Kun ihminen metsästää, hän tarkkailee eläinten
jälkiä, jotka ovat graafisia merkkejä.
Hän näkee mielensä silmin eläimen itsensä. Kuva on sekä taiteen että viestinnän
kieli. Sanotaan, että yksi kuva vastaa
tuhatta sanaa.
75 000-35 000 eaa: Ihminen alkaa tehdä luoliin, kalliosuojiin,
joen kovertamien suojien seiniin ja kiviin ynnä muihin maalauksia eli
petrogrammeja, piirroksia, viiva- ja merkkisarjoja. Maalaus on esimerkiksi punamullalla tehty
kuva. Piirros eli petroglyfi on kallioon
hiomalla, hakkaamalla tai kaivertamalla tehty jälki.
Värjätyllä kädellä painetaan kädenjälkiä. Menetelmässä on kohopainon periaate. Myös jalanjälkiä esiintyy. Kättä käytetään mallineena, jonka ympärys on
värjätty. Menetelmässä on silkki- eli
seri- eli sihtipainon periaate. Väriä suihkutetaan suusta tai putkesta käden
päälle. Menetelmässä on värisuihkupainon
periaate. Maalauksia tehdään sormella,
tupolla tai siveltimellä.
Puhe häviää, mutta säilyy muistissa ja
välittyy jälkipolville suullisena perimätietona erittäin tarkasti. Ulkoisena muistina ihminen kiinnittää
ajatuksensa kuviin ja piirroksiin, joista kehittyvät kuvamerkit, käsitemerkit
ja äännemerkit. Ne muodostavat
vähitellen kirjoitusjärjestelmät. Kielen
synty ja kirjoituksen keksiminen luetaan ihmisen kulttuurihistorian suurimpiin
edistysaskeliin. Kuvia käytetään
maagis-uskonnollisissa rituaaleissa.
Luolat ovat kulttipaikkoja, joissa harjoitetaan erilaisia riittejä.
Viimeisimmän tulkinnan mukaan kuvia ovat
maalanneet tai piirtäneet tietäjät, poppamiehet, shamaanit tai muut vastaavat
erilaisia rituaaleja tai riittejä varten.
Heillä ilmeisesti oli muuntuneen tajunnan tiloja eli
hallusinaatioita. 30 000 vuotta sitten
eläneet ihmiset olivat esi-isiämme, joilla oli samat ruumiilliset ja
hermostolliset kyvyt kuin meillä.
1800-luvulla luolamaalaukset selitettiin taidetta taiteen vuoksi-opilla,
jonka syrjäytti totemismiteoria. Sen
jälkeen esitettiin metsästyksen taikahypoteesi ja 1960-luvulla strukturalismi
näki luolissa seksuaalisen symbolijärjestelmän.
Uusin tulkinta painottaa hallusinaatioita.
Riistapolkuja merkitään kivikeoilla, puihin
isketyillä lovilla, kasviväreillä kiviin ja kallioseinämiin maalatuilla
yksinkertaisilla kuvioilla.
75 000 eaa: Etelä-Afrikan itärannikolla Blombosin
luolassa kaiverretaan hematiittipala.
Sileäksi hiotussa okranpalassa on piikillä ristikkäin uurrettuja
viivoja, jotka on kehystetty viivoilla.
Toinen samantapainen laatta löytyy.
Rautamalmipaloista raaputetaan punaista okraa värjäystä varten.
50 000:
Etelä-Australian asukkaat tekevät kuvia.
48 000:
Brasiliassa Serra da Capivarassa Pedra Furada -luolassa on vanhoja
jälkiä. Luolassa maalataan 30 000
viivoja ja kuvioita. Alueella on useita
luolia, joissa on luolamaalauksia.
45 000:
Unkarissa Tatan lähellä Neandertalin ihmiset kaivertavat mammutin
hampaasta tehtyyn laattaan kuvioita.
40 000:
Australiassa aboriginaalit tekevät kivipiirroksia.
35 000:
Etelä-Afrikassa tehdään paviaanin luusta yksinkertainen laskutikku, joka
säilyy Border-luolassa. Jalkaluussa on
29 kaiverrettua uraa. Se muistuttaa
puisia kalenterikeppejä, joita khoisankansat edelleen käyttävät
Lounais-Afrikassa.
33 000:
Etelä-Afrikan Border Cave -luolassa kaiverretaan luuhun ja puuhun
viivoja.
30 000:
Kaakkois-Ranskassa Ardèche-joen alueella Chauvetin (löytäjä arkeologi
Jean-Marie Chauvet 1994) luolassa on tiettävästi maailman vanhimmat sellaiset
seinämaalaukset, joiden ikä on määritelty luotettavasti. Chauvetin luolassa maalataan ja kaiverretaan
taiteellisesti nisäkkäiden kuvia. Ne
ovat vanhimpia tunnettuja taideteoksia.
Maalauksissa on kymmeniä villasarvikuonoja, useita luolaleijonia,
alkuhärkiä ja hevosia. Luolassa on myös
nuoren paljain jaloin kävelleen pojan jalanjäljet. Niiden iäksi arvioidaan 25 000-27 000 vuotta
läheisten savikerrosten perusteella.
30 000:
Saksan Holensteinissa Höhle Stadel-luolassa valmistetaan pieni veistokuva
ihmisestä, jolla on leijonan pää. Se
kaiverretaan mammutin luuhun. Lähellä Vogelherdiä kaiverretaan mammutin
luuhun hevonen, joka on vanhin tunnettu
eläinkaiverrus.
29 000:
Etelä-Australiassa kaiverretaan kalliopiirroksia. Asukkaat kaivertavat ja hakkaavat ympyröitä,
kaarenmuotoisia kuvioita sekä ihmis- ja eläinkuvia kiveen. Aboriginaalit pitävät niitä alkukansan
muinaisten henkien kuvina.
28 000:
Ranskassa Blanchardissa Cro-Magnon -merkintöjä kaiverretaan luuhun. Ne ovat mahdollisesti kuun vaiheet.
25 000:
Koillis-Brasiliassa on luola-asutusta ja luolanseiniä koristellaan.
24 000:
Namibiassa Apollo-asuinpaikalla tehdään luolamaalauksia. Ne ovat hevosten, biisonien ja nautaeläinten
kuvia.
21 000:
Ranskan Pyreneillä Gargasissa luolassa tehdään negatiivisia kädenkuvia,
jotka muodostetaan suihkuttamalla väriä käden päälle.
20 000:
Ranskan Lascauxissa alkaa luolamaalaus ja ilmeisesti myös Espanjan
Altamirassa.
20 000:
Espanjassa on kalliomaalauksia Cueva de la Piletan luolassa Benaojánin
lähellä Rondasta länteen.
Tippukiviluolassa Cueva de Nerja Aurinkorannikolla on asutuksen
merkkejä.
20 000-10 000:
Etelä-Ruotsissa maalataan ja kaiverretaan kalliopiirroksia.
18 000:
Namibian Apollo 11 -luolassa maalataan kiven palasia.
18 000:
Pohjois-Australian Laurie Creekissä kalliosuojissa alkuperäiset asukkaat
piirtävät monimutkaisia piirustuksia. Australian Koonalda Cave -luolassa
tehdään sormella lyhyitä viivoja.
Länsi-Australian Kimberleyn luolamaalaukset esittävät korkeakokkaisia
veneitä.
18 000-15 000:
Ranskassa Vallon-Pont-d’Arcin kylän lähellä on runsaasti
kalliomaalauksia.
16 000: Ranskan Cougnacissa tehdään eri
aiheisia luolamaalauksia: mammutti ja keihäiden lävistämä ihminen,
jättiläispeura ja ihmishahmo, peura, hevonen ja ibex eli vuorivuohi.
15 000:
Ranskassa Lotin varrella Pech-Merle -luolassa maalataan luolamaalauksia
hevosista, biisoneista, mammuteista, häristä ja negatiivisia kädenjälkiä eli
stensiilipainatusta.
15 000: Ranskan Lascauxissa Bordeauxista
itäkaakkoon tehdään hevosia, peuroja, biisonia ja lehmää esittäviä
luolamaalauksia. Kuvien joukossa on
pisteviivoja, joiden merkitys on tuntematon.
Historiaa yritetään tallentaa.
14 000: Algerian Afala Bon Rhummelissa
muovaillaan villilammas. Ranskan
Rouffignacissa kaiverretaan mammutti ja sarvikuono savella päällystettyyn
luolan seinään.
13 000: Pohjois-Espanjan Santillana del
Marissa Altamira-luolassa tehdään monivärisiä luolamaalauksia eri eläimistä.
Villisika juoksee vinhasti kahdeksanjalkaisena.
Ranskan Pyreneiden Tarascon-sur-Ariègen Niauxissa harrastetaan mustia
luolamaalauksia: ibex ja Przewalskin hevonen eli mongolian villihevonen. Espanjan Santimamiñe-luolassa kuvataan karhu
luolamaalauksena.
12 000:
Ranskan Pyreneiden Tarascon-sur-Ariègessa Fontanet-luolassa tehdään
punamusta biisoni-luolamaalaus, käden- ja jalanjälkiä sekä kaiverruksia.
12 000-8000:
Pohjois-Pyreneillä luolassa Mas d'Azilissa (oksitaaniksi Mas d'Asilh)
maalataan punaruskealla rautaoksidilla kirjaimia muistuttavia geometrisia
merkkejä.
11 000:
Intiassa Bhimbektan luolissa kukoistaa kalliotaide. Maalaukset ovat joko abstrakteja
ääriviivatöitä tai täyteen maalattuja kuvioita kuten biisoninkuva.
11 000:
Ranskan Pyreneillä Les Trois Frèresissä
maalataan leijona-luolamaalauksia.
10 000:
Pohjois-Espanjan Las Monedasissa luolassa maalataan mm hevonen ja poro.
10 000:
Pyreneitten vuoriston Niaux-luolassa piirretään arovisenttejä.
10 000:
Espanjan Asturias-maakunnan Cueto de la Minassa valmistetaan luusta
komentosauva. Siinä on kaiverrettuna
kauriinpäitä ja viivarivejä.
10 000:
Ranskassa Montgaudierissa kaiverretaan kuvia: hirvensarvet, lohi, hylje, käärme ja kasveja.
10 000:
Acacus-vuorilla maalataan kallioon kuvia ihmisistä, koti- ja
villieläimistä. Laaksossa Wadi
Mathendoush kaiverretaan kuvia kallioon.
10 000:
Algerian Tassili N'Ajjerin ylänköalueella tehdään kalliomaalauksia. Siellä kuvataan kirahveja, elefantteja ja
muita savannin eläimiä, joita aavikolla ei enää ole.
9000:
Länsi-Saharassa Tifaritin Erqueyezin luolamaalauksissa nähdään alueelta
hävinneitä eläimiä kuten antilooppeja ja myöhemmällä ajalla paimenia.
9000:
Japanissa tehdään koristeltua keramiikkaa Jomon-kaudella.
8000: Tasmanian Judd’s Cavern-luolassa
harrastetaan negatiivisia kädenjälkiä eli stensiilipainatusta.
8000:
Kaksoisvirtainmaassa Jerf el-Ahmarissa piirretään kiviin kuvia. Mesopotamiassa käytetään merkkejä laskemiseen
ja kirjanpitoon.
8000:
Lounais-Egyptissä Gilf Kebir -vuoristossa maalataan luolaan uivia
ihmisiä.
8000:
Pohjois-Afrikan pyyntiväestö maalaa ihmisiä kalliomaalauksiinsa.
8000:
Länsi-Afrikassa maalataan luolamaalauksia.
8000:
San-kansan taiteilijat tekevät Etelä-Afrikan Lohikäärmevuorilla
kalliomaalauksia.
8000-2000:
Pohjois-Euroopassa tehdään runsaasti kalliomaalauksia ja
-piirroksia. Pohjois-Norjassa Altan
kalliopiirrosalue käsittää 3000 kuviota.
Vienanmeren pohjukassa Uikujoen Zalavrugassa on 1500 merkkiä. Ruotsin Nämforsenissa on kolmessa
Ångermanjoen saaressa noin 1500 kuviota, jotka yleensä esittävät hirveä ja
peuraa. Äänisen itärannalla on 1300
kuvaa. Suomen 70 kalliomaalauksessa on
noin 500 kuviota. Kalliopiirroksissa
kuva-aiheita ovat hirvet, karhut, peurat, linnut, ihmishahmot, veneet kuten
hirvenpäävene ja abstraktit merkit.
Kuvia on Siperian Sishkinossa, Laukaan Saraakalliolla, Hossan Värikalliolla
ja Ristiinan Astuvansalmessa.
Pohjois-Norjan Slettnesissä on noin 70 kuvaa. Ruotsin Norrforsenin 54 kuvasta 27 esittää
hirveä. Hirvenkuvia on Åskollenissa
Norjassa, Tomskissa ja Amurilla Venäjällä.
6300:
Turkin kaupungissa Catalhöyük seinään maalataan kartta, joka ilmeisesti
on kaupungin pohjapiirros.
6200:
Babyloniassa Ga Surissa tehdään kartta.
6000:
Teksasin Seminole-kanjonissa on kalliomaalauksia, jotka esittävät
poppamiehiä tai shamaaneja.
6000-5000:
Pohjois-Afrikassa Saharassa tehdään kalliomaalauksia. Tassili-n-Ajjerin seudulla kalliomaalaus
esittää karjan paimentamista. Myös
kohokuvia tehdään.
5300-3500:
Balkanin niemimaalla vallitsee Vinca-kulttuuri. Nimi tulee löytöpaikasta Belgradin
läheltä. Löytöihin kuuluu mm lähes 2000
savista pienoisveistosta. Niissä on
kaiverrettuja merkkejä. Myös värttinän
päihin kaiverretaan merkkejä. Osa
merkeistä lienee savenvalajan merkkejä.
Vanhaeurooppalainen esikirjoitus ei liittyne kielen kirjoittamiseen,
vaan lienee kommunikaatioväline ihmisen ja jumaluuksien välillä. Merkkejä käytettäneen uskonnollisissa
seremonioissa.
5000:
Kivinen taltta tai meisseli on käytössä.
Latinan caedere tarkoittaa leikkaamista.
Sanasta tulee englannin chisel vanhan ranskan kautta.
5000:
Äänisen kalliouurros kaiverretaan.
4500-4000:
Norjan Altassa on Skandinavian vanhimmat kalliopiirrokset, jotka
esittävät muun muassa poroja ja karhuja.
4000:
Saharassa tehdään kalliokaiverruksia.
4000:
Kiinalaiset käyttävät sivellintä - bi.
4000:
Portugalin Alvãossa kaiverretaan kiviin merkkejä, jotka lienevät
maagisia symboleja ja muistuttavat kirjoitusta.
Kivissä on porattu reikä. Ne
löydetään haudasta. On spekuloitu,
ovatko merkit kadonnutta Välimeren kirjoitusta.
Merkkejä lienee käytetty rituaalisina kulttisymboleina.
4000:
Pohjois-Norjassa Länsi-Finnmarkissa piirretään hioutuneisiin kiviin
kuvia. Pohjoiset eli arktiset
kalliopiirrokset liittyvät pyyntikulttuuriin.
4000:
Suomessa Rautjärvellä kivikautiset ihmiset tekevät
kalliomaalauksen. Punainen maalaus on
Riuttavuoren kallioseinämässä.
4000:
Runoja kirjoitetaan kuvakirjoituksella Karjalan kallioihin.
4000-2000:
Espoossa Nuuksion Pitkäjärven länsirannalla pystysuoraan
kallionseinämään maalataan punamullalla maalauksia, joista yksi säilyy.
3800:
Sumerissa kaiverretaan savitauluun kartta, joka kuvaa Eufratia.
3500:
Yangshaossa Kiinassa ruukkuihin maalataan geometrisia koristeita.
3500:
Mesopotamiassa alkaa esiintyä savisinettejä - bullae (bulla). Esiintyy ideografisen järjestelmän muotoja
ruokatarvikkeiden laskemisessa 60-järjestelmän
mukaan. Sumerilaisilla on noin 2000
piktogrammia tai -grafia, joista osaa käytetään laskemiseen kirjoitettuna
savitauluihin.
3500:
Nippurin kaupungin kartta piirretään savitauluun.
3500:
Italian Valcamonicassa on hirven ja peuran kuvioita kallioissa. Myöhemmin kaiverretaan suorakaiteen ja
ympyränmuotoisia kuvioita sekä spiraaleja.
3500:
Koillis-Thaimaassa Mekong-joen varrella tehdään kalliomaalauksia, joiden
mukaan riisi on ihmisten perusruokaa.
3400-3200:
Laukaan Saraakallioon maalataan ilmeisesti pitkän ajan kuluessa veneitä,
ihmisiä, kaksoiskämmenpainama ja hirviä usealla punavärin sävyllä.
3400-3100:
Mesopotamian merkkikirjoitukset ulottuvat piktografiaan.
3300-2600:
Laitilan Nästinristin punamullalla maalatussa kivessä on verkkokuvio.
3200-2100:
Kreikan Kykladien saaristossa vallitsee kykladinen kulttuuri. Esineisiin kaiverretaan myyttisiä symboleja.
3000-luku:
San-kansa tekee kalliomaalauksia Lounais-Afrikassa.
3000-luku:
Kyproksessa savenvalajat merkitsevät luomaansa keramiikkaan
savenvalajanmerkkinsä erilaisina kuvioina.
3000-luku:
Keski-Myanmarissa on luolamaalauksia.
3000:
Kuparinen meisseli tai taltta on käytössä.
3000-2000:
Karjalaiset metsästäjät ja kalastajat kaivertavat kalliopiirroksia Äänisen
(Onega) ja Jäämeren rantakallioihin.
3000-1500:
Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalauksessa on kaksi punaista oikean
käden painamaa. Muita kuvioita ovat
ihminen, hirvi ja vene.
3000-1000:
Lappeenrannan Keltavuoren kalliomaalauksessa on jono sivuttain kuvattuja
ihmisiä. Tämä on harvinaista, sillä
tavallisesti ihmishahmot on kuvattu edestä.
Usein ne ovat koukkupolvisia.
Lemin Venäinniemellä kuvioiden joukossa on kaksi luonnollista
kämmenpainamaa. Joissain
kalliomaalauksissa on ilmeisesti eläimen tassulla tehty jälkiä.
3000-500:
Vitträskin kalliomaalausryhmässä on punaruskea verkkokuvio.
2800:
Italian Valcamonicassa kaiverretaan kallioon ihmiskuvioita, peuroja ja
sikoja, peltoja lehmineen, aseita kuten kirveitä ja auringon kuvia.
2700-700:
Ristiinan Uittamonsalmen kalliomaalauksessa on ihmishahmoja ja hirviä
monien kuvioiden joukossa.
2600:
Poltetusta savesta valmistetulla leimasimella painetaan kuvia
sumerilaisen ruhtinaan Gudea temppelirakennukseen.
2500:
Assyriassa sinettisylinterillä painetaan kuva saveen.
2500:
Etelä-Norjassa kaiverretaan kallioon ensimmäinen tunnettu hiihtämistä
esittävä kuva.
2300:
Fennoskandian eteläiset kalliopiirrokset liittyvät
maanviljelyskulttuuriin.
2000:
Itä-Karjalan kallioihin kirjoitetaan kuvakirjoituksella säe säkeeltä
runot Hiiden hirven hiihdäntä ja Päivölän pidot. Näin päättelee emeritusprofessori Niilo
Valonen 1970-luvulla.
1320:
Muinaisegyptiläinen kartta kuvannee Itäisen autiomaan Wadi Hammamatin
louhoksia ja kultakaivoksia. Kartassa on
piirroksen lisäksi kirjoitusta.
1300-luku:
Heettiläiset kaivertavat kalliopiirroksia.
800:
Italian Valcamonicassa kaiverretaan runsaasti kalliopiirroksia. Aiheet ovat moninaisia: sotilaita,
kaksintaisteluja, ratsastajia, metsästys- ja peltomaisemia, koiria, lintuja,
taloja, etruskien kaiverruskirjoituksia, jalanjälkiä, miekkoja, keihäitä,
käärmeitä ja spiraaleja. Myöhempänä
aikana kaiverretaan latinalaisia kirjoituksia.
200 eaa-600 jaa: Perun autiomaassa luodaan laajoja geometris-
ja eläinaiheisia kuvia Nazcan linjoja eli Nasca-viivoja eli geoglyfejä, jotka
ovat maahan muodostettuja kuvioita. Ne
liittynevät nascakansan palvontamenoihin.
Samoja kuvioita esiintyy heidän saviastioissaan. Samantapaisia kuvia on Egyptissä, Maltassa,
Yhdysvalloissa, Chilessä ja Boliviassa.
Nazcan geoglyfit ovat lukuisimpia, suurimpia ja monimuotoisimpia.
1-luku jaa:
Kiinassa laaditaan ensimmäinen karttapiirustus, joka perustuu
ruudukkoon.
79:
Vesuvius purkautuu ja hautaa Pompejin.
Seinästä löytyy pilapiirros: Aleksamenos palvoo jumalaansa. Jumala on ristillä oleva ihminen, jolla on
aasin pää.
192:
Rooman kaupunginprefektin - praefectus urbis rakennus palaa, ja
kaupungin marmorikartta forma urbis tuhoutuu.
Septimius Severus rakennuttaa talon uudelleen ja korvaa marmorilaatan
uudella.
400-luku:
Kasvien analyyttiset piirrokset auttavat kasvien tunnistamisessa.
400-1000:
Skandinaviassa säilyy kuvakertomusten, saagojen ja myyttien perinne
kallio- tai kivipiirroksina. Gotlannin
saaressa on useita kuvakiviä muun muassa viikinkien taisteluista. Myös riimukirjoitusta on hakattu kiviin.
700-luvun loppu: Kivipaneeli kertoo, miten Cancuenin viimeinen
kuningas Taj Chan Ahk nimittää naapurikaupungin kuninkaan vasallikseen.
900-1000-luvut: Pohjois-Amerikassa Pueblo Bonitossa tehdään
petroglyyfejä.
1154:
Arabialaiset kartanpiirtäjät laativat kartan. Siitä käy ilmi, että he ovat pääpiirteissään
perillä Aasian, Pohjois-Afrikan ja Euroopan ääriviivoista.
1250-luku:
Amazoniassa maahan kaivetaan kuvioita eli geoglyfejä. Niitä on 2009 mennessä paljastunut raivatun
metsän alta yli 200 geoglyfiä.
1250:
Keskiajan tiekartat ovat loogisia.
Matthew Paris esittää kartassaan Apuliasta Lontooseen kaupunkien
profiilipiirrokset niin, että kaupungin voi tunnistaa matkan päästä.
1400-luku: Asteekit valmistavat taitekirjoja, joissa on
kuvakertomuksia. Eräs kuvakertomus
esittää asteekkien vaellusta uudelle asuinpaikalleen. Vaellus alkoi 1111 ja kesti pari sataa
vuotta.
1470:
Biblia pauperum julkaistaan.
Tähän aikaan sanojen ja kuvien yhdistäminen on kehittynyttä
sarjakuvamaista.
1492:
Asteekkien kalenteri käyttää nuolia kuvaamaan aurinkojärjestelmän
pääkohdat.
1492:
Nürnbergiläinen Martin Behaim tekee ensimmäisen karttapallon.
1682:
William Penn tekee sopimuksen algonkin-kansan kanssa. Penn kirjoittaa sopimuksen englanniksi. Algonkinit valmistavat nyöristä kolme
wampum-vyötä, joista yhdessä on kuvattu sopimuskumppanit. Yhdessä vyössä kuvataan vuoria ja
jokilaaksoja. Punaista väriä ei käytetä,
sillä se merkitsee sotaa. Delawarejen kanssa
tehty sopimus on kaksikulttuurinen, ei kaksikielinen. Algonkin-heimo ojibwa käyttää
mnemotekniikkanaan kuvakertomusta kekinowin.
Delawarejen sukukronikka Walam Olum on piirretty viidelle
koivuntuohelle. Se alkaa maailman
luomisesta.
1900-luku:
Sankansa eli bushmannit luovat kalliopiirroksia Namibiassa ja
Etelä-Afrikassa. Luoteis-Australian
alkuperäiset asukkaat harrastavat myös edelleen kalliopiirroksia.
1900-luku:
Panaman cunakansa on säilyttänyt kuvakertomusperinteensä. Nämä ovat noitien maagisia kuvatekstejä.
