Kirjapainotaidon leviäminen 1796-1917         

Kirja, oli mikä hyvänsä, se on aina liian pitkä.  Kirjallisuus, joutilaiden harrastus.  Kirjapaino, suurenmoinen keksintö.  On saanut aikaan enemmän pahaa kuin hyvää.  Gustave Flaubert

Eurooppa 1796-1917

1796:  Erich Walbaum pystyttää kirjapainon Goslariin.

1797:  Karl Christoph Traugott Tauchnitz perustaa painon Leipzigiin, 1798 kirjakaupan ja 1800 kirjakevalimon.

1798:  Konstantinopoliin perustetaan kreikkalainen kirjapaino.

1798:  Ranskalaiset perustavat kreikkalaisen painon Corfun saarelle.

1790-luvun loppu:  Tallinnalainen kirjanpainaja Martin Christoph Iversen painaa Viipurissa 1800 saakka.

1800 mennessä:  Irlannissa kirjapaino on perustettu 34 maaseutukaupunkiin.

1800:  Ruotsissa kirjapaino on 21 kaupungissa mukaanlukien Turku ja Vaasa.  Kirjapainoja on 35, joista 13 Tukholmassa.

1800:  Kööpenhaminassa on 21 kirjapainoa.  Tanskan muissa kaupungeissa on 1700-luvun aikana keskeytyksin kirjapaino yhdeksässä kaupungissa.  Odensessa ja Flensburgissa on paino keskeytyksettä.  Norjassa on kirjapaino Oslossa, Bergenissä ja Trondheimissä.  Ruotsissa on 13 kirjapainoa Tukholmassa ja 22 muualla, joista tärkein on Uppsalan yliopiston kirjapaino.  (Tanskan 1883 luvut ovat 32 ja 154 sekä 1981 jo 343 ja 1372 painoa.)  Suomen Turussa on Turun yliopiston kirjapaino ja toinen 1700-luvulla perustettu paino.  Muissa kaupungeissa on kirjapaino Viipurissa ja Vaasassa.

1802:  Johann Hermann Gressel (1769-1845) perustaa painon Tallinnaan.  Kirjapaino jatkaa Gresselin nimellä vuoteen 1921 saakka, jonka jälkeen paino toimii 1921-40 Eestin painon nimellä.

1803:  William Clowes perustaa Lontooseen kirjapainon, joka on 1827 maailman suurin.  Yritys yhdistyy 1870 becclesiläisen painajan William Moore painoon Caxton Press.  Yritys William Clowes avaa 1984 kirjapainomuseon Becclesissä.

1804:  Kaiserlich-königliche eli KK Hof- und Staatsdruckerei perustetaan.  Siitä tulee 1814 valtion Wienin keisarillinen hovipaino.

1805:  Petroskoin kirjapaino perustetaan Aunuksen läänin kuvernöörin viraston yhteyteen.  Pietarista saapuu latoja Aleksei Pirogov mukanaan kirjakkeita ja muita tarpeita kirjapainoa varten.  Painossa on 1905 jo 50 työntekijää.  Tekstit ladotaan käsin ja painetaan käsivoimin vahakynttiläin valossa.  Työpäivä on 12-tuntinen.  Pjotr Feodorovitsh Anohin tulee 12-vuotiaana juoksupojaksi ja sanomalehden jakajaksi sekä myöhemmin latojan oppiin. Puolue määrää 1921 Anohinin puoluetyöhön Kaukoitään, jossa valkobandiitit surmaavat hänet.  Petroskoin kirjapaino nimetään 1923 Anohinille.

1808:  Lontoossa on 216 kirjanpainajaa.  Heitä on 1824 yli 300 ja 1850 viitisensataa.

1809:  G Marquardt perustaa kirjapainon Pärnuun.

1809:  Kreikan Xanteen perustetaan paino Pubblica Stamperia delle Isole Ionie liberate.

1810:  J Coupland paerustaa painon St Helenan Jamestowniin ja alkaa painaa lehteä St. Helena Monthly Register.

1811:  Benedikt Gotthelf Teubner hankkii langoltaan Weinedel painon.

1812:  Azerbaidzhanin ensimmäinen kirjapaino aloittaa toimintansa Täbrisissä.

1812:  Marsalkan M I Kutuzov Päämajassa organisoidaan ensimmäinen Venäjän armeijassa toiminut kirjapaino operatiivisia julkaisuja varten, joilla on sota-agitaation luonne.  Paino julkaisee vetoomuksia sotilaille ja asukkaille, informaatiota sotatoimintaa varten ja Napoleonin joukkojen väärennettyjen tiedotusten paljastuksia.  Kirjapainon perustamisen aloitteentekijät ovat professori A S Kaisarov (1782-1813) ja F E Rambah (1767-1826), tunnettu maaorjuuden vastustajana  ja ystävällisistä suhteista joihinkin tuleviin dekabristeihin.  Vuoden 1813 loppuun mennessä Kaisarovin paino (kaksi painokonetta ja 20 työläistä) julkaisee useita kymmeniä julkaisuja venäjäksi, ranskaksi, saksaksi, puolaksi ja italiaksi.  Painos saattaa nousta 10 000 kappaleeseen.  Keväällä 1813 (tänä aikana paino ei toimi) Kaisarov liittyy veljensä everstin P S Kaisarov partisaanijoukkoon.  Toukokuun 13. päivänä A S Kaisarov kuolee taistelussa.

1812-60:  Suomessa jätetään 48 kirjapainon ja kuusi kivipainon lupa-anomusta.  Näistä 31 ja neljä johtavat myönteiseen tulokseen, mutta osa koskee oikeuksien siirtoja.

1813:  Kreikkalainen kirjapaino toimii Kuklutzassa Smyrnan lähellä.

1813:  Konstantin Domras painaa Kreikan Kydoniassa kunnes turkkilaiset hävittävät painon 1821.

1813:  Sir Samuel Egerton Brydges (1762-1837) perustaa yksityispainon Lee Priory Press Ickhamiin Canterburyn lähelle.

1814:  Johan Christopher Frenckell III (1789-1844) tulee osaomistajaksi isänsä kirjapainoon, jonka nimeksi tulee J.C. Frenckell & Son.  Turun palon jälkeen paino muuttaa 1828 Helsinkiin ja vaihtaa nimensä: Frenckellska Tryckeri-Aktiebolaget.

1814:  Frenckellin entinen faktori ruotsalainen Anders Cedervaller (1774-1837) saa yksinoikeuden Viipuriin perustettavaan kirjapainoon, joka aloittaa 1815.

1815:  Saksankielen lehtorille juutalaiselle käännynnäiselle Friedrich Anton Meyer Levin myönnetään privilegio Turkuun pystytettävään kirjapainoon, mutta hän ei käytä yksinoikeutta.

1815:  Frenckellin entinen faktori ja Turun yliopiston entinen tanssinopettaja Anders Cedervaller perustaa kirjapainon Viipuriin.  Sen ensimmäinen suomenkielinen painotuote on ensimmäisen suomenkielisen runoilijan Jaakko Juteini teos Uusia Sanan Laskuja - Walmistettu A Cederwallerin Kirja-painossa 1815.  Painopaikassa esiintyy ensi kertaa kirjapaino-sana, jonka otaksuttavasti Jaakko Juteini muodosti.  Paino luultavasti kustantaa Juteinin lähes koko tuotannon.

1816:  Astrahanissa ja Pietarissa julkaistaan Venäjän ensimmäiset litografiset painotuotteet.  Astrahanissa litografian aloittaa kymnaasin musiikinopettaja Ivan Dobrovolski kahdella numerolla Aasialaista musiikkilehteä.  Pietarin kivipainon perustaa Pavel Lvovitsh Shilling.

1816:  Porvooseen perustetaan kirjapaino.

1816:  Suomen Pipliaseura saa privilegion kirjapainolleen Turkuun.  Raamattukirjapaino perustetaan 1817.  Pipliaseura ladotutti 1813 Pietarissa Keisarillisen Tiedeakatemian kirjapainossa, jossa on myös kirjakevalimo, raamatun kehilöille, jotka varustettiin rautakehyksin.  Näiltä pysyväiskirjakkeilta painetaan useita painoksia.  Painamista jatketaan stereotypioilta.  Pietariin lähetetään 1821 kirjaltaja perehtymään stereotypialaattojen käsittelyyn.  Turkulainen filosofianmaisteri Christian Ludvig Hjelt (1786-1849) lunastaa 1822-23 Raamattukirjapainon ja alkaa 1824 julkaista Åbo Underrättelseriä.  Lehdelle hankitaan 1860 pikapaino Napier.  Painossa on lisäksi kolme puista käsipainoa ja kaksi rautaista käsipainoa, joista toinen on Hüttmeijer ja toinen Stanhope.

1817:  Englantilainen lähetyssaarnaaja Wilson perustaa Kreikan ensimmäisen vakinaisen kirjapainon Korfuun.

1818:  Pietarissa perustetaan Valtion paperinhankintakeskus - valtion graafinen laitos setelien valmistamiseksi eli setelipaino.  Painon tutkimuslaboratoriossa tehdään monia teknisiä uudistuksia.  Täällä ensin otetaan käyttöön galvanoplastinen menetelmä painopinnan valmistamiseksi.

1818:  Lontoossa on muutama kivipainaja, mutta 1838 ainakin 40.

1818:  Turkuun perustetaan kirjapaino.

1818:  Ruotsiin perustetaan kivipaino.

1818:  Helsingin ensimmäinen kirjapaino J Simeliuksen Kirjapaino perustetaan.  Hallituskonseljin kielenkääntäjä (suomentaja 1819 alkaen) lakitieteen kandidaatti ja filosofian maisteri Jacob Simelius (1785-1826) sai 1817 luvan sen perustamiseen ehdolla, että paino on valmis ottamaan töitä vastaan 1821, kun Helsingistä tulee pääkaupunki.  Kirjapaino aloittaa toimintansa 1819 painamalla asetuksia, kuulutuksia ja muita virallisisia tiedonantoja.  Vaimonsa Anna Maria Tulindberg (-1843) jatkaa painoa nimellä Simelii enka.

1821: Turkkilaiset hävittävät kreikkalaisen painajan Konstantin Dombras kirjapainon Saidassa (Sidon).  Hän opiskeli Didotin luona punssinleikkaamista, kirjakkeenvalamista ja painotaitoa.

1822:  Turkkilaiset tuhoavat Khios-saaren kirjapainon Kreikassa.  Ambroise Firmin Didot kävi saarella joku vuosi aikaisemmin ja lähetti 1821 toivomuksesta saarelle kirjapainon.

1822:  Lordi Stanhope lahjoittaa Ateenaan kirjapainon.  Pian Korintti, Patras ja Hydra saavat painon.

1824:  Kreikan Hydrassa painetaan sanomalehteä O filos tou Nomou Firmin Didotin lahjoittamassa painossa.  Paino siirretään Naupliaan, jossa Konstantin Dombras painaa.

1824:  Kreikan Missolonghiin perustetaan kaksi painoa, toinen lordi Byronin varoin painamaan sanomalehteä Kronikha Ellenikha.  Toisen painon kirjakkeet saadaan Didotilta.

1826:  Kirjailija Honoré de Balzac ryhtyy painajaksi Pariisissa kumppaninaan A Barbier, mutta luopuu ammatista vuoden kuluttua konkurssissa.  Hän julkaisee Laurent & De Berny -valimon kirjasinnäytteen, jossa on esitelty ajan painajien typografista aineistoa.  Balzac aloittaa romaaninsa Illusions Perdues: Siihen aikaan kun tämä tarina alkaa, ei Stanhopen painokonetta eikä väriteloja vielä käytetty pienissä maaseutupainoissa.  Muita osittain kirjapainoalaa käsitteleviä kirjoja ovat Cervantes, Don Quixote; Charles Reade, The Cloister on the Hearth; JD Beresford, The Candidate for Truth; Arthur James, Where the Apple Reddens ja Arnold Bennett, The Clayhanger.

1826:  Helsingissä varakonsuli Wasenius saa kirjapainoprivilegin ja käy 1827 Hampurissa, Amsterdamissa ja Pariisissa sekä 1828 Tukholmassa tutustumassa teknisiin uutuuksiin.  Hän kuulee Stanhopen rautaisesta painokoneesta ja Königin pikapainokoneesta, mutta paino 1828 on perinteinen.

1826:  Ruotsalainen Christian Evert Barck (1795-1855) perustaa Oulun ensimmäisen kirjapainon.  Hän latoo painopaikaksi: Oulunborgissa 1827, Prändätty CE Barckin Kirjan-Präntissä.  Barck painaa muun muassa arkkiveisuja, joista yhden aiheena on Oulussa 1822 riehunut suurpalo ja toisessa kuvaillaan Turun paloa.  Christian Evert Barck nuorempi (1826-98) kuolee lapsettomana, ja paino myydään 1899 toimittajalle Juho Raappana.  Siellä aletaan painaa hänen perustamaansa Kalevaa.

1828:  Bulgarialainen Nikola Karastojanov (1778-1874) ostaa Belgradista vanhan painokoneen ja kuljettaa sen härkävankkureilla Bulgarian Samokoviin, jossa perustaa salaisen kirjapainon kellariin, sillä Turkin hallitus on kieltänyt painamisen kuoleman rangaistuksen uhalla.  Hän painaa aluksi Serbiasta saamiaan raamatullisia aiheita puulaatoilta.  Hän ostaa salaa Budapestistä Oka-kirjakkeita ja painaa ensimmäiset rukouskirjansa.  Karastojanov väittää, että hänen painamansa kirjat tulevat Serbian ja Unkarin painoista.

1829:  Leipzigilainen Friedrich Nies perustaa painon ja erikoistuu itämaisiin kirjakkeisiin.  Hän voi 1840 painaa 300 kieltä muun muassa 1843 hieroglyfikirjakkeilla teoksen Das alte Ägypten - Vanha Egypti.

1829:  Turkulainen kirjanpainaja maisteri Christian Ludvig Hjelt perustaa Porvooseen kirjapainon sivuliikkeenä, mutta sen toiminta lakkaa 1835 töiden puutteen vuoksi.  Porvoon tuomiokapituli teki 1700-luvulla useita esityksiä painon saamiseksi kaupunkiin, ja hovikanslerinvirasto lupasi 1806 puoltaa uutta anomusta, mutta sota 1808-09 esti painon perustamisen.  Hjelt sai 1828 erioikeuden.  Heikki Kukkonen eli Henrik Renqvist (1789-1866) painattaa Hjeltin painossa kirjoittamiaan ja suomentamiaan kirjoja.

1829:  Frenckellin yliopistopaino siirtyy Helsinkiin.  JC Frenckell III jättää haaraliikkeen Turkuun.

1830-luku:  Venäjällä aletaan perustaa kuvernementtipainoja, jotka ovat vallisevia Venäjällä.  Vain harvoissa kaupungeissa on yksityisiä kirjapainoja.

1830-luku:  Bulgarialainen opettaja Kamtshe pystyttää Bulgarian toisen painon Witoshan kylään.

1830:  Kreikkalaisen prinssin Michael Soutzos käskystä Andreas Koromelas lähetetään Pariisiin Didotin luo kirjanpainajan oppiin.  Koromelas perustaa 1834 Kreikkaan painon.  Samaan aikaan perustetaan kuninkaallinen paino, josta Didot huolehtii lähettämällä kirjakkeita ja painokoneen.

1830:  Suomessa toimii yhdeksän kirjapainoa ja 1850 jo 16 kirjapainoa.

1831:  Kreikan presidentti J Kapodistrias vihkii hallituksen painon, jonka toinen osa on Aeginassa ja toinen Naupliassa.  Kun hallitus siirtyy Ateenaan, paino muuttaa 1835 sinne.

1833:  Irlannissa Belfastiin perustetaan Marcus Ward, joka painaa Vere Fosterin kopiokirjoja kansainvälisille markkinoille ja hankkii pian värilitografian.

1834-74:  Ruotsissa Lundissa Fredrik J Berling kehittää isoisänsä kirjapainoa.  Hän hankkii Columbia-painokoneen ja perustaa kirjakevalimon 1834 sekä ostaa pikapainokoneen 1837.  Fredrik Berlings Boktryckeri och Stilgjuteri siirtyy hänen vävylleen  kamariherra AFZ Rappelle, joka muodostaa painosta osakeyhtiön 1886 ja muuttaa nimen: Berlingska Boktryckeri- & Stilgjuteri-Aktiebolaget.

1834:  Waseniuksen helsinkiläispainon faktori Petter Widerholm (-1863) aloittaa painamisen Pietarissa, mutta lopettaa töiden vähyyden vuoksi ja jatkaa 1836 Porvoossa.

1834:  Vuorimestari Fredrik Tengström perustaa kivipainon Helsinkiin.  Hän hankkii 1837 kaiverrus- eli guilloche-koneen.  Ruotsalainen Frans Oskar Liewendal ostaa 1845 painon.  Hän ryhtyy ensimmäisenä Suomessa käyttämään värilitografiaa painaessaan 1845 Helsingin kartan kolmivärijulkaisuna.  Hän valmistaa 1853 galvanisesti liitekuvia, joissa on kullan-, hopean- ja pronssinvärisiä rahoja painettuna mustalle pohjalle.  Liewendal hoitaa 1860-63 ensimmäisten yhden ja kolmen markan setelien valmistuksen.  Kivipaino myydään 1916 Öflund & Petterssonin liikkeelle.

1835:  Kun Bulgarian Gabrowoon perustetaan korkeakoulu, niin anotaan lupaa perustaa kirjapaino, mutta viranomaiset eivät vastaa toistuviin anomuksiin.  Vasta 1847 myönnetään lupa painaa koulu- ja uskonnollisia kirjoja.  Nikola Karastojanovin paino tulee päivänvaloon ja painaa rukouskirjan, jonka alkukirjaimet ovat pojan Athanas leikkaamat.  Athanas on puupiirtäjä, kaivertaja ja painaja sekä kirjapainotaitoa käsittelevän kirjan tekijä.  Athanas on 1862 hankkimassa aineistoa painoon Belgradissa, mutta kansannousussa hänen tavaransa varastetaan, ja hän joutuu jäämään sinne.  Nuorimmat pojat Sotir ja Dimiter jatkavat 1866 Nikolan yritystä.

1835:  P Widerholm avaa kirjapainon Porvoossa.

1838:  Vaasalainen kauppias ja laivanvarustaja Carl Gustaf Wolff pyytää lupaa saada perustaa Vaasaan uusi kirjapaino.  Sensuuriylihallitus puoltaa anomusta.  Londicerin pieni paino "lakkaa ikään kuin itsestään", kun uusi paino on perustettu.  Faktoriksi palkataan ruotsalainen Pehr Magnus Ferdinand Lundberg (1815-1901), joka perusti pienen painon Uumajaan.  Hän myy 1843 töiden puutteessa painonsa ja ostaa Wolffin painon.  Lundberg hankkii 1847 Kööpenhaminasta Suomen ensimmäisen pikapainokoneen:  "painettu vikkelä-präntissä" tai "joutu-präntissä".  Hän joutuu myymään painonsa liian suurten kirjojen painosten vuoksi.  Pikapainokoneen ostaa 1851 porvoolainen Widerholm ja muun osan painosta 1852 Henrik Renqvistin nuorin poika Edvard Renqvist (1828-60) ja Fredrik Michael Saukko (1826-).  Vaasan palossa 1852 paino, kirjakauppa ja kirjavarasto tuhoutuvat.  Palossa säästyneet tarvikkeet myydään 1853 konkurssihuutokaupalla.  Ostaja lienee Paavo Tikkanen, sillä 1854 merkitään painettu Renqvist & Saukon kirjapainossa sijaan tryckt hos Paul Tikkanen.  Hän myy painonsa 1854 kirjakauppiaalle Carl Christian Gröhn, joka ottaa Renqvistin kirjakaupankin haltuunsa, mutta myy samana vuonna painon kauppiaalle August Alexander Levón.  Faktori Fredrik Wilhelm Unggren ostaa 1858 Levónin painon.

1839:  Wasenius perustaa Helsinkiin kivipainon, jossa on yksi kivipainokone.

1840-luku:  Irlannissa Guy aloittaa Corkissa.  Se hankkii kivipainokoneen ensimmäisenä Corkissa.

1840:  Ruotsissa kirjapaino on 39 kaupungissa.  Kirjapainoja on 55, joista 19 Tukholmassa.

1840:  Leipzigissa on 24 kirjapainoa, joissa on 232 käsipainokonetta, 11 pikapainokonetta ja 672 työntekijää sekä seitsemän kirjakevalimoa 62 työntekijöineen.

1842:  Henrik Renqvist eli Heikki Kukkonen suunnittelee oman kirjapainon perustamista Sortavalaan, sillä räntti wärkit ja puustaimet olisi saanut Pietarista.  Sensuuriylihallitus ja senaatti hylkäävät 1844 hänen anomuksensa.  Hän käyttää Sortavalassa Holmströmin kirjapainoa, joka on perustettu lähinnä Renqvistin uskonnollisten teosten ja suomennosten tarpeisiin.

1843:  Suomen entisen aktiiviarmeijan majuri (Suomen kotimaiset sotavoimat hajoitettiin 1830) pälkäneläinen Johan (Jean) Anton Karsten (1795-1871) perustaa Kuopioon painon.  Faktoriksi palkataan Carl Wilhelm Holmström.  Karsten myy 1857 painonsa yhtiölle P Aschan ja Kumpp, jonka muodostavat kymnaasinlehtori Petter Adolf Aschan sekä tuomiokapitulinnotaarit KM Kiljander ja KHO Molander.  Painossa valmistetaan 1862 viroksi  virolaisten kansalliseepos Kalevipoeg.  Aschan ja kumppanit myyvät 1863 koko liikkeen Ahlqvistille ja maatalouskoulun johtajalle Antti Manninen (-1866).  Paino myydään vararikon jälkeen huutokaupassa kauppiaalle Iisak Inkinen.

1844:  Tervakosken paperitehtaan omistajan poika Georg Nordenswan (1813-74) saa erioikeuden perustaa Hämeenlinnaan paino, joka käynnistyy vasta 1847.  Faktoriksi löydetään viipurilainen kirjaltaja Gustaf Adolf Sjöblom (1825-1883).  Nordenswan myy 1857 painonsa hämeenlinnalaiselle kirjakauppiaalle FL Lund ja porvoolaiselle kirjakauppiaalle GL Sederström.  Paino myydään 1858 porilaiselle kymnaasinlehtorille Gustaf Erik Eurén (1818-72).

1844:  Ranskalais-venäläinen taiteilija Auguste Joseph Desarnod siirtää Pietarista kivipainon Porvooseen.

1845:  Charles Henry Olive Daniel (1836-1919) perustaa yksityispainonsa Daniel Press.  Hänen harrastuksensa on painaminen.

1846:  Kaarle Aksel Gottlund perustaa kirjapainon Helsinkiin.

1846:  Viipurilainen Johanna Cedervaller ja Poika perustaa sivukirjapainon Mikkeliin.  Anders Cedervallerin leski syntyjään amsterdamilainen Johanna (1783-1849) jatkoi painon toimintaa.  Poika Anders Fredric (-1877) jatkaa poikansa Anders Mårten kanssa painon A Cedervaller Poikineen toimintaa.  Paino myydään 1861 maisterille NA Zilliacus, joka 1859 lunastaa Alfthanin painon.

1846:  Pietarilainen faktori Carl Wilhelm Holmström (1815-) saa luvan perustaa paino Sortavalaan.  Hän oli faktorina Cedervallerin lesken painossa puoli vuotta ja muutti 1842 Kuopioon laittamaan kuntoon Karstenin painoa.  Holmström myy painonsa 1857 kirjakauppiaalle CG Clouberg, joka myy edelleen Alfthanille.

1848:  Porilainen kirjakauppias Carl Fredrik Sjöblom (1817-) saa erioikeuden perustaa kirjapaino Poriin, ja 1850 uusi paino on valmis.

1849:  Helsinkiin perustetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapaino, jonka syntysanat lausuttiin 1846.   Hankitaan yksi pikapainokone ja kolme rautaista kööpenhaminalaisen Hilarius Lindin valmistamaa painokonetta.  Kalustoluettelossa on 64 erilaista kirjakelajia, 93 kaksoiskastia, 13 latomaregaalia ja 10 kehilöregaalia.  Kirjapaino alkaa painaa 1847 perustettua Suometarta (1869-1918 Uusi Suometar ja 1919-91 Uusi Suomi).  Painoon hankitaan 1850 Fiskarsin konepajasta yksi käsipainokone, joka on ensimmäinen Suomessa valmistettu.  Kirjojen ja lehtien lisäksi muita painotuotteita ovat tilapäistyöt kuten asetukset, säännöt, kuulutukset, kiertokirjeet, lomakkeet, kuitit ja kutsukortit.  Höyrykone hankitaan 1867.  Uusi Suomi saa 1919 painon osake-enemmistön 3/4.  Lehti- ja painoyhtiö alkavat 1944 toimia yhteisenä osakeyhtiönä.

1850:  Saksassa eri painotuotteita painetaan yli kolme kertaa niin paljon kuin 1800, ja 1900 painetaan 2,5 kertaa niin paljon kuin 1850.  On huomattava, että painosmäärät kasvavat koko ajan.

1850:  Englannin kirjapainoteollisuuden työntekijöistä on yli kolmannes Lontoossa ja tuotannosta yli puolet valmistetaan siellä.  Kahdella kirjapainolla on noin 400 työläistä ja kahdella yli 200.  Ne neljä vastaavat yli kolmanneksesta Lontoon tuotannosta.  Lontoon painoista 80 prosentilla on enintään kolme työläistä.  Maalaispainajat myyvät paperitavaran, kirjojen ja lehtien lisäksi usein patenttilääkkeitä, hajuvesiä ja koruja.  He ovat usein postivaunujen, teattereiden ja arpajaisten asiamiehiä.

1850:  Virolainen litografi Jacob Johan Reinberg perustaa maalarioltermannin Carl Gustaf Söderstrand nimissä kivipainon Turkuun.  Nimeksi tulee 1853 J Schornings Lithographiska Inrättning.  Schorning käyttää typolitografista menetelmää, jossa tavallinen lados siirretään kivipintaan.  Hän valmistaa elektrotypialaattoja.  Menetelmä on luultavasti R Böttgerin sinkkilaattojen valmistus galvaanisina syövytteinä nimeltään elektrografia.  Schorning myy 1857 kivipainonsa, joka välikäsien kautta joutuu 1874 perustetulle yhtiölle Åbo Stentryckeri.  Se yhdentyy 1918 Tilgmannin helsinkiläisliikkeeseen.

1850:  Suomessa toimii 16 kirjapainoa, kun niitä 1830 oli yhdeksän.

1851:  Berliinissä perustetaan valtion kirjapaino.

1852:  Irlannissa W & G Baird perustetaan Belfastiin.

1853:  Aleksandr Herzen perustaa Lontooseen Vapaan venäläisen kirjapainon.  Aluksi Herzen julkaisee lehtiä Poljarnaja Zvezda - Pohjantähti ja Golosa iz Rossii - Ääniä Venäjältä.

1853:  Kauppias Björn Jonsson aloittaa painotoiminnan Islannin Akureyririssä julkaisemalla sanomaleheteä Nordri.  Nimeksi tulee 1862 Nordanfari.

1853:  Kokkolalainen kirjakauppias Nils Ferdinand Sandelin saa erioikeuden perustaa paino Pietarsaareen.  Paino aloittaa 1854 toimintansa, mutta se joudutaan lopettamaan 1855 kannattamattomana.

1854:  Suomessa on 20 kirjapainoa.

1855:  Grönlantilainen Rasmus Berthelsen painaa neljä vihkosta Godthaabissa Hinrich Rinkin johdolla, joka on hallituksen virkailija.  Rink löysi Brodersenin painon aineistoa ja ostaa myöhemmin Kööpenhaminasta pienen painokoneen ja kivipainokoneen.  Godthaabin paino - Tarkastajan paino aloittaa 1857.  Ensimmäinen kirja kertoo, kuinka grönlantilainen Pok ja ystävänsä Qiperoq kävivät Kööpenhaminassa.  Painaja on Rasmus Berthelsen apunaan Lars Möller.

1855:  Viipurilainen Johannes Alfthan (-1893) saa luvan perustaa paino Viipuriin.  Hän myy 1859 sen maisterille NA Zilliacus.

1856:  Kuopiolainen faktori Fredrik Ahlqvist (1829-) (runoilijaprofessorin August Engelbrekt Ahlqvist (Oksanen) veli) saa erioikeuden perustaa paino Kuopioon opettajan ja kirjakauppiaan Adolf Edvard Rongain kanssa.  Tarvikkeisto hankitaan Sandelinin pietarsaarelaispainosta.  Paino myydään 1862 toiminnan pysähdyttyä Bergdahlille Ouluun.

1858:  Hernhutilainen yhteisö lähettää Hollannista painokoneen lähetyssaarnaajalle Samuel Kleinschmidt, joka perustaa kirjapainon Grönlantiin Godthaabiin.  Hän painaa maantiedon kirjan Nunalerutit.  Hän painaa muutamia oppikirjoja, jotka kirjoittaa, latoo ja painaa itse.  Kleinschmidt kehittää kirjoitettua grönlanninkieltä, jolla ei tähän asti ole kirjoitussääntöjä.  Hän jättää 1859 lähetystyön ja ryhtyy opettajaksi.  Hän antaa painolle 1861 nimen Lähetyssaarnaajien paino.

1858:  Helsinkiläinen Theodor Sederholm (1832-81) saa erioikeuden painon pystyttämiseksi Helsinkiin.  Paino aloittaa vasta 1862.  Siellä on kaksi Koenig & Bauer Hagar -painokonetta ja käsipainokone.  Kun 1864 ryhdytään painamaan Hufvudstadsbladetia, hankitaan K&B kiertoliikkeinen pikapainokone, jolla valmistetaan 800-900 lehteä tunnissa.  Helsingfors Dagblad-lehteä varten hankitaan 1875 G Siglin berliiniläisliikkeestä hammaskiskovetoinen pikapainokone nopeudeltaan 1200 painamaa tunnissa.  Palosotilaat, kaartilaiset tai muut vääntävät pikapainokoneita.  Siellä painetaan 1864-66 Julius Krohnin toimittama Suomen ensimmäinen kuvalehti Maiden ja merien takaa.  Sederholm lopettaa 1872 pari vuotta aiemmin perustamansa kivipainon.  Talous romahtaa 1878, ja Sederholm myy konkurssipesän yhtiölle Helsingfors Tryckeri-bolag.

1858:  Helsingissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainon yhteyteen perustetaan kivipaino F Polén, jonka tekniseksi johtajaksi kiinnitetään 1862 saksalainen Ferdinand Friedrich Christoph Tilgmann (1832-1911).  Hän lunastaa 1863 1/3-osan Polénin kivipainosta.  Hän saa 1864 tehtäväkseen piirtää ja painaa valtion palkinto-obligaatiot ja leimamerkit.  SKSK tekee 1867 konkurssin, ja Tilgmann ostaa 1870 konkurssihuutokaupasta uuden kivipainokoneen, kun kivipaino myydään muilta osin kunnallisneuvokselle Erik Johan Stråhle.  Tilgmann avaa kivipainon ja saa luvan perustaa sen yhteyteen kirjapainon.  Hän jatkaa maanmittaushallituksen suuren Suomen yleiskartan valmistamista, joka on pantu 1864 alulle, ja saadaan 1872 päätökseen.  Suomen Pankki lähettää 1885 Tilgmannin ulkomaille perehtymään setelipainatukseen, ja 1886 hän saa laittaa kuntoon setelipainon, jossa on muun muassa kuparipainokoneita, ja jota hän johtaa rinnan oman liikkeensä kanssa.  Tilgmann perustaa 1891 kemigrafisen laitoksen.

1859:  Suomen senaatti päättää perustaa kansliatoimikunnan kustannusarvion perusteella kirjapainon.  Suomen Pankista siirretään käsipainokone ja välineistö.  Siellä painettiin Saimaan kanavan obligaatioita ja muita arvopapereita.  Aluksi painetaan punaisia 10 kopeekan postimerkkejä.  Keisarillisen Senaatin Kirjapainon tärkeimpänä säännöllisenä työnä on kauan Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetus-Kokous - Storfurstendömet Finlands Författnings-Samling.  Sen ohella painetaan lomakkeita, kiertokirjeitä, taulukoita, veronauhoja pelikortteihin ja teepakkauksiin sekä muita tilapäispainatteita.  Työaika on 7-13 ja 15-19.  Valtiopäivät 1863-64 aiheuttavat lisätöitä, mutta 1867 lähtien valtiopäiväpainatukset kuten eri säätyjen valiokuntien asiakirjat ja mietinnöt alkavat pitää painon työtahtia tiukalla.  Pöytäkirjoja joudutaan painattamaan muissakin painoissa.  Tilastollinen toimisto ryhtyy teettämään painotyönsä valtion painossa.  Paino hankkii 1873 Koenig & Bauerilta pikapainokoneen, joka toimii vetotangoilla kolmen vahvakätisen kaartilaisen käyttämänä 1883 asti, jolloin ihmistyövoima korvataan kaasumoottorilla.  Painossa on 1892 neljä pikapainokonetta.  Virastot velvoitetaan 1906 maksamaan teettämänsä painotyöt.  Nimeksi tulee 1918 Valtioneuvoston Kirjapaino.

1859:  Kirjakauppias Gustaf Leopold Söderström (1831-1912) saa erikoikeuden perustaa Porvooseen painon, joka on 1860 kunnossa.  Hänen nimissään ilmestyi 1857 kolme teosta.  Borgå-Bladet ja Den Evangeliske Budbäraren alkavat ilmestyä 1861.  Söderström julkaisee Runebergin ja Topeliuksen teokset.  Poika Werner Leopold (1860-1914) kustantaa 1883-87 G Weberin maailmanhistorian mukailtuna suomennoksena Yleinen ihmiskunnan historia 32 vihkona 3550 kappaleen painoksena, ja se tuottaa runsaan voiton.  Werner ostaa 1888 kirjapainon isältään.

1860:  EO Reuter perustaa Tammisaareen kirjapainon ostettuaan 1859 Gottlundin Helsingissä 1850 lähtien varastoidun painon.  Uno Cygnaeus takaa lainan, jolla latoja MF Huhtin ostaa 1863 painon Jyväskylään, jonne se siirretään 1864.

1862:  USAssa perustetaan valtion kirjapaino Bureau of Engraving and Printing.  Aluksi siellä neljä naista ja kaksi miestä valmistaa dollarin seteleitä.  Painossa on 1800-luvun lopussa 2500 työläistä ja 125 konetta sekä 1914 jopa 406 latomakonetta, 22 rotaatiota ja 108 pikapainokonetta.

1862:  Johan Bergdahl ostaa painon Kuopiosta ja liittää sen sitomoonsa Oulussa.  Pohjan Tähti alkaa 1866 ilmestyä, ja painetaan useita lehtiä.  Marinonin lisäksi hankitaan 1905 Koenig & Bauerilta pikapainokone.  Poika BB Bergdahl myy painon 1906 Sanomalehti-osuuskunta Liitolle.

1863:  John Curwen perustaa painon Lontooseen.  Pojanpoika Edward Johnstonin oppilas Harold Spedding Curwen (1885-1949) ottaa 1911 painon haltuunsa.  Hän vähentää yli 200 kirjaintyyppiä yhteen: Caslon Old Face.  Myöhemmin hän ottaa käyttöön tyypit Imprint ja Goudy Kennerley.  Paino toimii Caslonin periaatteiden mukaan.

1864:  Tammisaarelainen Mathias Fredrik Huhtin (-1866) perustaa Jyväskylään painon, jonka hän osti Reuterilta Tammisaaresta Uno Cygnaeuksen taatessa lainan.  Hevoskuorman mukana tulee ummikkoruotsalainen oppipoika.  Painetaan Koti ja Koulu-lehti.  Piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt (Kilpinen) ostaa 1867 konkurssipainon kuolinpesältä ja myy 1871 Karl Gustaf Göösille (1837-) ja muille.  Nimeksi tulee K Göösin ja Kumpp kirjapaino.  Göösin 1871 perustama koulutarvikeliike yhdistetään 1872 Alexander Georg Weilinin kirjakauppaan, ja nimeksi otetaan Weilin & Göös.  Göös ostaa kumppaneiden osuudet painosta ja muuttaa 1883 Helsinkiin.

1866: Bosnia-Herzegovinan toisen kirjapainon perustaa Ignjat Sopron Sarajevoon.  Painossa luultavasti painetaan Omer Humo (1808-80), Sehlet-ul-vusul - Katsaus islamin tieteeseen, mutta painovuosi on tuntematon.  Kirja on serbiankielinen, mutta ladottu arabialaisin kirjakkein.  Painossa on kyrillisiä, latinalaisia, arabialaisia, kreikkalaisia ja hebrealaisia kirjakkeita.

1866:  Frans Wilhelm Frenckell perustaa kirjapainon Tampereelle.

1867:  Kuopion Kirjapaino-osakeyhtiö ostaa Manninen & Ahlqvistin kuopiolaispainon ja alkaa julkaista lehteä Tapio.

1868:  Moskovassa on 77 kirjapainoa.

1860-luvun loppu:  Suomessa on 20 kirjapainoa ja neljä kivipainoa.

1870:  Heinrich Ernst Poeschel, Justus Naumann ja Emil Trepte perustavat painon Poeschel & Trepte.  Poika Carl Ernst Poeschel (1874-1944) tulee 1906 mukaan yritykseen.  Hän kuolee kuusi kuukautta sen jälkeen, kun hänen talonsa ja arkistonsa tuhoutuvat ilmahyökkäyksessä.

1872:  Herzegovinassa perustetaan Tiskara Poslanstva katolickog - Katolisen lähettilään kirjapaino, joka julkaisee almanakkoja ja oppikirjoja Herzegovinan katolisia kouluja varten.

1872:  Sveitsissä on yli 300 kirjapainoa.

1872:  Tanskassa on 127 kirjapainoa, joista 43 on Kööpenhaminassa.

1873:  Kunnallisneuvos Erik Johan Stråhle perustaa Litografiska Tryckeribolagetin kahden litografin ja kahden kivipainajan kanssa.  Stråhle ja kaksi kivipainajaa luopuvat 1880-luvun alussa yrityksestä, mutta litografit perustavat 1884 uuden yhtiön, jonka on määrä ottaa käyttöön stereotypia, valopaino ja sinkkisyövytys, mutta he eivät saa riittävästi osakkeenmerkitsijöitä.  Konkurssihuutokaupassa 1885 lunastaa painon nimiinsä kartanpiirtäjä Carl Henrik Nummelin, joka pari vuotta aikaisemmin sijoitti puunpiirustuslaitoksensa kivipainoon, ja perustaa yhtiön Litografiska Aktiebolaget i Helsingfors.  Konkurssissa 1886 jäännökset myydään konsulille Gösta Sundman: G Sundmans Litogr Atelier.

1874:  Johan Frans Olán perustaa kirjapainon JF Olán Tampereelle.

1874:  Lyseon kollega Henrik Piipponen saa luvan perustaa kirjapaino Joensuuhun ja julkaista lehteä Karjalatar.  Aluksi ostetaan Helsingistä vanha rautainen käsipainin ja 1888 pikapainin.  Nimeksi tulee 1876 Painoyhtiön Kirjapaino, 1887 Joensuun Painoyhtiön Kirjapaino ja 1893 Joensuun Kirjapaino.

1875:  Viipuriin perustetaan Östra Finlands Tryckeri painamaan lehteä Östra Finland.

1875:  Suomessa on 29 kirjapainoa.

1876:  Turussa perustetaan Åbo Boktryckeri, joka ostaa Granlundin Kirjapainon.  Höyrykirjansitomo perustetaan 1899 ja nimeksi vaihdetaan Polytypos.  Sitomo myydään 1901 Helsinkiin.

1876:  Vaasaan perustetaan uusi kirjapaino, mutta se ei menesty.

1876:  Oulun Kirjapaino-osakeyhtiö perustetaan julkaisemaan lehteä Pohjois-Suomi.  Tulipalon 1883 jälkeen tähteet myydään faktorille Malmberg, joka perustaa Oulun Uuden Kirjapainon.  Hän myy 1883 painon Konrad Fredrik Kivekkäälle, Kaiku-lehden perustajalle.  Paino myydään 1905 Osakeyhtiö Kaiulle ja 1907 liittymälle Osakeyhtiö Oma Kanta, joka yhdistetään 1924 Kirjola Osakeyhtiöön.

1876:  Etelä-Savon Kirjapaino perustetaan Savonlinnaan.

1877:  Uusi kirjapaino pikapainokoneineen saadaan kuntoon Helsingfors Dagbladille.  Paino asetetaan 1884 Tervakosken vaatimuksesta vararikkotilaan.

1877:  Kaartinkapteeni Robert Lagerborg ja filosofian maisteri Karl Henrik Linfholm saavat erioikeuden Helsingfors Dagbladin kirjapainon perustamiseen.  Helsinki saa varsinaisen sanomalehtipainon.  Lehti painetaan kaksisylinterisellä ja kaasumoottorikäyttöisellä Marinonilla, ja tilapäistöitä varten on Liberty.  Paino myydään 1888 huutokaupassa lennätinhallituksen alisihteerille nimineuvos Woldemar Westzynthius, joka avaa 1887 Suomen ensimmäisen lehdistölle perustetun sähkösanomatoimiston.

1877:  HF Helminen, Kaarle Jaakko Gummerus (1840-1898) ja Jaako Länkelä perustavat Jyväskylän Kirjapainon.

1878:  Moskovassa on sata kirjapainoa.

1878:  Kirjanpainaja Gust Bergroth perustaa Kuopion Uuden Kirjapainon julkaisemaan 1879 lehteä Savo.  Siihen yhdistetään Halosen Kirjapaino Helsingistä ja JA Karstenin 1843 perustama Kuopion ensimmäinen kirjapaino.  Emil Vainio tulee 1890 kirjapainon johtajaksi.  Painoon  hankitaan 1891 ensin höyrykone ja sitten oma sähkölaitos.  Liikettä jatkamaan perustetaan 1898 yhtiö Kuopion Uusi Kirjapaino.  Nimeksi otetaan 1942 Kirjapaino Savo.

1878:  Tehtailija Wilhelm Pasi ja kauppias W Parmanen perustavat Kristiinankaupunkiin Kansallis-kirjapainon.

1879:  Kristiinankaupunkiin perustetaan toinen pieni paino.

1880-luku:  Virossa on 20 kirjapainoa.  Näistä suurin on Heinrich Laakmannin paino Tartossa.  Laakmann opiskeli painamista Frankfurtissa ja Pariisissa Firmin Didotin opastuksella ja muutti Saksasta Tarttoon.

1881:  Norjassa on 106 kirjapainoa 45 kaupungissa.  Painoista 24 sijaitsee Kristianiassa.

1881:  Tampereen Kirjapaino perustetaan painamaan vanhasuomalaista Aamulehteä.  Paino syyllistyy vuosisadan vaihteen tienoilla alipalkkaisten oppilaslaumojen "armeija tyttöjä" riistokäyttöön.  Kirjapaino saa 1890 höyryvoiman käsivoiman tilalle ja 1891 sähkövalon.  Paino ostaa 1909 ensimmäisen rotatiokoneensa, joka on 16-sivuinen. 

1881:  Raumalla perustetaan Ludv Långforsin kirjapaino, joka on 1883 Rauman Kirjapaino.  Rauman Lehti alkaa 1882 ilmestyä.

1881:  Sortavalan Kirjapaino perustetaan.  Se julkaisee lehteä Laatokka.  Latomakone Typograph hankitaan 1907.

1881:  Perustetaan Wuoksen kirjapaino julkaisemaan lehteä Wuoksi.  Paino myydään 1899.

1881:  Mikkelin Kirjapainoyhtiö perustetaan julkaisemaan lehteä Pellervo.

1881:  Kristiinasta siirretään Vaasaan pieni kirjapaino ja lehti Ahti, joka lopetetaan ja paino myydään Uuteenkaarlepyyhyn.

1881:  Uusikaarlepyyläinen lukkari Johan Wilhelm Nessler ostaa Vaasasta Wilhelm Pasin pienen kirjapainon ja alkaa julkaista lehtiä.

1881:  Rehtori JF Grönroos (-1883) ostaa Helsingistä pienen painon ja siirtää sen Tammisaareen.  Painosta tehdään 1892 osakeyhtiö Ekenäs Tryckeri.

1881:  Kirjanpainajat Schultz ja Rautio perustavat Heinolan Kirjapainon.  Se tuhoutuu 1941 ilmapommituksessa.

1882:  Turussa perustetaan Åbo Tidnings Tryckeri-Aktiebolag.

1883:  Ruotsissa on kirjapaino 62 kaupungissa.  Kirjapainoja on 186, joista 32 Tukholmassa.

1884:  Haminan ensimmäinen kirjapaino Tryckeri- och Tidningsaktiebolag i Fredrikshamn aloittaa toimintansa.

1884:  Johan Isak Kloström (1852-90) perustaa kirjapainon JI Kloströms Boktryckeri Kokkolaan.  Siellä painetaan Norra Posten.  Paino myydään 1899 faktorille Antti Hautala (1872-), joka myy 1903 sen Eero Huimalle.

1884:  Suomessa on 37 kirja- ja kivipainoa.

1886:  Wiipurin Sanomain kirjapaino perustetaan julkaisemaan lehteä.  Molemmat myydään 1888 kirjailijalle Matti Kurikka.  Vararikossa 1894 molemmat myydään edelleen.  Kirjapaino muodostetaan 1901 osakeyhtiöksi Karjalan Kirjapaino.  Hankitaan 1905 Linotype ja 1907 rotaatio.

1886:  Auralle perustetaan kirjapaino Turkuun.  Lehdelle hankitaan 1905 rotaatio König & Bauer, 1906 Linotype  ja 1911 jo 16-sivuinen rotaatio Vomag.

1887:  Uuskaupunkilainen kauppias ja vaakamestari JF Holmström saa painoasiain ylihallitukselta luvan perustaa kirjapaino.  Nystads Tryckeri perustetaan 1890.

1888:  Saksassa on 4655 erilaista painolaitosta, joissa työskentelee 72 000 ihmistä.  Leipzigissa 1887 on 89 kirjapainoa, 65 kivipainoa, seitsemän nuottipainoa ja 91 xylografista laitosta sekä 510 kirjakauppaa.

1888:  Englantilainen arkkitehti, sisustusarkkitehti, taiteilija,  graafikko, kirjainmuotoilija, kalligrafi, kirjailija, runoilija, maalari ja sosialisti William Morris (1834-96) katselee taiteilijan Sir Emery Walker taikalyhtyesitystä Lontoon taideteollisuusnäyttelyssä Arts and Crafts Exhibition Societyn tilaisuudessa.  Morris aloittaa innoittuneen harrastuksen perustaa yksityinen paino pystyttämällä 1891 kirjapainon Kelmscott Press Hammersmithiin Lontoossa.  Painon tavoite on esteettinen ja vain rajoitetun asiakaskunnan palvelu.  Koneet ovat käsipainimia, ja paperi käsintehtyä.  Morris piirtää kirjaimet, jotka leikkaa kaivertaja Edward P Prince.  Kirjaimen Jenson-Morris, myöhemmin Golden Type 1889 esikuvina ovat Jensonin venetsialaisantiikvat.  Valaja on Sir Charles Reed.  Troy Type 1891 ja Chaucer Type 1892 perustuvat goottilaistyylisiin esikuviin.  Morris protestoi teollisuustuotteiden rumuutta vastaan ja teollistamisen käsityöläistä heikentävää vaikutusta vastaan.  Hänen yhteistyökumppaninsa on painaja ja kaivertaja Sir Emery Walker (1851-1933), joka perusti 1866 kumppaninaan Walter Boutall kaivertamon Walker & Boutall.  Kelmscott Press julkaisee lakkauttamiseensa 1898 mennessä 52 kirjaa 66 osassa.  Pääkuvittaja on Sir Edward Burne-Jones (1833-98).  Morris yhdistää puupiirroksen ja kirjakkeen.  Kunnianhimoisin teos on neljän vuoden työn tulos Works of Geoffrey Chauser 1896.  Sitä painetaan 425 kappaletta käsintehdylle paperille, jonka valmistaja on Joseph Batchelor Kentistä ja 13 pergamentille, jonka valmistaja on Henry Band Brentfordista.  Burne-Jones suunnittelee kuvituksen, joista WH Hooper kaivertaa 87 puupiirrosta.  Morris suunnittelee alkukirjaimia 384, reunuksia 57, ornamentteja 1082 ja kansia 28 kappaletta.  Useimmat kirjat painetaan koneella Super Royal genuine Albion Press.  Kelmscottin Chaucer 1896 kestää painaa vuoden ja kahdeksan kuukautta.  Siinä on puupiirrosnimiö- eli tittelisivu.   Sydney Cockerell ja FS Ellis jatkavat painoa 1898 asti.  Yksityisillä painoilla on virkistävä vaikutus kirjankuvitukseen yleensä.

1888:  Jyväskylässä aloittaa Keski-Suomen Kirjapaino.

1888:  Kollegianasessori FW Jalander perustaa Lappeenrannan Uutisten Kirjapainon.  Monien myyntien jälkeen faktorin KF Virtamo (-1907) leski myy painon ja lehden Itä-Suomen Sanomat Kansalliskirjapainolle.

1889:  JW Heickell perustaa Raaheen kirjapainon Heickell & Sarelius painamaan Raahen Sanomia.  Se ilmestyy vajaan vuoden.  Heickell muuttaa 1896 Raahesta ja kirjanpainaja R Rossander ryhtyy hoitamaan kirjapainoa.  Raahen Lehti alkaa 1897 ilmestyä kerran viikossa.

1889:  Savo-Karjala painetaan Otto Wilhelm Backmanin kirjapainossa.  Höyrykoneen jälkeen hankitaan oma sähkölaitos 1892.  Faktori KF Malmström ostaa 1900 painon, ja 1908 pidetään konkurssihuutokauppa.

1889:  Insinööri Robert Huber perustaa Helsinkiin kirja- ja kivipainon, jonka johtajana on ruotsalainen Gustaf Arvidsson, toimintamuotoina litografiatyöt, valopaino, fotolitografia ja fototypia (sinkkisyövytys).  Arvidsson lunastaa 1890 Sundmanin litografisen laitoksen, ja nimeksi tulee Gust Arvidssons Litografiska Atelier.  Yhtiö liitetään 1918 Helsingin Keskuskirjapainoon.

1890:  Perustetaan Oulun Kirjapaino Osakeyhtiö ottamalla vanha nimi, ja tänne siirretään Oulun Ilmoituslehti.  Paino hankkii 1895 paloöljymoottorin.  Nimeksi tulee 1915 Kirjola.

1890:  Oululainen Heickell & Sarelius ostaa raahelaispainon ja myy 1890 sen KG Hellsténille Helsinkiin.

1890:  Suomessa on 58 kirja- ja kivipainoa.

1891:  Helsingin Uusi Kirjapaino perustetaan.  Siellä painetaan 1892 ensimmäinen omassa kirjapainossa valmistettu Päivälehden numero.  Vanha kaksoispikapainokone Marinoni valmistaa 4-sivuisen lehden 2000 kappaletta tunnissa.  Painossa painetaan myös Työmies siihen saakka, kun se saa oman painon.  Pilalehti Matti Meikäläinen syntyy Päivälehden painossa.

1891:  Ålands Tidnings-Tryckeri perustetaan Maarianhaminaan.

1891:  Pietarsaareen perustetaan pieni kirjapaino.

1892:  Painoylihallitus myöntää luvan Porilaisen kirjapainon perustamiseen, ja Porilainen alkaa ilmestyä.

1892:  Pohjalaisen kirjapaino perustetaan Vaasaan painamaan lehteä Pohjalainen.  Paino hankkii pikapainokoneen ja 1898 rotaation.

1892:  Victor Petterssonin kirjapaino aloittaa Helsingissä toimintansa ja hankkii pikapainokoneet Johannisberg ja kaksi Augsburgia, Liberty-painokoneen, viisi pikkupainokonetta, erikoiskoneita ja stereotypointilaitteiston.  Konkurssin 1893 jälkeen uusi yhtiö jatkaa, ja nimeksi otetaan 1899 Kauppakirjapaino.  Kaasumoottorin tilalle otetaan sähkömoottori.  Painetaan 1917 lehteä Svenska Tidningen, joka yhdentyy 1921 Dagens Pressiin ja muuttaa Hufvudstadsbladetin painoon.  Seurauksena Kauppakirjapaino lopettaa.

1892:  Tryckeri- och Tidnings Aktiebolaget i Borgå perustetaan julkaisemaan vapaamielistä sanomalehteä Borgå Nya Tidning.

1893:  Kymin Kirjapaino perustetaan ja siellä painetaan lehti Kymi.  Vajaan neljän kuukauden kuluttua lehti lopetetaan ja paino suljetaan.  Latomo myydään Wiipurin Sanomain painolle ja painokone Haminan Sanomain painolle.

1893:  Wiipurin Uusi Kirjapaino- ja Sanomalehti perustetaan.  Painon käyttöön otetaan valaistusta ja painokoneen sähkömoottoria varten sähkö ensimmäistä kertaa Suomen kirjapainoissa.  Paino ostaa 1904 Typographin.  Paino myydään 1918 Kauppalehdelle Helsinkiin.

1894:  Englantilainen CH St John Hornby perustaa yksityispainon Ashendene Press, jonka innoittaja on William Morris.  EB Prince leikkaa 1901 patriisit painolle Subiaco-tyypin mukaan.  Eric Gill muotoilee painolle kirjaimia 1935 saakka.

1894:  Ranskalainen piirtäjä Lucien Pissarro (1863-1944) perustaa Eragny Press -yksityispainon.  Nimi tulee normandialaisesta kylästä, jossa hän työskenteli isänsä taidemaalari Camille Pissarro kanssa.  Paino saa luvan käyttää Vale-tyyppiä, jonka suunnittelija on Charles Ricketts, ehdolla että Eragnyn Vale-tyypillä painetut kirjat jaetaan Vale Pressin tilaajille.  Pissarro muotoilee 1900 Brook-tyypin.  Monessa kirjassa on värillisiä puupiirroksia, jotka leikkaa Pissarro tai hänen englantilainen vaimonsa Esther.  Eragny Press lopetetaan 1914 tuotettuaan 32 kirjaa.

1895:  Victor Heynos Bok- och Accidenstryckeri perustetaan painamaan lehteä Wasa Nyheter.  Paino myydään 1896 Tidningsaktiebolaget Wasalle ja 1904 Antti Hautalalle, joka liittää sen omaan painoonsa.

1896:  Englantilainen taiteilija Charles Ricketts (1866-1931) ja rikas lakimies W Llewellyn Hacon perustavat Vale Press -yksityispainon, joka toimii vuoteen 1903 asti.

1896:  Käkisalmen Kirjapaino- ja Sanomalehti-osakeyhtiö perustetaan julkaisemaan lehteä Itä-Karjala.  Painon ja lehden ostaa 1906 Kaakkois-Karjalan Kirjapaino-osakeyhtiö.

1896:  Iisalmeen perustetaan kirjapaino painamaan 1897 lehteä Salmetar.

1896:  Raaheen perustetaan paino Raahen Lehteä painamaan.

1897:  Kotkassa perustetaan Kotka Tryckeriaktiebolag.  Se painaa sanomalehteä Kotka Nyheter.

1897:  Porissa perustetaan kirjapaino- ja kirjakauppaliike Uoti & Grönroos.  Se siirretään 1898 Tampereelle.

1897:  Kaarle Jaakko Gummerus (1840-98) perustaa Jyväskylään oman kirjapainon.  Kahta painokonetta käyttää paloöljy- eli petrolimoottori.  Gummerus hankki 1884 sitomon.  Paino hankkii 1911 Linotypen, jota käytetään Keski-Suomen Sanomien ja kirjojenkin latomiseen.

1897:  Kristiinankaupunkiin perustetaan Tryckeri- och Tidnings-aktiebolaget i Kristinestad painamaan lehteä Kristinestads Tidning.  Paino hankkii pikapainokoneen Augsburg, Karl Krausen leikkuukoneen, Siglin lävistyskoneen ja tiikelin.

1897:  Kristiinankaupunkiin perustetaan Kansalliskirjapaino, joka painaa Suupohjan Kaikua.

1897:  Kokkolassa perustetaan Österbottningen.

1897:  Kemiin perustetaan JE Åsvikin kirjapaino painamaan lehteä Perä-Pohjolainen.  Nimeksi 1903 tulee Kemin Kirjapaino.  Se palaa 1910.

1898:  Moskovassa on yli 200 kirjapainoa.

1898:  Arkkitehti Charles Robert Ashbee (1863-1942) perustaa yksityispainon Essex House Press jatkamaan Kelmscottin perinnettä.  Ashbee taistelee englantilaista kaupallisuutta vastaan.  Hän muotoilee Endeavour-tyypin.

1898:  Jakobstads Tryckeri och Tidnings aktiebolag perustetaan Pietarsaareen.  Se hankkii 1899 oman painon, 1905 sähkökäyttöiset painokoneet, 1910 Koenig & Bauerin pikapainokoneen, 1906 Typographin ja 1914 Intertypen.

1898:  Juho Wilho Heickell siirtää painonsa Haaparannasta Tornioon.

1898:  Helsingissä johtajat Kasimir Lilius ja Hugo Hertzberg  perustavat painon Lilius & Hertzberg, joka hankkii kaksi kirja- ja neljä kivipikapainokonetta, kemigrafisen laitoksen, kirjansitomon ja kotelotehtaan.  Alifaktoriksi palkataan 1901 helsinkiläinen Jalmari Helle (1879-1909), joka on laajasti opiskellut berliiniläisissä ja pariisilaisissa kirjapainoissa sekä ammattikouluissa.  Hänet nimitetään 1903 ylifaktoriksi.  Helle tekee aloitteen ammattilehden Kirjapainotaito perustamiseksi, joka painetaan 1907-18 Lilius & Hertzbergillä.  Yritys myydään 1918 kirjankustantajalle Holger Schildt, joka myy siitä kivipainon ja kotelotehtaan Tilgmannille.

1898:  Loviisassa perustetaan Östra Nylands Tidnings- och Tryckeri.

1899:  Helsinkiin perustetaan Alex F Lindbergin kirjapaino, johon liitetään Lindbergin 1896 perustama pieni pussi- ja kirjekuoritehdas.  Yhtiön nimeksi 1908 tulee Lindbergs Tryckeri - Lindbergin Kirjapaino.

1899:  Joensuuhun perustetaan Pohjois-Karjalan Kirjapaino ja lehti Pohjois-Karjala, joka lopetetaan 1906 ja ryhdytään julkaisemaan lehteä Karjalan Sanomat.  Painoon yhdistetään 1918 Joensuun Kirjapaino.

1899:  Vaasaan perustetaan CA Heinzes Boktryckeri.

1899:  Yhtiön Jakobstads Tryckeri- och Tidnings Ab perustava kokous pidetään.

1899:  Oulussa asianajaja Juho Raappana ostaa painon, jossa alkaa painaa perustamaansa lehteä Kaleva.  Paino myydään 1904 Kalevan Uusi Kirjapaino-osakeyhtiölle, joka hankkii 1905 uuden painokoneen ja Linotypen.  Kirjapaino-osakeyhtiö Kaleva ostaa 1907 painon ja lehden sekä 1916 toisen Linotypen ja 1920 painokoneen Heureka (tilattu jo 1914).

1800-luvun loppupuoli:  Espanjalainen arabisti Francisco Codera y Zaidín (1836-1917) on myös typografi.  Hän perustaa työhuoneeseensa pienen arabialaisen kirjapainon, jossa hän itse ja hänen kouluttamansa opiskelijat latovat.

1800-1900-lukujen vaihde:  Pieniä kivipainoja perustetaan Helsinkiin, Turkuun, Viipuriin, Tampereelle ja Vaasaan.

1900:  Ksylografi Emery Walker ja asianajaja kirjansitoja Thomas James Cobden-Sanderson perustavat painon Doves Press.  Sen typografia on niukkaa, eikä kirjoissa ole kuvitusta.  Raamattu ilmestyy 1905 viidessä osassa.  Se on ladottu ja painettu käsin.  Latojasta JH Mason tulee Lontoon kirjapainokoulun johtaja.  Kalligrafi Edward Johnston on alkukirjainten piirtäjä.  Edward B Prince leikkaa patriisit painolle.  Doves Press julkaisee 51 kirjaa ennen sulkemistaan 1916.  Silloin TJ Cobden-Sanderson heittää patriisit, matriisit ja kirjakkeet Hammersmith-sillalta Thamesiin.

1900:  Leipzigissa on 149 kirjapainoa, joissa on 189 käsipainokonetta, 772 pikapainokonetta, 36 kaksiväripainokonetta ja 20 rotaatiokonetta sekä 299 apukonetta.  Työntekijöitä on yli 5000.

1900:  Turussa faktori Johan Adolf Salminen perustaa Ammattilaisten Kirjapainon, jossa muun muassa painetaan Länsisuomen Työmies.  Painoon ostetaan aluksi Virkin kirjapaino Haminasta.  Sanomalehtiprässi on poljettava ja siviilityöprässi käsivoimalla pyöritettävä.  Sanomalehtikone vaihdetaan 1902 parempaan, ja siihen hankitaan petrolimoottori.  Lehden nimeksi tulee 1905 Sosialisti.  Sanomalehtirotatio ostetaan 1907 ja siviilitöihin Miehle, jotka toimivat sähkövoimalla.  Kaksi latomakonetta hankitaan 1912.  Painossa on myöhemmin kaksi pikapainokonetta Augsburg ja Mailänder.

1900:  Perustetaan Hämeenlinnan Uusi Kirjapaino, joka 1912 ostaa konkurssiin menneen Hämeen Sanomat.  Paino ostaa 1906 Linotypen ja 1916 Monotypen.

1900:  Mikkeliin perustetaan Kirjapainoyhtiö Valo.

1900:  Oululainen kirjapainotaituri Herman Herkko Willehard Marjamaa (1871-) ryhtyy Oulussa kirjanpainajaksi ja paperikauppiaaksi.  Hän julkaisee kaunokirjallista viikkolehteä Nyyrikki 1904 alkaen Juho Raappanan kanssa, joka pakinoi Kalevaan nimimerkillä Nyyrikki.  Painoon hankitaan 1908 ladontavälineistöä ja 1916 pikapainokone Augsburg.

1901-02:  Anders Verner Nylander osallistuu routavuosien aktivistiseen toimintaan, ja Kauppakirjapaino pitää yllä salaista sivupainoa, jossa valmistetaan poliittisia propagandalehtisiä.  Sen latomoksi on järjestetty yksi toimittajan Ernst von Wendt asunnon huone, jossa kastit on kätketty suureen lukittuun puulaatikkoon.  Nylander ja Lauri Lyytikäinen latovat usein illasta aamuun.  Kutsunnoista kieltäytynyt latoja Edvard Elias Happonen purkaa kehilöt päiväsaikaan näkemättä koskaan ketään.  Painaminen tapahtuu polkupainimella, joka jyskyttää niin äänekkäästi, että se pitää siirtää naapuritalon rohdoskaupan kellariin.  Painopaikaksi merkitään G Th Jacob, Berlin, jonka vuoksi venäläinen santarmisto suorituttaa perusteellisia, mutta tuloksettomia tutkimuksia Berliinissä.  Happonen kuljettaa kastit ja painaja K Skogster (sittemmin Soidinsalo) painokoneen vapaaherratar Fanny von Wendt maatilalle Emäsaloon Porvoon lähelle.  Pientä kirjapainoa vielä käyttävät toimittaja von Wendt ja Happonen, joka painaa siellä noin 250 000 lentolehtistä.  Niistä useimmat ovat kaksisivuisia.  Kun 1903 saadaan vihje, että on odotettavissa kotitarkastus, niin painokone puretaan ja kaivetaan yhdessä valmiiden lehtisten ja kirjakkeiden ynnä muiden tarvikkeiden kera maahan, kun taas kastit ja puolivalmiit painatteet pannaan säkkeihin ja upotetaan mereen.  Kahden vuosikymmenen kuluttua löydetään sattumalta erään lahonneen ladon alaista maata kaivettaessa joitakin tuohon vanhaan painokoneeseen kuuluneita osia, ja se saa sijansa Suomen Kansallismuseossa.

1902:  Elizabeth Corbet Yeats ja Lily Yeats sekä Evelyn Gleeson perustavat Dundrumiin Irlantiin yrityksen Dun Emer Press and Industries, jonka tarkoituksena on elvyttää Irlannin teollisuutta ja työllistää irlantilaisia tyttöjä.  Paino on osa naisten ammattiosuuskuntaa.  Painamisen lisäksi opetetaan ja harjoitellaan muita ammatteja.  Paino-osasto erotetaan 1908 yksityispainoksi nimellä Cuala Press.

1902:  Kristiinankaupunkiin perustetaan Tapion kirjapaino, joka myydään 1912 huutokaupalla.

1902:  Tornioon perustetaan Uusi Kirjapaino painamaan Tornion Uutisia, joka lakkaa 1912.  Paino myydään 1913 Kaskisiin.

1902:  Helsinkiin perustetaan kivipaino Öflund & Pettersson.  Se ottaa 1916 haltuunsa Liewendalin vanhan entisen Tengströmin kivipainon ja liittyy 1918 viiden suuren kivipainon muodostamaan yhtymään F Tilgmann.

1903:  Veljekset Hugo ja Carl Lagerström perustavat Tukholmaan painon.

1903:  Kirjanpainaja KF Bäckman perustaa KF Bäckmanin Kirjapainon.  Nimi on 1906 lähtien KF Puromiehen Kirjapaino.  Se ostaa 1906 Suomen ensimmäisen Monotypen  ja 1928 kaksivärisen kaksoisvuorokoneen Edouard Lambert, joka on laatuaan ensimmäinen Suomessa.

1903:  Sanomalehti-osakeyhtiö Mikkelin (Mikkelin Sanomain) Kirjapaino perustetaan.  Siellä painetaan suomalaisen puolueen äänenkannattaja Mikkelin Sanomat (perustettu 1885).

1903:  Kirjanpainaja Antti Hautala siirtää Kokkolasta osan kirjapainoaan Vaasaan, jossa painossa aletaan käsivoimin painaa Vaasa-lehteä.

1904:  Viipurin Työväen Sanomalehti- ja Kirjapaino-osuuskunta perustetaan.  Viipurin työväenyhdistys ostaa erään kirjapainon osuuskunnalle.  Vanhan painokoneen lisäksi hankitaan 1910 Linotype, 1912 Heureka pikapainokone ja 1913 Linotype.  Kukoistavan yrityksen omaisuus määrätään 1918 Viipurin valloituksen jälkeen takavarikoitavaksi, ja 1919 se jatkaa toimintaansa.

1905-06:  Moskovan keskustassa Lesnajakadulla Butyrskaja-vankilan vieressä toimii Venäjän sosialidemokraattisen puolueen VSDTP keskuskomitean maanalainen kirjapaino.  Sieltä ilmestyy sanomalehtien Rabotsh ja Partiinyje izvestija ensimmäinen numero sekä lentolehtisiä ja julistuksia.

1905:  Edvard Lammin-Koskinen ja Emil Moilanen perustavat kirjapainon Sana Helsinkiin.

1905:  Kirjanpainaja Juho Alfred Hovi perustaa Lahteen painon, mutta luovuttaa 1906 sen Lahden Lehdelle, joka joutuu 1909 vararikkoon.  Painon ottaa haltuunsa toimittaja O Marjanen, joka painaa Lahden Sanomia nimellä Lahden Uusi Kirjapaino.  Siihen liitetään 1914 Uusmaalainen ja nimeksi tulee Etelä-Suomen Sanomat.  Paino tekee vararikon, ja 1914 perustetaan Etelä-Suomen Sanomain Kirjapaino-osakeyhtiö, joka ostaa painon.  Siihen liitetään 1919 Kanervan kirjapaino.

1905:  Perustetaan Lahden Kirjapaino- ja Sanomalehti Osakeyhtiö, joka julkaisee lehteä Lahti.

1905:  Länsi-Suomen kirjapaino, kirjansitomo ja taulujenkehystämö perustetaan Raumassa.

1905:  Kemin Uusi Kirjapaino perustetaan.

1905:  Hermann Geidelin Kirjapaino ja Paperikauppa perustetaan Helsinkiin.

1906:  Irlannissa Dubliniin perustetaan Maunsels.

1906:  Porissa työväenjärjestöt perustavat kirjapaino- ja kustannusliikkeen Osuuskunta Kehitys, joka alkaa painaa Andersinin painossa painettua Sosialidemokraattia.  Kehitys hankkii Koenig & Bauerilta pikapainokoneen ja pieniä siviilitöitä varten Victorian.  Käyttövoimana on öljymoottori.

1906:  Tampereen Työväen Osuuskirjapaino hankkii kaksisylinterisen pikapainokoneen Kansan Lehteä varten, pienemmän pikapainokoneen ja tiikelin.  Nimeksi 1909 tulee Tampereen Työväen Kirjapaino, joka hankkii 1911 kaksi Monolineä.  Ne romutetaan 1914 ja ostetaan Intertype.  Rotaatio hankitaan 1916 ja stereotypointilaitteisto.  Painon omaisuus takavarikoidaan 1918, kun Tampere joutuu valkoisten joukkojen käsiin.

1906:  Jyväskylässä perustetaan Keski-Suomen Työväen Sanomalehti-, Kirjapaino- ja Kirjakauppa-osuuskunta.  Oma painokone hankitaan 1907 ja Sorretun Voima julkaisee punaisen juhlanumeron.  Latomakone ostetaan 1911.  Kirjapaino takavarikoidaan 1918, mutta se jatkaa toimintaansa seuraavana vuonna.

1906:  Sortavalan Uusi Kirjapaino perustetaan.  Sen faktori ja isännöitsijä Juho Erkki Katajavaara (entinen Enberg) hirttäytyy 1912 painon paperivarastossa rahahuolien vuoksi.  Paino ja lehti Raja-Karjala lopetetaan.

1906:  Sortavalaan muodostetaan Karjalan Työväen Kirjapaino-osuuskunta julkaisemaan lehteä Rajavahti.  Painokonetta käytetään käsin, sillä Sortavalan yksityinen sähkölaitos kieltäytyy toimittamasta kirjapainolle virtaa, eikä palovakuutusyhtiö suostu hyväksymään bensiinimoottoria.  Vakuutus saadaan 1907 englantilaiselta yhtiöltä.

1906:  Savon Työväen Sanomalehti- ja Kirjapaino-osuuskunta perustetaan Kuopioon julkaisemaan lehteä Savon Työmies.

1906:  Uusimaa perustaa kirjapainon Porvooseen.

1906:  Osuuskunta Mikkeli perustetaan.

1906:  Mikkelissä perustetaan Osuuskunta Sanoma.

1906:  Mikkelin Työväen Sanomalehti- ja Kirjapaino-osuuskunta perustetaan julkaisemaan lehteä Vapaus.  Kirjapaino valmistuu 1908.  Kirjapaino takavarikoidaan 1918, ja painoa käytetään valkoisen armeijan tarpeisiin.  Vapaus-lehden painamista jatketaan 1919.

1906:  Lappeenrantaan perustetaan kirjapainoyritys Osuuskunta Lappeenranta, josta tulee 1911 Etelä-Savo osakeyhtiö.

1906:  Raittiuden Ystävät, Valistus ja Kansanvalistusseura perustavat Helsingissä Raittiuskansan kirjapainon.

1907:  Saksalainen Carl-Ernst Poeschel (1874-1944) perustaa ystävänsä Walter Tiemann (1876-1951) kanssa Leipzigiin laatutyöhön erikoistuvan Saksan ensimmäinen yksityispainon Janus-Presse ja kustantamon Tempel-Verlag.  Poeschel toimi isänsä Heinrich Ernst 1870 Leipzigiin perustaman kirjapainon Poeschel & Trepte johtajana.  Poeschel opiskeli 1898-1900 typografiaa Yhdysvalloissa.  Tiemann muotoilee kirjaimia ja alkukirjaimia.  Poeschel suunnittelee ja painaa 1914 Bugra-luettelon.  Insel-kustantamo ottaa 1918 painon haltuunsa.

1907:  Hessenin suurherttua Ernst Ludwig perustaa yksityispainon Ernst-Ludwig-Presse Darmstadtiin.  Sitä johtaa Friedrich Wilhelm Kleukens (1878-1956), joka perustaa 1919 Ratio Pressen (10 teosta), 1914 saakka ja veli Christian Heinrich Kleukens (1880-1954), joka perustaa 1919 Kleukens Pressen Frankfurt am Mainiin, 1937 asti.

1907-16:  Porvoossa toimii sosialidemokraattisen sanomalehden Työläinen kirjapaino.

1907:  Jyväskylässä Keski-Suomen Työväen Sanomalehti-, Kirjapaino- ja Kirjakauppaosuuskunta perustaa painon tuottamaan Sorretun Voimaa.

1907:  Käkisalmen Suomalainen Kirjapaino-osakeyhtiö perustetaan julkaisemaan lehteä Käkisalmen Suomalainen.

1907:  Mikkelin Työväen Sanomalehti ja Kirjapaino-osuuskunta hankkii kirjapainon.  Sen nimeksi 1934 tulee Vapauden Kirjapaino.

1907:  Sanomalehti ja Kirjapaino Osakeyhtiö Savolainen perustetaan Savonlinnaan julkaisemaan lehteä Savolainen.  Yhtiö myydään 1912 Savonlinnan Kirjapaino Osakeyhtiölle.

1907:  Pohjanmaan Työväen Osuuskirjapaino (perustettu 1906) perustaa painon, joka alkaa painaa Kansan Tahtoa.  Osuuskunta muutetaan 1912 Oulun Läänin Työväen Kirjateollisuus-osakeyhtiöksi.

1907:  Raahen Kirjapaino perustetaan painamaan Raahea.  Paino yhdistetään 1918 toisen raahelaispainon Heickell & Sarelius kanssa Raahen Kirjatyöksi.

1907:  Helsingissä perustetaan OW Backmanin kirjapaino.  Se siirtyy 1908 Suomalaisen Kansan Sanomalehti- ja Kirjapaino -osakeyhtiölle, joka julkaisee lehteä Suomalainen Kansa 1907 lähtien.  Vararikko 1912.  Backman perustaa painon Oy Kirjapaino Ab, joka tekee konkurssin 1912 ja myydään kirjapainolle Toivo.  Se painaa Kotimaa-lehteä.  Toivo siirtyy Sanan omistukseen.

1907:  Vihtori Kosonen perustaa Helsinkiin kirjapaino- ja kustannusliikkeen.  Painon ostavat 1912 vakuutusyhtiö Suomi ja Pellervo-seura, joka julkaisee aikakauslehteä Pellervo.  Yhteiskirjapainoon liittyvät OKO, Hankkija ja Valio sekä 1914 SOK, joka julkaisee lehtiä Yhteishyvä ja Samarbete.  Konekantaa uusitaan 1912 ostamalla Miehle ja Monotype.  Konekanta 1914 on kaksi Miehle-painokonetta, pikapainokone Johannisberg ja tiikeli.  Ostetaan 1915 käytettynä Victoria.

1908:  Lahdessa Työväen Sanomalehtiosuuskunta Raivaaja perustaa painon.  Liike luovutetaan 1912 Työväen Kirjateollisuudelle, jonka vararikossa painon ostaa August Kanerva ja myy 1919 Etelä-Suomen Sanomille.

1908:  Hankoon perustetaan Hangö-Bladets Tryckeri.  Nimeksi tulee 1942 Hangö Tryckeri - Hangon Kirjapaino.

1908:  Litografi Julius Björkell perustaa Vaasaan kivipainon Julius Björkells Litografiska Trybekri.  Veli Emil ryhtyy 1914 liikekumppaniksi.  He yhdistävät 1916 vaasalaisen liikkeen Österbottens Litografiska Tryckeri (perustettu 1913) painoonsa.  Yhtiö myydään 1918 GA Serlachiukselle.  Paino on alan ainoa liike valkoisten puolella, ja se saa painettavaksi Vaasan-setelit, postimerkit, sotakartat ja muita valkoisten töitä.  Nimeksi tulee 1927 Lito-Björkell.  F Tilgmann ostaa 1936 painon.

1908:  Helsingissä perustetaan nuottipaino Sävel.

1910:  Jan Greshoff ja Jacques Bloem perustavat Hollantiin yksityisen kirjapainon De Zilverdistel - Hopeaohdake.  PN van Eyck ja Jean Francois van Royen (1878-1942) hoitavat 1913 painoa, ja 1915 van Royen yksin.  Hän muuttaa 1923 nimeksi Kunera.  van Royen kuolee 1942 Amersfoortin keskitysleirillä.

1910:  Toimittaja Amos Anderson perustaa Mercatorin kirjapainon Helsinkiin. 

1910:  Lahdessa perustetaan Aug Kanervan Kirjapaino.

1910:  Suomessa on 120 kirjapainoa, 1913 jo 148 ja 1915 niitä on 175.

1911:  Tohtori Willi Wiegand (1886-1961) ja tohtori Ludwig Wolde perustavat yksityispainon Bremer Presse, joka toimii 1939 saakka.  Louis Höll (-1935) leikkaa patriisit Wiegandin muotoilun mukaan.  Höll työskenteli ennen maailmansotaa Flinsch-valimossa ja 1916 Bauer-valimossa, johon Flinsch yhdistyi.  Edward Johnstonin oppilas Anna Simons suunnittelee monia alkukirjaimia ja nimiöitä, jotka Joseph Lehnacker kaivertaa puuhun.  Paino toimii 1919-21 Tölzissä ja Münchenissä toisen maailmansodan puhkeamiseen saakka.

1911:  Vaasassa perustetaan Aktiebolaget Fram, josta tulee Frams Tryckeri, julkaisemaan nuoriso- ja raittiuslehteä Fram, joka on yhdistetty lehdistä Balder ja Ungdomen.  Lehteä painetaan vasta 1918 omassa kirjapainossa.

1911:  Kirjakauppias Fredrik Anders Forsberg perustaa Pietarsaareen Fr Forsbergin Kirjapainon.

1911:  Hankoon perustetaan Hangon Suomalainen Kirjapaino, joka 1929 siirretään Lohjalle.  Nimeksi tulee Lohjan Sanomalehti- ja Kirjapaino.

1912:  Harry Graf Kessler (1868-1937) perustaa Weimariin Lucas Cranachin kotikaupunkiin yksityispainon Cranach Presse.  Apuna ovat Emery Walker ja kalligrafi Edward Johnston.  Painajia ovat Erich Dressler, JH Mason ja Max Kopp.  Vergiliuksen (70-19) Eclogae julkaistaan 1927 kolmena painoksena latinaksi ja saksaksi, ranskaksi ja englanniksi.  Sen kuvittaa puupiirroksin ranskalainen kuvanveistäjä Aristide Maillol (1861-1944).  Muita kuvittajia ovat Eric Gill, E Gordon Craig ja Marcus Behmer.  Kessler lähtee Saksasta natsien valtaannousun jälkeen.

1912:  Yhteiskirjapaino perustetaan Helsinkiin.  Vihtori Kososen kirjapaino siirtyy uuden yhtiön omistukseen.  Perustajat ovat Pellervo-Seura, Suomi-yhtiö, Hankkija, OKO ja Valio.  SOK tulee 1913 osakkaaksi ja Henkivakuutusyhtiö Pohja 1928.

1912:  Porvoon Kirjapaino perustetaan.  Se myydään 1918 Uusimaalle.

1912:  Heinolaan perustetaan toinen kirjapaino.

1913:  Taideteollisuuskoulun professori Fritz Helmut Ehmcke (1878-1965) perustaa Müncheniin yksityispainon Rupprecht Presse.  Se julkaisee 1934 mennessä 57 käsinpainettua teosta, jotka on ladottu Ehmcken kirjaintyypeillä.

1913:  Keisarillinen Suomen Senaatti vahvistaa Kirjapaino Osakeyhtiö Ilmarisen yhtiöjärjestyksen Viipurissa.  Päämääränä on painaa siellä Karjalan Lehti (myöhemmin Karjalan Aamulehti).  Kirjapainoon liitetään 1918 Karjalan Kirjansitomo ja vähän myöhemmin pienehkö kirjapaino.

1913:  Suomen Kirkon Sisälähetysseura perustaa Sortavalaan kirjapaino- ja kirjansitomoliikkeen.  Se siirretään 1925 perustetulle Raamattutalolle.

1914:  Englannissa 200-1000 työläisen kirjapainoja on alle prosentti kaikista painoista.

1914:  Lahdessa perustetaan Etelä-Suomen Sanomain Kirjapaino, joka ostaa Lahden Uuden Kirjapainon.  Siihen liitetään 1919 Aug Kanervan kirjapaino, ensimmäinen latomakone hankitaan 1921 ja rotaatiokone 1937.  Nimeksi otetaan 1940 Esan Kirjapaino.

1916:  Mikkelin Uusi Kirjapaino perustetaan.  Sen yhteyteen perustetaan 1921 Mikkelin Uusi Sitomo.

1917:  Leonard ja Virginia Woolf sekä muut perustavat Hogarth Pressin, joka julkaisee ensiksi Leonard ja Virginia Woolf, Two Stories.

1917:  Joensuuhun perustetaan Kirjapaino-Osakeyhtiö Maakunta.  Korpi-Jaakko ilmestyy 1918.

1917:  Kainuun Sanomain Kirjapaino perustetaan Kajaanissa.

1917:  Kokkolaan perustetaan Keski-Pohjanmaan Kirjapaino.

Pohjois-Amerikka 1796-1917

1796:  John McCall perustaa painon Michiganin Detroitiin.

1798:  Upseeri Andrew Marschalk perustaa oman pienen painon henkilökohtaiseen käyttöön Mississippin Vicksburgin lähelle Walnut Hillsin linnoitukseen.  Hän muuttaa 1799 painajaksi Natcheziin.

1804:  A Bergstedt siirtää Tukholmasta ostamansa painon Länsi-Intian Gustaviaan.

1808:  Mississipin länsipuolelle perustetaan ensimmäinen kirjapaino St Louisiin.

1814:  Matthew Duncan perustaa painon Illinoisin Kaskaskiaan ja alkaa painaa lehteä Illinois Herald.

1817:  Baltimorelainen Samuel Bangs perustaa kirjapainon Galvestoniin.

1834:  Agustín Vincente Zamorano perustaa painon Kalifornian Montereyhin.

1834:  Ramón Abreu perustaa painon Uuden Meksikon Santa Féhen.  Painaja on Jesús María Baca.

1836:  Iowan Dubuque siirtyy kirjapainoaikaan lehdellä Dubuque Visitor.

1846:  San Franciscoon perustetaan kirjapaino.  Kultarynnäkön saapuessa 1849 paino on valmiina palvelemaan uutta kysyntää.

1849:  James M Goodhue pystyttää painon Minnesotan St Pauliin ja painaa lehteä Minnesota Pioneer.

1854:  Nebraskan Bellevuessa alkaa painaminen lehdellä Nebraska Palladium.

1858:  Frederick Marriott julkaisee lehteään Vancouver Island Gazette.  Hän painaa sitä rautaisella käsipainimella, jonka Modeste Demers toi 1856 Ranskasta Brittiläiseen Kolumbiaan.

1862:  Montanaan perustetaan kirjapaino.

1863:  Wyoming saa ensimmäisen kirjapainonsa.

1864:  North Dakotaan pystytetään kirjapaino.

1869:  Cornell on Yhdysvaltojen ensimmäinen yliopisto, joka perustaa yliopistopainon.  Paino suljetaan 1883 rahoitusvaikeuksien vuoksi, ja perustetaan 1930 uudelleen.

1880:  Frank Oliver perustaa painon ja lehden The Bulletin Kanadan Albertan Edmontoniin.  Lehti on pieni kaksipalstainen ja nelisivuinen.

1893:  Yhdysvalloissa Daniel Berkeley Updike (1860-1941) perustaa Bostoniin painon Merrymount Press.

1895:  Frederic Goudy (1865-1947) perustaa painon Camelot Press Chicagoon.

1895:  Will Bradley (1868-1961) aloittaa painonsa Wayside Press Massachusettsin Springfieldissä työskenneltyään 1887 alkaen chicagolaisessa painossa Knight & Leonard.  Bradley palkataan 1920 Hearstin taiteelliseksi ja typografiseksi neuvonantajaksi.

1903:  Frederic Goudy (1865-1947) perustaa painonsa Village Press ja ryhtyy vapaaksi taiteilijaksi muotoilemaan kirjaimia.

Väli- ja Etelä-Amerikka sekä Karibia 1796-1917

1798:  Tobagon Scarborough saa painon.

1807:  Uruguayn ensimmäinen paino avataan Montevideossa.

1808:  Englantilaiset Matthew Gallagher ja James Lamb Trinidadista perustavat painon Venezuelan Caracasiin.  He julkaisevat lehteä Gazeta de Caracas.

1808:  Brasiliaan tuodaan kirjapaino Portugalista.

1812:  Camilo Henriquez perustaa Chilen Santiagoon painon ja alkaa julkaista lehteä Aurora de Chile.

1818:  Chileen tuodaan USAsta ensimmäinen yhdysvaltalainen painokone.

1821:  Panama siirtyy kirjapainoaikaan.

1824:  El Salvador saa painon.

1824:  Kenraali Santa Cruz lahjoittaa Bolivian Chuquisacan yliopistolle painokoneen.

1829:  Honduras aloittaa kirjapainokauden.

1830:  Nicaraguan ensimmäinen paino avataan.

1830:  Costa Ricaan tuodaan ensimmäinen painokone, kun Miguel Carranza perustaa Costa Rican ensimmäisen kirjapainon Imprenta de la Paz.

1831:  Costa Rican hallitus perustaa maan toisen kirjapainon Imprenta del Estado.

1832:  Costa Rican San Joséen perustetaan painot Imprenta de la Libertad ja Imprenta de la Merced.

1833:  Costa Rican Alajuelaan pystytetään paino La Libertad ja San Joséen La Concordia.

1848:  Costa Rican San Joséssa aloittaa paino La República.

1907:  Costa Ricassa on 13 kirjapainoa.

Afrikka 1796-1917

1798-99:  Napoleonin joukot vievät painokoneen Kairoon.  Siellä painetaan sanomalehteä ja arabialaisia teoksia.  JJ Marcel perustaa arabiankielisen kirjapainon Alexandriaan ja hieman myöhemmin Gizehiin.  Marcel on kalligrafian ja paleografian harrastaja.

1805:  Bethelsdorp saa painon.

1806:  Kapkaupunki siirtyy kirjapainoaikaan.

1815:  Egyptin hallitsija Mohammad Ali perustaa Kairon Bulaqiin Valtion painon.  Alin lähettämänä Nikola Masabki opiskeli Italiassa neljä vuotta kirjapainoalaa, kalustaa sitten painon muun muassa arabialaisin, persialaisin ja latinalaisin kirjakkein.  Koska arabiassa ei ole suuraakkosia, niin kuningas Fuad I asettaa 1929 komitean suunnittelemaan ne.  Ne ovat ET-TAJJ eli Kruunukirjaimet.

1817:  PC Wahlstrand perustaa Etelä-Afrikkaan ensimmäisen maallisen kirjapainon Districts Drukkery Kapin siirtomaan Graaff Reinetiin.

1818:  M Tilley perustaa painon Sierra Leonen Free Towniin ja alkaa julkaista lehteä The Royal Gazette & Sierra Leone Advertiser.

1822:  Mehemed Ali perustaa Kairoon korkeakoulun ja sen yhteyteen kirjapainon.

1827:  James Cameron painaa Madagaskarin pääkaupungissa Antananarivo arkin, jossa on madagassin kieltä.

1830:  Algeria saa oman kirjapainon ranskalaisten valloituksen jälkeen.

1836:  Pretoria aloittaa kirjapainokauden.

1837:  Lähetyspaino aloittaa Liberian Fair Hopessa, Cape Palmas.

1841:  Paino perustetaan buurivaltion Pietermaritzburgiin Nataliaan.

1854:  Lourenco Marquez saa painon.

1856:  Lähetyspaino perustetaan Orangen vapaavaltioon Bloemfonteiniin.  Ensimmäinen kirja on aapinen Orange Vrystaat A.B.C.

1860-luku:  Madagaskarilla protestanttiset lähetyssaarnaajat perustavat painon Official Printer to Queen of Malagasy.

1866:  Zanzibarissa painetaan ensimmäinen kirja Specimens of the Swaheli Language lähetyspainossa.

1880-luku:  Madagaskarilla Merina-hallitus perustaa oman painon.

1885:  Ruotsalainen lähetyssaarnaaja perustaa Etiopian Monculleen pienen kirjapainon.

1888:  Italialaiset pystyttävät Abessinian (Etiopia 1945) Massawaan sotilaspainon.

1894:  Rhodesian Bulawayossa painetaan The Bulawayo Chronicle.

1899:  Etelä-Afrikassa perustetaan lehti Mafeking Mail, joka tulee 1900 päivittäiseksi.

1800-1900-lukujen vaihde:  Abessiniassa painokoneen ja lehdistön käyttöönotto vaikuttaa amharan kielen kehitykseen kirjakielenä.

Aasia 1796-1917

1809:  Intiassa Punjabi Press perustetaan Ludhianaan.

1814:  Fardunji Marzaban (1787-1847) alkaa painaa kansan kielellä Bombayssa.

1816:  American Mission Press perustetaan Bombayhin.

1816:  George Henry Hough saapuu Rangooniin perustamaan painon.  Se ja burmalaiset kirjakkeet ovat Seremporen lähetyssaarnaajien lahja.

1816:  London Missionary Society perustaa Amboynaan painon.

1816:  Paino perustetaan Teheraniin.

1820:  Kruununprinssi Abbes Mirza perustaa kirjapainon Teheraniin ja Täbrisiin Persiassa.

1820:  Intiassa Bihar Lithography perustetaan Patnaan.

1821:  Bombayn alueella Suratissa painetaan gujaratinkielellä lähetyspainossa.

1824:  FJ Bernard perustaa lehden Singapore Chronicle.

1827:  Burma saa painon.

1827:  Mulmein siirtyy kirjapainokauteen.

1835:  Yhdysvaltalainen lähetyssaarnaaja vie painokoneen Thaimaahan ja perustaa protestanttien lähetyspainon Bangkokiin.  Thaimaan hallitus käyttää 1839 sitä kuninkaallisen julistuksen painamiseen.

1840:  Ranskalainen Thomy Mamin Mauritiukselta alkaa painaa Seychelleillä Mahén saarella lehteä Le Feuilleton des Séchelles.

1849:  Thaimaan Bangkokiin perustetaan katolisten paino.

1869:  Bagdad Irakissa saa painon.

1870:  Kabul Afganistanissa aloittaa kirjapainoajan.

1875:  Mandalayssa aletaan painaa.

1876:  Tokioon perustetaan Dai Nippon Printing.

1900-luvun alku:  Nepaliin ilmestyy kirjapainoja ja aikakauslehtiä.

1900:  Tokioon perustetaan Toppan Printing.

1911:  Mongolian hallitus perustaa painohovin.  Tätä ennen maan ainoa paino oli silloisen pääkaupungin Urga lamaluostarissa.  Syntyy venäläis-mongolialainen paino.

Australia ja Oseania 1796-1917

1802:  Georg Howe alkaa painaa Sidneyssä.  Englannin hallitus lähetti ensimmäisen painokoneen 1795.  Ensimmäinen lehti painetaan 1803.  Sidney gazette and New South-Wales advertiser on pitkään ainoa lehti.

1815:  Tahitille perustetaan kirjapaino.  Kuningas Pomare vihkii 1818 Tahitin ensimmäisen kirjapainon käyttöön sekä latoo ja painaa aapisen ensimmäisen sivun omakätisesti.

1817:  Moorea Eimeo aloittaa kirjapainoajan.

1818:  Bent painaa Tasmanian Hobart Townissa ensimmäiset kirjat.

1818:  Tahitin Afareaituun pystytetään paino.

1820:  Yhdysvaltalaiset lähetyssaarnaajat tuovat Havaijille painajan Elisha Loomis ja painokoneen.  Havaijinkielinen aapinen ilmestyy 1822 Honolulussa.  Kuningas Liholiho painaa ensimmäisen arkin.

1835:  William Colenso painaa Uudessa Seelannissa maorinkielellä ja 1836 englanniksi.

1838:  George Arden ja Thomas Strode painavat Melbournessa lehteä Port Phillip Gazette.

1840:  Samuel Revans painaa Uuden Seelannin Wellingtonissa lehteä New Zealand Gazette and Britannia Spectator.  Kororarekassa alkaa samana vuonna ilmestyä The New Zealand Advertiser and Bay of Islands Gazette.