Divina sapientia - jumalallinen viisaus
Kirjat kylvävät viisautta. J Comenius
Kreikan skhole tarkoittaa aluksi pysähdystä,
lepoa ja vapaata, myöhemmin lasten joutoajan tekemistä, sitten valmennusta tai
opetusta ja lopuksi koulutusta eli koulua.
2061-1650 eaa:
Egyptin keskimmäisen valtakunnan aikana palatsin kullakin
hallintohaaralla ja temppelillä on oma koulunsa - elämän talot. Pääkaupungissa on virkamieskoulu. Kouluissa oppilaat oppivat lukemaan
laulamalla kuorossa valittuja tekstejä ja kirjoittamaan jäljentämällä ja
sanelun mukaan. Uuden valtakunnan aikana
ei enää puhuta Vanhan valtakunnan viisaiden kieltä, mutta oppilaiden on
opittava se. Se vastaa tavallaan
myöhempien aikojen latinaa.
2050:
Sumerin tulevat virkamiehet käyvät koulua e-duba - taulutalo, jota
vastaa babylonialaisten bit mummi - tiedon talo. Siellä opetetaan ensin savitaulun tekeminen
ja oikea styluksen ote, nuolenpääkirjoitusta, matematiikkaa (myös neliöön
korotus), laskemaan pinta-aloja jne.
Sumerilaiset matemaatikot luovat desimaali- ja
seksageesimaalijärjestelmän.
2000:
Sumerien koulu Marissa käsittää kaksi huonetta, joista suuremmassa on
istumapaikat 45 ja pienemmässä noin 23 oppilasta varten.
1700:
Egyptiläinen kirjuri on taidostaan ja vapaudestaan ylpeä ja ivaa muita
ammatteja. Omahyväisyyttä henkivä ja
muita ammatteja väheksyvä teos on kirjuri Khetin, Duaufin pojan, pojalleen
Pepille laatima oppi. Sitä käytetään
Uuden valtakunnan ajalla harjoitustekstinä kirjurikouluissa. Kheti kirjoittaa, että hän saa poikansa
rakastamaan kirjoittamista enemmän kuin äitiään. Kirjurit oppivat taitonsa jäljentämällä
mallikirjeitä ja -raportteja.
Kirjureiden koulutus kestää 12 vuotta, ja heistä tulee valtion
virkamiehiä, opettajia tai kirjastonhoitajia.
Tavalliset kansalaiset ovat analfabeetteja.
1554:
Egyptin kirjurit laativat pitkiä sanaluetteloita, jonkinlaisia aikansa
tietosanakirjoja, joita käytetään kirjurikouluissa oppikirjoina. Tunnetuimman sanakirjan 21. dynastian ajalta
johdanto kuuluu: Kirjoitustaidon alkeet ymmärryksen selvittämistä varten,
tietämättömän valistukseksi niin että hän tietäisi kaiken, mitä on olemassa,
minkä Ptah on luonut ja Thoth kirjoittanut muistiin:...
1298-1235:
Faraon Ramses II temppelin raunioissa on jälkiä kirjurikoulusta.
550:
Persian valtias Hosrau Anusharwan perustaa Gondeshapuriin akatemian
kirjastoineen ja tähtitorneineen.
500-400-lukujen vaihde: Persian kuningas Dareios I (549-486)
rakennuttaa korkeakouluja.
400-luku:
Kreikassa on vielä laajaa muusista koulutusta, joka tapahtuu
kuorossa. Siihen liittyy käsite
enky'klios paidei'a - piirimuotoinen opetus.
Kreikassa musiikkiin - musike tekhne sisältyy musiikin lisäksi runous ja
tanssi. Käsite käännetään 1470-luvulla
Quintilianuksen tekstejä julkaistaessa orbis doctrinae. Tästä syntyy kreikan uudissana
enky'klopaidei'a, jota kreikassa ei ollut, vaan on humanistien luoma.
400-luku:
Protagoras jakaa kouluaineet kahteen ryhmään: aritmetiikka, astronomia,
geometria ja musiikki eli quadrivium sekä kielioppi, retoriikka ja logiikka eli
trivium.
400-luku:
Myytin mukaan Rooman Forumilla on koulu - litterarum ludi.
390:
Isocrates (436-) käyttää Ateenan retoriikan koulussaan kirjoja, joka
edistää kirjatuotantoa. Aikaisemmin hän
oli logographos, joka kirjoittaa puheita oikeudessa käräjöiville.
388:
Kreikkalainen filosofi Platon (427-347) perustaa filosofikoulun
Akademeian lehtoon, jossa Epikuros opetti häntä aikaisemmin. Nimen Akademeia arvellaan pohjaavan
tarusankariin Hekademos. Platon alkaa
luennoida lehdossa olevassa gymnasionissa.
Filosofian lisäksi opetetaan logiikkaa, etiikkaa, psykologiaa,
retoriikkaa ja biologiaa. Koulun johtaja
on skholarkos. Aristoteles työskentelee
Akatemiassa 20 vuotta Platonin kuolemaan saakka. Sulla tuhoaa 86 eaa Akademeian lehdon
piirittäessään Ateenaa. Aleksandriassa
akatemia esiintyy 200-luvulla jaa korkean opetuslaitoksen nimenä. 400-luvun lopussa akatemiaan tulee oppilaita
valtakunnan kaikista osista. Laitos
suljetaan 529 ilmeisesti Justinianuksen ediktin vaikutuksesta, kun sen aatteet
eivät vastaa virallista kristillistä oppia.
335:
Kreikkalainen filosofi Aristoteles (384-322) vuokraa tiloja
filosofikoululleen Ateenan koulusta Lykeion, latinaksi Lyceum. Siihen kuuluu kirjasto ja luonnontieteellinen
kokoelma. Persian kuningas Perikles
perusti koulun ja se on saanut nimensä läheisen Apollonin Lykeioksen
temppelistä.
200-luku:
Ptolemaios II Filadelfos (308-246) perustaa Aleksandriaan kreikkalaiseen
tapaan oppineiden akatemian Mouseionin ja kirjaston.
136:
Kiinassa perustetaan keisarillinen yliopisto Korkein oppilaitos -
Taixue.
1-luku eaa:
Roomalaiset lapset saavat ensimmäisen opetuksensa alkeiskoulussa ludus
litterarum opettajansa grammaticuksen johdolla.
70-luku jaa:
Palestiinan rannikkokaupungissa Javne tai Jamnia perustetaan Johanan ben
Zakkain johdolla bet midrash eli koulu tai oppilaitos ja bet din eli
tuomioistuin. Ne siirretään myöhemmin
Ushaan, sieltä Sepforikseen ja sitten Tiberiaaseen Galileaan.
300-luku:
Bysantin pääkaupungissa on useita kirjoituskouluja.
300-700:
Yliopistot ja oppilaitokset kukoistavat Intiassa. Kuuluisin yliopisto on Biharissa Patnan
lähellä sijaitseva buddhalaisluostari Nalanda.
340:
Libanios perustaa koulun Konstantinopoliin, muttaa joutuu kilpailijoiden
juonittelujen vuoksi lopettamaan 346 ja muuttamaan Nicomediaan. Hän perustaa kirjastoonsa skriptoriumin ja
palkkaa kirjureita kopioimaan tilauksesta käsikirjoituksia. Libanios pitää itsestään selvänä, että
koululaiset ostavat oppikirjoja.
300-400-lukujen vaihde: Kreikkalainen Hypatia Aleksandrialainen
(355-415) on filosofi, matemaatikko ja opettaja. Isänsä Theon Aleksandrialainen toimi 391 asti
Aleksandrian kirjaston museon johtajana.
Hypatia kirjoittaa Astronomisen kaanonin ja kommentaareja. Hypatia opettaa kotonaan.
400-luku:
Nalandan luostariyliopisto syntyy.
529:
Keisari Justinianus kieltää filosofian opettamisen Ateenassa ja sulkee
Platonin perustaman Akatemian. Siellä
työskennelleitä oppineita kutsutaan Persiaan.
He tuovat paljon kreikkalaista tietoa ja käsikirjoituksia, joita
käännetään syyriaksi.
535:
Cassiodorus perustaa paavin Agapitus I kanssa "yliopiston"
Roomaan. Bysantin kenraali Belisarius
valloittaa 536 Rooman, koulu tuhoutuu ja Cassiodoruksen kokoamat kirjat
hajoavat laajalle. Cassiodorus perustaa
538 koulun Vivarium-luostariin Squillaceen.
555:
Persian Jundishapuriin perustetaan lääketieteen ja filosofian
koulu. Opetuskielenä on syyria.
500-luvun loppu: Mekassa ja Medinassa opetetaan lukemista ja
kirjoitustaitoa.
600-luku:
Oppinut Tychicus (560-) opettaa Trebizondissa. Hänellä on laaja kirjasto noin sata kirjaa.
670-luku:
Japaniin perustetaan kiinalaismallinen koulutusjärjestelmä: korealaisten
maahanmuuttajien perustama yliopisto - daigakuryo, ennustusinstituutti -
onmyoryo, yin ja yang-oppi sekä lääketieteen instituutti - ten’yakuryo.
600-luvulta alkaen: Islamin mukana leviää luku- ja
kirjoitustaito.
700-luku:
Basra ja Kuufa nousevat arabian kielen johtaviksi opinahjoiksi.
700:
Irakissa ja Egyptissä on alkeiskouluja kuttah. Joissakin kouluissa opetetaan arabian,
koraanin, lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi aritmetiikkaa sekä Syyrian
rannikolla uimataitoa. Opetus on
ilmaista, eikä opettajille makseta palkkaa.
He voivat tehdä sopimuksia käsikirjoituskopioiden tarkistamisesta ja auktorisoinnista. Rikkaat perheet palkkaavat kotiopettajan,
joka opettaa myös runoutta, adab-kirjallisuutta ja käytöstapoja.
720:
Aleksandriasta siirretään filosofian ja lääketieteen koulu Syyrian
Antiokiaan ja sieltä 850 Harraniin, jossa viriää tähtitieteen ja matematiikan
harrastus.
725:
Kiinassa T'angin keisarin Hsüan Tsungin (685-762) aikana perustetaan
Hanlin-akatemia. Sen tehtäviin kuuluu
keisarin julistusten muotoileminen, virallisten historiateosten kirjoittaminen
ja virkatutkintojen järjestäminen.
T'angin aikana 618-907 virkatutkinnon suorittaa vuosittain keskimäärin
parikymmentä kokelasta.
734:
Tunisiin perustetaan koulu al-Zaituna, joka toimii edelleen
islamilaisena korkeakouluna.
780:
Kaarle Suuri (742-814) perustaa hoviinsa Aacheniin akatemian. Hän kutsuu sinne oppineen miehen Alcuin
(735-804) eli Albinus, kutsumanimeltään Flaccus.
800-luku:
Thabit ibn Qurra (-901) kääntää Harranissa Arkhimedeen ja Apollonios
Pergeläisen teoksia.
830:
Tuhannen ja yhden yön saduista tunnetun Harun-al-Rashidin (786-809)
poika abbasidikalifi Al-Ma’mun (-833) näkee unessa Aristoteleen ja perustaa
Bagdadiin Viisauden talon - Bayt al-Hikmah, joka on arabien merkittävin
koulu. Siellä 800-luvun loppuun mennessä
suuri osa tunnetuista hellenistisistä tieteellisista kirjoituksista on
käännetty arabiaksi. Ptolemaioksen teos
Megale syntaksis tunnetaan arabialaisella nimellään Almagest. Bagdadista tulee Aleksandrian seuraaja
tieteellisen maailman keskuksena, jonne tulevat persialaiset ja intialaiset
traditiot ja uudet tutkimukset. Tiedot
siirtyvät Sisiliaan, Etelä-Italiaan sekä maurilaiseen Espanjaan Córdobaan ja
Toledoon.
859:
Feziin perustetaan koulu Qarawiyyin, joka toimii edelleen.
900-luvun alku: Mosuliin perustetaan yksityinen Tieteen talo
- Dar al-ilm. Korkeakoulukaupunkeja ovat
Basra, Shiraz ja Rayy.
900-luku:
Córdobassa on kouluja ja yliopisto.
Siellä tutkitaan ja opetetaan tähtitiedettä, matematiikkaa ja
lääketiedettä. Kalifi al-Hakam perusti
27 koulua. Yliopistoja on Granadassa,
Malagassa ja Sevillassa.
900-luku:
Arabien islamin lain opetukseen erikoistuneita sunnalaisia sisäoppilaitoksia
ovat madrasat, joista tulee käytännössä valtion oppilaitoksia, kun ne ennen
olivat lähinnä sunnalaisen eliitin yksityisiä kouluja.
900-luku:
Ifriqiassa (nykyisessä Tunisiassa) koulut ja yliopistot kukoistavat.
972:
Fatimidien Kairoon perustaman moskeijan al-Azhar yhteyteen kehittyy
shiialainen korkeakoulu. Kun Saladin
valtaa 1171 Kairon, koulu muutetaan sunnalaiseksi. Se on edelleen voimissaan.
992:
Kiinassa virkatutkinnon suorittaa 992 kokelasta, kun kokelaita on 97
000. Sungin alussa 960 yli 200 suoritti
virkatutkinnon.
1005:
Kairoon perustetaan Tieteen talo - Dar al-ilm, jossa opetetaan myös
astronomiaa ja lääketiedettä.
1065-67:
Persialainen visiiri Nizam al-Mulkin perustaa Bagdadiin koulun
al-Nizamiyya, jossa on oppilaiden majoitus ja ylläpito. Tällainen koulu madrasa nizamiyya leviää
Irakiin ja Persiaan. Sata vuotta
myöhemmin Bagdadissa on noin 30 madrasaa.
1085:
Kristityt valtaavat Toledon, mutta muslimioppineet jatkavat
toimintaansa. Yhteistyö kristittyjen ja
juutalaisten kanssa johtaa loistaviin tuloksiin. Toledossa käännetään latinaksi kreikasta
arabiaksi käännettyjä ja arabien kirjoittamia teoksia. Gerhard Cremonalainen (-1187) kääntää 71
teosta.
1088:
Bolognan yliopistossa opiskelijat valitsevat rehtorin ja opettajat sekä
erottavat nämä, elleivät olleet tyytyväisiä.
1000-luvun loppu: Kiinalainen runoilija Ch'ao Pu-chih eli
Wu-chiu - Nuhteeton (1053-1110) toimii kouluhallitusta vastaavan viraston
opettajajäsenenä, yliopistojen tarkastajana, Historian laitoksen
arkistonhoitajana ja lopulta keisarillisena sensorina - chien-kuan. Tästä virasta hän eroaa ja lähtee
kiertelemään maata.
1100-1500-luvut: Malissa Timbuktussa Sankoren
yliopisto-moskeija on intellektuaalisen elämän keskus.
1100-luku:
Yliopistot korvaavat Euroopassa katedraalikoulut.
1119:
Bolognan yliopisto Universita degli studi di Bologna perustetaan. Siellä opiskelevat Boccaccio, Erasmus
Rotterdamilainen ja Kopernikus.
Yliopistoissa kirjoitetaan ja kopioidaan kirjoja sekä sidotaan
niitä. Yliopistoja aletaan perustaa
ripeään tahtiin Euroopassa: 1096 Oxfordissa on opetusta, 1150 (eräs tieto 1253)
Pariisi (Sorbonne), 1185 Oxford, 1204 Vicenza, 1209 Valencia ja Cambridge, 1222
Padua, 1224 keisari Fredrik II perustaa yliopiston Napoliin, 1229 Toulouse,
1246 Valladolid, 1254 Salamanca, 1277 Salerno, 1288 Coimbra, 1289 Montpellier,
1290 Lissabon, 1300 Lérida, 1303 Avignon, 1303 Rooma, 1312 Orléans, 1342 Pisa,
1347 Kaarle IV perustaa Prahaan yliopiston Universita Karlova, jossa liettualaiset
ylioppilaat alkavat 1380 opiskella, 1349 Firenze, 1349 Perpignan, 1354 Huesca,
1361 Pavia, 1362 Krakova, jossa liettualaiset ylioppilaat alkavat 1400-luvun
alussa opiskella, ja jossa Nikolaus Kopernikus (1473-1543) opiskelee 1491-95,
1364 Angers, 1365 Wien, 1367 Pécs, 1378 Erfurt, 1385 Köln, 1386 Heidelberg,
1389 Óbuda, 1389 Ferrara, 1403 Würzburg, 1409 Torino, 1409 Aix-Marseilles, 1409
Leipzig, 1419 Rostock, jossa opiskelevat monet pohjoismaiset ylioppilaat, 1424
Dôle, 1425 Louvain eli Leuven, 1430 Barcelona, 1431 Poitiers, 1432 Caen, 1441
Bordeaux, 1451 Glasgow, 1456 Greifswald, 1457 Freiburg im Breisgau, 1460
Nantes, 1460 Basel, 1465 Bourges, 1467 Pozsony, 1472 Ingolstadt, 1477 Mainz,
1477 Tübingen, 1477 Uppsala, 1478 Kööpenhamina ja 1499 Alcalá. (Vuosiluvut eri lähteissä vaihtelevat.) Yliopistoissa monistetaan kirjoja eri
aloilta: latina, teologia, filosofia, lääketiede, oikeusoppi jne. Käsikirjoitus jaetaan osiin ja levitetään
yliopistojen kopioijille, joista kukin kopioi osan nimeltä pecia, ja koko
teksti kopioidaan niin moneen peciae kuin on tarpeen saada täydellinen
exemplar. Exemplar sijoitetaan
yliopiston viralliselle kirjakauppiaalle stationarius, jolta opiskelijat
vuokraavat exemplarin ja kopioivat sen pecia pecialta. Kouluja on myös aateliston, patriisien,
käsityöläisten ja kauppiaiden pojille.
1100-luvun loppu: Madrasoita on lähes kaikkialla islamilaisessa
maailmassa. Espanjassa opetus annetaan
edelleen moskeijoissa.
1187:
Saladin valloittaa Jerusalemin ja perustaa pian sinne madrasan. Jerusalemissa toimii myöhemmin ja edelleen
kymmeniä madrasoja.
1200-luku:
Ranskalainen Odo de Cheriton (-1247) tuo koulun käyttöön suuren neljällä
naulalla seinään naulatun pergamenttiarkin, jolle on piirretty aakkoset.
1200-luku:
Kairoon perustetaan oma asuntola opiskelijoille, jotka saapuvat
Tshad-järven läheltä Kanemin kuningaskunnasta.
Monista islamiin kääntyneistä kauppiaista tulee Sahelin ja savannin
ensimmäisiä oppineita, jotka tuovat Pohjois-Afrikan rannikolta
kirjallisuutta. Oppineet perustavat
kouluja, joissa lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan arabiaa. Oppineet kirjoittavat muun muassa lainopin
kirjoja ja omien asuinalueidensa historiaa.
1200-luku:
Turun tuomiokirkon yhteydessä toimii katedraalikoulu.
1234:
Kalifi al-Mustansir perustaa Bagdadiin madrasan al-Mustansiriyya.
1281-1321:
Serbian kral eli kuningas Stephen Urosh II Milutin perustaa
Konstantinopoliin luostarin Prodromos eli Petra yhteyteen korkeakoulun, jolle
annetaan nimi Katholikon mouseion.
1300-luku:
Vajaa 10 000 poikaa ja tyttöä oppii Firenzessä lukemaan ja
kirjoittamaan.
1300-luku:
Mallorcalla toimii Kartografinen koulu.
Opettajat ovat arabeja ja juutalaisia.
Angelino Dulcert piirtää 1339 kartan, joka on ensimmäinen tiedetty
Palmassa piirretty kartta.
1300-luku:
Pariisissa opiskelee 12 suomalaista.
1300:
Aleppossa on noin 40 madrasaa.
1300-1400:
Euroopassa perustetaan 80 uutta koulua.
Ranskassa on noin 500 ylioppilasta.
1300-1500:
Euroopassa perustetaan 50 uutta yliopistoa.
1349:
Granadaan perustetaan suuri madrasa.
1390-luku:
Parikymmentä suomalaista opiskelee Prahan yliopistossa. Suomalaisten opiskelu päättyy poliittiseen
myrskyyn, kun yliopiston rehtoriksi valitaan 1402 tshekkioppinut, joka alkaa
levittää kirkonvastaisia ajatuksia.
Suomalaiset siirtyvät saksalaisten opiskelijoiden ja opettajien mukana
Leipzigin yliopistoon.
1396:
Coluccio Salutatin (1331-1406) aloitteesta Katholikon mouseionin
opettaja Manuel Chrysoloras (1350-1415) opettaa Firenzen Studiumissa. Hänen matkalaukussaan on kreikan kielioppi
Erotemata, joka perustuu traakialaisen Dionusioksen kielioppiin. Italian nuoret klassisistit alkavat mennä
Konstantinopoliin opiskelemaan, jolloin Katholikon mouseionista tulee
ensimmäinen kansainvälinen humanististen aineiden opintokeskus.
1397:
Vilnaan perustetaan katedraalikoulu.
1400-luku:
Kairossa on 74 madrasaa.
1400-luku:
Islamilaisten tieteiden keskukseksi muodostuu Malakan
kaupunkivaltio. Malakan niemimaan ja Itä-Intian saariston kaupunkeihin ja kyliin perustetaan
kouluja. Opettajat kirjoittavat
oppikirjoja paikallisilla kielillä, mutta arabialaisin kirjaimin. Etelä-Intialaiseen aakkostoon perustunut
kirjoitus syrjäytyy. Kun portugalilaiset
valtaavat 1511 Malakan, uudeksi keskukseksi tulee Pohjois-Sumatran Acheh.
1400-1600:
Islamin opetuksen ja tutkimuksen keskuksia ovat Songhayn Timbuktu,
Bornun Kalumbardo ja Hausa-maan Katsina Afrikassa. Islam tuo mukanaan kirjoitustaidon.
1400:
Saksassa on noin 800 ylioppilasta.
Heitä on 1520 jo 4000.
1409:
Wiipurin ensimmäinen koulu perustetaan.
1440: Kuningas Henrik VI perustaa Etonin
koulun.
1460:
Baselin yliopisto perustetaan.
1472:
Ingolstadtin yliopisto perustetaan.
1477:
Tübingenin yliopisto perustetaan.
1495: Aberdeenin yliopisto perustetaan.
1500:
Timbuktuun perustetaan islamilainen yliopisto, jonne tulee opiskelijoita
Pohjois- ja Länsi-Afrikasta. Opettajat
ovat kirjeenvaihdossa muun muassa Kairon ja Bagdadin yliopistoihin. Koraanin lisäksi opetetaan lakitiedettä,
arabiankieltä ja kirjallisuutta, retoriikkaa, matematiikkaa ja
astronomiaa. Laaditaan teoksia Sudanin
menneisyydestä.