Kirjan kuvitus ja kuvanvalmistus 1501-1795         

Meidän täytyisi puhua vähemmän ja piirtää enemmän.  Goethe

1500-luku on puupiirrosten vuosisata.

1500-luku:  Metallipiirroksia tunnetaan 1400-luvulta ja ne yleistyvät.  Alkukirjaimia eli initiaaleja, kirjanpainajamerkkejä ja kuvia valmistetaan kaivertamalla kirjakemetalliseosta, kuparia, lyijyä, tinaa tai messinkiä.  Metallipiirroslaatan painopinta usein avataan skrafforoimalla eli hienolla viivoituksella tai koristellaan lyömällä pintaan pieniä pisteitä, kukkia tai muuta - à la manier criblé.  Karkealla paperilla epätasainen painojälki sulautuu pinnan koristeluun.

1500-luku:  Venäjällä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Baltian maissa kehittyy puukaiverrus kirjapainotaidon yleistyessä.  Keskiajalla piirrostaide kehittyi käsinkirjoitettujen kirjojen kuvitukseen ja koristukseen.  Tällaisia teoksia luotiin Venäjällä, Armeniassa, Azerbaidzhanissa ja Keski-Aasiassa.

1500-luku:  Bosnialaissyntyinen oppinut Matrakci Nasuh (-1564) kuvittaa itse teoksensa.

1500-luku:  Ranskalainen kirurgi Ambroise Paré (1510-90) kuvaa sota-aseiden aiheuttamien vammojen käsittelyä.  Hän kirjoittaa ranskaksi eikä latinaksi.

1500-luku:  Intiassa Orissassa kuvitetaan uskonnollisia tekstejä, käsikirjoja muun muassa Kamasutra ja pelikortteja.

1500-1700:  Intiassa Rajasthanin rajput-hovien miniatyyritaiteeseen sisältyy monia paikallisia koulukuntia: persialais-intialainen Mandu-tyyli, kansantaidevaikutteinen Mewar-tyyli, Dekhanin Bahmani-valtioiden persialaisvaikutteinen tyyli, Jaipur-tyyli, Bundi-tyyli, Kota-tyyli ja manieristinen Kishangarh-tyyli.

1500-luvun alku:  Saksa on johtava puupiirrostypografian maa.  Puupiirrostaiteilijoita ovat Lucas Cranach vanhempi (1472-1553), Hans Holbein, Jörg Breu, Hans Burgmair, Georg Lemberger ja Meister der Zackenblätter.

1500-luvun alku:  Taidemaalari Albrecht Dürer (1471-1528) toimittaa myös yksilehtisiä arkkiveisuja - Eindruckblatt.  Hän tekee kupari- ja puupiirrokset itse sekä kirjoittaa tekstit.  Vaimo Agnes käy myymässä niitä markkinoilla ja perhe saa lisäansiota.  Kuvia aletaan myös värittää.  Dürer kuvaa myös linnoituksen.

1500-luvun alku:  Saksalainen Hans Weiditz (1494-1536) kuvittaa Francesco Petrarcan (1304-74) teoksen De remediis utriusque fortunae - Lääke onneen.

1502:  Portugalilainen Cantino piirtää kartan Brasilian Santa Cruzin rannikosta.

1504:  Albrecht Dürerin teoksista tunnetuin Adam und Eva - Aatami ja Eeva ilmestyy.  Se on kuparikaiverrus.  Kuparipiirrosten laatat ovat Dürerin kaivertamia, mutta puulaatat ovat puunleikkaajien kaivertamia.  Dürer piirtää 1511 kuvan painokoneesta.

1506:  Puupiirroksessa esiintyy sävykuvan valo-varjo -tekniikkaa eli hell-dunkel.

1506:  Francesco Rosselli kaivertaa painolevylle todennäköisesti venetsialaisen Giovanni Matteo Contarinin kartan.  Se on ensimmäinen painettu kartta, jossa Kolumbuksen ja hänen seuraajiensa havainnot esiintyvät.  Kartta pitää Newfoundlandin aluetta "Lusitanian kuninkaan merimiesten löytämänä maana".

1507:  Saksassa Martin Waldseemüller laatii maailmankartan, jossa ensi kertaa Etelä-Amerikka on erillään Aasiasta ja jossa hän käyttää nimitystä Amerikka puoliksi piloillaan löytöretkeilijän Amerigo (Americus) Vespucci kunniaksi.

1507:  Ptolemaioksen maantieteestä karttoineen otetaan ensimmäinen Kolumbuksen matkojen jälkeinen painos.  Jotkut sen kopiot sisältävät hollantilaisen Johannes Ruyschin piirtämän uuden maailmankartan.  Italialainen Marcus Beneventanus kirjoittaa kartasta selityksen vuoden 1508 painokseen.

1508:  Nürnbergistä Hollantiin siirtynyt Jobst käyttää puupiirroksissa sävykuvan clairobscur-tekniikkaa.

1508:  Nürnbergiläinen puupiirros esittää talonpojat alttarilla sekä papin ja munkit kyntötöissä.

1509:  Saksalainen puupiirtäjä Hans Baldung, kutsumanimi Grien - Vihreä, (1475-1545) alkaa työskennellä Strassburgissa ja kokeilee kahden puupiirroslaatan avulla painettavaa valohämypiirroksen tekniikkaa, mikä on tähän aikaan uutta.  Samoin kokeilee hänen maanmiehensä Hans Wechtlin.

1510-luku:  Saksalainen graafikko Lucas Cranach vanhempi (Müller tai Sunder, syntymäpaikkansa Kronach vuoksi Cranach) (1472-1553) työskentelee puunleikkauspiirtäjänä Wittenbergissä.  Työpajassa monien apulaisten joukossa ovat hänen poikansa Hans ja Lucas.  Kaikki työt merkitään samoin kuin hänen omat tuotteensa Cranachin liikemerkillä siivitetyllä käärmeellä, jolla on rengas suussa.  Hän toimii myös kuparinkaivertajana.

1511:  Albrecht Dürerin toinen puupiirroskirja Marian elämä ilmestyy.  Dürer alkaa 1512 työskennellä Augsburgissa Schönspergerin kanssa, joka on keisari Maximilianin virallinen painaja.  Hans Burkmair leikkaa puuhun Dürerin piirroksia.

1511:  Peter Martyrin teokseen "uuden maailman" historiasta sisältyy yllättävän tarkka kartta Länsi-Intiasta.

1513:  Sveitsiläinen graafikko Urs Graf (1485-1527) signeeraa syövytyksen, joka on vanhin tunnettu merkitty syövytyslehti.  Graf tekee piirroksia, puuleikkauksia, syövytyksiä ja kuparileikkauksia kuvaten sotilaselämää.

1515:  Dürerin tunnetuimpia yksilehtisiä on sarvikuono.  Portugalin kuningas Emanuel tuottaa sen lahjaksi paaville, mutta laiva tekee haaksirikon jo ennen Lissaboniin tuloa.  Sinne saapuu sarvikuonon raato, josta Dürer hankkii tietoja.  Piirros on sarvikuonon näköinen.

1518:  Italialainen Ugo da Carpi (1480-1530) kokeilee moniväristä sävykuva- eli chiaroscurotekniikkaa.

1519:  Portugalilaisen Lopo Homemin Miller-atlaksessa on Brasilian kartta.

1520-luku:  Täbrizin koulukuntaan kuuluva Mir Musawwir kuvittaa Shah Tahmaspin Shahname-teosta.

1520:  Tuntematon saksilainen mestari kaivertaa lentolehtisen, jossa paavi esitetään sutena.

1521:  Lucas Cranach vanhempi kuvaa kahdessa puupiirroksessaan, kuinka Kristus pesee opetuslastensa jalat ja kuinka Saksan keisari suutelee Paavin eli antikristuksen tohvelia.

1523-26:  Hans Holbein nuorempi (1497-1543) maalaa sarjan aiheena Kuolemantanssi.  Lutzelberg kaivertaa siitä 40 puupiirrosta.  Saksan talonpoikaissodan vuonna valmistuvat Holbeinin maalaukset kreivi, raatimies ja rikas mies.

1523:  Antiluterilainen puupiirros kuvaa Martti Lutterin seitsenpäisenä.

1524:  Hernando Cortés piirsi asteekkien pääkaupungista Tenochtitlán asemakaavan muutamiin kuninkaalle Kaarle V lähettämiin kirjeisiin.  Kaksi niistä painetaan Nürnbergissä.  Painolaatan kaivertaja lienee Albrecht Dürer tai hänen veljensä.

1524:  Urs Graf kaivertaa puupiirroksen Der Tod in der Astgabel - Kuolema puuhaarassa.

1525:  Toryn ensimmäinen Heures de la Vierge ilmestyy.  Sen painaa Simon de Colines Pariisissa.  Seuraavat laitoksen lisä- eli uusintapainokset ilmestyvät 1527, 1530 ja 1531.  Geofroy Tory Bourgesista (1480-1533) on kirjailija, typografi, kaivertaja, kustantaja, kirjakauppias, painaja, kuvituksen suunnittelija ja kirjansitoja.

1530:  Saksalaiset kasvien tutkijat Otto Brunfels (1488-1534) ja Leonard Fuchs (1501-66) käyttävät ensimmäisten joukossa hyväkseen uusia mahdollisuuksia yksityiskohtaisten ja tarkkojen kansikuvien tuottamiseksi kuten teoksessa Herbarum vivae eicones.

1531:  Heinrich Steiner julkaisee Augsburgissa teoksen Andreas Alciat, Emblematum liber.  Jörg Breu vanhempi on kirjan puupiirtäjä.

1532:  Balthasar Beck painaa Strasburgissa kuvitetun lääkärikirjan Laurentius Fries, Spiegel der artzney.  Kuvat väritetään käsin.  Kirja ilmestyi ensi kerran 1518 Strassburgissa.

1535:  Hans Sachsin kertomuksesta ilmestyy arkkiveisu, jonka puupiirroksen tekijä on Georg Pencz.  Nürnbergiläinen kuvamaalari Nicolaus Meldeman värittää ja levittää lentolehtiset.

1535:  Tuntematon saksalainen painaa Tunisian Bardossa graafiseksi muistoksi Espanjan kuninkaan Kaarle V Tunisin valtaamisen.

1538:  Veljekset Melchior ja Gaspard Trechsel painavat Lyonissa Kuolemantanssin - Les Simulachres et hiztories faces de la Mort.  Sen kuvittaja on Hans Holbein (1497-1543) ja hänen baselilainen puupiirtäjänsä Hans Lützelburger.  Leikkaussarja käsittää 41 kuvaa.  Kuvasarja on vuodelta 1523-26.

1539:  Cesare Ripa julkaisee teoksensa Iconologie, jossa on personifikaatioin kuvitettu hyveitä.

1539:  Olaus Magnuksen kartta Pohjolasta on puupiirros.

1540:  Alankomaalainen Gerhardus Mercator saa valmiiksi ensimmäisen maailmankarttansa.

1541:  Simon de Colines julkaisee teoksen Praxis criminis persequendi, jossa Johannes Millaeus käsittelee murhatapauksen oikeuskäsittelyä.  13 puupiirrosta esittävät erilaisia kidutusmenetelmiä.

1542:  Leonhard Fuchs julkaisee Baselissa kasvitieteellisen kirjan De historia stirpium.

1542:  Agnesen maailmankartassa Kalifornian niemimaa on piirretty niemeksi.  Aikaisemmin sitä pidettiin saarena.

1543:  Johannes Oporinus julkaisee Baselissa flaamilaissyntyisen lääkärin ja kirurgin Andreas Vesalius (1514-64) teoksen De humani corporis fabrica.  Sen on luultavasti kuvittanut Tizianin oppilas Jan Stefan van Calcar tai itse Vesalius.  Teos aloittaa nykyaikaisen anatomian tutkimuksen.  Piirustustaito on hyvä ja perspektiivi hallinnassa.

1544:  Saksalaisen heprean professorin Baselin yliopistossa, matemaatikon ja kartografin Sebastian Münster Cosmographia-kirjassa käytetään samoja puupiirroksia kuvittamaan eri kuninkaita ja eri kaupunkeja keskiaikaiseen tapaan, jolloin kirjoissa täytyy olla kuvitusta.  Teokseen sisältyy 1546 puuleikkauksella paperille painettu ja käsin väritetty kartta, joka esittää läntistä pallonpuoliskoa ja jossa Amerikat on erotettu selvästi Aasiasta.  Kosmografiasta otetaan 1500-luvulla 40 painosta.

1544:  Englantilainen Sebastian Cabot laatii Amerikasta kartan, joka kaiverretaan kupariin ilmeisesti Antwerpenissä.  Kartasta säilyy kaksi kopiota.

1548:  Antonio Lafreri painaa Roomassa teoksen Speculum Romanae Magnificentiae.  Siinä on 130 kuvaa antiikin Rooman säilyneistä muistomerkeistä.

1550:  Jérôme Cocx järjestää Antverpenissä puupiirrosten suuryrityksen.  Aikaisemmin taiteilija painoi ja myi omat teoksensa, mutta Cocx välittää heidän teoksensa ja tuo alalle erikoistumisen.  Kuvalaatan pohjaan hän merkitsee tiedot, kenen idea kuva on: inv. - invenit, kuka on kuvan piirtäjä: del. - delineavit tai maalari: pinx. - pinxit ja kuvan kaivertaja: sculp. - sculpsit tai inc. - incidit.  Cocx merkitsee myös kustantajan: exc. - excudit, joka omistaa kuvalaatan ja oikeuden painaa sillä.

1554:  Pedro de Cieza de Léonin matkakuvaus julkaistaan.  Siinä olevassa puupiirroksessa nähdään korkea-arvoisen inkan lausuvan espanjalaisen Francisco Pizarron tervetulleeksi Cuzcoon.

1555:  Olaus Magnuksen kirjassa Historia de gentibus septentrionalibus kuvataan koulunkäyntiä puupiirroksessa.

1557:  Ranskalainen fransiskaanimunkki André Thevet julkaisee teoksen matkaltaan Etelä-Amerikkaan.  Puupiirroskuvitus esittää muun muassa tupakoivia intiaaneja.

1557:  Saksalainen Hans Staden joutui matkallaan Brasiliassa tupinambá-heimon vangiksi.  Hänen matkakuvauksensa julkaistaan Marburgissa puupiirroksin kuvitettuna.

1557:  Hollantilainen taiteilija Pieter Brueghel (1525-69) vanhempi tekee kuuluisan kuparipiirroksensa Suuret kalat syövät pienet.  Hänen kaiverruksessaan Lihava keittiö 1563 lihavat syöjät (mukana munkki) heittävät laihan pelimannin ulos.  Laihan keittiön ihmiset pyytävät pelimannin pöytäänsä jakamaan niukat antimet.

1560:  Pariisissa ilmestyy Jean Cousinin arkkitehtuuria käsittelevä teos Livre de perspective.  Kustantaja on Jehan Le Royer.

1561:  Sveitsiläinen puunleikkaaja Jost Amman (1539-91) alkaa työskennellä Nürnbergissä.

1564:  Moskovalaiset Ivan Fjodorov ja Pjotr Timofejev Mstislavets osoittautuvat työn järkiperäistäjiksi.  He kehittävät ja ottavat käyttöön kaksivaiheisen kaksiväripainomenetelmän, jota kutsutaan maskimenetelmäksi.  Ensin tietyt ladelman osat (jotka on etukäteen peitetty pergamentti- tai paperiarkein, joissa on sopivin kohdin leikatut ikkunat) värjätään punaisella.  Kehilö viedään sitten painopuristimeen, ja otetaan vedos.  Tämän jälkeen kehilöstä poistetaan maski, irroitetaan punaiset otsikkorivit, ja niiden sijaan laitetaan sokeistomateriaali (ladelmassa tekstin aukkopaikat täyttävät, kirjakkeita matalammat kappaleet).  Ladelma värjätään mustalla värillä ja painetaan.

1564:  Abraham Orteliuksen (Ortels) maailmankartassa Kalifornia on selvästi Pohjois-Amerikan niemi.

1567:  Hallilainen Andreas Helmreich kuvaa, kuinka marmoria, kuparia, messinkiä ja niin edelleen syövytetään.  Marmorin viivasyövytystä voidaan pitää laakapainon edeltäjänä.

1568:  Frankfurt am Mainissa ilmestyy Jost Ammanin (1539-91) kuvittama ja Hans Sachsin kirjoittama Ständebuch eli Eygentliche Beschreibung aller Standen auf Erden - Maailman kaikkien säätyjen todellinen kuvaus.  Siinä on 114 puupiirrosta eri ammateista muun muassa pergamentin tekijä, paperin valmistaja, kirjakkeiden valaja, puupiirtäjä, latoja, painaja, kuvien värittäjä ja kirjansitoja.  Kustantaja on Sigmund Feyerabend.  Toinen etevä saksalainen puupiirrostaiteilija on Virgil Solis (1514-1562).

1570:  Englantilainen John Harte yhdistää oppikirjassaan Methode to Reade English kuvan ja tekstin.

1577:  John White maalaa eskimoista ensimmäiset eurooppalaiset kuvat.

1578:  Katalonialaisen kartanpiirtäjän Juan Martinez kartassa Kalifornianlahti on nimellä Mar Vermiglio.

1580-89:  Kiinalainen Chou-Li-ching haluaa tallettaa taideteoksia tuleville ajoille.  Hän kaivertaa teokset kiveen ja levittää hankausjäljennökset kirjana Chou shih hui-lin hou-ko.  Sen ainoa tunnettu epätäydellinen kappale on Pariisin Bibliothèque Nationalessa.

1586:  Saksankielinen kirja Jost Amman, Frauentrachtenbuch - Naistenpukukirja ilmestyy.  Siinä on 122 käsinväritettyä puupiirrosta.

1587:  Italialainen Guiseppe Arcimboldi kuvaa karikatyyrissaan kirjastonhoitajaa.  Muotokuva on kostettu kirjoista.

1588:  Ranskalainen Thoinot Arbeau (1520-95) julkaisee (kustantaja Lengres) 35 tanssin oppikirjan Orchésographie, joka on tanssiaskelin kuvitettu.  Jokainen voi opetella tanssimaan omassa huoneessaan.

1590:  Theodore de Bryn kustantamana ilmestyy Frankfurtissa Thomas Hariotin A Briefe and True Report of the New Found Land of Virginia.  Theodore de Bry (1528-98) on kirjan kuvittaja John Whiten akvarellien mukaan.  Kirja on tiettävästi ensimmäinen, jossa on Pohjois-Amerikan intiaaneja esittävää kuvitusta.  Akvarelleista de Bry kaivertaa kuvat taiteilijan vapaudella.

1592:  Emery Molyneux valmistaa ensimmäisen Englannissa tehdyn maailmankartan.  Se ei ole hyvä verrattuna samanaikaisiin mannereurooppalaisiin karttoihin.

1595:  Rumold Mercator julkaisee pohjoisnavan kartan, jonka piirtäjä on Gerhard Mercator.

1599:  de Bry julkaisee teoksensa India Orientalis - Itä-Intia.  Se on kuvitettu kuparipiirroksin.

1500-luvun loppupuoli:  Karttojen piirtämisen uudistavat flaamilaiset Frisius, Mercator ja Ortelius.

1500-luvun loppu:  Sveitsiläinen piirtäjä ja puunleikkaaja Tobias Stimmer (1539-92) tekee puupiirrospilakuvia.

1500-luvun loppu:  Intiassa keisari Akbar  (1542-1605) kiinnittää valtionateljeeseensa noin sata hindulaista taiteilijaa työskentelemään persialaisten opettajien johdolla.  Akbarin kuollessa on valmistunut noin 24 000 kuvitettua käsikirjoitusta.

1500-1600-lukujen vaihde:  Hollantilaset veljekset Jan (1549-1618), Hieronymus (1553-1619) ja Anton II Wiericx (1552-1604) sekä hollantilainen Hendrix Goltzius (1558-1617) ovat kaivertajia. 

1600-luku:  Venäjällä yleistyy metalliin kaivertaminen.

1600-luku:  Japanissa aletaan puupiirrostekniikalla painaa kankaiden kuoseja esitteleviä kuvakirjoja.

1600-luku:  Intian mogulien kaudella kirjankuvitusminiatyyrit saavuttavat huomattavan taiteellisen tason.  Maalausalustana paperi syrjäyttää varhaisemman palmunlehden ja sallii laajemman kuvapinnan käytön.

1600-1800-luvut:  Intiassa Punjabin pienissä vuoristovaltakunnissa kehittyy pahari-taide.

1600-luku:  Euroopassa kokosivun kuparipiirrosliitteet alkavat syrjäyttää pienet tekstin lomaan sijoitetut puupiirroskuvat.  Kuparipiirrosten kalleuden vuoksi kuvitetut kirjat vähenevät.  Hollannissa Pieter Pauwel Rubens (1577-1640) kehittää kuparikaiverrustekniikkaa.  Hän työskentelee Plantin-Moretus -kustantamon kanssa.  Rubensin mielestä kaiverrus on tekninen suoritus, jossa tulee noudattaa selviä sääntöjä.

1600-luku:  Flaamilaisia kaivertajia ovat Cornelis Galle (1576-1650), Theodor Galle (1571-1633), Christoph Jegher (1596-1652), Pieter Soutman (1593-1657), Lucas Vorsterman (1595-1675) ja veljekset Boëthius.   

1600-luku:  Ranskalaisia kuparipiirtäjiä ovat Jacques Callot (1592-1635) ja hänen oppilaansa Abraham Bosse (1602-76).  Englantilaisia kirjankuvittajia ovat William Faithorne (1616-91), Francis Barlow (1620-1704) ja böömiläissyntyinen Wenceslaus Hollar (1607-77).

1600-luku:  Espanjalaisia kirjankuvittajia ovat Francisco de Herrera, Juan Villar, Pedro de Villafranca, Diego de Obregon, Francisco Navarro ja Marcos de Orozco.  Kuparipiirrokset ovat Espanjassa harvinaisempia kuin muissa maissa.

1600-luku:  Italialaiset taiteilijat ottavat sanan caricatura - karikatyyri yleiseen käyttöön.  Sana tulee myöhäislatinasta carricare - lastata, syyttää, italiassa càricare - kuormata, liioitella, värittää liiaksi.  Kun Bernini saa 1665 tehdä muotokuvan kuninkaasta Ludvig XIV, niin Bernini huomauttaa, että hän tekee ympärillä seisovista herroista karikatyyrejä, mutta kukaan ei ymmärrä sanaa.  Englantilainen Bubb Dodington kuvailee 1710 tienoilla kirjeessä, kuinka Sara Churchill kysyy häneltä karikatyyripiirustuksesta hänen palattuaan Italiasta.

1600-luku:  Kuparipiirroksia aletaan värittää painamalla muulla menetelmällä tai käsin maalaamalla.

1600-luku:  Nepalilainen käsikirjoitusmaalaus esittää tantrisen joogan seitsemän hermokeskusta.

1600-30:  Pariisissa suosittuja kuparipiirtäjiä ovat Thomas de Leu ja Léonard Gaultier.  Heitä seuraavat Michel Lasne, Grégoire Huret, Stefano Della Bella ja Francois Chauveau (1613-76) sekä kuvittajat Claude Mellan, Abraham Bosse ja Robert Nanteuil.  Lyonissa työskentelee Claude Audran.

1608:  Japanissa painetaan kuvitettu Ise monogatari.  Se on yksi Saga-painon 13 kirjasta Saga-bon.  Hon'ami Koetsu ja Suminokura Soan kuvittavat teoksen Tosa-tyyliin.  Teos käsittää 48 sumizuri-kuvaa eli mustavalkoista viivapiirrosta.  Ise monogatari painetaan uudestaan yhdeksän kertaa joko irtokirjakkeilla tai laatoilla.  Viivakuvat väritetään usein käsin.  Useimmat tunnetaan tanroku-bon-laitoksina 1650 saakka.  Niiden kaksi väriä ovat oranssi, joka saadaan punaisesta lyijypigmentistä tan ja vihreä mineraalista roku.  Joskus käytetään keltaista, ruskeaa ja purppuraa.

1608:  Matthäus Merian vanhempi julkaisee kuvitetun teoksen Topographia Helvetiae, Rhaetiae et Valesiae, Das ist Beschreibung und Eigentliche Abbildung der Vornembsten Stätte und Plätz in der Hochlöblichen Eydgenosschafft Grawbündten, Wallis, vund etlicher Zugewanter Orten.

1613:  Peter Paul Rubens aloittaa yhteistyön Balthasar Moretuksen kanssa.  Hän suunnittelee nimiöitä Plantin-painolle.

1614:  Abel Langelierin leski julkaisee kuvateoksen Images ou tableaux de plate peinture des deux Philostrate, jonka kuvittajat ovat Thomas de Leu ja Léonard Gaultier.  Caronin mukaan kaiverretut 95 kuparipiirrosta esittävät mytologiaa ja antiikkia.

1614:  Juutalaiset karkotetaan Frankfurtista, josta Georg Keller tekee kuparipiirroksen.

1617:  Liègeläisen kustantajan Theodorus de Bry (1528-98) Frankfurtiin perustamassa kuparikaiverruskustantamossa alkaa työskennellä sveitsiläis-saksalainen kuparinkaivertaja Matthäus Merian (1593-1651), joka on ranskalaisen Jacques Callotin oppilas.  Tultuaan 1624 Johann Theodor de Bryn (1561-1623) vävyksi Merian ottaa liikkeen hoitoonsa.  Merian alkaa 1635 painaa 19-osaista teosta Theatrum Europaeum, jonka painamista jatkaa 1651 hänen poikansa Matthäus nuorempi (1621-87).  Sisar Maria Sibylla tulee myös tunnetuksi kuparipiirtäjänä.

1615:  Euroopan kirjallisuudessa kiinalaiset kivenhankauskuvat eli taputteet mainitaan ensimmäisen kerran Matthias Riccin latinankielisessä Augsburgissa ilmestyneessä kertomuksessa jesuiittojen Kiinan-retkestä.  Ricci vietti 28 vuotta Pekingissä ja kuvailee kertomuksessaan pääpiirteittäin kiinalaisten kivenhankaustekniikkaa.

1620-luku:  Kiinassa painetaan maalauksista albumi Pa-chung hua-p'u.  Se julkaistaan 1671 painettuna Japanissa nimellä Hasshu gafu.

1625:  Hollantilainen Hercules Seghers (1590-1638) värjää kuparipiirroksen eri osat eri väreillä, ja painaa eräänlaisia värikuvia.  Menetelmää käytetään 1700-luvulla Englannissa ja Saksassa.

1625:  Englantilaisen Henry Briggsin kartassa on Kalifornianlahden eteläosan nimenä Helmienlahti Golfa del Perles.

1628:  Englannissa ilmestyy tyypillinen arkkiveisu, jossa on puupiirroskuvitus.  Teksti: Looke up & see wonders: a miraculous apparition in the Ayre, lately seen in Barkeshire, at Bawlkin Greene, near Hatford, April 9, 1628.

1629:  Andreas Bureuksen kartta Pohjolasta on kuparipiirros. 

1630-luku:  Mogulisulttaani Shah Jahanin elämästä kertova teos Padshahnsame on kuvitettu.

1632:  Valmistetaan kuparipiirroksena propagandalehti Kustaa II Aadolfin matkasta etelään.

1632-33:  Ranskalainen kaivertaja Jacques Callot (1592-1635) tekee 18 kuparipiirroksen sarjan Misères de la guerre - Sodan kauhut.  Kuvassa Sotaoikeus on puuhun hirtetty joukko ihmisiä.

1634:  Harmenszoon van Rijn Rembrandt (1606-69) tekee etsauksen Elias Herckmansin kirjaan Der Zee-Vaert Lof, joka ilmestyy Amsterdamissa.  Rembrandt pitää kaiverrusta luovana työnä ja taiteellisena ilmaisuna, jota ei saa kaavamaistaa.  Taidemaalarin etsauksilla on suuri merkitys syövytystekniikan kehitykselle.  Rembrandt käyttää kuivaneulakaiverrusta sekä apuneuvona että itsenäisenä tekniikkana.

1636-54:  Saksalainen Sigismund Vogel työskentelee Tukholmassa kuparipiirrosten kaivertajana.

1636:  Gerard Mercatorin ja Jacob Hondiuksen kartaston englanninkielisen laitoksen kartassa Skandinavia on nykyisellä paikallaan ja Suomenniemi oikean muotoinen sekä nimeltään Finlandia.

1637:  Moskovan kirjapainosta ilmestyy ensimmäinen varsinainen kuvitettu kirja.

1637:  Böömiläisen graafikon Wenzel Hollar (1607-77) ansiosta syövytystaito otetaan käyttöön Englannissa.  Hän on 1600-luvun tuotteliain syövyttäjä ja kuparipiirtäjä, jonka tuotteet käsittävät tuhansia lehtiä.

1642:  Hesseniläinen Ludwig von Siegen (-1680) keksii taidegraafisen menetelmän mezzotinto (italiassa mezzo tinto - väliväri).  Hänen ystävänsä Englantiin siirtynyt Pfalzin prinssi Ruprecht antaa opin englantilaiselle graafikolle William Sherwin, jonka 1669 tekemä on vanhin tunnettu päivätty mezzotinto Englannissa.  Ruprechtilta saa opin hollantilainen Wallerant Vaillant (1623-77).

1650 mennessä:  Japanissa kirjankuvitus on kehittynyt käytännölliseksi ja hallituksi.

1650:  Hollantilainen Jan van de Velde (1593-1641) keksii akvatinton, jolla voi jäljitellä vesivärimaalausta.

1651:  Englantilainen filosofi Thomas Hobbes (1588-1679) tilaa teokseensa Leviathan (eli kuolevainen jumala) kaksi kansilehteä.  Hän tilaa ensimmäisen graafikolta Wenzel Hollar, joka oli Kaarle-prinssin piirustuksen opettaja.  Hobbes teettää toisen kansikuvan tuntemattomalla tekijällä.  Toisen kansilehden kuninkaan kasvonpiirteet muistuttavat kuningasta Kaarle II ja toisen Oliver Cromwellia.

1652:  Hollantilainen Dirk Stoop kuvaa karikatyyrissään englantilaista nuorallatanssijaa Oliver Cromwell.

1657:  Dordrechtissä ilmestyy hollanniksi Don Quixote, jonka kuvittaja on Jacob Savry.

1658:  Japanilaisen lääkärin Nakagawa Kiun (1638-1705) kirjoittama Kyoton ja sen ympäristön kiinnostavien paikkojen opaskirja Kyo warabe on kuusiosainen.  Siinä on yli 80 kuvaa, jotka ovat ukiyo-e -vaikutteisia.  Kuvituksesta nähdään ensi kerran, kuinka ihmiset elävät kirjan painamisen aikaan.

1658:  Ensimmäinen lapsille tarkoitettu kuvakirja Orbis sensualium pictus - Näkyvä maailma kuvissa ilmestyy.  Sen tekijä tshekkiläinen kasvattaja Jan Amos Komenský eli Johannes Amos Comenius (1592-1671) korostaa alkeiskasvatuksen periaatteita.  Kirjassa käytetään mnemonisia kuvia opettavassa tarkoituksessa.  Michael Endter julkaisee Nürnbergissä kuvatietosanakirjan, jossa kuva on opetuksen pohjana.  Kuvaesityksiä on 150 latinan- ja saksankielisine selityksineen.  Muun muassa kirja esitellään.  Charles Hoole kääntää 1685 teoksen englanniksi Lontoossa.

1658-94:  Japanilainen Hishikawa Moronobu (1618-94) kuvittaa noin 130 kirjaa.

1660:  Puupiirros esittää, kuinka pesty sika rypee rapakossa (Piet 2:22).

1661:  Japanissa ilmestyy Musashi abumi, jonka on kirjoittanut Asai Ryoi.  Kuvituksena on muun muassa suuri tulipalo Edossa 1657.

1661:  Turussa painetussa Simon Kexleruksen kirjassa De tempore on ensimmäistä kertaa Suomessa yksinkertaisia puupiirroksia: riimukalenterin merkit ja kaaviokuva kuun kierrosta.

1662:  Robert Boylen teoksessa New Experiments on tieteellisen ammattikirjan etsauksen terävyyttä kuten myöhemmissä kirjoissa: Robert Hooken Micrographia 1665, Otto von Guericken Experimenta nova 1672 magdeburgilaisine puolipalloineen, Christian Huygensin Horologium 1673 ja Isaac Newtonin Principia mathematica 1687.  Näiden teosten vaskipiirrosten viiva on kirkas, selkeä ja suoraan asiaan pureutuva ja usein suurentava mikroskooppikuvan kaltainen.  Typografia on puhdas ja yksinkertainen, avoin ja väärentämättömän asiallinen, joka tekee nämä kirjat ajattomiksi.

1662:  J Mommarte julkaisee Brysselissä espanjaksi Don Quixoten, jonka kuvittaja on Boutatts.

1665-88:  Japanilainen Yoshida Hambei kuvittaa runsaat 60 kirjaa.  Kuusiosainen Nippon eitai-gura 1686 sisältää kuvitusta eri aloilta ja on esimerkki siitä, mitä ukiyo-e  on.

1666:  Saksassa kaiverretaan kuva pseudomessiaasta Shabbetai Tsevi - Sabatai Sevi (1626-76).

1668:  Japanissa ilmestyy ensimmäisenä painoksena Shiji yusho, jossa on kiinalaistyylisiä piirroksia.  Sen kuvittaja on ilmeisesti Kano Tan'yu (1602-74).  Ei ole varmaa, onko hän kuvittanut yhtään kirjaa, mutta hänen piirrostensa kopioita ilmestyy monissa teoksissa.  Eräs kopioija on Tan'yun oppilas Tsuruzawa Tanzan (1655-1729).

1669:  Hans Jakob Christoffel von Grimmelshausen (1622-76) kirjoittaa kokemuksistaan kolmikymmenvuotisesta sodasta herralle Omnes eli jokamiehelle veijariromaanin Der Abentheurliche Simplicissimus Teutsch - Seikkailukas Simplicissimus Saksalainen viidessä osassa.  J Felssecker painaa kirjan Nürnbergissä, mutta sensuurin vuoksi impressum on Monpelgart. Gedruckt bey Johann Fillon.  Nimiövaskipiirroksessa on siivekäs kalanpyrstöinen satyyrikasvoinen satuolento.  Grimmelshausen kirjoittaa useita jatko-osia.

1669:  Turussa on tuntematon kuvainkaivertaja.

1670-luku:  Hollantilainen Cornelius Bloemaert (1623-80)  painaa muutamia lehtiä käyttämällä kuparikaiverrusääriviivoja ja painamalla niiden päälle värisävyjä puulaatoilla.

1670-luku:  Suomessa kaksi ylioppilasta Jonas Grimsteen ja Jacob Liebeck harrastavat sivutöinään puupiirrosten kaiverrusta.

1670:  Bostonissa Uudessa-Englannissa ilmestyy Increase Matherin The Life and Death of that Reverend Man of God, Mr. Richard Mather, Teacher of the Church in Dorchester.  Sen nimiölehden kuvan kaivertaja on Pohjois-Amerikan ensimmäinen puupiirtäjä John Foster.

1670:  Intialaisen Mahabharata-eepoksen kuvitettu käsikirjoitus valmistuu.

1670-1736:  Japanissa ilmestyy punakantisia kuvakirjoja aka-hon, joissa on vähän tekstiä.  Ne on tarkoitettu lapsille ja puolilukutaitoisille aikuisille.  1700-luvulla julkaistaan vastaavia sinikantisia kirjoja ao-hon, mustakantisia kirjoja kuro-hon ja keltakantisia kirjoja kibyoshi, joissa on enemmän tekstiä kuin muissa.  Aka-hon- ja ao-hon-kirjoja painetaan pieniä määriä, mutta edolaiset kustantajat Urokogataya ja Yamamotoya julkaisevat suurin määrin kuro-hon-kirjoja.

1672:  Hollantilainen Abraham Blooteling täydentää mezzotintoa.

1673:  Turussa ylioppilas Jonas Grimsteen Närkestä leikkaa puuhun kaavoja ja anoo lupaa saada painattaa Ruotsin kuninkaiden genealogian aina Noan ajoista lähtien, joka koristettaisiin puupiirroksin.

1675-79:  Nürnbergissä ilmestyy teos Joachim von Sandrart, Teutsche Akademie der Bau-, Bild- und Mahlerey-Künste.  Maalari, piirtäjä ja kuparipiirtäjä Sandrart on kerännyt elämänkertatiedot ja piirtänyt muotokuvat, jotka Philipp Kilian kaivertaa.

1675:  Pohjalainen ylioppilas Jacob Liebeck Turussa saa akatemian keskiluokan stipendin, "koska oli puuhun kaivertanut joukon kuvioita".

1676:  Pariisissa ilmestyy Dionys Dodartin Mémoires pour servir à l’histoire des plantes.  Paino on Imprimerie Royale, ja kuvien kaivertaja Nicolas Robert apunaan Abraham Bosse.  Kirja on hienoimpia kasviopin kuvateoksia.

1676-80:  Italialainen Giovanni Lorenzo Bernini kuvaa karikatyyrissaan paavin Innokentius XI epäkunnioittavasti.

1677:  John Foster painaa Bostonissa ensimmäisen pohjoisamerikkalaisen kuvitetun kirjan Narrative of the Indian Wars.

1678:  Turun akatemian kirjapainoon palkataan matemaattisten ja luonnontieteellisten väitöskirjojen kuvittamista varten vakinaisempi kuvainkaivertaja eli puupiirtäjä vaununtekijän poika Daniel Medelplan (1657-1737), joka on suorittanut "kiitettäviä näytteitä matemaattisten kuvioiden kaivertamisessa".  Hänen seuraajansa on Gustaf Hagner.  Kirjapaino painaa 1683 Elias Til-Landzin kasvikirjan, jonka liitteenä on kuvasto Icones novae.  Painaja on J Wall.  Medelplan siirtyy 1689 Viipurin kimnaasin yhteyteen perustettuun kirjapainoon.

1679-83:  Moskovan Ylimmäisen Palatsipainon kirjojen somistamiseen ja painoasuun saattamiseen osallistuvat piirtäjä Simon Ushakov ja kaivertaja Afanasi Truhmenski.  Ne ovat ensimmäiset kuvitukset, jotka painetaan Moskovassa.

1680:  Turun akatemian kirjapainon "kuvanveistäjä" ("bildhuggare") Daniel Medelplan anoo apua ja ylläpitoa, "koska on Akatemian puolustuksen alainen, ja kuvioiden kaivertamisessa kirjapainossa ahkeroitsee".  Samanlaisia anomuksia hänen täytyy usein tehdä, mutta palkka maksetaan säännöllisesti kahtena tynnyrinä viljaa vuodessa.  Puupiirroksia on runsaasti 1680-luvulla väitöskirjoissa ja muissa painotuotteissa.

1680-90:  Suomeen kirjojen ornamentiikkaan tulevat barokkiaiheet, joita käytetään rinnan vanhojen renesanssityylisten ornamenttien kanssa.

1682:  Jan Luyk kuvaa lappalaisia Johannes Schefferuksen hollanninkielisen Lapponia-kirjaan Waragtige en Aanmerkenswaardige Historie van Lapland en Finland.

1682:  Gezeliuksen kirjapainossa painetaan JA Comeniuksen Orbis sensualium pictus.  Se on kuvasanakirja, jossa latinan sanoja opetetaan kuvituksen avulla.  Kirjan kuvat ovat vaatimattomia kopioita jostain kirjan eurooppalaisesta painoksesta.  Painaja on J Winter.

1685:  Italialainen Giovanni Borelli tutkii teoksensa De motu animalium kuvissa muun muassa jalan lihasten liikevoimia.

1686-91:  Japanilainen Furuyama Moroshige (Tarobei) kuvittaa neljä kirjaa.  Hänen kuuluisin teoksensa on säädytön Koshoku Edo murasaki 1686.  Moroshige joutuu jättämään Edon vähäksi aikaa.

1687-1728:  Japanissa Osakalainen taiteilija Torii Kiyonobu (1663-1729) kuvittaa 26 teosta.  Kokon-shibai hyakunin isshu 1693 on kabuki-näyttelijöiden sadan muotokuvan kokoelma, jossa on kyoka-runoja.  Keisei ehon 1700 on kurtisaanien 19 muotokuvan kokoelma.  Kiyonobu kokeilee myös väripainatusta.

1689:  Georg Böcklern julkaisee oppikirjan syövyttämisestä Radier-Büchlein.

1690:  Japanissa Kyotossa ilmestyy tietosanakirja Jinrin kimmo zui seitsemässä osassa.  Sen kuvittaja ukiyo-e -tyyliin on makie-shi eli lakkamestari Genzaburo.  Hän kuvittaa 1690-1709 yli 30 kirjaa.

1691:  Hollantilainen Cornelis Dusart julkaisee karikatyyrisarjan Pyhän liiton eli kuninkaan Ludvig XIV sankarien johtama munkkikulkue käännyttämään kuningaskuntansa protestantit.  Jakob Gole valmistaa 24 kuparipiirroksen sarjan.  Kuvat esittävät historiallisia henkilöitä kuten homme immortel Ludvig XIV aurinkona munkinhupussa, Pariisin arkkipiispa jesuiitta la Chaise, hallintoneuvos du Viger, sotaministeri Louvois sekä hugenottien vainoojat Marillac ja Beaumier.  Sarjan huippuna on madame de Maintenon, kuninkaan petikaveri, markiisitar Francoise d'Aubigné (1635-1719).  Kuvat on piirretty mielikuvituksesta, sillä Dusart ei ole nähnyt henkilöitä.  Dusartin ensimmäinen karikatyyrisarja on Munkkien irstailun rappeuttama kristitty moraali 1685 tienoilla.

1691-1712:  Maanmittari Samuel Brotherus laatii karttoja Helsingin pitäjästä.  Hän valmistui Ruosissa 1689.

1692:  Moskovassa julkaistaan N Vitsenin kirja, jossa on muun muassa kaiverrus guljai gorod - liikkuva linnoitus.

1692-96:  Kiovassa Vasili Koren kaivertaa ja painaa 36 lubok-kuvaa raamattuun.

1692:  Giuseppe Maria Mitelli julkistaa sarjansa Ilotytön onneton elämä.

1693:  Japanilainen Kano Eino (1634-1700) edistää painettua kirjaa pikemmin kirjailijana kuin kuvittajana.  Einon Japanin maalauksen historia Honcho gashi on kuusiosainen lähes 400 taiteilijan elämäkerran kokoelma.

1694:  Ensimmäiset Suomessa painetut viivastot ja nuottimerkit sisältyvät Johan Winterin Turussa painamaan kirkkokäsikirjaan Käsikiria, jossa käsitetty on, cuinga Jumalan palvelus...  Ne ovat puupiirroksia.

1697:  Tsaari Pietari Suuri opettelee Amsterdamissa kupariin kaivertamista Adriaen Schoonebeekin (1661-1705) luona.  Hän ja Nicolaes Witsen (1641-1717) olivat olleet 1696 Moskovassa.  Schoonebeek matkustaa 1698 kutsusta Moskovaan ja kaivertaa kahdeksan karttaa sekä aloittaa kaksi.

1699-1751:  Japanilainen Nishikawa Sukenobu (1671-1751) kuvittaa toista sataa kirjaa yhteensä noin 300 osaa.  Hän aloittaa kuvittajana Kyotossa Hachimonjiya-kustantamossa.  Häntä seuraa poikansa Suketada (1706-62) ja oppilaat Nishikawa Sukeyo, Nishikawa Sukenari, Kawashima Nobukiyo ja Hasegawa Mitsunobu, joka kuvittaa parikymmentä kirjaa.

1700-1800-luvut:  Venäjällä kehittyvät graafisen taiteen eri lajit.  Huomattavia graafikkoja ovat Venäjällä JP Tshemesov, NI Utkin ja VV Mate, Ukrainassa TG Shevtshenko ja litografi AO Orlovski.

1700-luku:  Ranskalaisia kuvittajia ovat Claude Gillot (1673-1722), Francois Boucher (1703-70) ja Jean Baptiste Oudry (1686-1755).  Kuvittajien ammattikunta kaiverruttaa usein kuvansa ammattikaivertajilla.  Ranskalaisia kuvituksen ammattilaisia ovat Boucherin oppilas Hubert Gravelot (1699-1773), Francois Gravelot (1699-1783), Charles-Nicolas Cochin nuorempi (1715-90), Charles Eisen (1720-70), Louis Gabriel Moreau (1740-1806) ja Jean-Michel Moreau, jota kutsutaan nuoreksi Moreauksi Moreau-le-Jeune (1741-1814).  Vinjettimestareita ovat Pierre Philippe Choffard ja Pierre Clément Marillier.

1700-luku:  Vaskipiirtäjien ja -kaivertajien arvostus kasvaa.  Piirrokset aletaan allekirjoittaa liittämällä piirtäjän nimeen lyhennys pinx. (pinxit - maalannut) tai del. (delineavit - piirtänyt) ja kaivertajan nimeen sculp. (sculpsit- kaivertanut) tai gravé.  Jos luonnoksen on tehnyt kolmas henkilö, merkitään inv. (invenit - keksinyt).

1700-luku:  Värigravyyrejä tehdään siten, että painolevyn eri osat värjätään eri väreillä.

1700-luku:  Saksalainen syövyttäjä ja kaivertaja Daniel Nikolaus Chodowiecki (1726-1801) on tuottelias kirjankuvittaja.

1700-luku:  Venetsiassa perustettiin 1516 juutalaisghetto, joka esitetään piirroksessa 1700-luvun asussa.

1700-luku:  Sanomalehtien rinnalle tulevat kuva-arkit, jossa saattaa olla kymmeniä kuvia.  Kuvat esittävät saman tapahtuman tai tapahtumasarjan vaiheita, ja kuvien alla on teksti.  Ne leviävät yli maapallon.  Joidenkin painos on yli 200 000.

1700:  Kuparipiirtäjä Peter Schenk valmistaa värillisiä kuparipiirroksia yhdellä painamisella.  Painolevy väritetään moniväriseksi ennen painamista.

1701:  Japanilainen taiteilija Okumura Masanobu (1685-1768) julkaisee kurtisaanien muotokuva-albumin Keisei ehon (Shogi gacho).  Hän harjoittaa julkaisutoimintaa nimellä Okumura Genroku aloina ukiyo-zoshi -romaanit, jotka hän mahdollisesti kirjoittaa ja kuvittaa nimellä Bai-o, teatterikirjat, erotiikka ja ehon - kuvakirjat.  Masanobu julkaisee lähes sata teosta.  Hänen oppilaitaan ovat Okumura Toshinobu, Okumura Masafusa, Okumura Toshifusa ja Yoshimura Katsumasa.  Kaikki kuvittavat kirjoja.

1702:  Englannin siirtokunnassa ilmestyy ensimmäinen kuparipiirros, joka on tekijän kuva teoksessa Increase Mather, Ichabod.  Timothy Green painaa sen Bostonissa.

1704:  Isaac Newtonin teos Opticks antaa teoreettisen mahdollisuuden valmistaa värinerotteluja.

1704:  Ranskalainen Jacques Christophe Leblon tai Le Blon (1667-1741) valmistaa Newtonin väriteorian perusteella ensimmäiset kolmiväripainotuotteet kaiverretuista levyistä.  Hän kirjoittaa 1723 teoksen Coloritto, joka on ensimmäinen väripainamista koskeva kirjoitus.  Hän työskentelee 1720 Lontoossa yhtiössä Picture Office, joka alkaa julkaista taulujen värijäljennöksiä, mutta yhtiö menee 1723 konkurssiin.  Uusi yhtiö perustetaan 1731, mutta se tekee 1732 vararikon.  Leblon  muuttaa 1735 Pariisiin, jossa saa 1737 yksinoikeuden väripainatuksiin.  Hän aloittaa käyttämällä seitsemää painolevyä, mutta vähentää levyjen luvun kolmeksi.

1710:  Japanilainen Kondo Kiyoharu (-1736) kuvittaa teatteriteoksen Hachikazuki.  Hän aloitti kopioijana ennen kirjojen kuvitusta.  Kiyoharu suunnittelee myös Nakamuraza-teatterin mainosjulisteita.

1712:  Japanilainen Nishimura Shigenaga (1697-1756) kuvittaa romaanin Shiryo gedatsu monogatari.  Hän tutkii väripainatusta.  Shigenagan oppilaita ovat värien käyttäjä Suzuki Harunobu (Hozumi Jihei) (1724-70), Isoda Koryusai, Shiba Kokan (1738-1818) ja Ishikawa Toyonobu (1711-85).  Harunobun teos Yoshiwara seiro bijin awase 1770 on 166 kurtisaanin värimuotokuvan kokoelma, jossa muotokuvaan liittyy hokku-runo.  Koryusai kuvittaa 1777-84 neljä teosta.  Kokan käy 1788 Nagasakissa perehtymässä eurooppalaiseen maalaukseen ja vaskipiirrokseen.  Hän tuottaa kirjan kuvituksen ja painamisen lisäksi useita kuparipiirroksia.

1714:  Japanilainen Tachibana Morikuni (1679-1748) on Tsuruzawa Tanzanin oppilas ja julkaisee kuvituksen Ehon kojidan, jossa on yhdeksän osaa.  Se on suunniteltu Hasegawa Tounin kuusiosaisen teoksen Ehon hokan 1688 liitteeksi.  Ehon hokan on kuvitettu kokoelma vanhoja kiinalaisia kertomuksia ja anekdootteja.  Morikuni kuvittaa 1719 kiinalaisten asioiden tietosanakirjan Morokoshi kimmo zui, jossa on 15 osaa, ja muita teoksia.  Morikunin oppilaita ovat Tachibana Yasukuni (1715-92), Sekichushi Morinori ja Tachibana Minko.

1717:  Amédée-Francois Frézierin kartassa saaren nimi Les Malouines perustuu St Malon bretagnelaisten merimiesten vierailuihin saarille Isles Malouines 1706-14.  Nimi on espanjaksi Las Islas Malvinas.  Nimen Falklandsaaret antoi saarella  1683 käynyt William Dampier Englannin laivaston varainhoitajan Viscount Falklandin mukaan.

1718:  Santorio Santorion teos Medicina statica käännetään englanniksi.  Kirjassa on kuva muun muassa Santorion vaakatuolista, jolla hän mittasi vuosien ajan päivittäistä aineenvaihduntaansa.

1718:  Intialaisen Shalihotran kirjoittama hevoslääketieteen käsikirja on kuvitettu hindinkielinen käsikirjoitus.

1720:  Japanilainen Hanegawa Chincho (Ota Bengoro) (1679-1754) kuvittaa aka-hon -teoksen Yaoya o-shichi.  Hän kuvittaa myös 14 teatteriteosta.

1722:  Giorgio Plocho kustantaa Roomassa Filippo Bonannin Gabinetto armonico pieno d’istromenti sonori -kuvateoksen soittimista.  Sen 176 kuvan piirtäjä on Arnold van Westerhout.

1723-48:  Jean Frédéric Bernard kustantaa Amsterdamissa kahdeksan osaisen teoksen Cérémonies et coutumes religieuses de tous les peuples du monde représentés en figures de Bernard Picart.  Picart (1663-1733) on myös Prosper Marchandin kuvittajakaivertaja, lähin työtoveri ja paras ystävä.  Picartin kaivertama on Marchandin painajanmerkki, jonka aiheena on feenikslintu.

1724:  W Croft parantaa nuottien painatusta käyttämällä kuparin asemesta tinalevyä ja sinkkiä, johon nuotit lyödään pakottimilla.

1724:  Japanissa ilmestyy kolmiosainen kirja Jinbutsu soga (Keisai soga), jonka karikatyyrien piirtäjä on buddhalainen pappi Kokan (1653-1717).  Kuvat on joko kopioitu hänen maalauksistaan tai piirroksistaan puulaattoja varten.

1725:  Ranskalainen maalari Bernard Picart (1673-1733) tekee kuparikaiverruksia juutalaisten rukousvarusteista sekä liturgiseen ja seremonialliseen käyttöön tarkoitetuista esineistä.

1727-1818:  Japanissa ilmestyy lähes 20 kuvakirjaa, joissa on taiteilijan Ogata Korin (1658-1716) piirtämiä ja maalaamia kimonon, saviastioiden, viuhkojen ja rasioiden kuvioita ja muotoiluja.

1730:  Japanissa ilmestyy neliväripainettu teos Chichi no on, joka on kaksiosainen haiku-kokoelma näyttelijän Ichikawa Danjuro I muistoksi.  Värikuvien tekijä on Ogawa Haritsu.  Hanabusa Ippo (1691-1760) on piirtänyt siihen 66 mustavalkoista kuvaa.

1730:  Venäjän keisarinnan Anna kruunajaisista julkaistaan kuvateos.

1731:  Kiinalainen maalari Shen Nan-p'in tulee Japaniin Nagasakin viranomaisten kutsusta opettamaan maalausmenetelmiä.  Hän opettaa melkein kaksi vuotta.  Hänen oppilaansa Kumashiro Yuhi (1713-72) ei kuvita kirjoja.  Edolainen So Shiseki (1712-86) opiskelee Nagasakissa Yuhin ja kiinalaisen taiteilijan Sung Tzu-yen johdolla.  Shiseki kopioi japanilaisten ja kiinalaisten mestareiden töitä teokseensa So Shiseki gafu, jossa on kolme osaa.  Aiheita ovat Shenin linnut ja kukat sumizuri eli mustavalkoisina sekä omat samat aiheet väreissä, muiden kiinalaisten taiteilijoiden töiden kopioita aiheista linnut, kukat, eläimet ja maisemat sumizuri.  Yuhin oppilas Tatebe Ryotai (1719-74) tunnetaan myös nimellä Kanyosai.  Hän on waka-runoilija, kiinnostunut Shenin ja Yuhin tyylistä sekä tutkii muita kiinalaisia taiteilijoita kuten Li Yung-yün.  Ryotain kuvittamia teoksia ovat Kanyosai gafu 1762. jossa on tutkielmia linnuista, kukista ja eläimistä, ja Ri Youn chikufu 1771, jossa on kopioita Li Yung-yünin bambumaalauksista.

1732:  Englantilainen William Hogarth julkistaa ensimmäisen karikatyyrisarjansa Huoran kehitys.  Hänen sarjansa Irstailijan kehitys ilmestyy 1735.

1734:  Prault julkaisee Molièren teokset kuusiosaisena.  Kirja sisältää 33 kuparipiirrossivun lisäksi yli 200 Francois Boucherin piirtämää vinjettiä.  Kaivertaja on Laurent Cars.

1739:  Vaskikaivertaja ja kuvittaja Charles Nicolas Cochin (1715-90) pääsee kuninkaan Ludvig XV hoviin.  Hänen työnsä vaikuttavat Baskervillen, Didotin ja Bodonin kirjaimiin.

1740:  Prosper Marchandin (1678-1756) kirjapainohistorian kuvittaa puupiirroksin Jacob van der Schley.  Marchand piirtää hänelle luonnoksia kuvitusta varten.  Jacob van der Schley on Bernard Picartin oppilas ja Marchandin kuvittaja Picartin kuoleman jälkeen.

1740:  Englantilainen sanomalehti Daily Post julkaisee puupiirroksena amiraali Vernonin hyökkäyksen Portobelloon.

1741:  Ranskalainen Jacques Fabian Gautier Dagoty tai d'Agoty (1717-86) väittää keksineensä uuden menetelmän, mutta se on identtinen Le Blonin erioikeutetun väripainatusmenetelmän kanssa.  Le Blonin kuoleman 1741 jälkeen hän käyttää menetelmää tieteellisten töiden kuvittamiseen.  Poika Edouard Gautier valmistaa käsin väritettyjä värikaiverruksia.  Leblonin oppilas Jean Ladmiral valmistaa Amsterdamissa värireproduktioita.

1741:  Norjalais-tanskalaisen papin Hans Egede teos Det gamle Grönlands nye Perlustration eller Naturel-Historie - Uusi kuvaus vanhasta Grönlannista eli luonnonhistoria julkaistaan hänen oleskelustaan Grönlannissa 1721-36.

1742:  Venäjän keisarinnan Elisabet kruunajaisista julkaistaan kuvateos.

1744:  Moskovassa Ilja Jakovlevitsh Ahmetev alkaa painaa kotonaan kahdella painokoneella Jeesuksen, Marian ja pyhimysten lubok-kuvia.  Hänen uransa kestää yli 50 vuotta.  Hänellä on myöhemmin 20 painokoneen painolaitos, jossa on ajan parhaita kaivertajia.

1745:  Prahan juutalaiset karkotetaan.  Siitä kertoo aikalaispiirros.

1746:  Japanilainen itseoppinut osakalainen taiteilija Ooka Shunboku (1680-1763) kuvittaa kaksiosaisen kopiokirjan Mincho seido gaen.  Se julkaistaan 1812 uudestaan suuremmassa koossa nimellä Mincho shiken.  Maalaukset painetaan väreissä, ja ne perustuvat kahteen kiinalaiseen maalauskäsikirjaan Sheng-tung hua-yüan ja Chieh-tzu-yüan hua-chuan  - Sinapinsiemenpuutarhakäsikirja (japaniksi Kaishien gaden, joka painetaan 1748).  Shunbokun oppilas Ooka Shunsen (1718-73) kuvittaa myös kirjoja, mutta on tunnetumpi lakkamaalauksistaan.  Toinen oppilas Takehara Shunchosai (-1800) on meisho-ki- eli kuuluisien paikkojen opaskirja matkustavaisille kuvittaja.  Shunbokun ystävä Yoshimura Shuzan (-1776) kuvittaa kuusi kirjaa.

1750-luku:  Jaqcues-Fabien Gautier d’Agoty koettaa painaa Observations-teokseen lääke- ja luonnontieteellistä kuvitusta viisivärisinä syväpainokuvina.  Menetelmä täydellistyy Ranskan vallankumouksen aattona.

1750:  Turun akatemian paino palkkaa kuparipiirtäjäksi ja sinetinkaivertajaksi Tallinnasta Turkuun muuttaneen kultaseppämestarin Johan Henric Seeliger (-1763).  Hän saa 1757 tilata akatemian laskuun kuparipiirrosten painimen, josta hän maksaa vuokraa.  Puupiirrokset tilataan harrastelijapuupiirtäjältä ja kuparikaiverrukset Tukholmasta.  Seeligerin seuraajat ovat Eric Österberg 1773-76, Johan Säfström 1779-83 ja Carl Ludwig Schultz 1784-99.

1751:  Tietosanakirjassa Encyclopédie ou Dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métiers, par une société de gens de lettres on lähes 2900 kuvaa.  Tuotteiden ja työkalujen piirrokset käyttävät projektiota, joka välttää perspektiivin vääristymisen.  Kuvista ammattimies saa riittävän käsityksen valmistaakseen samanlaisen esineen.

1751:  Englantilainen piirtäjä William Hogarth myy kuparipiirrossarjansa Julmuuden neljä astetta lehtiä.  Piirroksessa The Reward of Cruelty - Julmuuden palkinto anatomistit leikkaavat hirtettyä rikollista.   Hänellä on enemmän vastustajia kuin vihollisia.  George Bickham tekee 1753 Hogarthin vastaisen karikatyyrin Apina maalaa aasia ja Paul Sandby karikatyyrin Ilve ilveen päällä.

1754:  Amsterdamissa ilmestyy Renardin Poissons... des Isles Molluques.  Teoksen kuvituksessa värittäjät ovat saaneet aikaan kalansuomujen helmiäishohdon ja kalojen väririkkauden unohtumattomalla tavalla.  Pariisissa ilmestyy 1779 Ernstin Papilions d’Europe, jonka perhosten väritys on huippuluokkaa.

1757:  Decamerone ilmestyy Pariisissa viisiosaisena.  Gravelot, Francois Boucher, Charles-Nicolas Cochin ja Charles Eisen vastaavat 110 kuvasta ja 97 luvunloppuvinjetistä

1759:  Jean-Baptiste Oudry piirtää neliosaiseen La Fontainen Faabeleihin frontespiisin ja 275 kuvaa, joista 40 kaivertajaa kaivertaa kuvalaatat.

1760:  Lyonilainen Foy kehittää puun kaivertamista poikkisyyhyn pelikorttien painamista varten.  Ranskalainen punssinleikkaaja Papillon pitää tätä tekniikkaa hyödyttömänä.

1762:  Barbou julkaisee teoksen La Fontaine, Contes et Nouvelles en Vers.  Siinä on 80 Charles Eisenin suunnittelemaa kuvaa ja 53 PP Choffardin luvunloppuvinjettiä.

1762:  Venäjän keisarinnan Katariina II juhlallisuuksista ei tehdä kuvateosta, vaan kuvaus ilmestyy sanomalehden Sankt-Peterburgskie Vedomosti liitteenä.

1764:  Japanilainen Yosa Buson (Taniguchi) (1716-83) kuvittaa kirjan Yahanjo.  Siinä on 36 haiku-runoilijan muotokuvaa.

1764:  Italialainen kuparinpiirtäjä Francesco Bartolozzi (1727-1815) alkaa työskennellä Lontoossa.  Hän kehittää pistegravyyriä.  Menetelmää kehittää hänen kanssaan William Wynne Ryland (1738-83) yhdistetyksi etsaus- ja kaiverrustekniikaksi.  Painajansa Siegneurin avulla Ryland valmistaa väripainoksia värjäämällä ensin levyn perusvärillä, joka painamisen jälkeen pyyhitään pois, ja värjäämällä levyn eri osiin eri värejä.  Ryland hirtetään 1783 setelinväärennyksestä.

1765-1809:  Japanilainen Kitao Shigemasa (1739-1820) kuvittaa lähes 200 kirjaa.  Hän on edolaisen kustantajan Suwaraya Saburobei poika.  Shigemasan oppilaita ovat Kitao Masanobu (kirjailija Santo Kyoden, jonka suojelija on kustantaja Kitagawa (Tsutaya) Jusaburo), Kubo Shunman (1757-1820) ja Kitao Masayoshi.  Shigemasan Ehon isaoshi-gusa 1769 on omistettu sotasankareille, josta tulee hänen erikoisalansa.

1768-71:  Englantilainen James Cook tekee ensimmäisen matkansa eteläiselle Tyynelle valtamerelle.  Mukana on suomalainen taitava piirtäjä tiedemies Herman Spöring (1733-71).  Hän dokumentoi osaltaan tieteellistä tutkimusmatkaa.

1770:  Japanilaisen Tachibana Minkon kuuluisin värikuvateos on Saiga shokunin burui, joka on kokoelma tutkielmia käsityöläisistä työssään.

1770-90:  Japanilainen Katsukawa Shunsho (1726-92) kuvittaa parikymmentä teosta, joista monien aiheena on näyttelijöiden värimuotokuvat.  Hänen oppilaitaan ovat Katsukawa Shuncho (-1820) ja Katsukawa Shun'ei (1762-1819).

1771:  Ranskalainen graafikko Jean Francois Janinet (1752-1814) alkaa työskennellä Bonnetin atelierissä.  Hän kehittää akvatinta-menetelmää ja tekee värikaiverruksilla monivärisiä kuparipainoksia, joihin käyttää jopa seitsemää laattaa.

1773:  Pariisissa de Lormel julkaisee neliosaisen teoksen B de Laborde, Choix de Chansons.  Sen ensimmäisen osan kuvituksesta vastaa Jean Michel Moreau le Jeune, joka myös kaivertaa suuren osan kuvalaatoista.  Kirjailijan riideltyä Moreaun kanssa Le Barbier, Sain-Quentin ja Le Bouteux kuvittavat kolme muuta osaa.  Myös teksti on kaiverrettu kuparilevylle.

1773:  Turun akatemian painoon saadaan ruotsalainen Tukholman kuninkaallisen linnoitusviraston kuparikaivertaja Eric Österberg 1776 asti.  Häntä ennen toimivat tallinnalainen Johan Henrik Seelinger ja tukholmalainen saksalaissyntyinen Mathias Henric Bullius.

1774-87:  Japanilainen Toriyama Sekien (1712-88) kuvittaa kahdeksan kirjaa.  Hän keksii väripainatuksessa fukibokashi-tekniikan, jossa värejä levitetään laatalle käsin.  Näin saadaan herkkä sävyntoisto.  Sekienin oppilaita ovat Kitagawa Utamaro ja Koikawa Harumachi II (Utamaro II), joka kuvittaa lukuisia kibyoshi-teoksia ja kyoka-valikoimia.

1775-1809:  Englantilainen Thomas Bewick (1753-1828) uudistaa puupiirrostekniikkaa Lontoossa kehittämällä xylografian (kreikassa xylon - puu ja grafein - piirtää). Hän oli kaivertajan Ralph Beilby oppilas kuten nuorempi veljensä John (-1795).   Hänen puupiirrosmenetelmässään hienosyinen kova puu kuten puksi- tai päärynäpuu leikataan poikki laatoiksi.  Kuvalaatassa syyt ovat pystysuorassa eli kuva kaiverretaan kupari- tai teräskaivertajien stikkeleillä poikkipuuhun. Poikkisyyhyn kaiverrettaessa saadaan hienompia yksityiskohtia kuin myötäsyyhyn yleensä päärynäpuuhun tai lehmukseen kaiverrettaessa.  Kuvan sävyntoisto ja erotuskyky lähentelee rasterikuvaa.  Ksylografia yleistyy 1800-luvulla.  Thomas Bewickin pääteos 1790 on A General History of Quadrupeds.  Sen kuvitus on hänen piirtämänsä ja kaivertamansa.  Hän kaivertaa vinjettejä ja koristeita moniin kirjoihin.  Bewickin paras työ on kirjan History of British Birds kuvittaminen.

1775-78:  Saksalaiset kuvittajat Daniel Nikolaus Chodowiecki (1726-1801), JH Lips, JR Schellenberg ja muut kuvittavat kuparipiirroksin kirjan Johann Caspar Lavater, Physiognomicshe Fragmente zur Beförderung der Menschenkenntnis und Menschenliebe.

1775:  Japanilainen Kitagawa Utamaro (1753-1806) kuvittaa ensimmäisen kirjansa.  Hän omaksuu nimen suojelijaltaan edolaiselta kustantajalta Kitagawa (Tsutaya) Jusaburo (1748-97).  Painotaiteilijana Utamaron alue on bijin-ga eli kauniiden naisten, kurtisaanien tai geishojen, kuvat.  Kirjankuvittajana hän käyttää melkein yksinomaan värejä.  Tsutaya ottaa 1775 Utamaron kotiinsa.  Tsutayan kyoka-kokoelmat on suunniteltu taiteen tuntijoille: värikuvat painetaan hyvälle paperille, kalligrafia ja sidonta ovat huippulaatua.  Utamaro on ukiyo-e -taiteilija, jota osoittaa 1788 eroottinen kirja Uta-makura.

1775-83:  Jean Michel Moreau nuoremman (1741-1814)  päätyö on kuvateos Monuments du costume, jossa kuvataan yläluokan elämää, tapoja ja elinympäristöä.  Julkaisija on Prault.  Laattojen kaivertaja on italialainen Pietro Antonio Martini (1739-97).

1775-1823:  Intiassa Raja Samsar Chand toimii taiteen mesenaattina, ja miniatyyrimaalauksen koulukunta Kangra kukoistaa.  Tästä ja Guler-tyylistä Garhwal-koulu saa vaikutteita.

1775:  JapanilainenTorii Kiyonaga (1753-1815) kirjoittaa ja kuvittaa kibyoshi-romaanin Furyu mono-hazuke.  Kaikkiaan hän kirjoittaa ja kuvittaa 30 romaania ja kuvittaa lisäksi noin 90 kibyoshi-romaania.

1776:  Daniel Chodowiecki kuvittaa Goethen Wertherin ranskalaisen laitoksen, joka ilmestyy Maastrichtissä.  Hän on 1700-luvun tärkein kirjankuvittaja.  Hän kuvittaa myös kalentereja: Berliner Genealogischer Kalender 1770, Gothaischer Hofkalender (Almanach de Gotha ilmestyi ensi kerran 1763) ja Göttinger Taschenkalender.

1776:  Suomen ensimmäinen kuparipiirroksina tehty musiikkipainate on Johan Lindellin Piae cantiones-kokoelma Cantilenarum selectiorum editio nova.  Vielä 1800-luvun alussa musiikkijulkaisuihin painetaan Suomessa vain nuottiviivasto, jota on tarkoitus täydentää käsin kirjoitetuin nuotein.

1779:  Kaiverrustaiteilija Österbergin oppipoika Johan Säfström (-1783) otetaan Turun akatemian kaivertajaksi.

1780-96:  Japanilainen Kitao Masayoshi (1764-1824) kuvittaa yli 60 kibyoshi-teosta.  Hän menee 1797 daimyon Tsuyama palvelukseen ja työskentelee yhdessä Takehara Shunsensain kanssa.  He julkaisevat kuusiosaisen Tokaido-oppaan Tokaido meisho zue.  Masayoshi julkaisee 1795 teoksen Ryakuga-shiki eli yksinkertaistettu piirtämistyyli.  Seuraavissa teoksissaan hän ei kopioi muotoa vaan aiheen hengen.

1780-90-luvut:  Japanilainen Katsushika Hokusai (1760-1849) tulee myöhemmin lännessä kuuluisaksi, sillä länsimaalaiset ymmärtävät hänen painokuviensa aiheita.  Hokusai kuvittaa kibyoshi-romaaneja tavalliseen tyyliin, mutta tekee ystävälleen Tsutaya Jusaburo hienoja värikuvituksia kyoka-valikoimiin.  Parhaat kirjan kuvitukset Hokusai tekee ystävänsä yomi-hon -kirjailijan Takizawa (Kyokutei) Bakin teoksiin.  Elämäkerrallisissa yomi-hon -kirjoissa on vähän kuvitusta, mutta kuva saa oman sivunsa.

1780-luku:  Philibert Louis Debucourt (1755-1832) tekee pariisilaiselämää kuvaavia värikaiverruksia, mutta 1790-luvun lopulla siirtyy myös käyttämään käsin väritettyjä yksivärikaiverruksia.

1784:  Japanilainen Matsumura Goshun (1752-1811) kuvittaa väreissä kirjan Shin hanatsumi.  Kuvat ovat haiga-tyylisiä vaalean värisiä haiku-kuvituksia.  Goshun on maalari, haiku-runoilija, kalligrafi ja muusikko.  Goshunin oppilas Sato Suiseki kuvittaa 1800-luvun alkuvuosista 1840 asti parikymmentä kirjaa.

1784:  Englantilainen Thomas Rowlandson piirtää karikatyyrin Ranskalainen kahvila.

1784:  Ruotsalainen linnoitusviraston virkailijakokelas Carl Ludvig Schultz (-1799) otetaan Turun akatemian piirustuksenopettajaksi ja kaivertajaksi.

1786:  Ranskalainen kaivertaja Gilles-Luis Chrétien (1754-1811) kehittää puolimekaanisen fysionotrace-menetelmän, jossa piirtimellä seurataan mallin profiilia varjostimella, ja jälki siirtyy mekaanisesti kaiverruksena metallilevylle halutussa suhteessa. Pienennettynä saadaan miniatyyrikuva.  Levystä voidaan ottaa haluttu määrä vedoksia.

1786:  Skotlantilainen insinööri William Playfair (1759-1823)  käyttää Lontoossa ilmestyvässä teoksessaan The Commercial and Political Atlas tilastollisia kuvioita sellaisina kuin tunnemme ne.  Kuvioissa on hieno typografia yhdistetty ensiluokkaiseen grafiikkaan.  Tämä on tiettävästi ensimmäinen teos, jossa on julkaistu tilastografiikkaa.  Playfair kehittää yleisimmät nykyisin käytössä olevat tilastokuviotyypit.  Playfair hankki insinöörin taidot puintikoneen keksijän Andrew Meiklen oppipoikana ja sitten James Wattin höyrykonetehtaassa.  Playfair kuulee myöhemmin Frankfurtissa asuessaan semafori-viestimestä ja lähettää siitä rakentamansa pienoismallin Yorkin herttualle.  1795 hän palaa Lontooseen ja elättää itsensä kirjoittajana toimien usean aikakauslehden päätoimittajana.  Myöhemmin Playfair toimittaa Pariisissa aikakauslehteä, mutta pakenee 1818 Ranskasta uudelleen, koska häntä uhkaa vankilatuomio kaksintaistelua kuvanneen artikkelin seurauksena.  Ensimmäisen kerran hän joutui pakenemaan, koska hän ajautui eri linjoille Ranskan vallankumouksen kanssa, vaikka avusti Bastiljin valtauksessa.

1787:  Clément Pierre Marillier kaivertaa kuvat kirjaan de Caylus, Oeuvres Badines, jonka Visse julkaisee 12 osassa.

1788:  Englantilainen James Gillray esittää karikatyyrissään Kumarrus valtaistuimen edessä, kuinka Intian kuvernööri Warren Hastings jakaa valtaistuimella rahaa eliitille.  Kuningatar suutelee Hastingsin jalkaa, ja kuningas Yrjö III kaivaa aarrearkkua, joka muodostaa valtaistuimen perustan.

1789:  Ranskan ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus painetaan kauniisti kuvitettuna arkkina.

1789:  William Blake (1757-1827) julkaisee kuvittamansa runoteoksen Songs of Innocens ja 1794 Songs of Experience.  Hän julkaisee 1795 väripainokuvan Newtonista, joka piirtää harpillaan huomaamatta monimuotoista ja värikästä maailmankaikkeutta.

1789-92:  Ranskan vallankumouksen aikana pilapiirtäjät esiintyvät tuntemattomina.  Sadoista karikatyyreistä kaksi on signeerattu: Dusolchoy fecit ja Wibre sculpsit.  Piirtäjä Dusolchoy on Camille Desmoulinsin ystävä, jolle tämä perustaa 1791 lehden La semaine politique et littéraire.  Wibre lienee Michel Webert.

1790-1857:  Venäjällä Vyg-joen munkkiluostarissa ja Leksa-joen nunnaluostarissa piirretään käsin lubok-kuvia.

1791:  Englantilainen Thomas Rowlandson (1756-1827) kuvittaa kuparipiirroksin teoksen Henry Fielding, Tom Jones.

1791:  Ranskalainen Villeneuve esittää karikatyyrissään Suuri väärinkäyttö kansannaisen, joka kantaa selässään nunnaa ja aatelisnaista.

1792:  Pariisilaisessa karikatyyrissä Harvinaisia eläimiä sanskulotti ajaa piiskalla kalkkunakukkoa Ludvig XVI, naarassutta Marie Antoinette ja kolmea sudenpentua.

1792:  Rojalisti Jacques-Marie Boyer-Brun kutsumanimeltään Boyer de Nimês julkaisee lehdessään Journal du peuple lyhyen Ranskan vallankumouksen karikatyyrin historian.

1795:  Japanilainen kuvateos Kyuro gafu sisältää kopioita taiteilijan Ki Baitei (1744-1832) Nanga-tyylisistä maalauksista.  Teoksesta otetaan 1799 ja 1824 laajennetut painokset.

1700-luvun loppu:  Espanjalaiset kuparipiirrostaiteilijat Maella, Carmona ja Castello Montaner kuvittavat Joaqin Ibarran painamia teoksia.

1700-luvun loppu:  Englantilaisia pilapiirtäjiä ovat Henry Wigstead, Samuel Collings, Richard Newton, Isaac Cruikshank, Henry William Bunbury, George Moutard Woodward ja W Nixon.