Tulevaisuus kuuluu kirjalle eikä pommille,
rauhalle eikä sodalle. Victor Hugo
Vuosilukuina käytetään perinteisiä
vuosilukuja, jotka saattavat poiketa median kronikassa vasemmalla laidalla
mainituista. Perinteinen vuosiluku
löytyy tässä tapauksessa tavallisesti aihetta käsittelevässä kohdassa. Suomen tietoja on lisätty vertailun vuoksi.
15 000 eaa:
Ranskassa Lascauxin luolissa yritetään kalliomaalauksilla tallentaa
historiaa.
8000:
Etelä-Ranskassa Pyreneillä Mas d'Azilissa (oksitaaniksi Mas d'Asilh)
maalataan kiviin geometrisia merkkejä.
4500:
Ensimmäinen egyptiläinen Kuolleiden kirja kirjoitetaan.
4000:
Sumerilainen kirjoitus alkaa erota kuvakirjoituksesta.
3000:
Sumerilaisilla on kirjoja savitauluina korissa. He käyttävät leimasimena
sinettisormusta ja -sylinteriä, jossa on rotaatiopainamisen periaate. Mesopotamian Erachissa on Punaisen temppelin
kirjasto, jossa on piktografikirjoitusta sisältäviä savitauluja.
3000:
Faraon Narmer ihomaalipaletista alkaa tunnettu historiankirjoitus: Horus
tuo faraolle 6000 vankia.
2900-2850:
Faraon palatsissa on arkisto ja kanslia.
2698: Kiinalainen
Tshang Chiehi (Tien Chen tai Tshen) kehittää kiinalaisen
kirjoitusmerkkijärjestelmän ja tussin.
2500:
Kirjakäärö eli -rulla otetaan käyttöön Egyptissä.
2100: Gilgamesh-eepos on maailman vanhin
sankaritaru. Heettiläiset ja hurrilaiset
kääntävät sen omalle kielelleen. Sumerilaisen renesanssin aikana on olemassa
Gilgamesh-eepoksen painos. Eepos
tallennetaan ensi kertaa kirjalliseen muotoon 1700 eaa. Gilgamesh on Urukin kaupungin tarumainen
sumerikuningas.
2061-1650:
Egyptin keskimmäisen valtakunnan aikana palatsin kullakin
hallintohaaralla ja temppelillä on oma koulunsa - elämän talot. Pääkaupungissa on virkamieskoulu. Kouluissa oppilaat oppivat lukemaan
laulamalla kuorossa valittuja tekstejä ja kirjoittamaan jäljentämällä ja
sanelun mukaan.
2050:
Sumerin tulevat virkamiehet käyvät koulua e-duba - taulutalo, jota
vastaa babylonialaisten bit mummi - tiedon talo. Siellä opetetaan ensin savitaulun tekeminen
ja oikea styluksen ote, nuolenpääkirjoitusta, matematiikkaa (myös neliöön
korotus), laskemaan pinta-aloja jne.
Sumerilaiset matemaatikot luovat desimaali- ja
seksageesimaalijärjestelmän.
2000:
Sumerilaiset kirjoittavat savitauluille, ja egyptiläiset kirjoittavat
hieroglyfinsä papyrukselle ja pergamentille.
Egyptiläinen kartta esittänee kullanhuuhdontapaikkoja Niilin ja Punaisen
meren välillä. Babyloniassa laki määrää,
että kaikki liiketoiminta on kirjallisesti vahvistettava. Asiakirja on myös allekirjoitettava. Koska harvat osaavat kirjoittaa, niin monet
hankkivat sinetin, johon nimi on kaiverrettu.
Sylinterisinetillä nimi voidaan painaa savitauluun. Sinettiin kaiverrettu kuva on usein
Gilgamesh-eepoksen aihepiiristä.
2000-1100:
Egyptissä kirjoitetaan Sinuhen kertomus (varhaisin kopio Amherstin
papyrus 2000) ja sitä kopioidaan usein.
1600:
Mooseksella ja Joosualla on kartta Palestiinan jaosta 12 heimon kesken.
1500:
Egyptissä harjoitetaan järjestelmällistä kirjakauppaa ja
kustannustoimintaa. Tällöin aletaan
Vainajan kirjaa kirjoittaa papyrukselle.
1370:
Egyptiläisissä papyrusrullissa - rotuli on kirjan kuvitusta. Faraon Seti I kirjurin Huneferi
Kuolleidenkirjassa on mestarillinen kuvitus kuten sielun punnitseminen
höyhenellä.
1350-luku:
Egyptin farao Amenofis IV Neferkheperura eli Akhenaten (Khuenaten,
Ekhnaton - Atonille mieluinen) (1370-52) käyttää sensuuria taistellessaan
vanhoja paikallisjumalia vastaan aurinkoa edustavan Aten- tai Aton-jumalan
puolesta. Samoin tekee Ammonin papisto
vastauskonpuhdistuksessaan.
1150-1100:
Foinikialaiset kehittävät 22 konsonanttikirjaimen aakkoset.
1000-luku:
Kreikkalaiset omaksuvat foinikialaiset kirjaimet, jotka etruskit ottavat
800-luvulla käyttöön. Latinalaiset
oppivat 500-luvulla ne heiltä.
800-100:
Mesopotamiassa kirjoitetaan pergamentille savitaulujen ohella.
722-491:
Kiinassa käytetään leimasimia yleisesti.
Sinetin esikuva on sormenjälki, joka on maailman vanhin
kohopainomenetelmä.
540:
Peisistratos perustaa Ateenassa yleisen käsityksen mukaan maailman
ensimmäisen julkisen kirjaston.
400-luku:
Kiinassa puu- tai bambutauluja eli kapeita liuskoja kootaan yhteen
silkki-, hamppu- tai nahkanyöreillä.
Sidos on ts’e, japaniksi satsu.
Kreikkalaisen filosofin ja sofistan Protagoras (490-411) kerettiläisiksi
leimatut kirjoitukset jumalista tuomitaan polttoroviolle vajaat kaksi
vuosikymmentä Perikleen kuoleman jälkeen.
Protagoras ei ole varma jumalien olemassaolosta. Hän hukkuu paetessaan jumalattomuudesta
syytettynä Ateenasta.
443:
Roomassa perustetaan kahden miehen censorin (sensorin) virka. Censorien tehtävänä on toimittaa väestönlasku
ja verollepano, valvoa yleistä moraalia eli ohjata laskettavien ja
luokiteltavien ihmisten tapoja sekä teettää julkisia töitä. He valvovat julkisia ja yksityisiä tapoja
regimen morum tai cura morum ja antavat tarvittaessa rangaistuksia.
430:
Kreikkalainen Eupolis puhuu paikasta, jossa kirjoja myydään. Ateenassa kirjoja myydään torilla.
300-luku:
Kreikassa kaiverretaan tärkeitä tietoja puutauluihin, joita ripustetaan
julkisille paikoille kaikkien nähtäväksi.
Ne ovat sanomalehtien ja julisteiden edeltäjiä.
207:
Roomassa perustetaan kirjureiden kilta.
206 eaa - 219 jaa: Kiinassa Han-dynastian aikana syntyy
tiedotusjärjestelmä ja postiverkko lehtineen Ti pao - Virkalehti, joita
lähetetään Kiinan virkamiehille, Ch'ao pao - Hovilehti ja Kung-men-ch'ao -
Keisarin Hovi. Niitä kirjoitetaan aluksi
käsin ja myöhemmin painetaan. Lehdet
ilmestyvät T'ang-dynastian aikana 618-907 tiheään. Sung-dynastian aikana 960-1278 oppineet
voivat lukea niitä, ja Ming-dynastian aikana 1367-1644 muutkin lukutaitoiset. Ch'ing-dynastian aikana 1644-1911 syntyy
1700-luvulla yksityisiä uutistoimistoja, jotka kirjoittavat, painavat ja myyvät
virallisia lehtiä.
200-100:
Kiinassa keksitään paperi, jota aletaan käyttää moniin tarkoituksiin
käärepaperista talvivaatteisiin.
100-luku:
Kiinaan perustetaan keisarillinen korkeakoulu Korkein oppilaitos -
Taixue.
100:
Intiassa aletaan pyhiä tekstejä levittää kirjallisessa muodossa
kuivatuista palmunlehdistä tehdyille liuskoille. Kirjoituksen reiällä varustetut
palmunlehtisivut sidotaan langalla nipuiksi.
Ehkä tästä saa alkunsa pyhien kirjoitusten nimitys lanka - suutra. Kirja codex-muodossa otetaan käyttöön
Roomassa.
100-44:
Julius Caesar määrää tehtäväksi kartan Rooman valtakunnasta.
59 eaa lähtien: Julius Caesar määrää päivittäin
käsinkirjoitetun virallisen sanomalehden Acta diurna - Päivän tapahtumat
postittamisen Roomassa. Siitä käytetään
myös nimiä Acta urbis ja Acta populi Romani.
Sadat orjat monistavat sitä kirjoitustuvissa noin 5000 kappaletta. Lehdessä tiedotetaan senaatin ja
kansankokouksen keskusteluista ja päätöksistä sekä keisarin määräyksistä. Tiedotetta lähetetään myös provinsseihin ja
joukko-osastoihin. Marmoritaulu on
seinälehtenä. Ylipappien kronologiset
muistiinpanot ovat Annales maximi (pontificum).
Viikkolehti on Commentarium Rerum Urbanarum, jonka painos lienee noin 10
000 kappaletta. Se kertoo suurkaupungin
tapahtumista. Kaupungeissa on albumeja
eli valkoisiksi maalattuja tiiliseiniä, joille punamullalla ja hiilellä
piirretään ilmoituksia ja kuulutuksia muun muassa julisteita gladiaattoreiden
taisteluista.
79 jaa:
Pompeijissa on vanhin tunnettu säilynyt mainosjuliste.
105:
Kiinalainen Ts'ai Lun tekee tunnetuksi, kuinka paperia
valmistetaan. Paperia käytetään
kirjoitusalustana.
389:
Aleksandrian kirjasto hävitetään toisen kerran, kun kristityt ryöstävät
sen. Kristityt hävittävät ja polttavat
391 Serapeionin temppelin kirjastoineen, joka on Aleksandrian kirjaston
tytärkirjasto.
400:
Kiinassa kehitetään lamppunoesta mustetta - tussia , jota käytetään
siveltimellä kirjoittamiseen ja myöhemmin laattapainatuksiin.
538:
Roomalainen poliitikko ja historioitsija Flavius Magnus Aurelius
Cassiodorus Senator perustaa kirjaston ja koulun luostariinsa Vivarium
Etelä-Italian Scyllaceumissa eli Squillacessa ja avaa scriptoriumin eli
kirjoitushuoneen munkeille, jotka hän velvoittaa kopioimaan käsikirjoituksia.
600:
Paperia aletaan käyttää Koreassa, Japanissa ja Persiassa.
618-906:
Kiinassa T'ang-dynastian aikana buddhalaisia tekstejä varustetaan joko
käsin maalatuin tai painetuin kuvin.
730:
Kai-Yuan Tsao Bao painaa Tang-dynastian aikana leikatuilta puulaatoilta
seitsemän lehteään, joka on vanhin tunnettu painettu teksti.
751: Arabit oppivat paperinvalmistuksen
salaisuuden kiinalaisilta Samarkandissa.
764-70: Japanin keisarinna Shotoku painattaa
puulaatoilla eli puuleikkauksilla suuret määrät dharaneja eli rukouksia.
770-89:
Kaarle Suuren käskystä uudistetaan kirjoitusta ja muotoillaan
karolinginen minuskeli, joka yhtenäistää Euroopan kirjoitusta. Kiinassa tekstiä painetaan puulaatoilla
paperille.
862:
Perimätiedon mukaan thessalonikilaiset munkkiveljekset Kyrillos (Kirill)
ja Methodios (Mefodi) laativat glagoliittisen kirjaimiston eli glagolitsa, joka
on kyrillitsan eli kyrillisen kirjaimiston edeltäjä.
868:
Ensimmäinen täydellinen kirja Timanttisuutra painetaan Kiinassa.
883:
Lin Pin mainitsee laattapainatuksen ensi kertaa kirjallisuudessa. Hän tutkii laattapainatuksen painatteita
Shetzuanissa.
932:
Kiinassa Feng Tao aloittaa Kiinan klassikoiden painamisen
puulaatoilla. Työ kestää 21 vuotta.
950:
Espanjassa käytetään paperia.
960-1297:
Song-dynastian aikana Kiinassa painetaan suurin painoksin kirjoja.
1034-49:
Kiinassa Pi-Sheng valmistaa irtokirjakkeita polttamalla savesta niitä.
1050:
Paperinvalmistus tuodaan Eurooppaan Sisilian ja Espanjan kautta. Espanjassa Xátivassa perustetaan tamppimylly,
jossa muokataan lumppuja paperinvalmistukseen.
1096:
Oxfordissa on opetusta.
1100-luku:
Italian ensimmäinen paperimylly pystytetään Fabrianoon.
1119:
Bolognan yliopisto perustetaan.
1189:
Etelä-Ranskan Heraultiin pystytetään paperimylly.
1275:
Pariisin yliopisto vaatii kirjakauppiailta valan, että he ostavat ja
myyvät kirjoja uskollisesti ja rehellisesti.
1282:
Bolognassa aletaan käyttää paperissa vesileimaa.
1294:
Paperirahaa lasketaan liikkeeseen Persian Tabrizissa varustettuna
kiinalaisin ja arabialaisin tekstein.
1320:
Kölniin perustetaan paperimylly.
Samoihin aikoihin Mainzissa alkaa paperimylly toimia.
1370:
Ranskassa painetaan puulaatoilla kankaalle Bois Protat laattojen
omistajan Jules Protat mukaan.
1389:
Saksassa kauppias ja raatimies Ulman Stromer (Stromeyer) perustaa
paperimyllyn Gleismühle Nürnbergiin.
1392:
Koreassa kuninkaan määräyksestä valetaan irtokirjakkeita ja painetaan niillä.
1440-48:
Saksalainen Johannes Gutenberg kehittää irtokirjakkeet, niiden
käsinvalulaitteen, painovärin ja painokoneen.
Gutenbergin vanhin säilynyt painate on vuodelta 1446.
1446:
Vanhin saksalainen päivätty kuparipiirros on uskonnollisaiheinen kuva
Eine Geisselung Christi - Kristuksen ruoskiminen.
1450-luku:
Ensimmäiset tunnetut maksulliset ilmoitukset on Kiinan virallisessa
lehdessä King-Pao.
1452-55:
Gutenberg painaa raamatun Mainzissa.
Kirjapainotaito leviää nopeasti: Strassburg 1458, Subiaco Rooman lähellä 1463, Basel 1466,
Venetsia 1469, Pariisi ja Bologna 1470, Ofen eli Buda 1472, Lyon 1473 ja Lontoo
1476. Kirjapaino on 1501 mennessä yli
250 paikkakunnalla.
1457:
Vanhin tunnettu kirjanpainajanmerkki on kaksikilpinen eli Fustin ja
Schöfferin sukuvaakuna.
1460:
Kirjanpainaja Albrecht Pfister painaa Bambergissa ensimmäisen painetuin
kuvin ilmestyneen kirjan. Teksti
painetaan ensin ja sitten puuleikkauksilla kuvat, jotka somistetaan ja
väritetään käsin.
1464:
Strassburgilainen painaja Heinrich Eggestein julkaisee ensimmäisen
tunnetun kirjamainoksen. Ensimmäinen
uudenvuodenkortti painetaan.
1468:
Ranskalainen leimasinleikkaaja ja metallirahojen mestari Nicolaus Jenson
luo Venetsiassa ensimmäisen puhtaan antiikvan.
1479:
Kirkollinen sensuuri alkaa Kölnissä paavin määräyksestä ja 1486
Mainzissa.
1485:
Ensimmäisen kirjainnäytteen julkaisee Erhard Ratdolt Augsburgissa.
1501:
Italialainen Aldo Manuzio eli Aldus Manutius käyttää ensi kerran
kursiivia, jossa on kuitenkin antiikvan suuraakkoset. Niiden leikkaaja on kultaseppä Francesco
Griffo. Octavus Petrucci painaa teoksen
Harmonicae musices odhecaton kolmesti: ensin punaisella nuottiviivastot, sitten
teksti ja sen jälkeen mustalla nuotit.
Puuleikkaus sopii hyvin nuottien painamiseen.
1505:
Augsburgilainen aseseppä ja kaivertaja Daniel Hopfer keksii metallin
syövytyksen ja valmistaa kuparipiirroksia.
Syövytys täydentää kaiverrustekniikkaa.
1513:
Sveitsiläinen puupiirtäjä Urs Graf vedostaa ensimmäisen päivätyn
syövytyksen eli etsauksen rautalaatalta: Ein Mädchen wäscht sein Bein - Tyttö
pesee jalkojaan.
1515:
Paavi Leo X antaa sensuurimääräyksen Inter Sollicitudines. Antoine Vincent alkaa valmistaa yrityksessään
Lyonissa painoväriä.
1521:
Ranskan kuningas Frans I vaatii luovutettavaksi vapaakappaleet
kerettiläisten kirjoitusten painamisen ehkäisemiseksi.
1530:
Ranskalainen leimasinleikkaaja, kirjakevalaja ja kirjanpainaja Claude
Garamond valmistaa antiikvan Caracteres de l'Université eli Garamond. Siihen valmistuu viisi vuotta myöhemmin
kursiivi. Hän leikkaa kreikkalaisen
kirjaimen Grec du Roi kuninkaalle Frans I.
1536:
Emissaari Juan Cromberger lähettää sevillalaisen painajan Juan Pablos
(italialainen Giovanni Paoli) Amerikkaan Meksikoon ja perustaa Amerikan
mantereiden ensimmäisen kirjapainon.
1546:
Pariisilainen kirjanpainaja Guillaume Le Bret alkaa käyttää
lainausmerkkejä, joita humanistit käyttivät käsikirjoituksissaan 1400-luvun
alusta.
1550:
Jérôme Cocx perustaa Antwerpeniin suuren graafisen laitoksen
puupiirrosten välitykseen.
Paperitapettia aletaan valmistaa Euroopassa, kun espanjalaiset ja
hollantilaiset kauppiaat tuovat sitä Kiinasta.
Persialainen keksintö marmoroitu paperi tuodaan kirjansitojille.
1557:
Roomassa valmistuu paavin Paavali IV teettämänä kiellettyjen kirjojen
luettelo Index librorum prohibitorum, jossa on 650 kirjaa. Indeksi on niin täynnä virheitä, että sitä ei
voi julkaista. Siitä otetaan 1559
korjattu painos.
1589:
Jesuiitat vievät Gutenbergin keksinnön Kiinaan!
1592:
Ensimmäisen tunnetun kirjakevalajan kirjainnäytteen julkaisee valimo
Egenolff-Berner Franfurt am Mainissa.
1595:
Cristophe Plantinin vävy painaja Gilles Beys ottaa käyttöön kirjaimet J,
j, U ja u. Ne puuttuvat vielä 1628
Vatikaanin painon kirjainnäytteestä.
1597:
Euroopan ensimmäinen aikakauslehti Annus Christi ilmestyy kuukausittain
Rohrschachissa.
1605:
Abraham Berhoeven alkaa julkaista Antwerpenissä flaamiksi Euroopan
ensimmäistä viikkolehteä Nieuwe Tidinghe.
1606:
Lontoossa ilmestyy viikkolehti The Weekely Newes Jeffrey Chorltonin
painamana.
1609:
Eräs ensimmäisistä viikkolehdistä Relation julkaistaan Strasbourgissa.
1620:
Hollantilainen Willem Janszoon Blaeu parantaa käsinpainokonetta
tekemällä sen tärkeimmät osat raudasta.
1621:
Ensimmäinen englantilainen sanomalehti Corante, or weekely newes from...
julkaistaan.
1631:
Ensimmäinen ranskalainen sanomalehti La Gazette julkaistaan. Sen perustaja on lääkäri Théophraste
Renaudot.
1638:
Stephen Daye pystyttää Cambridgeen (entinen New Town, Massachusetts)
kirjapainon. Tuleva Yhdysvallat saa
kirjapainotaidon 101 vuotta myöhemmin kuin Meksiko ja lähes 200 vuotta sen
Euroopassa käyttöönoton jälkeen. Ruotsin
postilaitos aloittaa toimintansa ja Suomen postilaitos perustetaan ja
vahvistetaan postitaksa reitille Tukholma - Ahvenanmaa - Turku - Helsinki -
Porvoo - Viipuri - Käkisalmi - Nevanlinna - Narva.
1640:
Ludvig XIII perustaa kuninkaallisen kirjapainon Imprimerie Royale
muuttamalla Louvreen 1620 perustamansa painon nimen. Painosta tulee myöhemmin Imprimerie
Nationale.
1642:
Västeråsilainen kirjanpainaja Peder Ericsson Wald tuo kirjapainotaidon
Suomeen, kun Turun Akatemian paino perustetaan.
Saksalainen Ludwig von Siegen keksii mezzotinton.
1667:
Englantilainen fyysikko Robert Hooke ehdottaa kahden kalvon väliin
pingotettua tiukkaa lankaa äänen siirtoon.
Saksalainen Bertil Obenher perustaa piispalle Johannes (Juhana) Gezelius
vanhempi paperimyllyn Pohjan pitäjään.
1670:
Hollannissa keksitään jauhatushollanteri lumppujen jauhamiseen.
1683:
Englantilainen painaja Joseph Moxon julkaisee teoksen The Mechanick
Exercises, jonka toinen osa Mechanick Exercises on the Whole Art of Printing
käsittelee kirjanpainamista.
Ranskalainen painaja Martin-Dominique Fertel laatii 1723 jokapäiväisestä
painotyöstä teoksen La Science pratique de l'imprimerie. Ranskalainen Pierre Simon Fournier Le jeune
kirjoittaa 1764-66 patriisin leikkaamisesta ja kirjakkeiden valamisesta teoksen
Manuel Typographique.
1702:
Ranskalainen punssinleikkaaja Philippe Grandjean saa valmiiksi
patriisisarjansa Romain du Roi, jonka hän aloitti 1695.
1714:
Englantilainen insinööri Henry Mill saa patentin kirjoituskoneelle.
1722:
Englantilainen kaivertaja William Caslon valaa ensimmäiset asteet
Caslon-antiikvaa 1720 perustamassaan Englannin ensimmäisessä
kirjakevalimossa. Kirjainsarja valmistuu
1734 täydellisenä.
1737:
Ranskalainen kirjasinleikkaaja ja kirjakevalaja Pierre Simon Fournier Le
jeune esittää typografisen mittajärjestelmänsä.
1739:
Skotlantilainen kultaseppä William Ged painaa Edinburghissa kirjan
stereotypoiduilta painolevyiltä. Hän
kehitti 1725-29 kipsistereotypian.
1750:
Saksalainen Hans-Adam Schweikard kehittää akvatintaa.
1757:
Englantilainen kirjoituksenopettaja ja kalligrafi John Baskerville
julkaisee latinankielisen Vergiliuksen teoksen.
Se on ladottu Baskerville-antiikvalla (muotoiltu 1752), jonka leikkaaja
on leimasinleikkaaja John Handy, ja painettu kovalle ja sileälle pergamentin
tapaiselle velinipaperille.
1760:
Lyonilainen Foy leikkaa puulaatan poikkisyyhyn pelikorttien painamista
varten.
1765-68:
Ranskalainen Jean Baptiste Le Prince kehittää akvatinta- eli
pölyraemenetelmää.
1771:
Italialainen kirjanpainaja ja kirjasinten leikkaaja, painajien kuningas
Giambattista Bodoni julkaisee ensimmäisen kirjainnäytteensä Fregi e Maiuscole
incise e fuse da Giambattista Bodoni.
Aurora Sällskapet - Aurora-seura perustaa Turussa sanomalehden Tidningar
Utgifne af et Sällskap i Åbo.
1775:
Rakennetaan viivauskone tilikirjapaperia varten.
1776:
Virginian valtio säätää perustuslaissaan lehdistön vapauden
periaatteen. Suomenkieliset
Tieto=Sanomat alkavat ilmestyä.
1780:
Teräskynä keksitään.
Englantilainen Samuel Harrison alkaa valmistaa Birminghamissa
teräskyniä.
1781:
Ranskalainen kirjakevalaja Francois Ambroise Didot hylkää pitkän
s-kirjaimen, jota käytetään sanan keskellä.
1782:
Ranskassa Dom Gauthey käyttää putkea kokeillessaan akustista
puhelinta. Turussa ilmestyy Suomen
ensimmäinen varsinainen aikakauslehti naistenlehti Om Konsten at rätt behaga,
joka antaa elämänohjeita ja opettaa käyttäytymistapoja.
1785:
Francois Ambroise Didot julkaisee typografisen mittajärjestelmän
Didot. Lontoossa John Walter perustaa
sanomalehden The Times.
1787:
Ranskalainen Thirault kehittää paperinleikkauskoneen, jota mekaanikko
Guillaume Massiquot parantaa 1840.
1788:
Giambattista Bodoni julkaisee kirjainnäytteensä Manuale tipografico.
1789:
Ranskan ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistuksessa säädetään lehdistön
vapaus.
1790:
Englantilainen Thomas Bewick julkaisee pääteoksensa A General History of
Quadrupeds. Bewick kehitti puuleikkausta
poikkisyyhyn eli xylografiaa 1775 lähtien.
Englantilainen William Nicholson saa patentin rotaatiokoneen edeltäjälle,
jossa on väritelat.
1791:
Ranskalainen Claude Chappe kokeilee Pariisissa optista lennätintään.
1794:
Chappen optinen lennätin rakennetaan Pariisin ja Lillen välille. Se käsittää 20 asemaa 230 kilometrin
matkalla. Suomalaissyntyinen runoilija
ja tiedemies Abraham Niclas Clewberg, 1789 Edelcrantz, (1754-1821) suunnittelee
optisen lennättimen koeasemat Tukholmaan.
Lennätintä laajennetaan Tukholman lähistön linnoihin ja linnoituksiin,
1796 Grisslehamniin, Ahvenanmaalle ja Turkuun Kakolanmäelle (se tuhoutuu 1889
tulipalossa).
1796-98:
Baijerilainen Johann Alois Senefelder keksii uuden painomenetelmän
litografian eli kivipainon Münchenissä.
1798:
Ranskalainen insinööri Nicolas-Louis Robert rakentaa ensimmäisen
paperikoneen Essonnesissa Pariisin lähellä ja saa 1799 patentin
jatkuvatoimiselle paperikoneelle.
1800:
Englantilainen lordi Charles Stanhope rakentaa insinöörinsä Robert
Walker avulla Lontoossa ensimmäisen raudasta tehdyn käsinpainokoneen.
1802:
Englantilainen Thomas TomWedgwood julkaisee menetelmänsä tuottaa
siluetteja eli fotogrammeja hopeanitraatilla herkistetylle paperille.
1804:
Charles Stanhope ja Andrew Wilson parantavat kipsistereotypiaa.
1806:
Englantilaisten John Hallin, Bryan Donkinin, John Gamblen ja Henry
Fourdrinierin Robertin koneesta kehittämä paperikone tuottaa jatkuvaa
paperirainaa, ja Fourdrinier saa sille patentin.
1807:
Englantilainen paperikauppias John Brown saa patentin maailman
ensimmäiselle tiikelipainokoneelle.
1811:
Saksalainen Friedrich König keksii ja rakentaa maanmiehensä Andreas
Friedrich Bauer kanssa mekaanisen pikapainokoneen, joka on
pysähdyssylinterikone, ja saa sille patentin.
He rakentavat 1812 pikapainokoneen, jonka nopeus on 800 arkkia tunnissa.
1813:
Yhdysvaltalainen George Clymer rakentaa vipujärjestelmällä ja
vastapainolla varustetun nykäisimen eli painimen Columbia.
1817:
Alois Senefelder rakentaa parannetun kivipainokoneen Münchenissä.
1818:
Ranskalainen Godefroy Engelmann painaa Pariisissa kromolitografioita eli
värillisiä kivipainotöitä. Ranskalainen
painaja René Pierre Lorilleux perustaa painoväritehtaan.
1819:
Ranskalainen kemisti Jean-Nicolas Gannal korvaa nahkaisen väritelan
hytytelalla, joka hyty valmistetaan siirapista ja gelatiinista.
1822:
Ranskalainen Jean Francois Champollion tulkitsee Rosetten kiven
egyptiläiset hieroglyfit. Ranskalainen
kemisti Joseph Nicéphore Niépce valmistaa ensimmäisen valokuvansa. Englantilainen insinööri William Church
suunnittelee Birminghamissa maailman ensimmäisen latomakoneen, joka
monimutkaisena ei sovellu käytännön työhön.
Bryan Donkin kokeilee paperin kuivaamista höyryllä kuumennetulla
sylinterillä. Hän rakentaa 1829 viiden
sylinterin kuivauslaitteen, jolla paperi voidaan kuivata yhdellä koneella. Paperirainan leveys on noin 1,5 metriä.
1827:
Nicéphore Niépce kopioi ja syövyttää ensimmäisen kuvan kupariin. Tästä syntyy myöhemmin valomekaaninen
jäljennösmenetelmä.
1829:
Ranskalainen latoja Claude Genoux keksii Pariisissa paperimatriisin ja
-stereotypian. Matriisin raaka-aineina
on liitu- ja tärkkelysmassa, jolla liisteröidään yhteen muutama
paperiarkki. Tähän perustuvat myöhemmät
stereotypiamatriisit, ja se avaa tien pyörö- eli puolisylinteristereotypialle.
1830-33:
Tietokoneen isä Charles Babbage parantaa laskukonetta, joka on
tietokoneen edeltäjä.
1833:
Ranskalainen painaja Xavier Progin saa patentin
kirjoituskoneelleen. Ranskalainen Louis
Jacques Mandé Daguerre kehittää Pariisissa Niépcen menetelmää ja luo
daguerrotypian, joka on valokuvauksen perusta.
1834:
Fredrik Tengström perustaa kivipainon Helsinkiin. Hänen apulaisensa Frans Oskar Liewendal ostaa
sen 1840-luvun lopulla ja saa suomalaisten setelien painatusoikeudet 1860.
1835:
Yhdysvaltalainen James Gordon Bennett perustaa sanomalehden New York
Herald.
1836:
Wieniläinen Helbig & Müller valmistaa pysähdyssylinteripainokoneen.
1837:
Yhdysvaltalainen Samuel Morse rakentaa parannetun langallisen
sähkölennättimensä.
1838:
Venäjänsaksalainen Moritz Hermann von Jakobi kokeilee Pietarin
Akatemiassa galvanisia menetelmiä, joiden tuloksena on galvanoplastiikka. Erilaisista painolaatoista kuten
puuleikkauksista voidaan valmistaa metallinen painolevy. Yhdysvaltalainen David Bruce rakentaa
kirjakkeiden valukoneen, joka valaa tunnissa 6000-10000 kirjaketta.
1840-43:
Saksalainen Friedrich Gottlob Keller keksii mekaanisen puumassan eli
puuhiokkeen valmistuksen ratkaisten paperitehtaiden raaka-ainepulman.
1840:
Ensimmäinen postimerkki liimalla varustettu musta penni Penny Black
lasketaan liikkeeseen Englannissa.
Lontoolainen James Young ja lilleläinen Adrian Delcambre keksivät
Lillessä latomakoneen Pianotype, jota ensimmäisenä latomakoneena käytetään
tuotannossa latomossa.
1841:
Christian Bernhard Tauchnitz julkaisee Leipzigissa taskukirjoja.
1842:
Långforssin paperiruukissa Porin lähellä Suomen ensimmäinen paperikone
aloittaa tuotannon. Turussa piirilääkäri
Henrik Cajander ottaa kolme vuotta keksinnön julkistamisen jälkeen Suomen
ensimmäisen säilyneen ja tunnetun valokuvan Nobelin talosta Turussa. Kuva on hopeoitu daguerrotypia.
1846:
Tanskalainen latoja Christian Sörensen rakentaa latomakoneen Tacheotype,
joka ensimmäisenä purkaa kirjakkeensa.
Hän saa 1849 patentin.
Tanskalainen C Piil keksii sinkkilevyn syövytyksen.
1847:
Ranskalainen Hippolyte Marinoni parantaa pikapainokonetta.
1848:
Englantilainen Augustus Applegath kehittää Englannissa rotaatiokoneen,
jolla painetaan Times. Yhdysvaltalainen
Richard March Hoe rakentaa New Yorkissa ensimmäisen rotaatiopainokoneensa,
jolla painetaan Philadelphia Public Ledger.
1850:
Ranskalais-englantilainen yhtiö laskee vedenalaisen kaapelin Doverin ja
Calaisin välille. Ranskalainen litografi
Firmin Gillot valmistaa ensimmäiset fototypiat eli syövytetyt sinkkiset
viivakuvalaatat. Yhdysvaltalainen Georg
Phineas Gordon rakentaa New Yorkissa tiikelikoneen Gordonpress, jonka hän
patentoi 1860. Tiikelikoneessa Yankee
Job Press on pöytävärilaite. Siinä
heilahtavat kirjake- eli kehilöalusta ja tiikeli toisiaan vastaan kumpikin
omalla akselillaan. Hannoverilainen
Friedrich Otto Degener rakentaa USAssa tiikelikoneen, jossa heilahtavat
kehilöalusta ja tiikeli toisiaan vasten samalla akselilla, ja saa 1857 USAssa
patentin Liberty-painimelle. Tervakoski
saa ensimmäisen paperikoneensa.
1851:
Englantilaiset Hugh Burgess ja Charles Watt kokeilevat sulfaattisellun
valmistusta Boxmoorin paperimyllyssä Englannissa. Wieniläinen Georg Sigl kehittää kivipainoon
sylinterikoneen. Nicolaas Tetterode
perustaa kirjakevalimon Lettergieterij Amsterdam.
1852:
Englantilainen Fox Talbot keksii verkkorasterin, joka on mustaksi värjättyä
harsokangasta. Litografi Lemercier,
kemisti Barreswill, optikko Lerebours ja valokuvaaja Davanne kehittävät
fotolitografiaa eli valomekaanista kivipainoa.
1853:
Yhdysvaltalainen John P Comly automatisoi painokoneen paperin
alistuksen. Englantilainen Josiah
Latimer Clark rakentaa höyrykäyttöisen putkipostin Lontoon pörssin ja
päälennätinkeskuksen välille.
1854:
Venäjän tsaarin Nikolai I käskystä rakennetaan optinen lennätinlinja
Kronstadtista Hankoniemeen. Kyseessä on
Ramstedtin optinen lennätinjärjestelmä.
1855:
Ranskalainen Alphonse Louis Poitevin keksii valopainatuksen eli
fotolitografian eli fototypian.
Siemensin ja Halsken perustettua 1853 lennätintehtaan Pietariin
rakennetaan linja välille Helsinki ja Pietari.
1857:
Yhdysvaltalainen kemisti Benjamin Tilghman keksii
sulfiittisellumenetelmän Pariisissa huomaamalla, että suolahappo pehmentää
puukuituja ympäröivän aineksen.
1858:
Yhdysvaltalainen J Golding rakentaa Bostonissa USAssa
Boston-tiikelikoneen. Siinä on
pystysuora kiinteä kehilöalusta ja heilahtava tiikeli. Ensimmäinen Atlantin poikki laskettu kaapeli
valmistuu. Siihen käytetään 1857
jäljelle jäänyt kaapeli ja 1000 kilometriä uutta kaapelia.
1859:
Apteekkari Thuneberg perustaa Kinteriin Suomen ensimmäisen koepuuhiomon
ja pahvitehtaan.
1860-65:
Yhdysvaltalainen William Bullock rakentaa Philadelphiassa ensimmäisen
todellisen rotaatiopainokoneen, joka painaa rullapaperin molemmat puolet
stereotypialaatoilta. Koneella painetaan
Philadelphia Inquirer ja stereotypialaatoilta 1865 New York Tribune.
1862:
Edinburghilainen Alexander Fraser
rakentaa Edinburghissa kirjakkeiden latomakoneen ja purkajan, joita
myydään runsaasti.
1864:
Englantilainen James Clerk Maxwell kehittää elektromagneettisen valon
teoriaa.
1865:
Tampereelle perustetaan puuhiomo.
1867:
Saksalainen valokuvaaja Josef Albert esittää Münchenissä ensimmäisen
puolisävyiltä painavan valopainon, jota nimitetään albertotypiaksi tai
collotypiaksi. Hän rakennuttaa 1871
ensimmäisen valopainon pikapainokoneen.
Yhdysvaltalainen Christopher Latham Sholes esittelee kirjoituskoneensa
Type-Writer prototyypin.
Ompelukonetehdas Remington alkaa 1873 valmistaa sitä, ja 1874 Sholes &
Glidden tulee markkinoille ja 1877 lähtee Remington Mod Nr 1 tehtaalta. Ranskalainen maalari ja litografi Jules
Chéret alkaa tehdä mainosjulisteita Pariisissa.
Hän piirtää kuvansa suoraan litografiselle kivelle kukin väri omalleen.
1868:
Ranskassa poistetaan ennakkosensuuri ja pienennetään lehtien veroa. Lehdistön vapaus koittaa.
1869:
Wieniläinen professori Emmanuel Hermann keksii postikortin. Tukholmasta Ahvenanmaan kautta
Uuteenkaupunkiin lasketaan merikaapeli.
1870:
Yhdysvaltalainen JM Gally keksii tiikelikoneen Gally, jonka
perusajatuksena on tiikelin liikunta kiskoilla kehilöalustaa vastaan.
1872:
Yhdysvaltalainen insinööri James W Paige rakentaa USAssa latomakoneen
Paige Compositor. Se on kallein ja
monimutkaisin latomakone, joka on valmistettu, sillä siinä on lähes 20 000
osaa. Konetta kokeillaan Chicago
Heraldissa. Hippolyte Marinoni asentaa
pariisilaiseen lehteen La Liberté rotaation, joka painaa rullapaperille.
1874:
Ensimmäinen sulfiittisellutehdas aloittaa Bergvikissä Ruotsissa. Sen suunnittelija on Carl Daniel Ekman. Kapasiteetti on 1000 tonnia vuodessa.
1876:
Yhdysvaltalainen skotlantilaissyntyinen äänifysiologian professori
Alexander Graham Bell esittelee sähköistä puhelintaan Philadelphian
tavaramessuilla. Paperipussien valmistuskone
otetaan käyttöön. Suomessa valmistetaan
ensimmäinen selluerä hajottamalla kemiallisesti puuta ja kasvikuituja.
1877:
Ranskalainen runoilija ja keksijä Charles Cros määrittelee fonografin
toimintaperiaatteen. Suomen ensimmäinen
puhelinyhteys toimii Helsingissä metallitehtailijan John Nissinen konttori- ja
myyntihuoneistojen välillä Annan- ja Eerikinkadun kulmassa puolitoista vuotta
puhelimen keksimisen jälkeen.
1878:
Yhdysvaltalainen Thomas Alva Edison saa patentin ensimmäiselle
fonografilleen. Ensimmäinen kahdeksan tilaajan puhelinkeskus avataan New
Havenissa.
1879: Itävaltalainen tshekkisyntyinen valokuvaaja,
kaivertaja, kemisti, pilapiirtäjä ja maalari Karel Klic (Karl Klitsch) kehittää
syväpainon kuparisen painolevyn valmistuksen.
Saksalainen kirjakevalaja Hermann Berthold kehittää Didotin typografista
mittajärjestelmää siten, että metri on 2660 pistettä.
1880-luku:
Suomessa aloittaa kymmenkunta sulfiittisellutehdasta.
1880:
Yhdysvaltalainen George Eastman keksii valokuvaukseen kuivalevyn, joka
mahdollistaa rullafilmin valmistuksen, ja saa sille patentin. Läpinäkyvän nitroselluloosa- eli
nitraattifilmin valmistus alkaa 1889 rullamuodossa Kodakin tehtaassa. Yhdysvaltalainen insinööri Joseph Thorne
esittää latomakoneen Simplex (myöhemmin Unitype), joka latoo ja purkaa kirjakkeet. Yhdysvaltalainen Frederick E Ives kehittää
Philadelphiassa rasteria autotypia-kuvalaattoja varten. New York Daily Graphic julkaisee ensimmäisen
autotypiakuvan, jonka valmistaja on Stephen Horgan. Valkeakoskelle rakennetaan Suomen ensimmäinen
sulfaattiselluloosatehdas.
1881:
Saksalainen Georg Meisenbach valmistaa ensimmäiset autotypia-kuvalaatat,
joille hän saa 1882 patentin Autotypia-menetelmän nimellä. Hän valottaa valokuvan sinkkilaatalle
rasteriverkon läpi.
1882:
Carl Kempe keksii Nürnbergissä matriisijauheen ja matriisin, jolla valmistetaan
kuivastereotypejä.
1883:
Yhdysvaltalainen kirjanpainaja Robert Miehle keksii Chicagossa
ensimmäisen kaksivuoropainokoneen.
Venäläinen KE Tsiolkovski hahmottelee teoksessaan Ulkoavaruus reaktioperiaatteeseen
pohjautuvan liikkeen teorian ja väittää, että raketti toimii avaruuden
tyhjiössä. Hän kuvailee 1895
satelliittia ja esittää 1924 teoksessaan Kosmiset rakettijunat käytettäväksi
monivaiheraketteja sekä myöhemmin ilmakehän käyttöä avaruudesta palaavan aluksen
jarruttamisessa.
1884:
Carl F Dahl kehittää käyttökelpoisen sulfaattisellumenetelmän
Gdanskissa. Yhdysvaltalainen
kirjakevalaja Linn Boyd Benton rakentaa patriisin- ja matriisinkaiverruskoneen.
1885:
Frederick E Ives kehittää kolmiväripainatusta. Hän työskentelee myöhemmin veljesten Louis E
ja Max Levy kanssa, ja rasteri saadaan 1890 tehdasvalmistukseen.
1886:
Saksalainen kelloseppä Ottmar Mergenthaler esittää Baltimoressa
ensimmäisen rivilatomakoneen Linotype, joka asennetaan New York Tribunen
käyttöön. Ranskalainen Léon Vidal kehittää
valomekaanisen värikivipainon eli fotokromolitografian, jonka menetelmän yritys
Orell Füssli patentoi Zürichissä. Weilin
& Göös perustaa Suomeen täydellisen stereotypointilaitoksen suuria
painoksia varten.
1887:
Yhdysvaltalainen Albert B Dick hankkii oikeudet Thomas Edisonin
Mimeographiin eli viilalevypatenttiin ja tuo mekaanisen monistuskoneen
markkinoille. Saksalais-yhdysvaltalainen
sähköinsinööri Emile Berliner rakentaa gramofonin, joka korvaa Edisonin fonografin.
1888:
Yhdysvaltalainen John R Rogers rakentaa apunaan insinööri Fred E Bright
Clevelandissa rivilatomakoneen Typograph.
Rogers oli Mergenthalerin apulaisena.
1889:
Hollerith-reikäkorttilaskukone esitellään ja
Hollerith-reikäkorttikartonki tulee markkinoille.
1891:
Englantilainen kirjailija ja kalligrafi William Morris perustaa
toiminimen The Kelmscott Press. Morris piirtää kirjaimet The Golden Type, The Troy
Type ja The Chaucer Type. Hänen
hautakivessään on kirjoitus: "William Morris, runoilija, taiteilija ja
sosialisti".
1892-97:
Yhdysvaltalainen Tolbert Lanston aloittaa latoma- ja
irtokirjakevalinkoneen Monotype valmistamisen, jonka hän patentoi 1887. Mergenthalerin työtoveri Wilbur Stephen Scudder
suunnittelee rivilatomakoneen Monoline.
Suomen kirjapainotaidon 250-vuotispäivänä maan kaupungeista on vain
kuusi ilman kirjapainoa.
1893-94:
Karel Klic kehittää raakelisyväpainon.
1895:
Ranskalaiset veljekset Auguste ja Louis Lumière keksivät
kinematografin. He esittelevät
elokuvakalustonsa Pariisin Grand Caféssa.
Ranskalainen Georges Méliès perustaa ensimmäisen elokuvayhtiön.
1896:
Venäläinen fysiikan professori Aleksandr Popov lähettää langattomalla
lennättimellä viestin Heinrich Hertz ilmojen halki Pietarin yliopiston
kampuksella. Italialainen keksijä
Guglielmo Marconi esittelee Lontoossa langatonta lennätintään Englannin postin
pääsähköinsinöörille. Unkarilainen E
Porzholt rakentaa valolatomakoneen, jolle hän sai 1894 patentin. Suomen ensimmäisen elokuvaesityksen järjestää
Cinematographe Lumière Helsingin vanhan Seurahuoneen Sofia-salissa.
1897:
Unkarilaiset Méray-Horvath ja Rozar kehittävät kaukoladontajärjestelmän
Elektrotypograph. Karl Emil Ståhlberg
järjestää Pariisista ostamillaan elokuvaprojektorilla ja 10 filmillä
Helsingissä elokuvien esityksen.
1898: Tanskalainen
Valdemar Poulsen keksii magneettisen äänentallennuksen teräslangalle.
1899:
Helsinkiin perustetaan Työväen kirjapaino. Hankitaan ensimmäinen maahamme jäänyt
Linotype Finsk Tidskriftin kirjapainoon Helsingissä Aftonpostenin valmistusta
varten.
1900:
Gutenberg-museo perustetaan Mainziin ja avataan 1901. Museo tuhoutuu 1945 lentohyökkäyksessä, mutta
suurin osa kokoelmista on viety talteen.
Museo avataan 1962 jälleen.
Englantilaiset asianajaja Thomas J Cobden-Sanderson ja ksylografi Emery
Walker perustavat Doves Pressin, joka julkaisee 51 käsin ladottua ja käsin
painettua teosta. Liike lopetetaan 1909
ja Cobden-Sanderson heittää 1916 Doves-kirjakkeet Thamesiin.
1901:
Guglielmo Marconi saa ensi kerran yhteyden Atlantin yli Englannista
Kanadaan langattoman radion signaalilla.
Suomen ensimmäinen putkiposti rakennetaan tamperelaiseen
vaateliikkeeseen. Ensimmäinen
suomalainen äänilevy julkaistaan, kun Gramophone-yhtiön MA Goltison tallentaa
kanttorin Mooses Putro johtaman Pietarin Suomalaisen lauluseuran esityksiä
Pietarissa.
1902:
Saksalainen fyysikko Arthur Korn kokeilee kuvalennättimellä käyttämällä
valosähköistä seleenikennoa kuvan pisteiden tummuusasteiden muuttamiseksi
sähköiseen muotoon. Hän lähettää 1904
kuvia Münchenistä Berliiniin.
1903:
Newyorkilainen kivipainaja Ira Washington Rubel kehittää ensimmäisen
paperille painavan offsetkoneen pellille painavasta offsetkoneesta. Premier & Potter Printing Press
(sittemmin Harris-Seybold) rakentaa 1905 Potter-offsetpainokoneen.
1904:
Englantilainen professori sir John Ambrose Fleming keksii
värähtelyventtiilin eli putkidiodin, joka toimii tasasuuntaajana.
1905:
Saksalais-yhdysvaltalainen painaja Kaspar Hermann kehittää USAssa
paperille painavan offsetkoneen yhdessä veljesten Alfred ja Charles G Harris
kanssa muuntamalla Harris-kohopainoarkkirotaation offsetkoneeksi. Hän rakentaa 1906 Zweibrückenin konetehtaassa
saksalaisen kolmisylinterisen arkkioffsetpainokoneen ja esittelee sitä 1907
Leipzigissa. Ferdinand Braun keksii
kideilmaisimen. Suomalainen
radiopioneeri Erik Tigerstedt lähettää Helsingistä kipinälähettimestään
viestejä venäläisille sota-aluksille.
Hän hakee kokeilulupaa, mutta joutuu pidätetyksi vakoilusta
epäiltynä. Hänet vapautetaan ja
takavarikoidut välineet palautetaan.
1906:
USAssa tapahtuu ensimmäinen todellinen radiolähetys, kun Reginald A
Fessenden lähettää tunnuksella CQ äänilevyltä Georg Friedrich Händelin Largon,
soittamansa viulusoolon ja joulutervehdyksen sekä pyynnön, että kuulijat
ilmoittaisivat kirjallisesti ottaneensa lähetyksen vastaan. Yhdysvaltalaisen Washington J Ludlowin
ensimmäinen otsikoiden rivilatomakone valmistuu, mutta kauppaan tulee 1911 uusi
malli. Ensimmäiseksi sanottu suomalainen
elokuva, dokumentti Vappu Helsingissä, valmistuu. Yhdysvaltalainen Lee de Forest tilaa
triodiputkia, joissa on lisätty Flemingin katodin ja anodin väliin hila
herkkyyden lisäämiseksi.
1907:
Ranskalainen Edouard Belin onnistuu lähettämään kuvia lennätinjohtoa
pitkin käyttämällä sähkölaitetta, jota kutsutaan nimellä bélinographe. Taiteilija Samuel Simon kehittää
Manchesterissä silkki- eli seripainoa.
Suomen ensimmäinen näytelmäelokuva kreivin Louis Sparre (1863-1964) ja
Teuvo Puron (1884-1956) ohjaama sekä Frans Engströmin ja Oscar Lindelöfin
kuvaama Salaviinanpolttajat valmistuu.
1910:
Saksalainen tohtori Eduard Mertens julkaisee Freiburger Zeitungin
pääsiäisnumerossa ensimmäiset sanomalehdessä ilmestyneet syväpainokuvat. Koneen nopeus on 8000 kappaletta
tunnissa. USAssa julkaistaan 2340
sanomalehteä, joiden yhteispainos on 24 miljoonaa kappaletta. Monotype printing eli yhden vedoksen
painaminen keksitään.
1912:
Kaspar Hermann suunnittelee offsetrotaatiokoneen Vomag Plauen, joka
esitellään Leipzigissa.
1913:
Pariisissa on 92 000 puhelinta ja New Yorkissa 500 000. Tanskalaisen Hans Petersenin suunnittelema
rivilatomakone Linograph tulee kauppaan.
W Stephan Scudder ja Hermann Ridder suunnittelevat ja rakentavat
rivilatomakoneen Intertype.
1914:
Ensimmäinen tehtaan Heidelberg painoautomaatti esitellään Leipzigin messuilla. Tiikeli on Siipi-Heikku.
1915:
Englannin Pankin pääkaivertaja William Bawtree (Bawtry) rakentaa
valolatomakoneen Phototypograph, jolla ladotaan otsikoita.
1917:
Saksalaisbalttilainen kemisti Wilhelm Ostwald esittää muoto-oppinsa
väreistä väriympyrän muodossa, joka jaetaan 24 yhtä suureen osaan, kun
Ostwaldsche Farbenatlas ilmestyy.
Neuvosto-Venäjällä ensimmäisenä varsinaisena radiolähetyksenä pidetään
VI Leninin lokakuun suuren sosialistisen vallankumouksen aikana lukemaa
radiosanomaa. Hän lukee risteilijältä
Aurora julistuksen, että neuvostovalta on voittanut vallankumouksen. Lenin sanoo radion olevan paperiton ja ilman
rajoja toimiva sanomalehti, joka ei ole sidottu välimatkoihin. Suomessa rakennetaan ensimmäinen radioasema
Tampereelle.
1918:
USA:ssa Pittsburghilainen Frank Conrad alkaa lähettää amatööriasemallaan
8XK musiikkia, uutisia ja urheiluselostuksia pari tuntia kerrallaan parina
päivänä viikossa.
1920-luku:
Suomen armeijan harjoituksissa käytetään viestikyyhkyjä, viimeksi 1939.
1920:
USAssa Pittsburghissa vihitään ensimmäinen radioasema, joka lähettää
säännöllisesti ohjelmaa. USAssa
Adressograph-Multigraph ja Saksassa Rotaprint valmistavat toimisto-offsetkoneita.
1921:
Otava hankkii Suomen ensimmäisen syväpainamon.
1923:
Ranskan suurin kirjakevalimo Deberny & Peignot perustetaan
Pariisissa yhdistämällä valimot alkuaan Honoré de Balzacin Deberny ja Gustave
Peignotin 1875 perustama valimo.
1924:
Western Electric esittelee uuden mikrofonin käyttöön perustuvan
sähköisen äänitysmenetelmän.
1925:
Televisio keksitään.
Skotlantilainen John Logie Baird lähettää Lontoossa Selfridgen
tavaratalossa mekaanisesti televisiokuvaa, jossa on kahdeksan juovaa. Englannissa JRC August ja EK Hunter
kehittävät valolatomakoneen Thothmic, mutta se ei saavuta kaupallista
menestystä. Sveitsissä yritys
Polygraphic rakentaa latomakirjoituskoneen Typar offset- ja
syväpainomarkkinoille.
1926:
Ensimmäinen ääniraitaelokuva Warnerin Don Juan tuotetaan. OY Suomen Yleisradio - AB Finlands Rundradio
aloittaa toimintansa.
1927:
Bellin laboratoriot esittelevät televisiotaan ensi kerran. Ensimmäinen Atlantin poikki menevä
puhelinlinja avataan. Tuotetaan ensimmäiseksi
mainittu äänielokuva The Jazz Singer, jonka ääni saadaan äänilevyltä.
1928:
Monotypeinsinööri Walter Morey kehittää Teletypesetterin kaukoladontaa
varten sanomalehtiketjun omistajan Frank E Gannet taloudellisella tuella. Edmond Uher kehittää
Luminotype-valolatomakoneen, joka on toiminnassa valtionkirjapainossa
Budapestissä. Se esitellään 1929 Yhdysvalloissa. Saksalainen Jan Tschichold julkaisee kirjan
Die neue Typographie - Uusi typografia.
1931:
Ensimmäinen Suomessa valmistettu äänielokuva Lahyn-Filmin tuottama Sano
se suomeksi saa ensiesityksensä Casinossa Turussa ja kolmessa teatterissa Helsingissä. Elokuvan ohjaaja ja äänityksestä vastaava on
Yrjö Nyberg (sittemmin Norta) ja ohjelmanumeroiden esittelijä eli juontaja on
Markus-setä Rautio.
1932:
Kaukokirjoitin- ja -latomakone Teletypesetter tulee kauppaan. Yhdysvaltalainen yritys Coxhead tuo
markkinoille latomakirjoituskoneen Varityper.
Planeta-Deca on ensimmäinen nelivärinen arkkioffsetkone. Se rakennetaan Würzburgissa. The Times julkaisee ensimmäisen
kaksipalstaisen otsikkonsa. Pariisissa
John Holroyd-Reece aloittaa taskukirjasarjan Albatross Books, jonka Kurt Enoch
ja Hans Giovanni Mardersteig muotoilevat.
Aikaisemmin Aldus Manutius julkaisi pienikokoisia kirjoja, ja häntä
seurasi Elzeviers. Technicolor esittelee
kolmivärimenetelmän (kehitetty vuodesta 1929), jolla kuvataan Walt Disneyn
Flowers and Trees - Puita ja kukkasia.
1935:
Englannissa Allen Lane ja hänen molemmat veljensä alkavat julkaista
taskukirjasarjaa Penguin Books. BASF ja
AEG esittelevät magnetofonin Saksassa Berliinin radiomessuilla.
1936:
Lontoossa aloitetaan säännölliset televisiolähetykset. Berliinin olympialaiset televisioidaan.
1937:
Magneettinauhaan perustuva nauhuri tulee markkinoille. AEG käyttää Poulsenin nauhureista nimeä
Magnetophon. Saksalaisen Konrad Zusen
ohjelmoitava binäärinen mekaaninen laskukone Z1 on käytössä epäluotettava.
1938:
USAssa Chester F Carlson ja Otto Kornei keksivät elektrostaattisen
kopioinnin, joka luo perustan kehittää xerografia. Suomen Yleisradio hankkii magnetofonin.
1940-luku:
USA:ssa keskipitkien laajuus- eli amplitudimodulaatio- eli AM-asemien
rinnalle aletaan rakentaa very high frequency- eli VHF- eli ultralyhyiden
aaltojen eli ULA-alueen taajuus- eli frekvenssimodulaatio- eli FM-radioasemia.
1940:
Kansaneläkelaitos antaa yhtiölle IBM tehtäväksi perustaa kaksi reikäkortistoa,
joissa on tiedot kahdesta miljoonasta vakuutetusta. Konesopimus tehdään 1941, ja
Kansaneläkelaitos ottaa käyttöön reikäkorttilaitteistot.
1941:
Säännölliset televisiolähetykset aloitetaan Empire State
Buildingistä. Emil Lumbeck kehittää
Essenissä liimasidonnan Lumbeck.
Stereoääni asennetaan moskovalaiseen elokuvateatteriin. Konrad Zusen Z3 on luotettava ohjelmoitava
binäärilaskukone.
1942:
Yhdysvaltalainen Atanasoff-Berry Computer on elektroninen
binäärilaskukone.
1944:
John Baird suunnittelee väritelevisiota USAssa. Harvard Mark 1 on yhdysvaltalainen
relepohjainen laskukone. Englantilaista
elektronista tietokonetta Colossus käytetään natsien salakirjoituksen murtamiseen. Yhdysvaltalainen ENIAC on yleiskäyttöinen
elektroninen tietokone.
1945:
Valoladonta otetaan käyttöön.
Fotosetter on rivilatomakoneesta muokattu valolatomakone.
1946:
Fyysikko John W Mauchly ja elektroniikkainsinööri John P Eckert kytkevät
virran ensimmäiseen suureen tietokoneeseen ENIAC, jonka suunnittelu alkoi
1944. Siinä on tyhjöputkikomponentit ja
viivästyslinjatekniikka.
Muistikierroksen aika vaihtelee välillä 40-40 000 mikrosekuntia. Intertypen valolatomakone valmistuu. Kalle alkaa tuottaa Wiesbadenissa painolevyjä
Ozasol.
1947:
VA Vuorio aloittaa Helsingissä Teknillisessä korkeakoulussa graafisen
tekniikan luentosarjan.
1948:
Yhdysvaltalaiset fyysikot Walter H Brattain ja John Bardeen keksivät
transistorin. Hollantilainen HJA de
Goeij rakentaa valolatomakoneen Hadego.
Englantilainen Georg Westover rakentaa valotuskoneen Rotophoto. Monotypen näppäimistöllä lävistetään
reikänauha, jolla ohjataan Rotophoto valottamaan merkit filmille. Mergenthaler Linotype esittää
rivilatomakoneesta rakennetun valolatomakoneen, jonka suunnittelija on
yhdysvaltalainen James Plastaras. CBS
tuo markkinoille 33 1/3 kierrosta minuutissa pyörivän mikrokaiverretun
LP-levyn, jonka levypuolen soittoaika on noin 23 minuttia. USAssa Alexander M Poniatoff rakentaa kaksi
tuumaa leveää nauhaa käyttävän kuvanauhoittimen AMPEX.
1949:
Ranskalaiset tietoliikenneinsinöörit René Higonnet ja Louis Moyroud
keksivät valolatomakoneen Lumitype (ensimmäinen patentti 1944), jota
yhdysvaltalainen yritys Photon kehittää.
Kokoautomaattinen Fairchildin valmistama kuvalaatan kaiverruskone
Scan-O-Graver tulee markkinoille USAssa, ja myöhemmin Scan-O-Sizer. Monotype rakentaa valolatomakoneen
Monophoto. USAssa Magnecord lisää toisen
äänipään nauhuriinsa PT-6, joka mononauhuri esiteltiin 1948. Näin syntyy eräs ensimmäisistä avokelaisista
stereonauhureista.
1950:
Värinerotteluskanneri Time-Springdale on kehitetty Kodakin tutkimusten
1946 perustalta ja valmistaa 60 prosenttia Lifen värikuvista. Saksalainen
insinööri Rudolf Hell suunnittee Kielissä kuvalaatan kaiverruskoneen
Klischograph.
1951:
Ensimmäinen väritelevisiolähetys tapahtuu New Yorkissa. Ensimmäinen Drupa-näyttely avataan
Düsseldorfissa.
1953:
Yleisradio perustaa yhden Euroopan ensimmäisistä ULA-lähetysverkoista.
1954:
Valolatomakone Photon (Lumitype) asennetaan yhdysvaltalaiseen lehteen
Quincy Patriot Ledger. Ranskassa
patentoidaan tietokoneladonta BBR, jonka kehittäjät ovat Imprimerie nationalen
insinööri Georges Bafour, Société d'électronique et d'automatismen omistaja
Francois Raymond ja menetelmän pääedistäjän Louis Chéreau edustaja André Blanchard. BBR-menetelmä asennetaan muutamiin
lehtitaloihin, mutta ei menesty kaupallisesti.
Les Paul suunnittelee ensimmäisen moniuranauhurinsa. Yhdysvaltalainen Gordon Teal keksii ja
valmistaa ensimmäisen piitransistorin.
Texas Instruments ilmoittaa aloittavansa piitransistorin kaupallisen
valmistuksen.
1955:
Valolatomakoneessa Linofilm on näppäimistö ja valotusyksikkö. Suomessa tapahtuu ensimmäinen julkinen
televisiolähetys.
1956:
Englannin ja USAn välinen vedenalainen kaapeli sallii 96 samanaikaista
puhelua. Sveitsiläinen graafikko Max
Miedinger muotoilee groteskin kirjaimen Helvetica. Ensimmäinen suomalainen värillinen
näytelmäelokuva Juhani Ahon romaaniin perustuva Toivo Särkän ohjaama Juha saa
ensi-iltansa Helsingissä.
1957:
Neuvostoliitto laukaisee ensimmäisen satelliitin Sputnik. Sveitsiläinen typografi Adrian Frutiger
muotoilee kirjainperheen Univers.
1958:
Yhdysvaltalaiset fyysikot Charles Townes ja Arthur Leonard Schawlow
kehittävät edelleen laserin periaatetta.
ATF-valolatomakone tulee kauppoihin.
Yleisradion Suomen Televisio aloittaa säännölliset
televisiolähetykset. Postisäästöpankki
hankkii Suomen ensimmäisen tietokoneen IBM 650, jolle se antaa nimen Ensi.
1959:
Markkinoille tuodaan tietokoneiden toinen sukupolvi, joka käyttää transistoreja,
ferriittirenkaita ydinmuistissa, magneettilevyjä ja oheismuistia. Muistijakso on 2-10 mikrosekuntia. Esimerkkejä: IBM 7000, UNIVAC III, 1107 ja
Honeywell 800. Saksalainen Hell kehittää
elektronisen kaiverruskoneen Helioklischograph syväpainosylinterin kaiverrusta
varten. Yritys W Girardet ottaa 1964 sen
käyttöön Essenissä. Toshiba kehittää
videonauhurin äänityspään, joka tallentaa juovat vinottain nauhalle. Koelaite on VTR-1, jossa kahden tuuman nauha
kulkee 38 senttimetriä sekunnissa äänityspään ympäri. Esittelyn jälkeen Sony alkaa kehittää
kierteisesti tallentavaa videonauhuria.
1960:
Theodore Maiman rakentaa ensimmäisen toimivan laserin Hughes Research
Laboratoriesissa USAssa. Philips
kehittää videolevyn. Teknillinen
korkeakoulu rakentaa elektronisen sarjakomputaattorin Esko.
1961:
Letraset tuo kauppoihin kuivana siirrettävät siirtokirjaimet. Fairchild Semiconductor julkistaa ensimmäisen
kaupallisen integroidun piirin. Maailman
ensimmäinen tietokonepeli Spacewar tehdään Massachusettsin teknillisessä
korkeakoulussa MIT.
1962:
Viestiliikennesatelliitti Telstar välittää ensimmäisen kuvan
(televisiolähetys tai 80 samanaikaista puhelua) USAn ja Euroopan välillä. Tietokoneladonta otetaan käyttöön. USAssa Arizona Journal kokeilee
tietokoneladontaa, epäonnistuu ja päätyy vararikkoon.
1963:
Sony markkinoi ensimmäistä kotivideonauhuria, jossa on 1/2 tuuman
avokela. Hollannissa Philipsin
esittelemässä Compact-Cassettessa eli C-kasetissa on BASFn rautaoksidinauhaa.
1964:
Tietokoneiden varhainen kolmas sukupolvi tulee markkinoille. Niissä on integroituja piirejä ja
ferriittirenkaita, joiden muistijakso on 0,5-2 mikrosekuntia. Esimerkkejä:
IBM 360, UNIVAC 1108 ja Honeywell 200.
Studer alkaa tuottaa neliuraista yhden tuuman nauhuria Studer J37.
1965:
Ensimmäinen Intelsat Early Bird laukaistaan kiertoradalleen. Sen kapasiteetti on noin 240 puhelua tai yksi
mustavalkoinen televisiokanava.
1967:
Hell tuo markkinoille kolmannen sukupolven valolatomakoneen Digiset,
jossa kirjaimet tallennetaan ja käsitellään digitaalisessa muodossa. Linasec on erikoislaskin, joka tuottaa
suljettua reikänauhaa latomakoneille.
Valtioneuvosto vahvistaa Teknillisen korkeakoulun vaihtuvan
professorinviran opetusalaksi graafisen tekniikan paperiteollisuuden
linjalle. Tekniikan tohtori Olavi Perilä
perustaa TKKn graafisen tekniikan laboratorion.
Professori Perilä toimi 1960 lähtien Graafisen tutkimuslaitoksen
johtajana ja oli 1964 perustamassa Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen
graafista laboratoriota.
1968:
Intelsat III voi välittää 1200 puhelua tai äänikanavaa tai neljä
väritelevisiokanavaa. Photonin Bill
Garth lähtee yrityksestä ja perustaa Compugraphicin, joka alkaa valmistaa
yksinkertaista ja edullista valolatomakonetta CG 4962. Suomessa alkavat värilähetykset: Tasavallan
presidentin Urho Kekkonen uudenvuodenpuhe on ensimmäinen värilähetys. Sony esittelee kannettavan
Portapak-videonauhurin, joka käyttää puolen tuuman nauhaa, ja johon on liitetty
yksivärinen zoomobjektiivinen videokamera.
1969:
Tietokoneiden myöhäinen kolmas sukupolvi tuodaan kauppoihin. Niissä on LSI-piirit ja muistijakso 0,02-1
mikrosekuntia. Oheismuistina käytetään
kuplamuistia. Esimerkkejä: IBM 370,
UNIVAC 1110, 9400 ja Honeywell 2000, 6000.
Neil Armstrongin kävelyä Kuussa katsoo noin 500 miljoonaa ihmistä, joka
on ihmiskunnan tähän astisen historian suurin yleisömäärä. Satelliittien maapallon laajuinen verkosto yhdistää
Intianmeren, Tyynenmeren ja Atlantin alueet.
USAn armeijan tutkimus- ja tuotekehitysvirasto DARPA ottaa käyttöön
tietoverkon ARPANET.
1970-luku:
Stereo korvaa monoäänityksen.
1970:
Xerox perustaa Kaliforniaan tutkimuskeskuksen Palo Alto Research Center
PARC, jonka tutkijat kehittävät vuorovaikuttavan tekstin ja kuvien muokkaamisen,
käyttöliittymän, hiiren ja lasertulostuksen.
Philips kehittää 1970-74 videostandardin Video Cassette Recording
VCR. Taipuisa levyke lerppu tulee
markkinoille.
1971:
USAssa Aaron Burns, Herb Lubalin ja Ed Rondthaler julkaisevat yrityksen
International Typeface Corporation ITC, joka muotoilee kirjaimia
ladontajärjestelmien valmistajille, kirjainkirjaston. Yrityksen lehti on U&lc, joka on lyhennys
sanoista upper and lower case eli suur- ja pienaakkoset. Sonyn U-Matic ja JVCn U-VCR tulevat myyntiin. Intel julkistaa mikroprosessorin 4004, jossa
on runsaat 2000 transistoria.
1972:
Digitaalitelevisio kehitetään laboratoriossa. Philips esittelee laserlevyn Video Long Play
VLP.
1975:
Mikrotietokone Altair tuodaan USAn markkinoille. Sony esittelee videonauhurin Betamax, joka
käyttää puolen tuuman nauhakasetteja.
Sony saa seitsemän muuta yhtiötä hyväksymään tuottaa koneita, joihin
sopii Betakasetti.
1976:
Englannissa BBC tarjoaa tekstitelevisio- eli teletext-palvelua
Ceefax. Englantilainen insinööri Sam
Fedida keksii videotexin. Tama New Town
kokeilu alkaa Tokiossa. Tarjotaan
palveluita: kaksisuuntainen kaapeli, maksutelevisio, ohjelmaopas, kiinteät
kuvat, kyselypalvelu ja säännöllinen televisio-ohjelma. Apple (perustajat Steve Jobs ja Steve Wozniak)
tuo kauppaan ensimmäisen mikrotietokoneensa, jota seuraa pian Apple II. Japanilainen JVCn järjestelmä Video Home
System VHS tulee käyttöön USAssa, sillä JVC vie sen USAn markkinoille.
1977:
Commodore julkistaa ensimmäisen todellisen mikrotietokoneen PET. Ensimmäistä henkilökohtaista tietokonetta
Apple II aletaan markkinoida.
Warner-Amex Cable aloittaa kaksisuuntaisen tiedonvälityksen
kokeellisessa järjestelmässä Columbuksessa Ohiossa. IBM 3800 on ensimmäinen kaupallinen
lasertulostin.
1978:
Philips ja Grundig kehittävät videokasetin Video 2000 eli V2000 eli
Video Compact Cassette VCC.
1979:
Japanin Higashi Ikomassa vihitään Optical Visual Information- eli
Hi-OVIS-projekti, jossa käytetään kuituoptiikkaa kaksisuuntaiseen
tiedonsiirtoon. British Telecom ottaa
ensiksi käyttöön Englannissa videotexin nimellä Prestel.
1981:
IBM astuu henkilökohtaisten tietokoneiden markkinoille. Sen konetta Personal Computer PC myydään
viidessä vuodessa kolme miljoonaa kappaletta.
Intelsat V voi välittää 12 000 puhelua tai äänikanavaa tai 40
väritelevisiokanavaa Atlantin yläpuolella.
Analogisen pohjoismaisen matkapuhelinjärjestelmän Nordic Mobile
Telephone NMT-450 ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön Ruotsissa (Suomessa 1982)
ja toinen NMT-900 jo 1987. Sonyn Still
Video Camera ottaa yksittäisiä kuvia CCD-ilmaisimella. Nokia Data esittelee koneen MikroMikko 1
Mikonpäivänä.
1982:
Mediaryhmä Gannet tuo markkinoille USAssa uuden kansallisen sanomalehden
USA Today. Sitä painetaan faksimilena
monessa painossa. Värillinen lehti
kasvaa muutamassa kuukaudessa kolmanneksi yli miljoonan levikillään. Laserin sisältävä CD-soitin tulee
kauppoihin. Ensimmäiset digitaaliset
CD-äänilevyt tulevat markkinoille yhdistäen musiikkiteollisuuden
tietokonevallankumoukseen.
1983:
Adobe (perustettu 1982) julkistaa sivunkuvauskielen PostScript. Sen luoja on Xerox PARCin entinen työntekijä
John Warnock, joka kehitti Xeroxille kielen Interpress. Knight-Ridder Newspaper aloittaa kaupallisen
videotexpalvelun Floridassa nimellä Viewtron.
Yhdysvalloissa aloittaa ensimmäinen kaupallinen matkapuhelinyritys.
1984:
Yhdysvaltalainen puhelinmonopoli AT&T jaetaan seitsemään
alueelliseen ja riippumattomaan yhtiöön.
Apple esittelee uudenlaiseen graafiseen käyttöliittymään perustuvan mikrotietokoneensa
Macintosh.
1985:
Kirjoituspöytäjulkaiseminen Desktop-Publishing DTP alkaa. Siihen kuuluu PostScript, Applen
mikrotietokone Macintosh graafisine näyttöineen, Applen lasertulostin LaserWrite
ja Alduksen sivuntaitto-ohjelmisto Pagemaker.
Linotype huolehtii valoladonnasta.
Charles Bigelow ja Chris Holmes suunnittelevat kirjaimiston Lucida
lasertulostusta varten, sillä aluksi tulostuksen erotuskyky on vähäinen. Yleistä dataa lukevat CD-ROM-asemat tulevat
kauppaan. Neuvostoliittolainen
ohjelmoija Aleksei Pazhitnov tekee pelin Tetris koneelle Elektronika 60. Vadim Gerasimov siirtää pelin IBM PC
-koneelle.
1986:
Skanneri Agfa F 200 PC on ensimmäisiä tietokoneiden
mustavalkoskannereita. Ensimmäinen
tietokonevirus löydetään.
1987:
Tietokoneen ohjaama painolevyn valotus yleistyy. Laitteita on ollut 1983 lähtien käytössä.
1990:
Kirjoittavat CD-R-asemat tulevat markkinoille. Ensimmäinen Photoshop 1.0 myydään
digitalisoitujen kuvien muokkaamiseen.
Englantilainen Tim Berners-Lee luo World Wide Webin, joka alkaa toimia
1992.
1991:
Heidelberg esittelee USAssa digitaalisen painokoneen GTO-DI. Se on offsetrotaatio, jonka painoyksiköissä
laserilla tulostetaan suoraan painolevyt.
Kone ei menesty kaupallisesti, mutta tietokoneen ohjaama suora tulostus
painolevylle Computer-to-Plate CTP tulee käyttöön. Eurooppalainen telelaitosten ryhmä Groupe
Spéciale Mobile (perustettu 1982) luo digitaalisen piirikytkentäisen
matkapuhelinverkon. Tampereella
soitetaan maailman ensimmäinen GSM-puhelu Tampereen Puhelinosuuskunnan pihalta
Radiolinjan verkosta. Yleisradiolle
hankitaan ensimmäiset digitaaliset kuvanauhoittimet. Linus Torvalds koodaa ja julkaisee
ensimmäisen unix-tyyppisen vapaan käyttöjärjestelmän Linux version 0.01
prosessorille Intel 386 ja toimittaa ohjelman lähdekoodin vapaaseen levitykseen
internetiin. Käyttöjärjestelmän, jossa
on 10 000 koodiriviä, nimi oli alunperin Freax.
1992:
Kansainvälinen standardoimisjärjestö ISO hyväksyy audiokoodaamisen
standardin ISO/IEC 11172-3 Layer 3, joka julkaistaan 1993. Se perustuu MPEG-komitean 1992 julkaisemaan
standardiin MPEG-1 Audio Layer 3 eli MP3.
1993:
Rank Xerox tuo markkinoille elektronisen värireproduktiojärjestelmän,
jota seuraavat israelilainen Indigo ja belgialainen Xeikon. Israelilainen Benny Landa kehittää
digitaalipainomenetelmän ja -koneen.
Marc Andressen ja Eric Bina kehittävät Illinoisin yliopistossa
Mosaic-selaimen helpottamaan internetin käyttöä.
1994:
Netscape Navigator 1.0 julkistetaan.
1995:
Digital Versatile Disc DVD julkistetaan, kun teollisuus pääsi
sopimukseen yhteisestä standardista.
Short Message Serverin SMS avulla GSM-käyttäjä voi lähettää korkeintaan
160 merkin viestejä, soittoääniä ja viivakuvia.
Suomessa alkavat digitaalisen radion koelähetykset. Microsoft tuo Internet Explorer-selaimen
osaksi Windows 95-käyttöjärjestelmää.
1997:
Miljardi ihmistä seuraa televisiosta prinsessa Dianan hautajaisia.
1998:
Englannissa BBC käynnistää säännölliset digitaaliset maanpäälliset
televisiolähetykset. Google perustetaan.
2001:
HTV aloittaa laajakaistaverkossaan digitelevisiolähetykset ennen
Yleä. Yleisradion kulttuurin, tieteen ja
oppimisen televisiokanava Teema aloittaa digitaalisen lähetyksensä. Verkkotietosanakirja Wikipedia aloittaa.
2002:
Mozilla 1.0 tulee markkinoille.
2004:
Mozilla.org tuo markkinoille selaimen Firefox 1.0.
2006:
Toshiba kehittää teräväpiirtolevyn HD DVD (High Definition Digital
Versatile Disc) sekä Sony, Pioneer ja Philips kehittävät levyn Blue-ray. Molemmat kirjoitetaan ja luetaan sinisellä laserilla.
2009:
Yhdysvaltain tiedustelupalvelussa puheluja ja muita keskusteluja
kuuntelee päätoimisesti 30 000 työntekijää.
