Posti -2009         

Muistelkaa kaiholla postivaunujen aikaa.  Gustave Flaubert

2400 eaa alkaen:  Babyloniassa ja Assyriassa lähetetään kirjeitä.  Ne ovat savitauluja nuolenpääkirjoituksineen.  Kuningas Hammurab lähettää verotusta koskevia savitaulukirjeitä käskynhaltijoille.  Kirjeet saatetaan päällystää ohuella savilevyllä, joka kuivataan uunissa kiinni savitauluun.

2350-2150:  Akkadissa on postilaitos ja teitä.

1800:  Egyptissä toimii postilaitos.  Kirjeet ovat papyrusta.  Lähettäjän sinetti on joko mehiläisvahaa tai sinettisavea.

900:  Kiinan hallituksella on käytössä järjestetty postipalvelu.

800-600:  Kirjeenä käytetään vahattuja puutauluja.  Kaksi taulua käännetään saranoillaan vastakkain, jotta kirjoitus ei matkalla vahingoitu.  Kirje saatetaan sinetöidä.  Mukana seuraa piirrin stylus tai stilus, jonka lattealla päällä vaha tasoitetaan ja suipolla päällä kirjoitetaan vastaus.  Pergamenttia käytetään kirjeenä.

550:  Persialaiset järjestävät Kyyroksen aikana ratsupostin, jonka vaihtoasemat on sijoitettu kahden kolmen peninkulman päähän toisistaan.

522-486:  Persian kuningas Dareios I luo uuden postilaitoksen.  Kuninkaan tiellä Sardes-Susa sanomat kulkevat jopa 300 kilometriä päivässä.

300-luku:  Aleksanteri Suuri järjestää silloin tällöin sotilailleen mahdollisuuden yksityisten kenttäpostikirjeiden lähettämiseen ja vastaanottamiseen.

255:  Egyptin ratsastavan hovipostin lähetysluettelo laaditaan papyrukselle.  Se on yksi maailman vanhimpia säilyneitä postillisia todistuskappaleita.  Faraona on Ptolemaios II.

206 eaa - 219 jaa:  Kiinassa Han-dynastian aikana syntyy tiedotusjärjestelmä ja on käytössä postiverkosto lehtineen.

40-luku:  Roomassa keisari Augustus (63 eaa-14 jaa) yhdistää itämaisen mallin mukaan jo olemassa olevan postin järjestelmäksi Cursus publicus - valtiollinen kuljetus, joka on tietojen ja henkilöiden kuljetuslaitos.  Postiasemilla mansiones vaihdetaan hevosia ja yövytään.  Kuriirin normaalivauhti on 75 kilometriä vuorokaudessa, mutta hätätilassa 200 kilometriä.  Posti Roomasta Lutetiaan (Pariisi) kestää noin 20 päivää ja Lusitaniaan (Portugali) 30 päivää, mutta meritse 10-15 päivää.  Aikaisemmin yksityishenkilöt, yhdistykset ja valtio käyttivät omia postinkantajiaan tabellarii (latinassa tabellae - vahataulupari), jotka olivat orjia tai vapautettuja orjia.  Myös matkustajat ja kauppiaat kuljettavat yksityiskirjeitä.

44-43:  Decimus Brutus ja Aulus Hirtius käyttävät Mutinan (Modena) piirityksessä kirjekyyhkysiä.

1-luku jaa:  Roomalainen filosofi Lucius Annaeus Seneca (4 eaa-65 jaa) kirjoittaa kirjeitä ystävälleen Luciliukselle.

113:  Roomalainen käskynhaltija Plinius nuorempi (62-114) kuvaa kirjeissään Epistolae Rooman postijärjestelmää, missä postiasemien - latinaksi posita, eli hevosen vaihtopaikkojen - latinaksi mutatio, välimatka on 28-42 kilometriä.  Rooman kuriirit kuljettavat hallituksen postia ympäri valtakuntaa.

555:  Goottien kuningas Theodor Berniläinen (454-526) rakentaa goottilaisen valtionpostin esikuvanaan roomalainen postilaitos Cursus publicus.

600-luku:  Euroopassa pergamenttia käytetään kirjeenä.

600-luvun loppu:  Islamilaisten valtakunnassa on postitiet tärkeimpien kaupunkien välillä.  Umaijadikalifi Abd al-Malik ulottaa postilaitoksen koko valtakuntaan.  Kirjekyyhkyset otetaan 800-luvulla postin käyttöön.  Postilaitoksen tehtäviin kuuluu valtion sisäinen tiedustelupalvelu.

800-luku:  Kiovan Venäjällä on postilaitos hallinnollisena viestintämuotona.

805:  Kaarle Suuri järjestää valtakunnan kaikille pääyhteyksille hevosten vaihtopaikat.  Hänen kuoltuaan postijärjestelmä sammuu, sillä sen tekevät tarpeettomaksi kaupunkien, kauppiaiden ja luostareiden lähettilaitokset sekä matkustavaiset, munkit ja teurastajat.  Korkeiden virkamiesten lähetit ja ammattikuntien sanansaattajat kuljettavat postia.  Yliopistoposti kulkee yliopistoviranomaisten, ylioppilaiden ja heidän kotipaikkojensa välillä.

942:  Persiassa on tuhat asemaa posti- ja uutispalveluja varten.

1000-luku:  Diakoni Alberich Montecassino erottaa kirjeen sisällössä viisi pääosaa: 1) tervehdys - salutatio, 2) pyrkimys vastaanottajan suosioon - captatio benevolentiae, 3) asiasisältö - narratio, 4) hyvän tahdon säilyttämisen pyyntö - petitio ja 5) loppu - conclusio.  Kaavamaisuuden kukoistuskausi 1600-luvulla nostaa pääosien luvun kahteentoista.

1200:  Euroopan luostarit ovat yhteydessä keskenään kirjeiden kuljetuksella.

1200:  Pariisin yliopisto aloittaa lähettipalvelun.

1227:  Sana "posti" esiintyy ensi kerran paavi Honorius III kirjoituksissa.

1270:  Ludvig IX Pyhä (1214-70) perustaa Ranskan valtionpostin, mutta nimitys Postes tulee käyttöön vasta 1848.

1300-luku:  Euroopassa paperi syrjäyttää pergamentin kirjekäytössä.  Pergamenttikäärön sijaan paperi taitetaan kirjekoteloksi, joka on ranskaksi enveloppe.

1305:  Perhe Taxis perustaa yksityisen postipalvelun Eurooppaan.

1400-luku:  Eurooppaan aletaan tuoda kirjelakkaa Kiinasta.

1400-luku:  Inkavaltiossa koulutetut juoksijat kuljettavat viestejä ympäri valtakuntaa.

1400-luku:  Suomessa muodostuu kirkollista toimintaa varten erityisposti.  Lukkarin tulee lähimmälle lukkarille kuljettaa piispan tai rovastin kirjeitä.  Lukkarinposti säilyy 1800-luvulle.

1480:  Pariisissa Sorbonnessa on oma akateeminen postiverkostonsa.

1496:  Keisari Maksimilian I järjestyttää kenttäpostin keisarin joukkojen taistellessa Sandriossa Lombardiassa.

1500-luku:  Muutamilla taipaleilla voidaan Ranskassa käyttää säännöllisesti liikennöiviä henkilöpostivaunuja, jotka pohjautuvat lähinnä yksityisyritteliäisyyteen.

1500-luku:  Venäjä peri mongolivaltakunnalta kehittyneen postikyytijärjestelmän, joka lienee Euroopan paras.  Kievarit sijaitsevat 15-30 kilometrin välein.

1500-luku:  Unkarissa Kocsin kylässä rakennetaan kunnolliset vaunut, jotka kuvataan 1947 Unkarin postimerkin päivän merkissä.  Kylän nimestä syntyy vaunujen ranskalainen nimi coche, englantilainen coach ja saksalainen Kutsche, josta tulee suomenkielinen kuski.  Ranskassa tunnetaan myös nimitys diligence - diligenssi.

1500:  Franz von Taxis rakentaa yhtenäisen postijärjestelmän Wienin ja Brysselin välille.  Linja pidennetään Ranskan kautta Espanjaan, kun Itävallan kuninkaan Maximilian I poika Filip saa Espanjan kruunun.  Kaarle V nimittää 1516 Taxisin (myöhemmin Thurn und Taxis) Alankomaiden pääpostimestariksi.  Postiyhteydet laajenevat Innsbruckiin, Veronaan, Roomaan ja Napoliin.  Alkuvaiheen päivämatka 25 kilometriä nousee 166 kilometriin.  Aluksi postinkuljettajat eivät saa viedä yksityiskirjeitä, mutta lopuksi se sallitaan.  Rudolf II aikana aloittaa toimintansa kirjeiden sensurointi - musta kabinetti.

1533:  Englannissa on postimestari.

1538:  Kustaa Vaasa vakiinnuttaa kuninkaan kirjeiden kuljetuksen.  Niiden kuljettajilla on mukanaan postivaakuna.

1554:  Vanhin Euroopassa säilynyt tunnettu kirjelähetys, jonka sinetti on kirjelakkaa, lähetetään Lontoosta Reinin maakuntiin kreiville von Daun.

1562:  Vilnasta avataan säännöllinen postiyhteys Krakovan ja Wienin kautta Venetsiaan.

1580:  Juhana III antaa postikäskyn, jonka mukaan kuninkaalle lähetettävää virkapostia kuljetetaan kuten kylä- eli arpakapulaa miehestä mieheen.  Kirjeet kuljetetaan nimismieheltä tai neljännysmieheltä toiselle, kunnes ne saapuvat kuninkaalle.  Tästä kehittyy kihlakunnanposti, joka toimii 1800-luvun lopulle.

1580:  Kortteja valmistetaan ja myydään Euroopassa.  Niitä on tehty Kiinassa ja Persiassa satoja vuosia aikaisemmin.

1581:  Englannissa Elisabet I kieltää postinkuljetuksen ulkomaille muilta kuin valtion valtuuttamilta postimestareilta.

1595:  Posti tulee Saksassa keisarin oikeudeksi eli säädetään postiregaali.

1600-luku:  Ranskan sotaministeri Francois Louvois järjestää kenttäpostin Ylä-Reinillä taistelevissa Ranskan joukoissa.

1600-1800-luvut:  Ruotsissa ja Suomessa kiireellisiin kirjeisiin kiinnitetään lakkasinetillä 1-3 höyhentä kiireellisyyden mukaan.  Kiireellisyyttä voi tehostaa lauseella Kuljetetaan päivin ja öin mieheltä miehelle.

1601:  Ranska ja maapurimaat solmivat postisopimuksia.

1609:  Englannin Jaakko I kieltää kotimaassakin muilta kuin valtion valtuuttamilta postimestareilta postinkuljetuksen.

1622:  Ranskaan perustetaan valtiollinen postilaitos.

1624:  Ferdinand II nimittää Lamoral von Thurn und Taxisin valtakunnankreiviksi.  Frankfurt am Main tulee postiverkon keskipisteeksi.  Samana vuonna vapaaherra von Paar saa haltuunsa Itävallan postin.

1624:  Tanskan kuninkaallinen postilaitos perustetaan.

1625:  Englannissa perustetaan kuninkaallinen postijärjestelmä.

1627:  Ranskassa otetaan käyttöön kirjattu kirje.

1630:  Ranskassa kuninkaallisten lähettiratsumiesten les grands courriers järjestelmä kattaa lähes koko tieverkon.

1635:  Englannissa Thomas Withering saa tehtäväkseen kotimaan postin järjestämisen.  Hän pääsee 190 kilometrin päivämatkaan.  Lontoolainen sai 1500-luvulla odottaa Edinburghista vastausta kirjeeseensä pari kuukautta.

1636:  Ruotsiin järjestetään ensimmäiset säännöllisesti toimivat postilinjat.

1636:  Muuan saksalainen postimestari järjestää Suomen joukoille 30-vuotisessa sodassa eräänlaisen kenttäpostin.

1638:  Ruotsin postilaitos aloittaa toimintansa.  Suomen postilaitos perustetaan ja vahvistetaan postitaksa reitille Tukholma-Ahvenanmaa-Turku-Helsinki-Porvoo-Viipuri-Käkisalmi-Nevanlinna-Narva.  Ansio tästä lankeaa valtakunnankanslerille Axel Oxenstierna.  Vähäkyröläisen talonpojan Heikki Yrjänänpoika Pukki muistiinpanot 1664-84 osoittavat, että kansanmiehet lähettävät kirjeitä myös Itämeren maihin varuskunnissa sotamiehinä palveleville suomalaisille talonpojille.  Suomessa on postikonttori Turussa, Helsingissä, Porvoossa, Viipurissa, Käkisalmessa ja Hämeenlinnassa, jonne on Helsingistä sivupostilinja.  Postitalonpojat kuljettavat postin viestiketjun tavoin 5-15 kilometrin välein.  Tavallisesti heidän poikansa tai renkinsä kuljettavat postilaukun aluksi jalan ja myöhemmin ratsain.  Järjestelmä säilyy 1846 saakka.  Postikonttoreita 1698 on 22 paikkakunnalla.  Postinkuljettaja on varustettu asein rosvojen varalta.  Maaherrojen posti kulkee kihlakunnanpostilla valtakunnan postireiteille, ja papiston postin kuljettavat lukkarit.

1639:  Yhdysvalloissa avataan Massachusettsin postikonttori, joka on lähinnä meren yli kulkevan postin kokoamispaikka.

1640-luku:  Turusta järjestetään pohjoiseen Pohjanlahden rannikkoa seuraava reitti, joka jatkuu lahden perukasta Tukholmaan Pohjanlahden länsirantaa.  Tämä on Ahvenanmaan reitin varatie. Porkkalasta järjestetään reitti Rääveliin (Tallinna).  Rannikon talonpojat kuljettavat postin veneissään kuten Ahvenanmaan reitillä.  Kuolonuhreilta ei vältytä, mutta posti säilyy kelluvissa tammitynnyreissä.  Suomen posti siirtyy ratsupostiin.  Turusta sunnuntaina lähetetyn postin pitää aikataulun mukaan olla Viipurissa keskiviikkoiltana.  Yleensä matkaan kuluu viikko.

1643:  Ranskassa otetaan käyttöön postin pakettilähetykset.

1651:  Rautalammin (myöhemmin Hankasalmen) Kärkkäälän kylän aikakirjoihin kirjataan postinkanto.  Rautalammilla on kaksi postinkantajaa, toinen Leppävedellä ja toinen Kärkkäälässä.  Posti lienee vähäistä ja enimmäkseen vain virkapostia.

1653:  Pariisissa otetaan käyttöön ensimmäiset postilaatikot ja postimerkin edeltäjät eli ennakkomaksujärjestelmä.  Paperiliuska on suoritetun postimaksun lippu.  Aikaisemmin postimaksu perittiin lähetyksen vastaanottajalta.  Jean-Jacques Renouard de Villayer tai de Velayer saa kuninkaallisen luvan kantaa Pariisin alueella kirjeitä toisille.  Saman aikaisesti lupa myönnetään kreiville de Nogent, joka ei osallistu työskentelyyn, vaan voiton jakoon.  Ludvig XIV myöntää mielellään luvan, sillä kardinaali Jules Mazarin avauttaa ja tarkastuttaa poliiseilla kirjeet, myös kuninkaan, ja jäljennyttää mielenkiintoiset kirjeet talteen.  Tietyt maksuttomasti kuljetettavat kirjeet vapaaleimataan.  Pariisin postinkanto uskotaan 1662 kauppiaalle Francois Presdeseigle.

1661:  Englannissa pääpostimestari Henry Bishop käyttää postin merkintää ja päivämäärää paljastaakseen viivytyksiä postinkuljetuksessa.  Näitä paperilappuja sanotaan Bishopin merkeiksi.

1661:  Pohjois-Amerikassa Virginian siirtokunnassa alkaa posti toimia.

1663:  Venäjälle perustetaan valtiollinen postilaitos.

1673:  Postia kuljetetaan New Yorkin ja Bostonin välillä.

1670:  Suomessa lähetetään 101 000 postilähetystä, 1700 jo 290 000 ja 1750 puoli miljoonaa.  Posti kulkee 1600-luvulla Tukholmasta Turkuun viikossa, Helsinkiin 10 päivässä, Viipuriin 12 päivässä ja Käkisalmeen 16 päivässä.  Perillemeno kestää Pohjanlahden reitillä pari viikkoa kauemmin.  Posti haetaan yleensä postikonttorista.

1680:  Englannissa alkaa penniposti.  Kauppias William Dockwra kuljettaa kirjeet yhden pennin maksusta.  Järjestelmään kuuluu seitsemän postikonttoria ja noin 400 kirjeiden vastaanottopaikkaa.  Jakelu suoritetaan 12 kertaa päivässä!  Järjestelmä säilyy vuoteen 1794.

1692:  Pohjois-Amerikassa Massachusettsissa Thomas Neal saa luvan perustaa postitoimistoja siirtokuntiin, mutta yritys ei kannata.  Hän käyttää käsinkirjoitettua postimerkintää paperilapulla.  Englannin hallitus ostaa 1707 oikeudet.  Postitoimipaikkoja on 1735 vasta 20, kun niitä 1962 on 45 000.

1700-luku:  Suomessa postinkantaja käy noin kerran viikossa.  Kestää kauan saada omasta viestistä palautetta.

1707:  Suomessa erityisestä kirjeiden kirjoihin viemisestä eli rekommendaatiosta saa posti kantaa lisämaksun.

1712:  Englannissa sanomalehtien kuljetuksessa käytetään vero- ja kuljetusleimoja.

1716:  Preussi järjestää kenttäpostin Etu-Pommerin sodassa sekä seitsenvuotisessa sodassa 1756-63 ja Baijerin perimyssodassa 1778-79.

1721:  Suomessa on postilinjoja 2057 kilometriä.  Postilinjoja aletaan 1730-luvulla perustaa sisämaahan.

1749:  Itävallassa herätetään henkiin täysilaajuisena postivaunujen käyttö postin ja henkilöiden kuljetukseen.  Postivaunuja käytetään Suomessa rajoitetusti.

1753:  Benjamin Franklin nimitetään englantilaisten siirtokuntien pääpostimestariksi.

1755:  Säännöllinen postilaiva liikennöi Englannin ja siirtokuntien välillä.

1757:  Suomen posti kulkee kerran viikossa, mutta pääteillä otetaan käyttöön toinen viikkovuoro.

1758:  New Yorkissa otetaan käyttöön Bishopin merkki, sitten Philadelphiassa 1767, Bostonissa 1769, Albanyssa ja Charlestonissa 1774.

1760-luku:  Pietarin ja Moskovan välisellä tiellä palvelee 13 000 ajuria.  Vuosisadan alusta sen loppuun mennessä matka-aika Pietarista Moskovaan laskee viidestä viikosta yhteen viikkoon tien parannusten ja siltojen rakentamisen ansiosta.

1761:  Ranskassa valmistetaan kirjekuori.  Siinä on Pompadourin kirjoittama kirje.

1772:  Wienissä perustetaan yksityisposti.  Se käyttää vuodesta 1773 yhden groschenin hintaisia puoliarkkeja eli kopertteja - Coperte.  Postinkuljetusta nimitetään kalistinpostiksi - Klapperpost.

1772:  Suomessa vakuutettu rahakirje korvataan täydestä arvostaan, jos se katoaa postinkuljetuksessa.  Postilinjoja on 2978 kilometriä.

1775:  Pohjois-Amerikassa virallistetaan posti.  Ensimmäiseksi pääpostimestariksi nimitettiin Benjamin Franklin.

1785:  Ensimmäisen kerran tiedetään ihmisten kuljettaneen lentopostia, kun ilmailun uranuurtaja Francois Blanchard (1753-1809) yhdessä tohtorin John Jeffries kanssa purjehtii ilmapallolla Doverista Calaisiin.  Heillä on mukanaan muutama Ranskan viranomaisille osoitettu kirje.

1785:  Yhdysvalloissa postivaunut kuljettavat postia kaupunkien välillä.

1790-luku:  Ranskan vallankumouksessa vanhat aatelissuvut hajaantuvat ulkomaille.  Koti-ikävässään emigrantit keräävät talteen vanhoja muistoja, myös kirjeitä.  Kirjeiden keräily tarttuu muihin aikalaisiin ja hyödyttää filateliaa.  Alkaa kirjeiden väärentäminen.  Muuan ranskalainen opettaja tekaisee yli 30 000 vanhaa kirjettä, joiden allekirjoituksissa esiintyvät Platon, Kleopatra, Pontius Pilatus, Maria Magdalena ja muut.  Erään ranskalaisen nokkelan nuorukaisen huomattavin väärenne on Jeesuksen kirje apostoli Pietarille!

1792:  Englannissa otetaan käyttöön postin maksuosoitus eli postiosoitus.

1792:  Yhdysvalloissa postilaki säännöllistää postinkulkua.

1794:  Ensimmäiset kirjeenkantajat ilmestyvät Yhdysvaltain kaupunkien kaduille.

1700-luvun loppu:  Englannin postivaunujärjestelmä ja rautatiet 1800-luvulla mahdollistavat uutisten leviämisen nopeasti kaupunkeihin ja kyliin.

1800-luvun alku:  Belgiassa pankit toimivat kyyhkyspostin vakinaistajina.

1800:  Yhdysvalloissa kirjeen kulku Mainen Portlandista Savannahiin kestää 20 vuorokautta.

1808:  Venäläinen armeija hyökkää Buxhoevdenin johdolla Suomeen kenttäpostiviraston seuraamana.  Ruotsi-Suomen joukkoja varten perustetaan kenttäposti vasta vuoden lopulla.

1809:  Suomi tulee autonomiseksi osaksi Venäjää.  Suomi saa oman postihallinnon.  Suomessa on 33 postikonttoria.  Kyltissä lukee Post-Kontor, Posti-Konttori ja Potshtovaja Kontora.

1810:  Venäjän ja Ruotsin välillä solmitussa postikonventiossa säilytetään kaksi viikkovuoroa Ahvenanmaan yli ja kolmas Pohjanlahden ympäri, joka on kelirikkoaikana tärkeä.

1810:  Suomessa on postilinjoja 4167 kilometriä, ja postilähetyksiä lähetetään 1,7 miljoonaa.

1811:  Skotlannissa muutamat laivayhtiöt julkaisevat jonkinlaisia kirje- ja pakettimerkkejä.

1811:  Suomalaissyntyinen GW Ladau perustaa Suomeen postijohtokunnan, sittemmin postihallitus.  Ladau johtaa salaista kirjeentarkastusta, joka ei pysy salassa.  Siitä luovutaan 1850-luvulla.  Posti sensuroi 1865 asti ulkomailta tulleita sanomalehtiä.

1812:  Suomessa sanomalehtiposti kuljetetaan alennetulla postimaksulla.  Kirjeitä aletaan leimata osoittamaan lähtöpaikka.

1813-14:  Preussilla on sodassa Napoleonia vastaan kolme kenttäpostikonttoria, 27 sihteeriä ja 83 postiljoonia.

1813:  Yhdysvaltain kongressi valtuuttaa höyrylaivat kuljettamaan postia.

1815:  Yhdysvalloissa on 3000 postitoimistoa.

1816:  Suomessa kirjeiden postiraha maksetaan etukäteen.  Tämä tulee 1862 valinnanvaraiseksi.  Asiakirjoja sisältävien kirjeiden kirjaaminen sallitaan.

1818-37:  Sardinian postileimapaperi - carta postale bollata on käytössä.  Niistä käytetään nimityksiä cavallini tai cavalotti.  Leimattuja arkkeja voi ostaa varastoon.  Aikaisemmin palvelijan oli noudettava postitoimipaikasta kirjeeseen leima, joka maksoi 10-15 centesimiä.  Tämä toi lisämutkia matkaan.

1820:  Englantilainen kirjakauppias Brewer Brightonista valmistaa kirjekuoria.

1820-luku:  Kiinassa otetaan käyttöön kolme postikirjekuorta, joista kaksi on kotimaan- ja yksi ulkomaanpostia varten.  Kolmella sapekilla voi tämä kirje kulkea Kiinan kaikkien maakuntien kautta ja vasta meriraja sen pysäyttää, on toinen kotimaan kirjeen teksti.  Toisessa ei ole raha-arvoa mainittu: Taivas kunnioittaa aatelin ja varakkaiden kaikkia sukupolvia.  Ulkomaan kirjeessä lukee: Kun 10 sapekia maksetaan, voi tämä kirje kulkea kaikkien korkeiden vuorten yli.

1823:  Ruotsalainen luutnantti CG Treffenberg ehdottaa postimaksuarkkia, josta hän käyttää nimitystä porto charta.  Ehdotus hylätään Ruotsin valtiopäivillä.

1823:  Englantilainen Rowland Hill matkustellessaan Skotlannissa näkee, kuinka postinkantaja ojentaa kirjeen nuorelle naiselle.  Tämä vilkaisee kirjettä ja antaa sen takaisin postinkantajalle, joka välikohtauksen jälkeen poistuu suuttuneena.  Kirjeen päällä on siellä täällä merkintöjä, joista voi päätellä viestin.  Hill ehdottaa 1836 postihallituksen pääjohtajalle lordi Litchfield yhtenäistä matkan pituudesta riippumatonta halpaa postimaksua, joka maksetaan etukäteen.  Pääjohtaja pitää suunnitelmaa mielettömänä.  Hill julkaisee 1837 asiasta lentolehtisen ja vähän myöhemmin kirjasen Postitoimen uudistus - Post Office Reform.

1827:  Suomessa vakuutettujen kirjeiden lähetys vakinaistetaan.  Postinkuljetuksen alaan tulevat postipaketit joko kirjattuina tai vakuutettuina (aluksi pakollisesti).

1830:  Ranskan postiliikenteen kehitys miljoona kappaletta:

vuosi                   kirjeitä                painotuotteita ja paketteja

1830                        64                                                     40

1850                      160                                                     94

1870                      285                                                   348

1890                      748                                                 1015

1910                    1541                                                 2217

1930                    1738                                                 4543

1950                    1936                                                 2114

1970                    6031                                                 2229

1982                    8557                                                 3323

1831:  Kreikassa kokeillaan postin avustuslipukkeita.  Etelä-Afrikassa Grahamstownissa käytetään sanomalehtien kuljetusmerkkejä.  Tämän tapaisia uudistuksia tehdään Tiflisissä 1832 ja Pietarissa 1839.

1832:  Yhdysvalloissa tiettävästi käytetään kirjekuorta.

1834:  Englantilainen Charles Knight tekee aloitteen arvoleimalla varustettujen painotuotekääreiden käyttämisestä.

1835:  Itävaltalainen L Koschier esittää korkokuviopainanteiden käyttöönottamista.

1835:  Suomessa ulkomaanposti julistetaan valtion monopoliksi.

1836:  Suomessa alkaa höyrylaivaposti.  Se ei kuljeta vakuutettuja lähetyksiä.

1838:  Ranskalainen Piron esittää 36 eriarvoisen leiman käyttöönottoa.  Myöhemmin hän supistaa leimojen luvun neljään.

1838:  Uuden Etelä-Walesin Sydneyn pääpostimestari julkaisee määräyksen, jossa mainitaan kirjeenkantajilta kuluvan kohtuuttomasti aikaa periessään vastaanottajilta lähetysten postimaksuja.  Posti julkaisee ehiökuoria, joiden hinta on yksi shillinki kolme pennyä tusina eli halvempi kuin postimaksu kaksi pennyä.  Hinta alennetaan 1841 yhteen shillinkiin tusinalta tai kahdeksaan shillinkiin sadalta.  Ajatus on lainattu Englannista, jossa Sir Rowland Hill, Kidderminsterin opettaja, on ehdottanut samaa.

1838:  Pietarista Tsarskoje Seloon (Pushkinin kaupunki) kuljetetaan junalla kirjeitä ja paketteja ensi kertaa.

1839:  Ranskalainen Grasset valmistaa luonnoksen arvokirjekuoreksi, jonka arvoleiman kuva-aiheena on kirjettä kädessään kuljettava Merkurius.

1839:  Englannissa hyväksytään neljän pennyn postimaksu puolen unssin eli 14 gramman kirjeeltä matkan pituudesta riippumatta ja 1840 tulee voimaan valtiollinen yhden pennyn postimaksu unssin eli 28 gramman kirjeeltä eli pennyn posti matkasta riippumatta.  Tätä ennen postimaksu määräytyi arkkien mukaan.  Rowland Hill kutsutaan postilaitoksen palvelukseen suunnitelmaa toteuttamaan.  Taiteilija William Mulready (1786-1863) suunnittelee ehiökirjekuoret ja kokoontaitettavat kirjearkit.  Julistetaan postimerkin suunnittelukilpailu, johon osallistuu yli 2000 luonnoksen laatijaa.  Ehdotuksia ei toteuteta, sillä ne sopivat paremmin ehiökuoreen.  Hill laatii toteutetun postimerkin luonnoksen Benjamin Chevertonin luonnoksen mukaan kuningatar Victorian sivukuvasta.  Lopullisen piirroksen laatii taiteilija Henry Corbould.  Kuvakkeet kaivertaa Frederick Heath ja pohjakuviot giljosoi todennäköisesti George Rushall.  Kaivertamiseen lienee osallistunut myös John Cross.  Parlamentin jäsenet joutuvat luopumaan vapaakirjeoikeudestaan.  Yhdysvalloista 1819 Lontooseen saapunut painaja Jacob Perkins huolehtii merkkien painamisesta.  Merkin kuvake kaiverretaan peilikuvana pehmeälle teräkselle.  Sillä karkaisun jälkeen puristetaan merkkien kuvia pehmeälle terästelalle, joka karkaistaan.  Telalla merkkien kuvat siirretään pehmeille teräspainolevyille, jotka karkaistaan ennen painamista.  Koska punnassa on 240 pennyä, tulee arkkiin 240 merkkiä.  Kukin 12 merkin vaakarivi vastaa yhtä shillingiä.  Vappuna 1840 aloitetaan postimerkkien ja ehiöiden myynti.  Postimerkit leikataan saksilla irti arkista.  Mustan pennyn käyttöaika on noin vuosi.  Koska merkissä ei leima näy kunnolla, väri muutetaan 1841 ruskehtavan punaiseksi.  Ensimmäisten merkkien painokset lienevät yhteensä 75 miljoonaa kappaletta.  Postimerkki mitätöidään Maltan ristin muotoisella käsileimalla.

1839:  Kirjanpainaja Pierson valmistaa New Yorkissa 3000 kirjekuorta päivässä.  Leikkaus, taitto ja liimoitus tehdään käsin.

1830-luvun loppu:  Kun säännöllinen höyrylaivaliikenne alkaa Tukholman, Turun, Helsingin, Tallinnan ja Pietarin välillä, siirtyy kirjeposti avoveden ajaksi laivoille.

1840:  Virkaiältään vanhimmat filatelistit aloittavat postimerkkien keräämisen.  Filatelisti tulee kreikasta filos - ystävä ja ateleia - verovapaus (ateles - maksuton eli esimaksettu).  Aikaisemmin kerättiin leimamerkkejä.  Postimerkkejä ilmestyy kaksi.  Koko maailmassa ilmestyy 1841-50 postimerkkejä 125, 1851-60 jo 835 ja 1861-70 yli kaksinkertainen määrä 1834 merkkiä.  1840-1950 postimerkkejä on koko maailmassa 102 053, joista yli kolmannes Euroopassa.  1967 mennessä 239 maata julkaisee noin 120 000 päälajia postimerkkejä.

1841:  Ilmapallon kuljettaja Richard Guypson saa luvan kuljettaa postia.

1842:  Yhdysvalloissa on postimerkkejä paikallisessa käytössä.

1843:  Newyorkilainen painaja Pierson alkaa valmistaa kirjekuoria.

1844:  Braunschweigin herttuakunta ottaa käyttöön ehiökuoren.

1844:  Venäjän keisarikunta ottaa käyttöön yhtenäisen postimaksun, muttei vielä postimerkkejä eikä ehiökuoria.  Nikolai I antamallaan ukaasilla määräsi kesäkuussa 1843 uudistuksen 1844 alusta, mutta asian käsittely postijohtokunnassa, senaatissa, kenraalikuvernöörin ja keisarin virkapaikoissa vie niin runsaasti aikaa, että uudistus voidaan toteuttaa vasta 1845 alusta.

1845:  Lontoolainen De la Rue valmistaa kirjekuoria koneellisesti.

1845:  Yhdysvaltain postiuudistus alentaa postimaksuja ja säännöllistää kotimaan ja ulkomaan liikennettä.  Postimestarit saavat julkaista omia postimerkkejä.  Aikaisemmin postimaksu määräytyi kirjeen arkkien lukumäärän mukaan kuten Englannissa.

1845:  Suomessa otetaan käyttöön ehiökuori, portostempel-, arvo- eli postimaksuleimakuori kolmantena maailmassa.  Senaatin jäsen Otto Wilhelm Klinkovström (1778-1850) ehdotti niiden aikaansaantia senaatin istunnossa 1843.  Senaatin talousosaston puheenjohtaja Lars Gabriel von Haartman (1789-1859) kannatti esitystä innokkaasti.  Pystysoikioteräsleimasimet kaivertaa pietarilainen "keemikko" Klein.  Leimaustyö tulee senaatin vahtimestarien huoleksi.  Kirjelaatikot otetaan käyttöön.  Pakettiposti saadaan aikaan, joka osoittaa lehdistön kasvua.  Kirjojen lähettäminen helpottuu.  Kirjeitä lähetetään melkein puoli miljoonaa, ja 1865 lähes miljoona.

1846:  Suomessa siirrytään talonpoikaisten postitalojen postinkuljetuksesta kestikievarikyytejä käyttävään postiljoonijärjestelmään.  Posti kuljetetaan kaksi kertaa viikossa, mutta 1848 lähtien Turun ja Pietarin välillä kolme kertaa viikossa.  Postimaksu perustuu kaikissa maissa matkan pituuteen.

1847:  Yhdysvalloissa siirrytään valtiolliseen postimerkkijärjestelmään federal postage stamp.  Ensimmäiset postimerkit ovat viiden sentin punaruskea Benjamin Franklin ja kymmenen sentin musta George Washington.  Postimerkit mitätöidään kynällä ja musteella 1855 saakka.  Postimestarit saavat 1880 asti käyttää kotitekoisia korkki- tai puuleimasimia mitätöimiseen.

1848:  Turku-Helsinki-Pietari -linjalle saadaan postin kolmas viikkovuoro.  Yksityisposti kulkee usein virkamiesten laukuissa. josta peritään pieni maksu.

1849:  Yhdysvalloissa patentoidaan JK Parkin ja CS Watsonin kirjekuorikone.

1850-luku:  Suomessa papit eivät suhtaudu suopeasti laukkujensa ylimääräiseen postiin varsinkaan talonpoikien lehtitilauksiin: lehdet eivät ole kansalle tarpeellisia.

1850:  Suomessa palataan matkan pituudesta riippuvaan postimaksuun, tosin vain kaksijakoisuuteen eikä 30-jakoisuuteen kuten 1840.  Vaakasoikion muotoisen arvoleimasimen kaivertaa vasaraa ja talttaa käyttäen kaivertaja CM Mellgren.  Ehiöt valmistaa Suomen leimakonttori.  Ehiöiden lähetys sallitaan 1851 myös Puolaan.  Postimaksujen matkaluokat poistetaan 1875.

1850:  Irlantilainen Henry Archer kehittää lävistyskoneen, jolla Englannin punaruskeat yhden pennyn postimerkkiarkit ensimmäisinä rei'itetään eli perforoidaan.  Englanti ottaa 1854 vakinaisesti käyttöön hammastetut postimerkit.  Archerin koneen patenttiaika menee umpeen 1862, jolloin Ranska ottaa hammasteen virallisesti käyttöön ja Belgia 1863.

1850:  Suomessa on 28 postilinjaa, ja posti kuljettaa koko vuonna 570 000 numerokappaletta sanomalehtiä.  Paikallispainokset eivät sisälly lukuun.

1851:  Yhdysvalloissa sanomalehden postimaksu puolitetaan.  Maaseudulla kuljetus on ilmainen.  Sanomalehden postimaksu voidaan 1852 maksaa ennakkoon.

1852:  Belgialainen maantieteilijä Vandermaelen asettaa muiden kokoelmiensa mukana näytteille myös postimerkkikokoelman.  Tätä katselee myös Jean B Moens, joka innostuneena perustaa postimerkkiliikkeen.  Hän perustaa myös lehden Le Timbre-Poste.

1852:  Suomessa on postilinjoja 5665 kilometriä ja 37 postikonttoria.

1853:  Yhdysvalloissa otetaan ehiökuori käyttöön.

1853-56:  Yhdysvaltain sotaministeriö käyttää Kaliforniassa kamelipostia.  Sudanissa kuljetetaan postipaketteja kamelilla.

1855:  Yhdysvalloissa sallitaan kirjatut postilähetykset.  Kirjeiden ennakkomaksu tulee pakolliseksi.

1855:  Ruotsi siirtyy yhtenäiseen postimaksuun ja postimerkkien käyttöön.

1855:  Itämaisen eli Krimin sodan aikana Suomeen perustetaan kenttäpostivirasto, jonka kenttäpostikonttori on Suomenlinnassa.  Toimisto on Kouvolassa, Somerolla ja Tuusulassa.  Kenttäpostileimassa lukee lyhennettynä FIN.POLEV. POTSHT. eli Finskaja polevaja potshta - Suomen kenttäposti.  Itämaisen sodan jälkeen kirjeiden salainen sensurointi eli perlustraatio menettää merkityksensä samoin kuin etenkin ylioppilaspiireihin kohdistunut vakoilutoiminta kirjeiden tarkastuksineen.

1855:  Suomen ensimmäinen lennätinlinja avataan.

1856:  Edward Stanley Gibbons perustaa apteekkiinsa Plymouthiin filateelisen osaston.

1856:  Yhdysvalloissa perustetaan Omnibusclub, jonka jäsenet vaihtavat postimerkkien lisäksi rahoja, sinettejä ja nimikirjoituksia.

1856:  Suomessa otetaan ensimmäiset postimerkit käyttöön.  Raha-asiain kansliatoimikunnan vahtimestarit valmistavat merkit leimakonttorin valvonnan alaisena yksinkertaisella käsileimauskojeella, jonka jousilaitteeseen kuvake kiinnitetään.  Ehiöiden kuvakkeen valmisti 1849 CM Mellgren.  Väärennysten ehkäisemiseksi kuvakkeeseen lyödään helmiä ja viiden kopeekan merkkiin vinoneliö.  Suomessa on postitoimipaikka 39 paikkakunnalla.  Leimalla aletaan mitätöidä postimerkit.

1857:  Venäjän keisarikunta saa postimerkkinsä.

1857:  Helsinkiin valmistuu postitalo Nikolainkirkon kupeeseen lähelle Suomen Pankin rakennusta.

1857:  Turun ja Helsingin välille perustetaan yksityinen pakettiposti.

1858:  Yhdysvalloissa kaduille ilmestyvät postilaatikot.

1858:  Suomessa alkaa maksullinen kirjeen- ja sanomalehdenkanto postikonttorista vastaanottajalle.  Maksu on yksi kopeekka, myöhemmin neljä penniä kirjeeltä.  Vähitellen kotiinkantomaksut lakkautetaan.  Postilaitos ei kuljeta paikallislähetyksiä eli kaupungin sisällä lähetettyä postia ennen kuin 1881.

1860-luku:  Posti kulkee Helsingistä Kuopioon hyvissä oloissa viikon, ja sieltä kauemmaksi toisen viikon.

1860:  Poniratsastajat alkavat 3.4 hoitaa postiliikennettä Pony Express Yhdysvalloissa.  Poniposti liittyy laivapostin kuljetukseen St Josephista Missourista länteen ja Sacramentosta Kaliforniasta itään.  Kirjeen kuljetus kestää 3-4 viikkoa.  Pony Express lakkaa 26.10.1861, kun lennätinlinja rannikolta rannikolle alkaa toimia.

1860:  Pariisissa alkaa toimia postimerkkipörssi le Jardin des Tuileriesissä.

1860-70:  Tilausmatkan järjestäjänä 1841 aloittanut Thomas Cook laajentaa yhtiötään kansainväliseksi matkalipputoimistoksi, joka myös jakaa postia ulkomailla.

1860:  Suomessa alkavat kirjekuoret esiintyä kaupoissa.  Postitoimipaikkoja on 40 lähinnä kaupungeissa, mutta myös maaseudulla, 1880 jo 116, joista 37 postikonttoria.

1860:  Postin välityksellä lähetetään kirjeitä asukasta kohti: Englanti 15,9, Tanska 3,7, Preussi 2,9, Ruotsi 1,7 ja Suomi 0,5.  Suomen väestöstä 1880 on luku- ja kirjoitustaitoisia 13 prosenttia.

1861:  Philadelphialainen liikemies painaa ensimmäisen postikortin, joka on tarkoitettu kirjoitetulle viestille.

1861:  Strassburgilainen kirjakauppias Oscar Berger-Levrault julkaisee luultavasti koko maailman postimerkkiluettelon.  Sellaisen julkaisee pariisilainen historiantutkija Alfred Potiquet nimellä Catalogue des Timbres-Poste créés dans les divers Etats du Globe.

1861:  Luultavasti maailman ensimmäisen postimerkkikansion julkaisee Ranskassa M Schloss.  Esimerkkiä seuraavat 1862 Pariisissa Justin Lallier ja Leipzigissa G Wuttig.  Näissä kansioissa ei ole tekstiä eikä kuvia.  Todennäköisesti 1862 Bauschke julkaisee Saksassa kuvin ja tekstein varustetun kansion Miniatur-Permanent-Album.  Muita kansioita julkaisevat belgialainen Moens 1862 tai 1863, yhdysvaltalainen D Appleton 1863, englantilainen Gibbons 1878 ja ranskalainen Yvert-Tellier 1896.

1862:  JB Moens julkaisee ensimmäisen postimerkkiväärenteitä käsittelevän teoksen.

1862-64:  Englannissa liverpoolilainen yhtiö Edward Moore julkaisee maailman vanhinta filateelista lehteä The Monthly Advertiser.  Kolmannesta numerosta sen nimi on The Stamp Collector's Review and Monthly Advertiser.

1862:  Suomessa alkaa postinkuljetus rautateitse.  Postia kuljetetaan runkolinjoilla joka päivä.  Asemapäälliköt ja muut alkavat sivutoimisesti hoitaa postitoimistoa.

1863:  Pariisissa pidetään ensimmäinen kansainvälinen postikonferenssi.

1863:  Yhdysvalloissa aloitetaan kirjeiden ilmainen kotiinkanto suurkaupungeissa.

1863-74:  Englannissa Bathissa ilmestyy The Stamp Collector's Magazine.  Belgialaisen Moensin Le Timbre-Poste ilmestyy 1863-1900.  Leipzigissa ilmestyy Magazin für Briefmarkensammler 1863-67.  Postimerkkilehteä aletaan 1864 julkaista Kanadassa ja Ranskassa.

1864:  Yhdysvalloissa otetaan rautatiet postinkuljetukseen.  Postijunasta tulee liikkuva postitoimisto, jossa posti lajitellaan.  Juniin liitetään postivaunu.  Myös kotimaisten postiosoitusten lähetys alkaa, ja ulkomaisten alkaa 1867.

1864:  Filatelistien kuningas kreivi Philipp Arnold La Rénotiere von Ferrari (1848-1917) istuskelee Pariisissa Mahén postimerkkiliikkeessä.  Ferrarin isä Galliéran herttua jätti kuollessaan 1854 perheelleen 220 miljoonan kultafrangin omaisuuden.  Ferrari palkkaa 1874 Mahén hoitamaan postimerkkikokoelmaansa, ja tämän kuoltua hänen poikansa.  Äidin kuoltua Ferrari tulee varakkaan itävaltalaisen upseerin Emmanuel la Rénotiere von Kriegsfeld ottopojaksi.  Ferrari toimii opettajana Pariisin kouluissa, mutta jättää toimensa, koska se häiritsee filateliaa.  Hän ostelee monia suuria kokoelmia, ja hänellä on kaikki harvinaisuudet jopa usein kappalein.  Hän kerää päälajin kaikki väri- ja alalajit.  Siksi postilaitoksetkin ryhtyvät valmistamaan Ferraria varten "virhepainamia" ja hammastus- ja muita "erehdyksiä", joita "uhraavat" hirmuhintoja kiskoen filateelisen tutkimuksen alttarille.  Näitä tekeleitä nimitetään ferrariteeteiksi.  Ferrarin kokoelma käsittänee puoli miljoonaa postimerkkiä ja ehiötä.  Testamentin mukaan kokoelma on luovutettava Saksaan Berliinin postimuseolle, mutta kokoelma sisällytetään Saksan Ranskalle maksettaviin sotakorvauksiin.  Ferrarin suurtyö hajoaa 1921-29 maailman tuuliin 25 huutokaupassa.

1865:  Saksalainen postin uudistaja Heinrich von Stephan esittää ehiökortin eli postikortin käyttöönottoa, mutta menestyksettä.

1865:  Chiricahua-apashi Cochise lupaa antaa jenkkien kulkea eteläistä reittiä Kaliforniaan chiricahuain maan halki.  Cochise toivotti jenkit tervetulleiksi, kun he tulivat ensi kertaa Arizonaan.  Hän ei sano vastaan, kun Butterfiled Overland Mail -yhtiö perustaa 1860-luvun lopulla postivaunuaseman Apachesolaan.  Chiricahuat hankkivat asemalle puut vaihtaen ne erilaisiin tarvikkeisiin.

1865:  Englannissa perustetaan The Bridlington Amateur Association, jonka jäsenet vaihtavat postimerkkejä ja muita keräilykohteita.  Yhdistys julkaisee vaihtolehteä.

1866:  Sota Preussin ja Itävallan välillä lopettaa Thurn und Taxisin oikeudet ja postijärjestelmä siirretään Pohjois-Saksan postiliitolle eli valtiollistetaan.

1866:  Kanadassa perustetaan The Excelsior Stamp Association, joka kerho harrastaa yksinomaan postimerkkeilyä.  Kerhon lehti on The Postman's Knock.

1866-67:  Rahan uudistus Suomessa: markka ja penni postimerkkeihin.  Markan seteli ilmestyi 1860.

1866:  Helsingin apteekkarit perustavat kaupunginpostin.  Se lopettaa 1881 toimintansa.

1867:  Tanskassa alkaa ilmestyä postimerkkilehti Nordisk Frimaerke-Tidende.

1867: New Yorkissa perustetaan postimerkkikerho The Philatelic Society.

1867:  Suomessa ristisidelähetykset (painotuote, tavaranäyte) kuljetetaan alennetulla postimaksulla.

1867:  Yhdysvalloissa patentoidaan messinkinen kirjekuoren sulkija.

1869:  Itävalta-Unkari ottaa professorin Emanuel Herrmann esityksestä postikortin eli ehiökortin käyttöön.

1869:  Lontoossa perustetaan postimerkkikerho Philatelic Society ja Heidelbergissa Süddeutsche Philatelisten-Verein.

1869:  Suomessa lakkautetaan lukkariposti ja kirkkoherrat saavat vapaakirjeoikeuden.

1870-luku:  Postikortin käyttö laajenee.  Lyhytsanaisessa esityksessä aikaisemmat kirjetyylit sekoittuvat niin, ettei enää varsinaisesta kirjekulttuurista voi puhua.  Ranskassa ja Englannissa ehiökortti otetaan 1870 käyttöön.

1870-luku:  Englannissa patentoitu Salterin kirjevaaka tulee kirjeenvaihtovälineisiin kuuluvaksi.  Kirjevaaka yleistyi postimerkin käyttöönoton jälkeen.

1870-luku:  USAssa mail-order house eli postimyyntiliike aloittaa.

1870-luku:  Suomalaiset kustantajat harjoittavat postimyyntiä.

1870:  Ranskan ja Preussin sodan aikana Metzistä lähetetään postia ilmapallolähetyksinä.  Pariisista lähtee 1870-71 kaikkiaan 68 ilmapallokuljetusta.  Piiritettyyn Pariisiin saadaan 1870-71 noin 300 kyyhkysen avulla yli 100 000 tiedotusta.  Ranskan ja Saksan sodan aikana ilmestyy luultavasti ensimmäinen kaupallinen kuvapostikortti.

1870:  Leavitt, Strebeigh & Co pitää New Yorkissa yhden ensimmäisistä yksityisistä postimerkkihuutokaupoista.

1870:  Pietarin rata avataan ja postiliikenne nopeutuu.

1871:  Suomessa ilmestyy ehiökortti Korrespondanskort för Finland - Kirjeenvaihtokortti Suomenmaassa.  Suomenkielinen teksti on vasta 1872 ehiökortissa, jossa sama on vielä kolmannella kielellä venäjäksi.

1871:  Japanissa järjestetään postilaitos.

1872:  Pietarissa perustetaan Posti- ja telemuseo, joka Neuvostoliiton aikana nimetään Aleksander Popovin mukaan.

1872:  Talonpoikainen postin kesäkuljetus Suomesta Ruotsiin lopetetaan.

1872:  Littoisten puuvillatehdasta edustava myyntimies Buenos Airesissa ottaa yhteyden tehtaalle lähettämällä kirjeen.  Se kulkee Bordeauxin, Pietarin ja Turun kautta Littoisiin 1,5-3 kuukautta.  Aika riippuu laivojen kulusta ja tuulista.  Loppumatka kuljetaan hevosella kestikievarista toiseen.

1873:  Yhdysvalloissa otetaan käyttöön ehiöpostikortti.

1873:  V Hönecke säveltää Postimerkkivalssin - Briefmarkenwalzer.

1873:  Kemin postitoimisto perustetaan Parta-Petterin pirttiin.  Sieltä posti siirtyy kestikievariin ja vuosisadan vaihteen jälkeen leipurin taloon.

1874:  Maailman postiliitto - Union Postale Universelle UPU perustetaan 22 valtion sopimuksella.  Suomi liittyy jäseneksi 1875.  1957 jäsenvalioita on 96.

1874:  Yhdysvalloissa neljännesvuosittain tai kuukausittain ilmestyvän aikakauslehden postimaksu on kolme senttiä ja viikkolehden kaksi senttiä.  Uusi tariffi 1885 on yksi sentti kaikelle toisen luokan postille.

1874:  Suomessa posti julistetaan valtion monopoliksi.  Monopoli rajoitetaan 1877 kirjelähetyksiin.  Höyrylaivayhtiöt saavat poikkeuslupia.  Kirjeleimoihin tulee päivämäärä.

1875:  Suomessa otetaan käyttöön kaksoispostikortti maksettuine vastauksineen ja palataan yhtenäistaksaan.  Ulkomailta tulleiden kirjeiden maksuton kotiinkanto alkaa.  Venäjän kieli poistuu postimerkeistä 14 vuodeksi, mutta jää seteleihin.

1875:  Mouhijärvelle posti saadaan nimismiehen kautta.

1877:  Suomessa otetaan käyttöön ensimmäiset puhelimet.

1877:  Suomessa ristisiteenä voidaan lähettää nidottuja ja sidottuja kirjoja.

1878:  Höyrylaiva Express II aloittaa posti- ja matkustajaliikenteen reitillä Hanko - Tukholma.  Liikenne loppuu 1898.

1880:  Englannin posti alkaa kehoittaa lähettämään jouluposti ajoissa.

1881:  Englannissa otetaan käyttöön postin maksuosoitus.

1881:  Suomessa postimerkkien käyttö yleensä tulee pakolliseksi.  Paikalliskirje kuljetetaan alennetulla maksulla.  Irtokirje tulee viralliseksi.  Postiosoitus, kotimainen postiennakko ja pakettiosoituskortti otetaan käyttöön.  Maaseudulle perustetaan pieniä postiasemia ja 1891 alkaen postipysäkkejä.  Kihlakunnanposti lakkautetaan 1882-88.

1882:  Suomessa postin runkolinjoilla siirrytään urakkajärjestelmään.  Suomessa lähetetään 3,8 lähetystä asukasta kohti, 1900 vielä 13,9, mutta 1917 jo 51,4 eli lähetys viikossa.  Suomen postilähetysten määrä 1882-1917:

vuosi                   virkakirjeet        lehdet                                               muut                                                yhteensä

1882                       286 000               4 630 000         3 000 000             7 996 000

1900                    1 561 000             21 910 000      13 500 000          36 971 000

1917                    5 096 000           119 470 000      36 400 000        160 966 000

1885:  Yhdysvalloissa alkaa postin pikajakelu  - special delivery.  Junat kuljettavat sanomalehtiä päivittäin.

1885:  Suomessa alkaa maksuton kirjeenkanto kaupungeissa ja kauppaloissa.  Virallinen postitilasto alkaa.

1886:  Minnesotalaisen North Redwood -rautatieaseman hoitaja Richard Sears myy kelloja muille aseman hoitajille ja perustaa Minneapolikseen yrityksen RW Sears Watch Company.  Sears muuttaa 1887 Chicagoon, jossa palkkaa kellosepän Alvah C Roebuck.  Ensimmäinen postimyyntiluettelo 1888 käsittää vain kelloja ja jalokiviä.  Nimeksi otetaan 1893 Sears, Roebuck and Co.  1896 julkaistaan luettelo, jossa on 532 sivua.

1886:  Suomen postin palveluksessa on 731 henkilöä.

1887:  Postisäästöpankki perustetaan, ja postitoimipaikat hoitavat sen tehtäviä.  Suomessa siirrytään metriseen painojärjestelmään.

1888:  Suomessa junaan liitetään postirautatievaunu, joka on liikkuva postitoimisto.  Suomen posti kuljettaa 14,6 miljoonaa lähetystä, joista 6,6 miljoonaa on lehtiä.

1889:  Salvador, Honduras ja Nicaragua sekä 1892 Ecuador tekevät New Yorkin Hamilton Bank Noten valtuutetun Nicholas F Seebeck kanssa sopimuksen postimerkkien ilmaisesta toimittamisesta sopimusvaltioille.  Seebeck järjestää vuosittain uuden sarjan ja saa vanhojen sarjojen jäännösvarastot itselleen.  Painolevyt, matriisit ja kuvakkeet ovat pankin omaisuutta, ja se saa käyttää niitä haluamiinsa tarkoituksiin.  Osoittautuu, että idean isä on saksalainen harja- ja liimakauppias Gustav Calman, joka on postimerkki- ja rahaliikkeen Scott Stamp & Coin perustaja ja pääosakas.  Hän on aikaisemmin harjoittanut erään Goldnerin kanssa postimerkkien jäännöspainosten ostoa ja myyntiä.  Seebeck on Calmanin bulvaani.  Näin pystytään ohjailemaan merkkien painatusta keräilymarkkinoiden menekin mukaan.  Aloittelijat hankkivat Seebeck-merkkejä, mutta harrastajat lopettavat näiden maiden postimerkkien keräilyn.  Seebeck-valtiot purkavat sopimuksen, ensin Honduras 1894, sitten Ecuador 1895, Nicaragua ja Salvador 1898.  Calman pyrkii laajentamaan toimintaa Islantiin, mutta luopuu yrityksestä.

1889-91:  Venäjän kieli palaa Suomen postimerkkeihin ennakoiden lähestyviä sortovuosia.  Postimanifesti annetaan 1890 ja Suomen posti määrätään Venäjän sisäministeriön alaisuuteen.

1890-luku:  Ruotsalaiset myyvät postitse Pohjanmaan ruotsinkieliselle alueelle tavaraa.

1890:  Suomessa luodaan maaseudun postinkantoverkko ja maalaiskirjeenkantajat aloittavat toimintansa.  He ovat sopimuspalkkaisia yksityisiä urakoitsijoita.  1900 linjoja on 450 (lähes 9000 kilometriä) ja 1910 jo 1579 (yli 30 000 kilometriä).

1890:  Suomessa on 20 000 kilometriä rautateitä.  Kaikissa kaupungeissa on puhelinverkosto ja lennätin.

1891:  Suomessa ilmestyvät rengaspostimerkit, joissa on Venäjän rahayksiköt.  Suomen kansakuntaa osoittavat pienet renkaat.  Suomalaisten postimerkkien käyttö kielletään Venäjälle menevissä postilähetyksissä.  Vanhin Suomessa postissa kulkenut kuvakortti esittää Viipurin linnaa.

1892:  Suomen ensimmäinen postiljooni alkaa käyttää virkatoimissaan polkupyörää.  Se yleistyy myös maaseudulla.

1894:  Polkupyöräposti - Bicycle Mail järjestetään Kaliforniassa rautatieyhtiön kolmen viikon lakon aikana.  Kuljetukset suorittaa AC Bantan liike, joka toimii Fresnossa Victor Bicyclen agenttina.  Reitti on Fresno-San Francisco, ja käytössä on erityinen postimerkki.

1894:  Suomessa alkaa ilmestyä postimerkkilehti Finska Filatelisten.

1895:  Viimeinen postitalonpoika ylittää Ahvenanmeren.

1897:  Englannissa postimiehet jakavat postin joka kotiin.

1897:  Yhdysvalloissa patentoidaan postimerkin kostutin.  Siinä on lasiastiassa kostea sieni.  Apuvälinettä myy Moistening Device -yhtiö Pottstownissa Pennsylvaniassa.

1897:  Helsingissä GW Edlund valmistaa myyntiin tuotetta Helppohintainen Posti- ja tie-kartta (Polkupyörä-Matkailia kartta) Suomessa.

1897:  Luettelopostimyyjä kauppias Einar O Nyberg (1871-1926) aloittaa Vaasassa.  Hän myy aluksi lähinnä kelloja, sitten ompelukoneita ja polkupyöriä.  Pääluettelo ilmestyy kerran vuodessa 160-sivuisena.  Lisäluetteloita ilmestyy tarpeen mukaan.  Nyberg ottaa 1906 nimekseen Eino Louhivuori.  Luettelojen painos 1910-luvulla on 20 000 kappaletta.  Louhivuori nimeää tuotteensa suomalaisilla nimillä esimerkiksi kellot Kullervo, Ahti, Kaleva, Otava, Sampo, Tapio, Ilmarinen, Ukko, Sampsa, Toveri ja Jalo.

1897:  Daniel Nyblin ilmoittaa Aamulehdessä kameroita ja valokuvaustarvikkeita.  "Tilaukset maaseudulle toimitetaan heti".

1897-98:  Viipurilainen Emanuel Sonne ilmoittaa lehdissä myyvänsä postitse pyssyjä.

1898:  Yhdysvalloissa toimii parannettu kirjekuorikone, joka valmistaa liimoitettuja kirjekuoria.

1898:  Helsinkiläinen Akateeminen kirjakauppa julkaisee postimyyntiluettelon Kansankirjastoihin sopivista kirjoista, jossa on 64 sivua ja esiteltynä yli 2000 kirjaa.

1899:  Pariisissa alkaa 5000 kirjeenkantajan lakko, kun Pariisin senaatti hylkää sosialistin Grousset ehdotuksen kirjeenkantajien palkankorotuksesta.  Postiliikenne pysähtyy Pariisissa.

1899:  Englannissa otetaan käyttöön kuvapostikortti, jonka toiselle puolelle kirjoitetaan osoite ja viesti.  Toinen puoli jää vapaaksi kuvalle.  Yhdysvalloissa samanlainen kortti tulee 1907 käyttöön.

1900-luvun alku:  GF Stockmann harjoittaa laajaa postimyyntiä.

1900-luvun alku:  Posti tulee Kärkkäälän kylään Hankasalmen kautta.  Posti on Kauton kaupassa, jonka omistaa Hannu Kauton isänisä Johan Juho Kautto (1869-1951).  Posti on nimeltään Hannulan postitoimisto.  Kärkkäälään tulee sanomalehdet Savon Sanomat, Keski-Suomi, Sorretun Voima ja Pellervo sekä kirjepostia.

1900:  Norjalainen CH Kahrs rakentaa frankeerauskoneen, joka on käytössä Kristianiassa (Oslossa) kolmen viikon ajan.  Rahan syötön jälkeen kone leimaa siihen työnnetyn kirjeen ja pudottaa sen allaan olevaan postilaatikkoon.  Postivirkailija liimaa lähetyksiin postimerkit ja leimaa ne!  Norja ottaa 1903 Nils A Kragin suunnittelemia koneita käyttöön seitsemän kappaletta.  Koneet eivät kestä käytössä kauan.  Nyt koneen leimaa ei peitetä postimerkillä.

1900:  Suomessa on 974 postitoimipaikkaa.  Niitä on 1910 jo 2019, 1939 lähes kaksinkertaisesti 3638 ja 1965 kaikkiaan 4714 toimipaikkaa.  Luku- ja kirjoitustaitoisia on 30 prosenttia.

1900-01:  Bobrikovin kaudella kielletään suomalaiset postimerkit.  Vain venäläinen postimerkkimalli on Suomessa voimassa, mutta Suomen rahayksiköt.  Ulkomaanpostiin liimataan venäläiset merkit.  Bobrikov haluaa Suomeen salaisen kirjeentarkastuksen, mutta pääpostitirehtööri Lagerborg kieltäytyy ja eroaa 1902.  Postin johtoon nimitetään myöntyvyysmies Pietari Jamalainen.  Jonkin verran kirjeitä takavarikoidaan.

1902:  Yhdysvalloissa patentoidaan Thomas Callahanin ikkunakuorikone.

1902:  Theodor Wuorio aloittaa Tampereella postimyynnin.  Hän painattaa luettelonsa Isak Julinin kirjapainossa, joka saa Julinin ryhtymään omaan postimyyntiin postikorteilla.  Wuorio myy aluksi soittimia, mutta 1912 luettelossa on yli 3000 tuotetta.  Sivuja on 200 ja painos 30 000.  Kuvat valokuvataan tai piirretään.  Kauniita luetteloita kuvittaa tytär Maire Wuorio.

1903:  Englannin posti kuljettaa 600 miljoonaa postikorttia.

1903:  Tanskalainen postivirkailija Einar Holböll saa ajatuksen, että joulutervehdyksiin voi liittää pienellä lisämaksulla joulumerkin johonkin hyvään tarkoitukseen.  Ensimmäiset joulumerkit ilmestyvät 1904 Tanskassa ja Ruotsissa samana vuonna, Norjassa 1906, Suomessa 1908 ja Islannissa 1913.

1903:  Tampereella Tirkkosen kauppahuone julkaisee ensimmäisen postimyyntiluettelonsa.  Kulkukaupan 1869 aloittaneet Juhana (-1892) ja Maria muuttivat 1884 vuokratiloista omaan liiketaloon.  Tirkkosen Muotijournaali esittelee muotia, ja sen silkkipaperimalleja eli -kaavoja ilmoitetaan myytäväksi postitse.  Muotijournaali on 1911 jo 200-sivuinen.

1903:  Ruotsalaisen Allmänna Svenska Utsädesaktiebolagetin suomalainen tytäryhtiö Turun Siemenkauppa painattaa GW Wilenin kirjapainossa postimyyntiluettelon, joka on 18. vuosikerta.  Se on 32-sivuinen.

1904:  Uudessa Seelannissa otetaan käyttöön frankeerauskone.  Tästä tulee menestys.

1904:  Tampereella väärennetään 20 pennin postimerkki vuodelta 1901.  Päätekijä on kivipiirtäjän toimintaa harjoitteleva kirjansitoja Efraim Alexander Majlund, joka valmistaa kivipainolevyt vedonlyönnin johdosta.  Neuvoja ja painaja on kivipainaja August Grönroos.  Väärenteiden myynnin hoitaa veli Uuno Eemeli Majlund.  Alunperin tuotteet piti polttaa, mutta tilaisuus rahan tekoon johti rikoksen tielle.  Rangaistus kaksi vuotta kuritushuonetta kohdistuu vain Efraimiin.

1907:  Lohjan postinhoitajaksi tulee Ida Ganszauge.  Hän on byrokraatti, joka pitää kirkkoherran, kappalaisen ja muut järjestyksessä.

1909:  Italialais-ranskalainen painoteknikko Giovanni tai Jean de Sperati (1884-1957) valmistaa erään postimerkkeilijän pyynnöstä eräästä harvinaisesta postimerkistä jäljenteen, jota saksalainen asiantuntija Max Thier pitää aitona.  Näin alkaa de Speratin 40-vuotinen ura.  Hän väärentää 124 erilaista postimerkkiä, jotka 17 eri asiantuntijaa viidestä maasta merkitsee aidoiksi.  Hänen väärennöksensä paljastuu ensi kerran 1930.  de Sperati joutuu 1942 syytteeseen, mutta hän myy tuotteitaan taidejäljennöksinä, jonka Ranskan laki sallii.  Vasta 1952 de Sperati tuomitaan kahden vuoden vankeuteen ja puolen miljoonan Ranskan frangin korvauksiin.  Englannin filatelistiliitto ostaa de Speratin jäämistön ja julkaisee 1954 teoksen The Work of Jean de Sperati.  1800-luvulla toimi jo noin 300 väärentäjää.

1910:  Englannin kansainyhteisön lentoposti kehittyy säännölliseksi.  Erityisiä lipukkeita tai leimoja käytetään postinkuljetusten koelennoilla ensi kerran Yhdysvalloissa 1910, Intiassa Allahabadissa 1911, Etelä-Afrikassa 1911, Japanissa 1912, Ranskassa 1913 ja Egyptissä Heliopolis - Khartum 1914.

1910:  Kustantajan Isak Julin markkinaosuus Suomessa myydyistä postikorteista on 90 prosenttia oman ilmoituksensa mukaan.  Hän on tunnettu koko maassa niiden postimyynnistä.

1910-16:  Terijoen ja Vammelsuun välinen 11 kilometrin matka ajetaan kesällä kahdesti päivässä hevosella ja kärryillä sekä talvella kerran päivässä reellä.  Ajo on jokapäiväinen.  Tänä aikana postinkuljettaja saa yhden joulupäivän vapaata eri luvalla.

1911:  Yhdysvalloissa Postal notes otetaan käyttöön.  Ne ovat merkkejä ja ehiöitä, joita kuitin luonteisina käytetään osoittamaan postille tämän edelleen maksettavaksi luovutettua rahasummaa.

1911:  Helsingissä alkaa postiauto Adler liikennöidä.  Autoa käytetään, kun käydään tyhjentämässä kirjelaatikot.

1912:  Pietarista lähtee ensimmäinen lentoposti Hatsinaan.

1914-18:  Suomessa Bromarvissa toimii yksityisposti, joka painaa 1917 postimerkit puulaatoilta ja leimaa ne pyöreään korkkiin kaiverretulla kirjaimella B - Bromarv tai T - Tenala.

1915:  Englantilainen alokas Walter Butler kirjoittaa I maailmansodan rintamalta tyttöystävälleen Amy Hicks postikortin.  Se saapuu 2007 perille Wiltshireen.  Heidän 86-vuotias tyttärensä Joyce Hulbert vastaanottaa kortin.

1917-18:  Suomen leijonapostimerkit ilmestyvät.  Ne otetaan ensin käyttöön kotimaanliikenteessä ja 1918 ulkomaanliikenteessä.

1917:  Suomen postin palveluksessa on 7103 henkilöä.  He kuljettavat 5,1 miljoonaa virkalähetystä, 119,5 miljoonaa lehteä ja 36,4 miljoonaa muuta postilähetystä, joista 3,2 miljoonaa ristisidettä.  Venäjän keisarivalta kaatuu Lokakuun suuressa sosialistisessa vallankumouksessa.  Postin sensurointi Suomessa lopetetaan, mutta tarkastuksilla pyritään estämään epäsiveellisten ja rikollisten painotuotteiden maahantuonti.  Neuvostovenäjältä ja sittemmin Neuvostoliitosta tuleva posti on erityistarkkailussa.

1918:  Yhdysvalloissa aloittaa säännöllinen lentoposti toimintansa välillä Washington-New York.

1918:  Saksalla on toiminnassa 740 kenttäpostitoimipaikkaa.  Henkilöstöä on yli 13 000, joista on sotilaita noin 5000.  Berliinissä esitetään luultavasti ensimmäinen filatelia-aiheinen elokuva Die blaue Mauritius - Sininen Mauritius.

1918:  Ruotsalainen Clas Ohlson laittaa lehteen ilmoituksen, jossa hän kauppaa teknisiä käsikirjoja.  Tästä alkaa Ohlsonin postimyynti.

1918:  Suomessa suojeluskunnissa palvelevat henkilöt saavat lähettää luokkasodassa kenttäpostina kirjeitä ja kortteja sekä vastaanottaa niitä ja enintään yhden kilon paketteja.  Postin virkakunta ei avusta vallankumoushallitusta, mutta eteläisen Suomen postiljooneista suuri osa lähtee mukaan.  Luokkasodan jälkeen viisi virkamiestä ja 183 postiljoonia erotetaan.  Valkoiset teloittavat Viipurissa kuusi postin virkamiestä ja kaksi postiljoonia.  Punaiset tappavat kahdeksan postin palveluksessa olevaa henkilöä.

1918:  Suomi liittyy Maailmanpostiliittoon UPU ja Pohjoismaiseen postiliittoon 1922.

1918:  Entinen kulkukauppias Emil Suhonen (-1949) aloittaa postimyynnin sekatavarakaupastaan Muroleen kanavalla.  Hän käyttää 1920-luvulla lehti-ilmoituksissa pieniä palkintokilpailuja.  Hän jakaa 1934 jo 13 400 hintaluetteloa.  Suhonen käyttää 1930-luvulla yli 80 päivä- ja viikkolehteä ilmoittelussaan.

1919:  Ensimmäinen edestakainen ja välilaskuton lento ja lentopostin kuljetus Atlantin yli onnistuu.

1920:  USAn postilaitos päättää, että lapsia ei saa lähettää postipaketteina.

1920-30-luvut:  Suomessa maaseudulla postiin tullaan työhön kello 6-7 aamulla.  Postinkantaja lajittelee postin sitä mukaa, kun sitä tulee.  Pääkaupungin lehdet tulevat kello 13-14 asemalle, josta ne tuodaan hevosella postikonttoriin.  Lehdet lajiteltuaan kantajat järjestävät omat piirinsä.  He lähtevät kannolle kello 15-16 ja palaavat kello 21-23.  Jokainen kantaja on vuorollaan yöpäivystäjänä.  Yövuoro on kello 18-6, jonka jälkeen työpäivä jatkuu tavalliseen tapaan.  Vuoron pituudeksi tulee 28-30 tuntia.

1920-30-luvut:  Maaseudun Tulevaisuus on postimyyjien yleisessä käytössä ilmoituslehtenä.  Kustantajat suosivat sitä.

1920:  Maailman postiliitto hyväksyy frankeerausmenetelmän.  Frankeerausleimajärjestelmä tulee voimaan Yhdysvalloissa 1920, Englannissa ja Egyptissä 1922, Saksassa ja Sveitsissä 1923 sekä Suomessa 1924.  Suomessa aloittaa 1926 ensimmäinen frankeerauskone toimintansa.  Sveitsissä, Englannissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa ryhdytään valmistamaan koneita.  Suomessa on 1957 käytössä noin 800 frankeerauskonetta 94 paikkakunnalla ja frankeerausleimojen postimaksusumma on yli viidesosa postimaksujen kokonaissummasta.

1920:  Suomen joka kunnassa on postitoimipaikka.

1920:  Suomen messuilla on tiettävästi ensi kerran maassamme näyttelynomaisesti postimerkkejä esillä.  Siellä postilaitoksemme esittelee omia kokoelmiaan.  Suomen Postimerkkilehti perustetaan.  Postin palveluksessa on 7361 henkilöä.

1921:  Suomessa perustetaan postiautolinjoja.  Postin säännöllinen linja-autoliikenne alkaa Rovaniemeltä Sodankylään ja kesän aikana Ivaloon.  Linjoja on 1965 noin 130 linjaa yhteispituudeltaan 39 000 kilometriä.  1920-luvulla posti palkkaa yksityisiä kuljettamaan postia autoillaan.

1922:  Suomessa lennätinliikenteessä otetaan korusähke käyttöön.

1923:  Suomessa alkaa postinkuljetus lentoteitse virolaisen Aeronautin aloitteesta, mutta päätyön tekee Aero.  Kotimaan lentoposti alkaa 1924 lennolla Rääveliin eli Tallinnaan.

1924:  Saksassa keksitään kirjakerho, jossa tarjotun kirjan tilauksen voi peruuttaa.  Menetelmää alkaa käyttää yhdysvaltalainen Book of the Month.

1925:  Viides Yleiskarjalainen neuvostojen edustajakokous päättää, että Kemin ja Uhtuan välille rakennetaan tie postiyhteyden järjestämiseksi alueelle ja sanomalehtien levittämiseksi laajemmille talonpoikien joukoille.  Uhtuan piiri on kelirikon aikana useita kuukausia eristettynä Kemistä ja Petroskoista.  Jos lehdet tulevat perille, ne ovat monta kuukautta vanhoja.

1925:  Clas Ohlsonin postimyyntiin radio tulee valikoimaan.

1926:  Suomeen hankitaan ensimmäinen frankeerauskone.

1926:  Postinkanto alkaa Kivijärven kirkolta Lahenperän läpi Risuperälle ja Puustelliin.  Matkaa on 18 kilometriä.  Tämä kantoposti päättyy 1946.

1927:  Lennätinlaitos suomalaistetaan ja liitetään postilaitokseen.  Posti- ja lennätinhallinnon tehtävänä on hoitaa valtion posti-, lennätin-, radio- ja puhelinlaitosta.  Se valvoo yksityistä lennätin-, radio- ja puhelinlaitostoimintaa.

1927:  Kuusamo saa lasi-ikkunaisen ja peltikorisen postiauton Opel.  Siitä tulee paikallisliikennettä ajava auto.  Vanhat mersut ovat laatikkomallia, seinät rohdinkangasta ja ikkunat sellulootia.

1928:  Säännöllinen zeppelinposti alkaa Hugo Eckenerin suunnittelemalla ilmalaivalla Graf Zeppelin LZ 127.

1928:  Punaisessa Karjalassa ilmestyy kuvaus postin ja virkamiesten takapajuisuudesta.  Paateneen postimestaria Bogdanov ei näy työpaikallaan kello 10:30 maanantaiaamuna, sillä hän nukkuu.  Viikon kuluttua ihmiset eivät pääse sisälle postiin, sillä ovi on lukossa.  Selviää myöhemmin, että Bogdanov on vetämässä uistinta.

1928:  Suomen puolustuslaitoksen Kymenlaakson sotaharjoituksissa on kenttäposti toiminnassa.

1929:  Lentopostikuljetukset alkavat Miamista Etelä-Amerikkaan.

1929:  Loimaa saa uuden postitalon.

1929:  Nyblin myy postitse Leica-kameroita.

1930-luku:  Iisalmen ja Ylivieskan välille junaan perustetaan postivaunu.  Siinä matkustetaan kaksi viikkoa peräkkäin, jonka jälkeen on kaksi viikkoa vapaata.

1930:  Suomessa on 3048 postitoimipaikkaa.

1931:  Julkaistaan postimerkki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 100 vuotta.

1933:  Isänmaallinen kansanliike IKL perustaa tarvikepalvelun ja postimyyntiyhtiön IKL:n Kauppa.  Se perustetaan myymään mustia puoluepuseroita, mutta sen valikoima laajenee muuhun puoluerekvisiittaan ja kahviin.

1934:  Rantsilassa on lentonäytös.  Postinkantaja meijeriapulainen Klaara Tuohimaa keksii, että posti viedään Kärsämänkylään lentokoneella, ja sopii asian lennon järjestäjien kanssa.  Klaara pudottaa postilaukun syrjäkylän meijerin kohdalla, jossa postinjako tapahtuu.  Tämä on ensimmäinen lentoposti kylään.

1935:  Suomessa lähetetään 10,6 miljoonaa ristisidettä.

1935:  Mika Waltari julkaisee kirjan Aiotko kirjailijaksi?  15-vuotias Kalle Päätalo näkee ilmoituksen ja säästää rahaa vuoden.  Hän kirjoittaa tilauskirjeen kustantajalle 1936, vie sen Romppaseen, josta kirje lähtee Posti-Mantan mukana kirkonkylään.  Postin ilmoituksen tultua Päätalo hakee kirjapaketin postista ja menee lukemaan kirjaa ulkohuusiin.

1936:  Käytöstä poistettujen postimerkkien myyntiä varten perustetaan filatelistiosasto Helsingin pääpostikonttoriin.  Osasto muuttaa 1938 uuteen Pääpostitaloon.

1937:  Itävallassa aletaan julkaista joulukorttien postittamiseen tarkoitettuja joulupostimerkkejä.  Unkari seuraa 1943 ja Kuuba 1951.

1937:  Suomessa alkaa kotimainen lentoposti, kun yhteydet Helsingistä Viipuriin ja Tampereelle avataan.

1938:  Julkaistaan postimerkki Suomen postilaitos 300 vuotta.  Helsingin pääpostitalo valmistuu.  Postilähetyksiä sanomalehdittä on 97 000 000.

1939:  Englannin ja Yhdysvaltojen välinen lentopostilinja avataan kokeilumielessä.

1939-44:  Natsi-Saksan kenttäpostiin kuuluu 30 000 kenttäpostivirkailijaa ja lisäksi saman verran sotilas- ja siviiliapuvoimia.  Eniten kenttäpostia kuljetetaan 1943 peräti 7652 miljoonaa lähetystä.

1939-40:  Suomen talvisodassa on käytössä 30 kenttäpostikonttoria ja jatkosodassa 1941-45 hieman useampi eli 42 konttoria.

1940-luvun alku:  Yhdysvaltojen II maailmansodan aikana käyttämä kenttäposti V-Mail koostuu virallisesta lomakkeesta, jolle kirje kirjoitetaan, ja joka sitten mikrofilmataan lähetettäväksi kotimaahan.  Siellä mikrofilmiltä kopioidaan kirje kameralla pienelle fotostaatille, joka laitetaan ikkunakirjekuoreen postitusta varten.

1940:  Suomessa alkaa postisiirto.  Julkaistaan postimerkki Yliopisto 300 vuotta.  Lähetetään 2,4 miljoonaa pakettia sekä 2,9 miljoonaa postiosoitusta ja -ennakkoa.

1940:  Helsinkiläinen Tavara Oy julkaisee luettelon, jossa on 28 sivua ja viitisensataa tuotetta postimyyntiin.

1941:  Natsi-Saksassa otetaan postinumerojärjestelmä käyttöön.

1941:  Työväen Sivistysliitto TSL perustaa Työväen Kirjarengas -kerhon, joka julkaisee neljä kirjaa vuodessa.  Se yhdistetään 1949 Tammen Kirjapiiriin.

1942:  Suomessa otetaan ulkomaan pikkupaketti käyttöön ja 1945 kotimaan pikkupaketti.  Julkaistaan postimerkki Suomen kirjapainotaidon 300-vuotisjuhla.  Suomen ulkomaanpostilinjat suuntautuvat lähinnä Saksaan ja sen liittolaismaihin.  Postinkulku Neuvostoliittoon alkaa 1944, mutta katkeaa Saksaan ja sen liittolaismaihin.

1942:  Koivistolle tulee siviiliposti.

1944:  Tampereella muotiliike Alli Linna julkaisee muodin postimyyntikuvaston.

1945:  Yhdysvalloissa otetaan käyttöön Mailomat-frankeerauskone.  Virkamiehen surma -laite leimaa kolikoiden määrän mukaan postimaksun hammastettuun lipukkeeseen.

1945:  Suomessa julkaistaan postimerkki Ehiökuori 100 vuotta.  Postin palveluksessa on 18 590 henkilöä.  Postilla on 3398 postitoimipaikkaa.  Postimäärä on yli kolminkertainen vuoteen 1917 verrattuna.  Jatkosodan vuosina lähetettiin vuosittain 64-126 miljoonaa kenttäpostilähetystä.  Asukasta kohden lähetetään 32,7 kirjalähetystä.  Kaikkiaan lähetetään 413,4 miljoonaa sanomalehteä, 36,2 miljoonaa virkalähetystä, 146,5 miljoonaa muuta postilähetystä eli yhteensä 596,1 miljoonaa.  Posti kannetaan kuutena päivänä viikossa, ei sunnuntaisin.  Ulkomaanpostin määrä on 10,8 miljoonaa lähetystä.

1945:  Suomen postilähetysten määrä 1945-85 miljoona kappaletta:

vuosi                   virkalähetykset joukkolähetykset                          lehdet                                               kirjeet ja paketit                            yhteensä

1945                    36,2                                                       -                                                    413,4                                                144,6                                                  594,2

1965                    41,4                                                  44,9                                                 627,2                                                276,8                                                  990,3

1985                    81,9                                                  392,9                                                815,4                                                605,9                                                1896,0

1945:  Säännöstelytoimikunta myöntää mainos- ja propagandalehdille puolet pyydetystä paperista.  Postimyyntiluettelon painaminen on vaikeaa.

1946:  Sakkolalaiset evakot asettuvat asumaan Vesilahden ja Tottijärven kuntiin.  Naiset saavat lapsilisät postista.  Emäntäjoukko on hakemassa lapsilisiä, ja eräs emäntä saa runsaan lapsilisän ohella paljon muuta rahaa.  Postinhoitaja Toivonen valistaa toisia äitejä: "Älkää ämmät luulko, että tämä kaikki on lapsilisää.  Ei tällaista rahamäärää kenenkään perse kestä!"

1946:  Valokuvausliike Helios julkaisee postimyyntiluettelon rintamamiesten puhdetöistä.  Siinä on 64 sivua.  Esineitä kehotetaan hankkimaan varsinkin ulkomaisille liiketuttaville.

1947:  Turussa perustetaan Turun Sanomien johdolla Yhteisjakelu, joka hoitaa turkulaisten lehtien jakelun.  Yhteistyö loppuu 1963.

1947:  Suomen filatelistiliitto perustetaan.

1949:  Helsingissä perustetaan postimyyntiliike Myyntiapu Oy.  Se julkaisee 1950 yksivärisen 72-sivuisen tavaraluettelon.  Siinä on myös kirjoja ja äänilevyjä.

1940-luvun loppu:  Saksassa aletaan myydä yksivärisiä ruokaohjekortteja.  Tuote siirtyy 1960-luvun lopussa Englantiin, jossa Hamlyn Group tekee niistä postimyyntituotteen.

1950-luvun alku:  Englannin parlamentissa tehdään kysely eräiden postilaitoksen virkailijoiden palkoista, joita ei oltu korotettu 70 vuoteen.  Palkkakuopassa ovat eräiden kaupunkien postikissat, joiden tehtävänä on postikonttoreiden hiirien pyydystäminen.  Lontoo maksoi kissojen omistajille 1,5 shillinkiä kuukaudessa ja Manchester yhden shillingin.

1950-luku:  Otava kokeilee kahta kirjakerhoa Kirjojen Ystävien Kerho ja Otavan Kirjakerho.

1950:  Opettaja Kauko Eloranta perustaa Askartelupalvelun myymään postitse askartelumalleja eli piirustuksia valmistusohjeineen.  Elorannan lisäksi soitinpiirustuksia myyvät Westerlund, Arpiainen ja Fazer.  Eloranta ilmoittelee Seurassa, Kotiliedessä ja Yhteishyvässä.

1950:  Kurikkalainen Juhani Aho opettelee turkisten muokkausta ja värjäystä Teknillisen korkeakoulun TKK kirjastosta lainatusta Nahkurin käsikirjasta ja perustaa postimyyntiliikkeen Ahon Turkis Oy.  Se vastaanottaa 1970-luvun alussa tilauksia puhelinautomaattiin.

1950:  Seppo Kanerva perustaa suoramainosyrityksen Mainos-Kanerva.  Se kerää yhdistyksistä kuten lääkärit, viranomaisilta ja muista lähteistä osoitteita, jotka kirjoitetaan Adrema-osoitelevyille.  Postitettavat kirjeet monistetaan vahamonistuskoneella.  Kanerva hankkii automaattisen kirjoituskoneen 1952 henkilökohtaisia kirjeitä varten Saksasta eli kirjerotaation, joka painaa otsikon kahdella värillä, konekirjoitustekstin yhdellä värillä, yrityksen leiman ja faksimileallekirjoituksen sekä vaihtaa saajan nimen kirje kirjeeltä sekunnin sylinterinpyörähdyksessä.  Osoitteet pistotetaan H Federleyssä, jonka pistottaja Aili Reinas joutuu usein ylitöihin.  Hän saa kotiinsa pistotuskoneen ja perustaa 1952 yrityksen Reinas Ky.  Poika Pentti jatkaa 1985 saakka.

1951:  Suomessa ehiökuoren perinnettä jatkavat ilmakirjeet eli lentopostikuoret tulevat käyttöön.

1951:  Kajaanin postitalo palaa.

1952:  Satakunnan Kansa avaa oman reitin Porista Raumalle, jonne lehti palkkaa viitisen jakajaa.  Lehti laajentaa 1950-luvulla omaa jakeluverkkoaan.  Myös Aamulehti aloittaa omat kuljetukset.  Savon Sanomat ryhtyy järjestämään 1950-luvun alkuvuosina sunnuntaikantovuoroja Iisalmeen, Varkauteen, Suonenjoelle ja Juankoskelle.

1952:  Helsingissä perustetaan Yhteisjakelukonttori, mutta Helsingin Sanomat jää sen ulkopuolelle ja huolehtii itse jakelustaan.

1952:  Opiskeltuaan Yhdysvalloissa Kaarlo E Anttila aloittaa postimyynnin Postitusliike Solpa.  Kaikki toiminta kootaan 1953 Kalle Anttilaan.  Anttila julkaisee luetteloissaan jatkokertomuksena Pekka Lipposen ja Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja.  Keskusliikkeet boikotoivat Anttilaa, mutta vaatturi-isän Kalle Anttila vaatetehdas (perustettu 1932) toimittaa tavaraa.  Anttila käyttää postimyynnissä suoramainontaa ja kuponkitarjouksia.

1953-61:  Otavan kirjakerho Joka Kodin Tähtikirjasto toimii.

1953:  Turun Sanomat aloittaa joka-aamuisen jakelun Salossa ja sitten ovat vuorossa Forssa, Lauttakylä, Laitila, Punkalaidun, Uusikaupunki, Rauma, Somero ja Naantali.

1953:  Iltapäivälehdet Ilta=Sanomat ja Nya Pressen aloittavat Helsingistä yhteiset lentokuljetukset Lahteen, Tampereelle ja Turkuun.

1954:  Kuopiossa Lehtijakelu huolehtii Savon Sanomien, Savon Kansan ja Kansan Sanan varhaisjakelusta.  Savolla on oma jakelu.

1954:  Ekonomi Rauha Lahti perustaa Sysmässä postimyyntiliikkeen Arvo-Vaate.

1955:  Norjassa sokeiden pistekirjoitus vapautetaan postimaksusta.

1955:  Suomessa alkanut postimiesten lakko aiheuttaa tiedonkulkuongelmia.  Kuuden päivän aikana ei kanneta sanomalehtiä eikä toimiteta postilähetyksiä oman paikkakunnan ulkopuolelle.  Julkaistaan postimerkki Suomen lennätin 100 vuotta.  Postin henkilökunnan määrä on 25 800.  Postimerkkeilijöiden palvelu siirretään postimerkkeilyjaokselle.

1956:  Suomen lakkolennoilla kuljetetaan postia yli 10 000 kiloa.  Joukkoristiside otetaan käyttöön ja 1958 ryhmäristiside.

1956:  Suomessa poistetaan sokeiden pistekirjoituslähetysten postimaksut Brysselissä 1952 tehdyn kansainvälisen sopimuksen nojalla.

1957:  Sosialististen  maiden tieto- ja postiliikenteen yhteistyöjärjestö OSS perustetaan.  Postimaksut sosialististen maiden välillä ovat samat kuin kotimaanliikenteessä.

1958:  Postisiirto hoidetaan tietokoneella.  Julkaistaan postimerkki Jyväskylän lyseo 100 vuotta.  Postin ensimmäinen kiitolinja aloittaa liikennöinnin välillä Helsinki-Turku.  Posti aloittaa sanomalehtien sunnuntaikannot.

1958:  Yves Rocher alkaa Ranskassa myydä kosmetiikkaa postitse.  Postimyynti leviää pian kuuteen muuhun Euroopan maahan.  Rocher lupaa näytteet ilmaiseksi.  Mahdolliset asiakkaat postittavat tilauskupongin, ja Yves Rocher lähettää heille luettelon Le livre vert de la beauté - Kauneuden Vihreä Kirja, ilmaiset näytteet ja tilauslomakkeen.  Tilaavat asiakkaat saavat kirjetarjouksen kerran kuussa.  Uusi Kauneuden Vihreä Kirja julkaistaan kerran vuodessa.

1958:  Suomessa postilaitoksen sanomalehtien jakelumaksuja korotetaan 67 prosenttia.  Postilaitos aloittaa kaksi lentolinjaa vain postilähetyksiä varten, joilla kuljetetaan sanomalehtiä Helsingistä Kuopioon ja Jyväskylään.  Lentolinjojen jatkoksi järjestetään postiautolinjoja.  Niitä perustetaan myös Porin, Joensuun, Vaasan ja Kuopion suunnalla.  Posti aloittaa sunnuntaikannon Salossa ja Turussa sillä edellytyksellä, että lehdet myös arkisin jätetään postin jaettavaksi.  Vuoden lopussa toiminta on 79 paikkakunnalla.

1958:  Helsingin Sanomia aletaan kuljettaa lentoteitse muun muassa Joensuuhun, Kuopioon ja Jyväskylään.  Kun Kuopiossa Suomen sosialidemokraattisen puolueen SDP piirilehti lopetetaan, aletaan kuljettaa Helsingistä lentoteitse Suomen Sosialidemokraattia, jossa on kuopiolaisia aluesivuja.  Lehteä lentokuljetetaan myös Jyväskylään, Ouluun ja Vaasaan, joissa sosiaalidemokraattiset lehdet närkästyvät.

1959:  USAn postin pääjohtaja Arthur Summerfield maalailee presidentille Dwight Ike Eisenhower: Ennenkuin ihminen pääsee kuuhun posti kuljetetaan tunneissa New Yorkista Kaliforniaan, Englantiin, Intiaan tai Australiaan ohjattavilla ohjuksilla.  Olemme rakettipostin kynnyksellä.

1959:  Englannissa otetaan postinumerot käyttöön.

1959:  Suomen postilaitos alkaa jakaa joukkoristisiteitä ja ryhmäristisiteitä edulliseen hintaan.  Suoramainonta vakinaistuu ja tulee yleiseen käyttöön.  Automaateista saatavat postimerkkivihot otetaan käyttöön.  Postilaitoksen sanomalehtien varhaiskanto alkaa Lahdessa.  Erilliskantoja on 1960 joka päivä 209 sekä sunnuntai- ja juhlapäivisin 185 toimipaikan alueella.

1959:  Savon Sanomat järjestää omia sunnuntaikantovuoroja muun muassa Kotalahteen, Leppävirralle, Joroisiin, Juvalle, Pyhäsalmelle ja Rautavaaralle.

1960-luku:  Ruokaohjekorttien postimyynti menestyy Norjassa, josta ajatus tulee Ruotsiin Hemmet Journal Förlagetiin ja Suomeen Sanoman Aikakauslehti- ja kirjaryhmään.  Molemmat edustavat Disney-tuotteita.

1960-luku:  Suomessa maaseudun postinkuljetuksessa yleistyvät moottoripyörä ja mopedi.  Niiden tilalle tulevat 1970-luvulla autot.

1960-luvun alku:  Sanoma käyttää lehtien suoramarkkinoinnissa personointia.  Nimiä osoitteineen kerätään listoista ja luetteloista ja kirjoitetaan Adrema-osoitelevyille.  Menetelmää sovelletaan Kansa Taisteli ja muiden Sanoman aikakauslehtien  postimyyntiin.  Nykyään käytetään laserkirjoitinta.  Sanoma siirtyy 1963 käyttämään tietokonetta asiakasrekisterin ylläpidossa.

1960-luvun alku:  Suomen postilaitos jakaa 63 prosenttia kaikista sanomalehdistä.

1960:  Rhode Islandissa avataan sähköinen automaattinen postitoimisto.

1961:  Vastauspostijärjestelmä otetaan käyttöön Suomessa.  Asiakas postittaa postimyyntitilauksen myyjän laskuun.  Kun lähetetään 29,6 miljoonaa tarjousta, niin vastauksia palautetaan 190 000.  Luvut 1971 ovat 145 ja 3,4 miljoonaa sekä 1990 jo 515 ja 22 miljoonaa.

1961:  Sanoma tarjoaa Valitut Palat -lehdessä tilattavaksi levykansiota Music of the World's Greatest Composers, 1962 Klassisen Musiikin Toivekonsertti, sitten Suuri Karttakirja, Kirjavaliot ja 1967 Toisen maailmansodan sankareita ja vakoilijoita.  Sanoma markkinoi 1960-luvun lopulla Disney-tuotteita postitse.

1962:  Liettualainen Yhdysvaltoihin muuttanut Sam Josefowitz aloitettuaan Sveitsissä ja muualla Euroopassa klassisen musiikin postimyynnin Concert Hall Society kartoittaa Suomessa markkinat.  Ekonomi Harry Söderholm aloittaa 1963 Concert Hallin johtajana Helsingissä apunaan kahdeksan naista.  Kaikki tehdään käsityönä.  Pian perustetaan Music Hall.

1963:  Neuvostoliitossa on 68 000 postitoimistoa, joista 51 000 maaseutupaikkakunnilla.  Venäjällä 1913 oli 11 000 postitoimistoa, joista suurin osa sijaitsi maan Euroopan puoleisen osan kaupungeissa.  Neuvostoliiton postireittien pituus 1963 on yhteensä 2,7 miljoonaa kilometriä.  Väestölle toimitetaan 18,1 miljardia sanoma- ja aikakauslehteä, yli 4,5 miljardia kirjettä ja 120 miljoonaa pakettia.

1963:  Postin, rautateiden ja tullin virkamiehet lakkoilevat Suomessa.

1963:  Yhdysvalloissa otetaan käyttöön postinumerojärjestelmä.

1964:  Suomessa sanomalehtien postimaksuja korotetaan 20 prosenttia.

1964:  Mainos-Kanervan apulaisjohtaja Esko Hämäläinen perustaa yrityksen Osoitekeskus Hämäläinen.  Nimi muutetaan Mainosposti Hämäläisen kautta 1968 Maileriksi.  Mailer hankkii 1967 automaattisen kuorentäyttökoneen ja siirtyy 1971 ensimmäisenä Euroopassa tietokoneen käyttöön suoramainososoiterekisterien hallinnassa. 

1965:  Posti lopettaa osan iltapäiväkannoista.  Sanomalehtien erilliskanto ulottuu päivittäin 386 sekä sunnuntai- ja juhlapäivinä 328 toimipaikan alueelle.  Helsingin postinumerojärjestelmää aletaan ottaa käyttöön.  Postin henkilökunnan määrä on 37 500.

1965:  Kalle Anttila alkaa käyttää tietokoneita kirjaamaan ostot kassoilta.  Postimyyntisovellutus otetaan 1967 käyttöön ja se siirretään 1969 omille koneille.

1966:  Time Magazine: Vaikka etäostaminen on täysin mahdollista, se epäonnistuu, koska naiset haluavat lähteä kotoa ulos, haluavat kosketella kauppatavaroita ja haluavat mahdollisuuden muuttaa mieltään.

1966:  Suomessa julkaistaan postimerkki Kansakouluasetus 100 vuotta.

1966:  Helsinkiläinen Studio 10 tarjoaa lehti-ilmoituksella filmin kehityksen ja kopiot postiennakolla.

1966:  Musiikki Fazer perustaa postimyyntiä käyttävän Fazerin Musiikkikerhon.

1967:  Suomessa julkaistaan postimerkki Paperiteollisuus 300 vuotta.  Posti on lopettanut iltapäiväkannon muualta paitsi Helsingistä.  Sen keskusta-alueelta se loppuu 1975.  Lauantaikanto loppuu 1974 mennessä.

1967:  Concert Hall aloittaa Saksassa kokeillun kirjojen postimyynnin Ex Libris -kirjakerhon.  Sen rinnalle tulee muita sarjoja.

1967:  Otava, WSOY ja Tammi perustavat Suuren Suomalaisen Kirjakerhon.  Toimitusjohtaja Kyösti Nuotio käy 1968 opintomatkalla Tukholmassa Bokklubben Svalan -kerhossa, Kööpenhaminassa Gyldendahlissa ja Oslossa Den Norske Bokklubben -kerhossa.  Hän aloittaa kirjakerhon kuukauden kirjalla, joka voidaan peruuttaa.  Aloitusmarkkinoinnissa tarjotaan kerhoon liittyjälle yksi kirja neljästä ilmaiseksi.  Jäseniä on 1974 yli 200 000 ja 1979 mennessä myydään 15 miljoonaa kirjaa.

1968:  Musiikki Fazer rekisteröi Fazerin Musiikkikerhon, joka aloittaa 1969 toimintansa.  Kerho saa 1974 automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän, jolloin käsityö vähenee.  Otava omistaa 1981-84 kerhon osakkeita.  Fazer kerhoineen myydään 1993 Time Warnerille, jolta Valitut Palat ostaa 1996 Fazerin Musiikkikerhon.

1968-69:  Suomessa sanomalehtien yhteisjakelua perustetaan kahdeksalle paikkakunnalle.  Yhteisjakelua on 12 paikkakunnalla.

1969:  Yhdysvalloissa Adrian Dalsey, Larry Hillblom ja Robert Lynn luovat uuden palvelun DHL aloittamalla ovelta ovelle pikakuljetukset San Franciscon ja Honolulun välillä.  DHL laajentaa nopeasti toimintaansa: 1971 Filippiinit, 1972 Japani, Hong Kong, Singapore ja Australia, 1973 Eurooppa, 1976 Lähi-Itä, jossa on vahva jalansija Saudi-Arabiassa, 1977 Latinalainen Amerikka ja 1978 Afrikka.

1969:  Yalen yliopiston professori vastauksessaan Federal Expressin perustajalle Fred Smith koskien luotettavaa kuljetusta seuraavaksi päiväksi: Suunnitelma on mielenkiintoinen ja hyvin muotoiltu, mutta ansaitakseen enemmän kuin 'C', ajatuksen täytyy olla toteuttamiskelpoinen.

1960-luvun loppu:  Englantilainen Marshall Cavendish jakaa nelivärisen kirjan arkeiksi, joita myydään aikakauslehtinä kerättävänä sarjana part work - osateos.  Kirjan Book of Life tuo 1971 Sam Josefowitz Suomeen nimellä Elämän kirja.  Sitä mainostetaan televisiossa ja joka kotiin lähetetään tarjous osoitteettomalla jakelulla.  Concert Hall julkaisee myöhemmin muita osateoksia.

1970-luvun alkupuolisko:  Suomessa sanomalehtien yhteisjakelua syntyy 75 paikkakunnalle.

1970:  Yhdysvaltain postiuudistuslaki tekee postista hallituksen yhtiön.  Posti ja Western Union tarjoavat postisähkeitä.

1970:  Suomen Postilla on 4716 toimipaikkaa.  Niitä on 1980 vain 3931 ja 1985 enää 3468.  Ulkomaanpostin määrä on 95,6 miljoonaa lähetystä.

1971:  Yhdysvaltalainen Frederick W Smith perustaa postiyhtiön Federal Express FedEx.  Se aloittaa 1973 toimintansa pienlentokoneilla.

1971:  Suomessa otetaan postinumerojärjestelmä käyttöön.

1971:  Atkos Oy perustetaan ylläpitämään osoiterekisterejä ja kuorittamaan tarjouksia.

1971:  Ilta=Sanomat aloittaa lentokuljetukset Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle ja Kemiin.  Myöhemmin lentokuljetuksia lisätään.

1972:  Valitut Palat saa asiakasrekisterinsä omaan hallintaansa Sanomasta.

1972:  Gummerus, Weilin&Göös, Karisto ja Kirjayhtymä perustavat Uuden Kirjakerhon.

1972:  Ruotsissa Hemmet Journalista eronnut Alf Tönneson perustaa yrityksen Skandinavisk Press, joka tuo ruokakorttiohjesarjan markkinoille hieman ennen kuin Hemmet Journal.

1972:  Sanoma julkaisee Disney-kirjan Minä Aku Ankka, jota markkinoidaan postimyynnillä.  Siitä otetaan seitsemän painosta.  Sarja jatkuu 1973 Minä Roope-Setä, 1974 Minä Mikki-Hiiri ja niin edelleen.

1972:  Suomen Posti alkaa julkaista vuosilajitelmia.

1972:  Turun Sanomat luopuu postilaitoksen kuljetuksista, jotka se aloitti 1961.

1973:  Suomessa joulupostimerkkejä aletaan julkaista säännöllisesti.  Taiteilijan Pirkko Vahtero merkissä joulupukki ajaa porolla.  Hänen suunnittelemiaan on noin 150 postimerkkiä, joista 17 jouluaiheista.

1973:  Postilaitos jakelee 54 prosenttia sanomalehdistä.

1973:  Postipankki julkaisee kirjasen Postin potretti.  Siihen on koottu keruukilpailulla postilaisperinnettä.

1973:  Suomessa julkaistaan postimyynnissä kerättävä eläinkorttisarja ja sitten muita sarjoja.

1973:  Suomessa Sanoman Disney-tuotteiden päällikkö Kari Pöllänen siirtyy Tönnesonin perustaman Mestarikustannuksen johtajaksi.  Mestarikokki-korttisarja tulee markkinoille samaan aikaan kuin Sanoman Kodin Kuvalehden Keittotaitokerho.  Sanoma lopettaa 1978 ruokaohjekorttisarjansa.

1973:  Ilmaisfilmi on pelkästään postimyyntiin keskittyvä valokuvien valmistusyritys.  Sen perustaa Kuva-Sammon omistavan Partasen suvun tytär Pirkko Silvennoinen.

1974:  Suomen Postimyynti- ja Suoramainontaliitto perustetaan.  Jäseniä on pian 30.  Nimeksi tulee 1983 Suomen Suoramarkkinointiliitto.  Jäseniä 1996 on 185.

1974:  Suuri Fotokerho tulee markkinoille.

1975:  Suomen Postin henkilökunnan määrä on yli 46 000 henkilöä.

1975:  Kalle Anttilalla on 400 000 asiakasta.  Luettelo on yli 200-sivuinen.  Siinä on tuhansia tavaroita.  Anttila tekee liian suuren investoinnin tietokonejärjestelmiin, ja valtio määrää tuonnin käteismaksupakon.  Kaarlo Anttila joutuu 1976 myymään yrityksensä.

1975:  Concert Hall kokoaa tavarailmoitukset luetteloksi Hobby Hall.

1975:  Sanoma aloittaa Lasten Oman Kirjakerhon, joka perustuu sarjaan Disney's Wonderful World of Reading.  Koepostitus tehdään Aku Ankan tilaajareksiterin lisäksi väestörekisterin lapsiperheille.

1975:  Sporrongin Keräilijäseura perustetaan suoramarkkinointikerhoksi.  Sen lehti on Keräilykenttä.  Jäseneksi liittyvä asiakas saa lahjaksi vuosimitalin.

1976:  Valitut Palat aloittaa Kirjavaliot, joka on päättymätön sarja.  Kirja sisältää yksissä kansissa kolme tai neljä lyhennettyä romaania!

1977:  Yves Rocher aloittaa kosmetiikan postimyynnin Suomessa.  Tilaukset käsitellään käsin.  Yhtiö siirtyy 1980 tietokoneaikaan.  Suomen Kauneuden Vihreä Kirja käännetään Yhdysvalloissa käytetystä luettelosta!  Suomen yhtiöön lähetetään lahjoja kuten itsekudottuja villasukkia, jotka pyydetään toimittamaan Yves Rocherille, koska tämä muisti lähettäjän syntymäpäivän.

1977:  Yhtyneet Kuvalehdet perustaa tytäryhtiön Onnenmyyrä myymään ruotsalaisia kahvikuppisarjoja.

1978-95:  USAssa Unabomber matematiikan professori Theodore Kaczynski lähettää kirjepommeja, jotka surmaavat kolme ja haavoittavat yli 20 ihmistä.

1978:  WSOY ryhtyy postimyyjäksi: Uusi jokanaisen käsityökurssi.  Mukana ovat "Ruotsin Keskon" ICA kustannusyhtiö ja norjalainen Gyldendal.  WSOY tekee painotyöt Pohjoismaiden tarpeeseen.

1979:  Suuri Urheilukerho perustetaan.  Sen jäsenlehti Spurtti liitetään 1981 Valmennus-lehteen ja kerho lopetetaan.

1970-luvun loppu:  Postilaitos ja Sanomalehtien liitto laativat yhteisen suunnitelman sanomalehtien varhaisjakelun yhtenäistämisestä SAVA.  Valtio osallistuu jakeluun yhteisjakelutuella.  Uusi järjestelmä toimii 1985 suurimmassa osassa Suomea.  Postin osuus varhaisjakelusta on 21 prosenttia, kun se 1968 oli kahdeksan prosenttia.

1980-luku:  Suomessa napapiirille valmistuu Joulupukin pääpostikonttori, joka saa vuosittain yli puoli miljoonaa kirjettä noin 160 maasta.

1980:  Julkinen kansainvälinen telefaxpalvelu Intelpost aloittaa.

1980:  Sam Josefowitz myy Hobby Hallin yhdysvaltalaiselle konsernille Reeves Communications, joka myy 1985 sen Stockmannille.

1980: Muotitalo Seppälä lähettää ensimmäisen postimyyntiluettelonsa.  Se on samanlainen kuin nuorison muotitavaroita postitse myyvän yrityksen For You Oy luettelo, ja tämä lopettaa toimintansa.  Seppälä myydään 1989 Stockmannille, joka lopettaa 1990 Seppälän postimyynnin.

1980:  Kuponkiuutiset ilmestyy postimyyntiä täydentämään.

1981:  Posti- ja lennätinlaitoksen nimeksi tulee posti- ja telelaitos.

1981:  Suomessa on 17 kirjakerhoa.  Kaksi on lopetettu: Kolibri ja Suuri Nuorten Kirjakerho.

1982:  DHL tulee Suomeen.  DHL on 1983 ensimmäinen pikakuljetusyritys Itä-Euroopan maissa.  DHL avaa lajittelukeskuksen Cincinnatin kansainvälisellä lentokentällä ja 1985 Brysselissä.  DHL laajentaa 1986 ensimmäisenä pikakuljettajana toimintaansa Kiinan kansantasavaltaan.  Tietoverkko DHLNET perustetaan 1988 lähetysten jäljittämiseen.  DHL aloittaa yhteistyön kolmen lentoyhtiön kanssa.

1982:  Ensimmäinen Postimerkkikeskuksen julkaisema näyttelykortti ilmestyy ja maksimikortti 1983.

1983:  Suomen Postin osuus sanomalehtien jakelussa on 43 prosenttia.  Suomessa sanomalehdistä vain 3-5 prosenttia myydään irtonumeroina. Varhaisjakeluverkon hoitaa joko Posti tai yksi tai useampi lehti.  Postin osuus 1990 mennessä nousee 50 prosenttiin.

1984:  Englannin uusliberalistinen hallitus yksityistää British Telecomin.

1984:  Ahvenanmaa saa omat postimerkkinsä.

1985:  Clas Ohlson perustaa Norjaan postimyynnin.

1985:  Suomessa postinsa saa laatikkoon kotitalouksista (2,2 miljoonaa) 45,7 prosenttia, luukkuun 50,8 ja lokerikkoon 0,8 prosenttia.  Postia jaetaan lokeroon 1,5 prosenttia, sovittuun paikkaan kuten kauppaan 0,7 ja 1,2 prosenttia noutavat postinsa postitoimipaikasta.  Suomen ensimmäinen pienoisarkki julkaistaan.  Kaikki filateliaan liittyvät toiminnot yhdistetään Postin itsenäiseen tulosyksikköön Postimerkkikeskus.  Sillä on asiakkaita vuonna 2002 yli 90 maassa.

1985:  Suuri Suomalainen Kirjakerho kokeilee videokasettien postimyyntiä.  Jane Fondan voimisteluohjelma menestyy, mutta elokuvat eivät.  Videoelokuvakaseteista tulee 1990-luvulla postimyyntituote.

1986:  Suomen Posti luo osoitehuoltopalvelun ja asiakaspalautuspalvelun, jota käyttäen asiakas jättää palauttamansa tuotteen postiin ja josta Posti laskuttaa myyjää.  Osoitteettomia tarjouspostituksia voi kohdistaa omakotialueelle tai postinumeroiden mukaan tai muuten.  Paketeille saa eri maksusta kotiinkannon.  Posti tarjoaa kuorituspalveluja ja pakkaustarpeita.

1986:  Ruotsalainen Ellos lähettää ensimmäisen koepostituksen Suomessa ja sitten ison Ellos-luettelon, jota mainostetaan televisiossa.

1988:  Yhdysvaltain hallitus postittaa esitteen 107 miljoonaan osoitteeseen.

1989:  Posti julkaisee Magalogin.  Se ilmestyy edelleen yksityisasiakaslehtenä Postia Sinulle.  Ensimmäinen ensipäivänkuoripakkaus julkaistaan.

1990:  Posti- ja telelaitoksen uudeksi nimeksi tulee Posti-Tele.  Postin liikevaihdosta 65 prosenttia tulee kirje- ja pakettiliikenteestä ja 22 prosenttia lehtiliikenteestä.  Posti ryhtyy lakkauttamalla 1830 postikonttoria supistamaan toimipaikkaverkkoa ja muuttamaan sitä kustannuksia säästäväksi myyntiverkoksi.  Postilla on 2700 postikonttoria, 350 asiamiespostia ja 150 postipalveluautoa  Virkapostista tulee 2. luokan postia.  Pankkipalveluja tarjotaan 1991 lopulla 993 postikonttorissa.  Maaseudulla on 1300 asiamiespostia.  Haja-asutusalueilla 486 postikonttorin palvelut siirretään postinjakajille ja ilman korvaavia palveluja lakkautetaan 287 postia.  Laatikkoonjakelu-uudistus alkaa 1992.  Posti haluaa sen piiriin vielä 136 000 kotitaloutta, joista 10 000 nousee vastarintaan eikä asenna postilaatikkoa tai maksa Postin vaatimaa vuosimaksua luukkuunjakelusta.  Posti keskeyttää jakelun.

1991:  Suomessa postinjakajan palveluita laajennetaan 486 postinjakajalinjalla.  Näitä talouksia on yli 150 000.  Ensimmäinen Postimerkkien vuosikirja ilmestyy.

1991:  Valtion Tietokonekeskus ryhtyy keräämään Toivepostirekisteriä.  Asiakas voi ilmoittautua siihen ja määrittää tuotealueita, joista haluaa tarjouspostia.  Esikuva on Ruotsin postin Postens Adress Register 1970-luvulta.  Toivepostirekisterissä 1996 on 280 000 asiakasta.

1991:  Sveitsiläinen Fotolabo ostaa IFI-liiketoiminnan, joka on entinen Ilmaisfilmi Oy.

1992:  DHL aloittaa palvelun Albaniassa, Grönlannissa, Eestissä, Latviassa ja Liettuassa.  DHL on ensimmäinen pikakuljetusyritys, joka jatkaa toimintaansa Kuwaitissa Persianlahden sodan jälkeen.  DHL avaa 1994 uudet toimitilat lentokentillä ja asiakaspalvelulle Ateenassa, Bombayssa, Delhissä, Hong Kongissa, Kuala Lumpurissa, Moskovassa, Osakassa ja Sydneyssä.  DHL avaa maailman suurimman jakelukeskuksen Bahrainiin.  Tämä nopeuttaa lähetysten käsittelyä ja toimitusta 16 Lähi-Idän maahan.

1993:  Euroopan postilaitokset perustavat oman järjestön Posteurop, sillä Euroopan posti- ja telelaitosten yhteistyöelin CEPT muutti hallintoviranomaisten yhteistyöjärjestöksi.

1993:  Suomen Postin ensimmäinen erikoisleimapakkaus ilmestyy.  Ahvenanmaa saa oman postinsa.  Suomen viranomaisten virkalähetysoikeus poistuu.

1994:  Suomen PT-konsernin alainen on Suomen Posti Oy, jonka palveluksessa on yli 24 000 henkeä.  Toinen osa on Telecom Finland Oy, josta tulee 1998 Sonera Oy.  Suomessa virallistetaan postipalvelujen vapaa kilpailu.  Tytäryhtiö Suomen Postin Arvokuljetus yhtiöitetään.

1995:  Suomi liittyy Euroopan unionin jäseneksi.  Kotimaan postiliikenne on entistä selvemmin osa eurooppalaista liikennettä, ja kansainvälinen kilpailu tunkee Suomeen.  Posti perustaa tytäryhtiön Global Mail FP.  Jarmo Lehtosen ja Jukka-Pekka Metsävainion suunnittelema kirjelaatikko voittaa suunnittelukilpailun.  Niillä uusitaan kaikki 10 000 kirjelaatikkoa.  Postikonttoreita on 927, yrittäjien hoitamia posteja 864 ja postipalveluautoja 48.  Posti ottaa käyttöön kymmenen sähköautoa jakeluajoon.  Suomessa on 0,39 postikonttoria tuhatta asukasta kohti, Norjassa 0,56, Irlannissa 0,56, Englannissa 0,34, Ranskassa 0,29, Tanskassa 0,25, Saksassa 0,24, Ruotsissa 0,21 ja Hollannissa 0,15.

1995:  Suomessa lehtien kuljetustukiin myönnetty valtionapu lopetetaan.

1996:  Suomessa yrittäjien ylläpitämien postien osuus on 48 prosenttia, Englannissa 95, Irlannissa 95, Ruotsissa 30, Tanskassa 30 ja Saksassa 20 prosenttia.  Suomesta lähtee ulkomaille yli 35 miljoonaa postilähetystä, ja saapuvaa ulkomaanpostia tulee 50 miljoonaa lähetystä.

1997:  Suomen Postin markkinaosuus kirjelähetyksissä on 85 prosenttia.  Loput ovat kuriiri- ja lähettipalveluilla.  Jos huomioidaan telefax- ja sähköpostiviestinnän osuus, niin Postin osuus kirjeviestinnästä on noin 45 prosenttia.  Pakettiliikenteessä Postin markkinaosuus on 60 prosenttia, ja lopuista vastaavat VR, Kiitolinja, kuriiri- ja lähettipalvelut.  Posti jakelee 45 prosenttia sanomalehdistä, ja loput lehtien omat jakeluyhtiöt.  Turun Sanomia julkaiseva TS-Yhtymä siirtää Postille Lounais-Suomen jakelunsa ja Keskisuomalainen Keski-Suomen jakelunsa.  Posti jakaa 90 prosenttia aikakauslehdistä, kun loput ovat irtonumeromyyntiä.  Postin osuus osoitteellisessa suoramarkkinoinnissa on 90 prosenttia, ja loput lehtitaloilla ja lähettipalveluilla.  Posti jakaa 40 prosenttia osoitteettomasta suoramarkkinoinnista, joista 50 prosenttia on yhdellä suurella yrityksellä ja loput useilla paikallisilla yrittäjillä.

1997:  Suomessa lähetetään yli 2,5 miljardia postilähetystä vuodessa.  Postissa työskentelee lähes 26 000 henkilöä.  Posti kuljettaa sanoma- ja aikakauslehtiä 738 miljoonaa, mainoksia eli joukkolähetyksiä 930 miljoonaa, paketteja 27 miljoonaa ja kirjelähetyksiä 858 miljoonaa.  Määrä on 40 vuodessa viisinkertaistunut, mutta mukana ovat joukkolähetykset.  Henkilökohtaisten eli kotitalouksien lähettämien kirjeiden määrä on laskenut runsaasti: 1964 osuus kirjelähetyksistä 33 prosenttia, mutta 1997 enää noin 10 prosenttia.  Joulukortteja lähetetään 52 miljoonaa ja ystävänpäiväkortteja viisi miljoonaa.  Posti lanseeraa Halloween-tervehdyksen ja koettaa elvyttää pääsiäiskortin.  Postitoimipaikkojen määrä on samassa ajassa vähentynyt neljännekseen.  Itsenäinen osakeyhtiö Suomen Posti on täysin valtion omistama.  Postimerkkejä myy 3700 jälleenmyyjää.  Posti jaetaan 2,5 miljoonaan osoitteeseen.  Jakeluverkon pituus on 250 000 kilometriä.  Jakelureittejä on noin 7000, joista polkupyöräreittejä 1300 ja jalan jaettavia 2200.  Asiakkaista 57 prosenttia saa postinsa laatikkoon ja 41 luukkuun.  Ulkomaille lähtee päivässä yli 100 000 lähetystä, joista lentoteitse yli 70 prosenttia.  Postilla on yhteydet noin 200 maahan.

1998:  Postin ja TT-Tiedon yhteinen tulostus- ja postituspalveluja tarjoava yhteisyritys Nordic Printmail aloittaa toimintansa.

1998:  Sanoma Osakeyhtiön Leijonajakelu aloittaa aiemman varhaisjakelunsa lisäksi osoitteellisten aikakauslehtien ja osoitteettomien lähetysten päiväjakelun, jota se aikoo laajentaa Uudellemaalle.

1998:  Maailman postiliitossa UPU on 190 jäsentä siinä luvussa Suomen Posti, joka on mukana myös Pohjoismaisen postiliiton Nordpost työskentelyssä.

1999:  Suomessa postikortteja postitetaan 80 miljoonaa kappaletta, kun niitä 1995-98 lähetettiin noin 85 miljoonaa korttia vuodessa.  Teksti- ja sähköpostiviestien suosio kasvaa nuorten keskuudessa.  Joulukortteja on noin puolet korteista, joita lähettävät eniten 26-40-vuotiaat naiset.  Miehistä yhtä paljon joulukortteja lähettävät yli 60-vuotiaat.

2000:  Suomen Posti ja DHL Worldwide Express yhdistävät Postin toimipaikkaverkoston ja noutokuljetukset DHLn maailmanlaajuiseen pikakuljetusverkostoon.

2000:  Suomen Posti kuljettaa joka työpäivä noin 3,5 miljoonaa kirjelähetystä ja 100 000 pakettia.  Lehdet ja suoramainokset mukaan lukien lähetyksiä on työpäivittäin yli 10 miljoonaa ja yhteensä 2,6 miljardia vuodessa.  Postikortteja lähetetään 80 miljoonaa.  Suomessa on 1500 postia, josta noin 300 Postin omia toimistoja.  Kirjelaatikkoja on noin 8000.  Postilla on seitsemän lajittelukeskusta: Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio, Lappeenranta, Seinäjoki ja Oulu.  Vantaalla on logistiikkakeskus, jonka kautta kulkee suuri osa kotimaan pakettiliikenteestä.

2000:  Suomen sanomalehtien varhaisjakelussa toimii 15 jakeluorganisaatiota, jotka jakavat runsaat 1,6 miljoonaa lehteä.

2000:  Matkahuolto tuo 4500 liikkeen ketjun Mailbox Suomeen.  Mailbox tulostaa, pakkaa, postittaa ja kuljettaa pienten ja keskisuurten yritysten tavaraliikennettä.  Mailbox on tehnyt sopimuksia kuriiriyhtiöiden UPS ja Fedex kanssa.  Matkahuolto ja Mailbox perustavat kymmeniä toimisto- ja kuljetuspalveluliikkeitä Suomeen.

2001:  Posti kulkee Koreoiden välillä.  Maat toimittavat toisilleen postilähetyksiä ensimmäistä kertaa Korean sodan päättymisen 1953 jälkeen.  Maiden edustajat luovuttavat toisilleen raja-asemalla Panmunjomissa 300 kirjettä ihmisiltä, jotka etsivät sodan erottamia perheenjäseniään.

2001:  Ranskan posti tuo seitsemän vuotta sitten lähetetyn kirjeen perille 15 kilometrin päähän lähettäjästä.  Kirjeen keskimääräinen etenemisvauhti on 25 senttimetriä tunnissa.

2001:  Suomen posti kuljettaa noin 52 miljoonaa joulukorttia.

2002:  Suomessa on julkaistu 1623 postimerkkiä.  Postia jaetaan päivittäin noin 2,5 miljoonaan osoitteeseen.  Suomalainen saa keskimäärin 2,3 postilähetystä päivässä.  1,3 miljoonaa suomalaista tekee vuosittain osoitteenmuutoksen.  Postia jaetaan lomasijaiset mukaan lukien noin 9000 jakajan voimin.  Yli 85 prosenttia kotitalouksista saa päivän postinsa ennen puoltapäivää.  Postin jakelureittejä on 7000, ja niiden yhteispituus on 250 000 kilometriä.

2003:  Suomen Posti ostaa Sanomalta Leijonajakelun toiminnan.  1800 lehdenjakajaa jatkaa Postissa.  Kirjeitä tullaan lähettämään vähemmän ja laskut ovat siirtymässä verkkoon.

2003:  Aller Internationalin lehti Foraeldre & Börn toimitetaan Tanskassa, painetaan Joensuussa Punamustassa ja postitetaan Ahvenanmaalla tanskalaisille.  Arvonlisävero 25 prosenttia jää pois.  Bonnierin eri puolilla painetut aikakauslehdet kuljetetaan Ahvenanmaan kautta ruotsalaisille, tanskalaisille ja suomalaisille tilaajille samasta syystä.  Bonnierin lehtien ilmoitustuotot kiertävät Ahvenanmaan kautta.

2004:  Bagdadilainen postimies Najm Abid-Musa ajaa mopollaan viemässä postia ja kiinnittämättä huomiota läheltä kuuluvaan ammuskeluun.  Hän on kantanut kirjeitä 25 vuotta perille.  Bagdadin 280 postimiestä liikkuvat autopommien ja kranaattien räjähdellessä.  Yhdysvallat on pommituksissaan tuhonnut osan postitoimistoista.  Bagdadin postinjakelusta vastaava Abdel Karim Majid sanoo, että he jakavat kaikki kirjeet päivässä, oli niitä yksi tai miljoona.

2004:  Norjalainen Brita Lövaas yllättyy, kun posti tuo hänelle 54 vuotta sitten lähetetyn kirjeen.  Postimies ojentaa hänelle kukkakimpun, jolla postilaitos pahoittelee kirjeenkannon myöhästymistä.

2004:  Suomessa postit jaetaan 2,3 miljoonaan kotitalouteen ja 200 000 yritykseen.  Jakajia on lähes 14 000, ja he kulkevat päivittäin yhteensä 250 000 kilometriä.  Pisin jakajan päiväreitti on yli sata kilometriä.  Jaettavaa on 10 miljoonaa lähetystä päivässä.

2005:  Hollannissa posti tuo Glanerbrugiin postikortin, joka lähetettiin Rotterdamista 47 vuotta sitten.

2005:  Näkövammaisten kirjasto Celia postittaa Helsingistä vuosittain puoli miljoonaa äänikirjaa ympäri Suomea.

2005:  Turkulaisen sanoittajan ja säveltäjän Mauri Kivikoski levyllä on Sanomalehdenjakajan tango.  Aikaisemmin hän teki laulun Aamun sanomalehti.

2009:  Itella ilmoittaa, että postinlajittelun keskittämisen ja uusien koneiden vuoksi henkilöstöä vähennetään 360 henkilötyövuotta 2010 loppuun mennessä.  Nyt postinlajittelu työllistää vakituisesti 2355 ihmistä.

2009 lopussa:  Suomessa on yli 1100 postia, joista Postin omia myymälöitä 130.  Loput ovat yrittäjien hoitamia Postin myyntipisteitä.