torstai 2. helmikuuta 2012

Mikrovalokuvaus -2009         

1839:  John B Dancer esittää ensimmäisen tunnetun mikrokuvan.  Hän käyttää hyväksi silloista mikroskooppitekniikkaa.
1860:  Sir David Brewster julkaisee mikrokuvauksesta tieteellisen tutkielman, kuinka musteläiskän kokoiselle alalle saatetaan sijoittaa useiden sivujen informaatiot.
1870:  Saksan ja Ranskan sodan aikana pariisilainen valokuvaaja René Dagron kuvaa asiakirjoja 1:150 pienennyssuhteella.  Filmit sijoitetaan säiliössä kirjekyyhkysten pyrstösulkiin ja suurennetaan määränpäässä projektorilla.
1923:  Yhdysvaltalainen pankkivirkailija George MacCarthy ryhtyy kuvaamaan pankkishekkejä itse kehittämällään kameralla suojatakseen pankkeja shekkiväärennyksiltä.  Eastman Kodak -yhtiö kuulee asiasta ja perustaa 1928 Recordak-yhtiön valmistamaan mikrokuvausjärjestelmää.  Ennen II maailmansotaa mikrokuvaus on yleisessä pankkikäytössä ja laajenee tavarataloketjuihin.  Sota-ajan jälkeen yleistyy tapa käyttää ikkunakorttia eli reikäkorttia, jossa on mikrofilmin kokoinen aukko.  Tehostunut informaation jälleenhaku, arkistotilan säästö, kopiointi ja tiedonvälitys johtavat standardiin.
1928:  Kodak esittelee 16 millimetrin mikrofilmin.
1940-luku:  Cincinnatilainen Avco-yhtiö valmistaa elektronista järjestelmää, jossa kamera valokuvaa sivun sekunnissa pienentäen sen 1/40-osaan  25x25 neliösenttimetrin filmikortille, jolle mahtuu 10 000 sivua.
1941:  Kodak kehittää kirjeiden mikrofilmauksen Airgraph eli V-Mail.  Sillä säästetään kuljetustilaa toisen maailmansodan aikana.
1940-luvun loppu:  Suomessa alkavat varsinaiset jatkuvat mikrofilmikuvaukset.  Mormoonikirkon ja Suomen valtionarkiston yhteistyönä kuvataan Suomen seurakuntien rippikirjat alusta lähtien 1800-luvun jälkipuoliskolle.  Alkuperäisnegatiivit säilytetään Salt Lake Cityn keskusvarastossa, mutta positiivikopiot ovat valtionarkistossa.  1930-luvulla kokeiltiin mikrokuvausta ja Helsingin pommitusten aikana kuvattiin maistraatin rakennuspiirustukset. 
1950-luku:  ATK-paperivuoret alkavat kasvaa.  Aluksi ongelmaa yritetään ratkaista kuvaamalla ketjulomake mikrofilmille.  Kuitenkin on tuotettava yksi paperi.  Stromberg ja Kodak kehittävät tietokoneen mikrofilmitulostuksen Computer Output Microfilmer COM.
1951:  Helsingin yliopiston kirjasto alkaa mikrokuvata vanhempaa sanomalehdistöä.  Suomi on tässä eurooppalainen edelläkävijämaa.  Mikrokuvausta jatketaan vanhemman kirjallisuuden kuvauksella.  Valtionarkisto ja Helsingin kaupunginarkisto alkavat myös mikrokuvata historiallisia asiakirjojaan.
1952:  Recordak esittelee Bantam-mikrofilmauslaitteen, joka pienentää kuvan 1/40-osaan.
1960:  Recordak Reliant 500 mikrofilmauslaite kuvaa minuutissa 500 shekkiä tai 185 kirjettä.
1968:  Saksalaisten Kodakin laboratoriossa suunnittelemalle filmille voi valottaa 6000 kirjansivua kuuden neliösenttimetrin alalle.  Pienennös on mittakaavassa 1:500 000 eli sadasosa tähän astisesta ennätyksestä.  Kirjaimen koko on vain 0,83 mikrometriä.
1969:  Financial Times ja Mercury House aloittavat teknisen mikrofilmauksen technical information on microfilm TIM kehittämisen.  National Cash Register tekee laitteet.  Kortille 10x13 neliösenttimetriä mahtuu 3000 A4-sivua.  Englannissa asennetaan 500 laitteistoa.
1970-luku:  Suomen suuret teollisuuslaitokset alkavat mikrokuvata piirustuksiaan.  Asiakirjoja aletaan kuvata 16 millimetrin filmille.
1970:  Postipankki alkaa tulostaa ja jakaa toimistoilleen saldoja COM-menetelmällä eli suoralla mikrofilmitulostuksella.
1971:  Emile de Antonion Millhouse, A White Comedy on poliittinen dokumentti Richard Millhouse Nixonista (1913-94).  Elokuvassa löydetään 1948 mikrofilmirullia kurpitsasta Alger Hissin asunnosta.  Nixon kuulusteli Hissiä.
1975:  Suomessa perustetaan Mikrofilmiyhdistys käyttäjien, valmistajien ja maahantuojien yhdyssiteeksi.
1978:  Suomessa on 15 COM-tulostinta.
1983:  Kodak KAR 4000-informaatiojärjestelmä mahdollistaa mikrofilmattujen kuvien tietokoneavusteisen tallennuksen ja haun.
1986:  Suomalainen Pressfoto aloittaa ensimmäisenä Suomessa valokuvien digitaalisen kuvankäsittelyn.  Numeromuodossa olevia kuvia kertyy kymmenessä vuodessa 70 000 kappaletta.  Pressfoton arkistoon on kertynyt kuvia 1950-luvulta lähtien runsaat kaksi miljoonaa.
1987:  Helsingin yliopiston kirjaston lehtisalissa voi lukea yli 20 miljoonaa sanomalehden sivua.  Vantaan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta valmistuu ensimmäinen kirjojen konservaattorikurssi.  Konservointi ja mikrofilmaus eivät ole vaihtoehtoja.  Huonokuntoinen vanha kirja on ensin konservoitava, jotta se voidaan mikrofilmata.  Kirja on säilytettävä myös kirjana.