Painettu kirja 1501-1795         

Ele polghe Kiria quin Sica,

waicka henes on wehe wica.

Mikael Agricola

Proosa - sanat parhaassa järjestyksessä; runous - parhaat sanat parhaassa järjestyksessä.  TS Coleridge

Habent sua fata libelli - kirjoilla on kohtalonsa.

1500-luku:  Pariisissa painetaan yli 25 000 eri teosta, Lyonissa 13 000, Saksassa 45 000, Venetsiassa 15 000, Hollannissa yli 4200 vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla ja Englannissa 10 000 eri teosta.  1500-luvulla painetaan arviolta kaikkiaan 150 000 - 200 000 eri laitosta.  Jos keskimääräinen painos on 1000 kappaletta, niin kirjoja 1500-luvulla julkaistaan 150 - 200 miljoonan kappaleen välillä.

1500-luku:  Moskovassa painetaan vain 18 nimekettä.

1500-luku:  Sheikki Nefzawi kirjoittaa Tunisian suurvisiirin käskystä lemmentaidon oppikirjan Tuoksuva puutarha.  Sitä sensuroidaan Englannissa 1800-luvulla ja Suomessa 1900-luvulla.

1501-10:  Painettu kirja yleistyy ja alkaa syrjäyttää kirjastoissa käsikirjoitukset.  Vuoden 1550 jälkeen käsinkirjoitettuja kirjoja käytetään enää harvoin paitsi oppineiden erikoistarkoituksiin.

1501-20:  Strasburgissa painetuista kirjoista vain 27 prosenttia on uskonnollisia, kun edellisellä vuosisadalla niiitä oli yli puolet.  Pariisissa 1501 painetuista kirjoista on uskonnollisia 60 prosenttia, mutta 1549 enää 16 prosenttia.  Latinan-, kreikan- ja hepreankielisten klassikkojen julkaiseminen yleistyy nopeasti.  Monen humanistin tavoite on homo trilinguis eli hallita latinaa, kreikkaa ja hepreaa.

1501-40:  Hollannissa painetaan noin 4000 kirjaa, joista yli puolet Antverpenissä.  Hollannin 133 painajasta 66 on valinnut yrityksensä paikaksi Antverpenin.

1502:  Venetsiassa Ottaviano dei Petrucci (1466-1539) painaa teoksen Tenoriäänikirja Josquin de Prèsin messujen kirjaan.  Hän keksi mensuraalimusiikin painamisen metallikirjakkeilla, johon menetelmään hän sai 1498 Venetsian neuvostolta etuoikeuden 20 vuodeksi.  Hänen painoksensa ovat mestarityötä ja teknisesti täydellisempiä kuin monet myöhemmät.

1502:  Englannissa julkaistaan ensimmäinen englanninkielinen painettu astrologin ennustuskirja.  Aikaisemmin käsinkirjoitetut ennustukset olivat suosittuja.

1503 alkaen:  Arnão Guillén de Brocar painaa Espanjassa latinan kielioppeja.  Tekijä on Salamancan yliopiston humanisti Antonio de Nebrija.

1504:  Venetsiassa ilmestyy Peter Martyrin Libretto, joka on selonteko Kolumbuksen kolmesta ensimmäisestä matkasta.  Tämän jälkeen julkaistaan 1505-14 sarja asiakirjoja portugalilaisten toimista Itä-Intiassa pääasiassa Roomassa, mutta myös Nürnbergissä, Kölnissä ja muualla.  Amerigo Vespuccin kirje Mundus Novus - Uusi maailma Lorenzo dei Medicille julkaistaan samoin 1504 useilla kielillä Roomassa, Pariisissa, Wienissä ja Augsburgissa.

1506:  Slovakialainen M Bakalar painaa Plzenissä kirjan Uusista maista ja uudesta maailmasta.  Se on ensimmäisiä painettuja kuvauksia matkasta uuteen maailmaan.

1506:  Nikolaus Lampartner painaa Baselissa teoksen Sebastian Brant, Navis stultifera - Narrilaiva.

1506:  Joannes Besicken painaa Roomassa Raffaello Maffein (1451-1522) tietosanakirjan Commentarii Urbani, joka painetaan kahdeksan kertaa 1603 mennessä.

1507:  Peter Schöffer painaa Augsburgissa mensuraalimusiikin vanhimman saksalaisen kirjasinpainoksen. Se on tyrolilaisen humanistin Petrus Tritonius (Peter Traybenraiff) teos Melopoia.

1507:  Luca Antonio Giunta painaa Johan Paepille Budapestiin kirjan Graner Missale (Missale Strigoniense).

1507:  Pariisissa Gilles de Gourmont painaa ensimmäisenä Ranskassa kreikkalaisia tekstejä varta vasten perustamassaan kirjapainossa.

1508:  Aldus Manutius painaa Erasmus Rotterdamilaisen eli Geert Geertz (1466-1536) teoksen Adages, jossa on 818 latinan ja kreikan sananpartta.

1508:  Romaniassa bulgaralainen pappimunkki Makarije painaa Trgovistessa kyrillisin kirjakkein teoksen Sluzabnik - Liturgiakirja.

1509:  Florentius Dielin kuvitettu Grammatica painetaan Mainzissa.

1509:  Erasmus Rotterdamilainen (1466-1536) kirjoittaa teoksen MoriaeEnconium - Tyhmyyden ylistys.  Se ilmestyy 1511.

1511:  Baselissa painetaan ambergilaisen papin Sebastian Virdung kirja Musica getutscht - Saksannettu musiikki.  Se on vanhin painettu soitinopin teos.  Puupiirrosten kaivertaja on sveitsiläinen taiteilija Urs Graf.

1511:  Cristóbal Cosman painaa Valenciassa runokokoelman Cancionero general, jonka kokooja on Fernando de Castillo.  Jacobo Cromberger tekee siitä varaspainoksen eri nimekkeellä, vaikka kirja on yksinoikeudella suojattu.

1512:  Thomas Murner julkaisee Frankfurtissa hepreaksi kirjoja juutalaisista rituaaleista.

1512:  Praha on kukoistava juutalaisten teosten painamisen keskus.

1512:  Fadrique Aleman painaa Burgosissa ensimmäisen El Cidin täydellisen laitoksen.

1514:  Alkujaan böömiläinen Florjan Ungler painaa Krakovassa ensimmäisen puolankielisen kirjan Biernat de Lublinan Hortulus animae, jossa on sarja puupiirroskuvia.  Teos on mukaelma Salicetin Nicolaksen kirjasta Antidotarius animae.

1514:  Fadriqué Aleman painaa Burgosissa Danten Infernon, jonka kääntäjä on Pedro Fernandez de Villegas.

1515:  Froben painaa Baselissa kirjaa Erasmus, Moriae encomium 1800 kappaleen painoksen.  Hän julkaisee 1516 psalmit hepreaksi.

1516:  Thierry Martens painaa Louvainissa Thomas Moren (1478-1535) Utopian (WSOY 1971).

1517-19:  Koillis-Venäjällä Polotskissa (Plozkissa) syntynyt Frantsisk (Francisk) Skorina painaa Prahassa ensiksi kirjan Psaltyr - Psalttari ja ensimmäisen slaavilaisen raamatun (23 kirjaa), joka on painettu kyrillitsalla ja kuvitettu lukuisin puulaatoin.  Skorina opiskeli Krakovan yliopistossa vapaita taiteita (kielioppi, retoriikka, dialektiikka, aritmetiikka, geometria, musiikki ja astronomia) ja lääketiedettä tohtoroituen Paduan yliopistossa, josta hän muutti Venetsiaan.  Siellä hän ilmeisesti tapasi Bozhidar Vukovicin, jolla oli kyrilliset kirjakkeet.  Skorina muuttaa 1522 Vilnaan, jossa hän painaa kaksi kirjaa Pieni matkustavaisen kirjanen 1522 ja Apostol - Apostolien teot.

1517:  Painaja Daniel Bomberg muuttaa Antverpenistä Venetsiaan.  Hän on ensimmäinen, joka julkaisee täydellisen talmudin.  Bomberg painaa 1517-49 kaikkiaan 250 heprealaista kirjaa.  Hepralaisia teoksia painetaa 1500-luvulla nelisen tuhatta, kun niitä edellisellä vuosisadalla painettiin noin 200 kirjaa.  Inkunaabeleista yli puolet on painettu Italiassa, lopuista, paitsi yksi, on painettu 2/3-osaa Espanjassa ja 1/3-osa Portugalissa.  Heprean kieliopin laitoksia julkaistaan 1497-1529 eri maissa 28 kappaletta.

1517:  Johann Schott painaa Strasburgissa kirjan Johann von Gersdorff, Feldbuch der Wundarzney, josta otetaan seitsemän uutta painosta.  Sen kuvittaja on Hans Wechtlin.

1517:  Keisari Maksimilian painattaa Theuerdank-allegorian.

1519:  Martin Fernandez de Enciso julkaisee teoksensa Summa de Geografia.

1520-30:  Saksassa on säilynyt 630 uskonpuhdistukseen liittyvää Flugschriften - lentokirjasta.  Ne ovat pamfletteja, joissa paavi ja munkit tehdään naurettaviksi.  Paavi kuvataan aasina ja munkit lehminä.

1520-23:  Venetsiassa painetaan Babylonin talmud, joka on ensimmäinen koottu talmud.

1522-33:  Cortezin kolme kirjettä julkaistaan 14 laitoksena Espanjassa, Italiassa, Ranskassa ja Saksassa.

1522:  Mathes Maler julkaisee Erfurtissa oppikirjan Adam Riese (1492-1559), Rechnung auf der Linie ja 1525 Rechnung auf der Linie und Feder.  Jälkimmäisestä otetaan 1650 mennessä 90 painosta.

1522:  Juristi Giovanni Nevizzano julkaisee Lyonissa ensimmäisen lakikirjojen bibliografian Inventarium librorum in utroque hactenus impressorum.

1522:  Toinen ja viimeinen katolisella ajalla Suomea varten painettu teos on Manuale Aboense - Turun kirkkokäsikirja.  Siinä ei ole painajaa, painopaikkaa eikä kirjanpainajanmerkkiä.  Painaja lienee Laurentius Stuchs Halberstadtissa.

1522 ja sen jälkeen:  Jokainen Euroopan kansa saa raamatun äidinkielellään: Saksa Lutherin UT, Alankomaat 1522 UT ja 1525 VT, Ranska 1523 UT, Englanti 1524 Tindalen UT ja 1535 Coverdalen raamattu, Tanska 1524 UT ja 1550, Ruotsi 1526 UT ja 1540-1, Islanti 1540 UT ja 1584, Unkari 1541, Espanja ja Kroatia 1543, Suomi 1548-52, Puola 1552-3, sloveenit 1557-82, romanialaiset 1561-3, liettulaiset 1579-90, tshekit 1579-93 ja islantilaiset 1584.

1523:  Albrecht Dürer (1471-1528) julkaisee ensimmäisen saksalaisen geometrian käsikirjan.

1524:  Knoblochin Saksalainen raamattu ilmestyy.  Sen on kuvittanut strasburgilainen Hans Weiditz nuorempi, joka on Hans Burgkmairin oppilas.

1525:  Albrecht Dürer kirjoittaa teoksen Underweysung der Messung.

1525:  Luotettavan tiedon mukaan painetaan ensimmäinen vironkielinen kirja.

1525:  Ensimmäinen painettu aapinen ilmestyy Saksassa.

1525-99:  Liettuassa ilmestyy 50 kirjaa valkovenäjäksi, kolme liettuaksi, 114 puolaksi, 151 latinaksi, yksi kreikaksi ja yksi muulla kielellä, yhteensä 320 kirjaa.

1526:  Venetsiassa imestyy ensimmäinen nykykreikankielinen kirja Homeroksen Ilias.

1526:  Lyypekkiläinen kirjanpainaja Jürgen (Georg) Richolff nuorempi painaa Uppsalassa reformaattorien raamatunkäännöksen Nya Testament.  Se laskee perustan nykyruotsille.  Hän painaa koko raamatun 1539-41 Uppsalassa.  Kirjat on ladottu fraktuuralla.

1527:  Erasmus väittää kirjeessään, että Simon de Colines on painanut 24 000 kappaleen piraattilaitoksen eli varaspainoksen hänen teoksestaan Colloquies.  Bibliografit kiistävät tämän tiedon.  Näihin aikoihin painosmäärä alkaa kasvaa 1000-4000 kappaleeseen.

1527:  Baselissa Johann Froben painaa ensimmäisen kaldean kieliopin Sebastian Münster, Chaldaica grammatica.  Froben kuolee 1527 pudotessaan kirjavaraston tikapuilta.

1528:  Sveitsiläinen lääkäri Paracelsus kirjoittaa ensimmäisen kirurgian käsikirjan.

1528:  Suomea varten painetaan Piae cantiones - Hurskaita lauluja, joka on kokoelma uskonnollisia ja maallisia lauluja.  Sen ovat koonneet suomalaiset ylioppilaat ja papit.

1529:  Ensimmäinen alkemian oppikirja julkaistaan.

1530:  Strasburgissa Schott julkaisee Otto Brunfelsin (1489-1534) ensimmäisen osan teosta Herbarum vivae eicones ad naturae imitationem effigiatae.  Se on varhaisin kasvitieteen kirja.  Hans Weiditz on kuvittaja.

1530:  Juutalaiset painajat Hayim Schwartz ja David Jonathanin poika julkaisevat Pentateukin hepreaksi.  Schwartz painaa hepreaksi 1533 Augsburgissa sekä myöhemmin Böömin Ichenhausenissa ja Frankfurtin lähellä Heddernheimissa.

1531:  Robert Estienne painaa latina-ranska  kieliopin In linguam gallicam Isagoge.  Siinä käytetään Claude Garamondin Aldus Manutiuksen mallin mukaan kaivertamia kirjakkeita ja ranskan oikeinkirjoituksen merkkejä, jotka Estienne tilasi Garamondilta.  Kirjoittaja on Jacobus Sylvius eli lääkäri Jacques Du Bois.

1531:  Serbiassa Gorazhdessa munkit painavat ensimmäisen serbiassa painetun kirjan, joka on rukouskirja.

1531:  Augsburgissa Heinrich Steyner painaa Andreas Alciatuksen (1492-1550) Emblemata libellus.  Se on mukaeltu latinankielinen käännös kreikkalaisesta kokoomateoksesta.  Embleemi on puhuva kuva, joka välittää kuvan ja sanan avulla moraalisen opetuksen.  Kirjasta otetaan 93 painosta 1600 mennessä.

1532:  Claude Nourry (kutsumanimi le Prince) julkaisee Lyonissa kirjan Francois Rabelais, Les Horribles et épouvantables faits et prouesses du très renommé Pantagruel, roi des Dipsodes pseudonyymillä eli salanimellä Alcofribas Nasier.  Rabelais on lääketieteen tohtori ja toimii lyonilaisen painajan Sébastien Gryphe (Greiff) toimittajana.

1532:  Ferrarassa julkaistaan teos Ludovico Ariosta, Orlando Furioso - Raivoisa Roland, jossa on 46 laulua.  Sen ansiosta Toscanan murteesta tulee italiankieli.  Ferrarassa 1516 julkaistussa kirjassa on 40 laulua.

1532:  Saksalainen Jacob Ziegler lisää Palestiinaa ja sen lähialueita kuvaavaan kirjaansa luvun Skandinaviasta ja selittää nimen Finland tarkoittavan hienoa maata.

1532:  Johann Schott painaa Strasburgissa kirjan Brunfels, Herbarum vivae icones ja samana vuonna saksaksi Contrafayt Kräuterbuch.  Se on puupiirroksin kuvitettu.

1532:  Antonio Blado painaa Roomassa Niccolò Machiavellin (1469-1527) teoksen Il Principe - Ruhtinas.  Käsikirjoitus valmistui 1513.  Teos joutuu 1559 paavin Paavali IV toimesta kiellettyjen kirjojen luetteloon.  Teos painetaan Pariisissa 1768 ja Lontoossa 1772.

1533:  Matemaatikko ja astronomi Regiomontanus eli Königsbergiläinen kirjoitti kirjan De Triangulis taso- ja pallotrigonometriasta jo edellisellä vuosisadalla, mutta teos painetaan vasta hänen kuolemansa jälkeen.

1533:  Herwagen julkaisee ensimmäisen laitoksen Eukleideen Elementa - Alkeet Baselissa ja 1544 ensimmäisen laitoksen Arkimedeen teoksista.

1533:  Charles Etienne julkaisee aakkosellisen sanakirjan Dictionarium historicum ac poeticum.  Sitä käytetään noin sata vuotta klassisen antiikin hakuteoksena.  Veli Robert julkaisee 1532 sanakirjan Thesaurus linguae latinae ja Charlesin poika Henry 1572 sanakirjan Thesaurus linguae graecae.

1533:  Unkarin kirjakauppiaat joutuvat turvautumaan ulkomaisiin painoihin, sillä Unkarissa ei ole kirjapainoa.  Ensimmäinen unkariksi painettu teksti tulee Krakovasta.  Se on Benedek Komjatin kääntämä Paavalin kirjeet.

1534:  Sevillassa painetaan ensimmäinen raportti kuvernöörin konkistadori Francisco Pizarro urotöistä noin yhdeksän kuukautta inkakeisarin Atahuallpa teloituksen jälkeen.  Pizarro valloitti 1532-33 inkojen valtakunnan.  Kirjoittaja on Pizarron kumppani kapteeni Cristóbal de Mena.  Julkaisusta tulee myyntimenestys, ja se käännetään pian monille Euroopan kielille.

1535:  Luterilainen katekismus painetaan viroksi.  Se on vanhin tunnettu osittain säilynyt virolainen painettu teksti.  Kääntäjä Johan Koell lienee virolaista alkuperää.

1536:  Heinrich Steiner painaa Augsburgissa kirjan Theophrastus von Hohenheim eli Paracelsus (1493-1541), Tractate der grossen Wundartzney.

1536-1600:  Tanskassa julkaistaan latinaksi 658 kirjaa ja runokirjaa.

1537:  Haguenaussa Setzer painaa Servetuksen teoksen De Trinitatis Erroribus.

1537:  Serbiassa Rujanskin luostarissa munkki Theodosius painaa evankeliumien laitoksen käyttäen puisia kirjakkeita.

1538:  Robert Estienne julkaisee sanakirjan Dictionarium latino-gallicum ja 1539-40 sanakirjan Dictionnaire francais-latin.  Sanakirjat hyväksytään pian ranskan oikeinkirjoituksen auktoriteeteiksi.  Ranskassa on käytössä aksentit, sedilji, treema, apostrofi, i:n ja u:n konsonantti- ja vokaaliääntämisen erottaminen i ja j sekä u ja v sekä vielä g:n ja c:n kovan ja pehmeän ääntämisen erottaminen.

1539:  Serbiassa Gracanicassa painetaan yksiääninen laulukirja.

1540:  Hans Barth painaa Roskildessa uuden testamentin islanniksi.

1540:  Ensimmäinen tunnettu osittain säilynyt meksikolainen painate on Manual de Adultos, jonka Amerikan Gutenberg Juan Pablos (Giovanni Paoli) painaa Mexico Cityssä.  Sen kirkon johto tilasi 1539 espanjaksi ja asteekkien kielellä.

1540-1600:  Kaikista Portugalissa ilmestyneistä teoksista noin kymmenen prosenttia käsittelee Aasiaa, Portugalin imperiumin sydänaluetta.

1541:  Mainzissa ilmestyy ensimmäinen kirjanpainaja-aiheinen kirja.  Se on Joannes Bergellannuksen De Chalcographicae inventione poema encomiasticum, 456 säkeistöä käsittävä runo.

1541:  Biblia ilmestyy ruotsiksi.  Sen painaa Jürgen Richolff nuorempi.

1542:  Baselissa ilmestyy Leonhard Fuchsin De historia stirpium commentarii insignes painajana Michael Isengrin.  Siinä on 512 puupiirrosta kasveista.

1542:  Ensimmäinen fysiologian kirja Jean Fernel, De naturali parte medecinae ilmestyy Pariisissa.  Painaja on Adam Saulnier.

1542:  Johannes Oporinus painaa Baselissa koraanin Theodor Biblianderin latinannoksena.  Paavi määräsi Venetsiassa painetun koraanin poltettavaksi.

1543:  Lontoolainen painaja John Gough julkaisee ensimmäisen englantilaisen kirjanpito-oppaan Kepyng of the Famouse Reconyng.  Kirjanpidon hyvä järjestys latinaksi on dare et habere ja englanniksi Debitor and Creditor.

1543:  Tukholmassa Amund Laurentsson eli Lauritsanpoika painaa pernajalaisen Mikael Agricolan (1510-57) suomenkielisen aapisen Abckiria Michael Agricola Christiano Salutem.  Se on ensimmäinen suomeksi painettu kirja.  Agricola käyttää runomuotoa: Oppe nyt wanha ia noori/ joilla ombi Sydhen toori.  Heksametrimitasta päätellen hänen mallinaan on oppikirja Alexander de Villa Dei, Doctrinale puerorum.  Myöhempi painos on vuodelta 1549.

1543:  Nikolaus Kopernikuksen (1473-1543) De revolutionibus orbium coelestium - Taivaankappaleiden ympyräliikkeistä ilmestyy.  Tästä vuodesta alkaa nykyaikainen tiede.  Kopernikus makaa kuolinvuoteellaan, kun nürnbergiläinen Johann Petrejus (Petri) vihdoin painaa Kopernikuksen elämäntyön.  Hän ei voi valvoa teoksensa painamista, ja kirjan typografia on kuin kirkkoisien teoksissa.  Kirja liitetään 1611 Vatikaanin kiellettyjen kirjojen luetteloon.

1543:  Baselilaiskirjanpainaja Oporinus julkaisee Baselissa Andreas Vesaliuksen teoksen De humani corporis fabrica - Ihmisruumiin verstaasta, jossa on Tizianin oppilaan Jan Stephanin hienoja puupiirroksia.  Näitä kaiverruksia oli käytetty jo 1538 Venetsiassa Johannes Gunteruksen laitoksessa Institutiones anatomicae, jonka Vesalius oli tuottanut.  Vesalius huolehtii itse kuvituksesta ja piirtää osan kuvista.  Kirja on selkeä, ja kokonaiskuvat sekä yksityiskohtien kuvitus liittyvät suoraan tekstiin.  Kirjasta tulee lääketieteellisten julkaisujen mallikappale vuosisatojen ajaksi.  Sen kuvataulut osoittavat, kuinka luonnon salaisuuksia voidaan esittää graafisesti.  Vesaliuksen teoksesta otetaan lukuisia uusia painoksia, sitä kopioidaan ja jäljitellään.

1543:  Martti Lutherin (1483-1546) kirjat Juutalaisista ja heidän valheistaan sekä Shemhamforaksesta ja Kristuksen suvusta ilmestyvät.  Hans Ludolf Parisius laatii Münchenissä kirjasta Juutalaisista ja heidän valheistaan lyhennetyn kansanpainoksen, josta 1931-37 otetaan yhdeksän painosta.  Kustannusyhtiö Vasara julkaisee 1939 kirjan suomeksi.  Lutherin mielestä juutalaiset elävät varastamisesta ja rosvoamisesta.  Luther ja Hitler olivat pakkomielteiden vaivaamia mielisairaita.

1544:  Baselissa ilmestyy Sebastian Münsterin Cosmographia Universalis, joka on tunnetun maailman kuvaus.  Se on 18 vuoden ja noin 120 apulaisen työ.  Teos on menestys, sillä siitä julkaistaan sadan vuoden aikana 46 laitosta kuudella kielellä.  Siinä on näytteenä Isä meidän suomeksi ja karjalaksi.  Uudet painokset otetaan 1545, 1546 ja 1548.  Vuoden 1550 painokseen tehdään paljon korjauksia.  Maantieteellisten kirjojen suosio kasvaa.  Kun Ranskassa julkaistiin 1550 mennessä 83 maantieteellistä kirjaa, niin 1551-1609 niitä julkaistaan 442 laitosta.  Suosituimpia ovat jesuiitan Maffei Venetsiassa 1588-9 julkaisema Historiarum indicarum libri XVI, Pigafettan kirja Kongosta sekä Bernardino de Escalanten ja Gonzales de Mendozan Kiinaa käsittelevät kirjat.  Erikoissijalla on De totius Africae descriptione, joka on Granadasta peräisin olevan arabin kirjoittama.  Hän matkusteli ympäri Afrikkaa, kunnes kristityt merimiehet vangitsivat hänet ja veivät paavin Leo X luokse.  Paavi rohkaisi arabia valmistelemaan teoksen julkaisemista varten.

1544:  Herzegovinassa Mileshevan luostarissa munkit Mardarius ja Fedor painavat psalttarin.

1544:  Sibiussa painetaan ensimmäinen romaniankielinen kirja katekismus.

1544:  Agricolan Rucouskiria Bibliasta ilmestyy.

1545:  Ryhdytään painamaan baskin- eli euskarankielellä.  Ensimmäinen painettu teos on runokoelma.

1545:  Zürichissä ilmestyy kirjallisuushistorian isän Konrad Gesner (1515-65) kirjaluettelo Bibliotheca Universalis, sive Catalogus omnium scriptorum locupletissimus, in tribus linguis, Latina, Graeca, et Hebraica.  Nimekkeen mukaisesti luettelossa on vain latinan-, kreikan- ja hepreankieliset teokset.

1545:  Dmitri Logofetul painaa Tirgovistessä slaavinkielisen rukouskirjan Molitvennik ja 1547 apostolien teot.

1546:  Varhaisen mineralogin George Agricola teos De ortu et causis subterraneorum ilmestyy Baselissa.

1546:  Walesia varten aletaan painaa kymrinkielisiä kirjoja.  Ensimmäinen on rukouskirja Yny lhyvyr hwnn y traethir - Tässä kirjassa, jonka Edward Whitchurch painaa Lontoossa.  Kirjassa on kalenteri ja uskonnollista tekstiä.

1547:  Königsbergissä Itä-Preussissa painetaan ensimmäinen liettuankielinen kirja.  Se on Martinas Mazjvidaksen liettuankielinen käännös Lutherin katekismuksesta Catechismusa Prasty Szadei (Prostye slova Katechizisa) - Katkismuksen yksinkertainen sana.  Siinä on kauniita kaiverruskuvia sekä lyhyt liettuankielen luku- ja kirjoitustaidon opas.

1547:  John Waley painaa Lontoossa sanakirjan William Salesbury, Dictionary in Englyshe and Welshe.

1548:  Tukholmalaispainaja Amund Laurentsson, painajana 1543-75, painaa Suomea varten Mikael Agricolan kirjoja, joista Agricolan kääntämä uusi testamentti Se Wsi Testamenti on kirjakielemme perusteos.  Kirjakielemme isä joutuu luomaan suomen kirjakielen ja tuo myös maahamme vierasperäisiä sivistyssanoja.  Hänen julkaisujensa noin 8500 eri sanasta nelisensataa on vierassanoja, joista noin puolet on säilynyt nykypäiviin saakka.  Agricola toteaa Se Wsi Testamentin esipuheessa: "Harmillista, ette temen Maan kieli oli ennen neite aicoja, iuri vähe ia lehes ei mitenken kirioisa eli pockstauisa prucattu taicka harioitettu.”  Teos sisältää 83 erilaista kuvaa, joista useita käytetään monta kertaa.  Suuri osa on kopioita tai kopion kopioita Lucas Cranachin tai Georg Lembergerin töistä.  Cranachin ateljeessa työskentelevä Meister der Zackenblätter on kopioinut suurimman osan puupiirroslaatoista.  Muita Agricolan kirjoja ovat Käsikirja Castesta ia muista Christikunnan Menoista 1549, Messu eli Herran Echtolinen 1549 ja Se meiden Herran Jesusen Christusen pina (...) 1549, Dauidin Psaltari 1551ja Weisut ja Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista Wloshaetut 1551 sekä Ne Prophetat Haggai, Sacharja, Maleachi 1552.

1550:  Nostradamus julkaisee kuuluisan almanakkansa.  Almanakka on arabialaista alkuperää nimensäkin puolesta, joka merkitsee laskelmaa.  Euroopassa almanakan ottaa käyttöön kirkko, joka haluaa varmistaa pyhäpäivien viettämisen määräaikoinaan.

1550 jälkeen:  Espanjassa Cortezin sihteeri Francisco Lopez de Gomara julkaisee teoksen Historia de las Indias y conquista de Mexico - Intian historia ja Meksikon valloitus.  Bartolomé de las Casas julkaisee yhdeksän kirjoitusta, joissa hän puolustaa Amerikan alkuperäisiä asukkaita.  Ne painaa Sebastian Trujillo Sevillassa.

1550-51:  Bartolomé de las Casas ja Juan Ginés de Sepúlveda väittelevät Valladolidissa intiaanien asemasta, vaikka paavi Paavali III julisti 1537 intiaanit "oikeiksi ihmisiksi".  Sepúlveda kirjoitti 1533 tutkielman Democrates Primus, jossa suhtautuu valloituksiin myönteisesti ja pitää uskonsotia oikeutettuina, mutta las Casas tukijoineen estivät sen julkisuuteen tulon.  Sepúlveda kirjoitti 1545 parannetun laitoksen, mutta las Casas joukkoineen esti sen painamisen.  Sepúlvedan mielestä intiaanit saa pakolla käännyttää kristinuskoon.  Democrates Segundo painetaan 1984 Madridissa.

1550:  Ulrich Morhartin kirjapainossa Tübingenissä painetaan ensimmäinen sloveniankielinen kirja Catechismus i Abecedarium - Katkismus ja aapinen.

1550:  Venetsiassa Gabriele Giolito de Ferrari julkaisee Antonio Francesco Donin kirjaluettelon La Libraria del Doni.  Nella quale sono scritti tutti gl’Autori vulgari con cento discorsi sopra quelli: Tutte le tradutioni fatte dell’altre lingue, nella nostra e una tavola generalmente come si costuma fra Librari.  Luettelossa on uutta kansankielen käyttö ja kansankielisten alkuteosten ja käännösten esittely.

1550:  Arkkitehti Giorgio Vasari (1511-74) kuvaa Italian renesanssin taiteilijoita teoksessaan Vite dè più eccellenti architetti, scultori e pittori.  Hän julkaisee 1568 teoksen toisen laitoksen.

1550:  Arabioppinut Leo Africanus eli Al Hassan Ibn Muhammad Ibn Ahmad Al Wazzan (El Hasan ben Muhammed el-Wazzan ez-Zayyati) (1488-1554) kirjoittaa teoksen Descrittione dell'Africa - Afrikan kuvaus, joka painetaan Venetsiassa.  Perhe pakeni katolisten valloitusta Marokkoon.  Leo Africanus opiskeli Fezissä moskeijassa Al Qarawiyyin.

1550:  Andrea de Portonariis painaa Salamancassa espanjaksi Homeroksen Odysseuksen nimekkeellä De la Ulyxea XIII libros.  Se on ladottu baselilaisella kursiivilla, joka lienee tuotu Lyonista.

1550:  Iivana IV julkaisee lakikokoelman.  Sen mukaan muodostetaan streltsijoukot eli vakinainen jalkaväki.  Asetus rajoittaa perinnöllistä arvojärjestelmää eli mestnitshestvoa rykmenteissä.

1550:  Raamattu ilmestyy tanskaksi.  Sen painaa saksalainen Ludwig Dietz.  Kirjassa on monta puupiirrosta.

1551:  Zürichissä ilmestyy Conrad Gesnerin (-1565) suurikokoinen eläinkirja Historia animalium Christoph Froschauerin (1490-1564) painamana.  Se aloittaa nykyaikaisen eläintieteen.  Gesner piirtää joitain kuvia.  Viides osa ilmestyy 1587.

1551:  Perhe Helicz pystyttää Krakovaan kirjapainon, jossa painetaan juutalaisia tekstejä.

1551:  Königsbergissä Itä-Preussissa ilmestyy Aleksander Augezdeckin Novi zavjet - Uusi testementti ja Ortografia polska - Puolan oikeinkirjoitus.

1551:  Anton Alvarez painaa Sevillassa merenkulun teoksen Martin Cortes, Breve Compendio de la sphera y de la arte de navegar.  Siinä on kuvauksia navigointivälineiden valmistuksesta.

1552:  Portugalissa julkaistaan sarja historiallis-maantieteellisiä aikakirjoja.  Juan de Barrosin Decades alkaa ilmestyä.  Jo 1551 alkoi ilmestyä Historia do descobrimiento e conquista da India pelos Portuguezes.  1557 julkaistaan Albuquerquen Commentaries, jotka hänen poikansa toimittaa.

1552:  Espanjalaisen historioitsijan Pedro Mexia tietosanakirja käännetään ranskaksi Les diverses lecons - Monenlaisia oppitunteja.  Se on suosittu vielä 1600-luvulla.

1552:  Benvenuton arkkipiispa Giovanni della Casa (1503-56) julkaisee teoksen sodomalaisesta irstailusta.  Teos on omistettu paaville Julius III.  Casan pääteos on käyttäytymisen opas Il Galateo 1558.

1552:  Vihuelista eli vihuelan soittaja Pisador painattaa tai painaa kotonaan Salamancassa karkeahkot nuotit Libro de musica de vihuela.

1553:  Ranskalaisen tohtorin Charles Estienne (1504-64) tietosanakirja Dictionarium historicum, geographicum et poeticum - Historian, maantieteen ja runouden sanakirja julkaistaan.

1554:  Lyonissa julkaistaan Guillaume Rondeletin kalakirja Libri de Piscibus Marinis ensin latinaksi ja 1558 ranskaksi.

1555:  Pariisilainen B Prevost painaa ornitologin ja iktyologin Pierre Belon (1517-64) teoksen L'Histoire de la nature des oyseaux.

1555:  Don Gjon Buzuk julkaisee ensimmäisen tunnetun albaniankielisen kirjan Meshar ghegillä.

1555:  Ruotsi-Suomen viimeinen katolinen arkkipiispa Olaus Magnus Gothus (1490-1557) julkaisee teoksensa Historia de gentibus septentrionalibus, josta on käännetty osa Pohjoisten kansojen historia: Suomea koskevat kuvaukset.  Keskiaikaista Suomea kuvaava kirja on kuvitettu.  Teoksessa on tarunomaisia käsityksiä Lapista.

1556:  Baselissa julkaistaan Georgius Agricolan (Georg Bauer) (1494-1555) teos De re metallica, joka on ensimmäinen järjestelmällinen teos mineralogian, metallurgian ja kaivostoiminnan alalta.  Painaja on Michael Isengrin.  Hans Rudolf Deutsch on kuvittanut kirjan puupiirroksin.  Käsikirjoitus lienee valmistunut 1550.  Kirjassa esitetään kaivosmiesten ja metallityöntekijöiden työnopastuksen ja turvallisuuden periaatteet.

1556:  Pariisissa E Groulleau julkaisee Marco Polon Matkat.  Polo saneli kertomuksen, joka kirjoitettiin vanhaksi ranskaksi.  Se käännettiin italiaksi, siitä latinaksi, josta jälleen italiaksi, siitä uudelleen latinaksi, josta ranskaksi.

1556:  Juan Pablos painaa Mexico Cityssä messukirjan , jossa on nuotteja, ensiksi uudessa maailmassa.  Pablos painaa Juan Diezin matematiikan kirjan Sumario compendioso.

1557:  Jean de Tournes painaa Ovidiuksen Metamorfoosit.  Siinä on Bernard Salomonin piirtämät vinjetit.  Salomonin kuvitus on inspiraation lähteenä monessa kuvakudoksessa, silkkikankaassa, emalityössä, fajanssiesineessä ja puukaiverruksessa.

1557-74:  Richard Tottel painaa Englannissa seitsemän painosta runoteosta Tottel's Miscellany.

1557:  Englannissa julkaistaan algebrankirja Robert Recorde, The Whetstone of Witte, jossa käytetään merkkiä = eli yhtäsuuruus.

1558-60:  Pohjois-Italiassa Mantovassa painetaan kabbalistinen Zohar.  Monet kabbalistit vastustavat tämän 1200-luvun lopusta luetun teoksen painamista.

1559:  Paul Scalich (Scaliger) julkaisee Baselissa kirjan Encyclopaedia seu Orbis disciplinarum.  Tietosanakirjan nimen keksi 1541 Ringelberg Baselilainen.  Sana tulee kreikan sanoista en - sisään, sisällä, kíklos - kehä, piiri ja paideía - kasvatus eli kasvatuksen tai kuoron kehässä tai piirissä.  On käytetty myös muotoa Cyclopaedia.  Kreikasta 400-luvulta eaa tunnetaan ilmaus aky’klios - sivistymätön, huonosti kasvatettu, joka on sanan apaideutos synonyymi.

1559-81:  Coresi painaa Brassóssa yhdeksän kirjaa romaniaksi.

1559:  Pariisissa julkaistaan kirja P Ramée, Scholae grammaticae, jossa erotetaan järjestelmällisesti u ja v.

1561:  Romanialainen painaja ja kustantaja Coresi painaa Brasovissa Valakiassa ensimmäisen täysin romaniankielisen teoksen Evangheliar - Evankeliumi.  Se on teknisesti ja taiteellisesti korkeatasoinen.

1561:  Lorenzo Torrentino painaa Firenzessä historian Francesco Guicciardini, La Historia di Italia.

1563:  Englantilainen John Day (-1584) painaa kirjan Acts and Monuments of these latter and perilous days... eli Foxe, Book of Martyrs.

1564:  Adam Berg vanhempi ottaa haltuunsa Andreas Schobserin painon Münchenissä.  Berg tuottaa yli 300 teosta ja nuottipainoksia.  Hän painaa kirjan, jossa on kuparipiirroksia, Hans Wagner, Beschreibung Wilhelms Herzogs und der Renata gehaltenen hochzeitlichen Ehrenfestes.

1564:  Moskovassa ilmestyy ensimmäinen päivätty kirja Apostolien teot.  Painajat ovat Ivan Fjodorov ja hänen kumppaninsa Pjotr Timofejev Mstislavets.  He julkaisevat 1565 teoksen Tshasovnik - Rukouskirja.  He jättävät Moskovan 1565-68 väliseksi ajaksi erilaisten ristiriitojen vuoksi.

1565:  Richard Jugge painaa Englannissa lääkärin Thomas Raynalde teoksen The birth of mankynde, jonka 1540 painoi Thomas Raynald.  Mahdollisesti painaja ja lääkäri olivat sama henkilö.

1566:  Venetsiassa ilmestyy ensimmäinen makedonialainen kirja.  Sen painaa makedonialainen Jakov od Kamena Reka - Jakob kiviseltä virralta.  Teos on Casoslov - Rukouskirja, jossa hän kertoo tulostaan Venetsiaan.  Siellä hän löytää Vincencije Vukovicin kauan sitten lopetetun painon.  Kieli on kirkkoslaavia ja kirja on ladottu kyrillisin kirjakkein.  Kirja on kuvitettu.

1566:  Slovakki Pavel Kyrmezet painaa Prahassa kirjan Komedia ceská, Litomyshlissä 1573 Komedia nová o vdove ja Olomoucissa 1581 näytelmän Tobias.

1566:  Christoper Plantin painaa heprealaista raamattua 3000 kappaletta.  Laivanvarustajan edustaja Jan Rademaker myy sitä Pohjois-Afrikan juutalaisille.  Hän julkaisee 1567 teoksen Dialogues francais pour les jeunes enfants.

1567:  John Day painaa arkkipiispan Matthew Parker toimittaman kirjan A Testimonie of Antiquitie.  Day käyttää ensimmäistä anglosaksista kirjaintyyppiä.

1567:  S Mayer julkaisee Dillingenissä postuumisti Paracelsuksen (Theophrastus von Hohenheim) (1493-1541) ammattitautikirjan kaivosmiesten taudeista Von der Bergsucht und anderen Bergkrankheiten.

1568:  Hartmann Schopper julkaisee Frankfurtissa teoksensa Panoplia... eli Eygentliche Beschreibung aller Stände, jonka kuvittaja on Jost Amman (1539-91).  Kirjassa esitetään monia ammattilaisia työssään.

1568:  Puolalaisen Maciej Wirzbietin painosta Krakovassa ilmestyy Polonicae Grammatices institutio - Puolankielen kielioppi.

1570:  M Tramezzino painaa Venetsiassa Bartolomeo Scappin keittokirjan Opera.  Scappilla on pitkä kokemus paavien keittiössä.

1571:  Christopher Plantin painaa Antverpenissä kahdeksanosaisen monikielisen raamatun hepreaksi, kaldeaksi, kreikaksi ja latinaksi.  Painotyötä valvoo Espanjan kuninkaan Filip II lähettämänä Benedictus (Benito) Arias Montanus (Montano), oppinut hovikappalainen.  Plantin painaa 1571-76 Espanjaa varten 52 000 uskonnollista kirjaa, joita tuottaa 12 painokonetta.

1571:  Irlannissa tuntematon painaja painaa ensimmäisen kirjan Aibidil Gaoidheilge agus Caiticiosma irlantilaisin kirjaimin.

1572:  Henri Etienne julkaisee viisiosaisen kreikan sanakirjan Thesaurus Graecae linguae.  Sen perinnettä jatkaa 1955 alkaen ilmestyvä sanakirja Thesaurus linguae Graecae.

1572:  Antonio Gonzalves painaa Lissabonissa eepoksen Luis de Camões, Os Lusiadas.

1573:  Tanskalaisen astronomin Tycho Brahe (1546-1601) teos De nova stella ilmestyy Kööpenhaminassa.

1574:  Amund Laurentsson painaa Tukholmassa Paavali Juustenin Catechismuksen ja kirjan Se Pyhä Messu 1975.

1575:  Ljubljanassa ilmestyy ensimmäinen sloveninkielinen kirja Jesus Sirah - Jeesus Siirakin kirja Slovenian maaperällä.  Kirjapainon perustaja on Janez Mandelec.  Tähän kirjapainoon muutti Kroatiasta ensimmäinen sloveeni, joka painoi sloveeninkielellä, Lenart Mravelj.

1578:  Gaspar Heltar painaa Unkarin Kolozsvárissa kasviopin kirjan Peter Juhász, Herbarium.

1578:  Ensimmäinen intialaisella kirjaimistolla painettu kirja on tamilinkielinen käännös kristinopista, Kollam (Quilon), Kerala.

1580:  Giunti painaa Firenzessä ensimmäisen jalkapalloa käsittelevän kirjan Giovanni de'Bardi, Discorso sopra l'giuoco del calcio Fiorentino.  Kuva esittää ottelua.

1580:  Henry Denham painaa oikeinkirjoituskirjan William Bullokar, Bullokars booke at large for the amendment of orthographie for English speech.

1580-88:  Ranskalainen filosofi ja kirjailija Michel de Montaigne (1533-92) kirjoittaa pääteoksensa Essais - Esseitä 2003.

1582:  Greifswaldissa painetaan Suomen keskiaikaisen musiikkiperinteen tärkein muistomerkki, kokoelma Piae cantiones.

1583:  Itävallassa Laibachissa alkaa slaavinkielisen raamatun painatus, jonka arkkiherttua Johann kieltää.  Painatus viedään päätökseen Wittenbergissä.

1583:  Henrie Midleton painaa Lontoossa teoksen Thomas Smith, De Repvblica Anglorvm.  The maner of government or...  Siitä otetaan 11 painosta alle 60 vuodessa, ja se käännetään latinaksi, hollanniksi ja saksaksi.  Nimi vaihdetaan 1589: The Common-welth of England.

1583:  Saksalainen Andreas Gutterwitz painaa Turun katedraalikoulun rehtorin Jaakko Pietarinpoika Suomalainen (Finno) Wirsikirjan.

1584:  Pariisissa Abel l’Angelier julkaisee ranskankielisistä ja Ranskassa julkaistuista kirjoista luettelon Premier volume de la Bibliothèque du Sieur de La Croix du Maine.  Suraavana vuonna Barthélémy Honorat julkaisee Lyonissa vastaavan luettelon La Bibliothèque d’Antoine du Verdier, seigneur de Vauprivas.

1584:  André Thevet julkaisee Pariisissa teoksen Vies et portraits des hommes illustres.  Siinä on vanhin tunnettu kuva Gutenbergistä, Iean Gvttemberg.  Kuva on kuparipiirros, mutta todennäköisesti mielikuvituksen tuote.  Gutenbergillä ei ilmeisesti ollut partaa kuten kuvassa, koska sitä käyttivät hänen aikanaan vain toivioretkeläiset ja juutalaiset.

1584:  Raamattu ilmestyy islanninkielisenä.

1584:  Perussa painetaan katekismus.

1584:  Andreas Gutterwitz painaa kuninkaan Juhana III mandaatin kestikievareista ja 1593 Kaarle herttuan oikeudenkäyntijärjestyksen.

1585:  Vilnassa julkaistaan ensimmäinen tunnettu jälkipolville säilynyt latviankielinen kirja katekismus.

1585:  Christopher Plantin painaa Leydenissä kirjan Simon Stevin, De Thiende, jossa esitellään desimaalijärjestelmää.

1587:  Johann Spies painaa Frankfurt am Mainissa ensimmäisen kirjan Faust-tarinasta Historia von D Johann Fausten dem weitbeschreyten Zauberer unnd (sic) Schwartzkünstler.

1588:  Fernando Diaz kustantaa Sevillassa Diego de Freylen teoksen Geometria y traca para el oficio de los sastres.  Kirja on tarkoitettu ompelijoille ja räätäleille.  Kuvituksessa esitetään muun muassa kaavojen sijoittelu kankaalle.

1588:  Vilnassa painetaan veljeskunnan kirjapainossa kirjoja kreikaksi, kirkkoslaaviksi, venäjäksi ja puolaksi kreikkalaisin, kyrillisin ja goottilaisin kirjakkein.  Ukrainalainen ja valkovenäläinen veljeskunta perusti 1584 koulun Vilnaan ja Lvoviin.  Veljeskunta peri 1583 Ivan Fjodorovin painon hänen kuolemansa jälkeen.

1588:  Luonnontieteilijän Thomas Harriot raportti Pohjois-Amerikan itärannikosta julkaistaan ensi kerran.  Saksalainen kaivertaja Theodor de Bry kääntää sen myöhemmin ranskaksi, latinaksi ja saksaksi ja lisää siihen omia kuviaan.

1591-1611:  Portugalilaiset jesuiitat painavat Japanissa Kyushun saarella 34 teosta.  Näitä ovat Feiqe no monogatari - Heike monogatari, Amakusa 1592, Esopo no fabulas - Aisopoksen eläinsatuja, Amakusa 1593 ja Qincvxv - Kinkushu, Amakusa 1593.  Japanilaiset painavat myöhemmin Aisopoksen faabeleita nimellä Isoho no monogatari.  Oppineen João Rodrigues (1561-1633) teokset: Vocabvlario da Lingoa de Iapam, Nagasaki 1603-04 ja Arte da Lingoa de Iapam, Nagasaki 1604-08.  Erikoinen teos on kiinalais-japanilainen sanakirja Racvyoxv, Nagasaki 1598, joka tunnetaan nimellä Rakuyoshu.  Latinalaisin aakkosin painetuilla japaninkielisillä teoksilla lienee rajoitettu lukijakunta.

1593:  Richard Field painaa Lontoossa Shakespearen runon Venus and Adonis.

1593:  Filippiineille tulleet katoliset lähetyssaarnaajat painavat kirjan Doctrina Cristiana.  Useimmat kirjat alkuaikana painaa Filippiinien kirjapainon isä Tomas Pinpin.

1595:  Lotringin maakunnan noitatuomari Remigius julkaisee teoksensa Daemonolatria.

1595:  Pierre Mascaron painaa Marseillessa provenselaisen runokirjan Louis Bellaud de la Bellaudière (Loys de la Bellaudiero), Obros et rimos prouvenssalos.

1595:  John Windet painaa Lontoossa ensimmäisen osan luetteloa Catalogue of English Books.  Toisen osan painaa James Roberts.

1597:  Venetsiassa painetaan ensimmäinen serbiankielinen aapinen GA Rampazetton kirjapainossa, jossa työskentelee serbialainen dekaani.  Sittemmin sekä roomalaiskatoliset että kreikkalaisortodoksit serbit painavat kyrillisin kirjaimin aapisia.  Myös Serbian kansankielellä ja latinaksi painetaan aapisia.

1597:  John Norton painaa Lontoossa teoksen John Gerard, Herball or Generall Historie of Plantes.  Siinä on 2146 puupiirrosta.  Niistä suurin osa Tabernaemontanuksen laattoja, joilla hän kuvitti 1590 teoksen Eicones.

1598:  Salainen käsikirjoitus De tribus impostoribus painetaan tiettävästi ensi kertaa nimellä De imposturis religionum.  Siinä sanotaan, että Mooses, Jeesus ja Muhammad ovat pettureita.

1598:  Hollantilainen Willem Barentsz purjehti 1594-97 Jäämeren rannikolla.  Matkalla oli mukana laivatimpuri Gerrit de Veer, jonka päiväkirja ja muistiinpanot julkaistaan.

1600-luvun alku:  Roomassa painetaan arabiankielistä kirjallisuutta.

1600-luku:  Moskovan painossa painetaan lähes 500 nimekettä.  Painos vaihtelee 1200-2400 kappaletta.  Tulipalo tuhoaa 1634 painon kaikki rakennukset, mutta tilalle rakennetaan kivisiä taloja.  Painossa on 1650 jo 156 työntekijää: kirjantoimittajia, kirjailijoita, latojia, painajia, kuvien värittäjiä ja kaivertajia.  Painossa on 12 painokonetta eri rakennuksissa.  Kirjapainon varastossa on  1648-49 noin 11 500 kirjaa, joista puolet on uskonnollista kirjallisuutta.  1650-1700 painetaan 300 000 aapista.

1600-luku:  Ranskassa painetaan kaksi kertaa enemmän Turkista kertovia kirjoja kuin Amerikasta kertovia.

1600-luku:  Ruotsissa painetaan 4000 kirjaa ja kirjasta, 1700-luvulla kymmenkertainen määrä ja 1800-luvulla satakertainen määrä.

1600:  Italiassa ilmestyy ensimmäinen oopperatekstikirja La Dafne.  Sen on kirjoittanut Ottavio Rinuccini, säveltänyt Jacopo Corsi ja kustantanut G. Marescotti.  Sama kustantaja julkaisee myös vanhimman painetun oopperapartituurin Euridice, jonka on säveltänyt Giulio Caccini.

1600:  Peter Short painaa Lontoossa teoksen William Gilbert, De Magnete...

1600:  Parsien varhaisvaiheista kertoo persiaksi kirjoitettu Sanjanin historia.

1601:  William Shakespeare kirjoittaa näytelmän Hamlet.

1602:  Italialainen Tomasso Campanella julkaisee utopiateoksen Aurinkovaltio.

1605:  Espanjalainen kirjailija Miguel de Cervantes y Saavedra (1547-1616) julkaisee ensimmäisen osan Don Quijotesta (Don Quijote Manchalainen 1927-28).  Juan de la Cuesta painaa sen Madridissa.  Hän julkaisi 1585 paimenromaanin Galatea ja sitten parisenkymmentä näytelmää.  Ensimmäinen moderni romaani on epävarmuudesta nousevan viisauden ja monimutkaisuuden hengen ilmentymä.  Cervantes ivaa ritariromaaneja kitschinä.  Ensimmäistä osaa painetaan ennen 1612 kolme painosta Madridissa 1605 ja 1608, kaksi Lissabonissa 1605, kaksi Valenciassa 1605, kaksi Brysselissä 1607 ja 1611 sekä yksi Milanossa 1610.  Kirja leviää pian Etelä-Amerikkaankin.  Keksitty kustantajanimi Alonso Fernández de Avellaneda julkaisee 1614 Tarragonassa Don Quijoten väärennetyn toisen osan.  Cervantes tiukentaa kirjoitustahtiaan, ja hänen teoksensa jälkimmäinen osa ilmestyy 1615 de la Cuestan painamana.  Cervantesin kirjassa on omistuskirjoitus.  Toisessa osassa Don Quijote vierailee muun muassa kirjapainossa.  Satojen vuosien kuluessa Don Quijoten kustantajat ja kääntäjät omistavat teoksen yhä uudelleen eri kohteille.  Don Quijote käännetään yli 300 kielelle.

1605:  Jorge Rodriguez painaa Lissabonissa Don Quixoten varaspainoksen tekijän luvatta vähän yli kaksi kuukautta myöhemmin kuin de la Cuesta Madridissa.

1605:  Kaivertaja Johann Sibmacher julkaisee Nürnbergissä vaakunakirjan Wappenbuch.

1605:  Prahassa E Typographaeo Ottmariano julkaisee sanakirjan Dictionarium septem diversarum linguarum, jossa kielet ovat latina, italia, dalmatia, tshekki, saksa, puola ja unkari.

1606:  Joachim Burmeisterin musiikkianalyysin kuvaus Musica poetica ilmestyy.  Kirjoittaja pitää sävellystä musiikillisena puheena ja säveltäjää puhujana.

1607:  F Bertelli julkaisee Paduassa teoksen Vittorio Zonca, Nuovo teatro di machine ed edificii per varie e sicure operationi.  Sen kuvituksessa on muun muassa kuparipiirroksena painokone yksityiskohtaisena piirustuksena.

1607:  Rostockissa painetaan Christoffer Reusnerin kirjapainossa Henrik Jönsinpoika Careelin kääntämä Lex politica Dei.  Teos vakiinnuttaa vanhatestamentillisen oikeusperiaatteen Suomen oikeuskäytännössä 1600-luvulla.

1609:  Johannes Keplerin (1571-1630) Astronomia nova ilmestyy Heidelbergissä mainitsematta painajaa E Vögelin ja painopaikkaa.  Sitä painetaan vain muutama kappale.  Harmonices mundi ilmestyy 1619.

1610:  Anund Olofsson Helsing painaa Tukholmassa Rodzin Waldacunnan Maan Lain.

1612:  Giunti painaa Firenzessä lasittajan käsikirjan Antonio Neri, L'Arte vetraria.

1614:  Ruotsissa toimiva painaja Christopher Reusner, painajana 1611-35, tuottaa Suomea varten Ericus Ericin suomalaisen katekismuksen, Olof Elimaeuksen evankeliumit ja epistolat suomeksi 1618 ja 1622 sekä hänen psalmikirjansa 1621 ja Ericus Ericin suuren suomalaisen postillan kahdessa osassa 1621-25.  Postillan toisen osan lopussa on painaja ja painovuosi sekä kuvio, jonka Reusner tarkoittaa suomalaisten painosten kirjanpainajanmerkiksi.  Siinä on Suomen vaakuna suurruhtinaan kruunuineen ympäröitynä kauniilla koristeilla.

1614:  Mechistonin paroni Napier julkaisee taulukkonsa Mirisci logarithmorum canonis descriptis.

1614:  Ruusuristiläisten raamattu Fama Fraternitatis ilmestyy saksaksi ja 1615 latinaksi.  Käsikirjoitus lienee vuodelta 1611.  Siinä kerrotaan Christian Rosenkreutzista, joka ei ole koskaan elänyt.  Kirjoittaja lienee sama protestanttinen teologi ja mystikko Johann Valentin Andreae (1586-1642), joka laatii 1618 kirjan Die Chymische Hochzeit des Christian Rosencreutz.

1615:  Johannes Richter painaa Wittenbergissä musiikin tietosanakirjan Michael Praetorius (1571-1621), Syntagma musicum.

1616-36:  Johannes Messenius (1580-1636) kirjoittaa vankina Kajaanin linnassa 20-osaisen Skandinavian historian Scondia illustrata.  Se painetaan 1700 Tukholmassa.  Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisee 1988 suomennoksen sen kymmenennestä kirjasta Suomen, Kuurinmaan ja Liivinmaan vaiheita.

1617:  Englannissa John Minsheu julkaisee 11 kielen sanakirjan Ductor in Linguas, the Guide into the Tongues.  Sen sanotaan olevan ensimmäinen kirja Englannissa, joka painetaan tilausten mukaan.  Tilaajien nimet on painettu kirjaan.

1619:  Uumajan kirkkoherra Nicolaus Andreae julkaisee aapisen ABC Book på Lappesko Tungomål, joka on ensimmäinen saamenkielinen kirja.

1620:  Englantilainen yleisnero Francis Bacon (1561-1626) julkaisee filosofisen teoksen Novum Organum - (Tieteiden) uusi työkalu.

1620:  Johann Heinrich Alsted julkaisee Herbornissa tietosanakirjan  Cursus philosphici encyclopaedia.  Hänen pääteoksensa on Encyclopaedia septem tomis distincta.  Se on järjestelmällinen sisältäen luokan Quodlibeta - Mitä tahansa.

1621:  Christoffer Reusner painaa Tukholmassa piispan Erik Sorolainen Postillan I ja 1625 Postillan II.

1622:  John Bellamie julkaisee Lontoossa ensimmäisen kirjan Mayflowerin matkasta 1620 Plymouthiin Uuteen Englantiin.  Kirjanpainaja Edward Winslow Leydenistä kirjoittaa ensimmäisen julkaistun siirtokunnan historiikin.

1623:  Shakespearen näytelmien ensimmäinen foliopainos Comedies, Histories, and Tragedies (First Folio) ilmestyy Lontoossa.  Painaja on Isaac Jaggard, jonka isä William on myös painaja, ja kirjakauppiaskustantaja on Edward Blount.  Valitettavasti eräs maailman kuuluisimmista kirjoista on myös eräs huonoiten painettu.

1623:  Italialainen Tommaso Campanella (1568-1639) kirjoittaa teoksen Aurinkokaupunki.

1623:  Kuninkaallinen painaja Tomas Junta julkaisee Madridissa kirjan G Gonzalez de Avila, Teatro de las grandezas de la Villa de Madrid.

1624:  Lissabonissa painetaan ensimmäinen afrikankielinen kirja: katekismus kixicongoksi.

1625:  Hollantilainen Hugo Grotius julkaisee kansainvälisen oikeuden perusteoksen De jure Belli ac Pacis.

1627:  Kievo-Petsherskin lavran (luostarin) kirjapaino julkaisee Pamva Beryndan Leksikonin, johon on kerätty ja jossa selitetään tuhansia ukrainan kirjakielen sanoja suhteessa kirkkoslaavilaiseen kirjakieleen.

1627:  Ranskalainen Gabriel Naudé kirjoittaa ensimmäisen kirjojen keräämistä, varastointia ja luettelointia käsittelevän kirjan Advis pour dresser une bibliothèque.

1628:  Frankfurtissa ilmestyy fysiologian aloittava teos William Harvey (1578-1657), Exercitatio anatomica de motu cordis et sanguinis in animalibus.  Häntä pidetään verenkierron löytäjänä.  Ibn an Nafis (1210-88) päätteli pienen verenkierron.

1628:  Pieter Schrijver julkaisee Haarlemissa kirjan, jossa väitetään Laurens Costerin keksineen kirjapainotaidon.  Painaja on Adriaen Rooman.  Kirjassa on painokoneen kuva, joka on kaiverrettu Pieter Zaenredamin piirroksen mukaan.

1628:  Saksalainen Ignatius Meurer (1589-1672) painaa Tukholmassa lakikirjan Swerikes Rikes Stadzlagh, joka on ensimmäinen antiikvalla painettu teos Ruotsissa.  Meurer julkaisee myös Ruotsin ensimmäistä sanomalehteä.

1628-29:  Oppinut lubok-kaivertaja ja painaja Pamva Berynda (1550-1632) painaa Kiovassa kalenterin, jossa on 12 kuvaa, yksi kutakin kuukautta varten.  Hän on julkaissut teoksen Slaavilais-venäläinen sanakirja ja nimien selitykset, jossa on noin 7000 sanaa.

1628:  Tukholman venäläisessä kirjapainossa painetaan Lutherin venäjänkielinen Vähä Katkismus kyrillisin kirjaimin venäläisen papiston käytettäväksi ja myöhemmin venäjänkielinen aapiskirja sekä 1644 venäläisille papeille suomenkielinen katkismus kyrillisin kirjaimin.

1629:  Liettualaisen filologin ja professorin Konstantinas Sirvydas (1579-1631) Dictionarium trium lingvarum - Latina-puola-liettua-sanakirja ilmestyy.

1629:  Danzigissa syntynyt Leidenin yliopiston maantieteen professori Philip Cluver (1580-1623) on poliittisen maantieteen perustaja.  Hänen järjestelmällisen poliittisen maantieteen perusteoksensa Introduktio in universam geographicam ilmestyy postuumisti useana painoksena.

1629:  Tukholmassa ilmestyy toinen suomalainen aapinen.

1631:  Tarton yliopiston eli Academia Gustavianan kirjapainossa painetaan Viron ensimmäinen kirja.  Se on viipurilaisen Henrik Boismanin (Henricus Boismannus) väitöskirja latinaksi.  Painaja on Jakob Becker (Jacobus Pistorius) ja painopaikka Dorpat eli Tartto (myös Derpt).  Seuraavana vuonna painetaan Relatio von Inauguration der Universität zu Dorpat.  Nimiölehti on varustettu Beckerin painajanmerkillä.  1631-56 Tartossa painetaan 880 julkaisua, joista suurin osa eli 520 on väitöskirjoja.

1632:  Galileo Galilein Dialogo... sopra i due massimi sistemi del mondo, Tolemaico e Copernicano ilmestyy Firenzessä G iovanni Batista Landinin kustantamana.  Kuvittaja on Stefano Della Bella.  Kirja kielletään pian, koska siinä sanotaan maan kiertävän aurinkoa.  Tekijä joutuu inkvisition eteen.  Kirja on Indexissä 1823 saakka.

1633:  Liettuassa Vievisin kaupungin kirjapainossa painetaan Smotritskin venäjänkielen kielioppi.

1633-57:  Englannissa julkaistaan Biblia Sacra Polyglotta hepreaksi, latinaksi, kreikaksi, arameaksi, syyriaksi, samariaksi, etiopiaksi, arabiaksi ja persiaksi.  Painaja on Thomas Roycroft.  Neljä valimoa toimittaa kirjakkeet: John Grismand, Thomas Wright, Arthur Nichols ja Alexander Fifield.

1634:  Vasili Fjodorovitsh Burtsov-Protopopov painaa ensimmäisen Moskovassa painetun aapisen  - Azbuka tai Bukvar.  Se on ensimmäinen Moskovan painon maallinen kirja.  Siinä on aakkosten opettamista, lukemisharjoituksia, lukusanojen nimitykset, tietoja välimerkkien käytöstä, verbien ja substantiivien taivutussäännöt sekä moraalisia opetuksia.  Burtsov julkaisee 1637  aapisen toisen painoksen, joka on oleellisesti parempi, uusittu versio.  Burtsovin aapinen on pitkän aikaa kaikkein luetuin oppikirja Venäjällä.  Sitä luetaan sukupolvesta toiseen.  Julkaistaan 1648 Meleti Smotritskin Slaavilainen kielioppi Slavjanskaja Grammatika.

1634:  Oxfordissa painetaan kirja Charles Butler, The History of Bees, jossa foneettisia merkkejä käytetään ensiksi englanninkielessä.

1635:  Frankfurt am Mainissa ilmestyy ensimmäinen osa teosta Theatrum Europaeum, jonka kuvittaja on Matthäus Merian (1593-1650).  Kronikan osa 29 ilmestyy 1672 ja osa 31 ilmestyy 1738.  Koko teos sisältää 92 karttaa, 1486 kuparipiirrosta ja 2142 erillistä näkymää.  Kuvitusta jatkavat pojat Matthäus (1621-87) ja Kaspar.  Tytär Maria Sibylla (1647-1717) tekee kukka- ja hyönteiskirjoja.

1637:  Leydenissä Jan Maire julkaisee teoksen René Descartes, Discours de la Méthode.

1637:  Kiinalainen puupiirroksin kuvitettu teos Tiangong kaiwu (T’ien-kung k’aiwu) esittelee muun muassa silkkiperhosen (Bombyx mori) ja sen toukkien kasvattamista sekä silkin valmistusta.

1639:  Saksassa Kölnissä julkaistaan kirjapainotaidon keksimisen muistoksi Bernhard von Mallinckrodtin De ortu et progressu artis typographicae.  Siinä käytetään ensi kertaa sanaa incunabula ajanjaksosta Gutenberg - 1500: prima typographicae incunabula.   Samoin ilmestyy 1640 Leipzigin kirjanpainajien juhlan muistojulkaisu Jubilaeum Typographorum.

1642:  Nürnbergissä ilmestyvä Johann Andreas Herbstin teos Musica practica on ensimmäisiä länsimaisia lauluoppaita.

1642:  Peter Wald painaa Turussa ensimmäisen Suomessa painetun kirjan latinaksi Michael Wexionius (1608-70), Discursus politicus de prudentia tum politica seu civili - Viisaudesta, jonka tulisi olla tunnusomaista lainsäätäjille ja valtiomiehille.

1642:  Suomenkielinen raamattu Biblia, Se on: Coco Pyhä Raamattu Suomexi painetaan Tukholmassa Henrich Keisarilda (Henrik Keyser).  Mikael Agricola oli julkaissut uuden testamentin ja noin neljänneksen vanhasta testamentista.  Hänen työtään jatkoi käännöskomitea.  Raamattu oli ilmeisesti käännettynä 1630 mennessä.  Puhtaaksikirjoittaminen tapahtui 1638-40.  Kirjapainoa varten Jonas Raumannus laati käsikirjoituksen rekistereineen tekstauskirjaimin, joita on yli 800 arkkia.  Tukholmassa on työtä varten kaksi oiko- eli korjauslukijaa.  Raamatullisten tekstisivujen määrä on 1432 ja kaikkiaan sivuja on 1486.  Joissain kirjoissa on kuningattaren Kristiina muotokuva kuparipiirroksena muiden piirrosten lisäksi.  Kuvia on 166 yhteensä.  Kuparipiirtäjä on Sigismund Vogel.  Painos lienee 1200 kappaletta, joista on säilynyt noin sata.  Suomeen tulee 780 kappaletta, noin sata Inkerinmaalle, Viroon ja Liivinmaalle sekä joitakin Suur-Ruotsin ulkopuolelle.  Loppuosa jää Ruotsiin.

1642:  Lainlukija Hartikka Henrikinpoika Speitz kääntää suomeksi Kustaa II Adolfin sota-artikloja, jotka Peter van Selow painaa Tukholmassa.

1643:  Guillaume Le Bé II kirjoittaa kirjan Mémoire sur l'imprimerie.

1644:  John Miltonin painovapauden puolustus Areopagitica ilmestyy painoluvatta ja luetteloimatta.  Kirjassa ei ole painajan eikä kirjakauppiaan nimeä.  Se on osoitettu suoraan parlamentille.

1644:  Loimaan kappalainen Laurentius Petri Aboicus painattaa Pietari Waldilla Turussa teoksensa Selityxet joca-päiväisten huomen-, ehto- ja ruocalucuin eli siunausten.  Omistuskirjoituksessa hän ilmaisee ilonsa siitä, että Suomi oli saanut oman kirjapainon.  Hän mainitsee Gutenbergin: ...  caickein ensist yhden oppenen miehen cautta/ jonga nimi on Johan Guttenberg von Mentz/ joca caickein ensist on Präntin tawan löynyt ia ajatellut/ A. Christi 1440.  Ja sijtä ajasta on caickinaisi kirioia (iotca caicki sijhen saacka aina kirjoitettin kynällä) on ruwettu präntämän.

1645:  Vironkielisen raamatun toimituskunta ottaa 1642 suomeksi ilmestyneen raamatun esikuvaksi.  Sitä ei voida käyttää, koska Viron papit eivät osaa suomea.

1645:  Kustantaja Guy Michel Le Jay julkaisee Pariisissa kymmenosaisen polyglottiraamatun.  Painaja on Antoine Vitré, joka on 1630-74 itämaisten kielten kuninkaallinen painaja.  Kielet ovat heprea, samaria, kaldea, kreikka, syyria, latina ja arabia.  Le Jay joutuu lähelle konkurssia, sillä Richelieu lupaa maksaa kustannuksia, jos hänet mainitaan kustantajana, mutta Le Jay ei hyväksy tarjousta.

1647:  Danzigissa julkaistaan astronomin Jan Hevelius kuuta kuvaava teos Selenographia.

1647:  Moskovassa painetaan venäjännöksenä sotataidon teos Jacobi von Wallhausen, Kriegskunst zu Fuss - Jalkaväen sotataito.  Sen kuvalaatat tilataan Amsterdamista, ja ne saapuvat vasta parin vuoden kuluttua.

1648:  Ranskalainen Isä Jacob alkaa julkaista sarjoja Bibliographia Parisiana ja Bibliographia Gallica, joissa on luetteloitu Pariisissa ja Ranskassa painetut uudet kirjat.  Se on Bibliographie de la Francen edeltäjä, ja ilmestyy vuoteen 1654 saakka.

1648:  Moskovassa ilmestyy Burtsovin painamana Meleti Smotritskin Slavjanskaja grammatika - Slaavilainen kielioppi.

1649:  Moskovassa painetaan tsaarin Aleksei Mihailovitsh lakikirja Ulozhenie.

1650 mennessä:  Japanissa on suuri määrä irtokirjakkeilla painettuja teoksia.  Melkein kaikki Japanin merkittävät klassikot on painettu ensimmäistä kertaa.

1649:  Wald painaa suomen kieliopin Linguae fennicae brevis institutio, joka on piispan Eskil Petraeus kirjoittama Pietari Brahen aloitteesta.

1650-luku:  Venäjällä alkaa varsinainen kaunokirjallisuus.

1650:  Tukholmassa ilmestyy Een lijten kockebook.

1651:  Englantilainen filosofi ja materialisti Thomas Hobbes (1588-1679) julkaisee pääteoksensa Leviathan, joka suututtaa katolista kirkkoa uskontokritiikin vuoksi.  Teos ilmestyy 1991 suomeksi.  Hobbes kirjoittaa: "Mielen kuvitteleman tai kertomuksista johdetun näkymättömän voiman pelko on yhteiskunnan sallimana uskontoa, yhteiskunnan kieltämänä taikauskoa".  Englannin vallankumousvuosia kosketteleva Behemoth ilmestyy 1682.  Hobbesin perusajatukset ovat silent leges inter arma - sodan keskellä lait vaikenevat ja bellum omnium contra omnes - kaikkien sota kaikkia vastaan.

1651:  Roomassa julkaistaan Stanislavov, Abagar, joka lienee bulgariankielinen.  Venetsiassa julkaistaan samoihin aikoihin Nikola Glikan Pyhän Dionisioksen elämä.  Kummastakaan ei ole säilynyt kappaletta.

1651:  Ranskalainen lähetyssaarnaaja Alexandre de Rhodes julkaisee vietnamin sanakirjan Dictionarium annamiticum.

1652:  Abraham Calovius julkaisee Lyypekissä tietosanakirjan Encyclopaedias disciplinarum realiarum ideae.

1653:  Ranskalainen jesuiitta Philippe Labbé julkaisee teoksen Nova bibliotheca librorum manuscriptorium.

1655:  Painetaan Museum Wormianum -luettelo.  Tanskalaisen lääkärin ja muinaistutkijan Ole Worm (-1654) keräämä arkeologinen ja kansatieteellinen kokoelma liitetään kuninkaan Frederik III Kunstkammeriin eli taidemuseoon.

1656-1809:  Suomessa omistetaan ja luetaan monenlaisia kirjoja.  Suomenkieliset kirjat ovat usein käännöksiä.  1600- ja 1700-luvuilla esiintyy vielä suhteellisen runsaasti käsinkirjoitettuja kirjoja.  1700-luvulla on tavallista, että kirjoja luetaan ääneen, jolloin monet henkilöt voivat samanaikaisesti päästä selville kirjojen sisällöstä.  Kirjoja lainaillaan henkilöltä toiselle.  Useat henkilöt tai perheet saattavat omistaa yhdessä jonkun kalliin kirjan.  On koottu 19 suomalaisen kaupungin perukirjoista kirjaluettelo teoksista, joita esiintyy vähintään kolme kertaa Suomessa.  Luettelossa on 1113 tekijää tai teosta.  Ne jakaantuvat aiheeltaan prosentuaalisesti seuraavasti: antiikin kirjallisuus 2,9; filosofia ja elämäntaito 6,2; maantiede 5,1; historia 10,2; lakitiede 5,6; keittokirjat 0,7; maatalous 5,2; lääketieteellinen kirjallisuus 5,3; sotataito ja merenkulku 2,9; musiikki 0,3; luonnontiede 4,8; aikakausjulkaisut 2,7; politiikka ja taloustiede 3,1; uskonnollinen kirjallisuus (myös hengellinen musiikki) 31,2; kaunokirjallisuus ja runous 5,3; kielenkäyttö 7,4 ja muuta sekalaista 1,1.

1657:  Englannissa ilmestyy A Catalogue of the Most Vendible Books in England.  Tätä seuraa useita saman tapaisia teoksia.

1657:  Pierre de la Vallé julkaisee Kölnissä teoksen Blaise Pascal (1623-62), Les Lettres Provinciales.

1658:  Englantilainen John Milton aloittaa runoelmansa Kadotettu paratiisi.  Se valmistuu 1663.

1658:  Michael Endter -kustantamo julkaisee pedagogin Jan A Komensky (Johann Amos Comenius) (1592-1670) teoksen Orbis sensualium pictus quadrilinguis - Näkyvä maailma kuvissa nelikielisenä.  Se on ensimmäinen kuvakirja, joka on tarkoitettu lasten kasvatukseen.  Oppikirjassa numeroidut virkkeet viittaavat kuvan numeroihin.  Toinen painos otetaan 1666, ja painoksia on kaikkiaan noin 250 monilla kielillä.

1661:  Lähetyssaarnaaja John Eliot kääntää Uudessa-Englannissa uuden testamentin algonkinien paikalliselle murteelle ja pari vuotta myöhemmin vanhan testamentin.  Raamatun painavat 1663 Samuel Green ja Marmaduke Johnson Cambridgessä.  Ennen Kolumbusta puhuttiin Meksikon pohjoispuolisessa Amerikassa yli 400 kieltä.  Parisataa kieltä elää vielä.  Parikymmentä kieltä on saanut kirjoitetun muodon, ja kymmenkunnalla on vielä käytännön merkitystä.

1663:  Moskovassa ilmestyy slaavilainen raamattu, joka perustuu pääosin Ostrogin raamattuun.

1663:  Guatemalassa painetaan ensimmäinen kirja.

1664:  Ruotsalainen Olof Verelius (1618-82) julkaisee Uppsalassa latinaksi ensimmäisen islantilaisen sagan tekstitoimituksen, joka on varustettu ruotsalaisella käännöksellä.  Tämä Gautrekssaga kertoo visigoottien kuninkaiden Gautrekur ja Hrolfur historian.

1665:  Smoolantilainen Ambernus Boderus julkaisee vihkosen Medicus carystius.  Kirja opastaa tavanomaisten sairauksien oireiden tunnistamiseen ja niiden parantamiseen yksinkertaisin menetelmin.

1666:  Molièren teoksia julkaistaan kaksiosaisena painoksena Les Oeuvres de Monsieur Molière.  Seitsenosainen painos julkaistaan 1674-75.  D Thierry, C Barbin ja P Trabouillet julkaisevat 1682 kootut teokset.

1666:  Johannes Gezelius vanhemman (-1690) aapiskatekismus ilmestyy: Yxi paras Lasten tawara on I ABC Kirja, II Katechismus, III Kysymyxet ja IV Raamatun erinomaiset opetus sanat. Turusa Prändätty Petar Hannuxen Pojalda wuona 1666.  Siitä otetaan parin sadan vuoden aikana yli sata uutta painosta, viimeinen 1914.  Se julkaistaan myös ruotsiksi Ett rätt barna-klenodium.

1667:  Englantilaisen kirjailijan John Milton (1608-74) teos Paradise Lost - Kadotettu paratiisi ilmestyy.  Se käsittää 12 runoa.

1668:  Claude Barbin julkaisee Pariisissa kuusi ensimmäistä kirjaa Jean de la Fontaine (1621-95), Fables choisies - Eläinsatuja.  Niitä julkaistaan tasaisin väliajoin 1693 asti.

1669:  Wolfgang Felsecker julkaisee Nürnbergissä kirjan Hans Jacob Christoffel von Grimmelshausen, Abentheurliche Simplicissimus, joka kuvaa 30-vuotista sotaa.  Teos julkaistaan salanimellä G. Schleifheim von Salsfort, ja painopaikka on keksitty Mompelgart, bey Johann Fillion.  Georg Müller painaa toisen painoksen Frankfurtissa.

1669:  Corneillen kootut teokset ilmestyvät kahdessa osassa.

1670:  Benedict de Spinozan Tractacus theologico-politicus ilmestyy tekijän nimettä.  Painopaikka on keksitty Apud Henricum Künrath; Hamburgi, oikeastaan Amsterdam.

1670:  Englantilainen Hannah Wooley julkaisee keittokirjan The Queen-like Closet; or Rich Cabinet.  Tämä on ensimmäinen naisen kirjoittama keittokirja.

1671:  Ranskalainen lääkäri PM de La Martinière julkaisee kertomuksen merimatkasta 1653 pitkin Pohjois-Euroopan rannikkoja.  Kirja sisältää piirroksia Ruijasta ja Siperiasta.

1672:  Turun piispa ja akatemian sijaiskansleri Johannes Gezelius vanhempi julkaisee teoksen Encyclopaedia synoptica ex optimis & accuratissimis philosophorum scriptis collecta.  Siinä on 1264 sivua.

1673:  Pariisissa julkaistaan teos Christian Huygens, Horologium oscillatorium, joka on heilurikellon kuvaus.

1673:  Saksalais-ruotsalaisen Uppsalan yliopiston professorin, historioitsijan ja ruotsalaisen kirjallisuuden isän Johannes Schefferus (1621-79) puupiirroksin kuvitettu teos Lapponia ilmestyy latinankielisenä.  Pohjoisen papit avustivat häntä 1671 lähtien.  Olaus Matinpoika Sirma - Susi (Olaus Lappo-Sirma, Olof Matthiae Sirma, Ovlla - Uula tai Oula Sirma, Vuolevi-herra) (1650-1719) opiskeli 1672 Uppsalassa papiksi ja esitti Schefferukselle kaksi keminsaamelaista lemmenlaulua Kulnasatzh, vaatimeni ja Morsiamen joiku.  Sirma valmistuu 1675 ja on ensimmäinen akateeminen Suomen saamelainen.  Lapponia käännetään 1674 englanniksi, 1675 saksaksi, 1678 ranskaksi, 1682 hollanniksi, 1956 ruotsiksi ja 1963 suomeksi Tuomo Itkosen kääntämänä.  Saksalainen valistuskirjailija Johann Gottfried von Herder sisällyttää 1778 joiut teokseensa Stimmen der Völker in Liedern - Kansojen ääniä lauluissa.  Frans Michael Franzén laatii 1810 versionsa Spring, min snälla ren - Juokse porosein.  Johan Ludvig Runeberg sepittää 1847 Herderin käännösten perusteella runonsa Til Rendjuret - Porolle ja Färden til den Älskade - Matka rakastetun luo.  Yhdysvaltalainen Hiawatha-eepoksen luoja Henry W Longfellow sepittää Sirman joikujen innoittamana runonsa My Lost Youth - Menetetty nuoruuteni.  Olli Vuorisen Franzén-suomennos Juokse porosein leviää kansan keskuuteen sävelenään vanha kansansävelmä.  Erkki Itkonen kääntää 1951-52 Sirman runot pohjoissaameksi.

1673:  Ruotsalainen lääkäri Elias Til-Landz julkaisee Suomen ensimmäisen kasvikirjan Catalogus plantarum, jossa hän esittelee Turun seudun kasvistoa.  Hän julkaisee 1673 laajennetun 536 kasvin laitoksen, jossa on kuvasto Icones sisältäen 125 kuvaa.

1674:  Lyonilaisen Louis Morérin kaksiosainen tietosanakirja Le Grand dictionnaire historique ilmestyy.  Se on ensimmäinen kansankielinen suuri tietosanakirja.  Sen 20. painos ilmestyy 1759 ja käsittää kymmenen osaa.

1677:  Hollannin juutalaisen filosofin Baruch Spinoza (1632-77), joka polveutuu portugalilaisista marranoista, teos Ethica ordine geometrico demonstrata - Etiikka julkaistaan postuumisti kokoelmassa Opera posthumana.  Spinoza kirjoitti etiikan 1674-75.

1677:  Ranskalainen näytelmäkirjailija Jacques Pradon (1632-98) kirjoittaa näytelmän Phèdre et Hippolyte ja kilpailijansa Jean Racine (1639-99) näytelmän Phèdre - Faidra.

1678:  Danzigissa julkaistaan kasvitieteilijän Jacob Breyn teos Exoticarum plantarum centuria prima.

1679:  Moskovan Ylimmäisen Palatsipainon ensimmäinen kirja, sloveenin- eli slaavinkielen aapinen ilmestyy.  Sen jälkeen ilmestyy vielä viisi kirjaa, joiden joukossa mahdollisesti Kätevä laskento eli kertomataulu.

1679-1702:  Rudbeckin Atland ilmestyy.

1679:  Jacob Redingerin kirja Neu-aufgesetzte Format-Büchlein ilmestyy.  Se sisältää ammattitietoa ja mustan taidon ylistystä.

1680:  Lotringeniläinen Franz de Mesgnien Meninski painaa Wienissä teoksen Linguarum orientalium turcicae, arabicae, persiae institutiones, jonka kirjakkeet ovat nürnbergiläisen Johann Lobingerin valimosta.  Painaja vietti muutaman vuoden Konstantinopolissa ennen painonsa perustamista 1661.  Hän painaa 1680-87 kolmiosaisen kirjan Thesaurus linguarum orientalium.

1680:  Frankfurtissa ilmestyy Neues Blumenbuch - Uusi kukkakirja.  Kolmiosaisen teoksen kuvittaja on Maria Sibylla Merian (1647-1717).  Kuvat on käsin väritetty.  Hänen miehensä nürnbergiläinen maalari, kuparipiirtäjä ja kustantaja Johann Andrea Graff julkaisi 1679 hänen teoksensa Der Raupen wunderbare Verwandlung und sonderbare Blumennahrung.  Merianin pääteos Insekten von Surinam ilmestyy 1705 Amsterdamissa. Siinä on 60 kuvataulua.

1680:  Pisassa ilmestyy matematiikan professorin Giovanni Alfonso di Borelli (1608-79) teos De motu animalium - Eläinten liikkeestä.  Hän soveltaa matematiikkaa biologiaan ja arvioi lihasten vipukoneiston voimia.

1681:  Erfurtilainen filologi Hiob Ludolf (1624-1704) julkaisee teoksen Historia Aethiopica Frankfurtissa.  Hän hallitsee kreikan, latinan, ranskan, italian, espanjan ja hollannin kielet sekä oppi seemiläisten kielten perusteet.  Etiopiankielen opettajaa hän ei löytänyt, mutta keräsi aineistoa etiopian sanakirjaan ja kielioppiin.  Ludolf julkaisee 1698 sanakirjan Lexicon Amharico-Latinum ja 1702 kieliopin Grammatica Aethiopica.  Teettämänsä etiopian kirjakkeet ja matriisit sekä etiopian kirjat hän testamenttaa Etiopian (Abessinia) kansalle.

1681:  Louis Bilaine painaa Pariisissa kirjan Jean Mabillon (1652-1707), De re diplomatica.  Kirja laskee perustan paleografian asiakirjatutkimukselle.  Se sisältää 58 vanhoista käsikirjoituksista ja diplomaattiasiakirjoista jäljennettyä kaiverruspiirrosta.  Toinen painos julkaistaan 1704-09.

1682:  Pariisissa ilmestyvät Molièren kootut teokset kahdeksassa osassa sisältäen postuumit teokset.  Kustantajat ovat D Thierry, C Barbin ja P Trabouillet.

1683:  Elias Til-Landzin kasvikirja ilmestyy.

1683:  Riiassa painetaan latviankielinen aapinen.

1684:  Bernardo de Villa-Diego painaa Madridissa teoksen Antonio de Solis, Historia de la Conquista de Nueva España -  Mexicon valloituksen historia.

1685:  Uusi testamentti ilmestyy latviaksi eli lätinkielellä.  Sen kääntäjä on saksalainen teologi Glück.

1685:  Biblia, Se on Coco Pyhä Ramattu Suomexi ilmestyy Suomessa painettuna Gezeliuksen kirjapainosta.  Sitä ilman waiwata taitan myötä pitä caikis Sotawaelluxisa.  Raamattu tehdään hallituksen määräyksestä sivukooltaan puolta pienemmäksi kuin 1642, jotta sotapapit voisivat sitä kuljettaa mukanaan.  Painaja on Johann Winter, joka aloitti 1683 työnsä.

1686:  Johann Georg Wilcken painaa uuden testamentin etelävironkielellä Fischerin kirjapainossa Riiassa.  Painos on 500 kappaletta.

1686-90: Pohjois-Amerikassa painetaan ensimmäinen aapinen New England Primer.  Siitä otetaan uusia painoksia, ja ensimmäinen tunnettu säilynyt kappale painetaan 1727 Bostonissa.  Aapista käytetään yleisesti siirtokuntien kouluissa.

1687:  Joseph Streater painaa kustantajalle Samuel Smith teoksen Isaac Newton (1642-1727), Philosophiae naturalis principia mathematica.  Maailmankaikkeuden käsityksen muuttaa Einstein.

1688:  Islannissa Skáholtissa julkaistaan teokset Islendingabók ja Landnámabók Islannin varhaishistoriasta.

1689:  Pariisissa Pierre Le Mercier painaa tekijän kustannuksella teoksen painaja Jean de la Caille, Histoire de l'imprimerie et de la librairie - Kirjapainon ja kirjaston historia.

1690:  John Locken (1632-1704) teos An Essay Concerning Human Understanding  ilmestyy.  Locke omaksui kantansa Robert Boylelta.

1690:  Englantilaisen liikemiehen Nicholas Barbon (1640-98) teos A Discourse of Trade ilmestyy.  Siinä hän korostaa työn ja tuotannon merkitystä.

1692:  Winter painaa Turussa heprean kieliopin Simon Paulinus, Grammatica hebraea.

1694:  Jan ja Kasper Luyken julkaisevat Amsterdamissa teoksen Het menselyk bedryf - Ihmisen ammatit, jossa on sata kuvaa erilaisista ammateista.

1694:  Ranskan akatemia julkaisee ensimmäisen ranskankielen sanakirjan Dictionnaire de l'Académie Francaise.  Painaja on Pierre le Petit.

1695:  Ensimmäinen suomalainen Homeros eli Iliaan ensimmäinen laulu kreikan- ja latinankielisenä painetaan Iliadis Homeri, liber primus, in usum studiosae juventutis cum versione Latinâ editus, Aboae, Impr. apud Johannem Wallium, Regiae Univ. Typogr. 1695.

1696:  Ruotsissa painetaan katkismus Delaware-intiaanien kielellä Ruotsin siirtokuntaa varten Virginiassa.

1696:  Itämeren ensimmäinen atlas painetaan Amsterdamissa.  Hollantilaiset ja Venäjän Pietari I painattavat kartasta kopioita.  Atlaksista ainakin kaksi väritetään vesivärein heti valmistuttuaan.  Toinen niistä on Göteborgin yliopiston kirjastossa ja toinen Tukholman Sota-arkistossa kruununprinssi Kaarlelle, sittemmin kuningas Kaarle XII, tekstatuin omistuksin.  Kartoituksen aloitti 1680-luvulla ruotsalainen meriupseeri Werner von Rosenfeldt apunaan Turun ja Porin läänin lääninmittari Peter Gedda.

1696:  Oxfordissa painetaan venäjän kielioppi Heinrich Wilhelm Ludolf (1655-1712), Grammatica Russica.

1695-97:  Pierre Baylen Dictionnaire historique et critique ilmestyy.  Siinä ja teoksessa Louis Morér, Grand dictionnaire historique tietosanakirja ja sanakirja lähestyvät toisiaan, sillä inhimillisten tietojärjestelmien ainekohtaisesta esillepanosta siirrytään aakkosjärjestykseen perustuvaan hakuteokseen.  Vanhemman mallin mukainen on suomalainen Pikku jättiläinen.

1695-97:  Ranskalaisen Pierre Baylen (1647-1706) teos Dictionnaire historique et critique painetaan Rotterdamissa.  Sen valistuksen aatteet ovat aakkosjärjestyksessä.  Kirkko tuomitsee kirjan ateistisena.

1696:  Viipurin lukion kirjapainossa painetaan Johannes Bunon historian oppikirja Universiae historiae cum sacrae tum profanae idea a condito mundo.

1697:  Ranskalainen Charles Perrault julkaisee ensimmäisen kokoelman eurooppalaisia satuja.

1698:  Raamattu ilmestyy latviaksi.

1698:  Gezeliukset seuraavat opetusolojen kehitystä.  Comeniuksen Orbis pictuksen innoittamana kirjapaino kaiverruttaa 150 puupiirrosta ja muokkaa teoksen latinakoulujen käyttöön.

1700 mennessä:  Moskovassa painettuja kirjoja on yli 500 nimekettä.  Niistä seitsemän tai aapiset mukaan lukien 15 on maallisia kirjoja.

1600-1700-lukujen vaihde:  Intiassa sulttaani Aurangzeb Alamgir (1658-1707) teettää islamin laista kokoelman Fatawi Alamgiri, jossa on myös oppineiden laintulkintoja.  Kirjasta tulee suosittu Intiassa ja muualla islamilaisessa maailmassa.

1700-luvun alku:  Venäjällä määrätään käännettäväksi teknillistä ja sotakirjallisuutta, sillä alkuperäistä ei pystytä vielä kirjoittamaan.

1700-luku:  Ruotsissa julkaistaan noin 25 000 nimekettä yhteispainokseltaan noin 12,5 miljoonaa eli viisi kirjaa henkeä kohti.  Luvussa ei ole lyhytaikaisia eli tilapäispainatteita, häälauluja ja -runoja eikä kertovia runoja.  Euroopassa julkaistaan noin kolme miljoonaa nimekettä yhteispainokseltaan noin 1500 miljoonaa eli seitsemän kirjaa henkeä kohti.

1700-luku:  Ruotsissa painajien kaupallinen toiminta kasvaa.  He alkavat täyttää julkaisujen loppuun tyhjiksi jääneet sivut omilla kirjanmyynti-ilmoituksillaan tai myyvät niistä mainostilaa kirjakauppiaille.  Ilmoituksessa on julkaisun nimi, hinta ja myyntipaikka osoitteineen.  Lehdistön määrän kasvaessa kirjanpainajat ryhtyvät mainostamaan uutuuksia sanoma- ja aikakauslehdissä.  Lehdissä kerrotaan kirjahuutokaupoista, ja ilmoitetaan kirjojen ennakkotilausten käynnistymisestä.  Kirjan alussa julkaistaan usein luettelo ennakkotilaajista.

1700-luvun alku:  Intiassa Tamil Nadussa italialainen jesuiitta Constantino Beschi kirjoittaa tamilin kirja- ja puhekielen kieliopit latinaksi.

1700:  Italialainen lääkäri Bernardino Rasmazzani (1633-1714) julkaisee ammattitaudeista kirjan De morbis artificum diatriba - Työläisten sairaudet.  Hän esittää teoksessaan, mitä vaaroja koituu melusta, pölyistä, haitallisista työasennoista tai näköaistia rasittavasta tarkkuustyöstä.

1700:  Italialainen oppinut Francesco Negri julkaisee matkastaan Pohjolaan 1663-64 kirjan, joka on koristettu Lapin kuvin.

1700-25:  Venäjällä lisätään kirjojen julkaisua ja painetaan 1312 venäjänkielistä julkaisua.  Näistä lähes 70 prosenttia on lakeja, virallisia tiedonantoja, uskonnollisia ja sota-asioiden julkaisuja.  Kalenterien ja Vedomosti-lehden lisäksi painetaan aapisia, kielioppeja, historiaa ja maantiedettä, tekniikkaa ja tiedettä, maallista filosofiaa sekä kolme kirjaa kaunokirjallisuutta.  Lakien, virallisten tiedonantojen, uskonnon ja sota-asioiden nimekkeiden julkaiseminen pienentyy 1725-55 noin 40 prosenttiin.  Kaikkiaan 928 nimekkeestä 553 on ladottu siviilikirjakkein.  Julkaistaan 1756-75 jo 2792 venäjänkielistä nimekettä.  Näistä kaunokirjallisuutta ja runoutta on jo 740 nimekettä.  Venäjäksi käännetään kirjoja ranskasta 402 kappaletta, saksasta 175, italiasta 54, latinasta 54, englannista 36 ja muista kielistä 44 kappaletta.  Venäjäksi 1776-1800 julkaistaan 7845 nimekettä.

1701:  Fjodor Polikarpovitsh Polikarpov-Orlov julkaise Moskovan painossa aapisen ja 1704 sanakirjan, jonka nimenä on Kolmen kielen leksikoni tahi slaavin, uuden kreikan sekä latinan kielten aarreaittojen sanonnat.  Ilmestyy 1718 käännös Geografija generalnaja - Yleinen maantiede Bernard Vareniuksen latinankielisestä teoksesta.  Polikarpovin johtamiskautena Moskovan painosta ilmestyy 1703 ensimmäinen venäjänkielinen tieteellis-tekninen kirja Arifmetika - Aritmetiikka, tekijänä Leonti Magnitski, sitten Tablitsy logarifmov - Logaritmien taulut 1703 sekä ensimmäinen venäjänkielinen tieteiden historia Kahdeksan kirjaa keksimistöistä 1720 ja Grammatika - Kielioppi 1721.  Polikarpov osallistuu ensimmäisen venäläisen aikakauslehden Vedomostin - Tiedonantoja julkaisemiseen.

1702:  Henrik Florinuksen Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut ilmestyy.

1702:  Englannissa julkaistaan aapinen A Little Book for Little Children.  Siitä otetaan Pohjois-Amerikassa uusia painoksia.

1702-04:  Oxfordin yliopiston paino julkaisee teoksen Clarendon, History of the Rebellion.

1704:  JF Gleditsch julkaisee teoksen Reale Staats-, Zeitungs- und Conversations-Lexicon, joka on historian ja maantieteen sanakirja.  Siitä julkaistaa 1828 jo 31. painos.

1704:  Englannissa julkaistaan ensimmäinen tekniikan sanakirja John Harris (1666-1719), Lexicon Technicum: or an Universal English Dictionary of Arts and Sciences, joka on kuvitettu ja aakkosellinen.  Toinen osa julkaistaan 1710.

1708:  Moskovan painosta ilmestyy Slaavilaisen maanmittauksen geometria.  Se on ensimmäinen uudella kirjasintyypillä ladottu kirja.  Tätä kirjasintyyppiä kutsutaan grazhdanski - siviiliaakkosiksi, koska niiden tarkoituksena on korvata aikaisemmin uskonnollisten kirjojen painamiseen käytetty kirjasintyyppi uudella, epäuskonnollisen kirjallisuuden painamiseen sopivalla kirjaimistolla.

1708:  Pariisissa julkaistaan teos Bernard de Montfaucon, Paleographia Graeca, joka on ensimmäinen kirja kreikan kirjainten ja kirjoituksen historiasta.

1712:  Tbilisissä painetaan Shota Rustavelin runoelma Vitjaz v tigrovoi shkure - Urho tiikerin taljassa.

1713-14:  Pietarin painossa valmistellaan ja painetaan historiallinen teos Kniga Marsova - Mars-jumalan kirja, joka kertoo Venäjän armeijan maineteoista Pohjan sodan aikana.

1713:  James Watsonin History of the Art of Printing ilmestyy Edinburghissa.  Kirja on ensimmäinen englanninkielinen alan teos, vaikka siitä suuri osa on käännöstä teoksesta Jean de la Caille, Histoire de l'imprimerie, Pariisi 1689.

1713:  Ruotsissa aletaan julkaista bibliografiaa Bibliotheca Historia Sveo-Gothica... Se valmistuu 1889.

1714:  Saksalaisen rehtorin Benjamin Hederich kirjallisuuden historia Notitia auctorum antiqua et media, ... ilmestyy Wittenbergissä Zimmermannin painamana.  Yli 1100-sivuisessa teoksessa esitellään 444 kirjailijaa tarunomaisesta Heenokista Nikolaus Cusanukseen 1450.  Vain latinaksi kirjoittaneet kirjailijat mainitaan, ei kansankielistä kirjallisuutta.

1715:  Uusi Testamentti ilmestyy pohjoisvironkielellä.  Sen painaa Johann Brendeken Tallinnassa.

1716:  Ranskalainen Danbenton julkaisee oppaan lammasfarmareille.

1716:  Manchu-keisari Kangxi määrää koottavaksi kiinan sanakirjan Kangxi Zidian - japaniksi Koki Jiten.  Siinä on noin 47 000 eri merkkiä.

1717:  Arkkitehti Colin Campbell julkaisee ensimmäisen osan teostaan Vitruvius Britannicus, or the British Architect.  Kolmas osa valmistuu 1725.  Teos aloittaa Englannissa kirjojen julkaisemisen ammatti-ihmisille.

1717:  Ranskalainen filosofi JP de Crousaz käsittelee teoksessaan Traite de Beau kauneuteen liittyviä kysymyksiä.

1719:  Daniel Defoen Robinson Crusoe ilmestyy.  Englannissa siitä otetaan kaksi varaspainosta.  Se käännetään 1720 ranskaksi, hollanniksi ja saksaksi.  Se tulee 1779 Saksan markkinoille kahten laitoksena: Heinrich Campen Robinson der Jüngere, Ein Lesebuch für Kinder ja Johann Carl Wezelin Robinson Krusoe.

1719:  Michael Maittaire (1668-1747) alkaa julkaista painetusta kirjallisuudesta 1664 saakka luetteloa Annales Typographici, joka valmistuu 1741.  Michael Denis julkaisee 1789 siihen liitteen.

1719:  Bostonissa ilmestyy laskennonkirja James Hodder, Hodder's Arithmetick: or that necessary Art made most easy.  Painaja on James Franklin, ja Benjamin lienee latonut kirjaa ollessaan oppilaana veljellään.

1720:  Irlantilainen Jonathan Swift (1667-1745) kirjoittaa romaanin Gulliver's Travels -  Gulliverin retket.  Benjamin Motte julkaisee sen 1726 Lontoossa: Travels into Several Remote Nations of the World by Lemuel Gulliver.  Swiftin nimeä ei yhdistetä kirjaan kunnes Dublinin painajien prinssi Faulkner julkaisee 1735 lopullisen tekstin.

1721:  Schwabe julkaisee Königsbergissä teoksen JT Jablonski, Allgemeines Lexikon der Künste und Wissenschaften.

1721:  Montesquieun yhteiskuntasatiiri Lettres Persanes - Persialaisia kirjeitä julkaistaan Hollannissa kuvitteellisella painopaikalla Cologne, chez Pierre Marteau.

1721:  E Bell ja muut kustantavat Lontoossa sanakirjan Nathan Bailey, An Universal Etymological English Dictionary.  Siitä julkaistaan 1802 jo 30. painos.

1721:  Saksalainen diplomaatti Christian Friedrich Weber kertoo suomalaisten sotataidoista ja yliluonnollisista kyvyistä kirjassaan Das veränderte Russland - Muuttunut Venäjä.

1722:  Lissabonissa julkaistaan koulukirja Manoel de Andrade de Figueiredo, Nova escola para aprender a ler, escrever e contar - Uusi koulu oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan.

1722:  Uppsalassa julkaistaan Johannes Olaus Alnander (1694-1737), Historiola artis typographicae in Svecia.

1723:  Insinööri Jacob Leupold alkaa julkaista yhdeksänosaista teostaan koneenrakennuksesta.  Se valmistuu 1739.  Teoksessa on runsaasti uusien koneiden suunnitelmia.

1724:  Ranskalainen Kanadassa lähetyssaarnaajana toimiva jesuiitta Joseph-Francois Lafitau julkaisee teoksen Moeurs des sauvages américains, comparées aux moeurs des premiers temps - Amerikan villien tavat verrattuina muinaisaikojen tapoihin.

1724:  Naantalin lähteen vedenjuontikokeilun 1723 jälkeen Turun akatemian professori Petrus Elfwing julkaisee lyhyen selostuksen Korta anmärkningar, öfwer Nådendahls Hälso-Bruns-Cuur.  Naantalin terveyslähde kukoistaa muutaman vuoden, mutta Kupittaan lähde nousee jälleen arvostettuun asemaan.

1725:  Ateistin ja materialistin Jean Meslier (1664-1733) kirjoitukset julkaistaan nimellä Le Testament de Jean Meslier ja Le bons sens - Terve järki.

1725:  Skotlantilainen filosofi Francis Hutcheson (1694-1746) kirjoittaa ensimmäisen kokonaisen kirjan taidefilosofiasta Inquiry Concerning Beauty, Harmony, Design.

1726:  Kiinassa valmistuu tietosanakirja Gujin tushu jicheng, jossa on 6000 nidettä.  Painatusta varten keisari Kangxi (Kang Hsi) valatti 250 000 kuparista irtokirjaketta, jotka painamisen jälkeen sulatetaan ja valetaan kuparirahoiksi.  Teoksessa on 10 000 hakusanaa.

1726:  Academia Española julkaisee ensimmäisen osan kuusiosaisesta sanakirjasta Diccionario de la lengua castellana.  Painaja on Fancisco del Hierro Madridissa.  Teos valmistuu 1739.

1727:  Mexico Cityssä julkaistaan teos Don Marcos José Salgado, Cursus Medicus Mexicanus.  Se on ensimmäinen  Amerikassa painettu fysiologian kirja.

1728:  Englantilainen tietosanakirja Ephraim Chambers, Cyclopedia, An Universal Dictionary of Arts and Sciences ilmestyy kaksiosaisena ja aakkosellisena.  Siitä tulee menestys, sillä tietosanakirja tarjoaa viitteitä eri lähteisiin.  Abraham Reesin täydentämä viisiosainen laitos ilmestyy 1786-88.

1730-66:  Andrei Ivanovitsh Bogdanov (1696-1766) on ensimmäinen venäläinen kirjallisuustieteilijä sekä kirjanpainannan historioitsija.  Yli kymmenen vuotta hän työskenteli pietarilaisissa kirjapainoissa ennen siirtymistään 1730 Akateemisen kirjaston työntekijäksi.  Hän julkaisee parikymmentä teosta historian ja kirjallisuustieteen alalta sekä hakuteoksia.

1731:  Skotlantilainen John Arbuthnot julkaisee ensimmäisen kirjan ruokavaliosta.

1732-51:  Kustantaja Johann Heinrich Zedler (1706-51) julkaisee Hallessa 64-osaisen tietosanakirjan Grosses vollständiges Universal-Lexicon aller Wissenschaften und Künste - Kaikkien tieteiden ja taiteiden suuri täydellinen yleistietosanakirja.  Teoksen suunniteltu laajuus on 12 osaa.  Neljä täydennysosaa seuraa 1751-54.  Zedler tekee lopulta konkurssin.  Kirjasta otetaan 1960-luvulla näköispainos.

1733:  Englannissa julkaistaan maanviljelyskirja Jethro Tull, Horse-hoeing Husbandry, joka merkitsee tieteellisen maanviljelyksen alkua Englannissa.  Tull keksi 1701 kylvökoneen.

1733:  Turussa ilmestyy teos BG Vhaël, Grammatica Fennica, Excud. Johan Kiämpe (Kämpe), Aboae.

1735:  Ruotsalainen Carl von Linné (Linnaeus) (1707-78) julkaisee teoksessaan Systema naturae regnum vegetabile kasvien luokituksen.  Linné esittää, että jokainen pääsee luonnon valtakuntaan, kun opettelee luonnon kielen, joka on jotain muuta kuin eurooppalaiset kielet.  On ensin opittava kirjaimet (partes), sitten tavut (termini) ja lopuksi korkeintaan sata sanaa.  Tämän jälkeen luontoa voi lukea kuin jotain muuta kirjaa.

1735:  Mary Fenner painaa Cambridgessä kirjan Richard Bentley, Eight Sermons preached at the Honourable Robert Boyle's Lectures 1692.

1736-96:  Kiinan keisari Qianlong tukee suuria julkaisuhankkeita kuten 36 000-osaista kirjasarjaa.  Se sisältää klassisia teoksia, historiaa ja filosofiaa.

1737:  Turun akatemian professori Herman Diedrich Spöring (1701-47) julkaisee ensimmäisenä Pohjoismaissa kirjasen isorokkoistutuksesta Inoculatio variolarum eller kort beskrifning om sättet at ympa koppor på menniskior.

1738:  Kuninkaallisen painajan John Baskett paino tuhoutuu tulipalossa Blackfriarsissa.

1739:  Raamattu ilmestyy viroksi Tallinnassa.  Painaja on Jacob Johann (Joan) Köhler (Köler).

1740:  Prosper Marchandin Histoire de l’origine et des prémiers progrès de l’imprimerie - Kirjapainon alkuperän ja alkukehityksen historia ilmestyy Haagissa.  Sen painaa Pierre Paupie.

1741:  Venäläinen luonnontieteilijä Mihail Lomonosov (1711-65) kirjoittaa suurvenäläistä patriotismia uhkuvan oodin Lappeenrannan taistelun kunniaksi.

1741:  Johann David Köhler julkaisee Leipzigissa teoksensa Hochverdiente und aus bewährten Urkunden wohlbeglaubte Ehrenrettung Johann Guttenbergs.  Teoksessa julkaistaan kaikki siihen asti tunnetut kirjapainotaidon keksijää koskevat asiakirjat.

1741:  Haarlemissa ilmestyy teos Juan Cristiano Seiz, Annus tertius saecularis inventae Artis Typographicae.

1744-89:  Buffonin Histoire naturelle painetaan kirjapainossa Imprimerie royale.  Sen ensi osassa 1749 on maailmankartan puolikas, jossa Ruotsista ainoat nimet ovat Lula (Luulaja), Torneo ja Salo (Saloinen Pohjois-Pohjanmaalta).  Ei Tukholmaa eikä Kööpenhaminaa ei mainita.

1744:  John Newbery julkaisee ensimmäisen englantilaisen lastenkirjan A Little Pretty Pocket Book, jota mainostetaan lehdessä Morning Post.

1746:  Ranskalainen filosofi Charles Batteux (1713-80) kirjoittaa kirjan Les beux arts réduits à un meme principe ja Kursus über die Schöngeistigkeit.

1747:  Olof von Dalinin historiateos Svea Rikes Historia alkaa ilmestyä.  Se ladotaan antiikvalla.

1748:  Mihail Lomonosov kirjoittaa retoriikasta teoksen.

1748:  Skotlantilainen filosofi David Hume (1711-76) kirjoittaa filosofisen tutkielman An Enquiry Concerning Human Understanding - Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä 1938 Eino Kailan suomentamana.

1748:  Kööpenhaminalainen Andreas Hartvig Godiche julkaisee kirjan Laurids de Thurah, Hafnia hodierna, jossa on 110 kuparipiirrosta ja teksti tanskaksi, ranskaksi ja saksaksi.  Paino julkaisee 1758 kirjan Auserlesne Schnecken, Muschelen und andere Schaalthiere, jonka kuvien kaivertaja on saksalainen Franz Michel Regenfuss.  Vain ensimmäinen osa ilmestyy saksan- ja ranskankielisin tekstein.

1748-59:  Englannissa julkaistaan Plantae et Papiliones Rariores.  Kuvittaja on heidelbergiläinen taiteilija Georg Dionysius Ehret (1708-70), joka asuu 1736 lähtien Englannissa.

1749:  Pariisissa julkaistaan kolme osaa teosta Georges Louis Le Clerc (1707-88), Histoire naturelle...  Osa 44 julkaistaan 1804.

1750:  Kirja Henry Fielding, Tom Jones ilmestyy kuudessa osassa.  Kustantaja on Andrew Millar.

1750-58:  Saksalainen filosofi Alexander Baumgarten (1714-62) kirjoittaa teoksen Aesthetica - Estetiikka.  Sana tulee kreikasta aisthesis, joka tarkoittaa aistien avulla tapahtuvaa havaitsemista.

1751-80:  Ranskalaiset Denis Diderot (1713-84) ja  Jean le Ronde d’Alembert lähtevät Francis Baconin jalanjäljille ja julkaisevat Pariisissa 35-niteisen tietosanakirjansa Encyclopédie ou Dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métiers, par une société de gens de lettres - Ensyklopedia eli tieteiden, taiteiden ja ammattien selityskirja.  Diderot ja Voltaire kirjoittavat melkein kaikista aiheista.  d’Alembert keskittyy filosofiaan ja matematiikkaan, ja Montesquieu politiikkaan.  Rousseau avustaa musiikin alalta, Holbach valistaa luonnontieteellisesti sekä Turgot ja Quesnay esittelevät taloudellisia ja yhteiskunnallisia asioita.  Avustajia ovat Marmontel, Helvétius, Condillac ja muita.  Ensyklopedistit ovat vallankumouksellisen porvariston ideologeja.  Heillä on ratkaiseva osuus porvarillisen vallankumouksen aatteellisessa valmistelussa.  Alussa olevasta tieteiden järjestelmän kaaviosta Table analytique on jumala jätetty pois.  Tekstiosa käsittää 21 nidettä ja kaksi hakemistonidettä ja kuvaosa 12 nidettä, jotka sisältävät 2883 kuparipiirrosta.  Tietosanakirjassa on 20,8 miljoonaa sanaa, 18 000 sivua tekstiä ja 72 000 artikkelia, joiden laatijoita on 140 kirjoittajaa.  Yhden sarjan painotyö työllistää 1777-80 sata painokonetta parissakymmenessä kirjapainossa.  Yksi tekstiosa vaatii viiden latojan viiden kuukauden työn, 20 painajaa ja miljoona arkkia paperia.  Painoväri on kahden pariisilaisen yrityksen monopoli.  Ne eivät kykene toimittamaan väriä riittävästi, sen hinta nousee ja laatu laskee.  Tietosanakirjaa kustantaa neljä pariisilaista kirjakauppiasta: Antoine-Claude Briasson (1700-75), Michel-Antoine David (-1769), André-Francois Le Breton (1708-79) ja Laurent Durand (1712-63).  He saivat 1746 kuninkaalta erioikeuden julkaista tietosanakirja.  Teos ei olisi valmistunut ilman 1700-luvun rikkainta ranskalaista kuninkaan ja kuninkaallisen tiedeakatemian kirjanpainajaa ja kirjakauppiasta Charles-Joseph Panckoucke (1736-98), joka ostaa Encyclopédien kustannusoikeudet ja käynnistää kolmatta sataa osaisen teoksen Encyclopédie methodique.  Se saattaa kustantajan taloudellisesti ahtaalle.  Paavi Clemens XIII tuomitsee 1759 teoksen.  Viisi varaspainosta 1777-82 mukaanlukien kirjasarja leviää 24 900 kappaleena Eurooppaan.

1752:  Tohtori Christian Tobias Ephrain Reinhard julkaisee teoksensa Untersuchung der Frage: Ob unsere ersten Uraltern, Adam und Eve, einen Nabel gehabt - Kysymyksen tutkimus: onko ensimmäisillä esivanhemmillamme, Aatamilla ja Eevalla, ollut napa.  Hän päätyy sileiden vatsojen kannalle, kuten Sir Thomas Browne 1646.

1752-54:  Tanskalainen sanomalehtimies ja Kööpenhaminan yliopiston kansleri Erik Pontoppidan (1698-1764) julkaisee teoksen Det förste Forsög paa Norges naturlige Historie.  Se ilmestyy pian englanniksi.  Kuvituksessa on Norjan luontoa ja eläimistöä.  Pontoppidan julkaisee 1763-64 kaksi ensimmäistä osaa Tanskan historiallistopografista kuvausta Den danske Atlas, joka on seitsenosainen ja ilmestyy 1763-81.

1753:  Ruotsin Boktryckerie-Societetens Catalogue tietää, että Lundissa on painettu ensimmäinen lastenkirja Rambachin Barna-Bok.  Se on Carl Gustaf Berlingin kirjojen joukossa.  Kirjaa ei ole tiettävästi säilynyt yhtään kappaletta, ja painovuosi on tuntematon.

1753-61:  Suomalainen professori Pehr Kalm (1716-79) julkaisee Pohjois-Amerikan matkaltaan kirjan En Resa till Norra Amerika.  Se käännetään heti saksaksi, sitten hollanniksi ja ranskaksi sekä 1770 englanniksi.  Kalm kirjoitti 1750 jutun Benjamin Franklinin lehteen Pennsylvania Gazette.  Artikkeli julkaistiin 1751 Gentlemen's Magazinessa ja Virginia Gazettessa.  Luonnontieteilijä John Bartram lainaa selvityksen Amerikan kuvaukseensa.  Kalmin käsikirjoitus tuhoutuu 1827 Turun palossa.

1755:  Moskovan yliopiston kirjapaino saa senaatilta luvan julkaista kirjoja.  Kirjapainossa on 1760 jo 11 painokonetta ja 78 työntekijää.  Se painaa lähes 40 kirjaa vuodessa.

1755:  Pietarissa julkaistaan ensimmäinen venäjäksi kirjoitettu venäjän kielioppi Mihail Lomonosov, Rossijskaja grammatika.  Aikaisemmin ilmestyi vain kirkkoslaavin kielioppeja.

1755:  Ranskalainen filosofi Etienne-Gabriel Morelly (1717-) kirjoittaa teoksen Code de la Nature - Luonnonlaki.

1755:  Samuel Johnson (1709-84) julkaisee suuren englanninkielen sanakirjan Dictionary of the English Language.

1755:  Saksalainen tähtitieteilijä Tobias Mayer (1723-62) apunaan Pietarin tiedeakatemian matemaatikko Leonhard Euler (1707-83) julkaisee taulukkonsa Kuun liikkeistä ja jättää palkintohakemuksensa Pituusastetoimikunnalle.  Sen perusti 1714 Englannin kuningatar Anna.  Mayerin leski saa 1765 miehensä ansioista 3000 puntaa ja Euler 500.

1755:  Pariisissa Durand ja Desaint & Saillant kustantavat ja painajakirjakauppias Charles-Antoine Jombert painaa teoksen Jean La Fontaine, Fables choisies.  Neljäs osa valmistuu 1759.  Charles-Nicolas Cochin piirtää uudestaan ja kaivertaa muiden kanssa taiteilija Oudryn kuvat.

1755:  Ruotsissa ilmestyy keittokirjailija Cajsa (Anna Christina) Warg Hielpreda I Hushållningen För unga Fruentimmer, josta vielä 1946 ilmestyy uusi painos.  Saksannos painetaan 1772 Greifswaldissa.  Tallinnassa se painetaan korppoolaisen  kirkkoherran John Lithander (1742-) kääntämänä Köki ja kokka ramat, mis Rotsi kelest Eestima-kele üllespandud on.

1755:  Collegium Medicum julkaisee odottaville ja synnyttäneille äideille kirjasen Pienden Lasten Tarpellinen Holhomus ja Perääncatzomus, nijn cuin caickein Christillisten Wanhembain welwollisuus.

1756:  Voltairen Lyhyen maailmanhistorian ensimmäinen laitos ilmestyy nimellä Essai sur les moeurs et l’esprit des nations - Tutkielma kansojen tavoista ja hengestä.

1756:  Leopold Mozaert (1719-87), Wolfgang Amadeuksen isä, julkaisee viulukoulun Versuch einer gründlichen Violinschule.

1756:  Tohtorin Albrecht von Haller Elementa physiologiae corporis humani ilmestyy Lausannessa.  Kahdeksas osa ilmestyy 1766.

1758:  Sveitsiläinen lakimies Emmerich Vattel (1714-67) kirjoittaa teoksen Le Droit des gens - Kansojen laki.

1759:  Francois Marie Arouet de Voltairen Candide, ou l'optimisme ilmestyy.

1759:  Louis-Antoine de Caraccioli julkaisee vihreällä värillä painetun Le Livre à la Mode ja 1760 punaisella värillä painetun Le Livre à la Mode, Nouvelle Edition.  Hän julkaisi 1757 teoksen Le Livre des Quatre Couleurs painettuna luvuittain keltaisella, vihreällä, magentalla ja oranssilla värillä.

1759:  Ensimmäinen suomeksi painettu lakikirja Ruotzin Waldacunnan Laki ilmestyy Turussa Merckellin painamana.  Kirjassa käytetään lyhenteitä, kuten nähdään sisällysluettelossa.  Registerissä tämän Laki=kirjan ylitze käytetään lyhennyksiä eli bokstawit merkitsewät Caaren: niincuiu (pitänee olla niincuin) N.C. Naimisen Caaren.  Pah.C. Pahategon Caaren.  Ensimmäinen numerus merkitze Lugun, ja se toinen §.  Latinankieliset sanat on painettu antiikvalla kuten advocati.  Säädökset valmistellaan ruotsiksi ja käännetään suomeksi 1900-luvulle saakka.  Vuodesta 1906 suomi alkaa saada asemaa lakien valmistelukielenä.

1759:  Turun akatemian ensimmäinen suomalainen lääketieteen professori Johan Haartman julkaisee lääkärikirjan Om de mäst gångbara sjukdomars igenkännande och motande, josta otetaan 1765 toinen painos.

1760:  JD Schöpflin julkaisee kirjan Vincidiae Typographica, jossa on painettu asiakirjat Gutenbergin ja kumppaneiden oikeudenkäynnistä 1439 Strassburgissa.  Alkuperäiset asiakirjat häviävät, kun preussilaiset pommittavat 1870 Strassburgia.

1760:  Venäjän da Vinci Mihail Lomonosov (1711-65) kirjoittaa lyhyen venäläisen hallitsijakronikan Kratkoi rossijskoi letopisets c rodosloviem.  Hän kehittää myös venäjän kieltä ja kirjoitusta.

1760:  Norjalaissyntyinen filosofi Jens Kraft (-1765) julkaisee yleisetnologisen teoksen Kort Fortaelning af de Vilde Folks fornemmeste Indretninger, Skikke og Meninger - Lyhyt kertomus luonnonkansain tärkeimmistä yhteiskunnallisista laitoksista, tavoista ja käsityksistä.  Teos käännetään saksaksi 1766, mutta sillä ei näytä olevan paljon vaikutusta.

1762:  Ranskalaisen filosofin ja kirjailijan Jean-Jacques Rousseau (1712-78) Du Contrat Social - Yhteiskuntasopimus 1918, jossa väitetään ihmisten olleen alkujaan vapaita, ja  Emile ilmestyvät Amsterdamissa.  Painaja on Marc Michel Rey.  Rousseau on ammatiltaan alkujaan kaivertaja eli puupiirtäjä ja toimi Pariisissa sanomalehtimiehenä.

1763:  Suomalainen Christfri(e)d Ganander (1742-90) alkaa luultavasti Porthanin apulaisena kerätä sanakirjaa.  Hän kerää yli 20 vuoden aikana noin 30 000 hakusanaa, 5000 runosäettä ja 2000 sananlaskua.  Ganander lähettää 1787 sanakirjan Porthanin tarkastettavaksi, mutta tarkistus ei valmistu.  Käsikirjoitus pelastuu Turun palosta, koska se on lainassa suomen sanakirjaa laativalla Kustaa Renvallilla.  Ganander julkaisee 1783 Suomalaiset Arwotuxet Wastausten kanssa.  Hänen pääteoksensa on 1785 valmistunut Mythologia Fennica, joka painetaan 1789 tekijänsä kustantamana.

1764:  Saksalainen Johann Winckelmann (1717-1868) kirjoittaa teoksen Geschichte der Kunst des Altertums.

1764:  Konsistorinamanuenssi Mathias Calonius puolustaa Turun akatemiassa ensimmäistä osaa väitöskirjastaan De nova facie orbis europaei circa saeculum reformationis exorta - Eurooppalaisen maailman uudesta ulkonäöstä uskonpuhdistuksen aikaan.  Calonius lainaa esityksensä motoksi Baconin teoksesta Cogitata et visa de interpretatione naturae ne kolme mekaanista keksintöä, jotka perusteellisimmin ovat mullistaneet ihmisten maailman:  kirjapainotaito in Re litteraria eli henkisen kulttuurin alalla, ruuti sodankäynnissä ja kompassineula merenkulussa.  Ensimmäisen osan kohteita kirjapainotaidon lisäksi ovat maalaustaide, puupiirros ja vaskipiirros.  Toisessa osassa 1765 hän käsittelee paperin keksimistä sekä koulujen ja yliopistojen syntyä.  Kolmas osa 1777 jää viimeiseksi.  Siinä Calonius kuvailee näiden apuneuvojen filologisissa ja historiallisissa tieteissä aiheuttamaa mullistusta ja kukoistusta.  Hänen mielestään taikausko ja skolastikkojen barbaria johtuvat suurelta osin siitä, että kirjoja oli vaikea saada, että niitä oli vähän ja ne olivat kalliita.

1765:  Saksassa julkaistaan 1517 kirjanimekettä.  Uusien nimekkeiden määrä 1770 on 1800 ja 1790 peräti 3500.

1765:  Turussa ilmestyy toisena uudistettuna painoksena Johan Haartmanin lääkärikirja Tydelig underrättelse, om de mäst gångbara sjukdomars kännande och motande, genom lätta och enfalliga hus-medel.  Tekijä 1774 lahjoittaa 1200 kirjaa jaettavaksi tuomiokapitulien välityksellä valtakunnan kaikille kirkoille.

1766:  Christian Felix Weisse julkaisee lasten laulukirjan Liedern für Kinder.

1767:  Venäjän Tiedeakatemia julkaisee Diderotin Tietosanakirjan valituista artikkeleista kolmiosaisen käännöksen venäjäksi.

1768:  Vasilij Tatishtshevin (1686-1750) Venäjän historiaa käsittelevä suurteos ilmestyy.  Hänellä oli tilaisuus käyttää asiakirjoja, jotka hävisivät Moskovan tulipalossa 1812.

1768-71:  Encyclopaedia Britannica; or, A Dictionary of Arts and Sciences, compiled upon a New Plan… By a Society of Gentlemen in Scotland ilmestyy Edinburghissa ensi kerran sataosaisena laitoksena.  Edinburghilaiset painaja Colin Macfarquhar ja kaivertaja Andrew Bell ideoivat tietosanakirjan.  Muinaistutkija William Smellie suunnittelee julkaisemisen ja kirjoittaa suuren osan.

1768:  Englantilainen Thomas Chatterton (1752-70) julkaisee ensimmäisen runoväärennöksensä Felix Farley’s Bristol Journalissa.  Tekijä on keksitty Bristolissa 1400-luvulla elänyt antikvaari Sir Thomas Rowley, joka käyttää keksittyä vanhaa kieltä apuna Speghtin sanakirja Chaucerin kielestä.  Chatterton kirjoittaa 1769 harrastelijahistorioitsijalle Horace Walpole (1717-97) kirjeen Rowleyn väitetyistä muistiinpanoista.  Walpolen asiantuntijat päättelevät ne väärennöksiksi, ja hän neuvoo Chattertonia lopettamaan väärennökset ja palaamaan äitinsä luokse.  Chatterton muuttaa 1770 Lontooseen ja kirjoittaa siellä runoja, satiireja, häväistyskirjoituksia ja artikkeleita, joita monet lehdet julkaisevat.  Hän sekoittaa arsenikkia lasilliseen vettä, nauttii sen ja kuolee.  Alfred de Vigny kirjoittaa hänestä näytelmän, joka laukaisee itsemurha-aallon.  Chattertonin Rowley-runot ilmestyvät painosta 1777.  Kolmannessa painoksessa 1778 on toimittaja T Thyrwittin lisäys, että nämä väärennökset ovat Chattertonin työtä.  Monet pitävät lähes vuosisadan Rowley-runoja aitoina.  Chattertonin koottujen teosten toimittaja W-W Skeat osoittaa 1871, että runojen kieltä on mahdoton pitää keskiaikaisena.

1770:  Paul Henri Holbachin (1723-89) kirja La Système de la Nature - Luonnon järjestelmä sisältää negatiivisen ateismin perusteet.

1770:  Venäjällä aletaan kerätä ja julkaista venäläistä folklorea.

1771:  Ranskalaisen Louis-Sébastien Mercierin utopia tai tarkasti uchronia L’An 2440 - vuosi 2440 ilmestyy.  Hän kertoo käynnistään kuninkaan kirjastossa, jossa suurten salien sijaan on yksi pieni huone muutamine kirjoineen.  Kirjastonhoitaja selittää, että kaikki säädyttömät, hyödyttömät ja vaaralliset kirjat on poltettu, ja 2400-luvun valistuneet miehet säilyttivät vain olennaiset teokset.

1772:  Johann Gottfried Herder julkaisee Berliinissä teoksensa Abhandlung über den Ursprung der Sprache, joka aloittaa kielen tieteellisen tutkimisen.

1772:  Kazanissa ilmestyy ensimmäinen ladottu kirja turkinsukuisella kielellä tataariksi.

1773:  Pietari Suuren historia julkaistaan.  Sen tekijäksi mainitaan arkkipiispa Feofan Prokopovitsh (1681-1736).  Kertoessaan venäläisten joukkojen saapumisesta Nevan suulle 1702 tekijä mainitsee, että metsissä oli alkuasukkaita, yksinkertaista ja raakaa kansaa, jota tavallisesti sanotaan tshuhnoiksi... (suomalainen (inkerikko)).

1773:  Runoilija, Saksin-Weimarin suurherttuakunnan salaneuvos ja ministeri Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832) ja Johann Friedrich Merck julkaisevat näytelmän Götz von Berlichingen.  Goethe hankkii paperin ja Merck maksaa darmstadtilaiselle painajalle Johann Wittich.

1773-1858:  Johann Georg Krünitz kustantaa 242-osaisen teoksen Oekonomische Encyklopädie oder allgemeines System der Staats-, Stadt-, Haus- und Landwirtschaft.  Siinä on tiukka aakkosjärjestys.  Olutta käsittelevä artikkeli on 287 sivua pitkä.

1774:  Goethen Die Leiden des jungen Werthers - Nuoren Wertherin kärsimykset ilmestyy Leipzigissa.  Se aiheuttaa suuttumusta, koska teoksessa ei tuomita itsemurhaa.  Romaanilla pitäisi olla opettavainen tarkoitus perinteisen käsityksen mukaan.  Kahdessa vuodessa Saksassa julkaistaan 16 painosta.  Kirja käännetään melkein kaikille Euroopan kielille.  Goethe on eniten kuvattuja kirjailijoita maailmassa.  Hänestä on tehty grafiikan kuvien ja litografioiden lisäksi liitu-, lyijykynä- ja tussipiirustuksia, öljy- ja vesivärimaalauksia, veistoksia, reliefejä ja kasvonaamioita.

1774:  Edward Long kirjoittaa teoksessaan The History of Jamaica, Lontoo, että mustat ovat alemmalla tasolla kuin eläimet.

1775-78:  Sveitsiläinen pappi Johann Kaspar Lavater (1741-1801) julkaisee teoksensa Physiognomische Fragmente zur Beförderung der Menschenkenntniss und Menschenliebe, Leipzig ja Winterthur, jossa hän nostaa esiin Aristoteleen ajatuksia.  Fysionomian mukaan ihmisen ulkonäkö ja kasvojen muodot kuvastavat ihmisen luonteenpiirteitä ja henkisiä ominaisuuksia.  Lavater uskoo, että kauniit ovat hyviä.

1776:  Englantilainen Thomas (Tom) Paine (1737-1809) julkaisee Pohjois-Amerikassa pamfletin Common Sense - Terve järki.  Siitä otetaan 25 painosta yhteensä 150 000 kappaletta.  Merkittävä määrä teoksen ajatuksia kirjataan itsenäisyysjulistukseen.

1776:  W Strahan & T Cadell julkaisevat Lontoossa teoksen Adam Smith, The Wealth of Nations.

1776-85:  Francesco Modena julkaisee Vicenzassa neliosaisen teoksen Andrea Palladion töistä.

1777:  W Eyres julkaisee Warringtonissa kirjan John Howard, The State of the Prisons in England and Wales, joka pyrkii parantamaan vankilaoloja.  Tekijä kuolee 1790 vankilassa kuumeeseen.  Kirjasta otetaan monta painosta.

1777:  Vaasassa ilmestyy Caxi Neljätttä Kymmendä Satua, Suomalaisijn Runohin Käätty Wuonna 1775, WASASA, 1777. Pränd Georg Wilhelm Londicerildä.

1778:  Fysiikan professori Georg Christoph Lichtenberg (1742-99) julkaisee kirjoituksen Über Physionomik.  Lavater kysyy, olisiko Newtonin sielu voinut asettua neekerin päähän?  Lichtenberg vastaa, miksei?

1778:  Tosi isänmaanystävä kirjoittaa St Petersburger Journalissa romaaneja lukevista naisista: "Lukeminen on tauti, jota he potevat, ja romaanit ovat matkaansaattaneet enemmän rauhattomuutta heidän sydämiinsä ja koteihinsa kuin Johanneksen ilmestyskirja haaveilijan mieleen.  Mies, jolla ei ole varaa pitää keittäjätärtä, ei enää voi saada lämmintä ruokapalaa pöydälleen romaanien luvun päästyä vauhtiin."

1780:  Saksalainen filosofi Johann Gottfried von Herder (1744-1803) kirjoittaa teoksen Vom Einfluss der Regierung auf die Wissenschaften und der Wissenschaften auf die Regierung - Hallituksen vaikutuksesta tieteeseen ja tieteen vaikutuksesta hallitukseen.

1780-83:  Englantilainen William Tooke (1744-1820) julkaisee neliosaisen teoksen Russia: or a compleat historical account of the nations which compose that empire.  Siinä on 201 sivua suomenheimoisista kansoista, mutta tiedot ovat tutkimusmatkailijan Johann Gottlieb Georgi (-1802) teoksesta Beschreibung aller Nationen des Russischen Reiches.

1780:  Espanjan tunnetuin kirjanpainaja Joaquin Ibarra (1725-85) julkaisee painoksen Don Quijotesta.

1781:  Johann Cristoph Friedrich Schillerin (1759-1805) Die Räuber - Rosvot ilmestyy hänen omalla kustannuksellaan ilman tekijän tai kustantajan nimeä.  Kirjan 800 kappaleen painos on myynnissä kirjakauppiaalla J Benedikt Metzler Stuttgartissa.  Metzler julkaisee 1798 runoilijan valitut teokset.

1781:  Viroksi ilmestyy keittokirja Köki ja Kokka Ramat, mis Rootsi Kelest Eesti-ma Kele üllespandud on, joka on käännetty ruotsista.  Kääntäjä on noarootsilainen pappi, joka ei löydä aina vironkielistä vastinetta.  Siksi vironkieleen on tullut alan lainasanoja ruotsista esimerkiksi sink - kinkku (ruotsiksi skinka).

1781:  Guillaume-Thomas Raynal julkaisee Sveitsissä teoksen Histoire philosophique et politique des établissements et du commerce des Européens dans les deux Indes - Eurooppalaisten molempiin Intioihin asettumisen ja Intian kaupan filosofinen ja poliittinen historia.  Se kielletään Ranskassa.

1781:  Heinrich Pestalozzi (1746-1827) kirjoittaa teoksensa Lienhard und Gertrud ja 1801 Wie Gertrud ihre Kinder lehrt.

1781:  Göttingenissä ilmestyy koulukirja Georg Christian Raff, Naturgeschichte für Kinder zum Gebrauch in Stadt- und Landschulen.

1781:  Charles-Joseph Panckoucke alkaa julkaista 192-osaista tietosanakirjaa Encyclopédie Méthodique korvaamaan Diderotin kirja.  Sitä painetaan puoli vuosisataa, mutta sitä ei saada valmiiksi.  Kuvia on 6439 kappaletta.

1782:  Ilmestyy ensimmäinen painos Pierre-Ambroise-Francois Choderlos de Laclos, Les liaisons dangereuses - Vaarallisia suhteita.

1782:  Ranskalaissyntyinen kirjailija Michel Guillaume Jean de Crévecoeur eli New Yorkissa John Hector St John (1735-1813) julkaisee Lontoossa teoksen Letters from an American Farmer.

1783:  Gabriele de Sancha painaa Madridissa teoksen Solis, Historia de la Conquista de Mexico.  Siinä on kaivertajien Vergaz ja José Xímeno 24 kuvaa.

1783:  Yhdysvalloissa Noah Webster julkaisee oikeinkirjoituskirjan American Spelling Book.

1783:  Kirjanpainaja Georg Wilhelm Londicer julkaisee Rantsilan kappalaisen Christfrid Ganander (1742-90) vihkosen Aenigmata Fennica.  Suomalaiset arwotukset/ wastausten kansa.

1784-94 ja 1806-22:  Venäjän akatemia toimittaa sanakirjan, joka julkaistaan kuutena osana.

1784:  Lääkäri James Ramsay käsittelee teoksessaan An Essay on the Treatment and Conversion of African Slaves in the British Sugar Colonies, Lontoo, englantilaisten rasistien väittämiä.

1785:  Ranskalainen Etienne-Louis Boullée (1728-99) kirjoittaa Pariisissa teoksen Deuxième projet pour la Bibliothèque du Roi.  Hän suunnittelee kuninkaan kirjaston jälleenrakentamista.  Kirjaston koko olisi 100x30 metriä, ja pitkillä seinillä olisi kirjahyllyjä neljässä kerroksessa.  Lukusali olisi Euroopan suurin.

1785:  Ranskalaisen kirjailijan Donatien Alphonse Francois de Sade (1740-1814) teos Sodoman 120 päivää kuvaa "täydellistä maailmaa" totalitaarisessa yhteiskunnassa.

1786:  John Wilson painaa Kilmarnockissa 600 kirjaa Robert Burnsin runoja skottimurteella.

1786:  Vaasalainen kirjanpainaja Georg Wilhelm Londicer painaa suomenkielisen terveysoppaan Konsti Elää kauwwan eli Tarpeellisia ja hyödyllisiä neuwoja ja Oijennus-nuoria Terweyden warjelemisexi ja saada elää isohon ikähän.

1787:  Berliiniläinen kirjakauppias Friedrich Nicolai julkaisee teoksestaan Allgemeine Deutsche Bibliothek tarkistetun ja muokatun painoksen Verzeichnis einer Handbibliothek ...  Tämän varastoluettelon 291 sivulla on mainittu 5072 kirjaa.

1787:  Katariina Suuri käynnistää Keisarillisen venäjänkielen sanakirjan laatimisen.  Siinä on 285 sanaa 200 kielellä.

1787:  Pedagogi Rudolf Zacharias Becker kirjoittaa kirjan Noth- und Hilfsbüchlein für Bauersleute, jonka Georg Joachim Göschen kustantaa.  Siitä tulee menestys: 1811 mennessä kirjaa painetaan yli miljoona kappaletta.

1788:  Giambattista Bodonin Manuale tipograficon ensimmäinen laitos ilmestyy Parmassa.

1788:  Ilmestyy ensimmäinen suomenkielinen kansalle tarkoitettu lääkintäopas Christfrid Gananderin useista lääkärikirjoista kokoama  Maan-miehen Huone- ja Koti-Aptheeki eli tieto ja neuwwo tarpeellisimmistä Lääkityxistä, joita osittain kotona saatta itte tehdä, eli Aptheekeistä toimittaa.  Usiammasta Lääkityskirjasta uloswedetyt ja Suomexi kirjoitetut Christfrid Gananderilda.  Philos. Magist. Wuonna 1785.  Wasasa, 1788.  Pränd. Georg Wilhelm Londicerildä. 

Hän pyrkii 1789 teoksessaan Mythologia Fennica tieteellisen tiedon kokonaisesitykseen.

1789:  Ranskalainen näytelmäkirjailija ja toimittaja Olympe de Gouges (1748-93) kirjoittaa tekstin Déclaration des droits de l'homme et la citoyen - Julistus mieskansalaisten oikeuksista ja 1791 Déclaration des droits de la Femme et la Citoyenne - Julistus naiskansalaisen oikeuksista, jotka julkaistaan.  Hänet pidätetään, ja vankeudessa hän kirjoittaa kaksi pamflettia.  Hän joutuu 1793 mestattavaksi giljotiinilla kirjoitustensa vuoksi.

1790:  Ranskalainen viihdekirjailija Nicolas Edme Restif de La Bretonne (1734-1806) kirjoittaa kirjat Le Palais-Royal ja Les Nuits de Paris.  La Harpe kutsuu häntä piikojen Voltaireksi ja katuojien Rousseauksi.

1790:  Staatskunde von Teutschland ilmestyy.

1790-luku:  Jakobiinikirjallisuus ja Tom Painen kirjoitukset löytävät tiensä Venezuelaan Englannin Trinidadista ja ranskalaisesta Haitista.

1790:  Georg Joachim Göschen julkaisee Lepzigissa katkelman Goethe, Faust, ein Fragment.  Faust, Part I painetaan 1808.

1790:  Englantilainen Edmund Burke julkaisee teoksensa Reflections on the Revolution in France.  Konservatiivista pamflettia myydään menestyksellisesti 30 000 kappaletta.  Kirjaa seuraavat radikaalien vastineet, joista kuuluisin on englantilaisen Thomas Painen (1737-1809) The Rights of Man - Ihmisoikeudet 1791, jonka kustantaa J Johnson Lontoossa.  Sitä painetaan muutaman vuoden sisällä mahdollisesti yli miljoona kappaletta.

1791:  Venäläinen runoilija Gavriil Derzhavin (1743-1816) kirjoittaa runon Koski, johon hän sai 1785 aiheen käydessään virkamatkalla Kivatsulla Itä-Karjalassa.

1791:  Ensimmäinen suomenkielinen luonnontieteellinen kirja on Johan Frosteruksen Hyödyllinen huwitus luomisen töistä.

1793:  Englantilainen kirjailija William Godwin (1756-1836) julkaisee kirjan An Enquiry Concerning Political Justice - Ajatuksia yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.  Häntä pidetään anarkismin kantaisänä.

1795:  Venäläisen kirjailijan Aleksandra Hvostova (1768-1853) kuvaus Kamiina, johon sisältyy Suomen luontoa ja kansaa koskeva kappale, ilmestyy.  Se sai jo käsikirjoituksena suosiota Pietarin ja Moskovan kirjallisissa salongeissa, käännettiin saksaksi ja ranskaksi sekä julkaistiin Napoleonin virallisessa lehdessä Le Moniteur Universel.  Siitä otetaan neljä venäjänkielistä painosta, joista viimeinen 1844.

1795:  Wilson, Spence & Mawman julkaisevat Yorkissa kieliopin Lindley Murray, English Grammar.  Sitä painetaan kautta maailman yli 600 painosta, ja se käännetään hollanniksi, tanskaksi, ruotsiksi, saksaksi, venäjäksi ja japaniksi.

1795:  Saksalainen antropologi Johann Blumenbach julkaisee teoksen De Generis Humani Varietate Nativa.  Hänen mielestään Kaukasuksen vuoristosta löytynyt yksittäinen kallo on muodoltaan täydellinen ja päättelee eurooppalaisen valkoisen rodun polveutuvan näistä täydellisistä ihmisistä.  Käsitys on epätieteellinen, sillä ihmisrotuja ei ole.

1795:  Ranskalaisen Condorcetin markiisin Marie Jean Antoine Nicolas de Caritat (1743-94) teos Esquisse d'un tableau historique des progrès de l'esprit humain - Luonnostelma ihmismielen edistyksen historiallisesta kuvasta julkaistaan postuumisti.