Koulu 1796-1917         

Oppikaa ja lukekaa.  Lukekaa rikassisältöisiä kirjoja.  Elämä pitää huolen muusta.  FM Dostojevski

1796:  Newyorkilaisessa aikakauslehdessä ilmoitetaan päivä- ja iltakoulusta, jossa opetetaan kirjoitustaitoa.  Samassa lehdessä on koulun The New York Commercial, Classical and Mathematical School ilmoitus.  Koulussa opettaa William Milns, joka on kirjoitusoppaan Penman’s Repository tekijä.

1700-luvun loppu: Englannissa ei ole varsinaista koululaitosta.  Satunnaisten koulujen lisäksi on hyväntekeväisyys-, sunnuntai- ja naistenkouluja.

1800-luvun alku:  Napoleon perustaa katedraalikoulujen tilalle uuden koulumuodon lycée, ja yliopistojen toiminta muokataan palvelemaan valtion tarpeita.  Valtakunta jaetaan koulutusalueiksi akatemioiksi, joita johtavat rehtorit.  Opettajia alkaa kouluttaa École normale.  Upseereita ja erikoisasiantuntijoita koulutetaan erikoiskorkeakouluissa grandes écoles.

1800-luvun alku:  Saksalainen Johann Friedrich Herbart (1776-1841) muokkaa opetusta pskologian avulla.  Herbartilaiset vaikuttavat Keski- ja Pohjois-Euroopan opetusoloihin, opettajankoulutukseen ja opittavien asioiden järjestämiseen ikäkausien mukaisesti.  Suomalaisia herbartilaisia ovat muun muassa kasvatusopillisten kirjojen tekijät Mikael Soininen, Waldemar Ruin ja AK Ottelin sekä historian oppikirjojen kirjoittajat Oskari Mantere ja Gunnar Sarva.

1800-luku:  Siirtomaahallinto pyrkii estämään pan-islamilaisten aatteiden leviämisen ja opettaa islamilaisissa siirtomaissa arabian sijaan eurooppalaisia kieliä.

1800-luku:  Kouluihin tulee uusia oppiaineita maantiede, kasvioppi, eläinoppi, fysiikka ja kemia.

1800-luku:  Yhdysvalloissa opillinen sivistys annetaan yksipuolisesti ylläpidetyissä porvarillisissa "akatemioissa", jotka syrjäyttivät perinteiset latinankoulut.  "Akatemioita" on 1840-luvulla useita tuhansia.  1820-luvulta aletaan perustaa high scooleja alempaa kansaa varten alkeiskoulujen jatkoksi.  Niitä ylläpidetään julkisilla varoilla.  High scoolit syrjäyttävät 1890 mennessä "akatemiat", ja niistä tulee yleisten alkeiskoulujen suoria jatkeita.  Koulumiehet palvelevat liike-elämän tarvetta saada kurinalaista ja alistuvaa työvoimaa.  1900 ainoastaan 6,4 prosenttia ikäluokasta käy high scoolin loppuun, 1930 noin 29 prosenttia ja 1965 yli neljännes lopettaa koulun kesken.  Koulunsa keskeyttäneillä on USAssa yksi jatkomahdollisuus: liittyminen ammattitaidottoman halvan työvoiman sankkoihin riveihin.

1800-29:  Walesilainen tehtailija ja osuuskauppaliikkeen perustaja Robert Owen (1771-1858) johtaa Skotlannissa New Lanarkissa puuvillatehdasta.  Hän kehittää koulutusta ottamalla käyttöön lasten koulut.

1800:  Kalkuttaan perustetaan englantilaisten virkamiesten koulutusta varten Fort William College.  Siitä tulee kirjallisuuden- ja kielentutkimuksen keskus, joka vaikuttaa Bengalin kansallisen kulttuurin heräämiseen.

1801:  Sveisiläinen Johann Heinrich Pestalozzi (1746-1827) kirjoittaa teoksen Wie Gertrud ihre Kinder lehrt - Kuinka Gertrud opettaa lapsiaan.  Hän aloitti 1781 kirjoittaa romaania Lienhard und Gertrud.  Siinä on R Müllerin puupiirroskuvitus.  Lienhard on Turmiolan Tommin esikuva.

1802:  Madridiin perustetaan teknillinen opisto.

1802:  Tilanhaltija RG Wrede perustaa kyläkoulun Anjalan pitäjään vapaaherrattaren Charlotta Regina Wreden jälkisäädöksen varoilla.

1804:  Kazanin yliopisto perustetaan.

1804:  Turun tuomiokapituli hyväksyy kouluihin ruotsalaisen Daniel Djurbergin teoksen Geografia för begynnare.  Ilmajokelainen räätäli Samuel Rinta-Nikkola (1763-1818) suomentaa 240-sivuisen teoksen kahdesti nimellä Geografia alkavillen.  Tämä käsikirjoituksina levitetty teos on ensimmäinen suomenkielinen maantiedon oppikirja.

1805:  JH Pestalozzi perustaa Yverdon-koulun, jossa hänen menetelmiään sovelletaan.

1806:  Prahaan perustetaan polyteknillinen opisto yliopiston yhteyteen ja 1815 itsenäisenä.

1806:  Intian-uralle valmistava East India College perustetaan Englantiin Haileyburyyn.

1807:  Englannin parlamentissa esitetään ajatus julkisin varoin ylläpidettävistä kouluista.  Giddy, sittemmin Royal Societyn puheenjohtaja, esittää mielipiteen: "Pidettiinpä sitä teoriassa miten avarakatseisena tahansa, on koulutuksen ulottaminen työväenluokan köyhille vahingollista heidän moraalilleen ja onnellisuudelleen; se saisi heidät inhoamaan omaa kohtaloaan sen sijaan, että kouluttaisi heistä hyviä palvelijoita maatalouteen ja muihin työtehtäviin; sen sijaan, että oppisivat alamaisuutta, he tulisivat niskoitteleviksi ja uppiniskaisiksi, kuten näyttää käyneen kreivikunnissa, joissa on paljon teollisuutta; se opettaisi heidät lukemaan kumouksellisia lehtisiä, paheellisia kirjoja ja kristinuskon vastaisia julkaisuja; se tekisi heidät julkeiksi ylempiään kohtaan niin, että muutamassa vuodessa lainsäädännön olisi ojennettava kurittava kätensä heitä vastaan."

1808:  Ranskassa Napoleonin yliopisto edellyttää suullisen ylioppilastutkinnon suorittamista.

1808-39:  Turkin sulttaani Mahmud II uudistuttaa koululaitosta ja länsimaistuttaa opetusohjelmia.

1809:  Opetusministeriö perustetaan keisarillisen Suomen senaatin kirkollistoimikuntana.

1810:  Englannissa British and Foreign School Society ja National Society 1811 perustavat koululaitoksen.

1810:  Wilhelm von Humboldt (1767-1835) perustaa Berliinin yliopiston, josta tulee yliopistojen esikuva.

1811-43:  Tsarskoje Selossa - Tsaarin kylässä (entinen Sarskoje Selo - Saaren kylä, sitten neuvostoaikana Detskoje Selo - Lasten kylä ja 1937 Pushkin) toimii lyseo, jossa opiskelevat Pushkin ja dekabristi Wilhelm Küchelbecker.

1811:  Norjassa perustetaan yliopisto Universitet i Oslo.

1811:  Grazin teknillinen koulu Johanneum perustetaan Itävallassa.

1815:  Preussi säätää kouluvelvollisuuden.  Preussi perustaa kansakoulun Volksschule ja lukion Gymnasium, jotka ovat Pohjois-Euroopan koulujen esikuvia.

1815-48:  Saksassa on vallankumouksellista opiskelijaliikehdintää.

1815:  Wienin polyteknillinen opisto perustetaan.

1815:  USAssa rehtoreiden kokouksessa todetaan, että opiskelijat ovat liian riippuvaisia paperista.  He eivät enää tiedä, kuinka kirjoittaa rihvelitaululle levittämättä pölyä päälleen.  Mitä tapahtuu, jos heiltä loppuu paperi?

1816:  Puolassa perustetaan yliopisto Uniwersytet Warszawski.

1817:  Intiassa alkaa korkeampi opetus.  Maassa on 130 yliopistoa ja monia muita opetus- ja tutkimuslaitoksia 2005 mennessä.

1821:  Berliinin teknillinen koulu perustetaan.

1824:  Ruotsalainen seurakunta perustaa koulun Pietariin.  Kouluun perustetaan 1835 alkeisluokka, jolla opetetaan ruotsiksi tai suomeksi oppilaiden äidinkielellä.

1825:  Teknologiska Institutet, josta tulee myöhemmin Tukholman teknillinen korkeakoulu, perustetaan.

1825:  Karlsruhen polyteknillinen koulu perustetaan.

1826:  University College perustetaan Lontooseen ja 1828 King’s College.  Ne yhdistetään myöhemmin nimellä University of London.

1826:  Almanakkaan on painettu kirjoituskirjainten malleja kirjoittamista harjoittelevien avuksi.  Samassa almanakassa on Suomen talousseuran sihteerin professori CG Böcker kirjoitus Tietoja yhteiselle kansalle Keisarilliselta Suomen Huoneenhallitus-Seuralta Turussa.  Kirjoittaja perustelee kirjoitustaidon tarpeellisuutta talonpojille ja opastaa lukijaa kirjoitustaidon salaisuuksiin: Kirjoituskonsti on tosin suuri ja ihmeen kaltainen...

1827:  Münchenin polyteknillinen keskuskoulu perustetaan.

1828:  Dresdenin teknillinen oppilaitos perustetaan.

1828:  Pietariin perustetaan Tehnologitsheskij Institut ja 1832 Tehnitsheskoje Utshilishtshe.

1829:  Ranskaan perustetaan Ecole centrale des arts et manufactures.

1829:  Kööpenhaminaan perustetaan Den polytekniske laereanstalt.

1829:  Stuttgartin ammattikoulu perustetaan.

1829:  Suomen kielen opetus aloitetaan yliopistossa.  Opettaja KN Keckman käyttää luentojensa pohjana J Frosteruksen kirjaa Hyödyllinen Huvitus Luomisen töistä ja myöhemmin Elias Lönnrotin Kalevalaa.

1830-luku:  Ambroise Firmin Didot perustaa Mesnil sur l'Estréehen kirjapainon, jossa koulutetaan maalaistyttöjä latojiksi.

1830-luku:  Suomen miespuolisesta väestöstä noin viisi prosenttia osaa sekä lukea että kirjoittaa.

1830:  Ranskassa Napoleonin yliopisto edellyttää kirjallisen ylioppilastutkinnon suorittamista.

1831:  Hannoverin korkeampi ammattikoulu perustetaan.

1831:  Irlannissa Comissioners of National Education alkaa julkaista kansallisia koulukirjoja.

1831:  Helsingin yliopistossa alkaa piirustuksen opetus.

1831:  Gabriel Rein kirjoittaa historian oppikirjan Finlands forntid.

1832:  Adolf Ivar Arwidsson kirjoittaa Ruotsissa oppikirjan Lärobok i Finlands historia och geografia.  Se painetaan Turussa ja sitä myydään nimettömänä.

1834:  Ukrainassa perustetaan Kiovan yliopisto.

1834:  Suomessa pelätään länsieurooppalaisia vallankumousliikkeitä niin paljon, että kielletään lähettämästä lapsia koulutettavaksi ulkomaille.

1835:  Braunschweigin ammattikoulu järjestetään uudelleen ja laajennetaan.

1835:  Gabrowoon perustetaan bulgarialainen korkeakoulu.  Ensimmäiset bulgarialaiset koulut aloittavat.

1835:  Intiassa Macaulayn kouluehdotus on anglisoijien mukainen, ja pian Bengaliin perustetaan 40 seminaaria englannin opettamiseksi pojille.  Orientalistit haluavat intialaisten opiskelevan omia vanhoja kieliään.

1835:  Sanan Saattaja Wiipurista julkaisee Jaakko Juteinin runon Laulu Suomessa, jossa sanotaan:"Opin tiellä oppineita Suomessa on suuria".

1836:  Darmstadtin korkeampi ammattikoulu avataan.

1837:  Kreikassa perustetaan yliopisto Athinissin Panepistimion.

1837:  Lissaboniin perustetaan Escola Polytechnica.

1839:  Englannissa perustetaan koulukomitea.  Sitä seuraavat koululait erityisesti 1870, 1902 ja 1918 pidentävät kouluaikaa, laajentavat oppiaineita ja parantavat opetuksen laatua.

1830-40-lukujen vaihde:  Seneca-irokeesi-päällikkö Hasanoanda - Johtava nimi, myöhemmin Donehogawa - Irokeesien Pitkän Talon Läntisen Oven Vartija eli Ely Samuel Parker (1828-95) käy lähetyssaarnaajien koulun, sillä hän haluaa oppia lukemaan, puhumaan ja kirjoittamaan englantia niin hyvin, ettei kukaan valkoinen mies enää koskaan nauraisi hänelle kuten hänen ollessaan alle kymmenvuotiaasta tallipoikana armeijan tukikohdassa, jossa upseerit kiusasivat häntä kehnosta englanninkielen taidosta.  Parker on kolme vuotta lakiasiaintoimistossa Ellicottvillessä New Yorkin osavaltiossa, mutta asianajajaksi hyväksytään valkoisia miespuolisia, ja hän menee Rensselaerin tekniseen opistoon, jossa suorittaa tie- ja vesirakennusinsinöörin tutkinnon.  Yhdysvaltain hallitus palkkaa hänet valvomaan rantavallien ja kanavarakennusten pystyttämistä.  Parker tutustuu 1860 Illinoisin Galenassa valjaskaupan myyjään, joka on entinen kapteeni Ulysses S Grant.  Tämä saa Parkerin sisällissodan alettua unionin armeijaan.  Kun Lee antautuu Appomattoxissa, Grant pyttää Parkeria erinomaisen käsialansa vuoksi kirjoittamaan puhtaaksi antautumisehdot.  Prikaatinkenraali Parker palvelee sodan jälkeen valtuuskunnissa, jotka pyrkivät ratkaisemaan erimielisyyksiä intiaaniheimojen kanssa.  Grant valitaan 1869 presidentiksi, ja hän nimittää Parkerin intiaaniviraston uudeksi ylijohtajaksi.  Donehogawa kertoo 1870 Washingtonissa vieraileville siouxeille, että Mathew Brady kutsui heidät studioonsa valokuvausta varten, mutta oglala-dakota Mahpiua-luta eli Punainen Pilvi ei pidä siitä.  Neuvottelussa Punainen Pilvi kertoo Donehogawalle, että hänen eteensä pantiin paperi allekirjoitettavaksi, joka oli kaikki, mitä hän sai maastaan.

1840-luku:  Suomen oppikouluissa tulee suomen kielen opetus mahdolliseksi.

1840-luku:  Jyväskylässä toimii ala-alkeiskoulu.

1840:  Englannin avioliittorekisterin mukaan 67 prosenttia miehistä on lukutaitoisia ja 51 prosenttia naisista.

1840-61:  Egyptiläinen sheikki Muhammad 'Ayyad al-Tantawi (1810-61) opettaa arabiaa Pietarissa ulkoasiainministeriön itämaisten kielten instituutissa.  Suomalainen arabisti Georg August Wallin on 1840-luvun alussa hänen oppilaanaan Pietarissa.

1840:  Saksalainen Friedrich Fröbel (1782-1852) ottaa lastentarhalleen nimen Kindergarten.

1841:  Vaasan triviaalikoulun nimeksi tulee Högre Elementarskolan.

1842:  Chilen valtion yliopisto perustetaan.

1842:  Ruotsissa valtiopäivät päättävät kansakouluasetuksen säätämisestä ja luodaan kansakoululainsäädäntö.

1842:  Suomessa perustetaan pakollinen sunnuntaikoulu.  Opetusta annetaan kirjoitus- ja laskutaidossa.

1843:  Delftiin perustetaan Technische Hoogeschool.

1843:  Costa Ricassa aloittaa toimintansa yliopisto Universidad de Santo Tomás.

1843:  Ensimmäinen Suomen koulujärjestys venäläisvallan aikana annetaan eli Suomessa saadaan aikaan porvariston etujen suuntainen uusi koulujärjestys.  Se luo vanhan klassisen opetuksen rinnalle reaalilinjat, joissakin tapauksissa erilliset reaalilukiot.  Oppikirjaluetteloissa mainitaan antiikin roomalaisista ja kreikkalaisista kirjailijoista Caesar, Cicero, Cornelius Nepos, Euklides, Horatius, Ilias, Livius, Sallustius ja Vergilius.  Oppikoulun ala-asteella aletaan opettaa uusia kieliä ja reaaliaineita.  Kehitys on samanlainen kuin muualla kapitalismiin siirtyvissä maissa.

1843:  Elias Lönnrot julkaisee kokoelmansa Suomalainen Lukemisto.

1844:  Pietarin suomalaisen seurakunnan yhteyteen avataan poikakoulu, jota muutaman vuoden kuluttua täydennetään tyttökoululla.  Uno Cygnaeus (1810-88) toimii tässä koulussa tarkastajana 1847-57, jolloin hänet kutsutaan Suomeen suunnittelemaan kansakoululaitosta.

1844:  Wasa Gymnasium perustetaan.

1844:  August Ahlqvist (myöhemmin Ahlqvist-Oksanen) kääntää Kuopiossa norjalaisen Ludvig Stoud Platoun oppikirjan nimellä Geografia eli Maan Opas.

1845:  Lontooseen perustetaan Saint Martins School of Art.

1845:  Antero Vareliuksen kaksiosaisesta teoksesta Enon opetuksia luonnon asioista ilmestyy ensimmäinen osa.

1846:  Turkuun perustetaan piirustuskoulu.

1847:  Asetuksella perustetaan teknilliset reaalikoulut Helsinkiin, Turkuun ja Nikolainkaupunkiin eli Vaasaan.  Helsingin teknillinen reaalikoulu aloittaa toimintansa 1848.  Sen nimeksi muutetaan 1872 Polyteknillinen koulu.

1848:  Costa Rican perustuslaissa mainitaan kansakoululaisten opettamisesta lukemaan ja kirjoittamaan ja 1849 säädetään ilmainen kouluopetus.

1848:  Helsinki saa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun.

1849:  JGA Hallstén kirjoittaa kansanopetuksen oppikirjaksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantaman kirjan Lyhyt Suomen Historia ja Maantiede kansakoulujen tarpeeksi.

1850-luku:  Venäjällä arvioidaan lukutaitoisia olevan noin17 prosenttia.  Väestönlaskennassa 1897 luku- ja kirjoitustaitoisia on 21 prosenttia.  Englannin vaaleissa 1910 lukutaidottomiksi kirjataan vain 17 prosenttia, kun Venäjällä 1913 lukutaitoisia on vasta 28 prosenttia.

1850-60-luvut:  Ennen USAn sisällissotaa mustista orjista 10-15 prosenttia osaa lukea.  Sodan jälkeen mustat perustavat pian paljon kouluja, mutta valkoiset lopettavat niitä vähitellen.

1850-luku:  Suomalaiset koululaiset alkavat oppia kirjoittamaan.  He ovat oppineet lukemaan 1600-luvulta.

1850:  Yhdysvalloissa kolme miljoonaa lasta käy alkeiskoulua.

1850:  Perustetaan Helsingin yliopistoon ensimmäinen suomenkielen professorin virka.

1851:  Cherokeilla on 22 koulua, raittiusyhdistys, kahdeksan tuomioistuinta ja kansallinen neuvosto, joka valitaan joka neljäs vuosi.

1851:  Ecuadorin Latacungan kyläkoulussa Simón Rodríguez ehdottaa latinan sijaan ketsuankieltä ja teologian sijaan fysiikkaa.  Hän julkaisee kirjoja, jotka latoo omin käsin.

1851:  Suomen Taideyhdistys ottaa haltuunsa Turun piirustuskoulun.  Se siirtyy 1906 Turun Taideyhdistykselle.

1851:  Espoon virallinen sunnuntaikoulu aloittaa.

1852:  Helsingin yliopisto alkaa järjestää ruotsinkielisten suullisten kuulustelujen lisäksi kirjallisia kokeita aluksi äidinkielessä ja latinassa opiskelemaan pyrkiville.  Pääsykoe sidotaan lukion oppimäärään.  Tämä on eräänlainen ylioppilastutkinto.

1852:  Helsingin yliopistoon perustetaan kasvatus- ja opetusopin professuuri.

1853:  Leipzigiin perustetaan kirjakauppiaiden oppilaitos.  Börsenverein ottaa 1907 sen haltuunsa.

1855:  Zürichiin perustetaan Eidgenössisches Polytechnikum.

1855:  Snellman valittaa, että silloinen kouluopetus monine aineineen, kuulusteluineen ja kotiläksyineen tukahduttaa omakohtaisen lukuhalun.  Hänen oppilaansa Yrjö Koskinen puhuu itse-oppimuksesta, joka sitten kestää koko elämän.

1856:  Costa Rican San Joséen perustetaan tyttökoulu.

1856:  Espoo saa oman kiertokoulumestarin.

1857:  Suomen piispat neuvoteltuaan opettajien, kirjakauppiaiden ja kustantajien kanssa tekevät kirjelmän senaatille, jossa on ehdotus oppikouluissa käytettävistä kirjoista.  Latinakoulun kirjojen tilalle määrätään yli 20 kotimaista kirjaa.

1857:  Suomen talousseura jättää mietintönsä lausuntoineen senaattiin.  Siinä seura lausuu mielipiteenään, että ensimmäinen ja varmin keino raivata talouselämän suotuisan kehityksen esteitä on etsittävä kansakoululaitoksesta.  Seura mainitsee kansakoulun mahtavana henkisenä aseena, joka nostaisi Suomen teollisuuden samoin kuin koko elinkeinoelämän kukoistukseen.  Kansakoulun pitäisi jakaa tarpeellisia maallisiakin tietoja ja taitoja.  Mutta kansakoulua vastustetaan usein kirkollisten piirien taholta, jotka pelkäävät maallisen opetuksen tuovan tullessaan turmiollisia vaikutteita, suomenkielen voimistumista, liberalismia ja kenties kapinallisuutta.

1858:  Costa Ricassa säädetään oppivelvollisuus ja 1862 lapsille 7-12 vuoden välillä.

1858:  Intiassa aloitetaan sepoy-kapinan jälkeen eurooppalaistyyppinen koulutus vauraille eliiteille, mutta alkeiskoulutuksen taso säilyy heikkona.

1858:  Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat ilmestyvät: Rietrik Polén, Johdanto Suomen kirjallisuushistoriaan ja GZ Forsman, Nuijasodan syyt ja alku Pohjanmaalla.

1858:  Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu Jyväskylän yläalkeiskoulu aloittaa toimintansa.  Se on Suomen ensimmäinen koulu, jossa ruotsin rinnalla voidaan käyttää suomea.

1860-luku:  Intian Varanasiin rakennetaan Queen's College.

1860-luku:  Suomessa kirjojen ja lehtien mahdollinen lukijakunta muodostuu suurimmalta osin ruotsinkielisestä sivistyneistöstä, jota on noin 30 000 henkeä.

1860:  Leipzigissa kirjapainotyöntekijät perustavat ammattikoulutusyhdistyksen ja 1862 painajien koulutusyhdistyksen.

1860:  USAssa perustetaan ensimmäinen liittovaltion koulu intiaaneille.  Heistä pyritään kasvattamaan valkoisia intiaaneja.

1860:  Aurora Karamzin (1808-1902) perustaa Espoon Träskändaan pientenlastenkoulun.

1861:  USAssa perustetaan Massachusetts Institute of Technology MIT.

1861:  Venäläiset opiskelijat mellakoivat Pietarissa, ja yliopisto suljetaan.  Vallankumouksellinen opiskelijaliikehdintä jatkuu 1905 saakka

1862:  Ruotsissa perustetaan tutkinto-organisaatio yliopistoon pyrkiville.  Suullisia kuulusteluja järjestettiin 1600-luvulta.

1862:  Italiassa perustetaan Regio Instituto Technico Superiore di Milano.

1862:  Pariisilainen Paul Dupont pystyttää Clichyyn uuden painon, jossa koulutetaan ja työllistetään myös naisia.  Omassa osastossaan naiset latovat, korjaavat tekstiä, purkavat ladelman, taittavat sivut ja valmistavat kehilön.

1862-74:  Bombay University rakennetaan.

1862:  Jyväskylän yläalkeiskouluun perustetaan kolmiluokkainen lukio.

1863:  Suomen ensimmäinen kansakoulunopettajaseminaari perustetaan Jyväskylään.

1864:  Máximo Jerez perustaa Costa Ricaan lyseon.

1864:  Jyväskylän seminaarin ensimmäinen äidinkielen lehtori Jaako Länkelä tekee kuvitettuja oppikirjoja kansakoulua varten.  Ensimmäinen lukukirja ja aapinen on ladottu fraktuuralla.

1864:  Jyväskylään perustetaan yksityinen tyttökoulu.

1865:  Albert Henry Paynella (-1902) on Leipzigissa taideoppilaitos, jossa hän esittelylehtisen mukaan kouluttaa naisia latojiksi.

1865:  Aacheniin perustetaan teknillinen korkeakoulu.

1865:  Elizabeth Garret Anderson väittelee Englannin ensimmäiseksi naistohtoriksi.

1866:  Suomessa annetaan kansakouluasetus.  Kansakouluja syntyy hitaasti maaseudulle.  1890-luvulla 20 prosenttia kouluikäisistä käy kansakoulua.  Kansakoulusta ei tehdä oppikoulun pohjakoulua, vaan ylemmät säädyt ja porvarit saavat lapsensa oppikouluihin joko kotiopettajia käyttämällä tai oppikouluun liitettyjen erityisten alkeiskoulujen kautta.  Kansakoulu ei enää ole kirkollisen vaan maallisen vallan alainen laitos.

1866:  Aurora Karamzin siirtää perustamansa kansakoulun Espoon Träskändan meijeri- ja meijerikoulurakennuksiin.  Hän perustaa sinne lainakirjaston.

1867:  Australiassa ensimmäiset aboriginaalilapset aloittavat koulunsa.

1869:  Saksan kirjapainonomistajat perustavat yhdistyksen Deutsche Buchdruckerverein, joka on vanhin saksalainen yrittäjäjärjestö.  Sen sihteeri Carl B Lorck julkaisee lehteä Annalen der Typographie.

1869:  Leipzigilaiset kirjapainonomistajat perustavat kirjapaino-oppilaitoksen.  Se toimii kahtena päivänä viikossa iltakouluna 19 alkaen, jotta työaikaa ei kulu hukkaan.  Jo 1870 erotetaan kaksi latoja- ja yksi painajaluokka.  Oppilaitos lakkaa 1873, mutta perustetaan 1886 uudelleen.

1869:  Kenraali Robert E Lee ehdottaa 50 stipendiä Washington Collegeen toimittaja- ja kirjapainouralle aikoville.  Tämä lakkaa, sillä Lee kuolee 1870.

1869:  Costa Ricassa perustetaan koulujärjestelmä ja Cartagoon Colegio San Luis Gonzaga.

1870-luku:  Thaimaan kuningas Rama V ottaa käyttöön kansanopetuksen.

1870-80-luvut:  Kansakoulujen ja suomenkielisten oppikoulujen ansiosta suomenkielinen lukijakunta kasvaa nopeasti.

1870:  Wienissä koulutetaan naisia latojiksi lakon seurauksena.

1870:  Englantiin tulee oppivelvollisuus.

1870:  Suomen 146 kansakoulussa on 6081 oppilasta, mutta 1920 jo 190 000.

1870-72:  Högre Elementarskolan ja Wasa Gymnasium yhdistetään ja nimeksi tulee Elementarläroverket i Vasa, sitten Wasa Lyceum ja Vasa Svenska lyceum.

1870:  Suomessa on 28 oppikoulua, joista kuusi on ainakin osittain suomenkielisiä.  Ensimmäinen nainen saa erioikeuden suorittaa ylioppilastutkinto.

1870:  Valkealaan perustetaan poikakansakoulu ja 1871 piikaisten henkien koulu.

1870:  Suomessa perustetaan koulutoimen ylihallitus, sittemmin kouluhallitus, koululaitosta valvovaksi keskusvirastoksi.

1871:  Pariisin kommuunissa kaikki oppilaitokset tehdään maksuttomiksi ja vapautetaan valtion ja kirkon vaikutuksesta.

1871:  Helsinkiin perustetaan Veistokoulu, josta kehittyy Taideteollisuuskeskuskoulu, kun Suomen Taideteollisuusyhdistys ottaa 1875 sen haltuunsa, myöhemmin Taideteollinen oppilaitos ja Taideteollinen korkeakoulu.  Esikuvana on Tukholmassa 1846 aloittanut Slöjdskola.  Koulu on avoin naisille.  Veistokoulussa opetetaan muun muassa viivotin-, klotsi- ja ornamenttipiirustusta, kaunokirjoitusta ja tekstausta.  Veistokoulusta valmistuu muutama puupiirtäjä.  Vuosisadan lopulla koulu antaa opetusta latojille ja painajille Ateneumissa ylemmässä käsityökoulussa, joka toimii ilta- ja sunnuntaikouluna.  Kirjaltajille sopivia oppiaineita ovat puupiirräntä, piirustus, tekstaus, perspektiivioppi ja konepiirustus.

1871-93:  Kälviällä Juho Siirilä (1843-1933) pitää kotonaan kansakoulua.  Hän kouluttaa kaikki poikansa opettajiksi.

1872:  Leipzigin taideakatemian kuparikaiverruksen ja -syövytyksen, kivipainon, puupiirroksen ja xylografian työpajat perustetaan.  Akatemia saa 1890 uudet tilat, joihin tulee valokuvauksen ja reproduktion osastot.  Akatemia saa 1901 nimityksen Königliche Akademie für graphische Künste und Buchgewerbe.  Lännen ilmaterrorihyökkäys 1943 tuhoaa 2/3 rakennuksesta, mutta 1944 väliaikainen opetus jatkuu.  Oppilaitos avataan 1947 nimellä Hochschule für Grafik und Buchkunst.

1872:  Ensimmäinen virolainen oppikoulu Eesti Kirjameeste Selts aloittaa.

1872:  Pariisilainen kirjapainonomistaja Emile Martinet perustaa tytöille latojakoulun.  Hän työllistää 60 tyttöä.

1873:  Brysselin yliopistoon perustetaan osasto Faculté des Sciences appliquées.

1873:  Perustetaan Wieniin kirjapaino, jossa on latojakoulu noin sadalle tytölle.

1873:  Painajakoulutus alkaa USAssa Kansas State Collegessa.

1873:  Suuri Isä Ulysses Grant antaa määräyksen, jolla Wallowanlaakso poistetaan valkoisten miesten asutukseen tarkoitettujen maitten joukosta.  Pian saapuu uusi valtuuskunta perustamaan laaksoon uutta intiaaniasemaa.  Muuan valtuuskunnan jäsenistä mainitsee, kuinka paljon etuja kouluista olisi nez-percé-heimon päällikön Heinmot Tooyalaket eli Nuori Joseph kansalle.  Joseph vastasi, etteivät nez-percéet halua valkoisen miehen kouluja.  "Miksi ette halua kouluja?", valtuuskuntalainen kysyi.  "Niissä meille opetetaan, että meillä pitäisi olla kirkkoja", Joseph vastasi.  "Ettekö halua kirkkoja?"  "Emme halua kirkkoja."  "Miksi ette halua kirkkoja?"  "Niissä meille opetetaan riitelemään jumalasta", Joseph sanoi.  "Me emme halua oppia sitä.  Me voimme joskus kiistellä miesten kesken tämän maailman asioista, mutta me emme koskaan riitele jumalasta.  Me emme halua oppia sitä."

1873:  Espoon ensimmäisen kunnallisen kansakoulun tyttöjen puoli valmistuu Lagstadiin ja 1874 pojat pääsevät kouluun.  Opetusvälineinä ovat karttapallo ja suuri Suomen kartta, 30 raamatunhistoriaa, 30 lukukirjaa, 30 rihvelitaulua, teräskyniä, kannu mustetta ja kirjoitusvihkoja.

1873:  Jyväskylän yläalkeiskoulusta ja lukiosta tulee Jyväskylän lyseo.

1874:  USAssa Kentuckyssa poltetaan neljä värillisten koulua maan tasalle.

1874:  Wienissä avataan kirjapaino- ja kirjakevalajaoppilaille ammattikoulu.

1874:  Berliinissä Lette-yhdistys aloittaa naislatojien koulutuksen, ja Otto Janken kirjapaino ottaa sieltä 25 naislatojaa.  Koulu saa 1875 Saksan ensimmäisen latomakoneen, ja sellainen hankitaan 1876 berliiniläiseen kirjapainoon.  Illustrierte Zeitung julkaisee 1876 kuvan Lette-yhdistyksen naislatojien koulusta.  Naislatojat tekevät vähemmän virheitä ja ovat täsmällisempiä kuin mieslatojat, ja lisäksi halvempia.

1874:  Kirjasto-opisto Bibliographische Institut sijoittuu Leipzigiin.

1874:  Suomen oppikouluissa aletaan järjestää päättökokeita eli ylioppilastutkintoja.

1875:  Berliinissä avataan ammattikoulu kirjapaino-oppilaita varten.

1875:  Tunisiassa pääministeri Khereddine (1873-77) ottaa käyttöön uuden koulujärjestelmän, perustaa kirjastoja ja ylemmän oppilaitoksen Sadiki.  Husseiniitit suosivat opettajia ja opiskelijoita rakentamalla medersoja ja kirjastoja.

1875:  Suomen Taideteollisuusyhdistys aloittaa toimintansa.

1876:  Breslaussa avataan naislatojien koulu kirjapainonomistajan Trewendt myötävaikutuksella.  Hän ja kustantaja Schottlaender työllistävät naislatojia.

1876:  Kööpenhaminassa perustetaan kirjapaino-oppilaiden ammattikoulu, mutta se joudutaan lopettamaan pian.

1876:  Kylmäkoskella avataan kansakoulu.

1877:  Salzburgissa perustetaan ensimmäinen reprokuvauksen linja sikäläiseen ammattikouluun.

1877:  Tukholman teknillinen oppilaitos saa kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun Kungliga Tekniska högskolan KTH statuksen sääntöuudistuksessa.

1878:  New Yorkiin perustetaan ensimmäinen kirjoituskonekoulu.

1878:  Hangossa perustetaan yksityinen pikkulasten koulu ja ruotsinkielinen yläkansakoulu.  Suomenkielinen yläkansakoulu perustetaan 1887.

1879:  Ensimmäiset naisylioppilaat saavat aloittaa opinnot Oxfordin yliopistossa Englannissa.

1879:  Helsingissä Polyteknillinen koulu muutetaan Polyteknilliseksi opistoksi.  Nimitys diplomi-insinööri otetaan käyttöön.

1880:  City and Guilds of London Institute (perustettu 1878) järjestää painajien tutkintoja.

1880:  Englannissa oppivelvollisuus säädetään kestämään viiden vuoden iästä 10 vuoden ikään.  Jo 1899 sitä pidennetään 12 vuoden ikään ja 1900 vielä 14 vuoden ikään.

1880-86:  Ranskassa aikaansaadaan lainsäädäntö, joka varmistaa kansakoulun syntymisen.

1880:  Suomen toinen opettajankoulutuslaitos Sortavalan seminaari perustetaan.

1880-81:  Suomen noin 7500 oppikoululaisesta 3/4 on ruotsinkielisiä.  Kansakoululaisia on vajaat 30 000 oppilasta.

1881:  Suomessa yhtenäistetään kansakouluopetusta kouluylihallituksen antamilla ohjeilla mallikursseilla.  Ohje mainitsee käytettävät oppikirjat.

1882:  Siouxien lähetyssaarnaaja erikoistulkki pastori Samuel D Hinman kertoo päälliköille, että suojelualueet on jaettava eri sioux-heimojen kuuden aseman kesken.  Hinman kertoo Punaiselle Pilvelle (Mahpiua-luta), että Suuri Isä antaa heille 25 000 lehmää ja 1000 härkää, kun suojelualueet on jaettu.  Koska siouxien päälliköt eivät osaa lukea, he eivät tiedä allekirjoittavansa pois 36 000 neliökilometriä maata.  Hinman maanittelee ja taivuttelee seitsenvuotiaita poikia allekirjoittamaan, vaikka sopimuksen mukaan aikuiset miespuoliset saavat allekirjoittaa.  Monet vanhemmista siouxeista, jotka ovat nähneet maansa rajojen lähenevän toisiaan senjälkeen kun kynä kosketti asiakirjoja, epäilevät Hinmanin yrittävän varastaa heidän suojelualueensa.  Hinman ja Newton Edmunds matkaavat 1883 Washingtoniin allekirjoitusnippuineen ja saavat kongressiin lakiehdotuksen, jolla lähes puolet Suuren suojelualueen maista luovutettaisiin USAlle.  Onneksi siouxeille heidän ystävänsä asettavat lakiehdotuksen kyseenalaiseksi, sillä nimiä ei ole tarvittavalta kolmelta neljäsosalta kaikista aikuisista miespuolisista siouxeista.

1882:  Armas Einar Leopold Lönnbohm alias Eino Leino (1878-1926) oppii lukemaan.  Hänestä tulee 1895 ylioppilas.

1883:  Kymiyhtiö perustaa tehtaalaisten lapsille kansakoulun Kymintehtaalle.

1884:  Etelä-Afrikassa Capessa perustetaan opetukseen keskittynyt The Native Education Association.

1884:  Utössä koulu aloittaa.

1885:  Roomassa avataan ensimmäinen italialainen ammattikoulu kirjapaino-oppilaita varten.

1885:  Tampereella kaupunki avaa reaalilyseon.

1885:  Suomessa asetuksella perustetaan kaksiluokkaiset teollisuuskoulut Helsinkiin, Turkuun, Viipuriin, Vaasaan, Kupioon ja Tampereelle.

1885:  Sunnuntaikouluista tulee alempia ja iltakouluista ylempiä käsityöläiskouluja.  Taideteollisuuden Keskuskoulusta (entinen Veistokoulu) tulee ylempi käsityöläiskoulu.

1886:  Leipzigissä avataan ammattikoulu Buchdrucker-Lehranstalt kirjapaino-oppilaille.  Oppilaiden tulee käydä säännöllisesti koulussa.  Laiminlyöntiä tässä suhteessa rangaistaan aluksi sakoilla; lopulta tuotetaan oppilas poliisin avulla kouluun.

1886:  Lontoolainen Aldenham Institute perustaa painajien luokan.  Opettajina ovat GF Whiles ja A Betts.  A Oldfield (käsikirjan Practical Manual of Typography tekijä) aloittaa painajien opetuksen Leedsissä koulussa Carlton Hill Boarding School.  Moses Price ja Samuel Hall opettavat painajia Derbyssä, ja Nottingham Technical College kouluttaa painamisessa.  Painajakoulutusta on 1888 mennessä kaupungeissa Birmingham, Bradford, Dublin, Edinburgh ja Lontoo (People's Palace).

1887:  Venäjällä tsaarin opetusministeriön salaisessa kiertokirjeessä kimnaasien johtajia kielletään ottamasta kouluihinsa työtätekevien lapsia ja mainitaan erityisesti, että lapsia ei saa johtaa pois siitä piiristä, johon he kuuluvat.  Kimnaasien eli lukioiden oppilaista puolet on aatelisia, vaikka heitä ei ole kahta prosenttia väestöstä.  Suurimmalle osalle työtätekevien lapsista keskikoulusivistyksen saaminen ei ole mahdollista.

1887:  Albaniassa Korcassa aloittaa albaniankielinen koulu.

1887:  Ateneum-talo vihitään.  Sinne sijoitetaan taidemuseon lisäksi Taideyhdistyksen koulu ja Taideteollisuus-Keskuskoulu.  Rakennuksen julkisivussa on tunnuslause Concordia res parvae crescunt - Sovussa varttuvat vähäisetkin asiat.

1887:  Opettaja Mikael Soininen (1860-1924) julkaisee väitöskirjan Koulutoimesta Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa perehdyttyään 1884-85 siellä kouluoloihin.  Hän ajaa kansakouluaatetta yhtenäiskouluperiaatteella ja yleistä oppivelvollisuutta.  Soinisen iskulause on oma kansakoulu joka kylään.

1888:  Itävaltalainen valokuvauksen tiedemies Josef Maria Eder (1855-1944) perustaa Wieniin oppilaitoksen Graphische Lehr- und Versuchsanstalt.  Se on vanhin graafisen alan tutkimuslaitos.

1889:  Pariisissa avataan L’Ecole municipale Estienne.  Pariisin kaupungin perustama koulu on kirjapainotaidetta ja ‑teollisuutta varten.

1889:  Prizrenissä perustetaan albaniankielinen koulu.  Turkki kieltää 1902 albaniankieliset koulut.

1889:  Suomessa aletaan perustaa suomenkielisiä kansanopistoja.

1890-luku:  Suomessa perustetaan ruotsinkielisiä kansanopistoja.

1890:  Kööpenhaminassa perustetaan Fagskolen for Boghaandvaerk, ja siinä on osasto kirjansitojan oppilaita varten.  Mukana on ksylografi F Henriksen.

1890:  Heprean kielen akatemia perustetaan.

1890:  Helsingin Polyteknillisen opiston opiskelijat saavat oikeuden opiskella yliopistossa.

1890:  Suomessa luku- ja kirjoitustaito on noin 17 prosentilla, mutta lukutaito 61,5 prosentilla.

1891:  Espoon ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu avataan.  Ensimmäinen helmitaulu saadaan 1909.

1893:  Lontoossa ammattisitojat alkavat opettaa kirjansidontaa koulujen People’s Palace Technical School ja Borough Road Polytechnic Institute sitojaluokissa.

1893:  Gutenberg-lehdessä nimimerkki Achilles julkaisee artikkelin Ammattikoulu kirjanpainajille.

1893:  Senaatti hylkää Viipurin sanomain toimittajan Matti Kurikan anomuksen, että hänelle yleisistä varoista myönnettäisiin matkarahaa Chicagon maailmannäyttelyyn hankkimaan tietoja sanomalehtioloista ja kirjapainotaidon edistyksestä Yhdysvalloissa.

1893:  Helsingin työväenyhdistys vaatii muun muassa yleistä oppivelvollisuutta.

1893:  Jyväskylässä yleinen kansakoulukokous pyytää hallitusta asettamaan komitean tekemään suunnitelmia sopiviksi oppi- ja lukukirjoiksi, sillä entiset ovat epäkäytännöllisiä ja kirjavia.  Seminaarinjohtajan YK Yrjö-Koskinen johdolla työskennelleen komitean mietintö valmistuu 1898.

1893:  Helsingin Juutalainen koulu perustetaan.  Se vakiinnutetaan 1918 ruotsinkielisenä kouluna Suomen koulujärjestelmän osaksi.

1894:  Lontoossa perustetaan painajien koulu St Bride School.  JR Riddell kehittää sen kouluksi London School of Printing.  Myöhemmin se tunnetaan nimellä London College of Printing.

1894:  Ranskaan perustetaan Ecole superieure d'Electricité.

1895:  Lontoon kaupungin ja kiltojen opisto City and Guilds of London Institute alkaa järjestää tutkintoja kirjansidonnassa.

1895:  Lontoon kaupunkineuvosto järjestää luentoja kirjoista ja painamisesta.  Gleeson White puhuu julisteista, Thomas James Cobden-Sanderson kirjansidonnasta, Emery Walker typografiasta, William Morris varhaisesta kirjankuvituksesta ja Joseph Pennell nykyaikaisesta kuvituksesta.

1895:  Kansalaisoikeustaistelija WEB DuBois väittelee ensimmäisenä mustana tohtoriksi USAssa.

1896:  Lontoon Keskustaideteollisuuskoulu London County Council’s Central School of Arts and Crafts perustetaan.  Cobden-Sanderson haluaa koulussa opetettavan myös kirjansidontaa.  Sidontaluokat aloittavat 1897, ja 30 oppilasta ilmoittautuu heti.  Douglas Cockerell luennoi sidonnasta.  Häntä avustavat George ja JA Adams.

1897:  Venäjällä väestönlaskenta osoittaa, että 80,4 prosenttia talonpojista on luku- ja kirjoitustaidottomia ja talonpoikaisnaisista yli 91 prosenttia.  Venäjän federaation alueen asukkaista 29,6 prosenttia on lukutaitoisia.  Ukrainassa ja Valko-Venäjällä se on alemmalla tasolla ja muualla alle 10 prosenttia.  Karjalassa lukutaito on 31,3 prosenttia, kun mukana ovat venäläiset.  Karjalaisista 10,4 prosenttia osaa lukea.

1897:  Latoja Heinrich Julius Mäser (1848-1918) perustaa Leipzigiin painajien koulun Mäsersche Technikum.  Mäserin palkkasi 1875 liikkeenjohtajaksi Produktivgenossenschaft Deutscher Buchdrucker.  Kustantamon lehteä Reudnitzer Tageblatt Mäser toimitti Richard Härtelin kanssa.  Mäser julkaisi 1880 ensimmäisen vihkonsa vuosikirjaa Typografischen Jahrbücher.  Se leviää ympäri maailman ja ilmestyy 1901 espanjaksi nimellä Anales Graficos.  Mäser järjesti 1892 kurssin Volontärkurs der Typographischen Jahrbücher, josta tulee Technikum für Buchdrucker.  Koulu pääsee alkamaan 1898 ja on ensimmäinen saksalainen korkeampi kirjapainokoulu.  Oppilaat ovat enimmäkseen kirjapainonomistajien poikia.  Ensimmäisen 15 vuoden aikana koulun käy yli 500 painajaa Saksasta, Itävallasta, Unkarista, Hollannista, Ranskasta, Venäjältä, Ruotsista, Tanskasta, Englannista, Italiasta, Belgiasta, Bulgariasta ja Brasiliasta.  Koulu julkaisee 1899 alkaen Typografischen Jahrbücher -lehteä.  Koulu järjestää 1910 alkaen seminaareja toimittajille.  Poika Georg Mäser ja vävy C Wunderlich jatkavat koulua.  Linotype-latomakonetta aletaan 1911 käyttää opetuksessa.  J Mäser aloittaa 1915 maksuttomat kurssit haavoittuneille painajille.  Koulun johtoon tulee 1918 Rudolf Engelhardt.

1898:  Suomen kunnille säädetään velvollisuus järjestää kouluikäisille mahdollisuus koulunkäyntiin jakamalla kunnat koulupiireihin.  Espoo jaetaan yhdeksään ruotsinkieliseen (684 koululaista) ja yhteen suomenkieliseen (184 koululaista) koulupiiriin.

1898:  Tampereelle perustetaan Suomen ensimmäinen työväenopisto Tampereen työväenopisto.

1899:  Edward Johnston (1872-1944) perustaa kalligrafian ja kuvituksen luokan Lontoon Keskustaideteollisuuskouluun.  Hän aloittaa 1901 opetuksen koulussa Royal College of Arts.  Johnston julkaisee 1906 kirjan Writing & Illuminating & Lettering.

1899:  Yhdysvaltalainen pragmatisti John Dewey (1859-1952) kirjoittaa teoksen School and Society, 1910 How we think ja 1916 Democracy and Education, joissa hän arvostelee herbartilaista koulua ja luo pohjaa yhdysvaltalaiselle peruskoulutuksen uudistamiselle.  Deweyn mukaan oppiminen tapahtuu käytännön kokemuksen kautta - learning by doing.

1899:  Saksassa keisari myöntää eräille korkeakouluille oikeuden myöntää tohtori-insinöörin arvon.  Se ladotaan fraktuuralla, mutta yliopiston tohtori antiikvalla.

1899:  Suomessa opetus ulottuu myös lähes puoleen kouluikäisistä maalaislapsista.  Kaikki eivät suorita koko oppimäärää.  Kansakouluja on 1873 ja niissä oppilaita 82 614.  Joka maakunnassa on kansanopisto.

1899:  Suomen Työväenpuolue perustetaan.  Se vaatii muun muassa yleistä kouluvelvollisuutta ja maksutonta opetusta.

1800-luvun loppu:  Kouluihin tulee uudeksi oppiaineeksi psykologia.

1800-luvun loppu:  Kun suomenkieliset oppikoulut yleistyvät ja naisetkin pääsevät opintielle, ylioppilaiden määrä alkaa kasvaa.  Se kieppuu parin sadan tienoilla. Suurimpia syitä kritiikkiin on ylempien säätyjen pelko säätykierron nopeutumisesta eli sivistyneen köyhälistön syntymisestä.

1900:  USAssa alle 20-vuotiaista intiaaneista yli 40 prosenttia käy kalpeanaamain koulua ja 1930-luvun alussa yli 60.  Mustien koulunkäyntiosuus on vielä alhaisempi.  1900 intiaaneista on luku- ja kirjoitustaidottomia 56,2 prosenttia ja mustista 44,5, 1930 intiaaneista 25,7 ja mustista 16,3 sekä kalpeanaamoista samoina vuosina 6,2 ja 3,0 prosenttia.

1900:  Euroopassa lukutaidottomia on alle kymmenen prosenttia Ranskassa, Englannissa ja Saksassa.  Belgiassa lukutaidottomia on 12 prosenttia, Itävalta-Unkarissa 22 ja Venäjällä noin 50 prosenttia.

1900:  Belgiassa päätetään koulupakon toteuttamisesta.

1900:  Suomen 1873 kansakoulussa on 82 614 oppilasta.  Joka kunnassa Velkuaa lukuunottamatta on vähintään yksi kansakoulu.  Luku- ja kirjoitustaitoisia on 35 prosenttia (osuus kaupungeissa melkein 70 prosenttia) ja lukutaitoisia lähes puolet.  Lukutaidottomia on vajaa 20 prosenttia.

1900:  Suomen oppikouluissa on 14 698 oppilasta, 1920 määrä on 32 511 ja 1940 se on 56 302.  Oppikoulua 1950 käy 94 971 oppilasta, 1960 jo 214 601 ja 1967-68 määrä on 291 615.

1900:  Suomessa pääsee ylioppilaaksi suunnilleen saman verran ruotsin- ja suomenkielisiä abiturientteja.

1901:  Ranskassa graafisen teollisuuden työnantajaliitto perustaa graafisen tutkimuslaitoksen Institut Professionell de Recherches et d'Etudes des Industries Graphiques.

1901:  Bengalilainen kirjailija Rabindranath Tagore (oikeastaan Thakur) (1861-1941) perustaa Shantiniketaniin koulun Brahmacharya, joka myöhemmin tunnetaan nimellä Patha Bhavana.  Hän muuttaa 1921 koulun yliopistoksi Visva-Bharati.  Siitä tulee kulttuurikeskus, johon kerätään katoavaa perinnettä ja elvytetään sitä.

1901:  Yhdysvaltalainen opettajatar Annie Edson Taylor (1838-1921) pudottautuu 24.10 Niagaran putouksilta alas tynnyrissä ja säilyy hengissä.

1901:  Suomessa naiset saavat oikeuden ylioppilastutkinnon suorittamiseen.  Heitä on neljännes kaikista ylioppilaista, 1952 miesten määrä ja 2002 jo 60 prosenttia.

1902:  Työväenliike järjestää Turussa ensimmäiset agitaattoreille tarkoitetut kurssit.

1902:  Taideteollisuus-Keskuskoulun Ylemmän Taideteollisuuskoulun opetukseen kuuluu muun muassa kirjansitominen ja nahkaplastiikka sekä Ylemmän Käsityöläiskoulun opetukseen puunpiirräntä ja kirjansitominen.

1903:  Saksalainen Walter Tiemann alkaa opettaa Leipzigissa Graafisen taiteen valtion akatemiassa Staatliche Akademie der Graphischen Künste.

1903:  Tukholmassa aloittaa Yrkesskolan för Bokhandtverk (Skolan för bokhantverk) yhdistettynä teknilliseen kouluun.

1903:  Suomen maaseudun toiseksi vanhin oppikoulu Kouvolan suomalainen yhteiskoulu perustetaan.

1904:  Danzigiin perustetaan teknillinen korkeakoulu.

1904:  USAssa Wisconsinin ja Illinoisin yliopistot tarjoavat nelivuotisia toimittajaopintoja.

1904:  Venäjällä LB Havkina esittää kirjastokurssien järjestämistä teknistä ja ammatillista kasvatusta käsittelevälle kokoukselle, joka hyväksyy sen.  Tsaarin hallitus ei anna lupaa.  Kurssit järjestetään 1913, sillä Shanjavskille nimetty yliopisto voi toimia ilman lupaa tietyissä tapauksissa.

1904:  Tyrvään yhteiskoulu perustetaan.

1905:  Suljetaan Kiovan, Harkovin, Varsovan ja Kasanin yliopistot ylioppilaiden protestien takia Pietarin verisen sunnuntain johdosta.  Pietarissa keisarin Nikolai II (Verinen) henkivartiokaarti ampui 22.1 aseettomia mielenosoittajia.

1905:  Suomessa kansakoulun kaksi alinta luokkaa muutetaan oppikoulun pohjakouluksi.

1905-06:  Suomessa kansakoulujen oppilaiden lukumäärä ylittää 100 000.

1906:  Lontoon Keskustaideteolliseen kouluun perustetaan painajien luokka.

1906:  Helsingin Faktoriklubi alkaa järjestää esitelmä- ja luentotilaisuuksia jäsenilleen.

1906:  Suomen kirjaltajista 99,7 prosenttia on luku- ja kirjoitustaitoisia, kun kaikista ammateista on 90,6 prosenttia.

1906:  Kaikissa Suomen kunnissa on kansakoulu.

1907:  Gööteporissa avataan Fackskolan för Bokindustri (Skolan för bokindustri) osastona käsiteollisuuskoulussa.

1907-33:  Hugo Steiner-Prag opettaa Leipzigin kirjapainoakatemiassa.

1907:  Leipzigin kirjapainokouluun perustetaan työpajoja, jotta latoja- ja painajaoppilaat saavat käytännön harjoitusta.  Valokuvalaboratorio retusointeineen ja kemigrafinen laitos perustetaan 1910.  Koulu saa 1912 sähkön ja ensimmäisen moottorikäyttöisen pikapainokoneen sekä kaksi latomakonetta 1915.  Latojaoppilaille opetetaan saksan lisäksi englantia, ranskaa, venäjää, latinaa, kreikkaa ja hepreaa.  Heitä perehdytetään myös arabian-, kiinan-, japanin- ja muiden itämaisten kielien käsikirjoituksiin ja jopa nuolenpääkirjoitukseen.

1907:  Englantiin perustetaan The Imperial College of Science and Technology.

1907:  Italialainen Maria Montessori (1870-1952) perustaa Lasten talon Casa dei bambini.

1907:  USAssa opettajien liitto toteaa, että opiskelijat ovat liian riippuvaisia musteesta eivätkä enää tiedä, kuinka teroittaa veitsellä kynä.

1907:  Helsingissä Ateneumissa järjestetään kreivittären Eva Sparre aloitteesta iltakurssit kirjojen käsinkultauksessa.  Ammattiaineeksi tulee taiteellinen kirjansidonta.  Näihin kursseihin lisätään1926 marmoreeraus- ja kultareunusharjoitukset.  Taideteollisuuskeskuskoulu ottaa kirjansidonnan ammattiaineeksi.

1907:  Työväenliikkeen edustaja saksalainen poliitikko Heinrich Schulz (1872-1932) kirjoittaa: "...Olkoonpa niinkin, että... tehtailijat ottaisivat yhtä mielellään sivistyneitä työmiehiä, jos ne olisivat yhtä halpoja ja nöyriä, mutta kun näin ei ole asianlaita, niin kansakoulu saa kärsiä kapitalistien etujen takia.  Kansakoulu tahdotaan... saattaa palvelemaan kapitalistisen yhteiskunnan hallitustarkoituksia.  Köyhälistön lapset, joissa ympäristön kurjuus herättää jo aikaisin katkeruutta, tahdotaan vieroittaa köyhälistökodissa vallitsevasta vallankumouksellisesta mielialasta ahtamalla heihin puhdasoppista uskonnollisuutta, esittämällä valheellisia kertomuksia jaloista ja kansanmielisistä hallitsijasuvuista, välttämällä tieteellistä totuutta, vääristelemällä nykyisen työväenliikkeen pyrkimyksiä, tyrkyttämällä ulkokultaista ja yli aikansa elänyttä siveyttä eikä vähimmän pitämällä ankaraa kasarmimaista kuria ruoskan auttamana.  Sen sijaan istutetaan heihin aikaisin ehdotonta kuuliaisuutta jumalallisille ja maallisille käskyille, hurskasta nöyryyttä ja alamaisinta uskollisuutta... valtakuntaa kohtaan."   Schulzin teos Sozialdemokratie und Schule - Sosialidemokratia ja koulu ilmestyy.

1908:  USAssa toimittaja Walter Williams perustaa toimittajakoulun yliopistoon University of Missouri, Mo.

1908:  Oslon kirjapainoalan ammattikoulu perustetaan teoreettisena kouluna, johon latoja- ja painajaoppilaita otetaan 1913.

1908:  Polyteknillinen opisto muutetaan Suomen Teknilliseksi korkeakouluksi.  Sillä on oikeus antaa tohtorin arvo.

1908:  Ateneumissa latoja- ja painajaoppilaille annetaan opetusta.

1908:  Valistus julkaisee Samppa Luoman laatiman Valistuksen oppilaskirjan.  Se on kirjanen, joka koostuu kerran kuussa opettajan täytettäväksi tarkoitetusta muistolistasta sekä lukukausi- ja lukuvuositodistuksista yläkansakoulua varten.

1910:  Breslauhun perustetaan teknillinen korkeakoulu.

1910:  Trondhjemiin perustetaan teknillinen korkeakoulu.

1910:  Costa Ricassa on 337 koulua ja 1913 jo 413 koulua, joissa on 1320 opettajaa ja 35840 oppilasta eli 80 prosenttia kouluikäisistä.

1910:  Suomessa luku- ja kirjoitustaitoisia on noin 56 prosenttia ja 1920 noin 70.

1911:  Islannissa perustetaan yliopisto Háskóli Íslands.

1911:  Kirjoitustunnilla Rehobotin lähetysasemalla Pohjois-Namibian Ambomaalla koululaiset kirjoittavat maassa polvillaan hiekkaan.  Suomen Lähetysseura aloitti 1870 Ambomaalla lähetyksen lisäksi koulu- ja sairaanhoitotyöllä.  Suomalaiset eivät ole niin pyyteettömiä hyväntekijöitä, heidän työnsä tulokset yksistään myönteisiä eivätkä suhteet ambokristittyihin niin harmonisia kuin annetaan ymmärtää, sillä suomalaiset aiheuttavat monenlaisia ristiriitoja Ambomaalla.

1912:  USAssa Joseph Pulitzer edistää toimittajakoulun perustamista Columbia-yliopistoon.

1912:  Albaniassa kuninkaan Ahmed Zogu aikana rakennetaan muutama koulu, joista useimmat ovat italian-, kreikan-, ranskan- tai saksankielisiä ja vain rikkaiden lapsia varten.  Ennen 1912 ei ollut enää yhtään albaniankielistä koulua.

1912:  Kansanvalistusseura järjestää kymmenen päivän kirjastokurssin maaseudun kirjastonhoitajille.

1913:  Wienin Teknillisessä korkeakoulussa perustetaan graafillisen alan opetustuoli.

1913:  Moskovassa alkavat ensimmäiset kirjastokurssit Shanjavskille nimetyssä kansanyliopistossa.

1914:  Leipzigiin perustetaan kirjastokoulu.

1914:  Monotype School perustetaan.

1914-15:  Nykyisen Tadzhikistanin alueelle perustetaan kymmenen "alkuasukaskoulua".  Myöhemmin maassa on 50 korkeakoulua ja keskiasteen ammatillista erikoisoppilaitosta.

1914:  Helsingin Kirjapainokoulu perustetaan.

1915:  Taideteollisuuskeskuskoulussa (Ateneum) aletaan järjestää kahden vuoden ammattikursseja latojille ja painajille sekä kolmen vuoden kursseja kirjansitojille.

1916:  Venäjällä 72 prosenttia väestöstä (naisista 83) on luku- ja kirjoitustaidotonta.  Lokakuun vallankumouksen jälkeen luku- ja kirjoitustaitoinen väestö ryhtyy opetustyöhön kaikkialla.  Luku- ja kirjoitustaitoisuus 1926 on 56,6 prosenttia ja 1939 jo 87,4.

1917:  Metsäntutkimuslaitos Metla perustetaan.

1917:  Taideteollisuus-Keskuskoulun Ylemmän Käsityöläiskoulun opetukseen kuuluu muun muassa kurssit kirjansitojille, kirjaltajille, painajille ja latojille.