Meidän täytyisi puhua vähemmän ja piirtää
enemmän. Goethe
1500-luku on puupiirrosten vuosisata.
1500-luku:
Metallipiirroksia tunnetaan 1400-luvulta ja ne yleistyvät. Alkukirjaimia eli initiaaleja,
kirjanpainajamerkkejä ja kuvia valmistetaan kaivertamalla kirjakemetalliseosta,
kuparia, lyijyä, tinaa tai messinkiä.
Metallipiirroslaatan painopinta usein avataan skrafforoimalla eli
hienolla viivoituksella tai koristellaan lyömällä pintaan pieniä pisteitä, kukkia
tai muuta - à la manier criblé. Karkealla
paperilla epätasainen painojälki sulautuu pinnan koristeluun.
1500-luku:
Venäjällä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Baltian maissa kehittyy
puukaiverrus kirjapainotaidon yleistyessä.
Keskiajalla piirrostaide kehittyi käsinkirjoitettujen kirjojen kuvitukseen
ja koristukseen. Tällaisia teoksia
luotiin Venäjällä, Armeniassa, Azerbaidzhanissa ja Keski-Aasiassa.
1500-luku:
Bosnialaissyntyinen oppinut Matrakci Nasuh (-1564) kuvittaa itse
teoksensa.
1500-luku:
Ranskalainen kirurgi Ambroise Paré (1510-90) kuvaa sota-aseiden
aiheuttamien vammojen käsittelyä. Hän
kirjoittaa ranskaksi eikä latinaksi.
1500-luku:
Intiassa Orissassa kuvitetaan uskonnollisia tekstejä, käsikirjoja muun
muassa Kamasutra ja pelikortteja.
1500-1700:
Intiassa Rajasthanin rajput-hovien miniatyyritaiteeseen sisältyy monia
paikallisia koulukuntia: persialais-intialainen Mandu-tyyli,
kansantaidevaikutteinen Mewar-tyyli, Dekhanin Bahmani-valtioiden
persialaisvaikutteinen tyyli, Jaipur-tyyli, Bundi-tyyli, Kota-tyyli ja
manieristinen Kishangarh-tyyli.
1500-luvun alku: Saksa on johtava puupiirrostypografian
maa. Puupiirrostaiteilijoita ovat Lucas
Cranach vanhempi (1472-1553), Hans Holbein, Jörg Breu, Hans Burgmair, Georg
Lemberger ja Meister der Zackenblätter.
1500-luvun alku: Taidemaalari Albrecht Dürer (1471-1528)
toimittaa myös yksilehtisiä arkkiveisuja - Eindruckblatt. Hän tekee kupari- ja puupiirrokset itse sekä
kirjoittaa tekstit. Vaimo Agnes käy
myymässä niitä markkinoilla ja perhe saa lisäansiota. Kuvia aletaan myös värittää. Dürer kuvaa myös linnoituksen.
1500-luvun alku: Saksalainen Hans Weiditz (1494-1536) kuvittaa
Francesco Petrarcan (1304-74) teoksen De remediis utriusque fortunae - Lääke
onneen.
1502:
Portugalilainen Cantino piirtää kartan Brasilian Santa Cruzin
rannikosta.
1504:
Albrecht Dürerin teoksista tunnetuin Adam und Eva - Aatami ja Eeva
ilmestyy. Se on kuparikaiverrus. Kuparipiirrosten laatat ovat Dürerin
kaivertamia, mutta puulaatat ovat puunleikkaajien kaivertamia. Dürer piirtää 1511 kuvan painokoneesta.
1506:
Puupiirroksessa esiintyy sävykuvan valo-varjo -tekniikkaa eli
hell-dunkel.
1506:
Francesco Rosselli kaivertaa painolevylle todennäköisesti venetsialaisen
Giovanni Matteo Contarinin kartan. Se on
ensimmäinen painettu kartta, jossa Kolumbuksen ja hänen seuraajiensa havainnot
esiintyvät. Kartta pitää Newfoundlandin
aluetta "Lusitanian kuninkaan merimiesten löytämänä maana".
1507:
Saksassa Martin Waldseemüller laatii maailmankartan, jossa ensi kertaa
Etelä-Amerikka on erillään Aasiasta ja jossa hän käyttää nimitystä Amerikka
puoliksi piloillaan löytöretkeilijän Amerigo (Americus) Vespucci kunniaksi.
1507:
Ptolemaioksen maantieteestä karttoineen otetaan ensimmäinen Kolumbuksen
matkojen jälkeinen painos. Jotkut sen
kopiot sisältävät hollantilaisen Johannes Ruyschin piirtämän uuden
maailmankartan. Italialainen Marcus
Beneventanus kirjoittaa kartasta selityksen vuoden 1508 painokseen.
1508:
Nürnbergistä Hollantiin siirtynyt Jobst käyttää puupiirroksissa
sävykuvan clairobscur-tekniikkaa.
1508:
Nürnbergiläinen puupiirros esittää talonpojat alttarilla sekä papin ja
munkit kyntötöissä.
1509:
Saksalainen puupiirtäjä Hans Baldung, kutsumanimi Grien - Vihreä,
(1475-1545) alkaa työskennellä Strassburgissa ja kokeilee kahden puupiirroslaatan
avulla painettavaa valohämypiirroksen tekniikkaa, mikä on tähän aikaan
uutta. Samoin kokeilee hänen
maanmiehensä Hans Wechtlin.
1510-luku:
Saksalainen graafikko Lucas Cranach vanhempi (Müller tai Sunder,
syntymäpaikkansa Kronach vuoksi Cranach) (1472-1553) työskentelee
puunleikkauspiirtäjänä Wittenbergissä.
Työpajassa monien apulaisten joukossa ovat hänen poikansa Hans ja
Lucas. Kaikki työt merkitään samoin kuin
hänen omat tuotteensa Cranachin liikemerkillä siivitetyllä käärmeellä, jolla on
rengas suussa. Hän toimii myös
kuparinkaivertajana.
1511:
Albrecht Dürerin toinen puupiirroskirja Marian elämä ilmestyy. Dürer alkaa 1512 työskennellä Augsburgissa
Schönspergerin kanssa, joka on keisari Maximilianin virallinen painaja. Hans Burkmair leikkaa puuhun Dürerin
piirroksia.
1511:
Peter Martyrin teokseen "uuden maailman" historiasta sisältyy
yllättävän tarkka kartta Länsi-Intiasta.
1513:
Sveitsiläinen graafikko Urs Graf (1485-1527) signeeraa syövytyksen, joka
on vanhin tunnettu merkitty syövytyslehti.
Graf tekee piirroksia, puuleikkauksia, syövytyksiä ja kuparileikkauksia
kuvaten sotilaselämää.
1515:
Dürerin tunnetuimpia yksilehtisiä on sarvikuono. Portugalin kuningas Emanuel tuottaa sen
lahjaksi paaville, mutta laiva tekee haaksirikon jo ennen Lissaboniin
tuloa. Sinne saapuu sarvikuonon raato,
josta Dürer hankkii tietoja. Piirros on
sarvikuonon näköinen.
1518:
Italialainen Ugo da Carpi (1480-1530) kokeilee moniväristä sävykuva- eli
chiaroscurotekniikkaa.
1519:
Portugalilaisen Lopo Homemin Miller-atlaksessa on Brasilian kartta.
1520-luku:
Täbrizin koulukuntaan kuuluva Mir Musawwir kuvittaa Shah Tahmaspin
Shahname-teosta.
1520:
Tuntematon saksilainen mestari kaivertaa lentolehtisen, jossa paavi
esitetään sutena.
1521:
Lucas Cranach vanhempi kuvaa kahdessa puupiirroksessaan, kuinka Kristus
pesee opetuslastensa jalat ja kuinka Saksan keisari suutelee Paavin eli
antikristuksen tohvelia.
1523-26:
Hans Holbein nuorempi (1497-1543) maalaa sarjan aiheena
Kuolemantanssi. Lutzelberg kaivertaa
siitä 40 puupiirrosta. Saksan
talonpoikaissodan vuonna valmistuvat Holbeinin maalaukset kreivi, raatimies ja
rikas mies.
1523:
Antiluterilainen puupiirros kuvaa Martti Lutterin seitsenpäisenä.
1524:
Hernando Cortés piirsi asteekkien pääkaupungista Tenochtitlán
asemakaavan muutamiin kuninkaalle Kaarle V lähettämiin kirjeisiin. Kaksi niistä painetaan Nürnbergissä. Painolaatan kaivertaja lienee Albrecht Dürer
tai hänen veljensä.
1524:
Urs Graf kaivertaa puupiirroksen Der Tod in der Astgabel - Kuolema
puuhaarassa.
1525:
Toryn ensimmäinen Heures de la Vierge ilmestyy. Sen painaa Simon de Colines Pariisissa. Seuraavat laitoksen lisä- eli uusintapainokset
ilmestyvät 1527, 1530 ja 1531. Geofroy
Tory Bourgesista (1480-1533) on kirjailija, typografi, kaivertaja, kustantaja,
kirjakauppias, painaja, kuvituksen suunnittelija ja kirjansitoja.
1530:
Saksalaiset kasvien tutkijat Otto Brunfels (1488-1534) ja Leonard Fuchs
(1501-66) käyttävät ensimmäisten joukossa hyväkseen uusia mahdollisuuksia
yksityiskohtaisten ja tarkkojen kansikuvien tuottamiseksi kuten teoksessa
Herbarum vivae eicones.
1531: Heinrich Steiner julkaisee Augsburgissa
teoksen Andreas Alciat, Emblematum liber.
Jörg
Breu vanhempi on kirjan puupiirtäjä.
1532:
Balthasar Beck painaa Strasburgissa kuvitetun lääkärikirjan Laurentius
Fries, Spiegel der artzney. Kuvat
väritetään käsin. Kirja ilmestyi ensi
kerran 1518 Strassburgissa.
1535:
Hans Sachsin kertomuksesta ilmestyy arkkiveisu, jonka puupiirroksen tekijä
on Georg Pencz. Nürnbergiläinen
kuvamaalari Nicolaus Meldeman värittää ja levittää lentolehtiset.
1535:
Tuntematon saksalainen painaa Tunisian Bardossa graafiseksi muistoksi
Espanjan kuninkaan Kaarle V Tunisin valtaamisen.
1538:
Veljekset Melchior ja Gaspard Trechsel painavat Lyonissa Kuolemantanssin
- Les Simulachres et hiztories faces de la Mort. Sen kuvittaja on Hans Holbein (1497-1543) ja
hänen baselilainen puupiirtäjänsä Hans Lützelburger. Leikkaussarja käsittää 41 kuvaa. Kuvasarja on vuodelta 1523-26.
1539:
Cesare Ripa julkaisee teoksensa Iconologie, jossa on personifikaatioin
kuvitettu hyveitä.
1539:
Olaus Magnuksen kartta Pohjolasta on puupiirros.
1540:
Alankomaalainen Gerhardus Mercator saa valmiiksi ensimmäisen
maailmankarttansa.
1541:
Simon de Colines julkaisee teoksen Praxis criminis persequendi, jossa
Johannes Millaeus käsittelee murhatapauksen oikeuskäsittelyä. 13 puupiirrosta esittävät erilaisia kidutusmenetelmiä.
1542:
Leonhard Fuchs julkaisee Baselissa kasvitieteellisen kirjan De historia
stirpium.
1542:
Agnesen maailmankartassa Kalifornian niemimaa on piirretty
niemeksi. Aikaisemmin sitä pidettiin
saarena.
1543:
Johannes Oporinus julkaisee Baselissa flaamilaissyntyisen lääkärin ja
kirurgin Andreas Vesalius (1514-64) teoksen De humani corporis fabrica. Sen on luultavasti kuvittanut Tizianin
oppilas Jan Stefan van Calcar tai itse Vesalius. Teos aloittaa nykyaikaisen anatomian
tutkimuksen. Piirustustaito on hyvä ja
perspektiivi hallinnassa.
1544:
Saksalaisen heprean professorin Baselin yliopistossa, matemaatikon ja
kartografin Sebastian Münster Cosmographia-kirjassa käytetään samoja
puupiirroksia kuvittamaan eri kuninkaita ja eri kaupunkeja keskiaikaiseen
tapaan, jolloin kirjoissa täytyy olla kuvitusta. Teokseen sisältyy 1546 puuleikkauksella
paperille painettu ja käsin väritetty kartta, joka esittää läntistä
pallonpuoliskoa ja jossa Amerikat on erotettu selvästi Aasiasta. Kosmografiasta otetaan 1500-luvulla 40
painosta.
1544:
Englantilainen Sebastian Cabot laatii Amerikasta kartan, joka
kaiverretaan kupariin ilmeisesti Antwerpenissä.
Kartasta säilyy kaksi kopiota.
1548:
Antonio Lafreri painaa Roomassa teoksen Speculum Romanae
Magnificentiae. Siinä on 130 kuvaa
antiikin Rooman säilyneistä muistomerkeistä.
1550:
Jérôme Cocx järjestää Antverpenissä puupiirrosten suuryrityksen. Aikaisemmin taiteilija painoi ja myi omat
teoksensa, mutta Cocx välittää heidän teoksensa ja tuo alalle
erikoistumisen. Kuvalaatan pohjaan hän
merkitsee tiedot, kenen idea kuva on: inv. - invenit, kuka on kuvan piirtäjä:
del. - delineavit tai maalari: pinx. - pinxit ja kuvan kaivertaja: sculp. -
sculpsit tai inc. - incidit. Cocx
merkitsee myös kustantajan: exc. - excudit, joka omistaa kuvalaatan ja oikeuden
painaa sillä.
1554:
Pedro de Cieza de Léonin matkakuvaus julkaistaan. Siinä olevassa puupiirroksessa nähdään
korkea-arvoisen inkan lausuvan espanjalaisen Francisco Pizarron tervetulleeksi
Cuzcoon.
1555:
Olaus Magnuksen kirjassa Historia de gentibus septentrionalibus kuvataan
koulunkäyntiä puupiirroksessa.
1557:
Ranskalainen fransiskaanimunkki André Thevet julkaisee teoksen
matkaltaan Etelä-Amerikkaan.
Puupiirroskuvitus esittää muun muassa tupakoivia intiaaneja.
1557:
Saksalainen Hans Staden joutui matkallaan Brasiliassa tupinambá-heimon
vangiksi. Hänen matkakuvauksensa
julkaistaan Marburgissa puupiirroksin kuvitettuna.
1557:
Hollantilainen taiteilija Pieter Brueghel (1525-69) vanhempi tekee
kuuluisan kuparipiirroksensa Suuret kalat syövät pienet. Hänen kaiverruksessaan Lihava keittiö 1563
lihavat syöjät (mukana munkki) heittävät laihan pelimannin ulos. Laihan keittiön ihmiset pyytävät pelimannin
pöytäänsä jakamaan niukat antimet.
1560:
Pariisissa ilmestyy Jean Cousinin arkkitehtuuria käsittelevä teos Livre
de perspective. Kustantaja on Jehan Le
Royer.
1561:
Sveitsiläinen puunleikkaaja Jost Amman (1539-91) alkaa työskennellä
Nürnbergissä.
1564:
Moskovalaiset Ivan Fjodorov ja Pjotr Timofejev Mstislavets osoittautuvat
työn järkiperäistäjiksi. He kehittävät
ja ottavat käyttöön kaksivaiheisen kaksiväripainomenetelmän, jota kutsutaan
maskimenetelmäksi. Ensin tietyt ladelman
osat (jotka on etukäteen peitetty pergamentti- tai paperiarkein, joissa on
sopivin kohdin leikatut ikkunat) värjätään punaisella. Kehilö viedään sitten painopuristimeen, ja
otetaan vedos. Tämän jälkeen kehilöstä
poistetaan maski, irroitetaan punaiset otsikkorivit, ja niiden sijaan laitetaan
sokeistomateriaali (ladelmassa tekstin aukkopaikat täyttävät, kirjakkeita
matalammat kappaleet). Ladelma värjätään
mustalla värillä ja painetaan.
1564:
Abraham Orteliuksen (Ortels) maailmankartassa Kalifornia on selvästi
Pohjois-Amerikan niemi.
1567:
Hallilainen Andreas Helmreich kuvaa, kuinka marmoria, kuparia, messinkiä
ja niin edelleen syövytetään. Marmorin
viivasyövytystä voidaan pitää laakapainon edeltäjänä.
1568:
Frankfurt am Mainissa ilmestyy Jost Ammanin (1539-91) kuvittama ja Hans
Sachsin kirjoittama Ständebuch eli Eygentliche Beschreibung aller Standen auf
Erden - Maailman kaikkien säätyjen todellinen kuvaus. Siinä on 114 puupiirrosta eri ammateista muun
muassa pergamentin tekijä, paperin valmistaja, kirjakkeiden valaja,
puupiirtäjä, latoja, painaja, kuvien värittäjä ja kirjansitoja. Kustantaja on Sigmund Feyerabend. Toinen etevä saksalainen puupiirrostaiteilija
on Virgil Solis (1514-1562).
1570:
Englantilainen John Harte yhdistää oppikirjassaan Methode to Reade
English kuvan ja tekstin.
1577:
John White maalaa eskimoista ensimmäiset eurooppalaiset kuvat.
1578:
Katalonialaisen kartanpiirtäjän Juan Martinez kartassa Kalifornianlahti
on nimellä Mar Vermiglio.
1580-89:
Kiinalainen Chou-Li-ching haluaa tallettaa taideteoksia tuleville
ajoille. Hän kaivertaa teokset kiveen ja
levittää hankausjäljennökset kirjana Chou shih hui-lin hou-ko. Sen ainoa tunnettu epätäydellinen kappale on
Pariisin Bibliothèque Nationalessa.
1586:
Saksankielinen kirja Jost Amman, Frauentrachtenbuch - Naistenpukukirja
ilmestyy. Siinä on 122 käsinväritettyä
puupiirrosta.
1587:
Italialainen Guiseppe Arcimboldi kuvaa karikatyyrissaan kirjastonhoitajaa. Muotokuva on kostettu kirjoista.
1588:
Ranskalainen Thoinot Arbeau (1520-95) julkaisee (kustantaja Lengres) 35
tanssin oppikirjan Orchésographie, joka on tanssiaskelin kuvitettu. Jokainen voi opetella tanssimaan omassa
huoneessaan.
1590: Theodore de Bryn kustantamana ilmestyy
Frankfurtissa Thomas Hariotin A Briefe and True Report of the New Found Land of
Virginia. Theodore de Bry (1528-98) on
kirjan kuvittaja John Whiten akvarellien mukaan. Kirja on tiettävästi ensimmäinen, jossa on
Pohjois-Amerikan intiaaneja esittävää kuvitusta. Akvarelleista de Bry kaivertaa kuvat
taiteilijan vapaudella.
1592:
Emery Molyneux valmistaa ensimmäisen Englannissa tehdyn
maailmankartan. Se ei ole hyvä
verrattuna samanaikaisiin mannereurooppalaisiin karttoihin.
1595:
Rumold Mercator julkaisee pohjoisnavan kartan, jonka piirtäjä on Gerhard
Mercator.
1599:
de Bry julkaisee teoksensa India Orientalis - Itä-Intia. Se on kuvitettu kuparipiirroksin.
1500-luvun loppupuoli: Karttojen piirtämisen uudistavat flaamilaiset
Frisius, Mercator ja Ortelius.
1500-luvun loppu: Sveitsiläinen piirtäjä ja puunleikkaaja
Tobias Stimmer (1539-92) tekee puupiirrospilakuvia.
1500-luvun loppu: Intiassa keisari Akbar (1542-1605) kiinnittää valtionateljeeseensa
noin sata hindulaista taiteilijaa työskentelemään persialaisten opettajien
johdolla. Akbarin kuollessa on
valmistunut noin 24 000 kuvitettua käsikirjoitusta.
1500-1600-lukujen vaihde: Hollantilaset veljekset Jan (1549-1618),
Hieronymus (1553-1619) ja Anton II Wiericx (1552-1604) sekä hollantilainen
Hendrix Goltzius (1558-1617) ovat kaivertajia.
1600-luku:
Venäjällä yleistyy metalliin kaivertaminen.
1600-luku:
Japanissa aletaan puupiirrostekniikalla painaa kankaiden kuoseja
esitteleviä kuvakirjoja.
1600-luku:
Intian mogulien kaudella kirjankuvitusminiatyyrit saavuttavat
huomattavan taiteellisen tason.
Maalausalustana paperi syrjäyttää varhaisemman palmunlehden ja sallii
laajemman kuvapinnan käytön.
1600-1800-luvut: Intiassa Punjabin pienissä
vuoristovaltakunnissa kehittyy pahari-taide.
1600-luku:
Euroopassa kokosivun kuparipiirrosliitteet alkavat syrjäyttää pienet
tekstin lomaan sijoitetut puupiirroskuvat.
Kuparipiirrosten kalleuden vuoksi kuvitetut kirjat vähenevät. Hollannissa Pieter Pauwel Rubens (1577-1640)
kehittää kuparikaiverrustekniikkaa. Hän
työskentelee Plantin-Moretus -kustantamon kanssa. Rubensin mielestä kaiverrus on tekninen
suoritus, jossa tulee noudattaa selviä sääntöjä.
1600-luku:
Flaamilaisia kaivertajia ovat Cornelis Galle (1576-1650), Theodor Galle
(1571-1633), Christoph Jegher (1596-1652), Pieter Soutman (1593-1657), Lucas
Vorsterman (1595-1675) ja veljekset Boëthius.
1600-luku:
Ranskalaisia kuparipiirtäjiä ovat Jacques Callot (1592-1635) ja hänen
oppilaansa Abraham Bosse (1602-76). Englantilaisia
kirjankuvittajia ovat William Faithorne (1616-91), Francis Barlow (1620-1704)
ja böömiläissyntyinen Wenceslaus Hollar (1607-77).
1600-luku: Espanjalaisia kirjankuvittajia ovat Francisco
de Herrera, Juan Villar, Pedro de Villafranca, Diego de Obregon, Francisco
Navarro ja Marcos de Orozco. Kuparipiirrokset
ovat Espanjassa harvinaisempia kuin muissa maissa.
1600-luku:
Italialaiset taiteilijat ottavat sanan caricatura - karikatyyri yleiseen
käyttöön. Sana tulee myöhäislatinasta
carricare - lastata, syyttää, italiassa càricare - kuormata, liioitella,
värittää liiaksi. Kun Bernini saa 1665
tehdä muotokuvan kuninkaasta Ludvig XIV, niin Bernini huomauttaa, että hän
tekee ympärillä seisovista herroista karikatyyrejä, mutta kukaan ei ymmärrä
sanaa. Englantilainen Bubb Dodington
kuvailee 1710 tienoilla kirjeessä, kuinka Sara Churchill kysyy häneltä
karikatyyripiirustuksesta hänen palattuaan Italiasta.
1600-luku:
Kuparipiirroksia aletaan värittää painamalla muulla menetelmällä tai
käsin maalaamalla.
1600-luku:
Nepalilainen käsikirjoitusmaalaus esittää tantrisen joogan seitsemän
hermokeskusta.
1600-30:
Pariisissa suosittuja kuparipiirtäjiä ovat Thomas de Leu ja Léonard
Gaultier. Heitä seuraavat Michel Lasne,
Grégoire Huret, Stefano Della Bella ja Francois Chauveau (1613-76) sekä
kuvittajat Claude Mellan, Abraham Bosse ja Robert Nanteuil. Lyonissa työskentelee Claude Audran.
1608:
Japanissa painetaan kuvitettu Ise monogatari. Se on yksi Saga-painon 13 kirjasta
Saga-bon. Hon'ami Koetsu ja Suminokura Soan
kuvittavat teoksen Tosa-tyyliin. Teos
käsittää 48 sumizuri-kuvaa eli mustavalkoista viivapiirrosta. Ise monogatari painetaan uudestaan yhdeksän
kertaa joko irtokirjakkeilla tai laatoilla.
Viivakuvat väritetään usein käsin.
Useimmat tunnetaan tanroku-bon-laitoksina 1650 saakka. Niiden kaksi väriä ovat oranssi, joka saadaan
punaisesta lyijypigmentistä tan ja vihreä mineraalista roku. Joskus käytetään keltaista, ruskeaa ja
purppuraa.
1608:
Matthäus Merian vanhempi julkaisee kuvitetun teoksen Topographia
Helvetiae, Rhaetiae et Valesiae, Das ist Beschreibung und Eigentliche Abbildung
der Vornembsten Stätte und Plätz in der Hochlöblichen Eydgenosschafft
Grawbündten, Wallis, vund etlicher Zugewanter Orten.
1613:
Peter Paul Rubens aloittaa yhteistyön Balthasar Moretuksen kanssa. Hän suunnittelee nimiöitä Plantin-painolle.
1614:
Abel Langelierin leski julkaisee kuvateoksen Images ou tableaux de plate
peinture des deux Philostrate, jonka kuvittajat ovat Thomas de Leu ja Léonard
Gaultier. Caronin mukaan kaiverretut 95
kuparipiirrosta esittävät mytologiaa ja antiikkia.
1614:
Juutalaiset karkotetaan Frankfurtista, josta Georg Keller tekee
kuparipiirroksen.
1617:
Liègeläisen kustantajan Theodorus de Bry (1528-98) Frankfurtiin
perustamassa kuparikaiverruskustantamossa alkaa työskennellä
sveitsiläis-saksalainen kuparinkaivertaja Matthäus Merian (1593-1651), joka on
ranskalaisen Jacques Callotin oppilas.
Tultuaan 1624 Johann Theodor de Bryn (1561-1623) vävyksi Merian ottaa
liikkeen hoitoonsa. Merian alkaa 1635
painaa 19-osaista teosta Theatrum Europaeum, jonka painamista jatkaa 1651 hänen
poikansa Matthäus nuorempi (1621-87).
Sisar Maria Sibylla tulee myös tunnetuksi kuparipiirtäjänä.
1615:
Euroopan kirjallisuudessa kiinalaiset kivenhankauskuvat eli taputteet
mainitaan ensimmäisen kerran Matthias Riccin latinankielisessä Augsburgissa
ilmestyneessä kertomuksessa jesuiittojen Kiinan-retkestä. Ricci vietti 28 vuotta Pekingissä ja kuvailee
kertomuksessaan pääpiirteittäin kiinalaisten kivenhankaustekniikkaa.
1620-luku:
Kiinassa painetaan maalauksista albumi Pa-chung hua-p'u. Se julkaistaan 1671 painettuna Japanissa
nimellä Hasshu gafu.
1625:
Hollantilainen Hercules Seghers (1590-1638) värjää kuparipiirroksen eri
osat eri väreillä, ja painaa eräänlaisia värikuvia. Menetelmää käytetään 1700-luvulla Englannissa
ja Saksassa.
1625:
Englantilaisen Henry Briggsin kartassa on Kalifornianlahden eteläosan
nimenä Helmienlahti Golfa del Perles.
1628:
Englannissa ilmestyy tyypillinen arkkiveisu, jossa on
puupiirroskuvitus. Teksti: Looke up & see wonders: a miraculous
apparition in the Ayre, lately seen in Barkeshire, at Bawlkin Greene, near
Hatford, April 9, 1628.
1629:
Andreas Bureuksen kartta Pohjolasta on kuparipiirros.
1630-luku:
Mogulisulttaani Shah Jahanin elämästä kertova teos Padshahnsame on
kuvitettu.
1632:
Valmistetaan kuparipiirroksena propagandalehti Kustaa II Aadolfin
matkasta etelään.
1632-33:
Ranskalainen kaivertaja Jacques Callot (1592-1635) tekee 18
kuparipiirroksen sarjan Misères de la guerre - Sodan kauhut. Kuvassa Sotaoikeus on puuhun hirtetty joukko
ihmisiä.
1634:
Harmenszoon van Rijn Rembrandt (1606-69) tekee etsauksen Elias
Herckmansin kirjaan Der Zee-Vaert Lof, joka ilmestyy Amsterdamissa. Rembrandt pitää kaiverrusta luovana työnä ja
taiteellisena ilmaisuna, jota ei saa kaavamaistaa. Taidemaalarin etsauksilla on suuri merkitys syövytystekniikan
kehitykselle. Rembrandt käyttää
kuivaneulakaiverrusta sekä apuneuvona että itsenäisenä tekniikkana.
1636-54:
Saksalainen Sigismund Vogel työskentelee Tukholmassa kuparipiirrosten
kaivertajana.
1636:
Gerard Mercatorin ja Jacob Hondiuksen kartaston englanninkielisen
laitoksen kartassa Skandinavia on nykyisellä paikallaan ja Suomenniemi oikean
muotoinen sekä nimeltään Finlandia.
1637:
Moskovan kirjapainosta ilmestyy ensimmäinen varsinainen kuvitettu kirja.
1637:
Böömiläisen graafikon Wenzel Hollar (1607-77) ansiosta syövytystaito
otetaan käyttöön Englannissa. Hän on
1600-luvun tuotteliain syövyttäjä ja kuparipiirtäjä, jonka tuotteet käsittävät
tuhansia lehtiä.
1642:
Hesseniläinen Ludwig von Siegen (-1680) keksii taidegraafisen menetelmän
mezzotinto (italiassa mezzo tinto - väliväri).
Hänen ystävänsä Englantiin siirtynyt Pfalzin prinssi Ruprecht antaa opin
englantilaiselle graafikolle William Sherwin, jonka 1669 tekemä on vanhin
tunnettu päivätty mezzotinto Englannissa.
Ruprechtilta saa opin hollantilainen Wallerant Vaillant (1623-77).
1650 mennessä:
Japanissa kirjankuvitus on kehittynyt käytännölliseksi ja hallituksi.
1650:
Hollantilainen Jan van de Velde (1593-1641) keksii akvatinton, jolla voi
jäljitellä vesivärimaalausta.
1651:
Englantilainen filosofi Thomas Hobbes (1588-1679) tilaa teokseensa
Leviathan (eli kuolevainen jumala) kaksi kansilehteä. Hän tilaa ensimmäisen graafikolta Wenzel
Hollar, joka oli Kaarle-prinssin piirustuksen opettaja. Hobbes teettää toisen kansikuvan tuntemattomalla
tekijällä. Toisen kansilehden kuninkaan
kasvonpiirteet muistuttavat kuningasta Kaarle II ja toisen Oliver Cromwellia.
1652:
Hollantilainen Dirk Stoop kuvaa karikatyyrissään englantilaista
nuorallatanssijaa Oliver Cromwell.
1657:
Dordrechtissä ilmestyy hollanniksi Don Quixote, jonka kuvittaja on Jacob
Savry.
1658:
Japanilaisen lääkärin Nakagawa Kiun (1638-1705) kirjoittama Kyoton ja
sen ympäristön kiinnostavien paikkojen opaskirja Kyo warabe on
kuusiosainen. Siinä on yli 80 kuvaa,
jotka ovat ukiyo-e -vaikutteisia.
Kuvituksesta nähdään ensi kerran, kuinka ihmiset elävät kirjan
painamisen aikaan.
1658:
Ensimmäinen lapsille tarkoitettu kuvakirja Orbis sensualium pictus -
Näkyvä maailma kuvissa ilmestyy. Sen
tekijä tshekkiläinen kasvattaja Jan Amos Komenský eli Johannes Amos Comenius
(1592-1671) korostaa alkeiskasvatuksen periaatteita. Kirjassa käytetään mnemonisia kuvia
opettavassa tarkoituksessa. Michael
Endter julkaisee Nürnbergissä kuvatietosanakirjan, jossa kuva on opetuksen
pohjana. Kuvaesityksiä on 150 latinan-
ja saksankielisine selityksineen. Muun
muassa kirja esitellään. Charles Hoole
kääntää 1685 teoksen englanniksi Lontoossa.
1658-94:
Japanilainen Hishikawa Moronobu (1618-94) kuvittaa noin 130 kirjaa.
1660:
Puupiirros esittää, kuinka pesty sika rypee rapakossa (Piet 2:22).
1661:
Japanissa ilmestyy Musashi abumi, jonka on kirjoittanut Asai Ryoi. Kuvituksena on muun muassa suuri tulipalo
Edossa 1657.
1661:
Turussa painetussa Simon Kexleruksen kirjassa De tempore on ensimmäistä
kertaa Suomessa yksinkertaisia puupiirroksia: riimukalenterin merkit ja kaaviokuva
kuun kierrosta.
1662:
Robert Boylen teoksessa New Experiments on tieteellisen ammattikirjan
etsauksen terävyyttä kuten myöhemmissä kirjoissa: Robert Hooken Micrographia
1665, Otto von Guericken Experimenta nova 1672 magdeburgilaisine
puolipalloineen, Christian Huygensin Horologium 1673 ja Isaac Newtonin
Principia mathematica 1687. Näiden
teosten vaskipiirrosten viiva on kirkas, selkeä ja suoraan asiaan pureutuva ja
usein suurentava mikroskooppikuvan kaltainen.
Typografia on puhdas ja yksinkertainen, avoin ja väärentämättömän
asiallinen, joka tekee nämä kirjat ajattomiksi.
1662: J
Mommarte julkaisee Brysselissä espanjaksi Don Quixoten, jonka kuvittaja on
Boutatts.
1665-88:
Japanilainen Yoshida Hambei kuvittaa runsaat 60 kirjaa. Kuusiosainen Nippon eitai-gura 1686 sisältää
kuvitusta eri aloilta ja on esimerkki siitä, mitä ukiyo-e on.
1666:
Saksassa kaiverretaan kuva pseudomessiaasta Shabbetai Tsevi - Sabatai
Sevi (1626-76).
1668:
Japanissa ilmestyy ensimmäisenä painoksena Shiji yusho, jossa on
kiinalaistyylisiä piirroksia. Sen
kuvittaja on ilmeisesti Kano Tan'yu (1602-74).
Ei ole varmaa, onko hän kuvittanut yhtään kirjaa, mutta hänen
piirrostensa kopioita ilmestyy monissa teoksissa. Eräs kopioija on Tan'yun oppilas Tsuruzawa
Tanzan (1655-1729).
1669:
Hans Jakob Christoffel von Grimmelshausen (1622-76) kirjoittaa
kokemuksistaan kolmikymmenvuotisesta sodasta herralle Omnes eli jokamiehelle
veijariromaanin Der Abentheurliche Simplicissimus Teutsch - Seikkailukas
Simplicissimus Saksalainen viidessä osassa.
J Felssecker painaa kirjan Nürnbergissä, mutta sensuurin vuoksi
impressum on Monpelgart. Gedruckt bey Johann Fillon. Nimiövaskipiirroksessa on siivekäs kalanpyrstöinen
satyyrikasvoinen satuolento.
Grimmelshausen kirjoittaa useita jatko-osia.
1669:
Turussa on tuntematon kuvainkaivertaja.
1670-luku:
Hollantilainen Cornelius Bloemaert (1623-80) painaa muutamia lehtiä käyttämällä
kuparikaiverrusääriviivoja ja painamalla niiden päälle värisävyjä puulaatoilla.
1670-luku:
Suomessa kaksi ylioppilasta Jonas Grimsteen ja Jacob Liebeck harrastavat
sivutöinään puupiirrosten kaiverrusta.
1670: Bostonissa Uudessa-Englannissa ilmestyy
Increase Matherin The Life and Death of that Reverend Man of God, Mr. Richard
Mather, Teacher of the Church in Dorchester.
Sen
nimiölehden kuvan kaivertaja on Pohjois-Amerikan ensimmäinen puupiirtäjä John
Foster.
1670:
Intialaisen Mahabharata-eepoksen kuvitettu käsikirjoitus valmistuu.
1670-1736:
Japanissa ilmestyy punakantisia kuvakirjoja aka-hon, joissa on vähän
tekstiä. Ne on tarkoitettu lapsille ja
puolilukutaitoisille aikuisille.
1700-luvulla julkaistaan vastaavia sinikantisia kirjoja ao-hon,
mustakantisia kirjoja kuro-hon ja keltakantisia kirjoja kibyoshi, joissa on
enemmän tekstiä kuin muissa. Aka-hon- ja
ao-hon-kirjoja painetaan pieniä määriä, mutta edolaiset kustantajat Urokogataya
ja Yamamotoya julkaisevat suurin määrin kuro-hon-kirjoja.
1672:
Hollantilainen Abraham Blooteling täydentää mezzotintoa.
1673:
Turussa ylioppilas Jonas Grimsteen Närkestä leikkaa puuhun kaavoja ja
anoo lupaa saada painattaa Ruotsin kuninkaiden genealogian aina Noan ajoista
lähtien, joka koristettaisiin puupiirroksin.
1675-79:
Nürnbergissä ilmestyy teos Joachim von Sandrart, Teutsche Akademie der
Bau-, Bild- und Mahlerey-Künste.
Maalari, piirtäjä ja kuparipiirtäjä Sandrart on kerännyt
elämänkertatiedot ja piirtänyt muotokuvat, jotka Philipp Kilian kaivertaa.
1675:
Pohjalainen ylioppilas Jacob Liebeck Turussa saa akatemian keskiluokan
stipendin, "koska oli puuhun kaivertanut joukon kuvioita".
1676:
Pariisissa ilmestyy Dionys Dodartin Mémoires pour servir à l’histoire
des plantes. Paino on Imprimerie Royale,
ja kuvien kaivertaja Nicolas Robert apunaan Abraham Bosse. Kirja on hienoimpia kasviopin kuvateoksia.
1676-80:
Italialainen Giovanni Lorenzo Bernini kuvaa karikatyyrissaan paavin
Innokentius XI epäkunnioittavasti.
1677:
John Foster painaa Bostonissa ensimmäisen pohjoisamerikkalaisen
kuvitetun kirjan Narrative of the Indian Wars.
1678:
Turun akatemian kirjapainoon palkataan matemaattisten ja
luonnontieteellisten väitöskirjojen kuvittamista varten vakinaisempi
kuvainkaivertaja eli puupiirtäjä vaununtekijän poika Daniel Medelplan
(1657-1737), joka on suorittanut "kiitettäviä näytteitä matemaattisten
kuvioiden kaivertamisessa". Hänen
seuraajansa on Gustaf Hagner. Kirjapaino
painaa 1683 Elias Til-Landzin kasvikirjan, jonka liitteenä on kuvasto Icones
novae. Painaja on J Wall. Medelplan siirtyy 1689 Viipurin kimnaasin
yhteyteen perustettuun kirjapainoon.
1679-83:
Moskovan Ylimmäisen Palatsipainon kirjojen somistamiseen ja painoasuun
saattamiseen osallistuvat piirtäjä Simon Ushakov ja kaivertaja Afanasi
Truhmenski. Ne ovat ensimmäiset
kuvitukset, jotka painetaan Moskovassa.
1680:
Turun akatemian kirjapainon "kuvanveistäjä"
("bildhuggare") Daniel Medelplan anoo apua ja ylläpitoa, "koska
on Akatemian puolustuksen alainen, ja kuvioiden kaivertamisessa kirjapainossa
ahkeroitsee". Samanlaisia anomuksia
hänen täytyy usein tehdä, mutta palkka maksetaan säännöllisesti kahtena
tynnyrinä viljaa vuodessa. Puupiirroksia
on runsaasti 1680-luvulla väitöskirjoissa ja muissa painotuotteissa.
1680-90:
Suomeen kirjojen ornamentiikkaan tulevat barokkiaiheet, joita käytetään
rinnan vanhojen renesanssityylisten ornamenttien kanssa.
1682:
Jan Luyk kuvaa lappalaisia Johannes Schefferuksen hollanninkielisen
Lapponia-kirjaan Waragtige en Aanmerkenswaardige Historie van Lapland en
Finland.
1682:
Gezeliuksen kirjapainossa painetaan JA Comeniuksen Orbis sensualium
pictus. Se on kuvasanakirja, jossa
latinan sanoja opetetaan kuvituksen avulla.
Kirjan kuvat ovat vaatimattomia kopioita jostain kirjan eurooppalaisesta
painoksesta. Painaja on J Winter.
1685:
Italialainen Giovanni Borelli tutkii teoksensa De motu animalium kuvissa
muun muassa jalan lihasten liikevoimia.
1686-91:
Japanilainen Furuyama Moroshige (Tarobei) kuvittaa neljä kirjaa. Hänen kuuluisin teoksensa on säädytön Koshoku
Edo murasaki 1686. Moroshige joutuu jättämään
Edon vähäksi aikaa.
1687-1728:
Japanissa Osakalainen taiteilija Torii Kiyonobu (1663-1729) kuvittaa 26
teosta. Kokon-shibai hyakunin isshu 1693
on kabuki-näyttelijöiden sadan muotokuvan kokoelma, jossa on kyoka-runoja. Keisei ehon 1700 on kurtisaanien 19
muotokuvan kokoelma. Kiyonobu kokeilee
myös väripainatusta.
1689:
Georg Böcklern julkaisee oppikirjan syövyttämisestä Radier-Büchlein.
1690:
Japanissa Kyotossa ilmestyy tietosanakirja Jinrin kimmo zui seitsemässä
osassa. Sen kuvittaja ukiyo-e -tyyliin
on makie-shi eli lakkamestari Genzaburo.
Hän kuvittaa 1690-1709 yli 30 kirjaa.
1691:
Hollantilainen Cornelis Dusart julkaisee karikatyyrisarjan Pyhän liiton
eli kuninkaan Ludvig XIV sankarien johtama munkkikulkue käännyttämään
kuningaskuntansa protestantit. Jakob
Gole valmistaa 24 kuparipiirroksen sarjan.
Kuvat esittävät historiallisia henkilöitä kuten homme immortel Ludvig
XIV aurinkona munkinhupussa, Pariisin arkkipiispa jesuiitta la Chaise,
hallintoneuvos du Viger, sotaministeri Louvois sekä hugenottien vainoojat
Marillac ja Beaumier. Sarjan huippuna on
madame de Maintenon, kuninkaan petikaveri, markiisitar Francoise d'Aubigné
(1635-1719). Kuvat on piirretty mielikuvituksesta,
sillä Dusart ei ole nähnyt henkilöitä.
Dusartin ensimmäinen karikatyyrisarja on Munkkien irstailun rappeuttama
kristitty moraali 1685 tienoilla.
1691-1712:
Maanmittari Samuel Brotherus laatii karttoja Helsingin pitäjästä. Hän valmistui Ruosissa 1689.
1692:
Moskovassa julkaistaan N Vitsenin kirja, jossa on muun muassa kaiverrus
guljai gorod - liikkuva linnoitus.
1692-96:
Kiovassa Vasili Koren kaivertaa ja painaa 36 lubok-kuvaa raamattuun.
1692:
Giuseppe Maria Mitelli julkistaa sarjansa Ilotytön onneton elämä.
1693:
Japanilainen Kano Eino (1634-1700) edistää painettua kirjaa pikemmin
kirjailijana kuin kuvittajana. Einon
Japanin maalauksen historia Honcho gashi on kuusiosainen lähes 400 taiteilijan
elämäkerran kokoelma.
1694:
Ensimmäiset Suomessa painetut viivastot ja nuottimerkit sisältyvät Johan
Winterin Turussa painamaan kirkkokäsikirjaan Käsikiria, jossa käsitetty on,
cuinga Jumalan palvelus... Ne ovat
puupiirroksia.
1697:
Tsaari Pietari Suuri opettelee Amsterdamissa kupariin kaivertamista
Adriaen Schoonebeekin (1661-1705) luona.
Hän ja Nicolaes Witsen (1641-1717) olivat olleet 1696 Moskovassa. Schoonebeek matkustaa 1698 kutsusta Moskovaan
ja kaivertaa kahdeksan karttaa sekä aloittaa kaksi.
1699-1751:
Japanilainen Nishikawa Sukenobu (1671-1751) kuvittaa toista sataa kirjaa
yhteensä noin 300 osaa. Hän aloittaa
kuvittajana Kyotossa Hachimonjiya-kustantamossa. Häntä seuraa poikansa Suketada (1706-62) ja
oppilaat Nishikawa Sukeyo, Nishikawa Sukenari, Kawashima Nobukiyo ja Hasegawa
Mitsunobu, joka kuvittaa parikymmentä kirjaa.
1700-1800-luvut: Venäjällä kehittyvät graafisen taiteen eri
lajit. Huomattavia graafikkoja ovat
Venäjällä JP Tshemesov, NI Utkin ja VV Mate, Ukrainassa TG Shevtshenko ja
litografi AO Orlovski.
1700-luku:
Ranskalaisia kuvittajia ovat Claude Gillot (1673-1722), Francois Boucher
(1703-70) ja Jean Baptiste Oudry (1686-1755).
Kuvittajien ammattikunta kaiverruttaa usein kuvansa
ammattikaivertajilla. Ranskalaisia
kuvituksen ammattilaisia ovat Boucherin oppilas Hubert Gravelot (1699-1773),
Francois Gravelot (1699-1783), Charles-Nicolas Cochin nuorempi (1715-90),
Charles Eisen (1720-70), Louis Gabriel Moreau (1740-1806) ja Jean-Michel
Moreau, jota kutsutaan nuoreksi Moreauksi Moreau-le-Jeune (1741-1814). Vinjettimestareita ovat Pierre Philippe
Choffard ja Pierre Clément Marillier.
1700-luku:
Vaskipiirtäjien ja -kaivertajien arvostus kasvaa. Piirrokset aletaan allekirjoittaa liittämällä
piirtäjän nimeen lyhennys pinx. (pinxit - maalannut) tai del. (delineavit -
piirtänyt) ja kaivertajan nimeen sculp. (sculpsit- kaivertanut) tai gravé. Jos luonnoksen on tehnyt kolmas henkilö,
merkitään inv. (invenit - keksinyt).
1700-luku:
Värigravyyrejä tehdään siten, että painolevyn eri osat värjätään eri
väreillä.
1700-luku:
Saksalainen syövyttäjä ja kaivertaja Daniel Nikolaus Chodowiecki
(1726-1801) on tuottelias kirjankuvittaja.
1700-luku:
Venetsiassa perustettiin 1516 juutalaisghetto, joka esitetään
piirroksessa 1700-luvun asussa.
1700-luku:
Sanomalehtien rinnalle tulevat kuva-arkit, jossa saattaa olla kymmeniä
kuvia. Kuvat esittävät saman tapahtuman
tai tapahtumasarjan vaiheita, ja kuvien alla on teksti. Ne leviävät yli maapallon. Joidenkin painos on yli 200 000.
1700:
Kuparipiirtäjä Peter Schenk valmistaa värillisiä kuparipiirroksia yhdellä
painamisella. Painolevy väritetään
moniväriseksi ennen painamista.
1701:
Japanilainen taiteilija Okumura Masanobu (1685-1768) julkaisee
kurtisaanien muotokuva-albumin Keisei ehon (Shogi gacho). Hän harjoittaa julkaisutoimintaa nimellä
Okumura Genroku aloina ukiyo-zoshi -romaanit, jotka hän mahdollisesti
kirjoittaa ja kuvittaa nimellä Bai-o, teatterikirjat, erotiikka ja ehon -
kuvakirjat. Masanobu julkaisee lähes
sata teosta. Hänen oppilaitaan ovat
Okumura Toshinobu, Okumura Masafusa, Okumura Toshifusa ja Yoshimura
Katsumasa. Kaikki kuvittavat kirjoja.
1702:
Englannin siirtokunnassa ilmestyy ensimmäinen kuparipiirros, joka on
tekijän kuva teoksessa Increase Mather, Ichabod. Timothy Green painaa sen Bostonissa.
1704:
Isaac Newtonin teos Opticks antaa teoreettisen mahdollisuuden valmistaa
värinerotteluja.
1704:
Ranskalainen Jacques Christophe Leblon tai Le Blon (1667-1741) valmistaa
Newtonin väriteorian perusteella ensimmäiset kolmiväripainotuotteet
kaiverretuista levyistä. Hän kirjoittaa
1723 teoksen Coloritto, joka on ensimmäinen väripainamista koskeva
kirjoitus. Hän työskentelee 1720
Lontoossa yhtiössä Picture Office, joka alkaa julkaista taulujen
värijäljennöksiä, mutta yhtiö menee 1723 konkurssiin. Uusi yhtiö perustetaan 1731, mutta se tekee
1732 vararikon. Leblon muuttaa 1735 Pariisiin, jossa saa 1737
yksinoikeuden väripainatuksiin. Hän
aloittaa käyttämällä seitsemää painolevyä, mutta vähentää levyjen luvun
kolmeksi.
1710:
Japanilainen Kondo Kiyoharu (-1736) kuvittaa teatteriteoksen Hachikazuki. Hän aloitti kopioijana ennen kirjojen
kuvitusta. Kiyoharu suunnittelee myös
Nakamuraza-teatterin mainosjulisteita.
1712:
Japanilainen Nishimura Shigenaga (1697-1756) kuvittaa romaanin Shiryo
gedatsu monogatari. Hän tutkii
väripainatusta. Shigenagan oppilaita
ovat värien käyttäjä Suzuki Harunobu (Hozumi Jihei) (1724-70), Isoda Koryusai,
Shiba Kokan (1738-1818) ja Ishikawa Toyonobu (1711-85). Harunobun teos Yoshiwara seiro bijin awase
1770 on 166 kurtisaanin värimuotokuvan kokoelma, jossa muotokuvaan liittyy
hokku-runo. Koryusai kuvittaa 1777-84
neljä teosta. Kokan käy 1788 Nagasakissa
perehtymässä eurooppalaiseen maalaukseen ja vaskipiirrokseen. Hän tuottaa kirjan kuvituksen ja painamisen
lisäksi useita kuparipiirroksia.
1714:
Japanilainen Tachibana Morikuni (1679-1748) on Tsuruzawa Tanzanin
oppilas ja julkaisee kuvituksen Ehon kojidan, jossa on yhdeksän osaa. Se on suunniteltu Hasegawa Tounin
kuusiosaisen teoksen Ehon hokan 1688 liitteeksi. Ehon hokan on kuvitettu kokoelma vanhoja kiinalaisia
kertomuksia ja anekdootteja. Morikuni
kuvittaa 1719 kiinalaisten asioiden tietosanakirjan Morokoshi kimmo zui, jossa
on 15 osaa, ja muita teoksia. Morikunin
oppilaita ovat Tachibana Yasukuni (1715-92), Sekichushi Morinori ja Tachibana
Minko.
1717:
Amédée-Francois Frézierin kartassa saaren nimi Les Malouines perustuu St
Malon bretagnelaisten merimiesten vierailuihin saarille Isles Malouines
1706-14. Nimi on espanjaksi Las Islas
Malvinas. Nimen Falklandsaaret antoi
saarella 1683 käynyt William Dampier
Englannin laivaston varainhoitajan Viscount Falklandin mukaan.
1718:
Santorio Santorion teos Medicina statica käännetään englanniksi. Kirjassa on kuva muun muassa Santorion
vaakatuolista, jolla hän mittasi vuosien ajan päivittäistä aineenvaihduntaansa.
1718:
Intialaisen Shalihotran kirjoittama hevoslääketieteen käsikirja on
kuvitettu hindinkielinen käsikirjoitus.
1720:
Japanilainen Hanegawa Chincho (Ota Bengoro) (1679-1754) kuvittaa aka-hon
-teoksen Yaoya o-shichi. Hän kuvittaa
myös 14 teatteriteosta.
1722:
Giorgio Plocho kustantaa Roomassa Filippo Bonannin Gabinetto armonico
pieno d’istromenti sonori -kuvateoksen soittimista. Sen 176 kuvan piirtäjä on Arnold van
Westerhout.
1723-48:
Jean Frédéric Bernard kustantaa Amsterdamissa kahdeksan osaisen teoksen
Cérémonies et coutumes religieuses de tous les peuples du monde représentés en
figures de Bernard Picart. Picart
(1663-1733) on myös Prosper Marchandin kuvittajakaivertaja, lähin työtoveri ja
paras ystävä. Picartin kaivertama on
Marchandin painajanmerkki, jonka aiheena on feenikslintu.
1724: W
Croft parantaa nuottien painatusta käyttämällä kuparin asemesta tinalevyä ja
sinkkiä, johon nuotit lyödään pakottimilla.
1724:
Japanissa ilmestyy kolmiosainen kirja Jinbutsu soga (Keisai soga), jonka
karikatyyrien piirtäjä on buddhalainen pappi Kokan (1653-1717). Kuvat on joko kopioitu hänen maalauksistaan
tai piirroksistaan puulaattoja varten.
1725:
Ranskalainen maalari Bernard Picart (1673-1733) tekee kuparikaiverruksia
juutalaisten rukousvarusteista sekä liturgiseen ja seremonialliseen käyttöön
tarkoitetuista esineistä.
1727-1818:
Japanissa ilmestyy lähes 20 kuvakirjaa, joissa on taiteilijan Ogata
Korin (1658-1716) piirtämiä ja maalaamia kimonon, saviastioiden, viuhkojen ja rasioiden
kuvioita ja muotoiluja.
1730:
Japanissa ilmestyy neliväripainettu teos Chichi no on, joka on
kaksiosainen haiku-kokoelma näyttelijän Ichikawa Danjuro I muistoksi. Värikuvien tekijä on Ogawa Haritsu. Hanabusa Ippo (1691-1760) on piirtänyt siihen
66 mustavalkoista kuvaa.
1730:
Venäjän keisarinnan Anna kruunajaisista julkaistaan kuvateos.
1731:
Kiinalainen maalari Shen Nan-p'in tulee Japaniin Nagasakin viranomaisten
kutsusta opettamaan maalausmenetelmiä.
Hän opettaa melkein kaksi vuotta.
Hänen oppilaansa Kumashiro Yuhi (1713-72) ei kuvita kirjoja. Edolainen So Shiseki (1712-86) opiskelee
Nagasakissa Yuhin ja kiinalaisen taiteilijan Sung Tzu-yen johdolla. Shiseki kopioi japanilaisten ja kiinalaisten
mestareiden töitä teokseensa So Shiseki gafu, jossa on kolme osaa. Aiheita ovat Shenin linnut ja kukat sumizuri
eli mustavalkoisina sekä omat samat aiheet väreissä, muiden kiinalaisten
taiteilijoiden töiden kopioita aiheista linnut, kukat, eläimet ja maisemat
sumizuri. Yuhin oppilas Tatebe Ryotai (1719-74)
tunnetaan myös nimellä Kanyosai. Hän on
waka-runoilija, kiinnostunut Shenin ja Yuhin tyylistä sekä tutkii muita
kiinalaisia taiteilijoita kuten Li Yung-yün.
Ryotain kuvittamia teoksia ovat Kanyosai gafu 1762. jossa on tutkielmia
linnuista, kukista ja eläimistä, ja Ri Youn chikufu 1771, jossa on kopioita Li
Yung-yünin bambumaalauksista.
1732:
Englantilainen William Hogarth julkistaa ensimmäisen karikatyyrisarjansa
Huoran kehitys. Hänen sarjansa
Irstailijan kehitys ilmestyy 1735.
1734:
Prault julkaisee Molièren teokset kuusiosaisena. Kirja sisältää 33 kuparipiirrossivun lisäksi
yli 200 Francois Boucherin piirtämää vinjettiä.
Kaivertaja on Laurent Cars.
1739:
Vaskikaivertaja ja kuvittaja Charles Nicolas Cochin (1715-90) pääsee
kuninkaan Ludvig XV hoviin. Hänen työnsä
vaikuttavat Baskervillen, Didotin ja Bodonin kirjaimiin.
1740:
Prosper Marchandin (1678-1756) kirjapainohistorian kuvittaa
puupiirroksin Jacob van der Schley.
Marchand piirtää hänelle luonnoksia kuvitusta varten. Jacob van der Schley on Bernard Picartin
oppilas ja Marchandin kuvittaja Picartin kuoleman jälkeen.
1740:
Englantilainen sanomalehti Daily Post julkaisee puupiirroksena amiraali
Vernonin hyökkäyksen Portobelloon.
1741:
Ranskalainen Jacques Fabian Gautier Dagoty tai d'Agoty (1717-86) väittää
keksineensä uuden menetelmän, mutta se on identtinen Le Blonin erioikeutetun
väripainatusmenetelmän kanssa. Le Blonin
kuoleman 1741 jälkeen hän käyttää menetelmää tieteellisten töiden kuvittamiseen. Poika Edouard Gautier valmistaa käsin
väritettyjä värikaiverruksia. Leblonin
oppilas Jean Ladmiral valmistaa Amsterdamissa värireproduktioita.
1741:
Norjalais-tanskalaisen papin Hans Egede teos Det gamle Grönlands nye
Perlustration eller Naturel-Historie - Uusi kuvaus vanhasta Grönlannista eli
luonnonhistoria julkaistaan hänen oleskelustaan Grönlannissa 1721-36.
1742:
Venäjän keisarinnan Elisabet kruunajaisista julkaistaan kuvateos.
1744:
Moskovassa Ilja Jakovlevitsh Ahmetev alkaa painaa kotonaan kahdella
painokoneella Jeesuksen, Marian ja pyhimysten lubok-kuvia. Hänen uransa kestää yli 50 vuotta. Hänellä on myöhemmin 20 painokoneen
painolaitos, jossa on ajan parhaita kaivertajia.
1745:
Prahan juutalaiset karkotetaan.
Siitä kertoo aikalaispiirros.
1746:
Japanilainen itseoppinut osakalainen taiteilija Ooka Shunboku
(1680-1763) kuvittaa kaksiosaisen kopiokirjan Mincho seido gaen. Se julkaistaan 1812 uudestaan suuremmassa
koossa nimellä Mincho shiken. Maalaukset
painetaan väreissä, ja ne perustuvat kahteen kiinalaiseen maalauskäsikirjaan
Sheng-tung hua-yüan ja Chieh-tzu-yüan hua-chuan
- Sinapinsiemenpuutarhakäsikirja (japaniksi Kaishien gaden, joka
painetaan 1748). Shunbokun oppilas Ooka
Shunsen (1718-73) kuvittaa myös kirjoja, mutta on tunnetumpi
lakkamaalauksistaan. Toinen oppilas
Takehara Shunchosai (-1800) on meisho-ki- eli kuuluisien paikkojen opaskirja
matkustavaisille kuvittaja. Shunbokun
ystävä Yoshimura Shuzan (-1776) kuvittaa kuusi kirjaa.
1750-luku:
Jaqcues-Fabien Gautier d’Agoty koettaa painaa Observations-teokseen lääke-
ja luonnontieteellistä kuvitusta viisivärisinä syväpainokuvina. Menetelmä täydellistyy Ranskan
vallankumouksen aattona.
1750:
Turun akatemian paino palkkaa kuparipiirtäjäksi ja sinetinkaivertajaksi
Tallinnasta Turkuun muuttaneen kultaseppämestarin Johan Henric Seeliger
(-1763). Hän saa 1757 tilata akatemian
laskuun kuparipiirrosten painimen, josta hän maksaa vuokraa. Puupiirrokset tilataan
harrastelijapuupiirtäjältä ja kuparikaiverrukset Tukholmasta. Seeligerin seuraajat ovat Eric Österberg
1773-76, Johan Säfström 1779-83 ja Carl Ludwig Schultz 1784-99.
1751: Tietosanakirjassa Encyclopédie ou
Dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métiers, par une société de
gens de lettres on lähes 2900 kuvaa. Tuotteiden
ja työkalujen piirrokset käyttävät projektiota, joka välttää perspektiivin
vääristymisen. Kuvista ammattimies saa
riittävän käsityksen valmistaakseen samanlaisen esineen.
1751:
Englantilainen piirtäjä William Hogarth myy kuparipiirrossarjansa
Julmuuden neljä astetta lehtiä. Piirroksessa
The Reward of Cruelty - Julmuuden palkinto anatomistit leikkaavat hirtettyä
rikollista. Hänellä on enemmän
vastustajia kuin vihollisia. George
Bickham tekee 1753 Hogarthin vastaisen karikatyyrin Apina maalaa aasia ja Paul
Sandby karikatyyrin Ilve ilveen päällä.
1754:
Amsterdamissa ilmestyy Renardin Poissons... des Isles Molluques. Teoksen kuvituksessa värittäjät ovat saaneet
aikaan kalansuomujen helmiäishohdon ja kalojen väririkkauden unohtumattomalla
tavalla. Pariisissa ilmestyy 1779
Ernstin Papilions d’Europe, jonka perhosten väritys on huippuluokkaa.
1757:
Decamerone ilmestyy Pariisissa viisiosaisena. Gravelot, Francois Boucher, Charles-Nicolas
Cochin ja Charles Eisen vastaavat 110 kuvasta ja 97 luvunloppuvinjetistä
1759:
Jean-Baptiste Oudry piirtää neliosaiseen La Fontainen Faabeleihin
frontespiisin ja 275 kuvaa, joista 40 kaivertajaa kaivertaa kuvalaatat.
1760:
Lyonilainen Foy kehittää puun kaivertamista poikkisyyhyn pelikorttien
painamista varten. Ranskalainen
punssinleikkaaja Papillon pitää tätä tekniikkaa hyödyttömänä.
1762:
Barbou julkaisee teoksen La Fontaine, Contes et Nouvelles en Vers. Siinä on 80 Charles Eisenin suunnittelemaa
kuvaa ja 53 PP Choffardin luvunloppuvinjettiä.
1762:
Venäjän keisarinnan Katariina II juhlallisuuksista ei tehdä kuvateosta,
vaan kuvaus ilmestyy sanomalehden Sankt-Peterburgskie Vedomosti liitteenä.
1764:
Japanilainen Yosa Buson (Taniguchi) (1716-83) kuvittaa kirjan
Yahanjo. Siinä on 36 haiku-runoilijan
muotokuvaa.
1764:
Italialainen kuparinpiirtäjä Francesco Bartolozzi (1727-1815) alkaa
työskennellä Lontoossa. Hän kehittää
pistegravyyriä. Menetelmää kehittää
hänen kanssaan William Wynne Ryland (1738-83) yhdistetyksi etsaus- ja
kaiverrustekniikaksi. Painajansa
Siegneurin avulla Ryland valmistaa väripainoksia värjäämällä ensin levyn
perusvärillä, joka painamisen jälkeen pyyhitään pois, ja värjäämällä levyn eri
osiin eri värejä. Ryland hirtetään 1783
setelinväärennyksestä.
1765-1809:
Japanilainen Kitao Shigemasa (1739-1820) kuvittaa lähes 200 kirjaa. Hän on edolaisen kustantajan Suwaraya
Saburobei poika. Shigemasan oppilaita
ovat Kitao Masanobu (kirjailija Santo Kyoden, jonka suojelija on kustantaja
Kitagawa (Tsutaya) Jusaburo), Kubo Shunman (1757-1820) ja Kitao Masayoshi. Shigemasan Ehon isaoshi-gusa 1769 on
omistettu sotasankareille, josta tulee hänen erikoisalansa.
1768-71:
Englantilainen James Cook tekee ensimmäisen matkansa eteläiselle
Tyynelle valtamerelle. Mukana on
suomalainen taitava piirtäjä tiedemies Herman Spöring (1733-71). Hän dokumentoi osaltaan tieteellistä
tutkimusmatkaa.
1770:
Japanilaisen Tachibana Minkon kuuluisin värikuvateos on Saiga shokunin
burui, joka on kokoelma tutkielmia käsityöläisistä työssään.
1770-90:
Japanilainen Katsukawa Shunsho (1726-92) kuvittaa parikymmentä teosta,
joista monien aiheena on näyttelijöiden värimuotokuvat. Hänen oppilaitaan ovat Katsukawa Shuncho
(-1820) ja Katsukawa Shun'ei (1762-1819).
1771:
Ranskalainen graafikko Jean Francois Janinet (1752-1814) alkaa
työskennellä Bonnetin atelierissä. Hän
kehittää akvatinta-menetelmää ja tekee värikaiverruksilla monivärisiä
kuparipainoksia, joihin käyttää jopa seitsemää laattaa.
1773:
Pariisissa de Lormel julkaisee neliosaisen teoksen B de Laborde, Choix
de Chansons. Sen ensimmäisen osan
kuvituksesta vastaa Jean Michel Moreau le Jeune, joka myös kaivertaa suuren
osan kuvalaatoista. Kirjailijan
riideltyä Moreaun kanssa Le Barbier, Sain-Quentin ja Le Bouteux kuvittavat
kolme muuta osaa. Myös teksti on
kaiverrettu kuparilevylle.
1773:
Turun akatemian painoon saadaan ruotsalainen Tukholman kuninkaallisen
linnoitusviraston kuparikaivertaja Eric Österberg 1776 asti. Häntä ennen toimivat tallinnalainen Johan
Henrik Seelinger ja tukholmalainen saksalaissyntyinen Mathias Henric Bullius.
1774-87:
Japanilainen Toriyama Sekien (1712-88) kuvittaa kahdeksan kirjaa. Hän keksii väripainatuksessa
fukibokashi-tekniikan, jossa värejä levitetään laatalle käsin. Näin saadaan herkkä sävyntoisto. Sekienin oppilaita ovat Kitagawa Utamaro ja
Koikawa Harumachi II (Utamaro II), joka kuvittaa lukuisia kibyoshi-teoksia ja
kyoka-valikoimia.
1775-1809:
Englantilainen Thomas Bewick (1753-1828) uudistaa puupiirrostekniikkaa
Lontoossa kehittämällä xylografian (kreikassa xylon - puu ja grafein -
piirtää). Hän oli kaivertajan Ralph Beilby oppilas kuten nuorempi veljensä John
(-1795). Hänen puupiirrosmenetelmässään
hienosyinen kova puu kuten puksi- tai päärynäpuu leikataan poikki
laatoiksi. Kuvalaatassa syyt ovat
pystysuorassa eli kuva kaiverretaan kupari- tai teräskaivertajien stikkeleillä
poikkipuuhun. Poikkisyyhyn kaiverrettaessa saadaan hienompia yksityiskohtia
kuin myötäsyyhyn yleensä päärynäpuuhun tai lehmukseen kaiverrettaessa. Kuvan sävyntoisto ja erotuskyky lähentelee
rasterikuvaa. Ksylografia yleistyy
1800-luvulla. Thomas Bewickin pääteos
1790 on A General History of Quadrupeds.
Sen kuvitus on hänen piirtämänsä ja kaivertamansa. Hän kaivertaa vinjettejä ja koristeita moniin
kirjoihin. Bewickin paras työ on kirjan
History of British Birds kuvittaminen.
1775-78:
Saksalaiset kuvittajat Daniel Nikolaus Chodowiecki (1726-1801), JH Lips,
JR Schellenberg ja muut kuvittavat kuparipiirroksin kirjan Johann Caspar
Lavater, Physiognomicshe Fragmente zur Beförderung der Menschenkenntnis und
Menschenliebe.
1775:
Japanilainen Kitagawa Utamaro (1753-1806) kuvittaa ensimmäisen
kirjansa. Hän omaksuu nimen
suojelijaltaan edolaiselta kustantajalta Kitagawa (Tsutaya) Jusaburo
(1748-97). Painotaiteilijana Utamaron
alue on bijin-ga eli kauniiden naisten, kurtisaanien tai geishojen, kuvat. Kirjankuvittajana hän käyttää melkein
yksinomaan värejä. Tsutaya ottaa 1775
Utamaron kotiinsa. Tsutayan
kyoka-kokoelmat on suunniteltu taiteen tuntijoille: värikuvat painetaan hyvälle
paperille, kalligrafia ja sidonta ovat huippulaatua. Utamaro on ukiyo-e -taiteilija, jota osoittaa
1788 eroottinen kirja Uta-makura.
1775-83:
Jean Michel Moreau nuoremman (1741-1814)
päätyö on kuvateos Monuments du costume, jossa kuvataan yläluokan
elämää, tapoja ja elinympäristöä.
Julkaisija on Prault. Laattojen
kaivertaja on italialainen Pietro Antonio Martini (1739-97).
1775-1823:
Intiassa Raja Samsar Chand toimii taiteen mesenaattina, ja
miniatyyrimaalauksen koulukunta Kangra kukoistaa. Tästä ja Guler-tyylistä Garhwal-koulu saa
vaikutteita.
1775:
JapanilainenTorii Kiyonaga (1753-1815) kirjoittaa ja kuvittaa
kibyoshi-romaanin Furyu mono-hazuke.
Kaikkiaan hän kirjoittaa ja kuvittaa 30 romaania ja kuvittaa lisäksi
noin 90 kibyoshi-romaania.
1776:
Daniel Chodowiecki kuvittaa Goethen Wertherin ranskalaisen laitoksen,
joka ilmestyy Maastrichtissä. Hän on
1700-luvun tärkein kirjankuvittaja. Hän
kuvittaa myös kalentereja: Berliner Genealogischer Kalender 1770, Gothaischer
Hofkalender (Almanach de Gotha ilmestyi ensi kerran 1763) ja Göttinger
Taschenkalender.
1776: Suomen
ensimmäinen kuparipiirroksina tehty musiikkipainate on Johan Lindellin Piae
cantiones-kokoelma Cantilenarum selectiorum editio nova. Vielä 1800-luvun alussa musiikkijulkaisuihin
painetaan Suomessa vain nuottiviivasto, jota on tarkoitus täydentää käsin
kirjoitetuin nuotein.
1779:
Kaiverrustaiteilija Österbergin oppipoika Johan Säfström (-1783) otetaan
Turun akatemian kaivertajaksi.
1780-96:
Japanilainen Kitao Masayoshi (1764-1824) kuvittaa yli 60
kibyoshi-teosta. Hän menee 1797 daimyon
Tsuyama palvelukseen ja työskentelee yhdessä Takehara Shunsensain kanssa. He julkaisevat kuusiosaisen Tokaido-oppaan
Tokaido meisho zue. Masayoshi julkaisee
1795 teoksen Ryakuga-shiki eli yksinkertaistettu piirtämistyyli. Seuraavissa teoksissaan hän ei kopioi muotoa
vaan aiheen hengen.
1780-90-luvut:
Japanilainen Katsushika Hokusai (1760-1849) tulee myöhemmin lännessä
kuuluisaksi, sillä länsimaalaiset ymmärtävät hänen painokuviensa aiheita. Hokusai kuvittaa kibyoshi-romaaneja
tavalliseen tyyliin, mutta tekee ystävälleen Tsutaya Jusaburo hienoja
värikuvituksia kyoka-valikoimiin.
Parhaat kirjan kuvitukset Hokusai tekee ystävänsä yomi-hon -kirjailijan
Takizawa (Kyokutei) Bakin teoksiin. Elämäkerrallisissa
yomi-hon -kirjoissa on vähän kuvitusta, mutta kuva saa oman sivunsa.
1780-luku:
Philibert Louis Debucourt (1755-1832) tekee pariisilaiselämää kuvaavia
värikaiverruksia, mutta 1790-luvun lopulla siirtyy myös käyttämään käsin
väritettyjä yksivärikaiverruksia.
1784:
Japanilainen Matsumura Goshun (1752-1811) kuvittaa väreissä kirjan Shin
hanatsumi. Kuvat ovat haiga-tyylisiä
vaalean värisiä haiku-kuvituksia. Goshun
on maalari, haiku-runoilija, kalligrafi ja muusikko. Goshunin oppilas Sato Suiseki kuvittaa
1800-luvun alkuvuosista 1840 asti parikymmentä kirjaa.
1784: Englantilainen
Thomas Rowlandson piirtää karikatyyrin Ranskalainen kahvila.
1784:
Ruotsalainen linnoitusviraston virkailijakokelas Carl Ludvig Schultz
(-1799) otetaan Turun akatemian piirustuksenopettajaksi ja kaivertajaksi.
1786:
Ranskalainen kaivertaja Gilles-Luis Chrétien (1754-1811) kehittää
puolimekaanisen fysionotrace-menetelmän, jossa piirtimellä seurataan mallin
profiilia varjostimella, ja jälki siirtyy mekaanisesti kaiverruksena
metallilevylle halutussa suhteessa. Pienennettynä saadaan miniatyyrikuva. Levystä voidaan ottaa haluttu määrä vedoksia.
1786:
Skotlantilainen insinööri William Playfair (1759-1823) käyttää Lontoossa ilmestyvässä teoksessaan
The Commercial and Political Atlas tilastollisia kuvioita sellaisina kuin
tunnemme ne. Kuvioissa on hieno
typografia yhdistetty ensiluokkaiseen grafiikkaan. Tämä on tiettävästi ensimmäinen teos, jossa
on julkaistu tilastografiikkaa. Playfair
kehittää yleisimmät nykyisin käytössä olevat tilastokuviotyypit. Playfair hankki insinöörin taidot puintikoneen
keksijän Andrew Meiklen oppipoikana ja sitten James Wattin
höyrykonetehtaassa. Playfair kuulee
myöhemmin Frankfurtissa asuessaan semafori-viestimestä ja lähettää siitä
rakentamansa pienoismallin Yorkin herttualle.
1795 hän palaa Lontooseen ja elättää itsensä kirjoittajana toimien usean
aikakauslehden päätoimittajana.
Myöhemmin Playfair toimittaa Pariisissa aikakauslehteä, mutta pakenee
1818 Ranskasta uudelleen, koska häntä uhkaa vankilatuomio kaksintaistelua kuvanneen
artikkelin seurauksena. Ensimmäisen
kerran hän joutui pakenemaan, koska hän ajautui eri linjoille Ranskan
vallankumouksen kanssa, vaikka avusti Bastiljin valtauksessa.
1787:
Clément Pierre Marillier kaivertaa kuvat kirjaan de Caylus, Oeuvres
Badines, jonka Visse julkaisee 12 osassa.
1788:
Englantilainen James Gillray esittää karikatyyrissään Kumarrus
valtaistuimen edessä, kuinka Intian kuvernööri Warren Hastings jakaa
valtaistuimella rahaa eliitille. Kuningatar
suutelee Hastingsin jalkaa, ja kuningas Yrjö III kaivaa aarrearkkua, joka
muodostaa valtaistuimen perustan.
1789:
Ranskan ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus painetaan kauniisti
kuvitettuna arkkina.
1789: William Blake (1757-1827) julkaisee
kuvittamansa runoteoksen Songs of Innocens ja 1794 Songs of Experience. Hän julkaisee 1795 väripainokuvan Newtonista,
joka piirtää harpillaan huomaamatta monimuotoista ja värikästä
maailmankaikkeutta.
1789-92:
Ranskan vallankumouksen aikana pilapiirtäjät esiintyvät
tuntemattomina. Sadoista karikatyyreistä
kaksi on signeerattu: Dusolchoy fecit ja Wibre sculpsit. Piirtäjä Dusolchoy on Camille Desmoulinsin
ystävä, jolle tämä perustaa 1791 lehden La semaine politique et
littéraire. Wibre lienee Michel Webert.
1790-1857:
Venäjällä Vyg-joen munkkiluostarissa ja Leksa-joen nunnaluostarissa
piirretään käsin lubok-kuvia.
1791:
Englantilainen Thomas Rowlandson (1756-1827) kuvittaa kuparipiirroksin
teoksen Henry Fielding, Tom Jones.
1791:
Ranskalainen Villeneuve esittää karikatyyrissään Suuri väärinkäyttö
kansannaisen, joka kantaa selässään nunnaa ja aatelisnaista.
1792:
Pariisilaisessa karikatyyrissä Harvinaisia eläimiä sanskulotti ajaa
piiskalla kalkkunakukkoa Ludvig XVI, naarassutta Marie Antoinette ja kolmea
sudenpentua.
1792:
Rojalisti Jacques-Marie Boyer-Brun kutsumanimeltään Boyer de Nimês
julkaisee lehdessään Journal du peuple lyhyen Ranskan vallankumouksen
karikatyyrin historian.
1795:
Japanilainen kuvateos Kyuro gafu sisältää kopioita taiteilijan Ki Baitei
(1744-1832) Nanga-tyylisistä maalauksista.
Teoksesta otetaan 1799 ja 1824 laajennetut painokset.
1700-luvun loppu: Espanjalaiset kuparipiirrostaiteilijat
Maella, Carmona ja Castello Montaner kuvittavat Joaqin Ibarran painamia
teoksia.
1700-luvun loppu: Englantilaisia pilapiirtäjiä ovat Henry
Wigstead, Samuel Collings, Richard Newton, Isaac Cruikshank, Henry William
Bunbury, George Moutard Woodward ja W Nixon.