Sähköisen viestinnän kronikkaa -2009         

... Ihmiset, oi ihmiseni,/ jos antennit ja rotaatiot/ valehtelevat,/ jos kirjat valehtelevat,/ jos julisteet ja mainospylväät/ valehtelevat,/ jos paljaat tytönsääret elokuvissa/ valehtelevat,/ ... niin ne valehtelevat/ jotta teidän kätenne olisivat nöyrät/ kuin pehmeä savi,/ sokeat kuin pimeys,/ tottelevaiset kuin paimenkoirat...

Nazim Hikmet, Teidän käsistänne ja valheesta 1949

Yleistä -2009

Mekaanista energiaa saadaan ihmisten ja muiden eläinten lihaksista.  Ensimmäisiä koneita vipujen lisäksi on veden nostaminen peltojen kasteluun voimanlähteenä härkä-, aasi- tai orjapari.  Antiikin Syyriassa halkaisijaltaan 20 metrinen noria pyörii virrassa ja samalla nostaa vettä kauhamaisilla siivillä.  Orjat muuttavat kävelyn pyörivään muotoon oravanpyörässä eli polkurummussa.

2750 eaa:  Egyptiläiset tuntevat sähkökalat.

550-luku:  Kreikkalainen filosofi Thales (624-547) havaitsee, että värttinöiden meripihkakoristeisiin tarttuu villahaituvia.  Meripihka on kreikaksi elektron ja latinaksi sucinum.  Hän kuvailee myös magneettia.

400-luku:  Kreikkalainen filosofi Anaksagoras (500-428) selittää eetterin hienorakenteiseksi ja kirkkaaksi tuli-ilmaksi.  Käsite lienee peräisin idästä.  Intialaisilla yksi viidestä elementistä on maailmaneetteri, joka on ohutta nestemäistä ainetta.  Se täyttää maailmankaikkeuden.

300-luku:  Kreikkalainen filosofi Theophrastus (372-287) tuntee aineen, jolla on meripihkan ominaisuus vetää puoleensa kevyitä kappaleita.  Se on lapis lyncurius, joka lienee turmaliini.

130:  Aleksandrialainen Heron pohtii kirjassaan Pneumatica höyryn painevoiman käyttöä työhön.

24:  Kreikkalainen Strabo kuvaa vesimyllyä hydraletes, joka jauhaa jyviä.

14:  Roomalainen Vitruvius kuvaa vesimyllyä harvinaiseksi, sillä orjia on paljon.

1-luku jaa:  Kiinassa käytetään vesimyllyä käsityöteollisuudessa.

46:  Roomalainen lääkäri Scribonius Largus esittää teoksessaan Compositiones Medicae, että Platonin mainitsemalla sähkörauskulla (torpedo mamorata) voi parantaa päänsärkyä ja kihtiä.

80:  Kiinalainen Wang Chung kuvailee magneettikivestä hiottua etelään osoittavaa lusikkaa sinan.

200-luku:  Rooman valtakunnassa vesimylly yleistyy viljan jauhamisessa ja leviää Bysanttiin ja Iraniin.

500-luku:  Kiinassa keksitään teräsneulan magnetointi.

644:  Persialainen Abu Lu'lu'a vangitaan epäiltynä kalifin murhasta ja hänet mainitaan tuulimyllyjen rakentajaksi.

800-luku:  Iranin ja Afganistanin rajamailla käytetään tuulimyllyjä jokien puuttuessa.

900-luku:  Vesimylly siirtyy Kiinasta paperinvalmistuksen myötä islamilaiseen maailmaan.

900-luku:  Eufratin ja Tigriksen laivamyllyt jauhavat viljaa Bagdadin asukkaille.

1000-1300:  Euroopassa käytetään vesimyllyä tahkoamisessa, oliivi- ja pellavaöljyn sekä omenoiden puristamisessa, malminmurskauksessa, silkkikutomoissa, ruudinvalmistuksessa, takomoissa ja konesahoissa.

990:  Kiinalaiset mainitsevat magnetoituun neulaan perustuvan kompassin.

1086:  Vilhelm Valloittajan maakirjan mukaan Englannissa on 5624 myllyä.

1100-luku:  Tuulimyllyt alkavat yleistyä Euroopassa.

1105:  Ranskalainen luostari saa lupakirjeen tuulimyllyn rakentamiseksi.

1200-luku:  Roger Bacon (1220-92) tutkii meripihkaa ja magneettikiviä, mutta työt kielletään.  Hän kertoo kirjoituksissaan kompassista.

1269:  Petrus Peregrinus eli Pierre de Maricourt eli Petrus de Maharncuria (1240-) kertoo kirjeessään magneeteista ja kompasseista.

1270:  Piirretään varhaisin kuva eurooppalaisesta mökkituulimyllystä.

1271:  Syyrialainen maantieteilijä al-Dimashqi kuvailee kirjassaan persialaisia tuulimyllyjä.  Pystyakselisia tuulimyllyjä käytetään Kiinassa, Intiassa ja Egyptissä.

1492:  Ukonilmalla Kolumbuksen laivojen mastojen kärjistä alkaa näkyä violettia hehkua.  Kolumbus selittää, että Pyhän Elmon tulet siunaavat matkaa.

1500-luku:  Girolamo Cardano (1501-1576) puhuu kirjassaan meripihkan vetovoimasta.

1500-luku:  Flanderissa rakennetaan käytännöllinen hollantilainen tuulimylly.

1581:  Englantilainen kojeenrakentaja Robert Norman julkaisee kirjan The Newe Attractiue.  Se lienee ensimmäinen sähkön ja magnetismin alalta kirjoitettu ja painettu kirja.  Petrus Peregrinuksen kirje painettiin 1558 Augsburgissa.

1600-luku:  Torricelli (1608-47) rakentaa ilmapuntarin ja Otto von Guericke (1602-86) kokeilee tyhjiöllä keksimällään ilmapumpulla. 

1600:  Englantilainen hovilääkäri William Gilbert (1544-1603) kertoo kirjassaan De Magnete kokeistaan sähköllä ja magneeteilla.  Kirjan marginaalissa on suuria ja pieniä tähtiä osoittamassa havainnon suuruutta.  Kirjasta otetaan uusi painos 1628 ja 1633.  Se käännetään englanniksi 1893.

1629:  Italialainen Niccolo Cabeo (1586-1650) mainitsee kirjassaan Philosophia magnetica sähköisestä poistovoimasta.

1658:  Italialainen Giambattista della Porta (1535-1615) tutkii valkosipulin vaikutusta kompassiin.  Teoksessaan Magiae naturalis hän toteaa, että merikompassin hoitaja saa syödä valkosipulia.

1670-luku:  Saksalainen filosofi Otto von Guericke (1602-86) valmistaa rikkipallon ja sähkögeneraattorin.  Kun palloa pyöritetään voimakkaasti akselista ja hangataan kuivalla kädellä, saadaan enemmän sähköä kuin aikaisemmin.

1673:  Christiaan Huygens (1629-95)  aiheuttaa tyhjiön sylinteriin räjäyttämällä mäntää ulospäin ruutipanoksella.  Hän arvelee räjähdysmoottorilla olevan käyttöä.

1690:  Ranskalainen Denis Papin (1647-1712) kuvaa kirjassaan Ars nova atmosfäärikoneen: sylinteriin männällä vedetty kuuma höyry jäähdytetään, jolloin syntyvä alipaine vetää männän takaisin ja tekee työtä.

1699:  Englantilainen Thomas Savery (1650-1713) esittelee vesihöyryyn perustuvan kaivospumpun Miner's Friend mallikappaleen.

1705:  Englantilainen Francis Hauksbee (1666-1713) rakentaa lasipallogeneraattorin.  Kun pyörivää lasipalloa painetaan villakankaalla, syntyy violetti valo.

1712:  Englantilainen Thomas Newcomen (1663-1729) rakentaa tehokkaan atmosfäärisen höyrykoneen pumppaamaan vettä Cornwallin ja Devonin tinakaivoksista.  Konetta säädetään kahdella venttiilillä, joita ohjaa poika.  Hän keksii yhdistää ne vivuilla koneen akseliin toimimaan automaattisesti.

1731:  Englantilainen Stephen Gray (1670-1736) kertoo kirjoituksessaan lehdessä Philosophical Transactions sähkökokeistaan.  Hän käyttää johtimena pellavanarua, joka tulee johtavaksi ilman kosteudesta.  Hän havaitsee sähkön influenssin eli induktion.

1734:  Ranskalainen Charles Francois de Cisternay Dufay (1698-1739) arvelee olevan kahdenlaista sähköä: lasisähkö ja lakkasähkö.  Dufay havaitsi 1733 ilmiön, jota Franklin (1706-90) kutsuu positiiviseksi ja negatiiviseksi varaukseksi.  Dufayn mukaan on lasista sähköä, kun lasia hangataan silkillä, ja lakka- eli hartsisähköä, kun sinettivahaa hangataan nahalla.

1745:  Saksalainen juristi Ewald Georg von Kleist (1700-48) keksii sähkön varastoinnin eli kondensaattorin.  Se on elohopealla täytetty pullo.

1746:  Hollantilainen professori Pieter van Musschenbroek (1692-1761) lataa Leydenissä eristettyä vesiastiaa sähköllä.  Sitä kutsutaan Leydenin pulloksi.  Huomataan, että pullo voidaan sisustaa metallikalvolla.  Musschenbroek rakensi 1745 sähkökentän tuottavan laitteen.

1747:  Professori Jean Jallabert (1712-68) ja kirurgi Daniel Guiot keksivät, että sähkö vaikuttaa lihakseen.

1747:  Englantilainen William Watson (1715-87) keksii, että ympäri kiertävä sähkön kulkutie on edellytys sähköiskulle.  Virtapiiri circuit tarkoittaa ihmisistä muodostettua rengasta circle.

1748:  Professori Winkler käyttää vedenalaista johtoa siirtäessään staattista sähköä Pleisse-joen toiselle puolelle.

1750-luku:  Lontoolainen Gowin Knight (1713-72) valmistaa kestomagneetteja.  Ne muodostuvat magnetoitujen tankojen kimpuista.

1752:  Yhdysvaltalainen Benjamin Franklin (1706-90) tekee leijakokeensa.  Narun päässä on metallinen avain ja siitä lähtee silkkinaru kokeilijan käteen.  Franklin saa ukkossäällä avaimesta kipinöitä ja latauksen Leydenin pulloon.  Hän kirjoittaa 1753 ukkosenjohdattimen rakennusohjeen vuosikirjaansa Poor Richard's Almanach.  Jumalan tahdon vastaisena kirkonmiehet eivät hyväksy ukkosenjohdattimia.

1753:  Venäjän Tiedeakatemian professori Georg Wilhelm Richmann (1711-53)  kuolee tehdessään kokeita salamilla.  Hän on historian ensimmäinen tiedemies, joka kuolee sähköiskuun kokeen aikana.

1759:  Franz Ulrich Theodosius Aepinus (1724-1802) julkaisee Pietarissa kirjan Tentamen theoriae electricitatis et magnetismi.  Hän oivaltaa, että sähkön ja magnetismin lait ovat samanlaiset.

1763:  Glasgowin yliopiston instrumenttiseppä James Watt (1736-1819) korjaa Newcomenin höyrykonetta.  Watt keksii jäähdyttää höyry sylinterin ulkopuolella lauhduttimessa.  Patentti julkaistaan 1769.  Watt kehittää 1778 keskipakoisvoimaan perustuvan säätimen nopeudensäätöön.  Hän muuntaa 1781 männän edestakaisen liikkeen pyöriväksi planeettavaihteella, sillä kiertokampi on patentoitu.  Hän kaksinkertaistaa 1782 tehon muuttamalla männän paluuliikkeen työliikkeeksi.  Kiertokammen patentin suoja-aika lakkaa 1793, ja planeettavaihteen tilalle otetaan kiertokampi.

1767:  Joseph Priestley (1733-1804)  julkaisee Lontoossa sähkön historian The History and Present State of Electricity.

1769:  Ranskalainen tykistöupseeri Nicolas Gugnot (1725-1804) rakentaa höyryvoimalla toimivan kolmipyöräisen tykkien vetovaunun.

1780-luku:  Italialainen Alessandro Giuseppe Antonio Anastasio Volta (1745-1829) keksii kaasupistoolin.  Siinä lasipullon sisällä oleva kaasu räjäytetään sähkökipinällä, jolloin korkki lentää ulos.  Voltan pistoolia käytettäisiin yhden bitin tiedonsiirrossa Comon ja Milanon välillä.  Volta huomaa 1792, että sähköä syntyy metallien kosketuskohdassa.

1785:  Sotilasinsinööri Charles Coulomb (1736-1806) keksii sähköisen voimalain eli Coulombin lain.

1790:  Italialainen Aloisio Luigi Galvani (1737-98) alkaa kokeilla sähköllä ja sammakon lihaksilla.  Galvanin vaimo huomaa ilmiön valmistaessaan keittoa sammakonjaloista.  Galvani julkaisee 1791 Bolognan yliopiston julkaisusarjassa animaalisen sähkön teorian.

1796:  Firenzeläinen Giovanni Fabroni (1752-1822) keksii, että kahden metallin yhteydessä täytyy olla nestettä, jotta sähköä syntyy.

1700-luvun loppu:  Höyrykoneet alkavat syrjäyttää vesimyllyjä.  Ranskassa kokeillaan höyrylaivaa.

1800:  Volta lähettää sähköparistostaan eli Voltan patsaasta kirjeen Lontooseen Royal Societyn puheenjohtajalle.  Se painetaan sarjassa Transactions of the Royal Society.

1800:  Wattin patentit vanhenevat, ja höyrykoneiden valmistus kasvaa.

1801:  Rautatie rakennetaan hiilenkuljetukseen kaivoskäytävässä.  Aluksi käytetään hevosvoimaa, mutta pian höyryvoimaa.

1802:  Sir Humphry Davy (1778-1829) osoittaa 60-elementtisellä paristolla, että ohuet metallilangat kuumenevat sähkövirran vaikutuksesta.  Hän jatkaa kemistin William Nicholson (1753-1815) ja kirurgin Sir Anthony Carlisle (1768-1840) kemiallisia kokeita ja hajoitettuaan potaskan ja soodan keksii 1807 natriumin ja kaliumin sekä 1808 bariumin, strontiumin, kalsiumin, magnesiumin ja boorin.  Davy keksii 1805 valokaaren yhdistämällä johtimilla pariston napoihin kaksi toisiaan koskettavaa hiilielektrodia ja erottamalla ne toisistaan.

1802:  Saksalainen Johann Ritter (1776-1810) keksii ladattavan pariston.

1803:  Pietarilainen Vasili Petrov (1761-1834) julkaisee kirjan galvaanis-voltalaisista kokeistaan 2100-elementtisellä kupari-sinkkiparistolla.  Hän on myös valokaaren keksijä.

1804:  Barcelonalainen Francisco Salva (1751-1828) lähettää viestejä.  Voimanlähteenä on paristo, ja jokainen kirjain lähetetään eri johtoa pitkin.  Käytössä on 35 johtoa.

1804:  Yhdysvaltalainen Robert Fulton (1765-1815) rakentaa höyrylaivan.

1812:  Englantilainen Michael Faraday (1791-1867) valmistuu kirjansitojaksi oltuaan ensin 13-vuotiaana lehdenjakajana ja sitten kirjakauppiaan ja kirjasitojan apulaisena.  Hän saa kirjakaupan asiakkaalta lipun Royal Institutionin esitelmäsarjaan ja kuulee Davyn esitelmän kemiasta.  Faraday kirjoittaa esitelmät muistiin, värittää piirrokset, sitoo ne kansiin ja lahjoittaa Davylle pyytäen päästä assistentiksi.  Faraday pääsee 1813 Davyn kanssa matkalle.  Davy huomaa Ranskassa, että Gay-Lussacin kokeissa syntynyt höyry on uusi alkuaine, jolle violetin värin vuoksi annetaan nimeksi kreikan iodos - orvokki.  Faraday rakentaa 1821 kaksi rotaattoria ja havaitsee 1831 indusoituneen sähkövirran, kun solenoidin sisällä liikutetaan magneettitankoa.  Hän testaa 1835 seikan, että sähkövaraus kerääntyy johdekappaleen ulkopinnalle, rakentamalla metallikalvolla päällystetyn kuution.  Faraday menee sisään kuutioon, ja sen ja maan väliin kytketään hengenvaarallinen jännite.  Metalliverkosta tehtyä suojarakennetta kutsutaan Faradayn häkiksi.  Faradayta pyydetään 1850 kehittämään myrkkykaasu Krimin sotaan, mutta hän kieltäytyy.

1818:  Atlantti ylitetään Savannah-höyrylaivalla.  Se käyttää höyrykonetta 85 tuntia 27 vuorokauden matkallaan.

1820:  Ranskalainen André Marie Ampère (1775-1836) tutkii sähkömagnetismia ja esittää säännön magneettineulan poikkeamalle.  Se tunnetaan nimellä Ampèren uimasääntö.  Hän julkaisee 1827 sähkömagnetismin lait teoksessa Mémoire sur la théorie mathématique des phénomènes électrodynamiques, uniquement déduite de l’expérience.

1821:  Saksalainen Thomas J Seebeck (1770-1831) keksii lämpösähkön.

1824:  Francois Aragon huomaa, että jos magneettineulan alla pyörittää kuparilevyä, niin neula alkaa pyöriä mukana.

1825:  Tanskalainen Hans Christian Örsted (1777-1851) keksii alumiinin, mutta kunnian saa 1827 saksalainen kemisti Wöhler.  Örsted kirjoittaa 1827 artikkelin tietosanakirjaan, jossa hän selostaa sähkömagnetismia.  Hän huomasi 1820, että sähkövirta saa kompassineulan värähtämään.

1825:  Englantilainen fyysikko William Sturgeon (1783-1850) keksii vahvistaa sähkömagneettia rautasydämellä.

1825:  Charles Babbage (1791-1871) ja John Herschel (1792-1871) pyörittävät silkkolangasta keskipisteestään riippuvan kuparikiekon alla voimakasta magneettia.  He havaitsevat, että kiekko alkaa pyöriä.

1826:  Saksalainen Georg Simon Ohm (1789-1854) esittää Ohmin lain.

1828:  Yhdysvaltalainen Joseph Henry (1797-1878) keksii eristää kuparilangan.  Hän kirjoittaa tästä ensimmäisen julkaisunsa.  Henry keksii myöhemmin sähkösoittokellon, heilurimaisen sähkömoottorin ja releen.  Henry keksii 1831 oman sähkömoottorinsa.  Hän antaa 1842 salaman magnetoida kuparijohtosilmukassa olevan kelan sisälle asetettua teräsneulaa.  Tässä tiettävästi käytetään ensi kertaa radioaaltoja hyväksi, sillä kyseessä on kehäantennilla vastaanotettu ja neulalla ilmaistu salaman sähkömagneettinen signaali.

1828:  Ranskalainen Benoît Fourneyron (1802-67) rakentaa vesiturpiinin.

1830-luku:  Rautatiestä kehittyy yleinen liikenneväline.

1830-luku:  Gauss ja Weber käyttävät käsin pyöritettävää generaattoria lennättimessään.

1830:  Wach huomaa, että sähkövirta siirtää kuparia elektrolyytissä elektrodista toiseen.

1830:  Padovalainen professori Salvatore dal Negro (1768-1839) rakentaa moottorin, jossa heiluri värähtelee sähkömagneetin napojen välillä navanvaihtajan avulla.

1831:  Joseph Henry rakentaa sähköisen värähtelijän.

1831:  Michael Faradayn sähkömagneettisessa generaattorissa on magneettinapojen välissä pyöriteltävä kuparikiekko.  Faradaylla on muuntaja käytössä.

1832:  Ampèren apulainen Hippolyte Pixii (1808-35) rakentaa keloihin perustuvan sähkömagneettisen generaattorin, jossa pyöritetään hevosenkenkämagneettia.

1832:  William Sturgeonin sähkömoottori pyörittää paistinvarrasta.

1833:  Lontoolainen William Ritchie (1790-1837) rakentaa generaattorin, jossa on neljä pyöritettävää kelaa.

1833:  Nimimerkki fiimyy (lienee irlantilainen Frederick McClintock (-1834)) esittää englantilaisessa aikakauslehdessä pyörivän sähkömoottorin periaatteen.

1833:  New Yorkissa otetaan käyttöön hevosvetoiset raitiotiet ja 1836 Bostonissa.

1833:  Ensimmäinen höyrylaiva kulkee Suomen vesiä.

1834:  Jean Peltier (1785-1845) keksii lämpösähköisyydelle käänteisen ilmiön.

1834:  Tartolainen Heinrich Lenz (1804-65) muotoilee Pietarissa lain, jonka mukaan jokaista magnetosähköistä konetta eli generaattoria voidaan käyttää sähkömagneettisena koneena eli moottorina ja päin vastoin.

1834:  Tarton yliopiston fysiikan professori Moritz Hermann von Jacobi (1801-74) rakentaa Pietarissa sähkömoottorin.  Hän asentaa sen veneeseen.

1836:  William Sturgeon keksii metalliliuskoihin perustuvan kommutaattorin.  Hän huomaa 1837, että muuntajan teho paranee, jos sydän rakennetaan eristetyistä rautalangoista.

1837:  Yhdysvaltalainen Thomas Davenport (1802-51) patentoi sähkömoottorin, jolla hän käyttää poraa, sorvia ja myöhemmin painokonetta.

1838:  Saksalaissyntyinen professori MH Jacobi (1801-74) saa Venäjän hallitukselta rahapalkinnon kehitettyään käytännölliseksi galvaanisen menetelmän eli galvanoplastiikan, jolla voi päällystää esineitä tai valmistaa muotin avulla uusia esineitä.  Galvanointi auttaa kirjan ja lehtien kuvittajia, sillä puulle leikatun kuvan metallivalos antaa paremman painojäljen ja kestää paremmin kuin puulaatta.  Käyttämällä useata kopiota voidaan painaa monella painokoneella samanaikaisesti.  Liverpoolilainen Spencer keksii samoihin aikoihin käyttää galvaanista metallin erottumista teknisiin tarkoituksiin.

1838:  Englantilainen insinööri Isambard Brunel (1806-59) suunnittelee höyrylaivan Great Western, joka ylittää Atlantin 15 vuorokaudessa.

1839:  Page sanoo lehtikirjoituksessaan, ettei sähkömagneettisin keinoin voida tuskin koskaan korvata höyrykonetta.

1842:  Wilhelm Siemens (1821-83) esittelee Birminghamissa galvaanista kultausmenetelmää teollisuusmiehelle Elkington, joka ostaa sen.  Wilhelm siirtyy 1844 Englantiin hoitamaan Siemens & Halsken sivukonttoria, josta tulee 1858 itsenäinen Siemens Brothers.  Se valmistaa guttaperkkaeristeisiä merikaapeleita ja laskee niitä valtameriin: kuusi Atlantin poikki ja 1870 Lontoosta Calcuttaan.

1842:  Skotlantilainen Robert Davidson (1804-94) valmistaa sähkömoottorin, joka kuljettaa rautatievaunua Galvani.  Yhdysvaltalaisella Moses Farmerilla (1820-93) on sähköveturin malli.

1843:  Leipzigilainen Emil Stöhrer (1813-90) rakentaa moninapaisen generaattorin, jossa on kuusi magneettinapaa ja kuusi kelaa.

1844:  Englantilainen John Stephan Woolrich rakentaa induktiogeneraattorin Elkingtonin galvanointitehtaaseen Birminghamissa.  Höyrykone käyttää generaattoria.

1844:  Littoisten verkatehtaalla otetaan käyttöön 16-hevosvoimainen höyrykone ja Barkerin puuvillatehtaalla 12-hevosvoimainen.

1845:  Königsbergiläinen fyysikko Gustav Robert Kirchhoff (1824-87) muodostaa virtapiirejä koskevat lauseet eli Kirchhoffin lait.

1850-luku:  Sanomalehdissä on runsaasti ilmoituksia erilaisista höyrykoneista.

1850:  Yhdysvaltalainen James Francis (1815-92) parantaa vesiturpiinia.

1850:  Belgialainen fysiikan professori Florise Nollet (1794-1853)  patentoi höyrykoneella toimivan generaattorin kaarivaloa varten.  Englantilais-ranskalainen yhtiö Société de l'Alliance perustetaan 1852 valmistamaan sitä.  Se on ensimmäinen sähkömagneettisia generaattoreita rakentava tehdas.  Englantilainen Frederick Holmes suunnittelee alliancegeneraattorin, joka asennetaan 1862 englantilaiseen valokaarimajakkaan.

1854:  Kerrotaan, että saksalainen kelloseppä Heinrich Goebel valmistaa käyttökelpoisen hehkulampun, jolla hän valaisee kellosepänliikkeensä näyteikkunan.

1855:  Tanskalainen Sören Hjorth (1801-70) patentoi dynamon, mutta se ei toimi kunnolla.

1856:  Siemens rakentaa sukkulamaisen roottorin, jossa on H-muotoinen rautasydän ja sen urassa käämitys.  Siemens-dynamo on kevyt, yksinkertainen ja tehokas.

1859:  Ranskalainen Gaston Planté (1834-89) kehittää käytännöllisen lyijyakkumulaattorin.

1860-luvun alku:  Unkarilainen Anyos Jedlik (1800-95) julkaisee dynamon ajatuksen unkarilaisessa lehdessä.

1860:  Englantilainen fyysikko ja kemisti Sir Joseph Wilson Swan (1828-1914) saa hiililankahehkulampun lähes toimivaksi.

1861:  Suomen ensimmäinen ukkosenjohdatin asennetaan Turun tuomiokirkkoon.

1862:  Osoitetaan, että vaihtovirta sopii kaarilamppujen syöttämiseen.  Vaihtovirtageneraattori saadaan, kun vaihdetaan kaksiliuskaisen kommutaattorin tilalle liukurenkaat.

1862:  Suomessa alkaa rautatieliikenne.

1864:  Englantilainen Henry Wilde (1833-1919) ottaa magnetointivirtaa pienestä kestomagneeteilla varustetusta apugeneraattorista, jota pyörittää sama höyrykone kuin isoa generaattoria.  Se on magnetosähköinen kone eli magneetto.

1864:  HR Siemens toteaa dielektristen aineiden lämpenemisen kondensaattorien välissä.

1865:  Ranskalainen Georges Leclanché (1839-82) kehittää 1,5 voltin  sähköparin.  Siinä on sinkkielektrodin luona salmiakkiliuosta eli ammoniumkloridia ja hiilielektrodin ympärillä hiili- ja mangaanioksidipulverin seosta.  Leclanchén pareja on 1868 käytössä 20 000 paria.

1867:  Saksalainen Werner Siemens (1816-92) sekä englantilaiset Samuel Varley ja Charles Wheatstone (1802-75) esittävät oman dynamosähköisen koneensa eli dynamon, jossa magnetointivirta otetaan ison generaattorin tuottamasta virrasta.

1868:  Thomas Edison patentoi ensimmäisen keksintönsä sähköisen ääntenlaskentalaitteen.

1870:  Belgialainen Zénobe Théophile Gramme (1826-1901) rakentaa tasaisehkoa virtaa antavan dynamon.  Siinä on rengasankkuri, jonka italialainen Antonio Pacinotti (1844-1922) keksi 1863, mutta se jäi tuntemattomaksi.

1872:  Siemensin pääinsinööri Friedrich von Hefner-Alteneck (1845-1904) kehittää Grammen rengasankkuria ja suunnittelee dynamon rumpukäämityksen.  Ruotsalainen Jonas Wenström (1855-93) upottaa käämityksen ankkurin pinnan alle porattuihin reikiin.  Rumpuankkurikone esitellään 1873 Wienin maailmannäyttelyssä.

1873:  Professori Henry Augustus Rowland (1848-1901) julkaisee kirjoituksen sähköisten ja magneettisten piirien samankaltaisuudesta.

1873:  Wienin teollisuusnäyttelyssä huomataan, että generaattori voi toimia moottorina, kun toimivaan Grammen generaattoriin kytketään vahingossa toinen samanlainen.

1873:  Willoughby Smith (1828-91) ja apulaisensa Joseph May huomaavat Atlantin lennätinkaapelia rakentaessaan, että seleeni on valonherkkää.  Sen ominaisvastus pienenee, kun valon voimakkuutta lisätään.  Portugalilainen professori Adriano de Paiva (1847-1907) ehdottaa, että kaukoputken kuva tarkennetaan seleenilevylle, jolla liikkuva neula tuntee paikallisen johtavuuden.  Shkövirran muutokset siirretään samassa tahdissa liikkuvaan lamppuun, joka valottaa kuvan tummuudet valonherkälle paperille.

1873:  San Franciscon vaijerivetoinen raitiotie alkaa toimia.

1874:  Saksalainen fyysikko Karl Ferdinand Braun (1850-1918) keksii Marburgin yliopistossa, että metallilanka kosketuksessa lyijysulfidin kanssa tuottaa laitteen, joka johtaa sähköä vain yhteen suuntaan eli kideilmaisimen eli tasasuuntaimen.

1875-76:  Thomas Alva Edison (1847-1931) tekee kokeita, joissa hän huomaa sähkötysavaimen virtapulssien aiheuttavan kipinöitä kaukana, vaikka galvaanista yhteyttä ei ole sähkötysvirtapiiriin.  Edison ei jatka näitä kokeita.

1876:  Oliver Heaviside (1850-1925) johtaa Maxwellin yhtälöistä lennätinyhtälön, joka huomioi induktanssin.  Heaviside saa idean parantaa kaapelia lisäämällä sen induktanssia sarjaan asetettavilla keloilla.  Ideaa soveltavat American Bellin insinööri George Campbell ja newyorkilainen professori Michael Idvorsky Pupin (1858-1935).

1876:  Edison alkaa valmistaa kaupallisesti kymmeniä tuhansia sähkömoottoreita, jotka värisyttävät kynän terää 8000 kertaa minuutissa.  Neulakynällä kirjoitetaan reikätekstiä monistuskoneen vahapaperille.  Väri telataan reikien läpi alla olevalle paperille.  Edison perustaa laboratorion New Jerseyn Menlo Parkiin.

1877:  Dosentti Karl Selim Lemström (1838-1904) tuo Pariisista sähkömagneettisen generaattorin Grammen dynamo, jolla kokeillaan kaarilamppua Helsingin rautatieaseman ratapihalla.

1877:  Elektrokardiografi rakennetaan.

1878:  Edison jakaa sähkövirran osiin, jolloin sitä voidaan soveltaa kotitalouksien käyttöön.

1878:  David E Hughes (1830-1900) keksii mikrofonin.

1878:  Ranskalainen lakimies Constantin Senlecq (1842-1934) ehdottaa, että kuva tarkennetaan seleenihilalle tai -mosaiikille.  Jokainen pala tai alkio antaa tiedon valonvoimakkuudesta.

1878:  Oxfordin yliopiston professori Erasmus Wilson:  Kun Pariisin näyttely päättyy, niin sähkövalo sammuu sen mukana, eikä siitä kuulla enää mitään.

1878:  Daniel Wadén (1850-1930) avaa sähköliikkeen Helsingissä ja alkaa välittää sähkövalaistukseen tarvittavia laitteita.  Hän ryhtyy yhteistyöhön Finlaysonin puuvillatehtaan johtajan pojan Carl von Nottbeck kanssa, joka työskenteli 1880 Edisonin tehtaassa.

1879:  Mikrofonin keksijä David E Hughes huomaa, että mikrofoni kohisee aina, kun kipinäinduktorissa syntyy purkaus, vaikka mikrofoni on kaukana.  Professori George Stokes (1819-1903) pitää ilmiötä induktiona, eikä Hughes julkaise havaintoaan.

1879:  Siemens esittelee Berliinin teollisuusmessuilla pientä sähköjunaa, joka kuljettaa yleisöä.  Berliinissä avataan 1881 Siemensin sähköraitiovaunulinja.

1879:  Englantilainen Walter Baily kytkee virran käsin vuorotellen kahteen sähkömagneettiin, jolloin syntyy pyörivä magneettikenttä.  Se pyörittää kuparilevyä.

1879:  Thomas Alva Edison valmistaa työryhmineen hehkulampun.  Parissa kymmenessä vuodessa niitä myydään 24 miljoonaa lamppua.  Joseph Swan parantaa hehkulamppuaan.

1880:  Akkumulaattorin keksimisen jälkeen aletaan rakentaa sähköautoja.

1880:  Saksalainen fyysikko Emil Gabriel Warburg (1846-1931) huomaa epälineaarisen raudan hystereesi-ilmiön.

1880:  Edisonilla on sähköjunan koerata Menlo Parkissa.  Edison koettaa vähentää hehkulamppujen tummumista asettamalla kuvun sisään elektrodin.  Hän havaitsee toiminnan riippuvan siitä, kummin päin elektrodin ja hehkulangan väliin paristo kytketään.

1880-81:  Koulupoika Gottfrid Strömberg (1863-1938) rakentaa Suomen ensimmäiset tasavirtageneraattorit Varkaudessa, jossa niitä käytetään Varkauden sahan valaistukseen.

1881:  Yhdysvaltalainen matematiikan professori Josuah Willard Gibbs (1839-1903) kirjoittaa vektorilaskennasta oppikirjan, jonka painattaa omalla kustannuksellaan kahdessa osassa 1881 ja 1884.

1881:  Ranskalaiset Desprez ja Carpentier saavat patentin ajatukselleen, että generaattorin jännite muunnetaan korkeammaksi siirtoa varten ja loppupäässä alemmaksi käyttöä varten.  Gaulard ja Gibbs rakentavat seuraavina vuosina tähän perustuvia valaistusverkkoja.

1881:  Carl von Nottbeck ryhtyy rakentamaan unkarilaisen insinöörin Stefan von Fodor kanssa sähkövoimalaitosta Finlaysonin tehtaille Tampereelle.  Siellä on kaksi Edisonin 110 voltin Edisonin dynamoa, joista saa 15 ampeerin virran.  Hehkuvalot, yhteensä 150 sähkölamppua, syttyvät 1882 kutomosalissa ensi kertaa Pohjoismaissa ja viidentenä Euroopassa.  Ranskassa on neljällä paikkakunnalla käytössä sähkövalo.

1882:  Thomas Alva Edison käynnistää New Yorkissa Pearl Streetin sähkölaitoksen ja ensimmäiset kaupalliset sähkövalot keskusasemalla.  Verkkoon on kytketty 400 sähkölamppua ja niitä on 1883 jo yli 10 000 ja lopulta 16 000.  Edisonin dynamo on nimeltään Long-legged Mary Ann, sillä siinä on pitkä sähkömagneetti.

1882:  Miesbachin ja Münchenin välille rakennetaan tasavirtalinja.

1882:  Serbialainen Nikola Tesla (1856-1943) on Budapestin puhelinyhtiön palveluksessa. Ollessaan kävelyllä puistossa hänelle välähtää induktiomoottorin ratkaisu ja hän piirtää sen piirustuksen hiekkaan.  Tesla pääsee insinööriksi Edisonin Pariisin yhtiöön.  Tesla rakentaa ensimmäisen toimivan vaihtovirtamoottorin 1883 asentaessaan Strasbourgin rautatieaseman sähkövalaistusta.  Moottorissa ei ole kommutaattoria.  Tesla hakee 1884 siirron tasavirtamiehen Edison New Jerseyn tehtaille, mutta siirtyy 1885 kaarilamppuyhtiöön.  Sieltä hän eroaa ja perustaa patenttirahoillaan oman yhtiön Tesla Electric and Manufacturing Company.  Tesla perustaa laboratorion Tesla Electric Company New Yorkiin.  Siellä hän suunnittelee ja patentoi 1888 kaksivaiheisen induktio- eli epätahtimoottorin.  Patenttiin kuuluu generaattori, siirtojärjestelmä, moottori ja valaistus.

1882:  Tampereen Finlaysonin tehtaalla syttyy sähkövalaistus.  Vuoden sisällä sähkövalo syttyy Porissa, Jyväskylässä ja Oulussa.

1883:  Englantilainen James Wimshurst (1832-1903) rakentaa parannetun sähköstaattisen generaattorin.

1883:  Sähkömuuntajat tulevat käyttöön.  Vaihtovirtajakeluverkko rakennetaan valaisemaan Lontoon maanalaisen asemia.

1883:  Ranskalainen Marcel Deprez (1843-1918) syöttää kahteen sähkömagneettiin kahta vaihtovirtaa, joiden välillä on vaihesiirto.  Kuparilevy alkaa pyöriä ilman ulkopuolista liikettä.  Laite on induktiomoottori, mutta Deprez ei kehitä sitä.

1883:  Wadén anoo Helsingin maistraatilta lupaa sähkölaitoksen perustamiseen.  Hylkäyksen jälkeen Wadén tekee uuden hakemuksen, ja saa luvan.  Sähkölaitos aloittaa 1884 toimintansa Schuckertin toimittamalla dynamolla.  Tilaajia 1886 on 31 ja lamppuja 288.

1884:  Serbialainen Nikola Tesla (1856-1943) muuttaa Yhdysvaltoihin ja pestautuu Thomas Edisonin palvelukseen.  Tasavirta-Edison ja vaihtovirta-Tesla riitaantuvat.  Westinghouse ostaa oikeudet Teslan vaihtovirtalaitteiden patentteihin ja alkaa rakentaa sähköverkkoa.  Tesla perustaa oman yhtiön.  Hänen työhönsä perustuu vaihtovirralla toimiva sähkönjakelujärjestelmä, vaihtovirtamoottorit, Tesla-muuntaja, loisteputkilamppu ja muuta.  Tesla tutkii langatonta tiedonsiirtoa ja kehittää radiolähetintä, mutta Marconi saa patentin.

1884:  Torinon näyttelyyn rakennetaan 40 kilometrin vaihtovirtavoimalinja.

1884:  Sinkki-elohopeaoksidipari keksitään.  Siitä tulee käytännöllinen 1940-luvulla.  Jännite on 1,34 volttia.

1884:  Berliini ja Helsinki saavat sähkövalaistuksen.

1884-85:  John Didrik Stenberg (1841-86) toimittaa Helsinkiin Sinebrychoffille sähkövalaistuksen.

1885:  Baltimoressa avataan sähköraitiolinja.  Yhdysvalloissa on 1887 jo 200 sähkövetoista ja 20 000 hevosvetoista raitiovaunua, mutta 1897 peräti 40 000 sehkövetoista ja vain 4000 hevosvetoista vaunua.  Euroopassa 1897 on noin 3000 sähköraitiovaunua.

1885:  Yhdysvaltalainen George Westinghouse (1846-1914) lunastaa eurooppalaiset patentit vaihtovirran energiansiirrolle, sillä hän huomaa suuren johdinkustannusten säästön verrattuna tasavirtaan.  Hän kuulee 1888 Teslan esitelmän American Institute of Electrical Engineers -instituutin kokouksessa ja ostaa pian Teslan patentit.  Teslan on suunniteltava yksivaihemoottori ja hän esittää, että kaikkialla on ryhdyttävä käyttämään samaa taajuutta 60 hertsiä.

1885:  Torinon yliopiston fysiikan professori Galileo Ferraris (1847-97) rakentaa induktiomoottorin, jossa ontto kuparisylinteri on roottorina.  Hän esittää 1888 pyörrevirtateorian moottorin toiminnalle.

1885:  Fridolf Lorentz Zetterman (1853-87) perustaa sähkölaitoksen Helsinkiin.  Wadén ostaa 1887 hänen laitteensa konkurssipesästä.

1886:  Saksalainen Heinrich Rudolf Hertz (1857-94) tekee Maxwellin teorian ratkaisevat kokeet.  Hertz keksii kipinävärähtelijän, jolla synnytetään sähkömagneettisia aaltoja.  Hän havaitsee valosähköisen ilmiön, jossa ultravioletti valo suurentaa kipinää eli irroittaa elektroneja kipinävälin elektrodilta.

1886:  Lontoolainen professori John Hopkinson (1849-98) kehittää dynamon matemaattisen suunnittelumenetelmän.

1887:  Augustus D Waller rakentaa elektrokardiografin.

1887:  Viipurilainen liike Paul Wahl valmistaa Warkauden konepajassa dynamoita, joiden suunnittelija on insinööri Carl Wahl.  Yhtiö lähettää edustajansa Gottfrid Strömberg Helsinkiin.  Wahl ja Wadén yhdistyvät 1890 nimellä Sähkökeskusvalaistus Osakeyhtiö.  Paul Wahl joutuu AEG:n omistukseen.

1888:  Thomson-Houstonin tehtaassa keksitään hiiliharjat, jotka eivät pala.

1888:  Venäläinen Mihail Dolivo-Dobrovolski (1862-1919) rakentaa kolmivaihegeneraattorin ja 1890-luvulla kolmivaihemuuntajan.

1888:  Westinghouse on rakentanut 63 vaihtovirtalaitosta, jotka syöttävät energiaa 120 000 lampulle.

1888:  Teslan induktiomoottorin patentti hyväksytään.  Hänen roottorinsa on rautasylinteri, jonka ympärillä ovat kuparikäämit.

1888:  Helsingin lehdistössä julkaistaan uutisia ulkomailla sähköwalo-lankoihin koskemisesta mitä hirwittäwimmällä tawalla kuolleiden ihmisten lukumääristä.  Ruotsalaisen professorin Dahlander mielestä kaasuvalo on vaihtovirtaa vaarallisempi.

1888:  Suomen ensimmäinen kunnallinen sähkölaitos on Tampereen kaupungin sähkölaitos.  Tampereen keskustassa kokeillaan katuvalaistusta 24 kaarilampulla.

1889:  Yhdysvaltalainen Dibble rakentaa johdinauton.

1889:  Kun Tesla lähtee Westinghouse-yhtiöstä, sarjatuotannossa on pieni tuuletinmoottori.  Scott koettaa kehittää moottoria, mutta Westinghousen moottorien tuotanto keskeytetään 1890.

1889:  Saksalaiset Julius Elster (1854-1920) ja Hans Geitel (1855-1923) huomaavat valosähköisen ilmiön.  He rakentavat 1893 valosähköisen kennon.

1889:  Oulussa otetaan toiseksi Suomessa Tampereen jälkeen sähkövalo katujen valaisemiseen.

1889:  Helsingin Sähkövalaistus Osakeyhtiö saa toimiluvan.  Yhdysvaltalaisen Thomson-Houstonin asiamiehenä on perustajajäsen Fritz Wilén.  Laitos syöttää tasavirran sijaan tuhannen voltin vaihtovirtaa.  Wadén yhdistyy 1891 Wilénin yhtiöön ja keskittyy puhelinalalle.

1889:  Strömberg perustaa Helsinkiin oman yrityksen, joka valmistaa tasavirtageneraattoreita.  1896-97 koneiden menekki kasvaa näyttelypalkintojen vuoksi.  Vaihtovirtakonesarja tulee 1908-09 markkinoille.  Suomessa vaihtovirta yleistyy I maailmansodan jälkeen, kun maaseutu sähköistetään.

1890-luku:  Leclanchén pari kehitetään kuivapariksi.  Siinä on sinkkikuori ja elektrolyyttihyytelö.  Niitä on 1909 käytössä 34 miljoonaa ja 1944 kaksi miljardia.

1890-luku:  Kolmivaiheinen vaihtovirta tulee käyttöön.

1890:  Lontoossa otetaan maanalainen sähköjuna käyttöön, Budapestissa 1897, Pariisissa 1900 ja New Yorkissa 1904.

1890:  Yhdysvalloissa otetaan sähkötuoli käyttöön.  Vaihtovirralla teloitetaan Buffalossa William Kemmler (1860-90).  Hän on hengissä 17 sekunnin sähköannoksen jälkeen.  Kemmler saa toisen annoksen, joka kestää neljä minuuttia.  Se lopetetaan vasta, kun palavan lihan haju täyttää teloitustilan.  Sähkötuoli antaa liian korkean jännitteen.

1891:  Frankfurtin näyttelyssä esitellään venäläisen Mihail Osipovitsh Dolivo-Dobrovolskin ja sveitsiläisen Charles Brownin (1863-1924) suunnittelema kolmivaiheinen 170 kilometrin voimansiirtolinja Lauffen-Frankfurt.  Jännite on 15 kilovolttia.  Dolivo-Dobrovolskin kolmivaiheisen induktiomoottorin teho on sata hevosvoimaa ja Brownin 20 hevosvoimaa.

1891:  Brown perustaa baijerilaisen Walter Boverin (1865-1924) kanssa yhtiön Brown-Boveri & Co BBC, joka yhdistyy aikanaan ruotsalaiseen Aseaan ja suomalaiseen Strömbergiin.

1892:  Suomen Kirjapainolehti: Saattaapi höyrykonetta käyttää muuhunkin tarkoitukseen, kuten esimerkiksi Kuopiossa OW Backmanin kirjapainossa, jossa sama höyrykone pyörittää painokoneita ja sähkökonetta, josta saadaan valoa kirjapainoon.  Tämä onkin ensimmäinen sähkövalo Kuopiossa.

1893:  Ranskalainen Heilmann rakentaa höyrysähköisen veturin.

1893:  Chicagossa pidetään Amerikkaan tulon 400-vuotisjuhlanäyttely.  Westinghouse valaisee näyttelyalueen ja esittelee Nikola Teslan vaihtovirtajärjestelmää.

1893:  Werner Söderström perustaa Porvoossa uuteen tehtaaseensa sähkölaitoksen ja myy kalliilla sähköä varakkaille.

1894:  Yhdysvaltalaiseksi verkkotaajuuden standardiksi hyväksytään 60 hertsiä, kun Edisonin General Electric sopeutuu Teslan ja Westinghousen valintaan.

1894:  Tsarskoje Selossa - Tsaarin kylässä (entinen Sarskoje Selo - Saaren kylä, sitten neuvostoaikana Detskoje Selo - Lasten kylä ja 1937 Pushkin) Aleksanterin palatsin remontissa rakennuksen kymmeniin huoneisiin vedetään sähköt ja puhelinlinja.

1895-96:  Niagaran putouksiin asennetaan kolme Westinghousen ja Teslan kolmivaihegeneraattoria.  Myöhemmin niitä asennetaan seitsemän lisää.  Sähköenergia siirretään 35 kilometrin päähän Buffaloon, jonne syntyy teollisuusalue.  Teslan vaihtovirtageneraattoreita tilataan höyryturbiinilaitoksiin.  Edisonin General Electric joutuu ostamaan lisenssin vaihtovirtalaitteiden valmistamiseksi.

1895:  Saksalainen tutkija Wilhelm Conrad Röntgen (1845-1923) keksii röntgensäteet.

1896:  Sähkövoima käyttää paperitehdasta.

1897:  Skotlantilainen matemaatikko ja fyysikko lordi Kelvin (1824-1907): Röntgensäteet ovat sanomalehtiankka.

1897:  Joseph John Thomson (1856-1940) löytää elektronin.

1897:  Bergverksaktiebolaget Ladoga alkaa rakentaa Salmin Uuksujoen koskiin kolmea voimalaitosta, joiden suunnittelija on ruotsalainen vuori-insinööri Gustaf Gröndal.  ASEAn kolmivaihegeneraattorien sähkö siirretään 1898 kahdeksan kilometrin linjalla Ristiojan kaivokseen ja 12 kilometrin linjalla Pitkärannan kaivokseen.

1898:  Nikola Tesla  esittelee laivan pienoismallia, jota hän kauko-ohjaa elektromagneettisilla aalloilla.  Hän saa patentin kauko-ohjaukselle.

1898:  Finsk Tidskrifts Tryckeriaktiebolagin kirjapaino on Helsingin ensimmäinen, jossa kaikki koneet ovat sähkökäyttöisiä.

1898:  Joensuuhun perustetaan sähkölaitos.

1899:  Sveitsissä sähkö otetaan junaliikenteeseen.

1899:  Yhdysvalloissa rakennetuista autoista yli 40 prosenttia on sähköautoja, yli 30 höyryautoja ja 25 prosenttia polttomoottoriautoja.

1899:  Nikola Tesla perustaa laboratorion Colorado Springsiin kahden kilometrin korkeuteen, jossa hän tuottaa 70 metriä pitkiä sähkökipinöitä 33 kilohertsin teslamuuntajalla.  Tesla keksii radion ja tutkan periaatteen, mutta ei patentoi niitä.  Hän tutkii resonanssipiirien tehokkuutta ennen Marconia ja muita.  Tesla vastaanottaa radioaaltoja tähdistä.

1899:  Ruotsalainen Waldemar Jungner patentoi nikkelikadmiumakun NiCd-akku.

1899:  Läskelän koskesta saadaan sähkö Välimäen kaivokseen.  ASEAn suomalainen tytäryhtiö Finska Elektriska rakentaa generaattorit.

1800-luvun loppu:  Yhdysvalloissa rakennetaan teräksestä torneja, joiden huipulla on pienisiivekkeinen Halladay-tuulipyörä.  Yhdysvaltalainen Charles Brush rakentaa Clevelandiin 18 metriä korkean tuulimoottorin, joka antaa 12 kilovatin tehon.  Se on ensimmäisiä tuulivoimaisia sähkölaitoksia.

1900-luku:  Kidediodeja aletaan käyttää langattoman lennättimen signaalien ilmaisimeen.

1900-luvun alku:  Suomen graafisen teollisuuden voimanlähteistä 3/4 on sähkömoottoreita.

1900-luvun alku:  Savonrannassa Vuokalan myllyn yhteyteen rakennetaan vesivoimalla toimiva sähkölaitos, josta riittää sähköä lähes koko Savonrannan kylälle.

1900:  Max Planck (1858-1947) esittää kvanttihypoteesin ja siihen pohjautuvan mustan pinnan säteilyä kuvaavan kaavan.  Tämä luo perustan kvanttiteorialle.

1900:  Thomas Edison rakentaa ladattavan pariston, jossa on nikkelioksidi- ja rautaelektrodit.

1900:  Pupin julkaisee kaapelin sarjainduktanssista kirjoituksen, ja menetelmää kutsutaan pupinoinniksi.  American Bell lunastaa Pupinin patentin, vaikka Campbell käytti keloja aikaisemmin.  Jos Heavisiden osuus tulisi ilmi, patentit raukeaisivat.

1900:  Japanissa sähkövalo alkaa korvata öljylamppuja.  Se vaikuttaa lukemisen lisääntymiseen.

1900:  Porvoon sähkölaitos perustetaan.

1900:  Säkkijärven Lavolan koskesta saadaan sähkö Viipuriin.  Paul Wahl -yhtiön insinööri Johannes Sohlman suunnittelee kolmivaihegeneraattorit.

1900:  Englantilainen William Duddel (1872-1917) keksii valokaaren, joka pitää ääntä palaessaan.

1900:  Helsingissä sähköraitiotievaunu aloittaa liikenteessä.  Se on valmistettu Saksassa.

1901:  Ruotsissa Waldemar Jungner saa patentin nikkelikadmiumakulle NiCd.  Edison saa Saksassa patentin nikkelirauta- eli NiFe-akulle.

1901:  Haminan kaupungin sähkölaitos perustetaan.

1902:  Yhdysvaltalainen Edwin Kennelly (1861-1939) ja englantilainen Oliver Heaviside (1850-1925) selittävät radioyhteyden horisontin taakse mahdolliseksi, jos korkealla ilmakehässä on sähköä johtava kerros.

1902:  Kanadalainen kokeilija Reginald Fessenden (1866-1932) keksii lämpöilmaisimen.

1902:  Lappeenrannan sähkövalolaitos toimittaa katuvalaistuksen lisäksi 34 kuluttajalle sähköä.

1904:  Englannissa aloittaa toimintansa Siemens Brothers Dynamo Works, jonka nimeksi I maailmansodan jälkeen tulee English Electric Company.

1905:  Albert Einstein (1879-1955) osoittaa teoreettisesti, että valokvantit eli fotonit irroittavat elektroneja metallin pinnasta.  Siksi tiettyjen metallien pinta varautuu positiivisella sähköllä, kun pintaa valaistaan tyhjiössä.

1905:  Julius Elster rakentaa valokennon.

1905:  Suomessa sähkö on kirjapainojen yleisin voimanlähde.

1909:  Helsingin Kaupungin Sähkölaitos perustetaan.  Siihen liitetään 1912 Helsingin Sähkövalaistus Oy.

1910:  Tunnetaan useita mineraalin ja metallin yhdistelmiä, jotka toimivat tasasuuntaajina.

1911:  Torniossa tuotetaan sähköä.

1913:  Valokennoja aletaan valmistaa.

1917:  Daniel McFarlan Moore (1869-1936) rakentaa hohtopurkauslampun.

1917:  Dieselsähköinen veturi rakennetaan.

1918:  Albergan Sähkö perustetaan nykyiseen Espoon Leppävaaraan.

1920-luku:  Hankasalmen Kärkkäälän kylän ensimmäisen sähkölaitoksen rakentaa Korholan isäntä Urho Korhonen Hannulankoskeen.  Pieni turbiini pyörittää generaattoria, josta johdot vedetään Korholaan ja Kauton kauppaan.  Sen omistaa isänisäni Johan Juho Kautto (1869-1951).  Sähköä laitos tuottaa sen verran, että Korholassa ja Kauton kaupassa valoja poltetaan vuoron perään.

1920:  Vladimir Iljitsh Lenin (1870-1924) saa ajatuksen koko Neuvosto-Venäjän sähköistämisestä, ja GOELRO (Venäjän valtiollinen sähköistämiskomissio) luo suunnitelman.  Leninin mukaan kommunismi on neuvostovalta plus koko maan sähköistäminen.  Suunnitelma laaditaan 10-15 vuodeksi, ja sen mukaan rakennetaan 20 uutta höyryvoimalaitosta, 10 uutta vesivoimalaitosta ja kunnostetaan vanhoja voimalaitoksia.  Sähköenergian vuosituotto 1931 on 10,7 miljardia kilowattituntia, kun se 1913 oli kaksi miljardia ja 1920 vain 500 miljoonaa kilowattituntia.  Neuvostoliitto tuottaa 1965 jo 507 miljardia kilowattituntia.

1920-30:  Phoebus-kartelli rajoittaa hehkulampun paloajan 1000 tuntiin.  Sitä ennen lamput  kestivät pidempään.  Tämä ennakoi sähkölaitteiden suunniteltua vanhenemista.

1922:  Helsinki alkaa tuoda ulkopuolista sähköä.

1924:  Englantilainen Edward Victor Appleton (1892-1965) havaitsee ionosfäärin kokeellisesti mittaamalla siitä heijastuneen aallon interferenssiä.  Englantilainen Heaviside ja yhdysvaltalainen Kennelly olivat esittäneet sähköä johtavaa kerrosta, joka heijastaa aaltoja horisontin taakse.

1924:  Westinghouse saa mikroaaltokuumennuksen ensimmäisen patentin.

1924:  Karjalassa Uhtualla syttyy ensimmäinen sähkövalo.

1926:  Englanti päätyy verkkotaajuuteen 50 hertsiä.  Se yleistyy Manner-Euroopassa.

1927:  Lawrence Bragg rakentaa elektronimikroskoopin.

1928:  New Yorkissa Times Square saa liikkuvat sähkölampuista muodostetut mainostekstirivit.

1929:  Viiden megavoltin teslamuuntajalla yritetään särkeä atomeja Carnegie-instituutissa Washingtonissa.

1929:  Elektroenkefalografi rakennetaan.

1929:  Imatran kosken voimalaitos valmistuu Pohjoismaiden suurimpana.  Helsinki liitetään Imatran verkkoon.

1929:  Konnevedellä perustetaan Kellankosken Voima.  Korkeajännitelinjat ja muuntajat rakennetaan 1930 Kellankoskelle, Pukaralle, Lahdenkylälle ja Konneveden kirkonkylään.  Muuntajat rakennetaan 1931 Perttulaan, Korholaan Kärkkäälän kylään, Hytölään ja Jokelaan.  Kärkkäälä on isäni Matti Kautto (1909-77) syntymäkylä.

1930-40-luvut:  Radiotaajuuslaitteita käytetään useissa tehtaissa erilaisiin tarkoituksiin kuten kuivaukseen, liimaukseen ja vulkanointiin muovi-, kumi-, tekstiili-, tupakka- ja kemianteollisuudessa.  Myöhemmin mikroaaltokuivausta aletaan käyttää painojäljen kuivauksessa.

1931:  Imperial Chemical Industries ICI kehittää sähköjohtojen eristeeksi polyetyleenin.

1942:  Chicagossa ensimmäinen kokeiluydinreaktori toimii.

1943:  Nikola Tesla kuolee hotelli New Yorkerissa, ja FBIn miehet ryntäävät avaamaan huoneen kassakaapin ja vievät asiapaperit.  Niitä ei ole kaikkia vielä julkistettu.  Puhutaan Teslan kuolemansäteestä, jolla voidaan tuhota lentokone 400 kilometrin päästä.

1948:  Keksitään transistori.

1948-49:  Suomen graafisessa teollisuudessa on käytössä yksi höyrykone ja eräässä kivipainossa yksi öljyllä tai kaasulla käyvä moottori.

1950-luku:  Suljettu nikkelikadmium- eli NiCd-akku tulee kaupalliseen käyttöön kuluttajamarkkinoille.

1950-luku:  Helsingissä on jäljellä tasavirtaverkkoja.

1953:  USAssa kokeillaan ensimmäistä toimivaa hyötöydinreaktoria.

1954:  Neuvostoliitossa otetaan käyttöön maailman ensimmäinen sähkövoimalaitoksen ydinreaktori.

1954:  USAn sukellusveneessä Nautilus on ensimmäinen voimaydinreaktori.

1956:  RCAn vidicon-putkessa käytetän antimonisulfidia.

1956:  Englannissa rakennetaan ensimmäiset suuret voimaydinreaktorit.

1958:  Teknillinen korkeakoulu TKK saa käyttöönsä ydinreaktorin.

1960:  Theodore Ted Maiman (1927-2007) rakentaa laserin (Light Amplification by Stimulated Emission of Radiation) käyttäen keinotekoista rubiinia.

1962:  Teknillisen korkeakoulun TKK käytössä on FiR ydinreaktori TRIGA Mark II.

1964:  Maailmassa on käynnissä 25 ydinvoimalaitosta, ja 1965 valmistuu 13 uutta laitosta.

1967:  Albanian Kansantasavallassa Republika Popullore e Shqiperise tehdään päätös maan kaikkien kylien sähköistämisestä.  Kylistä 70 prosenttia on sähköttä.  Työläiset tekevät sunnuntaisin ylitöitä tuottaakseen sähköpylväitä, kuparijohtoa, lamppuja ja muuta.  Talonpojat auttavat sähkölinjojen vetämisessä ja tarvikkeiden kuljetuksessa.  Monet nuoret auttavat asennustöissä syrjäseuduilla.  Tarvitaan 8000 kilometriä kaapelia ja 1600 muuntajaa.  Tehtävä on 1970 suoritettu 14 vuotta alkuperäistä suunnitelmaa edellä.  Myös puhelinverkosto kattaa koko maan.

1968:  George Heilmeierin (1936-) johtama RCAn ryhmä esittelee ensimmäisen toimivan nestekidenäytön Liquid Crystal Display LCD.

1969:  James Fergason (1934-2008) Kentin yliopistossa Ohiossa tutkii nestekiteitä ja 1971 hänen yrityksensä ILIXCO tuottaa parannetun nestekidenäytön LCD.

1974:  Asea Brown Boveri ABB alkaa toimittaa painoille ohjelmoitavia säätöjärjestelmiä.

1979:  USAssa Harrisburgin Three Mile Islandin ydinvoimalan jäähdytysjärjestelmä pettää ja reaktorin ydin sulaa osittain aiheuttaen vakavan onnettomuuden.

1980-luku:  Litiumioniakkuja kehitellään.

1980-luvun alku:  Kilpisjärven kylä sähköistetään viimeisenä Suomessa.

1986:  Tapahtuu Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus.

1987:  Tohtori Larry Hornbeck (Texas Instruments) keksii digitaalisen mikropeililaitteen Digital Micromirror Device eli DMD-sirun, jossa on kaksi miljoonaa mikropeiliä.  Väri lisätään väripyörällä.  Nimitys digitaalinen valonkäsittely Digital Light Processing DLP otetaan 1993 käyttöön.

1980-luvun loppu:  Nikkelimetallihydridi- NiMH-akku tulee markkinoille.

1991:  Sony tuo ensimmäisenä litiumioniakun markkinoille.

1994:  Stanfordin yliopiston työryhmä tekee nanotekniikalla toimivia transistoreita.  Atomivoimamikroskoopilla kaiverretaan piialustalle alle sadan nanometrin levyisiä viivoja.  Niistä muodostuu syövytyksen jälkeen alustalle jäävä alue.

1996:  Litiumpolymeeriakku tulee kauppaan.

2004:  Sony ottaa käyttöön muunnelmansa LCD-tekniikasta eli Silicon X-tal Reflective Display SXRD.

2004:  Maapallolla on yli kaksi miljardia ihmistä eli kolmannes maapallon väestöstä vailla sähköä kodissaan, vaikka energian kokonaiskulutus on kymmenkertaistunut viime kymmenenä vuotena.  Afrikassa ja Aasiassa lähes 2/3 väestöstä elää ilman sähkövirtaa.  Rikkain viidennes kuluttaa 58 prosenttia kaikesta energiasta.  Köyhin viidennes kuluttaa neljä prosenttia.  Maailmanpankki tukee uusiutuvia energianlähteitä liian vähän.  Köyhät joutuvat käyttämään rahaa akkuihin, paristoihin, kynttilöihin, kerosiiniin ja polttopuuhun.