Muita painotuotteita 1796-1917         

1700-luvun loppu:  Suomen ensimmäiset kultanahkatapetit valmistetaan Turussa siten, että neliskulmainen nahanpala painetaan kultauksen jälkeen kohokuvioiseksi.  Nahka valmistetaan vasikan- ja pukinvuodista.  Kuuluisin kultanahkapainaja on turkulainen Peter Magnus Lewison. 

1797:  Englannin keskuspankki laskee liikkeelle ensimmäisen paperirahansa, punnan setelin.

1799:  Arkkiveisu Yhden Nuoren miehen kanszapuhe.  Hänen Rakkan Morsiamensa tygö esittää tahtoa nostaa halpasäätyinen morsian vaimoksi.

1800-luvun alku:  Hääkutsukortit tulevat käyttöön.  Aluksi ne ovat käsinkirjoitettuja arabeskein somistetuille korteille; vasta myöhemmin niitä aletaan tilata painetuin tekstein.

1800-luku:  Englannin painamisen kasvu on seurausta teollisuuden ja kaupan laajenemisesta.  Tarvitaan mainoksia, etikettejä, myyntiluetteloita, kiertokirjeitä, lasku- ja kirjelomakkeita, kuitteja, kuormakirjoja ynnä muita liike-elämän painotuotteita.  Maaseudulla tarvitaan painotuotteita moneen lähtöön: kokousilmoitukset kuten ryöstöjen ja varkauksien estämiseksi, etsintäkuulutukset, metsästys- ja salametsästysasiat, erilaiset julkiset ilmoitukset, ystävyysseurat, köyhäinapu, kuitit, jäsenkortit, maatalousseurojen sertifikaatit, työläisten hakuilmoitukset, maataloustuotteiden sekä siementen ja taimien hintaluettelot, maatalousnäyttelyjen julisteet, karjanäyttelyjen ilmoitukset, karjan ja muun huutokauppaluettelot, elintarvikkeiden myynti, kulttuuritilaisuudet ynnä muuta.  Liikenne vaatii toimiakseen runsaasti painettua paperia ja kartonkia: rautatieoppaat, ratojen avajaiset, rautateiden aikataulut ja uutuudet,  postivaunureitit ja -aikataulut, maantiet, kanavat, höyrylaivaliikenne, matkaliput, 1900-luvulla auto- ja lentoliikenne.  Sodat ovat monien painatteiden aiheena: propaganda, sodanvastaiset paperilaput, värväysilmoitukset, ilmoitukset nostoväelle, nostoväen värväyksen vastaiset paperilaput, pakko-otto ja kutsunnasta kieltäytyminen, taistelukuvaukset painoarkkeina, armeijan byrokratian lomakkeet, tiedotukset ja uutiset sotatapahtumista, sodan ylistäminen ja kotirintaman toiminta.  Sota-aiheisia painotuotteita valmistetaan 1900-luvulla paljon runsaammin.  Erilaiset näyttelyt levittävät mainoslappusia: dioramat ja panoramat, mallit ja erikoisuudet, vahateokset, Madame Tussaudin näyttely, Lontoon suuri näyttely 1851 ja Lontoon kansainvälinen näyttely 1862.  Seuraavalla vuosisadalla näyttelyihin liittyvien julkaisujen määrä kasvaa reippaasti.

1800-luku:  Juliste tulee Japanista Yhdysvaltojen kautta Eurooppaan.

1800-luku:  Pelikortit aletaan painaa litografioina kivipainossa.

1800-luku:  Ruotsissa avoarkeista kehittyy kistebrev-arkkeja, joita lumpunkerääjät antavat palkkioiksi.  Ne kehittyvät diplomeiksi, osakekirjoiksi, liikemerkeiksi ja julisteiksi.

1800-luku:  Sarjavalmisteisia paperinukkeja alkaa ilmestyä Saksassa, Englannissa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa.

1800-luku:  Sirkusseurueet esiintyvät Suomessa.  Niillä on yleensä mukanaan ilmoituksensa kuvalaatat, joilla julisteet painetaan esiintymispaikkakunnalla tai sen lähellä.  Laatat ovat puisia, mutta 1800-luvun lopulla julisteet painetaan kivipainossa.

1800-luku:  Tupakkaetiketeille on ominaista yksinkertainen kuvallinen hahmotus.  Kartuusitupakan nimenä saattaa olla Jakobstads Vapen, Åbo Vapen, Proberaren, Känn på den tobaken, Kosacken, Gefle Vapen, Fem blå bröder ja Petun (Parasta tupakkaa auringon alla).  Sikarin nimiä ovat La Flor de Region, Fernandez, Gloria Mundi ja Don Pedro.

1800:  Pierre Didot l'Âiné painaa Pariisissa Ranskan perustuslain Constitution de la République hänen veljensä Firmin suunnittelemilla suurilla kirjakkeilla.

1800:  Postinkannon tarkastajat Ferguson ja Sparkes julkaisevat luettelon Post Office London Directory.

1806:  Lontoossa painetaan lordi Nelsonin hautajaisiin runsaasti esitejulkaisuja.

1809:  Ruotsin vallan aikana ilmestyi Suomessa noin 250 suomenkielistä arkkiveisua, joissa noin 700 laulua ja runoa. 

1810-20:  Ranskassa tehdään kaupallisia julisteita.

1810:  Lontoossa S&J Fuller valmistaa paperinuken Little Fanny.

1811:  Suomen Pankki saa oikeuden julkaista kopeekka-arvoisia seteleitä ja painattaa 1812 Turun akatemian kirjapainossa seteleitä vain yhdellä värillä eli mustalla laitokselle Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinanmaassa eli Suomen pankille.  Setelit painetaan 1814 alkaen Frenckellin ja Pojan tykönä Turussa.  Kun Suomen Pankki muuttaa Helsinkiin, setelit painetaan Simeliuksen kirjapainossa.

1816:  Suomen charta-sigillata eli leimapaperikonttori varustaa sinettipainokoneella paperit veroleimoilla.

1821:  Englannin kuninkaan Yrjö IV kruunajasiin painetaan monenlaisia pääsylippuja kuten 1761 Yrjö III kruunajaisiin.  Kruunajaiskulkueesta, sen reitistä ja seremonioista painetaan kuvat ja selostukset.  Perinne jatkuu, ja painetaan yhä erilaisempia julkaisuja.

1821:  Romanian kapinan aikana painetaan lentolehtisiä ja pamfletteja.

1821:  Turun Wiikko=Sanomat lähettää tilaajilleen suomenkielisen kartan Eurooppa 1820.  Litografi Carl Müller painaa sen kivipainossaan Tukholmassa.  Kartan painaminen viivästyy, sillä "soveljaan paperin puutos ja muutamat muut esteet ovat viivästyttäneet".  Vuoden 1820 lopussa karttalähetys on Turussa, "mutta kiireen tähen eivät joutaneet Turun Ison Meri-Tullin Herrat purkauttamaan lastia".  Kartta liotetaan ensin liimavedessä (arabikumi- tai alunaliuos) ja kuivataan, jotta vesivärit eivät leviä paperilla.  Kartta väritetään käsin, ja lehden toimittaja yliopiston historian apulainen Reinhold von Becker (1788-1858) joutuu itse värittämään suureksi osaksi kartat.

1826:  Argentinan setelit painetaan Lontoossa.  Banco Nacionalilla, jonka osakkaista suurin osa on englantilaisia, on yksinoikeus niiden levitykseen.

1828:  USAssa perustetaan McLoughlin Brothers, josta tulee paperinukkein valmistaja.

1828-39:  Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright maalaavat pieniä lintu- ja eläinkuvia, joista tehdään koulutauluja.

1830-luku:  Helsingistä aloitetaan säännöllinen höyrylaivaliikenne ja painetaan aikatauluja.

1830:  Pyhän Valentinuksen päivän kortteja aletaan painaa kivipainossa.  Niitä painettiin aikaisemmin kuparipainossa.  Ystävänpäiväkorttien kulta-aika on 1840-79.  Englannissa niiden valmistamiseen käsin käytetään halpaa naistyövoimaa.

1834:  Korealainen kartoittaja Kim Jong Ho kokoaa Chonggudon kartan.  Hän julkaisee 1861 kuuluisimman teoksensa Taedongyon kartan.  Sitä valmistaessaan hän kiersi maata lähes 30 vuotta.  Kartat ovat puupiirroksia.

1836:  Saksan ensimmäinen koulun opetustaulu painetaan.  Seuraavaksi koulutauluja painetaan Ranskassa.

1836:  Yhdysvaltain osavaltioiden 1600 pankkia saavat laskea liikkeelle paperirahaa.  Niitä on yli 30 000 erilaista ja eriväristä seteliä, joita on helppo väärentää.

1839:  Englantilainen George Bradshaw laatii ensimmäisen juna-aikataulun, sillä hän ei saa eräältä rautatiejohtajalta tietoja junien saapumisesta.

1839:  Costa Ricassa lasketaan liikkeelle paperirahaa sitoumuksina, joilla maksetaan virkamiesten palkat.

1840-luku:  Englannissa yleistyvät kuparipainossa painetut kirjepaperiarkit, joiden yläosassa on kuva.

1840:  Englannin postilaitos laskee liikkeeseen niin sanotun mustan pennin Penny Black, ensimmäisen postimerkin, jossa lähettäjä maksaa postimaksun etukäteen.  Aloitteentekijä on Rowland Hill.  Liimalla varustetun merkin koko on 19x23 neliömillimetriä ja ensipainos 480 000 kappaletta.  Tätä ennen kirjemaksu suoritettiin silloin, kun kirje toimitettiin perille.  Postimerkki aloittaa uuden kehityksen viestinnän alalla.

1842:  Kun Illustrated London News -lehden ensimmäinen numero ilmestyy, niin 200 julisteenkantajaa mainostaa uutta lehteä.  Mainosjulisteen mukaan lehdessä on 30 piirrosta.  Toinen yleinen menetelmä on jakaa painettuja paperilappuja kadunkulmissa, rautatieasemilla ja muilla vilkkailla paikoilla.

1843:  Ensimmäinen, tosin yksityinen, joulu- ja uudenvuodenkortti julkaistaan pienenä litografiapainoksena, joka väritetään ja myydään lontoolaisille.  Kortin suunnittelija on John Calcott Horsley ja julkaisija Henry Cole.  Kortit lähetetään kirjekuorissa.  Seuraava myyntiponnistus tehdään vasta kolmen vuoden kuluttua, jolloin Cole painattaa tuhannen kappaleen painoksen myytäväksi taidekaupassaan.  Valentinen päivän eli ystävänpäivän kortit yleistyvät viktoriaanisella ajalla.

1845:  Ranskalainen latoja Napoléon Chaix (1807-65) perustaa oman yrityksen, joka 1846 erikoistuu rautatieaikatauluihin.

1845:  Suomessa julkaistaan maailman toinen Porto Stempel -ehiökuori.

1845-46:  Savokarjalaisen osakunnan kustantamassa sarjassa Lukemisia Suomen kansan hyödyksi ilmestyvät yhdistetty pallonpuoliskojen ja Euroopan kartta sekä Suomenmaan kartta ovat ensimmäiset Suomessa painetut suomenkieliset kartat.

1846:  USAssa julkaistaan Alexandrian ja Millburyn pyöreät postimestarimerkit.

1846:  JL Runeberg (1804-77) kirjoittaa vastavallankumouksellisen Maamme-runon.  Hän päättää liittää runon 1848 ilmestyvään Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäiseen osaan.  Paciuksen laulu julkaistaan sen nuottiliitteenä.  Aleksis Stenvall kirjoittaa 15-vuotiaana koululaisena 1849 latinan sanakirjansa tyhjälle lehdelle Maamme-laulun poljentoa noudattavan suomenkielisen mukaelmansa Runebergin runosta.  Se tunnetaan Kiven tuotannossa nimellä Suomenmaa.  Paciuksen Maamme-laulu painetaan 1852 Tukholmassa saksaksi.  Se leviää nopeasti saksalaisiin laulukokoelmiin.  Maamme-runon Juhana Bäckvallin suomennos julkaistaan 1860, ja Aleksanteri Rahkonen suomentaa 1865 runon.  Paavo Cajanderin suomennos ilmestyy 1867, ja Maamme-laulun nykyinen muoto on Cajanderin 1889 suomennoksesta.  Virolainen JV Jannsen julkaisee Paciuksen sävelmään runonsa Mu isamaa, mu õnn ja rõõm.  Se saa Viron kansallislaulun aseman.  Runebergin Sanat halutaan 1928 korvata VA Koskenniemen runolla Isänmaan kasvot.  Koululaitoksen ja Yleisradion vaikutuksesta Runebergin ja Paciuksen Maamme-laulu vakiintuu, vaikka itsenäisen Suomen eduskunta ei ole tehnyt päätöstä kansallislaulusta.

1847:  Yhdysvalloissa ilmestyy ensimmäinen liittovaltion postimerkki.

1847:  Mauritiuksen Post Office -kuparipainopostimerkit painetaan yksi kerrallaan alkuperäiskuvakkeellaan.

1847-93:  E Kukkosen arkkiveisu Herraksi aikova Jussi kieltää talonpoikaa havittelemasta opintoja, koska on parempi palata pellolle: Älä kulta Juhani herraksi hulluttele/ Kynnöstä ja kylwöstä, etsi etujasi.

1848:  Sveitsin liittopostin ensimmäiset postimerkit otetaan käyttöön.

1848:  Ignatius Sundman perustaa Suomen ensimmäisen tapettitehtaan Helsinkiin.  Tehdas valmistaa sekä himmeä- että kiiltäväpintaisia tapetteja.  Rieksin tapettitehdas tulee 1858 Helsinkiin.  Paperi tulee Tervakoskelta.  Tapetit painetaan saksalaisilla rullakoneilla, joilla voi painaa jopa neljä väriä kerralla.  Painotelat ovat alkuun saksalaisia, ja uudet mallit tulevat kerran vuodessa.  Ranskassa toimii suuri mallisuunnitteluyritys.  Englantilainen taiteilija ja arkkitehti William Morris suunnittelee 1800-luvun loppupuolella useita tapettimalleja.  Suomalaiset taiteilijat ja arkkitehdit Gallen-Kallela, Louis Sparre, Gesellius, Lindgren ja Saarinen osallistuvat tapettien mallisuunnitteluun.

1849:  Ranskan ensimmäinen postimerkki ilmestyy.  Sen kuva-aiheena on kreikkalaisten viljan ja kasvillisuuden jumalatar Ceres.  Jean-Jacques Barren suunnittelema aihe on käytössä 1852 saakka, jolloin Ranskasta tulee tasavalta ja postimerkin aiheeksi otetaan presidentti Ludvig Napoleon.  Ranskan-Saksan sota 1870-71 palauttaa Ceres-jumalattaren merkkeihin 1875 asti.  Tämän jälkeen samaa aihetta käytetään muutamaan otteeseen 1940-luvulle saakka.  Juhlapostimerkin 1999 toteuttaja on taiteilija Aurélie Baras.

1849:  Ensimmäinen saksalainen postimerkki Schwarzer Einer - Musta ykkönen ilmestyy Baijerin Kuningaskunnassa.  Se on yhden kreuzerin arvoinen.

1850-luku:  Lontoossa mainostetaan lehtien lisäksi monin tavoin.  Kadunkulmissa jaetaan paperilappuja,  julisteenkantajat (sandwichmen) marssivat kaduilla, julisteita liimataan kaikkiin tavoitettaviin seiniin jopa päällekkäin ja paperilappuja työnnetään oven alta tai postiluukusta.  Nuottivihot saavat kuvakannet.  Kuvitetut myyntiluettelot ovat yleisiä.  Kauppiailla on usein omat painetut paperipussit.  Laatikoissa, rasioissa, pulloissa ja peltipurkeissa on painetut etiketit.  Savukepakkaukset painetaan.  Keksinvalmistajat käyttävät monenmuotoisia painettuja peltilaatikoita.  Suoramainontaa harkitaan 1860-luvulla.

1850:  New Yorkissa Lord & Taylorin tavaratalon mainos esiintyy hevosvetoisen raitiovaunun kyljessä.  Liikennemainonta ilmestyy samoihin aikoihin Euroopan katukuvaan.

1850:  Suomessa julkaistaan soikiomerkkiarvoleimaisia ehiökuoria ja yksityisiä kirjearkkeja.

1850:  Ruskea paperipussi tulee markkinoille.

1851:  Tanska julkaisee ensimmäisen postimerkkinsä.

1852:  Lontoossa painetaan Wellingtonin herttuan hautajaisiin vielä enemmän paperia kuin lordi Nelsonin hautajaisiin.

1852:  J-C Frenckell perustaa Tampereelle tapettitehtaan.

1853:  Hyväntoivonniemi julkaisee maailman ensimmäisen kolmikulmaisen merkin.

1854-1919:  Vilhelmi ja Emma-veisusta ilmestyy 22 arkkipainosta.  Vilhelmi katuu ja kuolee, kun saa kuulla jättämänsä Emman menehtyneen suruun.

1855:  Norja ja Ruotsi julkaisevat ensimmäiset postimerkkinsä.

1856:  Berliiniläinen kirjanpainaja Ernst Litfass ehdottaa kaupungille, että julisteiden kiinnittäminen olisi luvallista vain kaupungin hyväksymissä paikoissa.  Hän anoo saada vuokrata kohteita mainostelineitä varten hoitaakseen julistetilan vuokrauksen edelleen ja lupaa vastata telineiden kunnosta ja julisteiden kiinnityksestä ja huollosta.  Anomus hyväksytään ja Litfass ottaa käyttöön pylväät ja pyöreät julistepilarit mainosplakaatteja varten.

1856-57:  Costa Ricassa lasketaan liikkeelle paperirahaa sitoumuksina, joilla maksetaan sotilaiden palkat taistelussa yhdysvaltalaisia William Walkerin johtamia merirosvoja vastaan.

1856-59:  Suomi saa postimerkin 57. maana maailmassa.  Suomessa leimataan vipuleimasimella viiden ja kymmenen kopeekan soikiopostimerkkejä, jotka leikataan saksilla irti arkista.  Päikköpareja syntyy, kun leimattava paperi käännetään viimeisen rivin leimaamista varten.  Viiden kopeekan merkkejä myydään 138 000 ja kymmenen 442 000 kappaletta.  Siirrytään1860 alussa isohampaisiin merkkeihin.  Ehiökuoria leimattiin 1845 kolmantena Englannin 1840 ja Braunschweigin 1844 jälkeen.

1857:  Venäjä alkaa julkaista postimerkkejä.

1858:  Venäläinen Ivan Aleksandrovitsh Golyshev (1838-96) avaa Msterassa kyläkirjapainon lubok-kuvien painamista varten käytyään Stroganovin piirustuskoulun Moskovassa.  Hänellä on myöhemmin viisi painokonetta, jotka painavat 3000 kuvaa päivässä.  Golyshev palkkaa 200 kylän naista värittämään painokuvia.  Paino suljetaan 1880-luvun puolivälissä, koska se ei pysty kilpailemaan Moskovan värilitografioiden kanssa.

1859:  Lontoossa New Adelphi -teatterin johtaja William Smith toteuttaa näytelmän Watts Phillips, The dead heart - Kuollut sydän mainoskampanjan.  Sitä varten painetaan ja valmistetaan 10 miljoonaa liimattavaa etikettiä, viisi miljoona paperilappua, miljoona sydämenmuotoista korttia, 110 000 liikekirjekuorta, 60 000 kirjekuorta, 5000 riisiä kirjepaperia, 30 000 pientä kuvaa giljotiininäkymästä, 20 000 korttia näyteikkunoihin, 2000 kuvaa Bastiljinäkymästä, tuhat julistetta ja muita.  Julisteenkantajilla on sydämenmuotoinen pahvi, ja sydämenmuotoisia liimattavia etikettejä jaetaan vapaasti.

1859:  Porissa tehtailija Hampus Julius Oldenburg saa kirjapainoprivilegin painattamaan tulitikkulaatikoiden nimilippuja eli etikettejä tulitikkutehtaansa tarpeiksi.  Hän ottaa haltuunsa Porin palossa 1852 tuhoutuneen Sjöblomin painon rippeet.

1860-70-luvut:  Suomessa konsertti-, teatteri- ja sirkusjulisteiden rinnalle alkaa ilmestyä huoneentauluja, joiden aiheet ovat rajoitettuja: uskonnollisia, sosiaalisia, Kalevala (Aino 1863, Ilmatar 1864) ja muita.

1860:  Puolan ensimmäinen postimerkki ilmestyy.

1860:  Englantilainen kustantaja Charles Goodall and Son alkaa markkinoida pieniä värillisiä kortteja, jotka on tarkoitettu jouluvierailuihin.  Joulukortteja aletaan painaa värilitografioina, ja ne yleistyvät 1860-luvulla.  Pääsiäiskortteja ja muita tervehdyskortteja tulee markkinoille.  Muita korttien valmistajia ovat Englannissa Marcus Ward, joka valmistaa Kate Greenawayn piirtämiä kortteja, De La Rue ja Raphael Tuck sekä Yhdysvalloissa L Prang, jonka perustaja Louis Prang tekee 1874 Yhdysvaltojen ensimmäisen joulukortin.

1860-75:  Suomen isohampaiset postimerkit painetaan vetotanko- ja tiikelipainokoneilla.

1860:  Keisari Aleksanteri II antaa armollisen ilmoituksen muutetusta rahayksiköstä Suomen suuriruhtinanmaalle.  Suomeen tulee käyttöön ensin 1 ja 3 markan seteleitä, sillä metallirahaa varten pitää perustaa rahapaja.  F Liewendahlin liike painaa 1860-63 seteleitä kivipainossa.  Numerointi tehtäneen leimasimella ja allekirjoitukset käsin.

1860:  Turun Kivipaino valmistaa varhaisen suomalaisen mainospainatuksen Profver å Åbo jernmanufakturs tillverkningar.

1861:  New Adelphi -teatterin johtaja William Smith kävelee Lontoon halki karjanäyttelyn aikana ja kerää kaikki hänelle tarjotut mainokset.  Niitä kertyy 250 lappua, kirjasta ja vihkosta.

1861:  Philadelphialainen liikemies painaa ensimmäisen postikortin, joka on tarkoitettu kirjoitetulle viestille.

1861-65:  Yhdysvalloissa sisällissodan aikana valmistetaan isänmaallisia kirjekuoria sekä pohjoisessa että etelässä.

1862-73:  Perun postimerkit painetaan merkki kerrallaan.  Painettuun merkkiin uppoaa kaksi piikkiä, jotka vetävät paperia eteenpäin.

1862:  Yhdysvalloissa otetaan paperiraha käyttöön.  Greenbackit korvaavat valtiovarainministeriön 1861 setelit - demand notes.  Rahaa parannetaan 1863.  Väärennysten vähentämiseksi painolaattaan kaiverretaan hienoja viivoja ja monimutkaisia geometrisia kuvioita.  Setelipaperi on pellavapaperia, jossa on punaisia ja sinisiä kuituja.  Etelävaltalaisten setelit allekirjoitetaan 1864 musteella, jotta aidot rahat on helppo erottaa väärennöksistä.

1863-66:  Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapaino painaa seteleitä.

1864:  Paavi Pius IX julkaisee Roomassa luettelon Syllabus errorum, jossa tuomitaan liberalismi, sosialismi ja rationalismi.

1864:  Ranskalainen M Herpin ehdottaa Collectionneur de Timbres-Poste -lehdessä, että postimerkkien keräämistä ja tutkimista kutsutaan filateliaksi, jonka hän johtaa kreikasta philos - ystävä ja ateleia - verovapaus.  Oikeampi sana olisi philotelia, jossa telos - maksu.

1864:  Ferdinand Tilgmannin johdolla aloitetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainon litografisessa laitoksessa maanmittaushallituksen Suomen yleiskartan valmistus.  Kartta valmistuu 1872.

1865:  Ranskalainen julistetaiteilija Jules Chéret (1836-1932) tekee plakaatin eli posterin eli julisteen teatterille Porte Saint-Martin näytelmään Biche au Bois, jossa Sarah Bernhardt esiintyy.  Chéret perustaa 1866 kivipainon Pariisiin ja luo uudenaikaisen julisteen.

1869:  Itävallan postilaitos tuo markkinoille virallisen postikortin, jonka wieniläinen professori Emmanuel Hermann keksii.  Viiden vuoden kuluessa useimmat Euroopan maat seuraavat esimerkkiä.  Avoin postikortti, jossa on osoitetila ja postimerkki toisella puolella ja tilaa kirjeenvaihdolle toisella puolella, maksaa vain noin puolet tavallisen kirjeen hinnasta.  Kortista kehitellään myöhemmin kuvakortti. 

1869:  Suezin kanavan avajaisista painetaan kuvia.

1869-1921:  FFC Tilgmann painaa seteleitä ja kehittää niiden painamista.  Suuret setelit painetaan 1887 asti Tanskassa.  Setelipaperi tuotiin aikaisemmin Pietarista, mutta kun saatiin oma rahayksikkö, niin setelit painettiin 1860 lähtien Tervakosken paperille.

1870-luku:  Keräilykuvien valmistus alkaa käyttämällä kehittynyttä kromolitografiaa.  Esimerkiksi saksalainen lihanjalostamo Liebig ja suklaatehdas Stollwerck sekä sveitsiläinen suklaatehdas Suchard ryhtyvät itse suunnittelemaan keräilykuvia sarjoina ja sijoittamaan niitä tuotepakkausten sisään.  Myöhemmin USAssa saa alkunsa Cigarette Cards eli tapa sijoittaa keräilykuvia tupakkapakkauksiin.  Sittemmin Joseph Goebbelsin organisoima Cigaretten-Bilderdienst tuottaa tupakkakuvasarjoja, joiden tehtävä on natsien ideologian juurruttaminen.

1870-luku:  Suomessa paperossien nimiä ovat Petit Canon ja Turc fort.

1870:  Ranskan ensimmäinen erikoiskuvapostikortti ilmestyy.  Se on tarkoitettu Ranskan sotilaille sodassa Preussia vastaan.

1870:  Yhdysvaltalainen professori Charles Dowd julkaisee kirjasen, jossa hän ehdottaa aikavyöhykejärjestelmän perustamista.  Yhdysvalloissa rautatieyhtiöiden käyttämät erilaiset paikallisajat tuovat matkustajille hankaluuksia.

1870:  Helsinki-peliä painettaneen ensi kertaa Claes Theodor Sederholmin painossa.  Pelin kustantaja JL Boehm kääntyy 1904 Tilgmannin puoleen, ja pelin painaminen jatkuu.

1871:  Unkari saa ensimmäisen oman postimerkin.

1871:  Suomeen tulevat yksinkertaiset postikortit ja 1875 kaksoiskortit.

1873:  Persian shaahi vierailee Lontoossa.  Blades, East & Blades painaa ruokalistan neljällä värillä Lontoossa.

1873:  Englannissa aletaan myydä postikortteja.

1873:  Maailmannäyttelyssä Wienissä maanmittaushallituksen Suomen kartta kankaalle liimattuna ja lakattuna saa palkintomitalin.  Kartta on painettu Ferdinand Tilgmannin kivipainossa mittakaavassa 1:400 000.

1874:  Nylund perustaa Turun Pussi- ja Kirjekuoritehtaan.  Se on Nylundin perheyhtiö yli sata vuotta.

1877-1906:  Hjalmar ja Hulda -veisusta ilmestyy 14 arkkipainosta.  Sodassa kuollut sulho hakee omansa tuonelaan tämän viettäessä häitä toisen kanssa.

1878:  Englannissa kokeillaan postimerkkivihkoa, mutta ideaa ei vielä toteuteta.  Maailman ensimmäisen postimerkkivihon sanotaan ilmestyvän 1895, mutta todennäköisesti vanhimmat liikkeellelasketut vihot ovat vuodelta 1900.

1879:  Arkkiveissu Murha-laulu Kahden tytön murhasta Nummen pitäjässä ilmestyy.

1880-luvun alku:  Kolme neljännestä kaikista maailman aluksista käyttää Britannian amiraliteetin julkaisemia Greenwichin  meridiaanille perustuvia merikarttoja.

1880-luku:  Tilgmann saa toimittaakseen useita erilaisia karttatilauksia.  Liike saa ensimmäisenä painaa Postihallitukselle kirjeenvaihtokortteja (kirjepostikortteja) ja retour-recepissejä eli kansainvälisiä vastauskuponkeja ja myöhemmin postimerkkejä.  Merimiesluettelot, miehistökirjat, lasku- ja vekselilomakkeet kuuluvat Tilgmannin vakiotuotteisiin.  Liike-elämästä ja teollisuudesta tulee osakekirjojen, kirjelomakkeiden ja -kuorien, nimikorttien, sinettien, nimikkeiden, luetteloiden ja muiden tilauksia.

1880:  Uudessa Etelä-Walesissa julkaistaan postimerkki, josta Australian ääriviivoista unohtuu pois Tasmanian saari.  Tämä johtaa pitkäaikaiseen poliittiseen kriisiin.

1880:  Suomessa ilmestyy arkkiveisu Immen lohdutus.  Se ei eroa muodoltaan eikä sisällöltään niin sanottujen korkeakirjallisten julkaisujen runoista.  Näihin aikoihin arkkiveisujen tuotanto on suurimmillaan.  Alkuaan säätyläisille 1600- ja 1700-luvulla kuulunut kulttuuri oli 1800-luvun puolivälissä siirtynyt kansalle, joka itse sepitti, kustansi ja levitti veisuja.  GZ Yrjö-Koskinen kirjoitti 1867 arkkiveisujen olevan niin elinvoimainen laji, että sivistyneistön tulee ottaa se hallintaansa.

1880:  Herman Saksbergin arkkiveisu Maamiehen Huwi-Laulu eli Toi tarkka talon haltia korostaa maanviljelyksen tulevaisuutta: Ole waan ahkera peltomies.

1881:  Saksalainen JK Dauth ryhtyy Frankfurt am Mainissa myymään postimerkkien keräilijöille liimakkeita.

1881:  Turun Kivipaino ryhtyy valmistamaan paperossi-käärepaperia.

1882:  USAssa Harley Procter pyytää ensimmäisen Ivory-saippuamainoksen lukijoita kertomaan omista kokemuksistaan tuotteesta.

1884-1913:  Johan G Sandelinin arkkiveisusta Jaakko ja Maria ilmestyy 38 arkkipainosta.  Se kertoo talon tytöstä ja rengistä, jotka tekevät kaksoisitsemurhan, kun eivät pääse naimisiin keskenään.

1884:  KJ Gummerus jakaa Kyläkirjaston Kuvalehden tilaajille neljässä osassa monivärisen Suomen kartan peräkkäisinä vuosina.

1886-87:  Buurien siirtokunta Zulumaassa julkaisee kumileimasimella valmistettuja postimerkkejä.

1887:  Yhdysvalloissa Montgomery Ward postittaa 540-sivuisen postimyyntiluettelonsa, jossa on yli 24 000 tavaraa.

1889:  Portugalissa ilmestyy ensimmäinen Punaisesta Rististä kertova postimerkki.  Ensimmäisen maailmansodan aikana 47 maata julkaisee 230 Punainen Risti -aiheista merkkiä.  Nykyisin Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun postimerkkejä ilmestyy yli 50 maassa.

1889:  Pariisin näyttelyssä julkaistaan Eiffeltornia esittävä kivipainokortti, jonka voi ostaa tornissa ja postittaa siellä.

1889:  Fusajiro Yamauchi alkaa valmistaa japanilaisia pelikortteja Hanafuda Kyotossa ja 1902 pelikortteja vientiin.

1889:  Suomalaiset setelit lasketaan liikkeelle.  Suomen Pankin oman setelipainon seteleitä alettiin 1886 suunnitella.

1889:  Akseli Gallén-Kallela (1865-1931) tekee julisteluonnoksen hänen Ateneumissa pidettävää näyttelyään varten.  Lyijykynäpiirrosta on vahvistettu punaisella vesivärillä, seepialla ja tussikynällä.

1891:  Henri de Toulouse-Lautrec (1864-1901) tekee monivärisen kivipiirrosjulisteen Moulin Rougelle ja 1892 Divan Japonais -musiikkikahvilalle.  Muita julistetaiteilijoita ovat Théophile Aléxandre Steinlen (1859-1923), tshekkoslovakialainen pariisilaistunut Alphonse Marie Mucha (1860-1939), belgialainen Henry van de Velde (1863-1957) ja hollantilainen Jan Toorop (1858-1929).

1891:  Ensimmäinen matkashekki lunastetaan.

1891:  Ruotsissa otetaan käyttöön postikortti brevkort med vyer.  Kortin lähettäjän kirjoitukselle ei ole tilaa.

1891:  Suomessa Helsingissä saadaan Lapinlahdenkadun ja Sörnäisten sekä Kaivopuiston ja Töölön välillä liikennöimään alkaneista 13 hevosvetoisesta raitiovaunusta varata mainostilaa 150 markan vuosivuokraa vastaan.  Ajomaksu on 10 penniä virstalta.  Omnibusin pääjohtajan vuosipalkka on 600 markkaa ja muiden johtajien 300 markkaa.

1892:  Saksan sosialidemokraattisen puolueen lehti Vorwärts painaa onnittelupostikortin Vapun kunniaksi.

1892:  Albert Edelfelt (1845-1905) maalaa Helsingin isänmaallisen konsertin loppumarssin innoittamana Porilaisten marssin ja 1893 Wilhelm von Schwerinin.  Molemmat leviävät värilitografioina ja valopainokuvina yli maan.  Porilaisten marssi on ensimmäinen F Tilgmannin chromotypia, joka on kolmella kuvalaatalla painettu.  Sitä pidetään ensimmäisenä varsinaisena suomalaisena julisteena.  Siitä tehdään runsaasti heliogravyyrejä Kotikoulutoimiston opetustauluiksi.  Myöhemmin Edelfeltin ja muiden tekemistä Runeberg-aiheista valmistetaan postikortteja satoja tuhansia kappaleita.  Atelier Apollo teettää 1900 Edelfeltin postikorttisarjasta julisteen, jonka keskellä on Porilaisten marssi ja sen ympärillä 21 mustavalkoista valokuvapostikorttia sekä ylimpänä Suomen vaakuna.

1893:  Santeri Alkio perustaa arkkiveisusarjan Warpus-joukko tehdäkseen tunnetuksi kirjallisuutta.  Tarkoitus on myös totuttaa pois kirjasista kirjoihin.

1893:  Akseli Gallén-Kallela suunnittelee kivipiirroksen Imatran matkailujulisteeksi, jonka painaa Tilgmann.  Työ löytyy 1975 Mary Gallen-Kallelan nuottivihon välistä.

1894:  Nikolain kirkon edustalle pystytetään muistopatsas Aleksanteri II.  Albert Gebhard (1869-1937) piirtää tapahtumaan julisteen ja tekee ohjelmalehtisen.  Tilgmann painaa kivipiirroksen, ja kustantaja on GW Edlund.  Gebhard piirtää 1901 julisteen Suomen laulu Saksan matkaa varten.

1895-96:  Pietarin lakoista alkaa työväenlehdistön ilmaantuminen Venäjällä.  Sensuurin ulottumattomissa ilmestyy lentolehtisiä, jotka usein ovat hektografilla monistettuja, harvoin painettuja.  Niiden tarkoituksena on agitaatio.

1895:  Ranskalainen Jules Chéret (1836-1932) suunnittelee polkupyöräjulisteen l'Etendard Francais.

1895:  Ruotsissa perustetaan yritys Konstnärliga Affischer, joka tekee julisteita.  Kantava voima on Nils Kreuger.

1895:  Gallén-Kallela suunnittelee Berliinin yhteisnäyttelyyn julisteen kiireesti.  Hän menee yöllä kivipainoon, jossa piirtää ja painattaa affishin.  Se on aamulla kello 7 pylväissä.

1895-96:  Ugandassa lyödään kirjoituskoneella kuvat postimerkkeihin.

1896:  Keisarin Nikolai II kruunajaisjuhlien painettu ruokalista Diner 25 Mai 1896 on ranskaksi.  Kuvassa on kruunajaiskulkue kruunajaisvaunuineen.

1896:  Thyra Jurvelius (1870-1938) ja Constance Ullner (1856-1926) laativat ensimmäisen luonnonsuojelujulistuksen Suomen naisille.  Siinä kehoitetaan välttämään sisustettujen lintujen käyttöä puvun ja hatun koristeena.  Painaja on F Tilgmann.  Kaksitaitteisen vetoomuksen kansikuva on venäläisen Bartmerin nuottien kansikuva, jossa on köynnös pikkulintuineen.  Jurvalius saa isänsä GA Serlachius luovuttamaan paperin ensimmäiseen luonnonsuojelulehteen Eläinsuojelus.

1896:  Helsingissä levitetään Suomen ensimmäisen elokuvaesityksen elokuvajuliste.

1897:  Yhdysvalloissa Sears and Roebuck -postimyyntiliikkeen luettelon levikki on 318 00 kappaletta.  Se on 1904 yli miljoona, 1905 kaksi miljoonaa, 1907 kolme miljoonaa ja 1920-luvun lopulla seitsemän miljoonaa.

1897:  Suomen setelisarja tehdään yhteistyössä lontoolaisen painon Bradbury, Wilkinson & Co kanssa.  Se painaa setelien etusivun ja Suomen setelipaino taustapuolen.

1897:  RE Berg painaa Kokkolassa ensimmäisen suomalaisen elokuvajulisteen Världens största uppfinnares, T Alva Edison i Amerika, senast uppfunna märkvärdiga instrument Kinematografen (Lefvande fotografier).

1898:  Englantilaiset julkaisevat Sudanissa kamelipostiratsastajaa kuvaavan postimerkkisarjan.  Koska vesileimana on hindujen tunnuskuva lootuskukka eikä muhamettilaisten puolikuu, syntyy Egyptissä verisiä välikohtauksia.

1898:  Ranskassa painetaan kivipainossa kultayhtiön Laveurs D'Or. osakkeita.

1898:  Alexander Federley (1864-1932) tekee julisteen, joka mainostaa Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön - SHO - FÅA höyrylaivaa Vellamo.  Teksti on venäjäksi.  Hän on ensimmäinen suomalainen käyttögraafikko, joka elättää itsensä kuvittamalla kirjoja ja lehtiä, piirtämällä julisteita, postikortteja ja mainosesitteitä.  Federley on myös kirjailija ja akvarellimaalari.

1899:  Postikortti esittää Työmies-lehden painokoneen sähkölankojen katkaistua.  Työläiset pyörittävät painokonetta käsivoimin kolmen viikon ajan.

1899:  Suomen Maantieteellinen Seura julkaisee Helsingissä Suomen Kartaston värilitografiana.

1899:  Eetu Isto (1865-1905) maalaa Hyökkäys-taulun.  Se on salaisessa paikassa näytteillä Helsingin Kaivopuiston rantahuvilassa, jolloin siitä tehdään Tilgmannilla muutama sata jäljennöstä.  Kun santarmit tulevat takavarikoimaan sitä, Isto käärii taulun rullalle ja hyppää ikkunasta ulos mukanaan Tilgmannin jäljennökset.  Berliinissä Meissenbach & Ripparth tekee taulusta 10 000 heliogravyyriä.  Maalauksesta on ainakin kuusi painosta postikortteja, joista yksi venäläisin tekstein.

1899:  Alexander Federley tekee Atelier Apollon kanssa julisteen Sen suuren lähetystön jäseniä, jotka valitaan jättämään Suomen kansan adressi keisarilliselle suuriruhtinaalle.

1899:  Tanskalainen Nils Wiwel (1855-1914) tekee Tilgmannilla toimiessaan julisteet Suomen Gummitehtaalle ja Vaasan saippua- ja hajuvesitehtaalle l'Hironde.  Hän tekee WSOYlle koulutauluja ja kuvittaa teoksia 1904 saakka.

1899:  Tuntematon taiteilija tekee forssalaisen Selim Stenforsin urheilukaupan julisteen 1000 kappaletta Suomi-polkupyöriä.  Painaja on Tilgmann.

1800-luvun loppu:  Saksalaisilla on hallussaan suuri osa maailman postikorttimarkkinoista.

1800-luvun loppu:  Suomessa markkinoidaan paperosseja Työväen Wappu, Hyvä, Työmies, Matti ja Kansa sekä naisille Cigarrettes des Dames tai Fenix.

1800-luvun loppu:  F Tilgmann painaa savukkeiden Sanomalehti mainoksia.  Sanomalehti-papirosseja valmistaa Matti Roiha Lappeenrannassa parhaimmista Turkin ja Brasilian tupakeista.

1800-1900-lukujen vaihde:  Euroopassa aletaan tehdä reklaamimerkkejä eli postimerkkejä hieman suurempia kirjeensulkijoita.

1800-luvun loppu -1917:  Väärentäjien kuningas Francois Fournier (1846-1917) valmistaa yli 3600 postimerkkiväärennettä.  Hän kuvaa ne itse jäljennöksiksi eikä myy niitä aitoina merkkeinä.  Fournier väärentää muun muassa suomalaisia soikiomerkkejä.  Hän julkaisee 1910-13 omaa lehteä.  Fournierin jäämistö tulee Sveitsin Filatelistiliiton omistukseen.  Se kokoaa 500 kappaletta jäljennösalbumeja, jotka markkinoidaan aitouttajille ja yhdistyksille.

1900-luvun alku:  Maalari ja kaivertaja Jean de Sperati (1884-1957) tekee yli 200 postimerkistä jäljennöksiä, jotka hän myy jäljennöksinä.  Lopulta hän myy 225 jäljennöstään ja työvälineensä Englannin Filatelistiliitolle, joka valmistaa 500 erikoiskokoelmaa.  Speratin väärentämä on isohampainen markan merkki.

1900-luvun alku:  Suomessa saa pääasiassa saksalaisia paperinukkeja.

1900-luvun alku:  Itämainen Papyrossitehdas myy savuketta Alcazar ja huokeampia laatuja Helmi, Hankkija ja Veljeys.  Suomen Tupakkatehdas markkinoi Tähteä ja Vaakunaa, tupakkatehdas Fennia myy Työmiestä ja hienompia laatuja Pankkiiri, Isänmaa ja Kansallisteatteri.  Sergejeffin tupakkatehdas tuottaa savukkeita Tilaus, Geisha, Kaleva ja Olympia.

1900:  Yhdysvalloissa julkaistaan ensimmäinen postimerkkivihkonen.

1900:  Dominikaanisen tasavallan postimerkkiin otetaan valtion alueeseen joitain Haitin alueita.  Vasta 38 vuoden kuluttua saadaan diplomaattisten ponnistusten tuloksena riitakysymys pois päiväjärjestyksestä.

1900:  Saksalaisessa postikortissa Luku Darwinin teoksesta "Jutskujen synty(perä)" kuvataan juutalainen eläinten ympäröimänä.

1900:  Suomalaiset postifrankomerkit lakkautetaan, eivätkä ne enää kelpaa frankeeraamiseen.  Venäläiset postimerkit ovat pakollisia ulkomaanliikenteessä ja 1901 myös kotimaan liikenteessä.  Yksityiset valmistuttavat 1900 Akseli Gallén-Kallelan suunnittelemia surumerkkejä liimattavaksi postimerkin viereen.  Postihallinto kieltää surumerkin ja sillä varustettuja postilähetyksiä ei saa toimittaa perille.  Surumerkin käyttäjät vievät kirjeet satamakaupungeissa suoraan ulkomaille lähteviin laivoihin ja ohittavat sensuurin.  Venäläiset postimerkit poistetaan käytöstä vasta 1918.

1900:  Gallén-Kallela suunnittelee Pariisin maailmannäyttelyn suomalaisen musiikin konserttisarjan julisteen Concert finnois.

1900:  Louis Sparre (1863-1964) suunnittelee jugendtyylisen Suomalaisen huoneentaulun, joka painetaan suomeksi ja ruotsiksi.  Aiheesta tehdään myös postikortti.

1900:  Nils Wiwel piirtää Suomen historiaan liittyviä koulutauluja.  Kustantaja on WSOY.

1901:  Arkkiveisu Talonpojan laulu kertoo talonpojan rakentavan Suomea myös henkisesti: Ja luen kirjojan,/ Niin henkisesti taistelen/ Puolesta Isänmaan.

1901:  Saksalaissyntyinen Axel Paul (1863-1927) tekee postimerkkien muistotaulun Lehtikuolema ja Ivan luutii suomalaisia postimerkkejä.  Veli Georg Erik (1865-1917) tekee myös muistotaulun, joita vuosisadan vaihteessa ilmestyy yhdeksän.  Yksi on A Federleyn tekemä.

1901:  Suomessa painetaan ensimmäinen postimerkki kivipainossa.

1901:  Hufvudstadsbladetin kivipainossa painetaan Helsingin Seurahuoneen Bioskoopin elokuvamainoksia suomeksi ja ruotsiksi.

1902:  Englannissa työskentelevä saksalainen postikorttien tuottaja F Hartmand jakaa postikortin kääntöpuolen kahteen osaan: osoite- ja postimerkkitila ja lähettäjän viestitila.  Englannin Posti sallii tämän.  Neljän vuoden kuluessa kaikki Maailman postiliiton jäsenmaat hyväksyvät tämän korttityypin.

1902-06:  Juho Heikki Tuhkanen teettää kotikoulutoimintansa tueksi opetustaulusarjan.  Hän pitää 1890-1919 kiertokoulunopettajien seminaaria maaseudun köyhille tyttärille.

1903:  Helsingin valokuvaajan Signe Brander (1869-1942) valokuvista tehdään Tilgmannilla juliste Suomesta laittomuuden aikana karkoitettuja henkilöitä ja 1904 Säätyvaltiopäivät.

1903:  Valistus aloittaa laajan koulujen opetustaulutuotannon.

1904-05:  Upseeri Hugo Backmansson (1860-1953) on sotakirjeenvaihtajana ja rintamataiteilijana Venäjän-Japanin sodassa.

1905:  S Kushtshenkon piirtämässä postikortissa pojan lipussa lukee Zemlja i Volja - Maa ja Vapaus.

1905:  Englantilainen postikortti The Revolutionary Outbreak in St Petersburg postitetaan 3.2 eli muutama päivä Verisunnuntain 22.1 jälkeen.

1905:  Moskovan bolshevikit levittävät työväestön keskuuteen lentolehtisiä.

1905:  Venäläinen pilakuvapostikortti esittää sananvapautta.  Tsaari pakotettiin suurlakkoon huipentuneella kansanliikkeellä lupaamaan sananvapaus, mutta lupaus jää nimelliseksi.

1905:  Ranskalaisessa postikortissa Orens kuvaa tyrannia Nikolai II (Verinen).  Vaakunasta nousevat kaksi päätä esittävät Puolaa ja Suomea.

1905:  Postikortissa kuvataan työväen lakkokomitea Tampereella suurlakon aikana.

1905:  Tampereella julkaistaan Yrjö Mäkelinin kirjoittama Punainen manifesti.  Se on vallankumouksellinen julistus, jossa vaaditaan väliaikaisen hallituksen valitsemista avoimella äänestyksellä ja  perustavan kansalliskokouksen koolle kutsumista.  Siinä esitetään ajatus Suomen eroamisesta Venäjästä.

1905:  Maailmassa lähetetään arviolta seitsemän miljardia postikorttia.  Ruotsissa 1904 lähetettiin 48,5 miljoonaa postikorttia.

1905-6:  Suomalainen taiteilija Samuel von Bell suunnittelee parikymmentä postikorttia.  Häntä pidetään yhtenä suomalaisen joulukorttiperinteen luojista.  Myös muutamat muut taiteilijat tekevät postikortteja.  Jotkut kauppiaat lähettävät 1905 joulukortin asiakkailleen.  Vuosisadan alussa Suomen talonpoikainen kansa lähettää joulukortteja korkeintaan kaukana asuville lähiomaisille, mutta 1920-luvulta lähtien korttien lähettäminen vilkastuu.

1905:  Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945) alkaa suunnitella koulutauluja.  Hän tekee niitä yhdistykselle Taidetta kouluihin liki 20 vuotta.

1905:  Suomen Elokuva-arkiston tallentama varhaisin käsiohjelmajuliste painetaan.

1906:  Saksan sosialidemokraattinen puolue tekee vappujuhlapostikortin.

1906-1921:  Akseli Gallén-Kallela muotoilee kirjemerkkejä ja kuvajulisteita tukemaan Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen työtä.

1907:  Saksassa julkaistaan toisen internationaalin Stuttgartin kokouksen aikana postikortti, joka esittää eri maiden työväenlehtiä.

1907:  Suomessa valmistetaan postikortti Hämeenkyrö, Wappu 1907.

1907:  Akseli Gallén-Kallela suunnittelee kuvittamansa Seitsemän veljestä julisteen, joka painetaan kivipainossa.  Hän tekee Yrjö Weilinille autojulisteen Bil-Bol Tukholman autonäyttelyyn.  Kalevalainen neidonryöstö tapahtuu autolla, ja ohjauspyörässä on taiteilija itse.

1907:  Edvard Elenius suunnittelee Osuusliike Elannon merkin.

1908:  Korttiyhtiö American Greeting Card perustetaan.

1908:  Ruotsin satamalakon rikkuritapahtumista tehdään postikortti Amalthean miehet.

1909:  Yhdysvalloissa julkaistaan muistomielessä ensipäivänkuori ja Englannissa 1911.

1909:  Postikortti Kaksi mannerta esittää, kuinka USAssa vihreälle oksalle päässeet juutalaiset toivottavat tervetulleiksi uusien juutalaisten tulijoiden joukot.

1909:  Oscar Furuhjelm (1880-1963) suunnittelee julisteen, jossa nainen ja mies katselevat merellä olevaa laivaa.  Tilaaja on SHO - FÅA.  Knut Tilgmann tekee litografisen työn.  Furuhjelmilla on 1909-11 oma mainostoimisto.  Hän piirtää 1928 julisteen Avustakaa Helsingin suojeluskuntaa.  Furuhjelm on 1928-52 Tilgmannin kustannusjohtaja.

1910-luku:  Lentopostimerkkejä alkaa ilmestyä.

1910-luku:  Englannissa tehdään runsaasti julisteita.

1910-luku:  Elokuvamainoksiksi painetaan kaappikuvia, joissa on ulkomaisia valokuvia.

1910-luku:  Oscar Elenius tekee julisteen Turné Ida Aalberg.

1910-luku:  Suomessa tehdään kurkkumätä- ja keuhkotautiaiheisia julisteita.  Sanomalehdet Dagens Press, Uusi Suometar, Helsingin Sanomat, Uusi Suomi, Åbo Underrättelser, Iltalehti, Svenska Tidningar ja Dagens Tidning tilaavat julisteita.

1910:  Yhdysvalloissa perustetaan korttiyhtiö Hallmark Cards.  Sen perustaja Joyce Hall aloittaa myymällä toisten painamia kuvapostikortteja kenkälaatikosta.  Hän alkaa 1915 valmistaa korttinsa.

1912:  Tripolin sodassa käytetään ensi kerran lentopommitusta ja pudotetaan ensi kertaa lentolehtisiä.

1912:  Kiinan valtion kirjapaino painaa seteleitä.

1912:  Amerikansuomalaiset sosialistit julkaisevat postikortin Paheitten puu.

1912:  Venny Soldan-Brofeldt suunnittelee Helsingin kaupungin kaasulaitokselle julisteen Stek med gas - Paistakaa kaasulla.

1912:  Kaarlo Atra (Enqvist) piirtää Savonlinnan oopperajuhlien mainoksen kivelle, samoin 1914 ja 1916, jolloin mainitaan, että juhlat pidetään Savonlinnan raunioilla.  Julisteista käy ilmi, että johdossa on Aino Ackté.

1912:  Valle Rosenberg tekee pilalehden Flugan näytenumeroa mainostavan julisteen.

1912:  Ornamo järjestää yleisen postikorttikilpailun, joka julkaistaan lehdissä.  Mikään paino ei tahdo lunastaa kortteja, ei edes lahjaksi.

1912:  Pietarsaarelainen Tupakka Oy JA Holm julistaa kilpailun parhaasta tupakkaplakaatista.

1913:  Rafael Blomstedt piirtää Kotimaisen Työn Liitolle julisteen Suomalainen viikko.

1913-16:  Suomessa tehdään runsaasti reklaamimerkkejä.  Niitä painaa yleensä Helsingin Kustannus, joka ilmoittelee tekevänsä myös propaganda- ja reklaamimerkkejä.

1914-17:  Venäjän bolshevikit levittävät sodan aikana 600 erilaista lentolehtistä painosmäärältään yli kaksi miljoonaa.  Niitä painetaan 80 kaupungissa ja sadassa asutuskeskuksessa.

1914:  Norjan varhaisin luetteloitu ensipäivänkuori erikoisleimoineen ilmestyy.

1914:  Lontoossa pidetään kansainvälinen reklaaminäyttely.

1914:  Englantilainen Alfred Leete tekee armeijaan värväysjulisteen Maasi tarvitsee sinua, jossa sotaministeri Lord Kitchener on sormi ojossa.  Julistetta jäljitellään paljon.  USAssa James Montgomery Flagg tekee 1917 julisteen Haluan sinut USAn armeijaan.  Sormella osoitteleva setä Samuli on taiteilija itse.

1914-18:  I maailmansodassa joukkotiedotuksen taito ja välineistö alistetaan totaalisen sodan päämäärille: omien siviilien ja sotilaitten taistelutahdon lujittamiseen, vihollisen taistelumoraalin heikentämiseen sekä puolueettomien ja liittolaismaiden poliittiseen asennoitumiseen vaikuttamiseen.  Sotakirjeenvaihtajien seikkailuhenkiset tarinat ovat niin kaukana todellisuudesta, että aika on mustimpia toimittajakunnan etiikan historiassa.  Levitetään 65,5 miljoonaa lentolehtistä ja -kirjasta, mutta II maailmansodassa 1944-45 peräti kahdeksan miljardia.

1914-18:  Ranskalaiset, englantilaiset ja yhdysvaltalaiset levittävät runsaasti kuvitettuja lentolehtisiä saksalaisille varsinkin sodan loppuvaiheessa.  Ne tuhoavat ratkaisevasti joukkojen moraalia, todistavat Saksan sodanjohtajat.  Sotaa käyvien maiden lehdistö on valjastettu propagandan käyttöön.

1914:  Toivo Topi Alarik Vikstedt (1891-1930), Bruno Tuukkanen (1891-1979) ja Harry Röneholm (1892-1951) perustavat piirtämön 3 eli Kolme - De Tre.  He piirtävät reklaamimerkkejä ja pilakuvia lehtiin Fyren, Garms, Kurikka, Kerberos ja Tuulispää sekä somistavat näyteikkunoita.  Vikstedt tekee Osuusliike Elannon ensimmäisen julisteen Elannon näkki- ja ruokaleipää.  Kolmikko hajoaa 1916.  Vikstedt menee 1919 Otavan piirtäjäksi, mutta tekee muillekin kustantajille julisteita.  Hän pystyy itse piirtämään kivelle.  Vaimo Karin syntyjään Westling (1891-1977) on taittajana Otavassa ja Yhtyneissä Kuvalehdissä.  Hän tekee 1932 julisteen Taideteollisuusnäyttely Taidehallissa.  Tuukkanen hallitsee linoleum- ja kivipiirrännän, fresko-, secco-, liima- ja öljymaalauksen sekä sitoo kirjoja.  Röneholm toimii pila- ja mainospiirtäjänä sekä sisustusarkkitehtina.  Hän piirtää 1927 julisteen huonekalumessuille.

1914:  Tilgmann painaa Karl Fazerille karamellipapereita Maailmansota 1914.  Kääreisiin on kuvattu kaikkien I maailmansotaan osallistuvien valtioiden sotilasunivormut.

1915:  Ola Fogeli Fogelberg (1894-1952) tekee julisteen Uudelle Suomettarelle.  Hän alkaa 1916 kuvittaa Elanto-lehteä ja kokeilee 1917 toimittajana.  Fogelberg otetaan 1918 Elantoon piirtäjäksi ja nimitetään 1920-luvulla reklaamipäälliköksi.  Hänen ensimmäinen kuvakirjansa on Jalmari Finnen Janne Ankkanen 1917.  Fogelberg keskittyy 1925 piirtämään sarjakuvaa Pekka Puupää.  Fogelberg tunnetaan suomalaisen animaatiofilmin isänä.  Hän piirtää 1931 osuuskaupallisen julistesarjan.  Fogelbergin Kuluttaja-lehden juliste painetaan irispainatuksella, jonka hän koettaa patentoida USAn matkallaan, mutta patentti on annettu saksalaiselle keksijälle.  Fogelbergin perustamat ovat Elannon ja Kulutusosuuskuntien Keskusliiton KK linopainot, jotka lienevät ainoat Suomessa.  Ne toimivat 1950-luvulle asti.

1915:  Itävalta alkaa julkaista kenttäpostimerkkejä.  Itävalta käyttää kenttäpostikorteissaan lisäleimoja Gott strafe England! - Jumala rangaiskoon Englantia! ja Gottes Fluch über das treulose Italien! - Jumalan kirous uskottomalle Italialle!

1916:  Spartakus-ryhmä toimii Leipzigissa.  Siellä painetaan lentolehtisiä Hundepolitik - Koirapolitiikkaa, Was ist mit Liebknecht? - Miten on Liebknechtin laita?, Zweieinhalb Jahre Zuchthaus - Kaksi ja puoli vuotta kuritushuonetta ja Arbeiter, auf zum Protest! - Työläinen, vastusta! 10 000-25 000 kappaleen painoksin sosialidemokraatin Conrad Müller painossa.  Hänet ja latojansa Paul Häbler tuomitaan vankeuteen lainvastaisen toiminnan paljastuttua.  Leipzigilaiseen Spartakus-ryhmään kuuluvat Walter Ulbricht, Georg Schumann, Willi Langrock ja William Zipperer.  He perustavat 1919 Saksan kommunistisen puolueen Leipzigin järjestön.

1916:  Sigismund Vidberg (1890-) suunnittelee venäläisen postikortin, joka kehoittaa antamaan 5 1/2 % sotalainan.  Useita vastaavia postikortteja julkaistaan.

1916:  Postikortti kuvaa Pietarsaaren lähellä sijaitsevan Evijärven työväenyhdistyksen jäseniä työväentalonsa edustalla.

1916:  Suomen ensimmäinen reklaami- ja kuvitusnäyttely järjestetään.  Ornamo kutsuu päivälehdissä osallistumaan siihen ilmoitustauluin ja afishein.  Helena Schjerfbeck (1862-1946) tekee näyttelyyn taideyhdistyksen seinätaulun.

1916:  Koristemaalari Hannes Malin (Malisto) (1889-1950) voittaa kilpailun Osuusliike Elannon uudistamisesta.  Malin osti 1914 linoleikkausvälineet Leipzigin messuilta ja leikkasi muun muassa julisteen Suomalainen luistinrata.  Hän saa tehtäväkseen Elannon 17 kovaleipäpaketin etiketin suunnittelun.  Malin piirtää reklaamimerkkejä, julisteita, kirjelomakkeita, kuvituksia ja kansia.  Hänen yli 20 julisteestaan mainittakoon Taideteollisuusnäyttely 1916, Suomen ensimmäiset valtiolliset vaalit 1917 ja ensimmäiset kunnallisvaalit 1918.  Kun sodan vuoksi linoleum uhkaa loppua, niin Malin ostaa Helsingin Katajanokalta kokonaisen lattian.  Nurkissa ja huonekalujen alla on ehjää pintaa kuvalaatoiksi.  Malin opettaa 1920-50 Taideteollisuuskeskuskoulussa käsivarapiirustusta, koristemaalausta, tekstausta, kirjansidontaa ja kultausta, ammattipiirustusta ja linoleumipainantaa kankaalle.

1916:  Theodor Tebu Björnström (1890-1959) tekee julisteen Merkitkää 5 ½ % sotalainaa.  Hänestä tulee 1932 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton KK mainospäällikkö ja 1946 teknillinen johtaja.

1917:  Moskovalainen tehdas AF Postnov julkaisee heti helmikuun vallankumouksen jälkeen postikortin.

1917-23:  Berliinissä syntyy dadaistinen fotomontaasitekniikka, jota käytetään julisteiden tekoon.

1917:  Postikortti esittää Karkun Koljalla syytettyjä maatyöväen lakkolaisia.

1917:  Itsenäisen Suomen ensimmäinen postimerkki on Saarismalli.  Siitä ilmestyy Suomen ensimmäiset päällepainamamerkit, joiden painamiseen käytetään stereotypialaattoja.

1917:  Oscar Furuhjelm tekee julisteen Karhu-olut.