhimmat
kirjat ovat 1500- ja 1600-luvuilta.
Varastettu aineisto sisältää myös niteitä Preussin kokoelmasta, jonka
Hitlerin Saksa vei Berliinistä turvaan Wroclawiin. Kokoelma annettiin Puolalle osana
sotakorvauksia. Yliopiston rehtori
määrää luetteloitavaksi kaikki kirjaston 130 000 kirjaa ja käsikirjoitusta.
1999:
Tukholman kaupunginvaltuusto päättää, että kaupungin kirjastot
kilpailutetaan ja yksityistetään.
1999:
Kepa ja Suomen Mosambikin suurlähetystö tukevat Mosambikin
Kansalliskirjastoa, joka järjestää mosambikilaisten sanomalehtien tilaamisen
kaikkien maakuntien pääkirjastoihin ja joihinkin aluekirjastoihin.
1999:
Suomen kirjastoissa käydään 64 miljoonaa kertaa ja niistä lainataan
lähes 100 mijoonaa kirjaa tai muuta aineistoa.
Keskimäärin suomalainen käy kirjastossa yli 12 kertaa ja lainaa
parikymmentä kirjaa, äänitettä tai videokasettia. Tanskassa kotilainaus on noin 15 aineistoa ja
Ruotsissa vajaa kymmenen. Suomen kuntien
menoista keskimäärin prosentti käytetään kirjastopalveluihin, mutta noin 80 prosenttia
kuntalaisista käyttää kirjastoa.
Kirjastoja on 948 ja kirjastoautoja 202 kappaletta. Maakuntakirjastoja on 19 kappaletta.
1999:
Helsingissä lainataan 8,9 miljoonaa kirjaa, kun niitä 1990 lainattiin
5,9 miljoonaa. Kirjastoissa käy 7,1
miljoonaa, kun kävijöitä 1990 oli 3,6 miljoonaa. Helsinkiläinen lainaa keskimäärin 16,4 teosta
ja asioi kirjastossa 13,1 kertaa. Luvut
1990 olivat 12,1 lainaa ja 7,5 käyntiä.
1999:
Etelä-Suomen läänissä kirjahankinta on laskenut 21 prosenttia vuodesta
1991, vaikka kirjoja lainataan saman verran.
Kokonaislainaus on kasvanut 12,4 prosenttia kuva- ja äänitallenteiden
ansiosta. Kirjastojen määrärahat ovat
riittämättömät. Noormarkku käyttää
vähiten Suomessa rahaa kirjastotoimeensa 116 markkaa asukasta kohden. Eniten käyttää Utsjoki 568 markkaa. Mediaani on 222 markkaa.
1999:
Helsingin yliopiston kirjaston uuteen kirjaluolaan siirretään kaksi
miljoonaa teosta. Nelikerroksinen
varasto avataan 2000. Hyllytilaa tulee
80 kilometriä.
2000-luku:
Vanhoja arabialaisia käsikirjoituskokoelmia on suurten moskeijoiden
kirjastoissa kuten Kairon al-Azharissa, Mekassa, Medinassa, Tunisin
Zaituna-moskeijassa, Algerian Tlemcenissä, Marokon Rabatissa ja Istanbulissa,
jossa on myös keskuskirjasto.
2000-luvun alku: Kenian koillisosassa paimentolaisia palvelee
liikkuva kamelikirjasto. Kokoelmissa on
7000 nidettä. Alueen väestöstä
lukutaitoisia on alle 15 prosenttia, kun kaikista kenialaisista lukutaitoisia
on noin 70 prosenttia.
2000:
Bologna rakentaa pörssitaloon Sala Borsa Italian suurimman kirjaston ja
mediateekin. Kirjastoon tulee lasten ja
aikuisten osasto, sanoma- ja aikakauslehtisali, 400 istumapaikan multimediatila
ja 900 mikrotietokonetta verkossa.
Bolognassa on yli 200 vanhaa kirjastoa.
Sala Borsan lähellä on Archiginnasio-kirjasto, jossa on 700 000 kirjaa,
15 000 harvinaista painosta ja 12 000 käsikirjoitusta.
2000:
Bryssel muuttaa pesuloita lukutiloiksi, joissa myös pidetään
koulutustilaisuuksia ja esitetään pienimuotoisia näytelmiä. Metrossa matkustajille tarjotaan
kirjallisuutta.
2000:
Helsingin Rikhardinkadun kirjasto perustaa taiteilijakirjakokoelman.
2000:
Suomen kirjastoissa on noin 1600 Internetiin kytkettyä
asiakasmikrotietokonetta.
2000:
Jyväskylän yliopiston kirjastossa on 1,3 miljoonaa teosta, 10 000
kausijulkaisua ja lähes miljoona vuotuista kävijää. Vanhan kirjallisuuden kokoelmassa on kuusi
inkunaabelia. Kirjasto tarjoaa kymmeniä
tietokantoja ja lähes 3000 sähköistä kausijulkaisua.
2000:
Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla voi samalla
kirjastokortilla asioida 65 kirjastossa.
Espoossa on 15 kirjastoa, joissa on 3,6 miljoonaa kirjaa ja 200 000
musiikkiäänitettä. Espoon kirjastoista
lainataan yli kolme miljoonaa kirjaa eli keskimäärin 16 lainaa asukasta kohti.
2000:
Helsingin kaupunginkirjasto saa yhdysvaltalaiselta Gatesin säätiöltä
miljoona dollaria palkinnoksi verkkopalvelujen tuottamisesta. Toisaalla jonkun kirjaston ainoa kirjastoauto
saattaa särkyä korjauskelvottomaksi korjaamisen kalleuden vuoksi.
2001:
Näkövammaisten kirjaston (entinen Sokeain Kirjasto) nimeksi tulee
perustamisajatuksen 1890 esittäneen Cecilia Cely Mechelinin kunniaksi Celia -
Näkövammaisten kirjasto.
2001:
Suomen kirjastot hankkivat kirjoja jokaiselle asukkaalle 27 markalla,
kun 1991 hankittiin 40 markalla.
2001:
Melvin Nelson Perry varastaa Suomen kansalliskirjastosta kuusi
arvokarttaa. Kirjasto kaipaa 2007 vielä
kahta karttaansa, joista toinen on Mappa mundi.
2002:
Alexandrian uusi kirjasto Bibliotheca Alexandrina avataan 20 vuoden
suunnittelu- ja rakennustyön jälkeen.
Teoksia on 250 000 kappaletta, mutta hyllyjä on kahdeksalle miljoonalle
teokselle. Tavoitteena on hankkia
käsikirjoituksia, sähköisiä tiedostoja, musiikkitallenteita ja videoita. Kirjaston graniittiseinään on kaiverrettu
kirjoitusmerkkejä 120 kielestä.
Kirjastoon kuuluu muun muassa kalligrafinen tutkimuslaitos ja viestintätieteiden
instituutti. Kirjastossa riehuu 2.3.2003
tulipalo.
2002:
Akateemikko Georg Henrik von Wright (1916-2003) lahjoittaa tieteellisen
kotikirjastonsa Helsingin yliopiston kirjastolle.
2002:
Helsinki aikoo lakkauttaa neljä kirjastoa eli Käpylän, Kulosaaren,
Roihuvuoren ja Tapanilan. Kirjailijat
valtaavat yöksi Käpylän kirjaston.
Kulosaarelaiset ovat valmiita rahoittamaan itse kirjastonsa
toimintakuluja. Alueiden
asukasyhdistykset vastustavat nimien keruulla ja mielenosoituksilla kirjastojen
lakkauttamista.
2002:
Espoon kahdesta kirjastoautosta Fia ja lasten Peikonpoika tehdään 155
000 lainausta. Ne pysähtyvät 105
pysäkillä. Suomessa on 191 kirjastoautoa
ja niillä lähes 16 000 pysäkkiä.
2003:
Julkaistaan CD-ROM Treasures of the Polish National Library, joka
esittää kokoelman historian.
2003:
Italialaisen kotitalouden kirjastossa on keskimäärin 1,5 kirjaa.
2003:
Yksityinen lahjoitus turvaa Helsingin Lapinlahden sairaalan
potilaskirjaston toiminnan vuodeksi.
Lasten ja nuorten sairaalan potilaskirjaston rahoittaa tänä vuonna
lääketehdas Pfizer. Kätilöopiston,
Marian, Töölön ja Meilahden aikuisklinikoiden potilaskirjastot on lopetettu.
2003:
Ihmisoikeusjärjestö Memorial järjestää kirjakeräyksen Groznyin
yliopistoon, jonka kirjastot on poltettu.
Kirjoja saadaan 16 maasta Tshetshenian pääkaupunkiin. Siellä 10 000 opiskelijaa työskentelee
sota-ajan olosuhteissa. Suomen Rauhanpuolustajat
SRP jatkaa kirjojen keräystä vuoden 2004.
2003:
USA hyökkää Irakiin.
Kansalliskirjasto, jossa oli kappale kaikista Irakissa julkaistuista
kirjoista ja väitöskirjoista, on mustina raunioina. Tuli tuhoaa Bagdadin islamilaisen kirjaston,
jossa säilytettiin vanhoja käsikirjoituksia ja vanhinta säilynyttä koraania. Uskonasiain ministeriöstä katoaa tuhannen vuoden
ikäisiä koristeltuja koraaneja. Bagdadin
museosta varastetaan nuolenpääkirjoituksia ja -sinettisylintereitä. Ne myydään New Yorkissa tai Lontoossa
huikeisiin hintoihin. Pommituksissa
monet kirjastot kärsivät vahinkoja.
2003:
Suomessa pääkaupunkiseudun kirjastot ottavat käyttöön uuden
kirjastojärjestelmän HelMet.
2003:
Suomen jokaisessa kunnassa on ainakin yksi kirjasto, joilla on 968
toimipistettä. Lainoja kertyy asukasta
kohti 20,9 ja kirjastokäyntejä 12,7.
Kirjastokortti on 46,9 prosentilla asukkaista. Kokonaislainaus kasvaa 2002 verrattuna 1,4
prosenttia, ja siitä on 74 prosenttia kirjalainoja, joista 35 prosenttia
tietokirjoja.
2004:
Prahassa tuli ja vesi tuhoavat herttuattaren Anna Amalia kirjaston.
2004:
Tshekin pääministerin puoliso vierailee Porvoon lyseon kirjastossa ja
löytää tuttuja kirjoja, joiden hankintatapa on hänen tiedossaan. Kirjat ovat 30-vuotisen sodan
sotasaalista. Tällaisia kirjoja on myös
kansalliskirjastossa.
2004:
Aralis-kirjastokeskus avataan Helsingin Arabianrannassa. Siellä ovat Arabianrannan eli entinen
Toukolan kirjasto, Taideteollisen korkeakoulun, Pop & Jazz Konservatorion
ja Stadian kulttuurialan kirjastot.
2004:
Pääkaupunkiseudun kirjastoihin hankitaan 150 kirjaa ja 25 tallennetta 1000
asukasta kohti, vaikka luvut opetusministeriön mukaan pitäisi olla 400 kirjaa
ja 100 tallennetta. Hankintamäärärahojen
nipistäminen vanhentaa ja museoi kirjastokokoelmat.
2004:
Helsingissä kirjastot ostavat aineistoa 4,03 eurolla asukasta kohti, kun
2002 ostettiin 4,38 eurolla.
Valtakunnallinen aineistorahan keskiarvo 2003 oli 6,92 euroa.
2004:
Vankeinhoitolaitoksen ylijohtajan KJ Lång (1934-98) kirjakokoelman 5000
kirjaa ovat Vankeinhoitolaitoksen koulutuskeskuksen kirjastossa Vantaalla. Hänen kokoelmansa 3000 teosta jäävät
omaisille.
2004:
Suomen kirjastoilla on monta roolia.
Aineistojen monimuotoistuminen alkoi 1970-luvulla, ja 1990-luvulla
siirryttiin internetiin ja automatisointiin.
Valtio korostaa kirjaston merkitystä tietoyhteiskunnan tasa-arvon
mahdollistajana tiedon ja kulttuurin saatavuudessa ja edellyttää kirjastoihin
sekä tietokoneita että verkkoyhteyksiä kaikille. Tavoitteena on hybridikirjasto, joka tarjoaa
pääsyn tietoon erilaisten medioiden, aineistojen ja verkkojen avulla. Kirjasto on oppimis- ja kansalaiskeskus,
kulttuurikahvila ja etäpalvelujen tuottaja.
Nuoria kiinnostaa internet ja musiikki, kun taas keski-ikäisiä kirjat ja
lehdet.
2004:
Englantilainen Ernie Roscouet palauttaa kirjan Maltan kirjastoon. Hän päätti 1962 palveluksensa ilmavoimissa
Maltalla ja pakkasi lainakirjan mukaansa.
Sakkojen sijaan hän saa kupin kahvia.
2004:
Forssan kirjaston henkilökunta on vähentynyt lähes puolella 1990-luvun
alusta, aluesairaalassa ja vanhainkodissa toiminut laitoskirjasto on lakkautettu
ja kirjastoauto ajaa enää yhtä vuoroa.
Lahden kaupunginkirjastossa toimintamenot vuodesta 1992 ovat supistuneet
40 prosenttia ja aineistomäärärahoja on pienennetty puolella. Kivimaan sivukirjasto lakkautettiin
1995. Nyt aiotaan lopettaa 1960-luvulla
perustettu Kiveriön kirjasto.
2004:
Kaasulla tehty itsemurha on syynä Tukholmassa kerrostaloasunnon
räjähdykseen, jossa kuolee sen 48-vuotias omistaja. Hän tunnusti varastaneensa miljoonien
kruunujen arvosta kirjoja kuninkaallisesta kirjastosta.
2004:
Professori Heikki A Reenpää lahjoittaa noin 20 000 nimekkeen
Fennica-kirjastonsa Helsingin yliopiston kirjastolle. Kirjankustantajan Reenpää kirjastossa on
laaja kokoelma ennen Turun paloa julkaistua 1600- ja 1700-lukujen
kirjallisuutta.
2004:
Espoon kaupunginkirjastossa tehdään 4,5 miljoonaa lainaa, joka on 10, 5
prosenttia edellisvuotta suurempi.
Neljän viime vuoden aikana lainaukset kasvoivat yli kolmanneksella.
2004:
Näkövammaisten kirjastossa Celia on äänikirjoja 29 932 nimekettä, joista
on yhteensä 131 142 kopiota.
Pistekirjoja on 6266 nimekettä, joista 6915 kopiota. Elektronisia verkkokirjoja on 578. Lainaukseen on hankittu uusia äänikirjoja
1084 nimekettä, pistekirjoja 341 nimekettä ja elektronisia verkkokirjoja 84
nimekettä. Oppikirjoja on tuotettu 482
nimekettä. Lainoja kertyy 408 616, kun
lainaajia on 12 805.
2005:
New York Times Magazinen toimittaja Peter Maass sulautuu James Steelen
kouluttamaan sotapoliisijoukkoon Irakissa.
Maass käy Samarrassa entisessä kirjastossa, joka on muutettu
vankilaksi. Siellä hän näkee
pahoinpideltyjä vankeja.
2005:
Televisiodokumentti Kirjoitusten keräilijä kertoo norjalaisesta
liikemiehestä Martin Schöyen, joka on ostanut "laillisilta
markkinoilta" lähes 10 000 kohdetta.
Schöyen-kokoelman 720 käsikirjoitukseen 5000 vuoden ajalta voi tutustua
sen verkkosivuilla.
2005:
Espoossa isojen kirjastojen aukioloa supistetaan ja pienten typistetään
"säästöjen" vuoksi. Espoon
kirjastoautot pysähtyvät 67 iltapysäkillä, 26 koulupysäkillä ja noin 10
päiväkotipysäkillä. Kirjastoautossa on
kerrallaan noin 4500 nimekettä, ja kirjastoauto-osastolla noin 40 000
nimekettä. Noin kolme neljästä autosta
lainattavasta nimekkeestä on lastenkirjoja, -levyjä tai -videoita. Jos autosta ei löydy kirjaa, sen voi varata
pääkaupunkiseudun HelMet-verkostosta.
Varauksista 97 prosenttia saadaan autoon seuraavalle käyntikerralle.
2005:
Suomen kirjastoseura toteaa vuosikokouksensa kannanotossa, että
kunnallisten palvelujen helmi kirjasto himmenee monissa kaupungeissa kuten
Espoossa, Jyväskylässä ja Savonlinnassa sekä useissa pienemmissä kunnissa. Kirjastoverkon karsiminen ja yhden prosentin
budjettiosuuden vähentäminen heikentävät kansalaisten elämänlaatua,
perusoikeuksia tietoon, kulttuuriin ja omatoimiseen itsensä kehittämiseen.
2006:
Englantilainen kirjavaras Bellwood jää kiinni. Hän laskee 30-vuotisen uransa aikana
välittäneensä jälleenmyyjille satoja varastettuja teoksia.
2006:
Monica Nieminen ja Jaana Visto ovat huhtikuussa perustamassa
Suomi-Senegal-keskukseen Dakariin kirjastoa.
He ovat kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijoita Turun
Ammattikorkeakoulussa.
2006:
Espoon Tapiolan torilla yrittäjä Olli Juvonen ottaa torikahvilassaan
käyttöön kirjojen kierrätyshyllyn.
Ajatus kehitettiin asiakkaiden kanssa.
Asiakkaat voivat tuoda omia kirjojaan ja valita tilalle hyllystä
kirjoja. Niitä voi myös vain lueskella
kahvilla. Kirjasto on auki kesän ja
toimii Tapiolan kirjaston, joka on remontissa, varakirjastona. Espoon Leppävaaran kirjastossa on
itsepalvelukierrätyshylly.
2006: Suomessa kiertää 172 kirjastoautoa, kun niitä
1990-luvun alussa oli 230 autoa.
2006:
Suomen yliopistokirjastojen neuvoston kokouksessa hyväksytään yhteinen
strategia vuosille 2007-12.
2006:
Teknillisen korkeakoulun TKK pääsuunnittelija Jouko Seppänen lahjoittaa
tieteen ja tekniikan historian ja filosofian kirjastonsa, opetusaineistonsa ja
julkaisuarkistonsa TKKlle. Kirjaston
1500 nimekettä on tarkoitettu pesämunaksi alan opetuksen ja tutkimuksen
käsikirjastolle.
2007:
Norsunluurannikkolainen Marguerite Abouet (1971-) perustaa Ranskassa
yhdistyksen Des livres pour tous, joka rakentaa kirjastoja afrikkalaisiin
suurkaupunkeihin.
2007:
Espanjan kansalliskirjastosta varastetaan kaksi Ptolemaios-karttaa. Cosmographia 1482 on yksi 120 tunnetusta
kappaleesta.
2007:
Kansalliskirjaston mikrokuvaus- ja konservointilaitos Mikkelissä on
tallentanut kaikki Suomessa 1771-1890 ilmestyneet sanomalehdet digitaaliseen
muotoon. Kokoelmiin on digitoitu
teollisuuden hinnastoja ja pienpainatteita 1810-1944.
2007:
Teknillisen korkeakoulun TKK kirjasto varustaa kurssikirjojen
lukusalikappaleet Radio Frequency Identification RFID-tunnisteilla. Teknillisen fysiikan ja matematiikan osaston
TFM-kirjasto varustetaan RFID-tunnistein.
2007:
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjasto aloittaa yhteistyöprojektin
namibialaisten kanssa. Windhoekissa
Greenwell Matongon kirjasto kehitetään yhteisöään palvelevaksi tieto- ja
kulttuurikeskukseksi.
2008:
Korean demokraattisen kansantasavallan KDKT Kim Il Sungin yliopisto
ottaa käyttöön uuden elektronisen Mirae-kirjaston versio 2.0. Aineistoa on muun muassa yleistietoudesta,
maailman klassisesta kirjallisuudesta ja korealaisesta lasten
kirjallisuudesta. Muilla kirjastoilla
kuten Kim Chaekin teknisen yliopiston kirjastolla on ollut vuosia elektronisia
tieteellisiä kirjastojärjestelmiä ja hakupalveluita.
2008:
Ranskassa Nantesin kirjastosta löytyy WA Mozartin tuntematon sävellyksen
alustava luonnos.
2008:
Ranskalainen kirjailija ja kustantaja Jacques Bonnet julkaisee teoksen
Des bibliothèques pleines de fantômes - Kirjaston henget. Hänellä on 40 000 teoksen kirjasto.
2008:
Suomessa on 165 kirjastoautoa, joista jokaisesta maksetaan autoveroa.
2008:
Turun uudessa kaupunginkirjastossa palautetut kirjat lajitellaan
RFID-tunnisteilla (pääkirjaston aineisto) ja viivakoodeilla (lähikirjastojen
aineisto). Lajittelija erottelee kirjat
lajitteluyksiköihin tai siirtää ne kuljettimelle osastoittain. Lattian alla kulkeva hihna siirtää kirjat
osatoille, joissa kirjastonhoitaja laittaa kirjat hyllyihin. Samoin käsitellään muukin aineisto kuin
kirjat.
2008:
Suomen puolustusvoimien Maanpuolustuskorkeakoulun Sota-arkisto sulautuu
Kansallisarkistoon sen Sörnäisten toimipisteenä.
2009:
Turun kaupunginhallitus päättää sulkea Martin ja Mikaelin lähikirjastot. Turku sai kulttuuripääkaupunkioikeudet 2010
ja EU-määrärahan. Sopimuksessa puhutaan
kestävien ja kauaskantoisten kulttuuristen rakenteiden luomisesta. Yksi Turun perusteista oli laaja ja toimiva
lähikirjastoverkosto. Turku suunnittelee
Vasaramäen ja Moision kirjastojen lakkauttamista sekä supistuksia.
2009:
Kölnin kaupunginarkisto romahtaa.
Aineistoa on tuhannen vuoden takaa muun muassa keisareiden, paavien ja
luostareiden asiakirjoja. Yli 600
jäämistön joukossa ovat Karl Marxin käsikirjoitukset ja Friedrich Hegelin
kirjeet. Arvellaan, että papereita
voidaan entisöidä.
2009:
Malin Timbuktussa avataan uusi kirjasto.
Etelä-Afrikan rahoittama kirjasto auttaa Malia säilyttämään
kymmeniätuhansia vanhoja käsikirjoituksia, joista vanhimmat ovat 1200-luvulta. Ne käsittelevät muun muassa tiedettä ja
taidetta.
2009:
Espoon kaupunginarkisto, keskushallinnon arkisto, kaupungin virallinen
ilmoitustaulu ja eri toimialojen kirjaamot muuttavat kauppakeskukseen
Entresse. Arkistoja on 4,5 hyllykilometriä.
Vanhimmat aineistot ovat 1860-luvulta.
2009:
Helsingin kaupunginkirjastoissa käy kesäkuussa 459 000 asiakasta. Se on 10 prosenttia enemmän kuin 2008. Lainauksia on 733 300, mutta 2008 kesäkuussa
682 300. Käytön kasvu johtunee
lama-ajasta.
2009:
Ilkka Mäkisen toimittama Suomen yleisten kirjastojen historia ilmestyy.
2009:
Pääkaupunkiseudulla on 62 kirjastoa, joita Helsingin, Espoon, Vantaan ja
Kauniaisten asukkaat voivat käyttää.
Heidän lainattavissaan on 3,4 miljoonaa kirjaa ja muuta aineistoa. Helsingissä on 37 kirjastoa, Espoossa 14 ja
Vantaalla 11 kirjastoa.
Helmet-kirjastoissa on yli 11 miljoonaa kävijää vuodessa. Verkossa käydään yli viisi miljoonaa kertaa. Kirjastoissa on 900 työntekijää.
2009:
Pääsihteeri Kim Jong Il tarkastaa Korean Demokraattisen Kansantasavallan
KDKT merivoimien osaston numero 597 ja tutustuu muun muassa yksikön kirjastoon.
2009:
Ranskalainen kirjasto Bibliothéque Nationale de France BNF luopuu
aikeistaan koota digitaalinen kirjasto yhteistyössä muiden Euroopan maiden kirjastojen
kanssa. BNF luovutti digitaalisen
aineistonsa digikirjapalveluun Google Book Search.
2009:
Iranin Korean Demokraattisen Kansantasavallan KDKT asioiden hoitaja
Mehran Kamyar ja Iranin lähetystön muu henkilökunta vierailevat Kim Chaekin
teknisen yliopiston sähköisessä kirjastossa.
He perehtyvät kirjaston tiloihin sekä tietokone- ja
hakemistojärjestelmiin.
2009:
Englannissa 96 prosenttia lapsista pitää lukemisesta, mutta monessa
kodissa on vähemmän kuin kymmenen kirjaa, poikien kodeissa vähemmän kuin
tyttöjen. Noin 67 prosenttia
4-5-vuotiaiden äideistä on pääasiallinen lukija, vaikka isät lukevat
aikaisempaa enemmän. Vanhemmista 57
prosenttia myöntää, että lapset käyttävät aikaa enemmän videoiden ja
tietokonepelien kanssa kuin lukemalla kirjoja.
Eniten aikaa näyttöjen edessä kuluttavat 11-12-vuotiaat.