300-luku eaa:
Kreikassa kaiverretaan tärkeitä tietoja puutauluihin, joita ripustetaan
julkisille paikoille kaikkien nähtäväksi.
Ne ovat sanomalehtien ja julisteiden edeltäjiä.
206 - 219 jaa:
Kiinassa Han-dynastian aikana syntyy tiedotusjärjestelmä ja postiverkko
lehtineen Ti pao - Virkalehti, joita lähetetään Kiinan virkamiehille, Ch'ao pao
- Hovilehti ja Kung-men-ch'ao - Keisarin Hovi.
Niitä kirjoitetaan aluksi käsin ja myöhemmin painetaan. Lehdet ilmestyvät T'ang-dynastian aikana
618-907 tiheään. Sung-dynastian aikana
960-1278 oppineet voivat lukea niitä, ja Ming-dynastian aikana 1367-1644
muutkin lukutaitoiset. Ch'ing-dynastian
aikana 1644-1911 syntyy 1700-luvulla yksityisiä uutistoimistoja, jotka
kirjoittavat, painavat ja myyvät virallisia lehtiä.
59 eaa lähtien: Julius Caesar määrää päivittäin
käsinkirjoitetun virallisen sanomalehden Acta diurna - Päivän tapahtumat
postittamisen Roomassa. Siitä käytetään
myös nimiä Acta urbis ja Acta populi Romani.
Sadat orjat monistavat sitä kirjoitustuvissa noin 5000 kappaletta. Lehdessä tiedotetaan senaatin ja
kansankokouksen keskusteluista ja päätöksistä sekä keisarin määräyksistä. Tiedotetta lähetetään myös provinsseihin ja
joukko-osastoihin. Marmoritaulu on
seinälehtenä. Ylipappien kronologiset
muistiinpanot ovat Annales maximi (pontificum).
Viikkolehti on Commentarium Rerum Urbanarum, jonka painos lienee noin 10
000 kappaletta. Se kertoo suurkaupungin
tapahtumista. Kaupungeissa on albumeja
eli valkoisiksi maalattuja tiiliseiniä, joille punamullalla ja hiilellä
piirretään ilmoituksia ja kuulutuksia muun muassa julisteita gladiaattoreiden
taisteluista.
79 jaa:
Pompeijissa on vanhin tunnettu säilynyt mainosjuliste.
618-907:
Kiinassa T'ang-dynastian aikana ilmestyy käsinkirjoitettu virallinen
lehti Ti pao (Di pao). Sen erikoismuodot
ovat Ch'ao pao - Hovin lehti ja Kung-men-ch'ao - Keisarillisen hovin
lehti. Ti pao leviää Sung-aikana
960-1278 älymystön keskuuteen, mutta Ming-kaudella 1367-1644 laajempiin
yhteiskunnan piireihin.
650:
Kalifit aloittavat ensimmäisen järjestelmällisen uutispalvelun.
1200-luku:
Euroopassa yksityiskirjeet ja käsinkirjoitetut uutislehtiset sisältävät
uutisia.
1300-1400-luvut: Euroopan suurimmissa kaupungeissa aletaan
käsin monistaa uutiskirjeitä, joita lähetetään eri tahoille, ja joissa
tiedotetaan yleisiä uutisia. Venetsiassa
kirjoittajia kutsutaan scrittori d’avvisi - tiedotusten kirjoittajat. Roomassa uutisten kirjoittajille annetaan
nimi gazettani. Gazza ja gazzetta
merkitsevät italialaista vaihtorahaa, jolla tiedot myydään. Venetsiassa Rialto-sillalla uutisten ääneen
lukemisesta maksetaan gazzetta, joka siirtyy venäjänkieleen gazeta.
1400-luku:
Uutisvaihdon keskuksia muodostuu Wieniin, Kölniin, Augsburgiin, Nürnbergiin,
Breslauhun ja Antwerpeniin. Hampuri on
Pohjois-Euroopan uutisten keskus.
Lehtisten tekijöitä kutsutaan Saksassa nimillä Zeitunger ja Novellanten,
Ranskassa nouvellistes ja gazetiers à la main, Lontoossa news writers.
1409-49:
Ranskassa leviää le Journal d’un Bourgeois de Paris, joka sisältää
uutisia ja tietoja.
1472:
Unkarissa ilmestyy Chronica Hungarorum.
1488:
Ranskassa aletaan julkaista occasionnels - lentolehtisiä.
1492:
Espanjalaisia kuvitettuja pääsiäishaggadoja säilyy 12 kappaletta. Sarajevon haggada kulkeutuu Espanjasta
karkotettujen juutalaisten mukana Italiaan ja sieltä sefardiperheen mukana
Sarajevoon. Haggada piilotetaan 1941
Bosnian vuorille, joten se pelastuu natsien hävitykseltä. Se päätyy 1984 Bosnia-Herzegovinan kansallismuseoon. Haggada katoaa 1992 sotatoimissa, mutta
tuodaan 1995 nähtäville pääsiäisenä Sarajevossa. Haggada sisältää 34 kullalla ja kuparilla,
sinisellä ja punaisella pergamentille maalattua kokosivun kuvaa aragonialaisten
juutalaisten pääsiäisvalmisteluista, eksoduksesta ja midrash-kertomuksista.
1495:
Käsinkirjoitettu tshekkilehti niin sanottu Münchengrätzer Zeitung
ilmestyy.
1400-luvun loppu: Augsburgilainen Jakob Fuggerin kauppa- ja
pankkiiriliike julkaisee käsinkirjoitettuja uutiskirjeitä Fuggerzeitung.