Sanomalehti 2  1796-1917                   

1887:  Ruotsissa Malmössä perustetaan Arbetet-lehti.

1887:  Norjassa Vensterpuolueen Verdens Gang laajenee päivälehdeksi.  Sen päätoimittaja Olaf Thommesen erotetaan 1910, ja hän siirtyy koko toimituskuntineen perustamaan Tidens Tegn -lehteä.

1887:  Leopold Ullstein perustaa lehden Berliner Abendpost.

1887:  Kööpenhaminassa alkaa ilmestyä Aftenbladet.

1887:  Kolumbian Bogotáan perustetaan liberaali lehti El Espectador.

1887:  KA Tavaststjerna (1860-98) kuvaa romaanissaan En infödning ilmeisesti ruotsalaislehteä Wasa Tidning.

1887-88:  Vanhojen suomenmielinen Wiipurin Uutiset ilmestyy nuorten Viipurin Sanomien kilpailijana.

1887-92:  Porissa ilmestyy vanhasuomalainen Lounas, Sanomia Porin kaupungista ja läänistä.  Se kilpailee vanhasuomalaisen Satakunnan kanssa.

1887:  Oulun Lehti lakkaa, kun paikkakunnan kauppiaat lopettivat ilmoittelun lehdessä.

1887-1905:  Oulun Ilmoituslehti ilmestyy.  Sen kustantaja kauppias Nils Emmanuel Ringvall perustaa 1890 lehteä varten kirjapainon.

1887:  Aamulehti hankkii puhelimen.

1887-93:  Tampereella julkaistaan wrightiläistä lehteä Kansalainen liitteenä Tampereen Sanomain nurkassa.

1887-88:  Anna Edelheim on Finska Veckobladetin päätoimittajana.

1887-89:  Ylioppilas Eero Erkko on nuorsuomalaisen Keski-Suomen päätoimittaja.  Brofeltit siirtyvät Kuopioon Savon toimitukseen.

1887:  Kun Heinäveden kirkko palaa, kestää kuusi päivää uutisen ilmestymiseen Uudessa Suomettaressa.  Hufvudstadsbladet julkaisee tiedon päivää aikaisemmin; ehkä tieto tuli jonkun mukana.  Kun  Salon kauppala ja Haminan kaupunki palavat, niin Uusi Suometar julkaisee uutiset seuraavana päivänä, sillä kummallakin paikkakunnalla on lennätinkonttori.

1888:  Yhdysvaltalainen sanomalehtioppi niin kutsuttu uusi journalismi saavuttaa Englannin.  Myöhemmin jopa Daily Telegraph - ja The Times -lehtiin tulee suuria otsikoita, allekirjoitettuja artikkeleja, kuvitusta, ristisanatehtäviä ja valmiiksi tehtyjä kuvallisia ilmoituksia tekstisivulla.

1888:  Talouslehti Financial Times perustetaan.  Sen omistaa Pearson-Longman kustannusryhmä.

1888:  Tunisiassa alkavat ilmestyä päivälehdet La Dépêche Tunisienne ja La Tunisie Francaise, joka ottaa 1944 nimekseen Tunisie-France.

1888:  Japanilainen Kikoichi Motoyama perustaa kauppalehden Osaka Mainichi Shimbun.

1888:  Anders Herman Chydeniuksen Dagbladet, Tidning för Helsingfors ilmestyy kolmen kuukauden ajan.  Hän luovuttaa lehtensä Helsingfors Dagbladin entiselle piirille, joka rupeaa julkaisemaan lehteä uudestaan nimellä Helsingfors Dagblad.

1888:  Uuden Suomettaren toimittaja Vilho Soini (1854-1934) kuvaa novellissaan Kaarlo Tiira 1870-luvulla tapahtuvaa suomalaisen sisämaan pikkukaupungin ensimmäisen sanomalehden perustamista.

1888:  Lehtorit Jaako Länkelä, KJ Gummerus ja kaupungin muut lehtorit perustavat Jyväskylään Suomalaisen kristillisten, yhteiskunnallisten ja kulttuuriarvojen säilyttämiseksi, sillä Ahon ja Erkon aikana Keski-Suomi vaihtoi väriä ja radikalisoitui.  Suomalainen noudattaa vanhasuomalaista ohjelmaa ja suhtautuu suurlakon jälkeen aggressiivisesti työväenliikkeeseen.  Suomalainen on uskonnollinen, valtiollinen ja taloudellinen kansan lehti.  Lehdet yhdistetään 1918 lehdeksi Keskisuomalainen.

1888-89:  Helsingissä ilmestyy ruotsinmielinen Päivän Uutiset.

1888:  Vanhasuomalainen Savo-Karjala alkaa ilmestyä Kuopiossa.  Lehden nimeksi tulee 1908 Sanan Valta.

1888:  Porissa perustetaan Westra Finland, joka lakkaa 1893.

1888-93:  Mikkelin Sanomat ilmestyy.

1888:  Sampo, sanomia Tampereelta ja muualta Suomesta ilmestyy kuukauden.  Sen vastaavana toimittajana on Ida Alexandra Grönroos.

1888:  Helsingissä alkaa ilmestyä Finska Veckobladet ja sen rinnakkaispainos Suomen Viikkolehti.  Uskonnollisia lehtiä julkaistaan vuosi.

1888:  Valokuvaaja IK Inha (Nyström) siirtyy Finlandista Päivän Uutisten toimittajaksi ja sitten Uuden Suomettaren ulkomaanosastolle 1905 saakka.

1888-89:  Vaasan seudun sanomalehdistössä herättää radikaalina fennomaanina tunnetun Vaasan suomenkielisen lyseon vahtimestarin Matti Sippola jumalanpilkkatapaus.  Waasan Lehdessä kirjoituksessa Uskonnon waino Waasassa 24.11.1888 puolustetaan Sippolaa ja uskonnonvapautta.  Mielipiteenvaihtoa on myös Savo-Karjalassa.

1889:  Venäläinen Grigorij V Plehanov (1857-1918)julkaisee lehteä Socialist Genevessä.

1889:  The Wall Street Journal alkaa ilmestyä.

1889:  Itävallan Sosialidemokraattisen Puolueen päivälehti Arbeiter Zeitung - Työväenlehti alkaa ilmestyä Wienissä.  Lehti lakkautetaan 1934, mutta se alkaa ilmestyä 1945 uudelleen Itävallan Sosialistisen Puolueen pää-äänenkannattajana.

1889:  Rudolf Mosse perustaa kumppaninaan Emil Cohn lehden Berliner Morgenzeitung.

1889:  August Scherl perustaa lehden Berliner Abendzeitung.

1889:  Ranskassa perustetaan Le Journal.

1889:  Ruotsissa Anders Jeurling perustaa lehden Stockholms-Tidningen.

1889:  Tanskassa perustetaan Arbejderen-lehti.  Sillä on painokanteiden varalta (kuten Suomen työväenlehdistöllä aikanaan) vankilatoimittaja, joka kantaa lehteen kohdistuneet oikeustoimet.

1889:  Tunisiassa alkaa ilmestyä arabiankielinen päivälehti Al Zurah - Suura.

1889:  Etelä-Afrikassa Francis Dormer perustaa englantilaisen lehtiyhtiön Argus Printing, jolla on läheinen yhteys kaivosmagnaattiin Cecil Rhodes.

1889-96:  Filippiinien vallankumouksellisten äänenkannattaja La Solidaridad espanjalaisten siirtomaavaltaa vastaan painetaan Espanjassa ja salakuljetetaan Filippiineille.  Lehden tekijöihin kuuluvat kansallissankarit José Rizal ja Marcelo H del Pilar.  Vallankumoukseen 1897-98 asti julkaistaan vastaavia lehtiä.

1889:  Uusi-Kaledonia saa ensimmäisen päivälehtensä La France Australe.

1889:  Costa Ricassa Félix Arcadio Montero perustaa lehden El Heraldo - Airut, jonka päätoimittaja on Pío Víquez.  Myöhemmin perustetaan El Independiente Demócrata - Riippumaton demokraatti.

1889:  Costa Ricassa alkaa ilmestyä lehti La Prensa Libre.  José Borrasé Rovira perustaa sen 1931 uudestaan.

1889:  Dominikaanisessa Tasavallassa perustetaan Santo Domingoon lehti El Listín Diario.

1889:  Helsingfors Dagblad lopetetaan.

1889:  Päivälehti perustetaan ja julkaistaan pari koenumeroa.  Sen toimittajana on Eero Erkko ja EO Sjöberg.  Kasimir Leino (Lönnbohm) edustaa kirjallista asiantuntemusta.  Häntä seuraa 1899 nuorempi veljensä Eino Leino.  Ulkomaan osaston uudeksi hoitajaksi palkataan maisteri Tekla Hultin.  Nuorsuomalaisten puolue perustetaan 1902.  Päivälehti lakkautetaan 1904.

1889:  Mikkelissä perustetaan Suomi, joka jatkaa 1893 nuorsuomalaisena lehtenä Mikkeli.  Se vaihtaa 1906 nimeksi Suur-Savo ja 1917 Länsi-Savo.

1889:  Nuorsuomalainen Wuoksi alkaa ilmestyä Käkisalmessa.  Lehti lakkautetaan pysyvästi 1901 perustuslaillisuuden takia ja toimittaja opettaja Juho Wainio karkotetaan Siperiaan.  Wuoksen kirjapainossa painetaan perustuslaillisten maanalaista kirjallisuutta, mutta 1902 paino lopettaa toimintansa konkurssiin.

1889-90:  Raahen Sanomat ilmestyy.

1889:  Uusi Suomi ilmestyy vain näytenumerona.

1889:  Nya Pressenin kustantaja alkaa julkaista viikkolehteä Land och Stad Helsingissä rahvaalle tarkoitettuna ruotsinmielisenä lehtenä.  Se lakkaa 1892.

1889-94:  Maria Ramstedt on Savonlinna-lehden päätoimittajana.

1889:  Ylioppilas Theodor Frosterus eli Teuvo Pakkala tulee Keski-Suomen päätoimittajaksi.

1880-luvun loppu:  Suomen ruotsinkielinen lehdistö käyttää enimmäkseen antiikvaa, mutta suomenkielinen fraktuuraa.  Hufvudstadsbladetin otsikointi on kehittyneintä Suomessa.  Sensaatiouutisessa on kolme otsikkoporrasta: Hemsk eldsvåda, toisella rivillä 5 menniskor inbrända ja sen alla Stor nöd bland husvilla arbetare.  Helsingfors Dagbladissa ja Uudessa Suomettaressa ei ole otsikoita, vaan uutisen alku on lihavoitu.  Pienissä lehdissä on otsikoita Kauhistuttava murha, Röyhkeä varkaus ja muuta.

1890-luku:  USAssa muodostuvat myymäläketjut ja tavaratalot, jotka mainostavat runsaasti.

1890-luku:  Ruotsin työväenliikkeen Social-Demokraten -lehti leviää Suomeen.

1890-luku:  Costa Ricassa alkaa ilmestyä useita lehtiä:  La Aurora Social - Yhteiskunnallinen aamurusko, Orden Social - Yhteiskunnallinen tilaus, El Trabajo - Työ, El Amigo del Pueblo - Kansan ystävä, Grito del Pueblo - Kansan huuto, La Lucha - Taistelu, Sanción - Vahvistaminen, El Combate - Taistelu, El Derecho - Oikeus ja La Causa del Pueblo - Kansan asia.

1890-luku:  Uusi Suometar alkaa julkaista yleisönosastoa.  Lehdissä otsikointi alkaa yleistyä.

1890-luku:  Svekomaanit kannattavat kielitieteilijän Axel Olof Freudenthal käsityksiä.  Vain ruotsinkieliset kykenevät ylläpitämään korkeampaa sivistystasoa.  Ruotsinmielisen eliitin mukaan kieli kuuluu erottamattomana osana yläluokkaiseen asemaan.  Säätyajatteluun ei sovellu yhteistunne ruotsinkielisen maalaisväestön kanssa.  Säätyvaltiopäivillä aateli ja porvarissääty ovat ruotsikkojen hallussa.  Taistelevan ruotsalaisuusliikkeen äänenkannattaja on Nya Pressen.

1890-luku:  Suomen rautatieverkon tihetessä sanomalehtien jakelu nopeutuu.  Helsingistä Kuopioon ja Ouluun lyhenee lehtien kuljetusaika niin, että posti saapuu lajitteluvaiheet mukaanluettuina vajaassa viikossa.  Maaseudulle postinkulku ei juuri nopeudu, vaan Juukaan tai Taivalkoskelle kestää puolisentoista viikkoa.

1890-1919:  Bremenissä ilmestyy sosialidemokraattinen päivälehti Bremer Bürger-Zeitung - Bremenin Kansalaislehti.

1890-1905 ja 1911-18:  Sveitsissä Neuchatelin kantonissa ilmestyy sosialidemokraattien sanomalehti La Sentinelle - Vartija.

1890:  Lontoossa alkaa ilmestyä päivittäinen kuvitettu lehti Daily Graphic.  Se käyttää syövytettyjä viivapiirroksia ja puupiirroksia.  Rasterikuvien painaminen alkaa 1894.

1890:  Etiopiassa fransiskaani Marie Bernard alkaa julkaista viikottain lehteä La Semaine d'Ethiopie, jota julkaistaan ranskaksi ja amhariksi monistamalla hektografilla.

1890-1936:  Belgian Kongossa ilmestyy yhteensä 70 lehteä.

1890:  Argentiinassa perustetaan lehti El Obrero - Työläinen.

1890:  El Salvadorissa perustetaan lehti Diario Latino.

1890:  Japanissa Meiji-perustuslain jälkeen perustetaan Asahi Shimbun - Aamuaurinko ja Mainichi Shimbun - Päivälehti.

1890-1905:  Tampereen Uutiset ilmestyy.

1890:  Uudessakaupungissa alkaa ilmestyä Nya Tag.  Se on lehden Eteenpäin sisar.

1890:  Perustetaan Eteenpäin, joka vaihtaa 1891 nimeksi Uudenkaupungin Sanomat.

1890:  Hangö perustetaan.

1890:  Haminan Sanomat alkaa ilmestyä.

1890:  Heinolan kirjapainossa painetaan Jyränkö-lehti.  Paino myydään konkurssihuutokaupassa Heinolan Sanomalehdelle, ja vararikossa 1894 lehden toimittajalle.

1890:  Ålands Tidnings och Tryckeriaktiebolagin perustava kokous pidetään.

1890:  Johan Gustaf (Juho Kusti) Paasikivi (vuoteen 1885 Hellstén) (1870-1956) aloittaa  Uuden Suomettaren toimittajana.

1890:  Kansakoulunopettaja Johannes Walve julkaisee Tampereella lehteä Maamme (näytenumerot 1889).  Lehti on erittäin konservatiivinen ja sillä on kristillis-siveellinen näkökanta, jonka perusteella arvioidaan kaikkea kehitystä ja uusia aatteita.  Maamme kannattaa virallista valtionkirkkoa.  Lehden lakattua Walve perustaa Maamme Viikkosanoman, joka taistelee väärää vapautta realismia vastaan. Se lakkaa kahden kuukauden kuluttua 1891.

1890-91:  Juhani Aho kirjoittaa pakinoita Päivälehteen nimimerkillä Tuomas.

1890:  Uuden Kuvalehden toimittaja Pekka Brofelt ihmettelee kuvia sanomalehtiin, joita Ossian Ansas suunnittelee.  Pohjalainen julkaisee 1890 ensimmäisen kuvan jäänmurtaja Murtaja.  Pohjalaisessa ilmestyy 1891-92 yhteensä 20 kuvaa, joista suurin osa oli Uudessa Kuvalehdessä.

1890:  Päivälehden pakinoitsija arvelee Tulewaisuuden sanomalehden 1900 olevan fonografi, jonka Edison keksi 1877.  Yöllä toimittajat sanelevat fonografiin juttunsa, taidearvostelunsa ja viimeiset sähkösanomat.  Aamulla painetaan nappia ja lehti puhuu.  Kun viisari asetetaan Sisällys-sanan kohdalle, saa lyhyen luettelon.  Johtawa kirjoitus eli pääkirjoitus löytyy J-kirjaimen kohdalta.

1890:  Hufvudstadsbladetin toimittajien uudessa huoneessa on puhelinkoppi.

1890:  Suomessa ilmestyy 60 sanomalehteä, joista 2/3 on suomenkielisiä.  Aikavälillä 1890-1905 perustetaan 86 sanomalehteä, joista monet vakiinnuttavat asemansa.  Lehtiä lakkaa tai lakkautetaan 51, joten lisäys on 35 lehteä.

1890:  Suomessa toimitukset ovat keskimäärin kaksimiehisiä.  Viidellä lehdellä 60 lehdestä on vähintään kolme toimittajaa: Uusi Suometar kuusi, Hufvudstadsbladet viisi, Aamulehti ja Päivälehti neljä sekä Åbo Underrättelser kolme.  Yhden lehden kaupunkeja on 12 kaikkiaan 27 lehtikaupungista.  Toimitussihteeri on muutamassa lehdessä: Helsingfors Dagbladet, Hufvudstadsbladet, Uusi Suometar ja Aura.  Suomenkielisistä toimittajista puolet on suorittanut akateemisen loppututkinnon.

1890:  Suomen toimittajista 36,6 prosenttia on suorittanut akateemisen loppututkinnon ja 17,7 prosenttia on käynyt seminaarin.  Akateemisia opintoja harjoittaneita on 15,2 prosenttia ja ylioppilaita 10,1 prosenttia.  Usein opintonsa keskeyttäneet ylioppilaat ryhtyvät ammattitoimittajiksi.

1891:  José Martí (1853-95) julkaisee artikkelinsa Nuestra America - Meidän Amerikkamme, josta tulee taistelujulistus latinalaisen Amerikan identiteetin ja yhtenäisyyden puolesta.  Martí saa surmansa Kuuban kansannousussa espanjalaisia sotilaita vastaan.

1891-1933:  Saksan Sosialidemokraattisen Puolueen päivälehti Vorwärts - Eteenpäin ilmestyy Berliinissä.  Lehti muuttuu 1890-luvun lopulla opportunistiseksi.

1891-1933:  Saksan Sosialidemokraattisen Puolueen sanomalehti Volksstimme - Kansan Ääni ilmestyy Chemnitzissä.

1891-1917:  Saksalainen sosialisti Clara Zetkin (syntyjään Eissner) (1857-1933) toimittaa Saksan Sosialidemokraattisen Puolueen naistenlehteä Gleichheit.

1891:  Englannin Riippumattoman Työväenpuolueen äänenkannattaja Labour Leader - Työväen Johtaja alkaa ilmestyä.

1891:  Irish Daily Independent alkaa ilmestyä.

1891:  Ranskalainen kirjailija Emile Zola (1840-1902) julkaisee pankin ja pörssin kuvausromaanin L’Argent - Raha.  Pankkiiri Saccard ostaa äärikatolisen L’Espoir-lehden, joka levittää rahamiehen pankin mainetta ylistävillä artikkeleilla, uutisilla ja mainoksilla.  Zola oli nuorena kirjakauppa-apulaisena, lehtikirjoittajana ja taidearvostelijana.

1891:  Belgian Kongossa alkaa ilmestyä Se-Kuklanga.

1891:  Etiopiassa Massawassa alkaa ilmestyä italiankielinen Corriere Eritreo.

1891:  Zimbabwen (Rhodesia) Salisburyssä perustetaan The Rhodesia Herald nimellä Mashonaland Herald and Zambesian Times.  Lehti kirjoitetaan käsin ja monistetaan.  Toimittaja on WE Fairbridge.

1891:  Suomea on kohdannut huononlainen vuosi.  Koska pelätään irtolaisia tulevan suuremmassa määrässä Helsinkiin, varoitetaan niitä sanomalehdissä tulemasta.

1891:  Åland perustetaan Maarianhaminaan opettajan Julius Sundblom ja muiden 1890 alulle paneman yhtiön osakemerkinnän jälkeen.  Se alkaa luoda maakuntahenkeä Ahvenanmaalle.

1891:  Uudenkaupungin Sanomat alkaa ilmestyä.

1891:  Pekka Brofeldt toimittaa Kuopiossa Savon Viikkolehteä.  Se on Savon viikkopainos.

1891-1906:  Oulussa ilmestyy nuorsuomalaisten Louhi, kun Kaiku siirtyi vanhasuomalaisille.

1891-1900:  Uleåborgsbladet ilmestyy Oulussa kunnes sensuuri lakkauttaa sen.

1892:  Venäläinen Aleksei Maksimovitsh Peskov eli Maksim Gorki (venäjässä gorkij - karvas, kitkerä) (1868-1936) kirjoitaa Gruusiassa (Georgia) kertomuksen Makar Tshudra, joka ilmestyy tiflisläisessä päivälehdessä.  Hän on 1893 kazanilaisen sanomalehden Volzhski Vestnik - Volgan Sanansaattaja avustajana, sitten 1895 Venäjän Chicagossa Samarassa Samarskaja Gazetan toimittajana ja pakinoitsijana nimimerkillä Jehudil Hlamida.  Kirjailija Vladimir Korolenko auttaa 1895 Gorkin Pietarin lehtien avustajaksi.  Gorki on 1896-1902 Nizhni-Novgorodissa Nizhegorodski Lietokin toimittajana ja avustaa Moskovan lehtiä.  Nämä lehdet julkaisevat Gorkin novelleja.

1892:  Saksan sosialidemokratian oikeistosiiven äänenkannattaja Sozialpolitischen Centralblatt - Yhteiskuntapoliittinen keskuslehti alkaa ilmestyä.

1892:  Leipziger Neuesten Nachrichten alkaa ilmestyä.  Siitä tulee pian suurporvariston lehti.

1892-1918:  Galitsian ja Sleesian Sosialidemokraattisen Puolueen äänenkannattaja Naprzód - Eteenpäin ilmestyy Krakovassa.  Lehti on pikkuporvarillinen ja nationalistinen.

1892:  Meksikon pääkaupungissa Ciudad de México ilmestyy 20 päivälehteä ja kahdeksassa muussa kaupungissa 10.

1892:  Le Courrier Australien alkaa ilmestyä.

1892:  Yhdysvaltalainen kirjailija Theodore Dreiser (1871-1945) pääsee toimittajaksi kaupungin köyhimpään lehteen Chicago Daily Globeen.  Hän siirtyy Pittsburgin, St Louisin ja jälleen Pittsburgin lehtien kautta New Yorkiin, jossa Dreiser työskentelee musiikki- ja naistenlehden päätoimittajana sekä aikauslehden julkaisijana.  Hän julkaisee 1900 esikoisromaaninsa Sister Carrie.  Dreiserin muistelmat lehtimiesvuosiltaan A Book About Myself ilmestyy 1922.

1892:  Faktorin Victor Pettersson iltapäivälehti Aftonbladet alkaa ilmestyä Helsingissä.  Siihen yhdistetään 1893 Folkvännen, mutta Aftonbladet lakkaa 1893.

1892:  Porilainen alkaa ilmestyä.

1892:  Pohjalainen alkaa ilmestyä Vaasassa.  Se lakkautetaan 1901 ja tilalle tulee Pohjan Poika, joka lopetetaan 1909 ja sitä jatkaa Pohjanmaa.  Pohjalainen käynnistetään 1911 uudelleen, mutta vararikko lopettaa 1915 lehden.

1892-96:  Hufvudstadsbladet julkaisee erityistä maaseutupainosta.

1892:  Helsingissä alkaa ilmestyä Veckobladet perustajanaan opettaja Mathias Forss (-1903).  Opettaja Minna Forss jatkaa miehensä työtä päätoimittajana.  Lehteä aletaan 1904 kuvittaa myös valokuvilla.  Veckobladet on Uudenmaan  ruotsinkielisen maaseudun valistaja.  Itsenäisyys- ja ruotsalaisuusmiehet saavat 1917 lehden haltuunsa ja muuttavat sen maaseutulehdeksi Svenska Tidningen.

1893:  Puolalais-saksalainen vasemmistopoliitikko ja vallankumouksellinen Róza Luksemburg eli Rosa Luxemburg (1870-1919) perustaa Leo Jogichesin ja Julian Marchlewskin kanssa lehden Sprawa Robotnicza - Työläisen asia.

1893:  Sveitsin Sosialidemokraattinen Puolue perustaa Bernissä sanomalehden Berner Tagwacht - Bernin Vartija.  I maailmansodan alussa lehdessä julkaistaan muun muassa Karl Liebknechtin ja Franz Mehringin artikkeleita.  Lehti rupeaa 1917 tukemaan sosiaalishovinisteja.

1893:  Tshekkoslovakiassa alkaa ilmestyä Lidovi Noviny - Kansan Uutiset.

1893:  Kyproksen kreikankielinen lehti Phoni tis Kyprou - Kyproksen Ääni perustetaan.

1893:  Japaninkielinen Ryukyu Shimpo perustetaan.

1893:  Vietnamissa alkaa ilmestyä L'Opinion et le Courrier.  Se julkaisee annamilaista painosta Cong-Luan-Bao.

1893:  Norjalainen Knut Hamsun (1859-1952) julkaisee lehtimiesromaanin Redaktör Lynge.  Se jätetään Hamsunin suomalaisten Valittujen teosten I-VI 1954 ulkopuolelle, vaikka se liittyy Norjan itsenäistymistaisteluun.  Nimihenkilön esikuvana on toimittaja Olaf Thommesen (1851-1942).

1893:  Kymi ilmestyy Kotkassa kolme kuukautta.

1893:  Helsingfors Aftonbladet painetaan Helsingissä Victor Petterssonin painossa.  Lehti lakkaa 1895, ja sen tilalle ilmestyy Aftonposten.

1894:  Edward Wyllis Scripps (1854-1926) perustaa yhtiön Scripps Mc Rae League of Newspapers, joka valvoo ajoittain yli 30 lehteä.

1894:  Leopold Ullstein ostaa lehden Berliner Illustrierte Zeitung.

1894:  August Scherl perustaa lehden Neuesten Berliner Handels- und Börsennachrichten.

1894-1933:  Sosialidemokraattien päivälehti Leipziger Volkszeitung - Leipzigin Kansanlehti ilmestyy.  Lehden toimittajina ovat useita vuosia Franz Mehring ja Rosa Luxemburg.  Siihen kirjoittavat Bruno Schoenlank, Hermann Duncker, Julian Marchlewski, Clara Zetkin ja Karl Liebknecht.  Lehti on 1922 jälkeen oikeistososialidemokraattien äänenkannattaja.

1894:  Puolalainen Józef Pilsudski (1867-1935) alkaa julkaista salaista lehteä Robotnik - Työläinen.  Marsalkka Pilsudski hallitsee 1926 vallankaappauksensa jälkeen Puolaa vuosikymmenen itsevaltiaan tavoin.

1894:  Bulgarialainen kommunistipoliitikko Georgi Dimitrov (1882-1949) menee latojan oppiin.  Hän kokee 1895 Sofian kirjaltajien yleislakon.  Hän kieltäytyy 1898 latomasta porvarillisen poliitikon tekstiä.  Dimitrovin aloitteesta perustetaan ensimmäinen ammattiyhdistyskirjasto.  Hän solmii 1906 avioliiton lehtinaisen ja runoilijan Ljuba Ivoshevitsh kanssa.  Dimitrov on ammattiyhdistysalan joukkolehdistön perustaja.

1894:  Journal officiel du Dahomey alkaa ilmestyä.

1894:  Norsunluurannikon Abidjanissa alkaa ilmestyä Journal officiel de la Côte d'Ivoire.

1894:  Zimbabwen (Rhodesia) Bulawayossa alkaa ilmestyä The Bulawayo Chronicle, josta tulee The Chronicle.

1894:  Madagaskarilla ensimmäinen virallinen malagasynkielinen sanomalehti Vaovao aloittaa alkuperäisten asukkaiden lehdistön.

1894:  Meksikon pääkaupungin Ciudad de México suuret lehdet alkavat julkaista aamu- ja iltapainoksia.

1894:  Malawin Zombassa alkaa ilmestyä virallinen lehti Government Gazette viikottain.

1894:  Mikkelissä perustetaan Saimaa (näytenumero 1893), joka alkaa 1896 ilmestyä vanhasuomalaisten lehtenä Mikkelin Sanomat 1954 saakka.  Saimaa on suomenmielinen, kristillinen ja raittiusmielinen.

1894:  Wiipuri alkaa ilmestyä.

1894:  Borgå Nya Tidning tulee Borgåbladetin kilpailijaksi.  Sensuuri lakkauttaa 1901 sen.

1894:  Porvoossa perustetaan Uusimaa.

1894:  Lappeenrannassa perustetaan Itä-Suomen Sanomat, johon yhdistetään 1899 Lappeenrannan Uutiset.

1894:  Gamlakarleby Tidningin näytenumero painetaan Vaasassa, mutta pian se painetaan omassa painossa Kokkolassa.  Nimenä 1895 on Svenska Österbotten.  Se lopetetaan 1898.  Kristiinalainen faktori Frans Ahlroos ostaa lehden ja painon.

1894:  Joensuulainen Karjalatar julkaisee tilapäisnumeroita, kun kenraalikuvernööri kreivi Fjodor Logginovitsh Heiden ei sairautensa vuoksi voi ajoissa hyväksyä päätoimittajan vaihtumista.  Niitä ovat Karjalan Tytär, Karjalan Kiusaus, Karjalan Kummitus, Karjalan Kuritus, Karjalan Kuiskaus sekä Tuli ja leimaus Karjalasta.

1894:  Ensimmäinen suomalainen paikallislehti Tyrvään Sanomat perustetaan.  Sen  perustaja kansakoulunopettaja Oskar Selim Söderholm (myöhemmin Vettenranta) tutustui USAssa paikallislehtiin.  Vettenrannan, joka kuuluu suomalaiseen puolueeseen, mielestä lehden tulee istuttaa lukijoihinsa jaloa ja siveelliselle elämälle kelpaavaa ohjausta.  Lehdessä on suometarlaisia mielipiteitä ja sosialidemokratian vastaisuutta.  Tyrvään Sanomat asettuu lukijoidensa yläpuolelle ja pyrkii ohjaamaan näiden mielipteitä.  Lehti on aluksi kuukausijulkaisu, joka painetaan Tampereella.  Lehti ilmestyy 1896-1903 kahdesti kuukaudessa, sitten kolmasti kuussa ja 1906 kerran viikossa.  Lehteen yhdistyy 1916 Tyrvää (ilmestyy 1914-15), jonka yhtiöstä tulee Tyrvään Sanomien kustantaja.  Toimitus saa puhelimen 1904, radion 1930, kirjoituskoneen ja laskukoneen 1950, kuvalaattakoneen Klischograph 1971 ja tietokoneavusteisen tekstinvalmistuksen 1974.

1894:  Työttömät alkavat Helsingissä liikehtiä.  Sen syyksi Uusi Suometar esittää kiihotuksen.

1894-1949:  Paikallislehtiä perustetaan 170, joista ilmestymisensä aloittaa 129 lehteä eli ilmestyy yli puoli vuotta.  Vakiintumattomia paikallislehtiä eli alle puoli vuotta ilmestyviä tai näytenumeroon jääneitä lehtiä on 41.  Lehtien lopettamisen vuoksi 1949 ilmestyy 57 paikallislehteä.  Noin 40 prosenttia lopettaa viiden ensimmäisen ilmestymisvuoden aikana.

1894-1950:  Paikallislehden tyypillinen päätoimittaja on toimitustyönsä virkansa ohella hoitava kansakoulunopettaja.  Joka viides päätoimittaja on opettaja.  (Tyypillinen sanomalehdentoimittaja oli 1850 saakka toimitustyötä sivutoimenaan hoitanut oppikoulunopettaja.)  Moni paikallislehden toimittaja on kunnan mies tai paikallisen liike-elämän edustaja tahi kirjailija.  Paikallislehtien toimitustapa on passiivinen.  Uutisten ja muun aineiston hankintaan ei ryhdytä, vaan luotetaan avustajien panokseen.  Toimituksen oman tekstin osuus saattaa jäädä niukaksi.  Ilmoitukset ja kuulutukset täyttävät suuren osan palstatilasta.  Paikallislehtiä tehdään yleisesti päätoimittajan tai taloudenhoitajan kotona tai päätoimeen liittyvässä työpaikassa kuten koulussa, pankin konttorissa, kunnantuvalla tai kaupan perähuoneessa.  Työpaikassa saattaa olla käytössä kirjoituskoneita.

1894:  Kirjallisuuden tutkija Valfrid Vasenius määrittelee sanomalehdistön päätehtäviksi tietojen antamisen, aatteiden palvelemisen sekä henkilöiden ja tekojen arvostelun.  Hufvudstadsbladet huomauttaa, että sanomalehti on liikeyritys.

1895-96:  Pietarin lakoista alkaa työväenlehdistön ilmaantuminen Venäjällä.

1895-1917:  Muodollisesti puolueeton päivälehti Russkoje Slovo - Venäläinen Sana ilmestyy Moskovassa.

1895:  The Times julkaisee lähetyssaarnaajan nimettömän kirjoituksen belgialaisten julmuuksista Kongossa.  Sitten EV Sjöblom ja muut lähetyssaarnaajat paljastavat oikeanpuoleisen käden irtileikkaamisen.  Euroopan lehdet julkaisevat uutisen.

1895:  William Hearst muuttaa New Yorkiin ja hankkii toisen sanomalehden New York Journal (American 1901) sekä palkkaa jälleen parhaat toimittajat joukossa New York Worldin sunnuntainumeron sarjakuvapiirtäjä.  Hän piirtää sarjaa pojasta Yellow Kid, jolla on keltainen yöpaita.  Lehti alkaa julkaista pin-up -tyttöjen kuvia.  Hearst yhdistää 1937 lehdet American ja New York Evening Journal lehdeksi New York Journal American, joka lakkaa 1966.  Seuraava lehti on Chicago American.  Hearst lähettää 1898 taiteilijan Frederic Remington Kuubaan odottamaan Espanjan ja Yhdysvaltain sotaa.  Tämä valittaa, että kaikki on rauhallista ja haluaa palata.  Anekdootin mukaan Hearst sähköttää: "Jääkää ja hankkikaa kuvat.  Järjestän sodan."  Pian taistelulaiva USS Maine räjähtää.  Pomo omistaa 1920-luvulla yli 20 lehden sanomalehtiketjun rannikolta toiselle, ja neljännes yhdysvaltalaisista lukee Hearstin lehtiä.  Hän on uranuurtaja moniväripainokoneiden käytössä, ensimmäinen rasterikuvien painamisessa sanomalehteen, ensimmäinen värillisen sarjakuvan painaja ja uutistoimiston Hearst International News Service perustaja.  Uutistoimisto myydään myöhemmin osaksi United Press International-toimistoa.  Nykyään Hearst Newspapers julkaisee 12 päivittäistä sanomalehteä muun muassa San Francisco Examiner, Albany Times Union, Houston Chronicle, San Antonio Express‑News ja Seattle Post‑Intelligencer.  Hearst on 1903 häämatkalla automobiililla Euroopassa ja saa ajatuksen perustaa autolehden Motor samana vuonna.  Seuraavan kymmenen vuoden aikana hän alkaa julkaista useita aikakauslehtiä, joista vielä ilmestyvät 1905 perustettu Cosmopolitan, 1911 perustettu Good Housekeeping, Harper’s Bazaar ja Motor Boating & Sailing.  Motor-lehteä julkaisee Hearst Business Media ammattilaisille.  Muita aikakauslehtiä ovat Colonial Homes, Country Living, Country Living Gardener, Esquire, House Beautiful, Marie Claire yhdessä Marie Claire Albumin kanssa, Popular Mechanics, Redbook, Smart Money yhdessä Dow Jonesin kanssa, Sports Afield, Town & Country ja Victoria.  Niiden kansainväliset laitokset leviävät yli sataan maahan.  Hearst Metrotone News alkaa 1929 tuottaa uutiselokuvia kaikkialta maailmasta.  Hearst hankkii ensimmäisenä lehdenkustantajana radioasemia 1920-luvulla ja tulee 1948 baltimorelaisen televisioaseman WBAL-TV omistajaksi.

1895-1914:  Irakissa Basrahin kaupunginhallinto julkaisee arabiaksi ja turkiksi lehteä Al Basrah.

1895:  Kiinan lehdistön isä Liang Ch'i-ch'ao ja K'ang Yu-wei luovat Pekingissä päivälehden Chung-wai chi-wen - Kiinan ja Ulkomaiden Uutisia.  Liang perustaa 1896 Shanghaihin lehden Shih-wu pao - Ajankohtaisia Uutisia ja 1901 lehden Hsin-min ts'ung-pao - Uusi Kansa.

1895:  Meksikossa Rafael Reyes Spíndola, joka julkaisi 1890 alkaen lehteä Universal, perustaa uuden lehden El Imparcial.  Se on epäpoliittinen huokea uutislehti.  Hän on nykyaikaisen meksikolaisen sanomalehtitoimen luoja.  Lehden esikuvan mukaan perustetaan pian uusia lehtiä kuten 1907 El Diario.

1895:  Barbados saa ensimmäisen lehtensä Advocate-News.

1895:  Belgian Kongossa aletaan julkaista virallista lehteä Recueil Mensuel des Ordonnances, Arrêtes, Circulaires, Instructions et Ordre de Service.

1895:  Malawissa perustetaan lehti Nyasaland Times and Central African Planter.  Sen seuraaja on Daily Times ja sitten Malawi Times.

1895:  Työväen Sanomalehti Osakeyhtiö muodostetaan, ja Työmies-lehden ensimmäinen numero ilmestyy päätoimittajana kansakoulunopettaja AH Karvonen, joka toimittaa lehteä kotonaan.  Hän joutuu 1896 virkansa vuoksi eroamaan.  Edellisenä vuonna tehtiin päätös perustaa sosialistinen lehti, mutta porvarilliset työväenjohtajat eivät pitäneet työväenliikkeen äänenkannattajaa tarpeellisena.  Lehti on aluksi viikkolehti, joka ilmestyy lauantai-iltapäivisin.  Matti Kurikka tulee 1897 päätoimittajaksi, ja lehteä toimitetaan hänen kotonaan, jossa on priimuskeittiö ja kirjoja tuolilla.  Kurikka saa 1898 puhelimen.  Lehteä avustaa tohtori NR af Ursin.  Lehteä painetaan aluksi Päivälehden painossa.  Lehti saa 1898 oman painon Gutenbergin konkurssipainosta, joka nimetään Työväen kirjapainoksi, ja formaattia kasvatetaan.  Työmies ilmestyy 1899 lähtien kuusipäiväisenä.  Toimitus muuttaa usein.  Kun päätoimittaja Matti Kurikka irvailee helmikuun manifestin aiheuttamaa kansalaisadressia, niin sähköyhtiö katkaisee virran kirjapainolta kolmeksi viikoksi, ja työläiset vääntävät pikapainokonetta.  Paperintoimitukset keskeytetään joksikin aikaa.  Päätoimittajaksi tulee 1899 kansakoulunopettaja AB Mäkelä ja 1901 muurari, kansanedustaja Edvard Valpas (Hänninen).  Pikapainokoneen Augsburg lisäksi hankitaan 1901 Hufvudstadsbladetin vanha Marinoni sekä tiikeli ja leikkuukone.  Suomen Työväenpuolue STP perustetaan 1899 Turussa.  Sen ohjelmassa vaaditaan myös täydellistä lausunto- ja painovapautta.  STP ottaa 1903 nimekseen Suomen Sosialidemokraattinen Puolue.  Edvard Valpas-Hänninen (1873-1937) toimittaa lehteä 1901-18 suurimman osan sen ilmestymisajasta.  Maailmansodan aikana toimitukseen kuuluvat OW Kuusinen, Yrjö Sirola ja Kullervo Manner.  Lehti rakennuttaa 1906 toimitilat latomolle ja painolle sekä 1907 tilat toimitukselle, hankkii 1906 Hufvudstadsbladetin vanhan kahdeksansivuisen Koenig & Bauer -rotaation, 1909 pikapainokoneen Miehle ja 1911 kaksi latomakonetta.  Toimitushenkilöstö kasvaa 1911-12 viidestä kymmeneen.  Valpas ehdottaa 1912 kirjoituskoneen ostoa, mutta ehdotusta ei hyväksytä (saadaan 1914).  Valppaan ehdotus parlografin hankinta hyväksytään 1912.  Työmies palkkaa uutisten hankkijat Turkuun, Tampereelle ja Viipuriin.  Tilataan 1914 jo 16-sivuinen rotaatio, joka otetaan sodan johdosta 1917 käyttöön.  Työmiehen painos 1906 on 20 000 ja 1917 jo 75 000 kappaletta, jolloin henkilökuntaa on 89 henkeä.  Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja painetaan 1918.  Luokkasodan seurauksena Työmies lakkaa 1918.  Suomen Sosialidemokraatti perustetaan 1918, mutta se edustaa työväenliikkeessä aivan toista siipeä eikä jatka Työmiehen linjaa.

1895:  Runoilija-arkkitehti Karl August Tavaststjerna (1860-98) palkataan Hangö-lehden toimittajaksi, mutta hän lähtee 1896 toimittajaksi Björneborgs Tidning-lehteen.

1895:  Toimittaja maisteri Filip Warén alkaa paikallisten liikemiesten tuella julkaista Sanomia Porista.  Hän hankkii Axel Bergbomin kirjapainon, jonka omistajaksi tulee myös W Rosenlew & Co.

1895:  Porvoossa alkaa ilmestyä Uusimaa (näytenumero 1894), jota kustantaa Sanomalehtiosakeyhtiö Uusimaa.  Se perustettiin 1894 Werner Söderströmin johdolla.  Lehteä toimittaa viisi vuotta kustannusvirkailija Vihtori Peltonen eli Johannes Linnankoski.  Se painetaan 1907 lähtien omassa painossa, johon hankitaan 1910 Monoline ja 1919 Linotype.  Ylioppilas Kullervo Manner valitaan 1905 Uusimaan toimitussihteeriksi.  Suurlakon aikana hän kasvaa sosialistiksi, ja vanhasuomalainen lehti muuttuu "sosialistiseksi työväenlehdeksi".  Manner saa eropassin.

1895:  Itä-Suomen Sanomat perustetaan Lappeenrannassa.  Sotasensuuri lakkauttaa 1914 sen.

1895:  Hämeenkyrön Lehti alkaa ilmestyä Suomen 1890-luvun toisena paikallislehtenä.  Julkaisija opettaja Frans Enok Nyman (myöhemmin Ania) koettaa laajentaa lehteä Kunnallisiksi Sanomiksi, mutta joutuu 1897 luopumaan sen julkaisemisesta.

1895:  Kokkolassa Norra Posten ottaa nimekseen Svenska Österbotten.

1896-98:  Venäläisten Sosialidemokraattien Ulkomainen Liitto julkaisee epäsäännöllisesti lehteä Listok "Rabotnika" - "Rabotnikin" Lisälehti kaikkiaan 10 numeroa.

1896:  Ranskalainen sanomalehti Le Matin joutuu rahamiehen Henry Poidatz ja liikemiehen Maurice Bunau-Varilla haltuun.  Lehti julkaisee hienostunutta sensationalismia, lentokonejuttuja ja autokilpailuja.  Sen levikki 1907 on 650 000 ja 1914 jo 900 000 kappaletta.

1896:  Englannissa lehdistön ja Fleet Streetin Napoleon irlantilainen Alfred Charles William Harmsworth (1865-1922), baronetti 1904, paroni ja pääri lordi Northcliffe 1905, varakreivi vähän ennen kuolemaansa, perustaa keltaisen lehden Daily Mail.  Se saavuttaa parissa kuukaudessa 200 000 kappaleen levikin jokamiehelle suunnattuna edullisen puolen pennin hintansa ansiosta.  Lehti on ensimmäinen päivittäinen sanomalehti, joka saavuttaa miljoonan levikin.  Hän perusti 1888 Answers-lehden.  Hänen mielestään lukijalle on annettava, mitä hän haluaa.  (Mutta mistä Northcliffe sen tietää?  HaKa)  Hänen lehtensä alkavat muistuttaa yhdysvaltalaista keltaista lehdistöä.  Hän käyttää mainontaa levikin lisäämiseksi.  Daily Mailin pääkirjoitus on lyhyt.  Northcliffe oivaltaa otsikoiden merkityksen: uutinen selostetaan jo pääpiirteissään otsikoissa ja väliotsikoissa.  Yhdysvaltalaiseen tapaan hän alkaa julkaista sensaatioita.  Hän järjestää kuva-aineiston hankinnan ja on lehdistön kuvituksen kehittäjä.  Lehdessä on naisten sivu ja laaja urheiluosasto.  Northcliffe järjestää kilpailuja, näyttelyitä ja vedonlyöntejä, hän perustaa ilmaisen tiedonantotoimiston lukijakunnalleen ja keksii ilmaisen vakuutusjärjestelmän lukijoilleen.  Hän rakennuttaa yksityisiä lennätin- ja puhelinlinjoja, ja myöhemmin eri kaupunkien välille sähköiset kuvanlähetys- eli telefotolaitteet.  Northcliffe painattaa lehtensä samanaikaisesti useassa eri kaupungissa ja alkaa käyttää lentokonetta lehden jakamisessa.  Daily Mailin levikki nousee miljoonaan ja myöhemmin kahteen miljoonaan kappaleeseen, kun taas Times ei jaksa kohota kahteensataantuhanteen.  Daily Mirror, kuvitettu päiväkuvalehti alkaa 1903 ilmestyä.  Lehden valokuvaaja saa äkkiä yhtä suuren merkityksen kuin toimittaja.  Northcliffen lehdet ovat sekä sensaatiolehtiä että imperialismin ja kiihkoisänmaallisuuden kannattajia.  Northcliffe saa 1908 haltuunsa Times-lehden.  Hänen hallussaan on sodan alkaessa 3/4 Englannin lehdistöä.  Ruotsalaisen Gunnar Bjurmanin mukaan Daily Mailista tulee sodan puhjettua vihankiihoittaja.  Northcliffe alentaa Timesin propaganda- ja sensaatioäänitorveksi, joka panee englantilaiset sanomalehtimiehet häpeämään.

1896:  Adolph Simon Ochs (1858-1935) ostaa The New York Timesin osake-enemmistön ja tekee lehdestä kunnollisen.  Lehteen ilmestyy ristisanatehtävä.  Ochs aloittaa viikoittaisen kirjaosaston Book Review ja perustaa sunnuntailiitteen.  Hän kieltäytyy kaupungin ilmoittelusta.  Lehden nimiössä ovat sanat: All the News that's Fit to Print.  Ochs alentaa lehden hinnan kolmesta sentistä yhteen.  Kolmessa vuodessa levikki lähes nelinkertaistuu yli sataan tuhanteen.  Levikki 1918 on 323 000.  NYT saa 1918 ensimmäisen maailmansodan uutisoinnista Pulitzer-palkinnon.  Niitä NYT tai sen toimittajat saavat 1978 mennessä 42.

1896:  Toimittaja Ervin Wardman saa sarjakuvan keltapaitaisesta katupojasta The Yellow Kid aiheen käsitteeseen keltainen lehdistö Yellow Press kuvaamaan newyorkilaisten lehtien Pulitzerin The World ja Hearstin New York Journal kilpailua.

1896:  Islannin ensimmäinen päivälehti Dagskra alkaa ilmestyä.

1896:  Italian Sosialistinen Puolue perustaa päivälehden Avanti! - Eteenpäin! Roomassa.  I maailmansodan aikana lehti on epäjohdonmukaisesti internationalismin kannalla eikä katkaise yhteyksiään reformisteihin.  Mussolinin fasistinen hallitus lakkauttaa 1926 lehden, mutta se jatkaa ilmestymistään ulkomailla.  Lehti ilmestyy 1943 taas Italiassa.

1896:  Saksalainen Kölnische Zeitung julkaisee uutisen, jonka mukaan Belgian Kongon aluepäällikölle Léon Fiévez tuodaan yhtenä ainoana päivänä 1308 katkaistua kättä.  Fiévez kiistää, että olisi käskenyt katkaista käsiä eläviltä.

1896:  Senegalissa alkaa ilmestyä L'Union Africaine.

1896:  Swazimaan Bremersdorpissa alkaa ilmestyä viikkolehti The Times of Swaziland.

1896:  Koreassa Suh Jai Phil alkaa julkaista koreaksi ja englanniksi kolmasti viikossa lehteä Tongnip (Toknip) Shinmun - Itsenäisyyslehti.  Siitä tulee 1898 päivälehti.

1896:  Koreassa Syngman Rhee alkaa julkaista päivälehteä Maeil (Maiyl) Shinmun.

1896:  Raittiusmies maisteri Matti Helenius julkaisee Työväen Lehteä (näytenumero 1895).  Wrightiläinen lehti kilpailee Työmiehen kanssa.  Helenius siirtyy kirjoittamaan Kansan Lehteen.

1896-1928:  Västra Finland ilmestyy Turussa.  Sen päätoimittaja on 1901 saakka kansakoulunopettaja Julius Sundblom, myöhemmin Ahvenanmaan itsehallinnon esitaistelija.

1896:  Ruotsinmielinen ja perustuslaillinen Wasa Nyheter (näytenumerot 1895) alkaa ilmestyä kirjakauppiaan Victor Heyno kirjapainosta.  Lehti saa useita määräaikaisia lakkautuksia, ja sensuuri vaientaa sen 1900 ainiaaksi.

1896-1900:  Helsingissä julkaistaan Folkvännenin jatkajalehteä Aftonposten iltalehtenä.  Se kielletään 1899 tilapäisesti ja lakkautetaan 1900 ainiaaksi.

1896:  Vanhasuomalainen Itä-Karjala alkaa ilmestyä.  Nimeksi tulee 1907 Käkisalmen Sanomat.

1896-54:  Vanhasuomalainen Mikkelin Sanomat ilmestyy.

1896:  Raahen Lehti aloittaa.

1896:  Uudessa Suomettaressa A Meurman selittää työlakot sodaksi.

1896:  Helsinkiläisissä sanomalehdissä mainostetaan ensi kerran XIX vuosisadan ihmettä Cinematographe Lumière.

1897:  Pietarilaisen Taisteluliiton Työväenluokan Vapauttamiseksi illegaalinen äänenkannattaja sanomalehti Sankt-Peterburgski Rabotshi Listok - Pietarilainen Työväen Lehtinen ilmestyy kahtena numerona: 1 Venäjällä ja 2 Genèvessä.  Lehdessä korostetaan työväenpuolueen perustamisen välttämättömyyttä.

1897:  Kiovalaisten sosialidemokraattien illegaalinen lehti Rabotshaja Gazeta - Työväen Lehti ilmestyy kahtena numerona.  VSDTPn ensimmäinen edustajakokous tunnustaa lehden puolueen viralliseksi äänenkannattajaksi, mutta kokouksen jälkeen keskuskomitean ja lehden toimituksen jäsenet vangitaan ja kirjapaino hajotetaan.  Latomakuntoinen kolmas numero jää ilmestymättä.  Lehteä yritetään 1899 entistää.

1897-1902:  Ekonomistit julkaisevat Pietarissa sanomalehteä Rabotshaja Mysl - Työväen Ajatus.  Sitä julkaistaan ensin Pietarissa, sitten numerosta 3 Berliinissä ja Varsovassa, kaikkiaan 16 numerona.

1897-1933:  Saksalainen aikakauslehti Sozialistische Monatshefte - Sosialistinen Kuukausilehti ilmestyy Berliinissä.  Lehti on revisionistinen.

1897:  Itävaltaunkarilainen juutalainen Theodor Herzl (Herzl Tivadar, Binjamin Ze'ev) (1860-1904) alkaa julkaista Wienissä lehteä Die Welt.

1897:  Ruotsalainen Dagens Nyheter muuttuu seitsenpäiväiseksi.

1897:  Tshekkoslovakian sosialidemokraattinen puolue alkaa julkaista lehteä Pravo Lidu - Kansan Oikeus.

1897:  Libyan riippumaton sanomalehti Attaraki - Edistys ilmestyy noin vuoden.  Se alkaa ilmestyä uudelleen 10 vuoden kuluttua.

1897:  Etelä-Afrikassa AK Soga alkaa julkaista lehteä Izwi laBantu.

1897:  Hondurasissa perustetaan Tegucigalpaan ensimmäinen päivälehti El Diario.

1897:  Brittiläisessä Hondurasissa alkaa ilmestyä The Clarion.  Samoihin aikoihin ilmestyy viikkolehti The Colonial Guardian muutaman vuoden.

1897:  Seychellit saavat lehden Le Réveil, joka ilmestyy myöhemmin päivälehtenä nimellä Seychellois.

1897-1900:  Puolalainen kirjailija Stanislaw Przybyszewski (1868-1927) toimii Krakovassa lehden Zycie - Elämästä toimittajana.

1897:  Uusi Aura Turussa jatkaa Aura-lehteä.

1897-1906:  Raahen Lehti ilmestyy.

1897-1912:  Porissa ilmestyy Kansalainen.

1897-1921:  Kemissä ilmestyy Perä-Pohjolainen.  Se kuolee 1921 kokoomuslaisena ja Kemin Uusi Kirjapaino myydään Rovaniemelle.

1897-1919:  Kristiinankaupungissa ilmestyy Suupohjan Kaiku.  Sitä julkaisee suomenmielinen kansallisseura.  Kaupunkiin tuodaan Mikkelistä kirjanpainajan Aleksanteri Kasurinen paino.

1897:  Iisalmessa perustetaan pieni Salmetar, josta 1919 tulee kokoomuspuolueen äänenkannattaja.

1897:  Perustetaan vanhasuomalainen Kokkola.

1897:  Ruotsinmielinen Kotka Nyheter perustetaan ja se tukahduttaa 1898 Kotka-lehden.  Kotkan Uutiset ilmestyy 1897-1906.  Molempien julkaisija on ruotsinmielinen Kotka Tryckeri.

1897-99:  Helsingissä ilmestyy Vårt Land, joka jakaa valistusta koko Suomen ruotsinkieliselle rahvaalle.

1897-98:  Juho Wilho Heickell toimittaa Haaparannassa johtamassaan kirjapainossa Polcirkeln lehteä Pohjola, joka on tarkoitettu myös Tornion seudulle.  Paino siirtyy 1898 Tornioon ja Tornio alkaa ilmestyä.  Routavuosien viranomaiset lakkauttavat 1901 sen, ja 1905 jatkaa Tornion Lehti.  Heickell myy 1917 kirjapainon ja sanomalehden.

1897:  Uusi Suometar lähettää IK Inhan kirjeenvaihtajaksi Kreikkaan, koska maan välit Turkin kanssa kärjistyivät.

1897:  Kosöörien kruunaamaton kuningas Gustaf Guss Mattson kirjoittaa nimimerkillä Omega Nya Presseniin ja 1898-99 nimimerkillä Krux.  Hän avustaa Dagligt Allehandaa ja sitten Helsinfors-Postenia nimimerkillä Ung-Hans.

1898:  Leninin sisar Maria Iljinitshna (1878-1937) liittyy kommunistiseen puolueeseen, työskentelee sitten sen toimihenkilönä ja lehtinaisena aktiivisesti 1917-29 muun muassa Pravdan vastaavana toimitussihteerinä.  Hän on työläis- ja maaseutukirjeenvaihtajaliikkeen alullepanijoita.

1898:  Sveitsin Sosialidemokraattisen  Puolueen päivälehti Volksrecht - Kansan Oikeus alkaa ilmestyä Zürichissä.

1898:  William Randolf Hearst luo sotakuumeen lehdellään New York Journal.  Sensaatiokirjoitukset ja taistelulaivan Maine räjähtäminen Havannan satamassa auttavat sodan syttymistä Espanjan kanssa.

1898:  The Nation -lehti kirjoittaa, kun Yhdysvallat otti Espanjalta siirtomaita, että niissä on sekalainen valikoima alempien rotujen edustajia, joiden ei tietenkään voi antaa äänestää.

1898:  Ensimmäinen saamenkielinen sanomalehti Nuorttanaste - Idän tähti alkaa ilmestyä.  Se toimitetaan Nessebyssä ja painetaan Vadsössä.

1898:  Leopold Ullstein perustaa lehden Berliner Morgenpost, jonka levikkiä suurentavat kuvitus ja selostukset.

1898:  Emile Zolan artikkeli J’accuse - Minä syytän julkaistaan Georges Clémenceaun (1841-1929) L’Aurore -lehdessä.  Zola kävi oikeustaistelua 1890-luvulla antisemitismin uhriksi joutuneen kapteeni Dreyfusin puolesta.  Oikeudenkäynti Dreyfusia vastaan alkoi 1894 ja päättyy Dreyfusin vapauttamiseen 1906.  Se jakaa Ranskan katoliseen ja antisemiittiseen oikeistoon sekä porvarillisdemokraattiseen ja sosialistiseen vasemmistoon.  Tällöin otetaan käyttöön sana intellektuelli.  Tapaus on samankaltainen kuin Francois Marie Voltairen (Arouet) (1694-1778) käymä Calas-puolustustaistelu.  Voltaire puuttui rohkeasti uskonsa takia kuolemaantuomitun protestantin Calas oikeusjuttuun.

1898:  Kurdit alkavat julkaista Egyptissä uutislehteä Kurdistan.

1898-1906:  Liberiassa ilmestyy 13 lyhytikäistä lehteä.

1898:  Saksan Lounais-Afrikassa alkaa ilmestyä Windhuker Anzeiger.  Sitä julkaistaan 1901 Swakopmundissa nimellä Südwestafrikanische Zeitung.  Se ilmestyy 1912 lehden Swakopmunder Zeitung (perustettu 1911) yhdistämisen jälkeen nimellä Deutsch-Südwestafrikanische Zeitung.

1898:  Zimbabwessa (Rhodesia) on säilynyt lehden Lo Magundi Hornet numeroita.

1898-1900:  Filippiinien vallankumouksen jälkeen kenraali Antonio Luna julkaisee Espanjan ja USAn vastaista lehteä La Independencia.

1898:  Filippiinien ja Manilan miehityksen jälkeen USAn lippulaivalla painetaan sotilaslehteä The Bounding Billow.  Filippiinien espanjankieliset lehdet häviävät.  Yhdysvaltalaiset toimittajat perustavat lehtiä: Manila Daily Bulletin, Manila Times, The American ja The Cable News.

1898:  Koreassa perustetaan kaksi päivälehteä Cheguk Shinmun ja Hwangsong Shinmun.

1898:  Työmies kirjoittaa Vapunaattona: Mikä merkitys sitte Vapunpäivällä on, koska sitä niin vaarallisena on pidetty.  Niin onhan sillä erityinen merkitys.  Silloin kokoontuu nimittäin työväki koko sivistyneessä maailmassa mielenosoitukseen, vaatimaan itselleen kuuluvia oikeuksia.  Vapunpäivä on ympäri maapallomme muodostunut itsetietoisuuteen heränneen työväestön juhlapäiväksi.  Silloin on työväki ottanut itselleen vapautta ja marssinut liehuvin punaisin lipuin soiton ja laulun kaikuessa, juhlamerkit rinnassa... yhteiselle kokouspaikalle mieltään virkistämään.

1898:  Turun Työväen Sanomalehti Osakeyhtiö perustetaan, ja Länsisuomen Työmies alkaa 1899 ilmestyä.  Sitä painetaan Tampereella, mutta 1900 omassa Ammattilaisten Kirjapaino-Osakeyhtiössä.  Vastaava toimittaja on puuseppä KF Hellsten, joka avusti Auraa ja Työmiestä.  Varsinainen päätoimittaja on tohtori NR af Ursin.  Toimitussihteerinä on kirjanpitäjä Taavi Tainio.

1898-99:  Eino Wallin (Voionmaa) julkaisee Tampereen Lehteä.  Sitä veljensä tohtori Väinö ja maisteri Niilo Liakka avustavat Helsingistä, josta telefoni puhuu ja telegraafi kirjoittaa.  Lehden ohjelma tuntuu amerikkalaiselta Wallinin mielestä: "Toimittaja on tässä kohdin samassa asemassa kuin indiaaniromaanin kirjoittaja: hänen täytyy keksiä jotakin jännittävää".  Lehdessä on runsas piirroskuvitus.

1898-1901:  Tornio ilmestyy kirjaltajan Juho Wilhelm Heickell julkaisemana sen jälkeen, kun Haaparannassa ilmestynyt Pohjola lakkasi.

1898:  Kokkola alkaa ilmestyä.

1898:  Taloudellinen viikkojulkaisu Kauppalehti perustetaan.  Se muutetaan 1919 päivälehdeksi.  Kustantaja on aluksi Suomen Liikemies-Yhdistys, sitten samojen piirien omistama Kauppalehti OY.  Kauppalehti siirtyy 1958 Uuden Suomen haltuun.

1898-1905:  Säkkijärven Sanomat ilmestyy Suomen kolmantena 1890-luvun paikallislehtenä.  Sitä julkaisee ja toimittaa toimittaja Matti Heinonen.

1898:  Nya Pressen kirjoittaa maaseutuväestön mielipidejohtajasta Uusi Suometar, että sen vaikutus on kiistaton enää vain opettajien, pappien, Hämeen talonpoikien ja pikkuporvariston keskuudessa.

1898:  Maisteri Väinö Andelin (myöhemmin  Hämeen-Anttila) oleskeli USAssa ja toimitukseen astuessaan toi sieltä tuliaisina  jännityskertomuksia Hämeen Sanomiin.

1899-1902:  Liberaalinen päivälehti Rossija - Venäjä ilmestyy Pietarissa.

1899:  Kiinan vallankumouksen ja tasavallan isä Sun Yat-sen perustaa Hongkongiin vallankumouksellisen puolueen lehden Chung-kuo Jih-pao - Kiinan Päivälehti ja 1903 Shanghaihin lehden Kuo-min jih-jih pao - Kansan Päivälehti.  Sun Yat-sen alkaa 1905 julkaista Tokiossa lehteä Min pao - Kansa, jossa hän julkistaa periaatteensa: kansallisaate, demokratia ja kansan hyöty.

1899:  August Scherl perustaa kuvitetun lehden Die Woche.

1899:  Etiopiassa Djiboutissa alkaa ilmestyä Journal Franco-Ethiopie.

1899:  Tansanian (tällöin siirtomaa Saksan Itä-Afrikka) Dar es Salaamissa alkaa ilmestyä virallinen lehti Deutsch-Ostafrikanische Zeitung, joka julkaisee 1900 viralliset asiat osastossa Amtlicher Anzeiger für Deutsch-Ostafrika.  Uusi virallinen lehti Deutsch-Ostafrikanische Rundschau perustetaan 1908, mutta se ilmestyy 1912 viimeisen kerran.

1899:  Etelä-Afrikassa perustetaan lehti Mafeking Mail, joka tulee 1900 päivittäiseksi.

1899:  Uusi-Kaledonia saa epäpoliittisen lehden Le Bulletin Commerce.

1899:  Kuubassa alkaa ilmestyä englanniksi Havana Post.

1899:  Maksim Gorki hahmottaa romaanissaan Foma Gordejev kuvan 1800-luvun lopun venäläisen kuvernementtikaupungin sanomalehdestä, sen toimituksesta ja toimittajasta.

1899:  Nikolai II allekirjoittaa helmikuun manifestin.  Suomalaisten mielestä julistus riistää suuriruhtinaskunnalta autonomian.  Sanomalehdistö ryhtyy sensuuria uhmaten arvostelemaan Pietarin vallanpitäjiä runoilla, rivien välistä, allegorioin ja historiallisin muistelmin.  Päivälehti julkaisee Eino Leinon runon Helsinki sumussa, jota monet lehdet lainaavat.  Vastarinta huipentuu vastalauseadressin keräämiseen, joka on alusta asti sanomalehdistön hanke.  Idea lienee lähtöisin Helsingin Aftonbladetin toimittajalta Ernst Gråsten.  Sanomalehtien panos on paradoksaalinen, sillä venäläisten pelosta nimien keruu on pidettävä salassa.  Lehdistö näyttää myös Suomessa voimansa.

1899:  Työmiehen toimittaja kuvailee Suomen Työväenpuolueen perustavan kokouksen kokoussalia Turussa:  "Wapaus, Weljeys ja tasa-arvo", "Työ on kaiken rikkauden lähde", "Köyhälistö liittykää yhteen".  Sellaiset kirjoitukset meitä tervehtivät aistikkaasti koristetun salin perältä.  Oli wiljalti lippuja sekä kuusia, koivuja ja havuköynnöstä... Ja kuinka paljon näillä on lippuja - niin punaisia, joshan myös walkoisia ja siniwalkoisia.

1899:  Tampereella perustetaan Tampereen Työväen Sanomalehti, joka alkaa julkaista Kansan Lehteä.  Julkaisuluvan hakija on savenvalaja JK Enqvist.  Pohditaan, pitääkö toimituksen johtoon palkata herrasmiestoimittaja vai proletaaritoimittaja.  Päätoimittajaksi tulee kirjanpainaja Juho W Hellberg, jonka ostamassa painossa Kansan Lehti painetaan.  Suutari Yrjö Mäkelin (1875-1923) toimii 1900-06 päätoimittajana.  Kansan Lehdellä on tehdaskirjeenvaihtajia.  Alussa lehti kärsii Tampereen liikemiesten ilmoitusboikotista.  Toimitukseen hankitaan heti puhelin, kirjoituskone 1911, parlografi 1915, kuvalaattakone, telex ja telefoto 1957.  Painoon hankitaan 1911 Monoline ja Intertype 1914 sekä rotaatio 1917.  Lehti siirtyy 1975 valoladontaan.  Tampereen valtauksen jälkeen 1918 painossa tuotetaan Tampereen Sanomat, mutta lehti alkaa 1919 ilmestyä nimellä Kansan Sana ja 1920 vanhalla nimellä.

1899:  Turussa perustetaan työväenlehti Länsi-Suomen Työmies.  Toimituspaikka on toimitussihteerin Taavi Tainio koti, ja lehteä jaetaan työväentalolla.  Toimitus pääsee kirjapainon yhteydessä olevaan pieneen putkaan räätälin Fingerroos pakaritupaan.  Lehti on 1906-18 ja 1920-51 nimeltään Sosialisti, 1919 Demokraatti ja 1952 Turun Päivälehti.

1899:  Kotkassa ilmestyy Itä-Suomen Työmiehen näytenumero.  Kenraalikuvernööri hyväksyy kolmannen päätoimittajaehdokkaan, kun lehden linjaa lievennetään.  Työväenyhdistyksen luokkatietoisten mielestä lehden linja on lievä, mutta painoviranomaiset syyttävät sitä kiihotuksesta.  Lehti lakkaa puolen vuoden kuluttua 1900.

1899:  Työmies tulee kuusipäiväiseksi.  Kansakoulunopettaja AB Mäkelä tulee Työmiehen päätoimittajaksi.  Hän on pakinoitsijanimimerkki Kaapro Jääskeläinen.  Toimitussihteeriksi valitaan muurarista lehtityöhön siirtynyt Edvard Valpas-Hänninen, joka 1900 tulee päätoimittajaksi 1918 saakka.  Hänellä on takanaan seitsemän vuotta oppikoulua ja kielitaitoa.  Valpas luo lehden, jossa keskeistä on luokkataistelu ja pysyminen erossa porvarillisista ryhmistä sekä äänioikeusvaatimus.

1899:  Helmikuun manifestin jälkeenTyömieheltä kielletään painokoneen käyttämiseen tarvittava sähkö.  Työläiset käyvät käsivoimin pyörittämässä painokonetta.  Paperikauppiaat kieltävät Työmieheltä paperinsaannin.  August Bernhard  Mäkelä (1863-1932) lausuu: "Jos paperi loppuu, painetaan Työmies vaikka vanhoihin paitoihin".

1899:  Helsingissä ilmestyy näytenumero Työ ja Isänmaa.

1899:  Kauppalehti ilmestyy säännöllisesti kerran viikossa.  Lehden perustaja on Suomen Liikemiesyhdistys ja ensimmäinen päätoimittaja kuopiolainen Liikemiesten Kauppaopiston rehtori Kaarlo Brofeldt.  Lehti ryhtyy julkaisemaan protestilistaa 1905.  Muutaman vuoden kuluttua julkaisuoikeudet siirtyvät Liikemiesyhdistyksen perustamalle Kauppalehti Oy:lle.  Lehti alkaa 1919 ilmestyä kuudesti viikossa.  1950-luvulla julkaisuoikeudet myydään Uudelle Suomelle.  Kauppalehti yhdistetään 1980-luvulla Aamulehti-yhtymään, sittemmin Alma Mediaan.

1899:  Asianajajan, opettajan ja lehtimiehen Juho Raappana (1869-) Oulussa perustama Kaleva tunkee Louhen syrjään.  Hän hankkii heti puhelimen ja painajan CE Barck painon, jonka käsikäyttöisellä koneella lehti painetaan.  Raappanan mukaan "Kaleva aikoo kansan palvelijana työskennellä kristillissiveellisessä hengessä rakkaussäännön toteuttamiseksi. (...) Puhtaasti kansallinen ja kansanvaltainen on kantamme.  Oikeutta ja sananvaltaa kaikille, vähäväkisillekin, on lyhyesti kansanvaltaisuutemme ohjelma, 'mies ja ääni' sen huippu."  Sähkömoottorilla toimiva painokone ostetaan 1905, rotaatio 16-sivuinen Vomag 1920 ja latomakone 1909, 1916, 1927 ja 1937.  Lehdessä alkaa esiintyä 1911 uutiskuvia.  Kaleva hankkii 1959 uuden rotaation 32-sivuinen nelivärinen Wifag.  Muita hankintoja ovat parlografi 1922, kuvalaattalaitos 1929, 1944 Johan Kestin kirjansitomo, lankamagnetofoni 1948, telex 1951, telefoto 1956, kuvalaattakone Klischograph 1957 ja tietokonepohjainen tekstinkäsittely 1978.

1899-1920:  Kajaanin Lehti ilmestyy.  Se ja kokoomuslainen Kajaanin Kaiun seuraaja Ylimaa yhdistetään 1921 Kajaanin Uutisiksi.

1899:  Kuvitettu sanomalehti Tampereen Lehti ei saavuta kannatusta.

1899-1914:  Viipurissa ilmestyy Viborgs Nyheter.

1899:  Pohjois-Karjala aloittaa Joensuussa.  Se lopetetaan 1906 ja tilalla aletaan julkaista Karjalan Sanomia.  Se ja Karjalatar yhdistetään 1918.

1899:  Pietarsaaressa perustetaan Jakobstads Tidning, jonka sensuuri lakkauttaa 1901.  Näytenumerot painettiin 1898 Kokkolassa.

1899:  Hankoniemi-lehden näytenumero ilmestyy.

1899:  Wasa-Posten alkaa ilmestyä (näytenumerot 1898).  Lehdelle ostetaan Kokkolasta paino.  Aktiebolaget Fram ostaa 1920 painon ja liittää sen 1918 perustamaansa painoon.  Fram myy 1932 Vasa-Postenin Vasabladetille, joka lopettaa sen.

1899:  Kristiinankaupunkiin perustetaan Pohjola, joka lakkaa 1901.

1899:  Aamulehti kirjoittaa Tampereella, että etevin työväenasianajaja meillä on nyt se, jolla on suurin suu ja osaa enemmän syytää sadatuksia yliluokkaa vastaan.

1899:  Italiassa opiskellut Henri Biaudet seuraa helsinkiläistä Aftonpostenia ja tukholmalaista Aftonbladetia varten Dreyfus-oikeudenkäybtiä Ranskassa.  Uuden Suomettaren kirjeenvaihtajana paikalla on Eino Voionmaa.

1899:  Nya Pressen julkaisee kahden kuukauden ilmestymiskieltonsa aikana tilapäislehtiä Flygbladet, Flyttfågeln, Lärkan, Tranan, Staren ja Bofinken.  Bobrikov kieltää ne ja vaatii yliasiamiehen L Heimbürger rankaisemista.  Oikeusviranomaiset katsovat, että painoasetusta ei ole rikottu, ja syyte hylätään.  Bobrikovin tilapäislehtien kielto menettää merkityksensä.  Tilapäislehtien rinnalla monistetaan 14 numeron sarja lehtisiä Cirkulär-Bref.

1899:  Keisari hyväksyy Bobrikovin suunnitelman perustaa virallinen venäläinen lehti.  Sitä varten käynnistetään Suomen sotilaspiirin esikunnan kirjapaino, johon henkilökuntaa tuodaan Pietarista.  Lehden päätoimittajaksi palkataan konservatiivisen ja nationalistisen lehden Svjet toimittaja IA Bazhenov, joka osaa ruotsia, mutta ei suomea.

1899:  Suomen Valokuvaus Kauppa & Tehdas Osakeyhtiö aloittaa automobiilien myynti-ilmoittelun Hufvudstadsbladetissa, Päivälehdessä ja Uudessa Suomettaressa kolmen palstan levyisellä mainoksella.

1899:  Helsinkiläislehdet julkaisevat karttoja buurisodan tapahtumapaikoilta.

1800-luvun loppu:  Tutkiva journalismi on vanha venäläinen keksintö.  Eräs kuuluisimpia paljastajatoimittajia on Vladimir Giljarovski (1853-1935).  Hän kehittää naamioitumisen huippuunsa, esiintyy eri ammateissa ja pystyy näin keräämään tietoja.  Tsaarin viranomaiset peittävät junaonnettomuuden lähellä Kurskia.  Giljarovski naamioituu rautatiehallinnon univormuun ja pääsee tapahtumapaikalle kirjoittamaan sarjan juttuja.  Moskovan kenraalikuvernööri karkottaa hänet Moskovasta.  Kirjailija ja toimittaja Vladimir Korolenko (1835-1921) on toinen esimerkki.  Udmurtiassa 1890-luvun alussa eräästä kylästä löytyy talonpojan ruumis, jolta puuttuu pää, keuhkot ja sydän, joten epäillään shamaanien rituaalimurhaa.  Tuomitaan 11 talonpoikaa tästä teosta.  Korolenko saapuu kylään tutkimaan tapausta ja onnistuu todistamaan, etteivät talonpojat syyllistyneet rikokseen, ja heidät vapautetaan.  Korolenkon tutkimukset julkaistaan lehdessä.

1800-luvun loppu:  Sanomalehtien ilmoittelu on muuttunut mainonnaksi.  Typografisin keinoin pyritään herättämään tarpeita.

1800-luvun loppu:  Sensaatiopitoinen toimitustapa leviää Yhdysvalloista Eurooppaan.  Se merkitsee kaikkialla henkisen tason laskua.

1800-luvun loppu:  Englannissa aletaan perustaa maksuttomia lehtiä muun muassa Manchesteriin Cheadle and Teen Times.

1800-luvun loppu:  Meksikossa julkaistaan intiaanikielillä useita lyhytikäisiä lehtiä.

1800-1900-lukujen vaihde:  Englantilaiset runoilija John Masefield (1878-1967) toimii lehtimiehenä Speaker- ja Manchester Guardian -lehdissä, dekkarikirjailija GK Chesterson (1874-1936) Daily Newsissa ja EM Foster (1878-1970) Independent Review -lehden avustajana ja 1920-luvulla Daily Heraldin kirjallisuuskriitikkona.

1800-1900-lukujen vaihde:  Yhdysvaltalaisista lehtimieskirjailijoista Stephen Crane (1871-1900) työskentelee lehtireportterina Meksikossa sekä sotakirjeenvaihtajana Kuubassa ja Kreikassa, Frank Norris (1870-1920) sotakirjeenvaihtajana Etelä-Afrikassa ja Kuubassa sekä runoilija Carl Sandburg (1878-1969) lehtimiehenä Chicagossa.

1800-1900-lukujen vaihde:  USAssa alkavat ilmestyä uskonnolliset lehdet Amerikan Suometar ja Paimen Sanomia, jotka ilmestyvät 1962 asti.  Muita suomenkielisiä uskonnollisia lehtiä ovat Auttaja, Valvoja ja Opas.  Uskonnollisten lehtien levikki suurimmillaan on lähes 20 000.

1800-1900-lukujen vaihde:  Säveltäjä Israel Isidore Baline eli Irving Berlin (1888-1989) hankkii taskurahoja sanomalehdenmyyjänä, katulaulajana ja laulavana tarjoilijana.  Hän muutti 1893 Venäjältä Yhdysvaltoihin perheensä mukana.

1900 mennessä:  Nigeriassa on ilmestynyt 10 sanomalehteä.

1900-luvun alku:  Venäjällä alkaa työläis- ja maaseutukirjeenvaihtajien - rabselkor liike.  Heitä ovat työläiset, talonpojat tai toimenhaltijat, jotka avustavat aktiivisesti ja säännöllisesti neuvostolehdistöä.  Jo ennen lokakuun vallankumousta 1917 ilmestyneissä marxilaisissa sanomalehdissä (muun muassa Iskrassa ja Pravdassa) julkaistaan säännöllisesti työläisten ja talonpoikien laatimia kirjoituksia.  Rabselkorien määrä kasvaa huomattavasti lokakuun vallankumouksen jälkeen.  Heitä 1924 on 100 000 ja 1928 jo 500 000.  He avustavat myöhemmin aikakauslehtiä, radiota ja televisiota.

1900-luku:  Yhdysvalloissa kehitetään sosiaalisen vastuun lehdistöteoria.  Sanomalehtien tarkoituksena on tiedottaa, viihdyttää, myydä ja nostaa ristiriitoja keskusteluun.  Lehtien omistus on yksityinen.  Lehdistön omistajat määräävät, ketkä henkilöt, mitkä tosiasiat ja mitkä niiden versiot saavuttavat yleisön.

1900-luvun alku:  Prahan saksalainen Egon Erwin Kisch (1885-1948) aloittaa lehtimiesuransa lehdissä Prager Tageblatt ja Bohemia sekä kirjailijanuransa 1906-22 runoilla ja kertomuksilla.  Hän toimii 1913 Berliinin Taiteilijateatterin dramaturgina.  Haavoittuminen 1917 johtaa Kischin rintamalehdistön palvelukseen ja 1918 sodanvastaiseen liikkeeseen.  Hän avustaa Berliinissä muun muassa lehtiä Weltbühne ja Rote Fahne.  Kokoelma Der rasende Reporter ilmestyy 1924.  Kisch osallistuu Melbournen antifasistiseen kongressiin, 1935 Pariisin sodan ja fasismin vastaiseen kirjailijakongressiin ja 1937 Espanjan tasavallan taisteluun Francon sotilaskapinaa vastaan päätyen pakolaisena Meksikoon, josta palaa 1946 Prahaan.  Hänen teoksiaan ovat Neuvostoliitto-kirja Zaren, Popen, Bolschewiken 1927, China geheim 1933, Eintritt verboten 1935 uskonnollisesta huijauksesta Lourdesin luolalähteellä ja Espanjan kansalaissodasta Soldaten am Meerstrand 1937.

1900-luku:  Pohjois-Amerikassa ilmestyy useita suomenkielisiä pilalehtiä kuten kanadansuomalaisten Väkäleuka ja USAssa Lapatossu (myöhemmin Punikki ja Kansan Huumori).

1900-luvun alku:  Syyriassa Damaskoksessa ja Aleppossa ilmestyy lehtiä, jotka lakkaavat I maailmansodan aikana.  Lehdistö alkaa kasvaa 1920-luvulla Ranskan alaisuudessa, mutta vain ranskalaisystävälliset kustantajat saavat julkaisuluvan yleensä ranskankielisille lehdille.

1900-luvun alku:  Karjalankannakselaiset lehti- ja valistusmiehet luovat kuvan julkisesta rauhattomuudesta.  Heidän mielestään rikollisuus ja epäjärjestys ovat lisääntymässä.  Epäjärjestyksen ytimenä on kasvava juoppous ja siitä johtuva väkivaltaisuus, joka raaistuu jatkuvasti.  Epäjärjestyksen lisääntymisen takana on rappeutunut nuoriso.  Kannaksen huvila-alueella väestön siveellisen tilan heikkeneminen nähdään venäläisten tapojen omaksumisen seuraukseksi.

1900-luvun alku:  Suomen kaupungeissa lehtien maksullinen kotiinkanto on tavallinen jakelumuoto.

1900:  Vladimir Iljitsh Uljanov alias Lenin perustaa ulkomailla ilmestyvän ensimmäisen yleisvenäläisen illegaalisen marxilaisen sanomalehden Iskra - Kipinä ajatuksella kipinästä leimahtaa liekki (dekabristien vastauksesta AS Pushkinille).  Iskra on Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuolueen äänenkannattaja, vallankumouksellisten voimien yhdysside, puolueen joukkojen kerääjä ja kasvattaja sekä näiden lujittaja keskitetyksi proletaariseksi taistelupuolueeksi, jolla olisi marxilainen ohjelma ja vallankumouksellinen taktiikka.  Lenin valmistelee sen ensimmäistä numeroa Leipzigissa, jossa se painetaan sosialidemokraatin Hermann Rauh pikkupainossa puolalaisen latojan Joseph Blumenfeld valmistamana, mutta lehti ilmestyy sitten Münchenissä.  Lehti lähetetään salaa laittomasti Venäjälle ja levitetään työväestön ja vallankumouksellisen sivistyneistön keskuuteen.  Lehden toimituskuntaan kuuluvat VI Lenin, GV Plehanov, JO Martov, PB Akselrod, AN Potresov ja VI Zasulitsh.  Maksim Gorki tukee lehteä taloudellisesti.  Lehti ilmestyy 1902 Lontoossa ja 1903 Genèvessä.  Iskrasta otetaan Venäjällä salaisissa maanalaisissa kirjapainoissa kuten Bakussa ja Kishinjovissa suuria jälkipainoksia.  Iskra joutuu marraskuussa 1903 numerosta 52 Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuolueen opportunistisen siiven menshevikkien käsiin ja lakkaa olemasta vallankumouksellisen marxilaisuuden äänenkannattaja.  Lehteä aletaan sanoa uudeksi Iskraksi, joka on opportunistinen.  Lehti lakkaa 1905, koska se ei saa enää kannatusta Venäjän työläisten keskuudessa.

1900-03:  Sosialidemokraattinen sanomalehti Juzhnyi Rabotshi - Etelän Työläinen ilmestyy salaa samannimisen ryhmän julkaisemana 12 numerona.  Lehteä levitetään Etelä-Venäjällä.

1900-05:  Illegaalinen sanomalehti Revoljutsionnaja Rossija - Vallankumouksellinen Venäjä ilmestyy Sosialistivallankumouksellisten Liiton julkaisemana Venäjällä, sitten 1902-05 Genèvessä eserräpuolueen äänenkannatajana.

1900-01:  Listok "Rabotshego Dela" - "Rabotsheje Delon" Lisälehti ilmestyy epäsäännällisesti Genèvessä kahdeksana numerona.

1900:  The Speaker julkaisee artikkelisarjan Kongosta: Edmund Dene Morel (1875-1924) levittää puolessa vuodessa 15 000 lehtistä, 700 kirjettä ja valokuvia sekä perustaa lehden West African Mail.

1900:  Lehdistä miljoonan levikin ovat saavuttaneet New York World aamu- ja iltapäiväpainoksineen ja lontoolainen Daily Mail.  Lähellä on La Petit Parisien.  Kaikki ovat keltaisia lehtiä.

1900:  Itävallassa perustetaan Kronen Zeitung, josta tulee maailman suhteellisesti luetuin lehti eli sitä lukee 43 prosenttia itävaltalaisista.  Neue Kronen Zeitung alkaa ilmestyä 1959 kansallissosialismin lopettamisen jälkeen.

1900:  Kanadassa on 121 päivälehteä ja lähes tuhat viikottaista lehteä.  Lehdet jäävät pikkukaupunkilehdiksi.

1900:  Agustin Edwards MacClure perustaa lehden El Mercurio Chilen Santiagoon.  Lehti ilmestyi aluksi Valparaisossa.

1900:  Ciudad de Méxicossa veljekset Jesús, Ricardo ja Enrique Magón perustavat, kirjoittavat, painavat ja myyvät sanomalehteä Regeneración - Uusiutuminen.  Se korvaa diktatuurin lakkauttaman El Demócratan.

1900:  El Salvadorissa ilmestyy kolme päivälehteä, mutta 1939 jo kahdeksan.

1900:  Nigerian hallituksen viikkolehti Nigeria Gazette alkaa ilmestyä.

1900:  Belgian kuninkaan Leopold État Indépendant du Congo - Kongon vapaavaltio 1885-1908 on perustettu lähinnä kumin hankkimista varten.  Kapinoivaa budja-kansaa taltuttamaan lähetetyt rangaistusretkikunnat surmaavat yli 1300 budjaa.  Siitä kerrotaan monissa belgialaisisssa lehdissä.

1900:  New Yorkissa alkaa ilmestyä ensimmäinen varsinainen suomenkielinen työväenlehti Amerikan Työmies perustajanaan Antero Ferdinand Tanner, mutta se jää yritykseksi.  Lehti joutuu lopettamaan 24 numeron jälkeen.

1900:  Suomen kenraalikuvernöörin NI Bobrikov aloitteesta perustettu lehti Finljandskaja Gazeta alkaa ilmestyä.  Se myötävaikuttaa Suomen yhdistämiseen kiinteämmin Venäjään.  Samalla perustetaan suomenkielinen laitos Suomen Sanomat, joka tilaajien puuttuessa lakkaa 1904.  Gazeta lakkaa Venäjän maaliskuun vallankumouksessa 1917.

1900:  Lahden työväenyhdistys aikoo ryhtyä julkaisemaan Lahden Uutisia.  Näytenumero ilmestyy, mutta lehti ei saa julkaisulupaa, ja hanke raukeaa.

1900:  Finlands Svenska Arbetarförbundet julkaisee Helsingissä näytenumeron Proletären.  Kun provosoiva nimi liudennetaan, Arbetaren saa julkaisuluvan.  Lehti lopetetaan 1907.

1900:  Vaasassa työväenyhdistys julkaisee näytenumeron Aamurusko.  Lehti ei saa julkaisulupaa.

1900:  Viipurin Sanomien ollessa lakkautettuna määräajaksi anotaan lupaa lehdelle Eteenpäin, joka ilmoittautuu työväenpuolueen kannattajaksi.   Lehti ei saa julkaisulupaa.

1900:  Kotkassa ilmestyy muutaman kuukauden Itä-Suomen Työmies.

1900:  Työväen sanomalehdet ja kirjallisuus ovat ankaran sensuurin alaisia.  Työnantajat kieltävät työläisiään tilaamasta omia sanomalehtiään.

1900:  Helsingissä perustetaan Dagligt Allehanda, jonka sensuuri lopettaa 1901.

1900:  Lahden opettajat perustavat Lahden Lehden, joka painetaan 1905 saakka Heinolassa.

1900:  Bobrikov hyväksyy lehden Koitar perustamisen Haminaan.

1900-01:  Pohjola ilmestyy Kristiinankaupungissa.

1900-05:  Arvid Neovius ja Konni Zilliacus tekevät Ruotsissa kiellettyjä sanomalehtiä Fria Ord ja vuoden ajan suomennosta Vapaita Sanoja, joita salakuljetetaan Suomeen sensuurin ja tullin ohi.

1900:  Kirjailija Arvid Mörne alkaa julkaista koneella kirjoitettuna monisteena lehteä Nyländska Posten.  Lehti loppuu 1901, kun viranomaiset löytävät sen julkaisupaikan Kirkkonummella.  Hän jatkaa julkaisemista nimellä Veckans Nyheter, joka aluksi monistetaan.  Sitä aletaan 1903 painaa Tukholmassa, ja lehdellä on nimellinen ruotsalainen vastuuhenkilö.  Kun  Venäjän hallitus kiinnittää Ruotsin hallituksen huomiota suomalaisten maanalaisiin lehtiin Tukholmassa, voidaan laillisin keinoin puuttua vain Veckans Nyheteriin.  Toimittaja saa kolme kuukautta vankeutta, ja lehti lakkaa muutaman tilapäisnumeron jälkeen.

1900:  Eino Leino kirjoittaa nimimerkillä Mikko Vilkastus Päivälehteen poliittisia pakinoita ja nimimerkillä Teemu Helsingin Sanomiin.

1900:  Uuden Suomettaren yhtiökokous päättää luopua väkijuomailmoitusten julkaisemisesta.

1900:  Suomessa sanomalehtien levikki on 240 000 vuosikertaa ja tuhatta asukasta kohti leviää 115 vuosikertaa.  Suomessa ilmestyy 57 suomenkielistä ja 28 ruotsinkielistä sanomalehteä ja 1910 vastaavasti 96 ja 25.

1900:  Suomessa varsinaisen sanomalehden palveluksessa on 199 toimittajaa eli 2,3 toimittajaa lehteä kohti.

1901:  Leninin artikkeli Mistä on alettava? ilmestyy Iskran numerossa 4.  Hänen teesinsä on, että puolueen muodostaminen on aloitettava valtakunnallisen poliittisen sanomalehden perustamisesta.  Hänen määritelmänsä: sanomalehti on ei ainoastaan kollektiivinen propagandisti ja kollektiivinen agitaattori, vaan myös kollektiivinen organisaattori.

1901:  Färsaarilla perustetaan Tingakrossur-lehti.

1901:  Kuubassa Rafael R Govín perustaa lehden El Mundo.

1901:  Tansanian satamakaupungissa Tanga alkaa ilmestyä Anzeigen für Tanga, 1902 nimellä Usambara-Post.

1901:  Ugandassa alkaa ilmestyä Uganda Gazette englanniksi.

1901:  Fidzhi-saarissa Alport Barker perustaa lehden Western Pasific Herald, joka ilmestyy pian päivittäin.  Barker ostaa 1918 lehden Fiji Times ja yhdistää sen lehdeksi Fiji Times and Western Pacific Herald, myöhemmin Fiji Times and Herald.

1901:  Länsi-Samoassa ilmestyy viikottain Samoanische Zeitung/Samoa Times.

1901-04:  Kanadan länsirannikolla Sointulassa Matti Kurikka julkaisee lehteä Aika.

1901:  Salaisessa kirjapainossa Kirkkonummella aletaan painaa Arvid Mörnen toimittamaa lehteä Nyländska Posten.  Venäjän vakoilijat löytävät painon neljän kuukauden kuluttua.  Puolen vuoden kuluttua lehden korvaa Veckoposten, joka 1902 on painettava Tukholmassa.

1901:  Otto Wille Kuusinen keskeyttää opintonsa ja ryhtyy elättämään perhettään toimittajana jyväskyläläisessä paikallislehdessä.

1901-07:  Työmiehen ruotsinkielinen vastine Arbetaren ilmestyy.  Päätoimittaja on faktori Reino Drockila, 1904 puuseppä Anders Käcklund sekä 1905 ylioppilaat KH Wiik ja KG Nyman.  Lehteä avustavat 1903 saakka Arvid Mörne ja Herman Gummerus.  Arbetaren joudutaan 1907 lopettamaan.  Sen jatkaja Social-Demokraten ilmestyy muutaman kuukauden.

1901:  Viipurin työväenyhdistys julkaisee Anton Huotarin toimittaman Karjalan Työmies -lehden näytenumeron, mutta kenraalikuvernööri kieltäytyy antamasta lehdelle julkaisulupaa, ja hanke raukeaa.

1901-05:  Nuorsuomalaiset alkavat julkaista omaa maanalaista lehteä Vapaita Lehtisiä, kun Päivälehti on lakkautettu neljäksi kuukaudeksi.  Toimitus on 1903 saakka Helsingissä, vaikka lehti painetaan Ruotsissa.  Eero Erkko on lehden toimittajana karkotukseensa saakka, ja sen jälkeen Pekka Brofelt vähän aikaa.

1901:  Maisteri Reinhold Reeni Roine perustaa Suomen Kansan ja 1904 sen paikallispainoksen Pohjan Kansa, mutta tämä ei menesty, vaan lakkaa viiden kuukauden jälkeen.  Suomen Kansan kuvitettu viikkopainos ilmestyy 1901-03.  Roine alkaa 1902 julkaista lehteä Folket, tidning för sociala och ekonomiska frågor.  Lehdet vastustavat Työmiehen linjaa ja sosialismia pyrkien tasoittamaan ristiriitoja työnantajien ja työntekijöiden välillä.  Maaseutupainos Folket, ortstidning för Jakobstad och omnäjd alkaa 1904 ilmestyä.  Lehdet lopetetaan 1905.

1901:  Kirjailija Pekka Ervast ja lakitieteen kandidaatti Jean Boldt toimittavat teosofista viikkolehteä Uusi Aika (näytenumero 1900), joka koettaa yhdistää sosialismin ja teosofisen ajattelun.

1901:  Hufvudstadsbladet julistaa, että vanhasuomalaisten Uusi Suometar tulisi asettaa tilaus- ja ilmoitussaartoon.

1901:  Teuvo Pakkalan (1862-1925) näytelmä Kauppaneuvoksen härkä kuvaa lehtimiehen triumfia ja lankeemusta oletettavasti Jyväskylässä.  Näytelmä julkaistiin 1896 ensin Nuoressa Suomessa.

1901:  Ylioppilas Väinö Tanner ottaa osaa Tornio-lehden toimitukseen.  Lehteä julkaisee raatimies YV Heickell.  Tanner kirjoittaa 1902-03 Hampurissa osuustukkukaupan Grosseinkaufgesellschaft deutscher Konsumvereine GEG lehteen Wochenbericht osuuskauppaliikkeestä Pohjoismaissa ja Venäjällä näiden maiden osuuskauppalehtien perusteella.

1902:  Lenin sanoo teoksessaan Mitä on tehtävä: "Ja puhujalavana yleiskansallisia paljastuksia varten voi olla vain yleisvenäläinen sanomalehti.  'Nykypäivien Euroopassa ei poliittisen liikkeen nimen ansaitseva liike ole ajateltavissa ilman poliittista äänenkannattajaa', ja tässä suhteessa myös Venäjä kuuluu epäilemättä nykypäivien Eurooppaan.  Sanomalehdistö on jo kauan sitten muodostunut meillä voimaksi, sillä ei hallitus muuten kuluttaisi kymmeniä tuhansia ruplia sen lahjomiseen ja erilaisten Katkovien ja Meshtsherskien rahalliseen avustamiseen.  Eikä se ole itsevaltaisella Venäjällä mikään uutuus, että illegaalinen sanomalehdistö on murtanut sensuurin asettamat telkeet ja pakottanut legaaliset ja vanhoilliset lehdet puhumaan avoimesti itsestään.  Niin oli 70- ja jopa 50-luvullakin.  Ja kuinka monin verroin laajempia ja syvempiä ovatkaan nykyään ne kansankerrokset, jotka ovat valmiit lukemaan illegaalista lehdistöä ja oppimaan siitä, 'miten tulee elää ja kuolla', käyttääksemme erään 'Iskralle' kirjeen lähettäneen työläisen sanontaa ('Iskra', n:o 7)."

1902:  Lenin kirjoittaa teoksessaan Mitä on tehtävä: "Tarkastelemme kysymystä keskuslehdestä ja paikallisista sanomalehdistä...  Joukkoliikkeen ensimmäisellä kaudella (1896-98) paikalliset työntekijät tekivät yrityksen yleisvenäläisen äänenkannattajan Rabotshaja Gazeta - Työväen Lehti perustamiseksi; seuraavalla kaudella (1898-1900) liike ottaa valtavan askelen eteenpäin, mutta paikalliset äänenkannattajat vievät johtajien huomion kokonaan.  Jos laskemme yhteen kaikki nämä paikalliset äänenkannattajat, niin tulokseksi saadaan suunnilleen yksi lehden numero kuukaudessa (eri paikkakunnilla ilmestyy 30 numeroa erilaisia sanomalehtiä)...  Jos hajallisten paikallisryhmien asemesta yhtenäinen järjestö olisi julkaissut saman numeromäärän lehtiä, niin me olisimme säästäneet huomattavasti voimia..."

1902:  Bulgarian talonpoikien liitto perustaa lehden Semedelsko Sname - Talonpoikaislippu.

1902:  San Marinossa alkaa ilmestyä sosialistipuolueen lehti, jonka nimi myöhemmin on Il Nuovo Titano - Uusi Titaani.

1902:  Costa Ricassa Jorge Volio perustaa lehden Justicia Social - Yhteiskunnallinen oikeus.

1902:  Chilessä perustetaan lehti Las Ultimas Noticias.

1902:  Ugandassa intialainen AM Jeevanjee perustaa East African Standard Groupin ja palkkaa englantilaisen toimittajan WH Tiller tuottamaan Kenian Mombasassa lehtiä African Standard (1906 East African Standard) ja Mombasa Times.  Tätä ennen ilmestyi lentolehtisiä news-sheets.

1902:  Rand Daily Mail RDM perustetaan Johannesburgiin buurisodan jälkeen.  Brittiupseeri ja kirjailija Edgar Wallace on ensimmäinen päätoimittaja.  Kaivosruhtinas Abe Bailey ostaa RDMn ja 1906 Sunday Timesin.  RDM on ollut oikeudessa kuusi kertaa.

1902:  Indonesiassa perustetaan Medan Pertja Timuriin Pewarta Soerabaja.

1902:  Indonesiassa alkaa ilmestyä kiinankielinen lehti Ho Po.

1902:  Nepalin hallitus alkaa julkaista viikkolehteä Gorkha Patra.

1902:  Englantilaiseen The Times -lehteen oheistetaan kirjallisuusliite.

1902-05:  Nuorruotsalaisten äänitorvi Helsingfors-Posten ilmestyy.

1902:  Etelä-Pohjanmaan Sanomalehtiyhtiö (perustettu 1901) julkaisee lehden Waasa. Sanomia Waasasta ja Etelä-Pohjanmaalta näytenumeron.  Wasa painetaan 1903 Antti Hautalan Kokkolasta Vaasaan siirtämässä kirjapainossa, johon 1906 hankitaan Linotype.  Pohjanmaan Kirjateollisuus (perustettu 1909) hankkii 1914 pikapainokoneen Duplex, johon paperi syötetään rullalta.  Nimeksi tulee 1917 Vaasan Kirjapaino.

1902-03:  Avisor, svenskt folkblad för Södra Österbotten ilmestyy Kristiinankaupungissa.

1902-12:  Tornion Uutiset ilmestyy.

1902:  Joel Lehtonen toimii Mikkelin Sanomien päätoimittajana.

1902:  Lehtimies Axel Lille puhuu Nylands Nationin vuosijuhlassa Suomen itsenäisyydestä, mikä ajatus lienee tuolloin ensimmäisen kerran esitetty julkisuudessa.

1902:  Kenraalikuvernööri määrää kiertokirjeellä, että keisarilliset manifestit sekä tiedot hallituksen toimenpiteistä ja korkeimpien virkamiesten  päätöksistä pitää taittaa lehden alkuun.  Määräys uusitaan 1904.

1903-05:  Liberaalis-porvarillinen päivälehti Rus - Venäjänmaa ilmestyy Pietarissa.

1903:  Tanskassa perustetaan viralliseksi kuulutuslehdeksi Statstidende.

1903:  Englannissa Alfred C Harmsworth eli lordi Northcliffe perustaa Daily Mirrorin naisten sanomalehdeksi, jonka naiset toimittavat naisille.  Naisille tarkoitettu lehti on eräänlainen naisten Times, mutta hän muuttaa sen pian puolen pennin kuvitetuksi tabloidiksi sekä naisille että miehille.  Se on ensimmäinen rasterilaatoin kokonaan kuvitettu lehti.  Sen levikki on 1909 miljoona kappaletta.  Daily Mirror on tabloidlehtien esikuva.  Lääkeyritys Messrs Burroughs, Wellcome & Co rekisteröi 1884 sanan tabloid tabletin ja alkaloidin yhdistelmänä.

1903:  Jugoslavian alueella alkaa ilmestyä Politika.

1903:  El Salvadorissa perustetaan lehti La Prensa Gráfica.

1903:  Bahama-saarissa perustetaan The Nassau Daily Tribune.

1903:  Puerto Ricossa perustetaan El Regionalista.

1903:  Sudanissa alkaa ilmestyä arabiankielinen al Sudan.

1903:  Etelä-Afrikassa John Dube alkaa julkaista lehteä Ilanga lase Natal - Natalin aurinko.  Mahatma Gandhi perustaa intialaisen lehden Indian Opinion.

1903:  Espanjan Guineassa alkaa ilmestyä La Guinea Española.

1903:  Intian Lahoressa alkaa ilmestyä vanhin urdunkielinen lehti Zamindar.

1903 alkaen:  Virolainen kirjailija AH Tammsaare (1878-1940) toimii lehtimiehenä muun muassa Teatajan toimittajana.

1903:  USAssa alkaa ilmestyä sosialistinen Amerikan Suomalainen Työmies, joka muuttuu 1917 kommunistiseksi.

1903:  Bobrikoff karkoittaa Eero Erkon (1860-1927) Suomesta, vaikka hän erosi muodollisesti lehden johdosta 1900.  Erkko perustaa Brooklyniin kirjapainon, kirjakaupan ja lehden Amerikan Kaiku.  Erkko palaa 1905 Suomeen tutkittuaan Kuuban sopivuutta siirtolaisuuteen.

1903:  Vaasassa tai Kokkolassa perustetaan Pohjolan Työmies, mutta se ei saa julkaisulupaa.

1903-07:  Ylioppilas, filosofian maisteri 1910, Karl Harald Wiik (1883-1946) on lehden Arbetaren toimittajana ja 1905 vastaavana toimittajana.  Hän on myöhemmin ruotsinkielisten työväenlehtien toimittajana.

1903:  Hämetär saa julkaisuluvan päätoimittajanaan ylioppilas Rudolf Holsti.

1903:  Vanhasuomalainen Etelä-Suomi perustetaan Kotkaan, mutta painetaan Mikkelissä.

1903:  Viipurissa perustetaan nuorsuomalainen Karjala, joka 1919 siirtyy kannattamaan kokoomusta.

1903:  Kristiinankaupungissa perustetaan Kristinestads Tidningin lakkauttamisen 1900 jälkeen Syd-Österbotten, Organ för Södra Österbottens Svenska kommuner.

1903:  Perniössä tirehtööri K Viljanen alkaa monistaa kirjakauppansa takahuoneessa Perniön Kuulutuksia paikallisten tapahtumien tiedottamiseksi.

1903:  Arvid Mörnen (1876-1946) runosarjaan Arbetertankar sisältyy myös runo Typograferna: Me olimme yön mustaa väkeä, emme pystyneet selittämään/ sanoja, jotka masensivat omaa sukuamme./  Me palvelimme mahtavia.  Nyt kieltäydymme tottelemasta/ ja jyristen huusimme oikeuttamme.

1903-10:  Kansakoulunopettaja Yrjö Sirola (alkuaan Sirén) (1876-1936) on eri lehtien toimittajana.  Bobrikov lopettaa hänen työnsä Kotkan Sanomissa, mutta Sirola kirjoittelee Työmieheen ja Kansan Lehteen, johon hän pääsee 1904 toimittajaksi.  Sirola aloittaa 1906 Työmiehen toimittajana.

1903-06:  Matti Turkia (1871-1946) toimii sanomalehtitehtävissä työväenlehdissä Itä-Suomen Työmies, Kansan Lehti 1905 ja Eteenpäin 1905-06.  Hän pakenee Venäjälle ja siirtyy sieltä 1922 Ruotsiin sanomalehtimieheksi.  Turkia palaa 1927 Suomeen, vangitaan ja vapauduttuaan 1928 toimii Suomen Sosialidemokraatin toimittajana.

1903:  Vaasa-lehdessä on 15.10 ilmoitus: "Tunteja musiikin teoriassa, solfégessa ja diktaatissa sekä viulunsoitossa à 1 mk antaa Toivo Kuula, Pitkänlahden katu 10".  Kuula julkaisi saman ilmoituksen monta kertaa ja teki siihen myöhemmin lisäyksen: "Huom!  Pianonviritystä".

1904:  Lenin kirjoittaa Kirjeessä toverille organisaatiotehtävistämme: "... teillä se on ilmaistu siten, että luonnoksen ensimmäinen kohta kuuluu: 'puolueen (eikä yksinomaan komitean tai piirin) johtavana keskuksena on 'Iskra'-lehti, jolla on vakituisia kirjeenvaihtajia työläisten keskuudessa ja joka on kiinteässä yhteydessä järjestön sisäiseen työhön'.  Huomauttaisin vain tämän johdosta, että sanomalehti voi olla ja sen on oltava puolueen aatteellinen johtaja, sen on kehitettävä teoreettisia totuuksia, taktillisia väittämiä, yleisiä organisaatioaatteita, koko puolueen yhteisiä tehtäviä jollakin tietyllä hetkellä."

1904-06:  Liberaalinen päivälehti Nasha Zhizn - Elämämme ilmestyy Pietarissa.

1904-05:  Liberaalinen päivälehti Nashi Dni - Päivämme ilmestyy Pietarissa.

1904-09:  Latvian Sosialidemokraattinen Työväenpuolue julkaisee illegaalisesti Riiassa sanomalehteä Zihna - Cina - Taistelu ja 1909 alkaen ulkomailla.  Zihna tulee 1917 julkiseksi, ja sitä julkaistaan Pietarissa, Riiassa ja muualla, mutta 1919 illegaalisesti Riiassa.  Lehdestä tulee 1940 Latvian Kommunistisen Puolueen ja Latvian SNTn Korkeimman Neuvoston äänenkannattaja.

1904:  Jean Jaurès (1859-1914) perustaa sosialistisen päivälehden L'Humanite - Ihmiskunta Ranskan sosialistipuolueen äänenkannattajaksi.  Nationalistinen sala-ampuja murhaa 1914 hänet Croissent-ravintolan ruokapöytään, koska Jaurès puolustaa rauhaa.  Lehdestä tulee 1920 Ranskan Kommunistisen Puolueen pää-äänenkannattaja.

1904:  Rudolf Mosse ottaa haltuunsa lehden Berliner Volkszeitung.

1904:  Tanskassa perustetaan hallituksen virallinen lehti Statstidende.

1904-11:  Norjan puolella merisaamelainen Anders Larsen toimittaa lehteä Sagai Muittalaegje - Uutisten kertoja.

1904:  Jugoslaviassa perustetaan päivälehti Politika.  Sen levikki 1980 on 278 000.

1904-59:  Tangerissa ilmestyy päivälehti La Dépêche marocaine.

1904:  Saksan Lounais-Afrikassa alkaa ilmestyä Nachrichten des Bezirksvereins Windhuk, sitten Windhuker Nachrichten ja 1911 Der Südwestbote.

1904:  Tunisiassa alkaa ilmestyä juutalais-arabialainen Al Sabah - Aamu.

1904:  Réunionissa perustetaan Le Progrès.

1904:  Boliviassa perustetaan La Paziin El Diario.

1904:  Ecuadorissa Quitossa perustetaan El Comercio.

1904:  Ti Ch'u-Ch'ing perustaa Shanghaihin lehden Shih pao - Aika, joka vastustaa imperialismia ja sisäpoliittista taantumusta.

1904-06:  Singaporessa Ch'en Ch'u-nan julkaisee Sun Yat-senin kustantamana lehteä T'u-nan jih-pao - Suurten Pyrkimysten Päivälehti.  Se on vallankumouksellisen puolueen ensimmäinen lehti Kaakkois-Aasiassa.

1904:  Hongkongissa perustetaan päivälehti Kung Shan Jih Pao.  Sen iltapainoksena aloittaa 1930 Kung Shan Man Pao.

1904:  Kiinalaiset alkavat julkaista lehtiä Ik Po Surakartassa kiinalaisin kirjaimin, 1910 Sin Po Jakartassa ja 1914 Tjhoen Tjhiou Surabayassa batavianmalaijiksi.

1904:  New York Timesin rakennuttama maailman korkein pilvenpiirtäjä valmistuu New Yorkissa.

1904 alkaen:  Irlantilainen kirjailija James Joyce (1882-1941) toimii lehtimiehenä Triestessa, Pariisissa ja Zürichissa.

1904:  Suomalainen internationalisti Otto Wille Kuusinen (1881-1964) alkaa lehtityönsä.  Hän jatkaa lehtityötään Kominternin julkaisuissa, sitten Neuvostoliiton lehdistössä, josta mainittakoon Novoje Vremja.

1904:  Työväenjohtaja Yrjö Sirola aloittaa lehtityönsä Yrjö Mäkelinin Tampereella ilmestyvässä Kansan Lehdessä.

1904:  Päivälehden lakkautuksen jälkeen perustetaan Helsingin Uusi Kirjapaino, jonka johtokuntaan valitaan muun muassa taloudenhoitaja Emil Vainio, Santeri Ingman ja Otavan johtajan Alvar Renqvist.  Yhtiö ostaa Päivälehden kirjapainon, johon kuuluu albumin Nuori Suomi julkaisuoikeus.  Päivälehteläiset perustavat Sanoma Osakeyhtiön kustantamaan lehteä.  Näytenumeroiden jälkeen alkaa ilmestyä Helsingin Sanomat nuorsuomalaisten edustajana.  Kirjapainon faktori KJ Mandelin kelpaa Obolenskille.  Eino Leino pakinoi nimimerkillä Teemu.  Lakimies KJ Ståhlberg avustaa lehteä.  Nuorsuomalaisista kiteytyy 1906 vapaamielinen puolue, jonka äänenkannattaja Helsingin Sanomat on.  Tasavaltaa kannattavat nuor- ja vanhasuomalaiset perustavat 1918 kansallisen edistyspuolueen, jonka tukija Helsingin Sanomat on.

1904:  Bobrikovin kuoleman jälkeen perustetaan Viipurin Työväen Sanomalehti- ja Kirjapaino-osuuskunta.  Anton Huotari anoo julkaisulupaa lehdelle Työ.  Lupa tulee, ja lehti alkaa 1905 ilmestyä.  Osuuskunta päästetään 1918 hätiköityyn konkurssiin, ja lehti lakkaa.  Sosiaalidemokraattisen puolueen johdon avulla konkurssista selvitään ja osuuskunta jatkaa 1919 lehden julkaisemista nimellä Kansan Työ.

1904:  Konni Zilliacus toimittaa Tukholmassa lehtisiä Krigsnyheter ja sen suomennosta Sotauutisia.

1904:  Folketin suomenkielinen vastine Pohjan Kansa ei menesty.

1904:  Karjala aloittaa Viipurissa.

1904:  Keski-Savo alkaa ilmestyä Savonlinnassa.  Lehden nimeksi 1919 tulee Savonmaa.  Kokoomuslainen lehti jätetään 1969 konkurssiin.

1904-06:  Kaskisten Lehti ilmestyy.  Suomen kaikissa kaupungeissa Naantalia lukuunottamatta ilmestyy sanomalehti.

1904:  Opettaja Santeri Nuorteva (1906 saakka Alexander Nyberg) (1881-1929) ja rehtori J Sajaniemi perustavat Forssan Sanomat, jonka näytenumero ilmestyy, ja lehteä aletaan 1905 julkaista kahdesti viikossa.  Lehti ilmoittaa vuoden 1905 lopussa asettuvansa sosialidemokraattisen linjan taakse.  Sen tilalle perustetaan uusi lehti, jonka näytenumero Yhdenvertaisuus ilmestyy 1906, ja lehti ilmestyy 1907.  Nuorteva tunnustautuu avoimesti sosialistiksi.

1904:  Turun Sanomien kaksi näytenumeroa ilmestyy.  Lehti painetaan Polytypoksessa.

1904:  Helsingin Sanomat ryhtyy julkaisemaan valokuvia piirrosten rinnalla.  Lehti julkaisee karttapiirroksia Venäjän ja Japanin sodasta.

1904:  Arvid Järnefeltin (1866-1932) Helena-romaanissa helsinkiläinen sosialisti Reinhold Korpimaa herättelee kartanonomistaja-tehtailijan työläisiä työväenlehdellä heiluttaen sitä kuin sotalippua: "Se lippu on vain paperia, mutta se on oikea ja voimakas sotalippu.  Se kokoaa ympärillensä ja järjestää hajanaiset laumat, se virittää oikealla hetkellä sotalaulun ja sytyttää yhtaikaa mielet rynnäkköön".

1904:  Yhdysvaltalainen kirjailija Jack London (1876-1916) toimii romaaninsa The Sea-Wolf - Merisusi jälkeen sotakirjeenvaihtajana venäläis-japanilaisessa sodassa Koreassa ja Meksikossa 1914 sekä yhdysvaltalaisten aikakauslehtien novelliavustajana ja sosiaalilehdistön kriitikkona.  Hänen Lontoon Eastendistä 1903 buurikenraalien haastattelujen lomassa kirjoittamansa teos The People of the Abyss - Kadotuksen kansa tuo Londonille Amerikan Marxin nimen.

1905:  Bolshevikit perustavat illegaaliset lehdet Vperjod - Eteenpäin ja Proletarij - Proletaari.  Ne ilmestyvät Genèvessä.

1905:  Bolshevikkien sanomalehti Novaja Zhizn - Uusi elämä ilmestyy Pietarissa päivittäin 27.10-3.12 (9.11-16.12) Pietarissa.  Lehteä avustavat Gorki, Lunatsharski ja muut.

1905:  Menshevikkien sanomalehti Natshalo - Alku ilmestyy Pietarissa 16 numerona.

1905:  VSDTPn sanomalehti Severnyi Golos - Pohjoinen Ääni ilmestyy Pietarissa sen jälkeen, kun hallitus lakkautti lehdet Novaja Zhizn - Uusi elämä ja Natshalo - Alku.  Hallitus lakkauttaa lehden sen kolmannen numeron jälkeen.

1905:  Lenin kirjoittaa lehdessä Novaja Zhizn - Uusi Elämä jutussa Puoluejärjestö ja puoluekirjallisuus: "Kirjallisuuden tulee muuttua puoluekantaiseksi.  Porvarillisten tapojen vastapainoksi, porvarillisen liike- ja kaupallisen lehdistön vastapainoksi, porvarillisen kirjallisen karrierismin ja individualismin, 'herraskaisen anarkismin' ja voitontavoittelun vastapainoksi sosialistisen proletariaatin on asetettava kirjallisuuden puoluekantaisuusperiaate, kehitettävä tätä periaatetta ja toteutettava sitä mahdollisimman täydellisessä ja eheässä muodossa".  Hän kirjoittaa myöhemmin samassa lehdessä Pietarin sotilaiden vaatimuksista: "Oikeus käydä sotilaspuvussa kaikissa kokouksissa, 'kaikkien kansalaisten vertaisena', oikeus lukea ja säilyttää kasarmissa kaikkia sanomalehtiä, omantunnon vapaus, ..."

1905:  Pietarilaisen työläisedustajien neuvoston lehti Izvestija Soveta Rabotshih Deputatov - Työläisneuvoston Uutiset tiedottaa neuvoston toiminnasta.

1905-1906:  Kadettipuolueen oikeistosiiven viikkolehti Poljarnaja Zvezda - Pohjantähti ilmestyy Pietarissa 14 numerona.

1905:  Liberaalien julkinen päivälehti Rassvet - Koitto ilmestyy Pietarissa.

1905:  Latviassa alkaa ilmestyä Zihna - Taistelu.  Sitä julkaistaan Brysselissä, Lontoossa ja Bostonissa.  Pääministeri K Ulmanis perustaa 1934 Latviaan diktatuurin, ja lehden elintila kapenee.  Lehden nimi kirjoitetaan 1940 Cina.  Saksalaismiehitys 1941-44 vie lehden maan alle.

1905:  Tanskassa Politiken perustaa keltaisen lehden Ekstra Bladet Venäjän ja Japanin sodan johdosta.

1905-48:  Grönlannissa ilmestyy Nalunaerutit.

1905:  Pietarin, Moskovan ja useiden muiden kaupunkien neuvostot julkaisevat omia äänenkannattajiaan Izvestija - Tiedonantaja.  Pietarissa alkaa ilmestyä bolshevikkien ensimmäinen julkinen päivälehti Novaja Zhizn - Uusi Elämä.  Genevessä ilmestyy Leninin toimittaman Proletaarin ensimmäinen numero.

1905-12:  Plehanov julkaisee Genèvessä epäsäännöllistä sanomalehteä Dnevnik "Sotsial-Demokrata" - "Sosialidemokraatin" päiväkirja pitkin väliajoin.  Lehteä ilmestyy 16 numeroa.

1905:  Menshevikkien sanomalehteä Sotsial-Demokrat julkaistaan gruusiankielellä Tiflisissä kuutena numerona.

1905:  Vallankumouksen aikana ilmestyy 1630 lehteä Venäjällä, mutta määrä laskee 1906 jälleen 563 lehteen.  Sosialidemokraattinen lehdistö ilmestyy 1912 asti illegaalisti.

1905:  USAn Fitchburgissa perustetaan sosialidemokraattinen sanomalehti Raivaaja.

1905:  Dublinilainen arkkitehti ja insinööri William M Murphy osti 1904 puoluelehden Irish Daily Independent (perustettu 1891).  Hän muuttaa lehteä radikaalisti ja alkaa julkaista sitä nimellä Irish Independent.  Lehti muistuttaa nuoria englantilaisia laajalevikkisiä lehtiä ja maksaa yhden pennyn.  Murphy ostaa 1891 perustetun lehden Evening Herald ja perustaa Irlannin ensimmäisen sunnuntailehden Sunday Independent.

1905:  Belgradissa julkaistaan 20 päivälehteä ja 1910 jo 775 sanoma- ja aikakauslehteä.

1905:  Uruguayssa alkaa ilmestyä El Diario Español.

1905:  Uruguayssa hallitus alkaa julkaista lehteä Diario Oficial.

1905:  Tangerissa alkaa ilmestyä kolmasti viikossa Al Sa'ada - Onni.  Se ottaa 1950-luvulla nimekseen L'Ère Nouvelle.

1905:  Mosambikissa alkaa ilmestyä englanninkielinen viikkolehti Lourenco Marques Guardian.  Se alkaa 1910 ilmestyä kahdesti viikossa ja 1944 päivittäin.  Lehti muutetaan 1956 portugalinkieliseksi lehdeksi Diario.

1905:  Länsi-Samoassa saksalaiset lähetystyöntekijät perustavat lehden O-Le-Savali - Sanansaattaja.

1905:  Amerikan Samoan Pago Pagossa alkaa ilmestyä kuukausilehti O le Fa'atonu samoaksi ja 1912 myös englanniksi.

1905:  USAssa alkaa ilmestyä sosialidemokraattinen Raivaaja.  Sen perustaja on Taavi Tainio, joka työskenteli lehdessä Pohjan Tähti Fitchburgissa.  Muita työväenlehtiä ovat Industrialisti sekä kanadansuomalaisten sosialistinen Työkansa ja sen seuraaja kommunistinen Vapaus.

1905:  Luokkatietoinen Työ, jonka päätoimittaja on Vihtori Viitanen, ilmestyy Wiipurin Kirjapainosta, mutta lopetetaan pian.  Julkaiseminen jatkuu 1906.  Lehti saa 1907 oman painon.  Venäjän vallankumouksellisten julkaisua painetaan Työn kirjapainossa.

1905:  Työmiehen levikki on marraskuun manifestin jälkeen 17 000.

1905:  Yrjö Sirola on Kansan Lehden toimittajana.

1905:  Suomen Aktiivinen Vastustuspuolue perustaa Tukholmassa salaisen äänitorvensa Frihet - Vapaus, joka ilmestyy ruotsiksi ja suomeksi muutamana numerona.

1905:  Viborgs-Posten ei menesty.

1905:  Kyminlaakson Työväen Sanomalehti- ja Kirjapaino-osuuskunta alkaa julkaista Eteenpäin-lehteä ("marraskuun sosialisti") ja ostaa 1906 Reino Drockilan Kotka-painon.  Kaksivuorokone Winsbraut hankitaan 1907.  Valkoisten joukkojen vallattua Kotkan 1918 paino suljetaan ja avataan uudelleen omaisuuden takavarikoinnin peruutuksen jälkeen.  Lehden nimi 1919 on Työn Oikeus, ja se on kuukauden ajan kommunistisella linjalla kunnes päätoimittaja erotetaan.

1905:  Nuorsuomalainen Turun Sanomat alkaa ilmestyä kustantajanaan Ota.  Näytenumero ilmestyi 1904.  Toimitus saa heti puhelimen, kirjoituskoneen 1911, parlografin 1912, kuvalaattalaitoksen 1923, telexin 1952, telefoton 1956 ja tietokonepohjaisen tekstinkäsittelyn 1978.  Lehti saa Linotypen 1907, valoladonnan 1967 ja 1977.  Pikapainokone Marinoni on kaasukäyttöinen ja 1909 sähkömoottorilla toimiva.  Uuden Suomettaren Koenig & Bauer-rotaatio hankitaan 1920, 16-sivuinen Vomag 1920, 48-sivuinen Hoe Crabtree 1948, 64-sivuinen Goss Headliner 1960 ja 80-sivuinen Goss Metroliner 1978.

1905:  Jaakkiman Sanomat perustetaan.  Lehti on nuorsuomalainen, mutta tukee 1908 maalaisliittolaista ohjelmaa kunnes vuoden lopussa luopuu poliittisesta väristä.

1905:  Lahden Kirjapaino- ja Sanomalehti-Osakeyhtiö sekä Vanhasuomalainen Lahti perustetaan.  Sen toimitusjohtajana 1918-51 on pankinjohtaja J Partanen, joka on 1940-luvulla myös vastaavana toimittajana.  Lehti kuolee 1963 kakkoslehdeksi vajonneena.

1905-10:  Östra Finland ilmestyy.

1905:  Vanhasuomalainen Länsi-Suomi perustetaan Raumaan.

1905:  Tornion Lehti ja Tornion Uutiset perustetaan.

1905:  Pohjois-Suomi alkaa ilmestyä.

1905:  Vanhasuomalainen Kaikuja Kajaanista alkaa ilmestyä.  Nimeksi 1916 tulee Kajaanin Kaiku.

1905-10:  Helsingissä ilmestyy Måndagen, Illustrerad veckotidning för hufvudstad och landsort.  Perustajaryhmä on nuorta ruotsinmielistä älymystöä, joka on myös Helsingfors-Postenin ja aikakauslehden Euterpe takana.

1905:  Suomalaisten aktivistien sanomalehdet Vapaus ja Frihet painetaan osaksi Tukholmassa ja osaksi kotimaassa.

1905-07:  Kirjailija Matti Kurikka julkaisee Helsingissä lehteä Elämä.  Kurikan kumppaneina lehdessä on teosofeja ja muita idealisteja.

1905:  Hufvudstadsbladet julkaisee piirroksena Pietarin verisunnuntain uhrien hautajaiskuvan.

1905:  Tamperelaisesta Aamulehdestä tulee työväenpuolueen eli sosialistisen puolueen leppymätön vastustaja.  Lehti moittii 1906 sosialistien puoluekuria, joka vaatii lakon tullessa "päiväkausia samoilemaan punaisen lipun perässä ja kuuntelemaan sosialistista riesaa".  Lehti taistelee Työmiestä vastaan.

1905:  Tieto prokuraattorin Eliel Soisalon-Soininen aamupäivällä Helsingissä tapahtuneesta murhasta julkaistaan samana iltapäivänä jyväskyläläisessä Suomalaisessa puhelimen ansiosta.  Kajaanin Lehti tiedottaa asian lisälehdellä, sillä lehti ilmestyy seuraavan kerran pari päivää myöhemmin.

1905:  Kajaanin Lehti uutisoi Helsingistä: Työväen mielenosoitus muuttui hulinoinniksi, ja yöllä särjettiin helsinkiläisherrojen mielihotellin Kämp ikkunoita huutojen Alas Kämppi säestyksellä.

1905:  Suomen toimittajista 73 prosenttia on suomenkielisiä.  Sanomalehdessä on keskimäärin 2,8 toimittajaa.

1906:  Lenin kirjoittaa lehdessä Proletari artikkelissa Sissisota: "Sanomalehti turmeltuu muuttuen yleiseksi parittajaksi, joukkojenturmeluvälineeksi, väkijoukon alhaisten vaistojen karkean imartelun välineeksi jne."

1906:  Bolshevikkien päivälehti Volna - Laine ilmestyy Pietarissa, samoin päivälehti Eho - Kaiku.

1906:  Partiinyje Izvestija - Puolueen Tiedonantaja ilmestyy Pietarissa kahtena numerona.

1906-08:  Stolitshnaja Potshta - Pääkaupungin Posti ilmestyy Pietarissa.  Tsaarihallitus lakkauttaa lehden.

1906-18:  Porvarillis-demokraattinen päivälehti Kijevskaja Mysl - Kiovalainen Ajatus ilmestyy Kiovassa.

1906-17:  Kadettipuolueen päivälehti Retsh - Puhe ilmestyy Pietarissa.

1906:  Puolan ja Liettuan sosialidemokratian Varsovan Komitean illegaalinen lehti Gazeta Robotnicza - Työväen Lehti ilmestyy 14 numerona.  Puolan sosialidemokratian kahtiajaon seurauksena ilmestyy 1911-13 ja 1911-16 kaksi Gazeta Robotniczaa.

1906:  Saksalainen Vorwärtz-lehti herättää huomiota kertomalla saksalaisen siirtomaa-armeijan julmuuksista Saksan Lounais-Afrikassa.

1906:  Togossa Loméssa ilmestyy virkalehti Amtsblatt für das Schutzgebiet Togo.

1906:  Zambiassa farmaseutti Leopold Moore perustaa Marambassa lehden The Livingstone Mail valkoisille siirtomaa-asukkaille.

1906-10:  Mosambikin suurissa kaupungeissa alkaa ilmestyä lehti.

1906:  Yhdysvaltalainen kirjailija Sinclair Lewis (1885-1951) lopettaa opiskelunsa Yalen yliopistossa, osallistuu Upton Sinclairin Helicon Home Colony -kokeiluun ja toimii AP-uutistoimiston toimittajana ja eri aikakauslehtien avustajana.  Lewisin romaani Babbitt ilmestyy 1922.  Sen nimihekilö kiinteistövälittäjä George F Babbitt ammentaa mielipiteensä ja monitavuiset sanansa paikallislehdistä ja pitää niiden ilmoitusrunoutta ja mainospiirroksia aitoina amerikkalaisina taidemuotoina.

1906:  New Yorkin Uutiset alkaa ilmestyä.  Sen edeltäjän Amerikan Kaiku perusti USAssa pakolainen Eero Erkko.  Ensimmäinen päätoimittaja on Matti Kurikka.  New Yorkin Uutiset leviää 1986 Kanadan, Australian ja Suomen lisäksi USAn 48 osavaltiossa.

1906:  Kansan Lehti muutetaan kuusipäiväiseksi ja saa 1908 oman painon.

1906:  Otto Wille Kuusinen on Työmiehen toimittajana.

1906:  Turussa Länsisuomen Työmies saa nimekseen Sosialisti.  Lehteen hankitaan 1906 puhelin.  Muodostetaan Sosialistin Kirjapaino-osuuskunta, ja Ammattilaisten Kirjapaino lopetetaan 1907.  Lehti saa 1907 liikehuoneiston.  Painossa on Miehle-painokone, Phönix-tiikeli ja Doria-oikaisuvedoskone sekä Vogtländische Maschinen-Fabrik -rotaatio.  Eduskuntakirjeenvaihtajan erämaakirjoitukset pitkästyttävät ja väsyttävät 1908 lukijaa.  Hankitaan 1911 kaksi Linotypeä.  Toimitus ja konttori saavat 1912 sähkövalon.  Toimitukseen tilataan 1912 ulkomaisia sanomalehtiä.  Parlografi ja kirjoituskone hankitaan ennen luokkasotaa.

1906:  Porissa Osuuskunta Kehitys alkaa julkaista Sosialidemokraattia kansankeittiönpitäjän Eetu Salin toimittamana.  Salin joutuu porvareiden mielestä jyrkkien mielipiteidensä vuoksi vankilaan.  Lehti on revisionistinen.  Lehti painetaan 1907 omassa painossa.  Sosialidemokraatti ilmestyy luokkasodan jälkeen 1919 Väinö Tannerin vuoksi nimellä Uusi Aika.

1906-18:  Vaasassa ilmestyy työväenlehti Vapaa Sana Kirjapaino- ja Sanomalehtiosuuskunta Vapaan Sanan kustantamana.  Osuuskunnan säännöt laaditaan amerikansuomalaisen lehden Raivaaja mallin mukaan.  Kirjoitukset käsittelevät työn ja pääoman välistä ristiriitaa.  Oma paino hankitaan 1908 Oulusta KF Kivekkäältä.  Painossa painetaan myös Österbottens Folkblad ja muita lehtiä.  Muodostetaan 1913 Osakeyhtiö Kirjapaino Aktiebolag.  Paino takavarikoidaan 1918 valkoisten käyttöön ja siellä ryhdytään painamaan lehteä Valkoinen Suomi.  Työväenlehti alkaa 1918 lopulla ilmestyä Työläinen-nimisenä ja 1920 ottaa alkuperäisen nimensä Vapaa Sana.  Lehti siirtyy Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen SSTP äänenkannattajaksi, ja saa 1923 lakkautustuomion.

1906:  Oulussa perustetaan työväenlehti Kansan Tahto, joka joutuu ilmoitussyrjinnän kohteeksi ja jonka sensuuri lopettaa 1914.  Päätoimittajan Otto Piisinen mukaan lehti on tarkoitettu teollisuustyöväestölle, nokinaamoille, känsäkourille, uudenaikaisessa maaorjuudessa huokaileville (torppareille), tilattomille, jotka elämännesteensä toisten hyödyksi vuodattavat sekä kaikille työläisnaisille, raatajasisarille.  Köyhien ja sorrettujen äänenkannattaja pyrkii irti painavasta porvarista (Oulun Kirjapaino), ja Pohjanmaan Työväen Kirjapaino-osuuskunta ostaa 1907 Tukholmasta painokoneen.  Maailmansota pysäyttää 1914 rotaation Haaparantaan.  Yrjö Mäkelinin (päätoimittaja 1907-14) kirjoitus 1914 Saksalaisten harjoittamat julmuudet aiheuttaa lehden lakkauttamisen.  Lehti ilmestyy 1915 nimellä Oulun Sanomat ja 1917 vanhalla nimellä.  Yhtiön painokoneet murskataan 1918 kappaleiksi, kastit ja regaalit paiskellaan nurin narin, ja vasta keväällä 1919 paino voidaan käynnistää uudelleen.  Seuraaja on Pohjan Kansa.

1906:  Jyväskylässä perustetaan työväenlehti Sorretun Voima, Keski-Suomen köyhälistön äänenkannattaja, joka luokkasodan jälkeen ilmestyy 1919 nimellä Työn Voima.  Lehdelle hankitaan 1907 pikapaino.  Kirjoituksissa alkavat toistua käsitteet luokkataistelu ja sosialismi.  Työn Voima lopetetaan yhdistämällä se tamperelaiseen Kansan Lehteen.

1906-18:  Kuopiossa ilmestyy työväenlehti Savon Työmies, jonka sotasensuuri lakkauttaa 1914, ja jonka nimenä jonkin aikaa on 1915-17 Sanantuoja ja Savon Kansa.  Nimi Savon Työmies otetaan 1917 käyttöön.  Paino suljetaan 1918 ja takavarikoidaan, mutta vuoden lopulla sen toimintaa voidaan jatkaa.

1906:  Itä-Hämeen Raivaaja (näytenumero 1905) alkaa ilmestyä aluksi Heinolassa ja sitten Lahdessa.  Lehden nimeksi 1908 tulee Raivaaja.  Vararikko 1914 lopettaa lehden.

1906:  Hämeenlinnassa alkaa ilmestyä työväenlehti Hämeen Voima, joka ostaa 1917 Hämeenlinnan Uudelta Kirjapainolta Linotypen, pikapaino-, tiikeli- ja käsipainokoneen.  Hämeenlinnaan tunkeutuu 1918 saksalaisia joukko-osastoja, paino takavarikoidaan ja sitä seuraa konkurssi.  Paino myydään Arvi A Karistolle.  Tilalle perustettu yhtiö alkaa 1919 julkaista Hämeen Kansaa.  Hämeenlinnassa oikeistoradikaalien keskuksena syntyy attentaattiuhka kirjapainoa vastaan.

1906:  Yrjö Mäkelin toimittaa lehteä Oikeus, joka vastustaa Työmiehen linjaa.

1906-07:  Passiivisen vastarinnan järjestö Kagaali (hepreassa qahal on seurakunta, kokous ja venäjässä kagal tarkoittaa juutalaisten yhdistyksiä) julkaisee Helsingissä lehteä Fri.

1906:  Poriin perustetaan Satakunnan Sanomat.  Se ja Satakunta yhdistetään 1918 Satakunnan Kansaksi, kun 1917 yhdistettiin Satakunnan kirjapaino ja Lounas-Osuuskunta Satakunnan Kirjateollisuudeksi.

1906:  Kirjailija ja kansanvalistusmies Santeri Alkio (entinen Aleksander Filander) (1862-1930) perustaa maalaispuolueen lehden Ilkka Vaasaan.  Se ilmestyy 1907 omasta painosta.  Alkion ensimmäinen sanomalehtijuttu Laihian kirje ilmestyi 1878 Waasan Sanomissa.  Hän avusti Waasan Lehteä ja Kansan Lehteä sekä oli Päivälehden mies.  Ilkka tulee 1908 Maalaisliiton pää-äänenkannattajaksi.  Painoon ostetaan 1918 Savon Työmiehen konkurssista rotaatio Duplex käyttämättömänä.  Ilkka ilmestyy 1962 alkaen Seinäjoella.

1906:  Helsingissä perustetaan maalaispuolueen Talonpojan Lehti, joka 1907 lopetetaan.  Perustaja on talonpoikaissäädyn valtiopäivämies Pekka Anttonen.  Siitä tulee nimellisesti maalaisliiton päälehti.

1906:  Maalaisliittolaiset ostavat BB Bergdahlin kirjapainon, lopettavat Louhen ja perustavat lehtensä Liitto Oulussa.  Avustajana on vuosikymmeniä Kyösti Kallio.  Liitto alkaa 1907 ilmestyä.

1906:  Helsingissä alkaa ilmestyä nuorsuomalainen Uusmaalainen (perustettu 1905).  Se liitetään 1914 nuorsuomalaiseen lehteen Lahden Sanomat.  Näin syntyy Lahdessa Etelä-Suomen Sanomat.

1906:  Jaakkiman Sanomat painetaan Käkisalmessa ja Sortavalassa.  Lehti on 1908 maalaisliittolainen.

1906:  Nuorsuomalainen Käkisalmen Sanomat alkaa ilmestyä.

1906:  Nya Pressen alkaa jälleen ilmestyä.  Siitä tulee Axel Lillen ansiosta ruotsalaisen kansanpuolueen (perustettu 1906) äänitorvi.

1906:  Etelä-Pohjanmaa alkaa ilmestyä.

1906:  Perustuslaillinen Keski-Pohjalainen alkaa ilmestyä.  Se on 1907-08 maalaisliittolainen.

1906:  Kirkollinen lehti Kotimaa alkaa ilmestyä.  Se on kristillis-yhteiskunnallinen hartauspainotteinen lehti.  Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskusliitto tulee 1945 merkittäväksi osakkeenomistajaksi ja 1940-luvun lopulla Suomen Lähetysseura ja Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys.  1960-luvulla Kotimaa puolustaa kirkkoa ja kristillisiä arvoja.

1906-13:  Suomen Kristillinen Työväen Liitto perustetaan 1906.  Turussa ryhmä evankelisia pappeja julkaisee kristillis-yhteiskunnallista lehteä Tähti tavoitteena torjua kirkon- ja uskonnonvastaisen sosialidemokraattisen puolueen eteneminen.

1906:  Vanhasuomalainen Lappeenranta perustetaan.  Sen painaminen alkaa 1907 faktorin Antti Nieminen Vaasasta ostamassa kirjapainossa, jossa on toisena painokoneena jalalla poljettava tiikelikone ja paperinleikkauskone.  Latomakone ostetaan 1910.  Myös venäläisiä kirjakkeita ostetaan 1911, sillä kirjapainossa painetaan kaksikielisiä elokuvaohjelmia.  Werner Söderströmiltä Porvoosta ostetaan 1927 sanomalehtikone Dux-alistuslaitteineen, mutta se ei lähde toimintaan, vaan palautetaan takaisin.

1906-12:  Suomalaisen puolueen kannattaja Raja-Karjala ilmestyy Sortavalassa.

1906:  Åbo Tidning yhdistetään Åbo Underrättelseriin.

1906:  Savotar alkaa ilmestyä Kuopiossa.  Lehden perustaa ja sitä tukee kauppaneuvos Herman Saastamoinen (-1911) sekä hänen kuolemansa jälkeen poikansa AH Saastamoinen.  Lehti on 1918 monarkistinen ja nimeksi otetaan Savon Jääkäri, joka lopetetaan 1921.

1906:  Mikkelin Sanomain nimi muutetaan Suur-Savoksi ja nimeksi tulee 1917 Länsi-Savo.

1906:  Raahen Sanomat aloittaa.

1906:  Heinolan Sanomat ja 1913 Uusi Heinolan Sanomat.

1906:  Uusi Inkeri ilmestyy Viipurissa, mutta on tarkoitettu Pietarin suomalaisille ja Inkerin asukkaille.

1906-07:  Nuorsuomalaisen puolueen keskustoimikunta julkaisee omaa äänenkannattajaa Kansanvalta.

1906-18:  Erikoissanomalehti Juna ilmestyy Helsingissä.  Se on rautatieläisten ammatillinen ja yhteiskunnallinen äänenkannattaja, joka ilmoittaa ohjelmassaan olevansa sosialidemokraattinen rautatieläisten yhteisten rientojen, tietopuolisuuden ja ihmisyyden edistäjä.

1906-07:  Kullervo Akilles Manner (1880-193?) toimii porvoolaisen Työläinen-lehden päätoimittajana.

1906-17:  Suomessa vuosittain ilmestyneiden lehtien yhteismäärästä yli 70 prosenttia on selvästi puoluelehtiä.

1907:  Bolshevikkien sanomalehti Nashe Eho - Kaikumme ilmestyy Pietarissa toimittajanaan Lenin.

1907:  Menshevikkien päivälehti Narodnaja Duma - Kansan Mieli ilmestyy Pietarissa.

1907:  Menshevikkien sanomalehti Narodnaja Gazeta - Kansan Lehti ilmestyy Pietarissa kahtena numerona.

1907:  Algeriassa Constantineen perustetaan vasemmistolainen La Dépêche de Constantine.

1907:  Ranskan sosialistipuolue perustaa Senegaliin ensimmäisen poliittisen lehden L'Afrique Occidentale Francaise.

1907:  Ugandassa lähetystyöntekijät julkaisevat lugandankielellä lehteä Ebifa Nu Uganda - Ugandan Uutisia.  Valkoiset isät julkaisevat 1911 lugandaksi viikkolehteä Munno - Ystävä.

1907:  Iranissa perustetaan 93 sanoma- ja aikakauslehteä.

1907:  Alkaa ilmestyä ensimmäinen indonesialainen lehti Medan Prijaji, jota indonesialaiset toimittavat ja rahoittavat.  Seuraa useita indonesialaisia lehtiä.

1907:  Sun Yat-sen perustaa Singaporeen lehden Chung-hsing jih-pao - Kiinan Uudelleenelvyttämisen Päivälehti.

1907-24:  Virolainen kirjailija Hugo Rautsepp (1883-1952) työskentelee sanomalehtimiehenä.

1907:  Kanadassa alkaa ilmestyä Työkansa.

1907:  USAssa perustetaan Toveri.

1907:  Lappeenrannassa alkaa ilmestyä työväenlehti Kansan Ääni.  Se painetaan aluksi Antti Niemisen kirjapainossa, mutta 1908 työväen kirjapainossa Viipurissa.  Oma paino saadaan 1908, mutta alku on hankalaa, sillä "tämä numero on valmiin ladelman särkymisen tähden myöhästynyt".  Uudet kirjakkeet ovat liukkaita.  Painokone lopettaa murahtaen käyntinsä, sillä moottori on väärinpäin ja se täytyy muuttaa hakkaamalla seinään aukko.  Vihdoin tulee ulos Kansan Ääni.  Luokkasota 1918 lopettaa toiminnan, paino takavarikoidaan ja otetaan valkoisen sotaväen majoituspaikaksi.  1918 lopulla tulipalo tuhoaa talon kirjapainoineen.  Kansan Ääni yhdistetään viipurilaiseen työväenlehteen Työ ja ottaa nimekseen Kansan Työ.

1907:  Mikkelissä alkaa ilmestyä työväenlehti Vapaus (näytenumerot 1906).  Se hankkii oman painon.  Vastaavana toimittajana 1907-08 on kansanedustaja Albin Valjakka, joka kuolee 1918 punavankileirillä.  Luokkasodan jälkeen Vapaus ilmestyy 1919.  Vapaus lakkaa 1963, kun se yhdistetään lappeenrantalaiseen Kansan Työhön lehdeksi Saimaan Sanomat.

1907-14, 1917-18 ja 1920:  Sosialidemokraattinen Savon Työmies ilmestyy.

1907:  Työväenlehti Rajavahti, Köyhälistön äänenkannattaja Raja-Karjalassa alkaa ilmestyä Sortavalassa.  Lehti painetaan aluksi käsin pyörittämällä, sillä Sortavalan sähkölaitos ilmoittaa, ettei se voi toimittaa sähköä.  Sähkölaitoksen omistaja lehtori Taavi Lehtinen on kilpailevan lehden toimittaja.  Polttomoottorin hankinta venyy, koska palovakuutusyhtiö uhkaa irtisanoa palovakuutuksen.  Seyn lakkauttaa 1914 lehden.  Seuraaja 1914 on Päivän Tiedot ja 1918 Kansa.  Kirjapainon vuoden lopetuksen jälkeen ilmestyy Kansan Voima.  Se muuttaa 1964 nimekseen Pohjois-Karjala.

1907:  Työläinen alkaa ilmestyä Porvoossa (näytenumero 1906) ja 1907 omasta painosta.  Kullervo Manner eroaa lehdestä 1909, on myöhemmin valtiopäivillä, kansanvaltuuskunnassa ja siirtyy Venäjälle.  Lehti lakkaa 1916 taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

1907-08:  Arbetaren-lehden jatkaja Social-Demokraten ilmestyy muutaman kuukauden.  Päätoimittaja ja julkaisija on muurari William Lundström.

1907-08:  Kirjailija Konrad Lehtimäki (1883-1937) kirjoittaa viipurilaiseen Työ-lehteen uutisia ja pakinoita.  Hänestä on tärkeätä kirjastojen ja lukutupien perustaminen.

1907-08:  Keski-Suomen Sosialisti ilmestyy Jyväskylässä ja 1908 nimellä Suomen Sosialisti.  Perustaja on Sorretun Voimasta erotettu opettaja Leander Linnavuori.  Lehdessä on sekoitus revisionismia, wrightiläisyyttä ja mattikurikkalaisuutta.

1907:  Joensuussa perustetaan Karjalan Sanomat.  Se ja Karjalatar yhdistetään 1918 lehdeksi Karjalainen.

1907:  Vanhasuomalaiset perustavat Savonlinnassa lehden Savolainen, joka 1917 saa jatkajan Itä-Savo kansanpuolueen äänenkannattajana.

1907:  Nuorsuomalaiset perustavat lehden Satakunnan Sanomat, joka yhdistyy 1917 Satakunnan kanssa Satakunnan Kansaksi.

1907-11:  Konservatiivinen Suomalainen Kansa ilmestyy Helsingissä.  Nuorsuomalaisten oikeisto perustaa sen vastapainoksi Helsingin Sanomille.

1907-08:  Helsingissä ilmestyy Maalainen runsaat puoli vuotta.  Se jatkaa tavallaan Talonpojan Lehden työtä.

1907-08:  Helsingissä ilmestyy Suomen kristillisen työväenliiton äänenkannattaja Weljeys (näytenumerot 1906-07).  Se parantaa työkansan henkistä ja taloudellista tilaa raamatullisen kristinuskon hengessä.  Lehti ilmestyy 1909 enää 12 aikakauslehden numerona.

1907-16:  Vanhasuomalainen Käkisalmen Suomalainen ilmestyy.

1907-16:  Filosofian kandidaatti Otto Wilhelm (Wille, Vilgelmovitsh) Kuusinen (1881-1964) toimii Työmiehen toimittajana.

1907:  Haminan Lehti aloittaa.

1907:  Vanhasuomalainen yhdistys Lappeenrannan Suomalainen Nuija perustaa lehden Lappeenranta.  Nimeksi kauppojen jälkeen tulee 1917 Etelä-Savo.

1907:  Suomalaisen puolueen kannattaja Raja-Karjala perustetaan Sortavalaan.  Lehti kuolee 1912.

1907:  Raahe tulee Raahen Lehden tilalle.

1907:  Sosialidemokraattinen puolue pelottaa porvareita.  He perustavat Helsingissä suomalaista puoluetta lähellä olevan kansallisen Suomalaisen työväenliiton, joka julkaisee lehden Suomalainen Työväenliitto näytenumerot.  Lehti ilmestyy 1908 kerran viikossa ja 1910 nimellä Työväenliito kolmasti viikossa.  Lehti muutetaan 1912 iltapäivälehdeksi nimellä Iltalehti, joka lopetetaan 1913.  Lehti ajaa työväestön etuja kansallisessa hengessä olemalla niiden työmiesten äänenkannattaja, jotka ovat kyllästyneitä sosialismin ikeeseen ja tahtovat vapautua siitä.  Iltalehteä jatkaa Ääni 1913 lopun.

1907-08:  Algot Untola (Algoth Tietäväinen, Maiju Lassila, Irmari Rantamala) on Satakunnan päätoimittaja.

1908-17:  VSDTPn pää-äänenkannattaja illegaalinen sanomalehti Sotsial-Demokrat ilmestyy ensin Pariisissa ja sitten Genevessä kaikkiaan 58 numeroa.  Lenin toimittaa lehteä 1911 alkaen.

1908:  Ryhmä venäläisiä emigrantteja julkaisee Genèvessä viikkolehteä Zagranitshnaja Gazeta - Gazette Etrangère - Ulkomainen Lehti.

1908-11:  Menshevikkien ulkomainen sanomalehti Golos Sotsial-Demokrata - Sosialidemokraatin Ääni ilmestyy Genèvessä ja sitten Pariisissa.

1908:  Kriitikko Charles Maurras (1862-1952) ja satiirikko Léon Daudet (1867-1942) perustavat äärioikeistolaisen L’Action Francais -lehden.  Sen piiriin liittyy myöhemmin esseisti Henri Massis (1886-1970).

1908:  Northcliffe ostaa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen The Timesin ja alkaa keventää sen sisältöä.

1908:  Christian Sciencen perustajan Mary Baker Eddy aloitteesta Bostoniin perustetaan The Christian Science Monitor CSM, jota julkaisee Christian Science Publishing Society.  Lehti taistelee jazzjournalismia (keltaista journalismia) ja sensationalismia vastaan.

1908:  Lev Trotski (1879-1940) alkaa julkaista Wienissä venäjänkielistä lehteä Pravda - Totuus.

1908:  Mekassa aletaan julkaista lehteä Al Hijaz.

1908:  Irakissa julkaistaan 53 sanomalehteä Bagdadissa ja muissa kaupungeissa, mutta ei päivälehtiä.

1908:  Saudi-Arabiassa Mekassa alkaa ilmestyä al Hijaz.

1908:  Kurdien lehti Sark alkaa ilmestyä sekä 1909 Amid-I Sevda ja Peyman.

1908-11:  Libyassa ilmestyy 12 sanoma- ja aikakauslehteä.

1908:  Casablancassa alkaa ilmestyä La Vigie Marocaine.

1908:  Kenian Nairobissa alkaa ilmestyä The Leader of British East Africa.  Se yhdistyy 1923 East African Standardiin.

1908:  Kamerunissa saksalainen hallinto alkaa julkaista virallista lehteä Amtsblatt für das Schutzgebiet Kamerun, jossa on epävirallinen osa ja ilmoituksia.

1908-59:  Réunionissa ilmestyy Le Peuple.

1908:  Sri Lankassa HS Perera perustaa sinhalankielisen lehden Dinamina.

1908:  Meksikossa 27 sanomalehteä ilmestyy 10 kaupungissa, 1923 jo 44 lehteä 22 kaupungissa ja 1933 peräti 82 lehteä 35 kaupungissa, niistä 18 Ciudad de Méxicossa.

1908:  Kiovalainen lehtimies Ilja Ehrenburg (1891-1969) pidätetään Moskovassa vallankumouksellisesta toiminnasta eli osallistumisesta koululaisten lakkoliikkeeseen.  Hän toimii Pariisissa 1908-17 venäläisten lehtien kirjeenvaihtajana Ranskan-Saksan rintamalla ja 1921-23 neuvostolehtien kirjeenvaihtajana ja kirjailijana Belgiassa, Pariisissa ja Berliinissä.  Ehrenburg toimii 1932-40 Izvestijan ulkomaisena kirjeenvaihtajana, osallistuu 1935 Pariisin sodan ja fasismin vastaiseen kirjailijakokoukseen ja työskentelee lehtimiehenä Espanjan sisällissodassa.  Hän toimii 1941-45 Krasnaja Zvesdan - Punatähden rintamatoimittajana, kirjoittaa myös englantilaisiin ja yhdysvaltalaisiin lehtiin sekä seuraa natsijohtajien suurta oikeudenkäyntiä Nürnbergissä.  Ehrenburg käy 1946 Yhdysvalloissa, osallistuu 1949 Rauhanpuolustajien kongressiin Pariisissa ja kokee Neuvostoliiton juutalaisiin ja epäisänmaallisiin kirjailijoihin kohdistuneen vainon 1948-49.  Hänen kirjoituksiaan lakataan julkaisemasta.  Lukuisten teostensa joukossa suurin on hänen 1700-sivuinen muistelmasarjansa Ihmisiä, vuosia, elämää.

1908-18:  Työväenlehti Österbottens Folkblad ilmestyy Vaasassa.  Viranomaiset lakkauttavat 1914 sen sotatilan ajaksi majesteettirikoksen vuoksi.  Se ilmestyy 1917 lähtien, mutta luokkasodan alettua sen ei sallita ilmestyä valkoisen Suomen hallintokaupungissa.  Nimeksi tulee 1918 Folkbladet.  Viranomaiset lakkauttavat 1923 lehden työväenlehtiryhmän mukana.

1908:  AF Tanner perustaa Helsingissä lehden Nuorsosialisti.  Sen nimiössä ovat sanat valistus, vapaus, sopu, sosialistinen yhteiskunta.  Lehti esittää vakaumuksen, että sosialismi on seurausta asiain luonnosta.  Tilaajia on liian vähän.

1908:  Hangö-Bladet perustetaan Hangön kilpailijaksi, mutta sensuuri lakkauttaa lehden 1914.  Sen seuraaja ostaa 1917 toisen hankolaispainon ja yhdistää 1917 lehdet.

1908:  Viipurissa perustetaan maalaisliittolainen Maakansa, jonka näytenumero ilmestyy.  Osuuskunta ei saa kuvernööriltä perustamislupaa Pellervo-Seuran kielteisen lausunnon vuoksi, ja perustetaan osakeyhtiö.  Lehti alkaa 1909 ilmestyä.

1908:  Kuopiossa alkaa ilmestyä maalaisliiton Savon Sanomat.  Näytenumero ilmestyi 1907.  Nimiössä puhelinlankataustassa lukee: Jos maamies kestää, niin kaikki kestää.  Jos maamies taipuu, niin kaikki vaipuu.

1908:  Parikkalan Sanomat painetaan Savonlinnassa,Viipurissa, Käkisalmessa ja Lappeenrannassa.  Kustantaja ja päätoimittaja kauppias Tahvo Ahokas luopuu lehdenkustantamisesta, ja nuorsuomalaiset perustavat yhtiön Keski-Karjalan Kustannus Osakeyhtiö.

1908:  Toimittaja Eero Erkko julkaisee Helsingissä maanantaiaamuisin ilmestyvän lehden Viikon Viesti näytenumerot.  Lehdessä olisi sunnuntaina saapuneet uutiset ja ilmoitukset.  Tärkeimmät suppeat viikon uutiset tarkoitetaan maaseutulukijoille.  Lehti välittää tietoja amerikansuomalaisille, joiden tiedotusolot ovat tutut karkotettuna USAssa asuneelle Erkolle.  Kun lehti 1909 alussa alkaa ilmestyä, on julkaisija ja kirjapaino vaihtunut.  Maanantailehti lakkaa 2.2.

1908-10:  Paikallinen lehti Salon Sanomat ilmestyy.  Se painetaan Turussa.

1908:  Pietarissa alkaa ilmestyä suomenkielinen sanomalehti Neva.

1908-09:  Runoilija Mikko Uotinen julkaisee sanomalehteä Terijoki.  Sen sisällöstä järjestys- ja rikosasiat saavat huomattavan sijan.  Terijoki julkaisee runsaasti pikku-uutisia tuomituista viinakauppiaista, juopoista ja räyhääjistä nimellä mainiten.  Eräs otsikko on Rivoja tyttöjä.

1908-12:  Otsikoita Karjala-lehdessä: Kamala murha Kivennavalla, Elämä Kellomäellä tappeluja, tappeluja ja tappeluja, Pirtun salakuljetusta Kellomäellä ja Hulikani-elämää Raivolassa.

1908:  Ilmari Kiannon (1874-1970) romaanin Pyhä viha päähenkilö on lehtimies.  Kirjailija käyttää romaanissa toimittamansa Kajaanin lehden tekstejä, joita hän on singonnut Kaikuja Kajaanista -lehteä vastaan.  Punainen viiva (1909) kuvaa sosialidemokraattisen sanomalehden Kansan Voima vastaanottoa Kainuun korpiköyhälistön keskuudessa.

1909-12:  Viikkojulkaisu Zaprosy Zhizni - Elämän vaatimukset ilmestyy Pietarissa.

1909:  Mustan sotnjan miesten toimittamassa lehdessä Vestnik Russkago Sobranija ilmestyy Haminan rauhan satavuotismuistoksi runo kreivi Nikolaj Kamenskijn, "Suomen valloittajan" muistoksi.  Siinä puhutaan avoimesti suomalaisten "kiittämättömyydestä".

1909-40:  Norjassa ilmestyy Klassekampen.

1909:  Ullstein-kustantamo ostaa lehden Berliner Allgemeine Zeitung.

1909:  Tunisian kehityspuolueen Le Parti Evolutioniste (myöhemmin Parti Jeune Tunisien) viikkolehti Le Tunisien alkaa ilmestyä arabiaksi.

1909:  Transjordanian Ammaniin perustetaan Al Ordan - Jordania.

1909:  Costa Ricassa alkaa ilmestyä lehti Hoja Obrera - Työläisen lehti.  Sitä julkaisee työläisten yhdistys.  Maan lehdistö puhuu United Fruit -yhtiötä vastaan käsitteellä imperialismi.  Hoja Obrera lakkaa 1944 ilmestymästä.

1909:  Venezuelassa alkaa ilmestyä El Universal.

1909:  Puerto Ricossa alkaa ilmestyä El Nuevo Día.

1909:  Winward-saarten Dominican pääkaupungissa Roseaussa alkaa ilmestyä kahdesti viikossa Dominica Chronicle.

1909:  Nouvelliste de la Guadeloupe perustetaan La Pointe-à-Pîtreen.

1909-18:  Työväenlehti Arbetet ilmestyy Turussa.  Päätoimittajana 1910-17 on KH Wiik.

1909:  Jussi Juho (Johan Henrik, vuoteen 1906 Lindqvist) Lumivuokko (1884-1938) valitaan Työmiehen oikolukijaksi ja aputoimittajaksi sekä 1916-18 toimittajaksi.  Hän toimii 1930-32 Punaisen Karjalan päätoimittajana, 1933 Vapauden avustajana ja 1932-35 Petroskoin radion toimittajana.

1909:  Paikallislehti Punkalaitumen Sanomat painetaan Tampereella ja Vammalassa.

1909-10:  Rovaniemen Sanomat ilmestyy.  Lehti painetaan Kemissä.

1910-luku:  Suomen sanomalehdissä alkaa esiintyä uusia erikoistoimittajia kuten urheilutoimittaja, ulkomaantoimittaja ja aluetoimittaja.  Työmiehessä oli varhain poliittisia toimittajia kuten Otto Wille Kuusinen, mutta ei muissa lehdissä vielä 1910.

1910-luku:  Suomen porvarillisissa lehdissä ilmoitusten osuus palstatilasta on 40-50 prosenttia.

1910-luku:  Suomen postin toimipaikkaverkko koko maassa on sanomalehtien jakelun kannalta riittävän tiheä.

1910-luku:  Suomessa parlografilla sanoma voidaan tallentaa levylle.  Kirjoituskone yleistyy ensin sanomalehden konttorissa.  Puhelin tuo yötyön.  Lehdet saavat 30 prosentin alennuksen ja kello 19 jälkeen 50 prosentin alennuksen.

1910-12:  Bolshevikkien ensimmäinen laillinen eli julkinen lehti Zvezda - Tähti ilmestyy Pietarissa 29.12.1910 alkaen.  Lenin alkaa johtaa ulkomailta kahta bolshevikkilehteä Zvezdaa ja moskovalaista kuukausijulkaisua Mysl - Ajatus.  JV Stalin ottaa 1912 Zvezdan toimittamisen käsiinsä Pietarissa.  Zvezdan levikki on 50 000-60 000, ja se ilmestyy enintään kolme kertaa viikossa.

1910:  Joukkio tappaa miehen 9.9 Le Havren sataman laiturilla.  Surmattu lämmittäjä Louis Dongé on keltainen renard eli lakonmurtaja.  Tästä alkaa l'affaire Durand, jota sanotaan työläis-Dreyfusin tapaukseksi.  Pariisissa hallitusta ja työnantajia edustavat lehdet korottavat Dongén marttyyriksi.  Vuodattaen kyyneleitä leskelle ja orpolapsille Le temps - Aika, L'aurore - Aamurusko, Le capitaliste - Kapitalisti ja muut kiljuvat paluuta barbariaan ja vaativat kaikkein ankarimpia rangaistuksia rikollisammattiyhdistykselle.  Jules Durand todetaan viattomaksi.  Toimittaja Victor Méric kirjoittaa 7.12 lehdessä Les Hommes du jour, että jos porvariston viha sattumoisin jämähtää vaatimukseen tuomitun teloittamisesta, Durandin tapaus saattaa hyvinkin nousta mittoihin, joihin verrattuna muudan kapteeni omine tapauksineen alkaakin näyttää nukketeatterikappaleelta.  Lehden L'humanité - Ihmisyys/Ihmiskunta päätoimittaja Jean Jaurès kehottaa 10.12 käsittelemään tapausta lailliselta ja oikeudelliselta pohjalta.  Durand vapautetaan 16.2.1911, mutta hän ehti menettää sellissä järkensä, ja hänet suljetaan mielisairaalaan.  Durand julistetaan 15.6.1918 syyttömäksi.

1910:  Yhdysvalloissa ilmestyy 2340 päivälehteä, joiden päivittäinen kokonaislevikki on 24 miljoonaa kappaletta.

1910-76:  USAssa on 13 sanomalehtiketjua (suluissa 1976: 167), jotka omistavat 62 (1047) sanomalehteä.  Lehtien kokonaismäärä on 2202 (1762), joista ketjut omistavat 2,8 (59,4) prosenttia.  Ketjuihin kuulumattomia lehtiä on 2153 (882) kappaletta.

1910:  Islannissa Reykjavikissa ilmestyy päivälehden Visir - Silmä ensimmäinen numero.

1910:  Norjassa ilmestyy 278 sanomalehteä.

1910:  Japanissa ilmestyy 250 sanomalehteä.

1910:  Koreassa julkaistaan 22 päivälehteä.

1910:  Yhdysvaltalainen kirjailija John Reed (1887-1920) ryhtyy lehtimieheksi, liikkuu New Yorkin kirjallisissa piireissä, matkustelee Meksikossa ja Euroopassa sekä työskentelee American Magazinen ja Masses-lehden avustajana.  Hän seuraa Patersonin tekstiilityöläisten 1913 ja 1914 kaivostyöläisten lakkotaistelua.  Meksikon sisällissotaa hän kuvaa 1914 lehtijuttukoosteessa Insurgent Mexico - Meksiko kapinassa.  Venäjän vallankumouksesta Reed kirjoittaa 1919 teoksessa Ten Days that Shook the World - 10 päivää jotka järisyttivät maailmaa.  Reedin elämä innostaa 1981 Warren Beattyn käsikirjoittamaan, ohjaamaan ja näyttelemään elokuvan Reds - Punaiset.  Reedin tuhka on haudattu Kremlin muuriin.

1910:  Max Weber pitää Saksan ensimmäisillä sosiologipäivillä puheen Kohden sanomalehdistön sosiologiaa.

1910 lähtien:  Suomen sanomalehdissä on melko säännöllisesti auto- tai fototypioita.

1910:  Kouvolan Sanomat alkaa ilmestyä paikallislehtenä.  Se painetaan aluksi milloin Haminassa milloin Kotkassa milloin  muualla.  Lehti kehittyy maailmansotien välillä maanpuolustusystävälliseksi ja yksityisyritteliäisyyttä tukevaksi.  Päätoimittajana 1933-51 on kirjailija Unto Seppänen.

1910:  Eemeli Salminen (1875-1946) perustaa Rovaniemen Sanomat, joka elää kolme kuukautta, sillä julkaisulupaa ei haettu.

1910-11:  Gamlakarleby ilmestyy.

1910:  Jyväskylässä perustetaan Keski-Suomen Sanomat.

1910:  Parikkalan vanhasuomalaiset alkavat julkaista lehteä Parikkala, joka kaatuu vuoden lopussa.

1910-12:  Suomen Kristillisen Työväenliiton äänenkannattaja Uusi Aika ilmestyy Helsingissä.  Sen seuraajana ilmestyy Uurtaja 1912-14.

1910:  Suomessa on 283 suomenkielistä toimittajaa eli keskimäärin 3,9 toimittajaa lehteä kohti.

1910:  KA Järven (1869-1942) romaanin Harry sanomalehtikuvaus sijoittuu Oulun yhteiskunnalliseen ja aatetaisteluun 1870-luvulla.

1910 lähtien:  Englantilainen kirjailija Howard Spring (1889-1965) toimii lehtimiehenä Manchesterissa ja Lontoossa.

1911:  Pariisin lehdet kertovat tavanmukaisesta vuosittain uudistuvasta pyhiinvaellusretkestä Pariisista Lourdesiin, jossa on pyhä luola, ihmeitä tekevä jumalan äidin kuva ja pyhä lähde, jonka vedessä muutamat sairaat ihmeparannuksella ovat saaneet terveytensä takaisin.

1911:  Frankfurter Zeitungin ilmoitussivut ovat painetut syväpainossa.

1911:  Belgradissa ilmestyy 15 päivälehteä ja Serbiassa 135 sanoma- ja aikakauslehteä.

1911:  Kroatiassa ilmestyy 17 päivälehteä ja runsaasti aikakauslehtiä.

1911:  Sloveniassa ilmestyy toista sataa sanoma- ja aikakauslehteä.

1911:  Falastin - Palestiina alkaa ilmestyä Jerusalemissa.

1911:  Heprealainen päivälehti Haor - Valo perustetaan.

1911:  Sudan Daily Herald alkaa ilmestyä englanniksi.

1911:  Togossa katoliset lähetyssaarnaajat julkaisevat evenkielistä lehteä Mia Holo - Ystävämme.

1911-12:  Kiinan vallankumouksen jälkeen ilmestyy muutamassa kuukaudessa lähes 500 lehteä.

1911:  Mongoliassa venäläis-mongolialainen paino alkaa julkaista Pääkaupungin Uutisia.

1911:  Osaka Mainichi Shimbun ostaa lehden Tokio Nichi-Nichi Shimbun.

1911-14:  Pakistanin lehdistön edeltäjiä ovat muslimilehdet Comrade, joka ilmestyy myös 1924-26, (Kalkutta/Delhi), 1913 Hamdard (Delhi), 1912-16 ja 1927 Al-Hilal (Kalkutta) sekä 1903-16 ja 1920-57 Zamindar (Lahore).

1911:  Burmassa perustetaan lehti Thorryah, jonka hallitus sulkee 1949 vuosi maan itsenäistymisen jälkeen.

1911:  Uudessa Seelannissa ilmestyy 193 sanomalehteä.

1911:  Chicago Tribunen pääkirjoitusten laatija Tiffany Blake ottaa esiin kysymyksen, voiko tulkitseva toimittaja (interpretative reporter) olla objektiivinen.  Tämä kuvastaa naiiviutta.

1911:  Hondurasissa perustetaan El Cronista.

1911:  The Bermuda Mid-Ocean News perustetaan.

1911:  USAssa Oregonin Astoriassa alkaa ilmestyä suomenkielinen sosialistinen naistenlehti Toveritar.  Sen toimitus muuttaa 1930-luvulla Työmiehen yhteyteen, jolloin nimeksi otetaan Työläisnainen.  Lehti ilmestyy sittemmin nimellä Naisten Viiri 1978 saakka.

1911-14:  Amos Anderson julkaisee lehteä Dagens Tidning, jonka päätoimittaja on Gustaf Mattson.  Se ja Nya Pressen yhtyvät iltalehdeksi Dagens Press 1914, joka sulautuu 1921 Svenska Tidningeniin (perustettu 1917).  Tämä ilmestyy 1922 lähtien nimellä Svenska Pressen, jonka sotasensuuri lakkauttaa 1944, mutta alkaa ilmestyä jälleen samana vuonna ja 1945 nimellä Nya Pressen.

1911:  Arvid Kurth perustaa Rovaniemellä lehden Ounas.  Se painetaan Torniossa.  Lehti kuolee puolen vuoden kuluttua 1912.

1911:  Turun Sanomilla on parlografi ja valokuvauskone.  Lehti perustaa Turun kliseelaitoksen kuvitusta varten ja lehti hankkii piirtäjän.  Turun Sanomissa on 1913 jo lähes 2000 kuvaa.

1911:  Hämeen Sanomat saa toisen puhelimen, toimitus saa 1913 kirjaston ja 1915 kirjoituskone tulee lehteen.

1912:  Venäjän bolshevikkien laillisen päivälehden Pravda - Totuus ensimmäinen numero ilmestyy 5.5 Pietarissa Berjozinin kirjapainosta.  Lenin ryhtyy Pariisista julkaisemaan lehteä, jota toimittaa Stalin.  Pravda julkaisee ennen lokakuun vallankumousta 1917 yli 280 Leninin artikkelia.  Pravda julkaistaan työläisten kokoamilla rahavaroilla.  Työläiset avustavat Pravdaa kirjoituksillaan.  Lehti julkaisee 1912-14 yli 17 000 työläisavustajien ja -kirjeenvaihtajien artikkelia.  Lehti edustaa uudentyyppistä työläisten joukkojulkaisua, joka tukeutuu työläiskirjeenvaihtajien sekä proletaarikirjailijoiden laajaan piiriin.  Jo yhdessä vuodessa siinä julkaistaan yli 11 000 teollisuustyöläisten kirjoitusta.  Lehden levikki on ajoittain 60 000 kappaletta, mutta 1912-14 keskimäärin 40 000.  Lenin osallistuu lehden valmistamiseen.  Stalinin vangitsemisen ja karkoituksen jälkeen lehteä toimittaa Vjatsheslav Molotov.  Pravda saa sakkorangaistuksia ja sen kymmeniä numeroita takavarikoidaan.  Lehdestä tulee 1914 Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuolueen keskuskomitean sekä Pietarin aluekomitean äänenkannattaja.  Pravda joutuu poliisin vainon kohteeksi, ja  lehti ensi ilmestymisvuotena 41 kertaa takavarikoidaan, sitä vastaan nostetaan 36 oikeusjuttua, kielletään kahdeksan kertaa ja ilmestyy jälleen uudella nimellä.  Ensimmäisen maailmansodan aattona 1913 poliisivainojen kohteena oleva Pravdan toimitus hajoitetaan, sen toimittajat vangitaan ja lehti lakkautetaan.  Tilalle perustetaan  Rabotshaja Pravda - Työläistotuus, mutta se lopetetaan.  Uusia Pravdoja julkaistaan, kunnes 1914 kielletään kaikkien Pravdojen ilmestyminen ensimmäisen maailmansodan syttymispäivänä.  Toimitus hajoitetaan 1914 ja lehti kielletään lopullisesti.  Vasta Helmikuun porvarillis-demokraattisen vallankumouksen jälkeen 1917 lehti alkaa ilmestyä uudelleen Venäjän Sosialidemokraattisen Työväenpuolueen keskuskomitean ja Pietarin komitean äänenkannattajana.  Lenin liittyy 1917 lehden toimituskuntaan palattuaan ulkomailta.  Väliaikainen hallitus vainoaa Pravdaa, ja se joutuu neljästi muuttamaan nimeään.  Se ilmestyy nimillä Listok "Pravdy" - "Totuuden" Lehtinen, Proletari - Proletaari, Rabotshi - Työmies ja Rabotshi Putj - Työmiehen Tie. Lokakuun sosialistisen vallankumouksen voitettua marraskuun 9. päivästä lähtien bolshevikkien  puolueen pää-äänenkannattaja alkaa taas ilmestyä alkuperäisellä nimellään Pravda.  Sen julkaisupaikaksi tulee 1918 Moskova.  Perustamispäivää 5.5 vietetään 1914 lähtien työväen lehdistöpäivänä, joka virallistetaan 1922.

1912-14:  Bundin eli Liettuan, Puolan ja Venäjän Yhteisen Juutalaisten Työväenliiton viikkolehti Zeit - Aika ilmestyy hepreaksi Pietarissa.

1912-17:  Liberaalisen porvariston päivälehti Denj - Päivä ilmestyy Pietarissa.

1912-13:  Likvidaattori-menshevikkien päivälehti Lutsh - Säde ilmestyy Pietarissa.

1912:  Venäläistyttäjäin lehdessä Okrainy Rossii ilmestyy Mihail Baljasnyjn (1867-) runo Bobrikovin muistoksi.  Sen suomalaisille antamat mainesanat: "synkän, juron maan pyövelit", "meille vihamielisen maan johtajat" ja "ilkeämieliset kapinoitsijat".

1912:  Englannin Sosialistisen Puolueen äänenkannattaja The Daily Herald - Päivän Sanomat alkaa ilmestyä Lontoossa.  Lehteä kustantaa 1922 alkaen labour-puolue.

1912-15:  Työväenpuolueen, Fabiolaisseuran ja Englannin Riippumattoman Työväenpuolueen opportunistisen liitoutuman äänenkannattaja The Daily Citizen - Päivän Kansalainen ilmestyy Lontoossa ja Manchesterissa.

1912:  Lehtikuningas Max Aitken eli lordi Beaverbrook ottaa haltuunsa Daily Expressin, jonka lehtinumero on puolen pennyn hintainen.

1912:  Afganistanissa Amir Habibullah perustaa säännöllisesti ilmestyvän persiankielisen sanomalehden Seraj al-Akhbar - Uutislamppu, jolla nimellä 1905-07 ilmestyi lehti.  Suorapuheinen lehti korvataan 1919 lehdellä Aman-i-Afghan - Afganistanin Rauha, jota toimittaa Mahmud Tarzi.

1912:  Etelä-Afrikassa alkaa ilmestyä African National Congressin ANC lehti Abantu-Batho.

1912:  Kamerun-Post alkaa ilmestyä.

1912:  Angolan Benguelaan perustetaan viikkolehti Jornal de Benguela.

1912:  Uganda Herald alkaa ilmestyä Kampalassa.

1912:  Perussa alkaa ilmestyä lehti La Cronica.

1912:  Italialainen Benito Amilcare Andrea Mussolini (1883-1945), myöhemmin Il Duce - Johtaja, nimitetään sosialistisen sanomalehden Avanti! - Eteenpäin! toimittajaksi.  Hän kaksinkertaistaa pian lehden levikin.  Mussolini julkaisi aikaisemmin omaa lehteä La Lotta di Classe - Luokkataistelu ja sosialistisia kirjoituksia.  Erotettuna Avanti!-lehdestä Mussolini  perustaa1914 Il Popolo d’Italia - Italian Kansa -lehden.  Mussolinin isä oli osa-aikainen sosialistinen toimittaja.

1912:  Titanic uppoaa törmättyään jäävuoreen neitsytmatkallaan Southamptonista New Yorkiin.  Yli 1500 ihmistä kuolee.  Lehdistö tienaa hyvin.

1912:  Ruotsalainen Hjalmar Söderberg kuvailee romaanissaan Den allvarsamma leken Svenska Dagbladia.  Lehti siirtyi vuosisadanvaihteessa kirjoituskoneisiin ja hankki pienoishissin toimituksen ja latomon väliseen tekstiliikenteeseen.

1912:  Pietarsaaressa perustetaan Människovännen.

1912:  Toimittaja Pertti Uotila julkaisee Suomen maataviljelevän väestön ja kansallisen sivistyksen äänenkannattajaa Suomi, jonka päämääränä on yhdistää kaikki maanviljelijät.  Maanviljelijäin Yleinen Liitto on suurviljelijöiden vanhoillinen järjestö ja maalaisliitto edustaa pienempiä viljelijöitä.

1912:  Karjalan Lehden näytenumero ilmestyy.  Nimi muutetaan 1915 Karjalan Aamulehdeksi.

1912:  Heinolan Lehti painetaan 1913 lähtien Heinolan Uudessa Kirjapainossa.

1912-14:  Tornion Laakso ilmestyy.

1913:  Prosvestsenije julkaisee Leninin artikkelin Marxilaisuuden kolme lähdettä ja kolme perusosaa.

1913-14:  Likvidaattori-menshevikkien päivälehti Novaja Rabotshaja Gazeta - Uusi Työväenlehti ilmestyy Pietarissa.  Lenin nimittää sitä Uudeksi Likvidaattorien Lehdeksi.

1913-21:  Saksan sosialidemokraattien vasemmistoryhmän äänenkannattaja Lichtstrahlen - Valonsäteitä ilmestyy epäsäännöllisesti Berliinissä.

1913:  Unkarissa ilmestyy noin 2000 sanoma- ja aikakauslehteä.

1913:  Albanian ensimmäinen sanomalehti Taraboshi p Scutari alkaa ilmestyä Scutarissa.

1913:  Maailman ensimmäinen ristisanatehtävä julkaistaan New York World-lehdessä.

1913:  USAssa ilmestyy 2600 päivälehteä ja 14 000 viikkolehteä.  Yli sata sanomalehteä lopettaa 1914-18 tai yhtyy toiseen lehteen.

1913:  Islannissa Wilhelm Finsen perustaa lehden Morgunbladid - Aamu-uutiset.

1913:  Grönlannissa Godhaveniin perustetaan Avangnamiok.

1913:  Fabiolaisseuran viikkojulkaisu The New Statesman - Uusi Valtiomies perustetaan Lontoossa.

1913:  Saksalainen lehti Vossische Zeitung siirtyy Ullstein-yhtymän omistukseen toimittajanaan Georg Bernhard.

1913:  Kurdien lehti Yekbun alkaa ilmestyä.

1913:  Mongoliassa alkaa ilmestyä kuukausilehti Uusi Peili.

1913:  Toimittaja L Houllevigue kirjoittaa La Revue de Paris-lehdessä, että normaaliajan omaksuminen jäi vuoteen 1911 siksi, että ranskalaiset pitivät ajatusta liian englantilaisena.

1913:  Työväenpuolueella on lehdet Työmies, Kansan Lehti, Sosialisti, Työ, Raivaaja, Kansan Tahto, Sosialidemokraatti, Eteenpäin, Hämeen Voima, Vapaa Sana, Sorretun Voima, Savon Työmies, Rajavahti, Vapaus, Kansan Ääni, Työläinen, Österbottens Folkblad, Arbetet, Työläisnuoriso ja Työläisnainen.  Työväen lehdistö opettaa lukemaan Suomen kansan syvät rivit, työläiset ja maaseudun köyhälistön.

1913:  Torniossa perustetaan nuorsuomalainen Tornion Laakso, joka muuttaa 1915 Kemiin.  Siellä siitä tulee maalaisliittolainen nimellä Pohjolan Sanomat.

1913:  Huittisiin perustetaan paikallislehti Lauttakylä, joka painetaan Raumalla, Porissa, Tampereella, Vammalassa ja Kokemäellä.

1913:  Paikallislehti Pirkkalan Uutiset painetaan Tampereella.  Lehti muuttaa 1939 nimekseen Nokian Uutiset.

1913-14:  Hangon Sanomat ilmestyy.  Seuraaja on Länsi-Uusimaa, joka siirtyy 1929 Lohjalle.

1913:  Urkuri KJ Wiss alkaa julkaista tiedotetta Kungörelser från Pargas Kommun.  Se on kaksipalstainen, usein yhdelle puolelle paperia painettu puolueeton kunnallinen uutis- ja ilmoitusväline.  Hän luopuu 1914 julkaisemisesta, mutta aloittaa 1917 oikean lehden Pargas Kungörelser.

1914:  Ruotsissa painetaan Venäjän bolshevikkien maanalaista lehteä Sosialidemokraatti, jota kuljetetaan sotarintamille ja Venäjälle.

1914:  Likvidaattori-menshevikit julkaisevat päivälehteä Severnaja Rabotshaja Gazeta - Pohjoinen Työväenlehti Pietarissa.

1914:  Likvidaattori-menshevikkien päivälehti Nasha Rabotshaja Gazeta - Meidän Työväen Lehtemme ilmestyy Pietarissa.

1914-15:  Eserräpuolueen päivälehti Novosti - Uutiset ilmestyy Pariisissa.

1914-18:  Plehanovin johtaman äärioikeistolaisen menshevikkiryhmän sanomalehti Jedinstvo - Yhtenäisyys ilmestyy Pietarissa.

1914-24:  Lontoossa ilmestyy Workers' Dreadnought - Työläisten Panssarilaiva, 1917 asti nimellä Woman’s Dreadnought - Naisten Panssarilaiva.  Lehdestä tulee 1918 Sosialistisen Työväenliiton äänenkannattaja.

1914:  Burroughsin Tarzan alkaa ilmestyä jatkokertomuksena.

1914:  The New York Times perustaa lehden Mid-Week Pictorial, jossa aletaan julkaista sotavalokuvien tulvaa.

1914:  Saksassa ilmestyy 4200 ja Tanskassa 175 sanomalehteä.

1914:  Puolassa ilmestyy 1236 lehteä, mutta I maailmansodan lopulla 399.  Lehtien määrä kasvaa: 1918 jo 575, 1924 runsaasti enemmän eli 1122 ja 1935 peräti 2186.  Lehtiä 1937 ilmestyy 3604, joista 184 päivälehteä.

1914:  Islannissa alkaa ilmestyä sanomalehti Thjódin - Kansakunta.

1914:  Ranskalainen kirjailija Romain Rolland (1866-1944) julkaisee Journal de Genève-lehdessä ensimmäiset sodanvastaiset artikkelinsa.  Hän saa vastaansa sotaa käyvien maiden lehdistön, nimenomaan ranskalaisen.  Kun hän yrittää puolustautua syyttävien lehtien palstoilla, ne suljetaan häneltä.  Nationalisti Henri Massis julkaisee 1915 pamfletin Romain Rolland contre la France - RR Ranskaa vastaan.  Sen syytöksiä torjuvalle Rollandin artikkelille ei löydy palstatilaa.  Rolland kuulostelee 1917 vapaita ääniä Yhdysvalloista mainiten The Masses-aikakauslehden ja sen julkaisijat Max Eastman ja John Reed.

1914:  I maailmansota alkaa 28.7 ja turvaa lehdistölle voittoja.

1914-17:  Saksalaiset perustavat I maailmansodan aikana erikoislehtiä Puolaan, Belgiaan ja Ranskaan.  Ranskalaiset valmistavat saksankielisiä lehtiä, joista erästä saksalaiset luulevat omaksi lehdekseen.  Belgiassa syntyy maanalainen lehti La Libre Belgique.

1914:  Italialainen marxilainen ajattelija Antonio Gramsci (1891-1937) alkaa avustaa sanomalehtiä: Italian sosialistisen puolueen torinolainen Grido del popolo - Kansan kutsu ja myöhemmin puolueen pää-äänenkannattaja piemontelainen Avanti! - Eteenpäin.

1914:  Benito Mussolini erotetaan lehdestä Avanti! ja perustaa Milanossa lehden Il Popolo d'Italia, josta tulee fasistien pää-äänitorvi.  Päätoimittaja Mussolini kirjoittaa: "Chi ha ferro ha del pane".  Italian ase-, ampuma- ja sotatarviketeollisuus rahoittaa runsaasti Mussolinia.  Epäillään, rahoittaako Ranska lehteä.

1914-18:  Jugoslavian alueella lopetetaan lehdet.

1914:  Eteläafrikkalaiset joukot miehittävät Saksan Lounais-Afrikan, ja saksankielinen lehdistö lakkaa.  Ainoana lehtenä ilmestyy 1915 Official Gazette of South-Westafrica.  Swakopmunder Echo (aluksi Der Weltkrieg - Maailmansota) ja Windhukissa Der Kriegsbote (1919 Die Allgemeine Zeitung) saavat 1916 ilmestyä.

1914:  Burmassa alkaa ilmestyä Myanmar Alin - Burman Uusi Valo.

1914:  Venezuelan Maracaibossa alkaa ilmestyä vasemmistodemokraattinen Panorama.

1914-48:  Costa Ricassa ilmestyy 149 lehteä.

1914:  Uruguayssa alkaa ilmestyä Blanco-ryhmän El Plata ja 1918 El País sekä 1917 Colorado-ryhmän La Mañana ja El Diario.

1914:  Lahdessa ilmestyy sosialidemokraattinen Kansanvalta Raivaajan konkurssin jälkeen.

1914:  Savonlinnassa perustetaan  nuorsuomalainen Keski-Savo.  Se vaihtaa 1919 puolueväriä kokoomukseen ja nimeksi Savonmaa.

1914:  Eemeli Salminen perustaa kokoomuslaisen lehden Riihimäen Sanomat, joka painetaan Lahdessa, Tampereella ja Hämeenlinnassa.

1914:  Lahden Sanomiin liitetään Uusmaalainen ja nimeksi tulee Etelä-Suomen Sanomat.  Toimitusjohtaja on Kaarlo Oskari Kivekäs (1880-1957) ja poikansa Ossi Kivekäs 1957-77.  Hänen mielestään kustantaja eli omistaja määrää lehden linjan eli toimittajalla ei ole sananvapautta.

1914:  Ikaalinen perustetaan ja painetaan Tampereella.  Lehden nimi on 1925 alkaen Pohjois-Satakunta.

1914-15:  Lakitieteen tohtori Axel Lille julkaisee ja toimittaa Helsingissä lehteä Svenska Finland.

1914:  Kaskö Tidning alkaa ilmestyä.

1914-16:  Kaskinen ilmestyy.

1914:  Lehdistössä kiertää uutinen kuolemantuomion saaneesta miehestä, joka mestaustilaisuudessa huutaa mainoksen ”Käyttäkää van Houtenin kaakaota!” toiminimen luvattua pitää huolen hänen perheestään.

1914:  Kyösti Wilkunan (1879-1922) kertomus "Riennon" toimitus. Piirteitä Kolkkalan kaupungin sivistyshistoriasta sijoittuu vuosiin 1903-04.  Kalevan toimituskuvauksessa sakset ja liima ovat toimitustyön perusvälineitä.

1914-15:  Yhdysvaltalaisen asianajajan Edgar Lee Masters (1869-1950) runokokoelma Spoon River Anthology (suomentaja Arvo Turtiainen 1947) sisältää kahden lehtimiehen - demokraatin ja keltaisen journalistin - hautarunot.

1914:  Osuusliike Elanto alkaa reklaamitoimintansa.

1914:  Toivo Kuulan kihlattu Alma Silventoinen pitää konsertin Milanossa.  Hänen opettajansa Michele Wigley puhuu Rivista- ja Teatro-lehtiin kirjoittavan arvostelijan kanssa.  Silventoinen törmää italialaiseen perinteeseen: "Ja ajatteles, minun pitää maksaa siitä arvostelusta, joka tulee Teatroon, 15 liiraa.  Semmoiset olot täällä ovat.  Eikö ole surkeata, että maassa, jossa niin paljon taidetta harrastetaan, ei viitsitä kirjoittaa arvostelua ilman maksua? ...".

1915-16:  VSDTPn Pietarin komitean illegaalinen sanomalehti Proletarski Golos - Proletariaatin Ääni ilmestyy.

1915-16:  Menshevikkien sanomalehti Nash Golos - Äänemme ilmestyy Samarassa.

1915-16:  Menshevikkien sanomalehti Nashe Slovo - Sanamme ilmestyy Pariisissa.  Yksi toimittajista on Trotski.

1915-17:  Menshevistinen sanomalehti Venäjän Sosialidemokraattisen Työväenpuolueen Organisaatiokomitean Ulkomaan Sihteeristön Uutiset ilmestyy Genèvessä 10 numerona.

1915-16:  Eserräpuolueen sanomalehti Zhizn - Elämä ilmestyy Pariisissa, sitten Genèvessä.

1915-19:  Islannin sosialidemokraattinen sanomalehti Dagsbrún ilmestyy.

1915-20:  Ranskalaisten anarkosyndikalistien sanomalehti La Bataille - Taistelu ilmestyy Pariisissa lakkautetun lehden La Bataille Sindicaliste - Syndikalistinen Taistelu asemesta.

1915-16:  Englantilaisten ammattiyhdistysten sanomalehti The Trade-Unionist ilmestyy Lontoossa.

1915:  Mosambikin Beirassa alkaa ilmestyä englanniksi Beira News.  Se tulee myöhemmin kaksikieliseksi ja lopulta portugalinkieliseksi Notícias da Beira.

1915:  Winward-saarten Grenadassa alkaa ilmestyä The West Indian neljästi viikossa.

1915:  Otto Wille Kuusinen kirjoittaa Työmiehessä: "Vapaaksi porvarillisen maailman aatteellisesta törystä.  Kaikissa meissä sitä törkyä vielä jäljellä on.  Kuinkapa muuten voisikaan olla, kun elämme porvarillisen talousjärjestelmän keskellä ja henkeämme ravitaan alati sekä suullisesti että kirjallisesti porvarillisella hapatuksella."

1915:  Työmies täyttää 20 vuotta 2.3.  Merkkipäivänänsä  lehti ilmestyy 16-sivuisena punaselle paperille painettuna juhlanumerona, jossa runsain kuvin ja kirjoituksin selostetaan lehden kehityskulkua työläisluokan palveluksessa.  Lehden painos on 50 000 ja 1917 jo 80 000.  Yhtiöllä on oma talo, kirjapaino, kirjansitomo, kirjakauppa ja kustannusliike.  Yhtiön palveluksessa on yli 200 vakinaisesti palkattua henkilöä.

1915-24:  Nuorsuomalainen Karjalan Aamulehti ilmestyy Viipurissa.  Siitä tulee kansanpuolueen lehti.

1915:  Perustetaan paikallislehti Kunnallisia Sanomia Loimaalta, Alastarolta, Metsämaalta ja Mellilästä, joka painetaan Turussa ja Tampereella.  Lehden nimi 1922 on mukavampi Loimaan Lehti.

1915:  (...) Mitään enää/ lue en./ Kirjat?/ En puutu niihin koskaan./ Joskus otaksuin -/ kirjat tehdään näin:/ runoilija saapuu,/ aukoo hieman suutaan,/ heti joku hölmö ylistäin/ ”mainiota!” huutaa. (...)  Pilvi housuissa.  (...) Jutun otsikko:/ Luoti!/ Sanat:/ Jyrinää!/ (...) että lehteni löisi/ kuin myrkky/ että// viholliskonnat/ takaa akkunain// minuun kiväärin suuntaisi/ miettehettä. (...) Lehtimiehet.  Pilvi housuissa sisältää sovinnaisuskonnollisuutta häiritsevää ja kumouksellista ainesta, joten se sensuroidaan suurelta osalta ilmestyessään.  Majakovski laatii julisteita, kirjoittaa ja piirtää humoristisia ja innostavia kuvasarjoja valtion sähkösanomatoimiston Rosta levitettäväksi ja kiertää tehtaissa esiintymässä.

1915:  Turun Sanomat avaa Suomen ensimmäisen ajanvieteosaston Lasten osasto, joka saa kahdesti viikossa puoli sivua runsaine piirrettyine kuvineen.  Lehti alkaa 1916 julkaista ajanvietetekstiä ja kulttuurikirjoituksia sisältävää erillistä viikkolehteä, joka lakkaa parin vuoden jälkeen.  Pääkaupungin lehdet julkaisevat sellaisia 1920-luvulla.

1915:  Lappeenrannassa Itä-Suomen Sanomien seuraajaksi tulee Etelä-Saimaa.

1915-17:  Kokkolan Uutiset ilmestyy.

1915:  Pohjolan Sanomat alkaa ilmestyä Kemissä.  Sen perustaa Tornion Laaksoa kustantanut yhtiö.  Sitoutumatonta porvarillista lehteä tehdään latomon nurkassa.  Työväenlehdet valmistuvat usein latomossa tai työväentalojen kokoushuoneissa.

1915:  Uusi Aura palkkaa taiteilijan Hugo Ovaska piirtäjäksi ja hankkii valokuvauskoneen.  Lehti perustaa naisten osaston.

1915:  Toimittaja Ture Jansonin (1886-1954) novellikokoelmassa Journalisten Bergman nimihenkilö on Hufvudstadsbladetin avustaja.  Toimituksessa rapisevat mustekynät.

1916 asti:  Burundissa (silloisessa Ruanda-Urundissa) ilmestyy Saksan Itä-Afrikan siirtomaavallan aikana siirtomaaviranomaisten saksankielisiä lehtiä siirtomaaherrojen tarpeisiin.  I maailmansodan jälkeen Belgian mandaattihallinnon aikana ilmestyy Bulletin de Ruanda-Urundi.

1916:  Menshevikkien sanomalehti Golos Truda - Työn Ääni ilmestyy Samarassa.

1916-17:  Porvarillinen päivälehti Russkaja Volja - Venäjän Tahto ilmestyy Pietarissa suurpankkien varoilla.

1916-17:  Mustasotnialainen bulevardilehti Zhivoje Slovo - Elävä Sana ilmestyy Pietarissa.

1916:  Alfred Hugenberg (1865-1951) ottaa haltuunsa Scherl-kustantamon ja alkaa rakentaa mediakonglomeraattia.  Hugenberg edistää 1920-luvulla natsien nousua.

1916:  Ranskan keskustalaiset perustavat sanomalehden Le Populaire - Kansanlehti Limogesissa.  Lehteä julkaistaan 1917 alkaen Pariisissa.  Lehdestä tulee 1921 Ranskan Sosialistisen Puolueen äänenkannattaja.

1916:  Ryhmä Britannian Sosialistisen Puolueen toimihenkilöitä perustaa sanomalehden The Call - Kutsu.

1916-45:  Folkets Dagblad Politiken - Kansan Poliittinen Päivälehti ilmestyy Tukholmassa (1917 asti nimellä Politiken).  Sitä julkaisee Ruotsin Sosialidemokraattinen Vasemmistopuolue, joka liittyy 1921 Kominterniin ja nimittäytyy Kommunistiseksi Puolueeksi.  Se jakautuu 1929, ja lehti joutuu oikeistosiiven käsiin.

1916:  Tanskalainen Berlingske Tidende alkaa julkaista keskipäivän numeroa B.T.

1916:  Islannin itsenäisyyspuolueen äänenkannattaja Landid alkaa ilmestyä.

1916:  Islannissa Timinn alkaa ilmestyä.

1916:  Saksan kommunistien ensimmäinen maanalainen Spartacus-lehti ilmestyy.

1916:  Haminassa perustetaan maalaisliittolainen Maaseutu nuorsuomalaisen Haminan Sanomien tilalle, jonka sotasensuuri lakkautti 1916.  Parin nimenmuutoksen jälkeen lehti on Kymen Sanomat.

1916:  Loviisan Sanomat aloittaa.

1916:  Kokkolan Uutiset alkaa ilmestyä.

1916:  Kunnan kustantamana paikallislehtenä ilmestyy Nuijamaan Ilmoituslehden näytenumero.  Lehti lakkaa 1918.

1916:  Paikallislehti Paimion Kuulutukset alkaa ilmestyä keväällä (viisi ensimmäistä numeroa) ja syksyllä nimellä Paimion Kunnallislehti.  Se painetaan Turussa.  Lehti vaihtaa nimeä neljä kertaa ja on 1925 lähtien Kunnallislehti.

1916:  Paikallislehti Toijalan Sanomat perustetaan.

1916:  Tyrvään Sanomat muuttuu yhtiöpohjaiseksi.  Aatelehdestä tulee liikeyritys.

1916:  Tulipalo Uuden Suomettaren talossa.  Sillaikaa kun pannuhuoneen hoitaja oli käynyt maitoa ostamassa talon myymälästä oli pannuhuoneessa tuli päässyt valloilleen luultavasti lyhytsulusta.  Lehden painatus keskeytyi.  Paino- ja latomakoneet olivat seisauksissa koko päivän.  Pannuhuoneeseen sijoitettu sähköjohtojen jakotaulu syttyi palamaan aiheuttaen kaikkien niiden valo- ja voimajohtojen katkeamisen, joitten avulla talo valaistaan ja kirjapainon koneet käytetään.  Osa maaseudulle ja kaupunkiin jaettavaa lehteä myöhästyi.  Puuttuvat kappaleet saatiin kuitenkin painetuiksi Hufvudstadsbladetin kirjapainossa.  Palokuntakin hälytettiin paikalle ja sen avulla saatiin tuli sammumaan.

1916:  Jääkäri Heikki Repo joutuu Saksasta palattuaan Simon kahakassa vangiksi ja kertoo, että jääkäripataljoonan johto julkaisee konekirjoitettua tiedonantolehteä, jossa kerrotaan milloin minkin tunnetun sosialidemokraattisen puolueen johtomiehen - Piisisen, Huotarin jne - asettuneen suojeluskuntia tukemaan.

1916:  Lehtimies-kirjailijan Veikko Korhonen (1888-1942) näytelmä Herra päätoimittaja.  Piirteitä Nakkilan kaupungin sanomalehtioloista kertoo, kuinka räätälimestari valitaan maalaisliittolaisen lehden päätoimittajaksi.

1916:  Lehtimies Gabriel Sanden (1885-1933) kuvaa romaanissaan Money yhdysvaltalaisia lehtimiehiä rahamahtien giganttisessa valtataistelussa.  Sanden aloitti uransa Helsingissä ja työskenteli 1910-15 Chicagossa lehdissä Svenska Tribunen-Nyheter ja Gamla och Nya Hemlandet.

1917:  Lenin kirjoittaa lehdessä Rabotshi Putj - Työmiehen Tie artikkelissaan Vallankumouksen tehtävät: "Vain neuvostohallitus voisi taistella menestyksellisesti sellaista huutavaa vääryyttä vastaan, että kapitalistit ovat kansalta ryöstämiensä miljoonien avulla ottaneet haltuunsa suurimmat kirjapainot ja suurimman osan sanomalehdistöä.  Porvariston vastavallankumoukselliset lehdet (kadettipuolueen Retsh - Puhe, Ruskoje Slovo - Venäläinen Sana yms) on lakkautettava, niiden kirjapainot takavarikoitava, yksityishenkilöiden antamien ilmoitusten julkaiseminen lehdissä julistettava valtion monopoliksi ja alettava julkaista niitä hallituksen sanomalehdessä, jota neuvostot julkaisevat ja joka puhuu totuutta talonpojille.  Vain siten voidaan lyödä ja on lyötävä porvariston käsistä rankaisemattoman valheen ja parjauksen, kansan petkuttamisen, talonpoikaiston harhaanjohtamisen ja vastavallankumouksen valmistelun mahtava ase."

1917:  Lenin kirjoittaa lehdessä Rabotshi Putj - Työmiehen Tie Kirjeessä tovereille:  "Eivätkö tosiasiat ole todistaneet, että Kerenski toimii Rodzjankon määräysten mukaan ja että 'Venäjän tasavallan valtionkirjapaino' (leikki pois!) painaa 'Valtakunnanduuman' mustasotnialaisten mustasotnialaisia puheita valtion kustannuksella?  Eivätkö tätä tosiaa ole paljastaneet yksinpä 'oman henkilönsä' edessä pokkuroivat lakeijat 'Delo Narodasta'?  Eikö kaikkien vaalien antama kokemus ole todistanut, että 'Novoje Vremja', tuo lahjottu, tsaarimielisten tilanherrojen 'intressejä' ajava lehti, kannattaa täydellisesti kadettien vaalilistoja?... Koko mustasotnialainen lehdistö on toiminimi 'Rjabushinskin, Miljukovin ja kumpp.' osasto, mikäli asioita katsotaan luokkakannalta eikä sentimentaaliselta kannalta."

1917:  Menshevistinen päivälehti Svobodnaja Zhizn - Vapaa Elämä ilmestyy Pietarissa väliaikaisen hallituksen lakkauttaman lehden Novaja Zhizn asemesta.

1917-18:  Eserräpuolueen Pietarin komitean päivälehti Znamja Truda - Työn Lippu ilmestyy Pietarissa.

1917:  Eserräpuolueen oikeistosiiven päivälehti Volja Naroda - Kansan Tahto ilmestyy Pietarissa.  Myöhemmin se ilmestyy muilla nimillä, mutta lakkautetaan lopullisesti 1918.

1917-18:  Eserräpuolueen lehti Delo Naroda - Kansan Asia ilmestyy Pietarissa muuttamalla usein nimeään.  Lehteä julkaistaan uudelleen 1918 Samarassa neljä numeroa ja 1919 Moskovassa 10 numeroa.  Lehti lakkautetaan vastavallankumouksellisena.

1917-18:  Sanomalehti Novaja Zhizn - Uusi Elämä ilmestyy Pietarissa.  Sitä julkaisee Letopisj - Aikakirja -aikakauslehden ympärille ryhmittynyt häilyvä menshevikki-ryhmä.

1917:  Virolainen kirjailija Mait Metsanurk (1879-1957) toimii Tallinnan Teataja-sanomalehden päätoimittajana ja aikaisemmin lehtimiehenä.

1917:  Islannin edistyspuolueen sanomalehti Tíminn - Aika ilmestyy ensimmäisen kerran.

1917: Helmikuun 28. (maaliskuun 13.) päivänä julkaistaan Izvestijan ensimmäisen numeron liitteenä manifesti Kaikille Venäjän kansalaisille, jossa kehotetaan jatkamaan taistelua tsaarivallan kukistamiseksi.  Levikki on 35 000 kappaletta, mutta 1960-luvulla lähes yhdeksän miljoonaa.

1917:  Vallankumouskeväänä alkaa ilmestyä Pietarin työläis- ja sotilasedustajien neuvoston uutisia, josta 1938 tulee Izvestija - Tiedonantoja.  Lehden seuraaja on 1917 elokuussa Izvestija TsIK - Keskustoimeenpanokomitean ja Pietarin työläis- ja sotilasedustajien neuvoston uutisia.  Bolshevikit ottavat sen haltuunsa lokakuussa.  Lehti ilmestyy 1918 maaliskuusta nimellä Izvestija VTsIK - Talonpoikais-, työläis-, sotilas- ja kasakkaedustajain neuvostojen yleisliittolaisen keskustoimeenpanokomitean uutisia sekä 1923-38 Izvestija TsIK SSSR i VTsIK - Neuvostoliiton keskustoimeenpanokomitean ja yleisliittolaisen keskustoimeenpanokomitean uutisia.

1917-18:  Maksim Gorki julkaisee Novaja Zhizn - Uusi Elämä -lehteä.

1917:  Lokakuun 25. (marraskuun 7.) päivänä Lokakuun suuri sosialistinen vallankumous toteutetaan Pietarissa.  VI Lenin allekirjoittaa painoasetuksen, joka julkaistaan Pravdan marraskuun 10. (lokakuun 28.) päivän numerossa.  Pravdan painos on 200 000 kappaletta, josta puolet levitetään Pietarin ulkopuolelle.

1917:  Pravdassa ilmestyy lehdistön dekreetti kolme päivää Lokakuun suuren sosialistisen vallankumouksen jälkeen.  Kiellettyjä ovat lehdet, jotka 1) kehoittavat avoimeen vastarintaan tai lainvastaisuuteen työläis- ja talonpoikaishallintoa kohtaan, 2) saavat aikaan sekasortoa tosiasioiden ilmeisen panettelevalla vääristelyllä tai 3) kehoittavat avoimesti rikolliseen eli rikosoikeuden mukaan rangaistavaan toimintaan.

1917:  Pravda alkaa ilmestyä vallankumouksen jälkeen.  Stalin kirjoittaa 26.3 lehteen, ja Lenin alkaa 16.4 Pietarissa johtaa lehteä.  Levikki ylittää pian 300 000.  Kasakat ja upseerikokelaat tuhoavat Pravdan toimituksen.  Väliaikainen hallitus määrää pidätettäväksi Leninin, joka pakenee Suomeen, ja lakkauttaa Pravdan, joka ilmestyy jälleen monella nimellä.  Sosialistisen vallankumouksen jälkeen Pravda alkaa 8.11 ilmestyä.  Pravda muuttaa 1918 Moskovaan, kun siitä tehdään pääkaupunki.  Puoluepäivillä 1922 päätetään Pravdan syntymän kymmenvuotispäivää 5.5 viettää Neuvostoliiton lehdistön päivänä.  Pravdan levikki nousee 1930-luvulla kahteen miljoonaan.

1917-18:  Boshevikkien päivälehti Soldatskaja Pravda - Sotilaan totuus ilmestyy Pietarissa.

1917:  Menshevikkien päivälehti Rabotshaja Gazeta - Työväen Lehti ilmestyy Pietarissa.

1917-19:  Menshevikkien sanomalehti Vperjod - Eteenpäin ilmestyy Moskovassa.

1917-18:  Esserräpuolueen päivälehti Delo Naroda - Kansan Asia ilmestyy Pietarissa.  Lokakuun vallankumouksen jälkeen se suljetaan monta kertaa, mutta se ilmestyy toisilla nimillä.

1917:  Eserräpuolueen päivälehti Zemlja i Volja - Maa ja Vapaus ilmestyy Pietarissa.

1917-20:  Päivälehti La Feuille - Lehtinen ilmestyy Genèvessä.  Puolueeton lehti on II Internationaalin kannalla.

1917:  USAn sosialistisen propagandan liitto julkaisee Bostonissa viikkolehteä The Internationalist.

1917-19:  New York Times kertoo yhteensä 91 kertaa bolshevikkien joko jo kukistuneen tai olevan kukistumaisillaan.

1917:  Yhdysvaltalaisessa jiddishinkielisessä lehdessä Tytär Siion värvää sotilaita Palestiinan juutalaiseen legioonaan: "Teidän uusvanha maanne tarvitsee teitä!  Liittykää juutalaiseen rykmenttiin."  Tytär Siion osoittaa lukijaa sormella Davidin tähden sisällä.

1917:  Trinidad Guardian alkaa ilmestyä Trinidad ja Tobagossa.  Lehden nimeksi tulee myöhemmin Guardian.

1917:  Vietnamissa alkaa ilmestyä L'Impartial annamilaisine painoksineen Trung-Lap-Bao.

1917:  Englantilainen kirjailija Norman Douglas (1868-1952): Voit kertoa kansakunnan ihanteet sen mainoksin.

1917-74:  Kanadassa ilmestyy Vapaus ja 1988-91 Sudburyssä.

1917:  Työmiehen levikki on yli 70 000.

1917:  Työmiehessä Sakari kirjoittaa 27.10: "Valmistavatko suomettarelaiset salamurhia?  Työmiehen toimittajia uhataan henkilökohtaisella kostolla."

1917:  Helsingissä marraskuun suurlakon johtoelin julkaisee suomeksi ja ruotsiksi tiedotteita Työväen Vallankumouksellisen Keskusneuvoston Tiedonantolehti, numeron Suurlakkotiedonantoja, kaksi numeroa Työväen Vallankumouksellisen Keskusneuvoston Viimeiset Tiedot ja kolme numeroa Arbetarnas Revolutionära Centralråds Meddelanden.

1917:  Turun Sos-dem Kunnallisjärjestön Johtavan Komitean Tiedonantolehti ilmestyy suurlakon aikana lakkojohdon tiedotteena.  Vastaavia julkaisuja ilmestyy muissa kaupungeissa lakon johdosta ilmestymättömän työväenlehden korvikkeena.  Tampereen Vallankumouksellisen Keskusneuvoston Tiedonantoja ilmestyy yhtenä numerona.  Vaasan Vallankumouksellisen Työväen Johtavan Toimikunnan Tiedonantolehti ilmestyy vain toiselta puolelta painettuna.

1917:  Suurlakon jälkeen marraskuun lopulla porvarilehdistö alkaa puhua "verikaartista", "verisestä politiikasta" ja "omien kansalaisten verellä tahratuista käsistä".  "Paranoidis-skitsoidinen ehdottomuus oli syrjäyttänyt harkintatilan, psyykkisen suhteen" (Juha Siltala).

1917:  Työmies kirjoittaa 26.11 jutussa "Lahdesta. Porvarilehtien rosvohistorioita" kuinka muuan rouva katseli suurlakkolaisia: "Kun olisi kuularuisku, niin noista tulisi pian selvä".

1917:  Uusi Päivä kirjoittaa 28.11, että "vielä riipumme kiinni Venäjän sairaasta valtioruumiista, josta leviää ruttotaudin siemeniä meidänkin kansamme keskuuteen".

1917:  Viipurissa ilmestyy Znamja Borby - Taistelulippu, joka on Viipuriin sijoitetun sotaväen bolsevikkien lehti.  Siinä on myös suomen- ja vironkielistä tekstiä.

1917-18:  Helsingissä ilmestyy Izvestija Gelsingforsskago Soveta Deputatov Armii, Flota i Rabotshih ensin nimellä Izvestija ... i Rabotshih Sveaborgskago Porta - Helsingin armeijan ja laivaston edustajaneuvostojen ja Viaporin satamatyöläisten sanomat ja sitten Izvestija. Organ, izdavaemyj pri Likvidatsionnoj komissii po delam Finljandii - Sanomat. Suomen asiain suorituskomission äänenkannattaja.  Vallankumouksellinen lehti suunnataan venäläisille sotilaille ja työläisille.  Painopaikka on Tipografija Izvestij.

1917-18:  Turussa ilmestyy vallankumouksellinen Izvestija Soveta Deputatov Armii, Flota i Rabotshih Abo-Olandskoj Ukreplennoj Pozitsii - Armeijan ja laivaston edustajaneuvoston ja Turun-Ahvenanmaan linnoituksen työläisten sanomat.  Painopaikka on Polytypos. 

1917:  Helsingissä ilmestyy Narodnaja Niva - Kansan vainio, jota julkaisee sosialistivallankumouksellisten Helsingin osasto.

1917-18:  Vasemmistososialistiset vallankumoukselliset internationalistit julkaisevat Helsingissä lehteä Sotsialistrevoljutsioner.

1917:  Helsingissä julkaistaan lehteä Obshtshee Delo, Organ sotsialistitsheskoj mysli - Yhteistyö, Sosialistisen aatteen äänenkannattaja.  Se suhtautuu arvostelevasti Venäjän bolsevikkeihin.

1917-18:  Helsingissä ilmestyy Volna - Aalto, joka on Viaporin, sitten Helsingin matruusikollektiivin äänenkannattaja.  Väliaikainen hallitus lakkauttaa Volnan, ja uudeksi nimeksi tulee Priboj - Rantatyrsky.  Lehti levittää merisotilaille bolsevistisia aatteita.

1917:  Vihtori Kosonen perustaa Helsinkiin revisionistisen lehden Työn Valta, joka on oikeistososialistinen.  Lehti vastustaa Sosialidemokraattisen puolueen radikalisoitumista.  Kosonen kirjoittaa, että kaartien ja pistimien kaikkivaltaan uskova puoluejohto on viemässä työväenliikettä kansalliseen onnettomuuteen.  Luokkasodan ajan lehti on punaisten lakkauttamana.  Työn Valta lakkaa 1919.

1917:  Työväenmies ylioppilas ja Helsingin yliopistossa filosofiaa opiskellut Viipurin sosialidemokraattisen sanomalehden Työ toimittaja Juho Latukka (1885-1925) majoittaa Vladimir Iljitsh Leniniä, joka siirtyy Viipurista Pietariin.  Talossa toimii sittemmin Lenin-museo.  Samassa talossa on piiloteltu vallankumouksellisia.  Latukka nimetään 1918 Viipurin punakaartin päälliköksi.  Hän siirtyy Pietariin Suomen vallankumouksen epäonnistuttua saksalaisten tultua maahan.

1917:  Viipurissa perustetaan oikeistososialistinen Itä-Suomen Työmies.  Aatteellisista oppi-isistä mainitaan revisionisti Eduard Bernstein.

1917:  Maalaisliittolainen Keski-Pohjanmaa perustetaan Kokkolassa.  Se ostaa Kasurisen painon, jolloin Kokkolan Uutiset lakkaa.  "Keski-Pohjanmaa siis lähtee taipaleelle siinä vakaumuksessa, että se on kipeän tarpeen vaatima tämän seudun maalaisväestön asianajajaksi ja kaikkien maalaisliittoaatteiden harrastajain äänenkannattajaksi".  Lehti ostaa 1941 Ruotsista laakarotaation.

1917:  Maalaisliittolainen Saarijärven Paavo alkaa ilmestyä Jyväskylässä.

1917:  Maalaisliittolainen Kainuun Sanomat perustetaan Kajaanissa.  Lehti alkaa 1918 ilmestyä.

1917:  Maalaisliittolainen Lalli perustetaan Raumalla.  Köyliön Lallin aikaan Suomi oli menettänyt itsenäisyytensä, kun paavin kehotuksesta käytiin vimmatuinta ristiretkeä kansaamme vastaan.  Lehti muuttaa parin vuoden kuluttua Kokemäelle.

1917:  Maaseudun Tulevaisuus alkaa ilmestyä (lehden syntysanat professori Hannes Gebhard, näytenumeroita1916) aikakauslehtenä.  Lehti perustetaan Pellervo-Seuran piirissä, ja hankkeen takana on vanha- ja nuorsuomalaisia.  Lehti siirretään 1920 Maataloustuottajien Keskusliitolle MTK, jonka äänenkannattaja lehti oli 1917 syksystä.  MTK muuttaa lehden sanomalehtityyppiseksi.  Lehden levikki 1985 on runsas 130 000.

1917:  Mikkelissä kansanpuolueen kannattajat ostavat Suur-Savon ja muuttavat lehden nimeksi Länsi-Savo.  Savonlinnassa kansanpuoluelaiset ostavat Savolaisen, jonka nimeksi vaihdetaan Itä-Savo.  Kansanpuolue ostaa Lappeenrannassa Lapveden kirjapainon ja alkaa julkaista Etelä-Savoa.  Lappeenranta-lehti lopetetaan.

1917:  Viipurissa Karjalan Aamulehti muuttuu kansanpuolueen kannattajaksi.

1917:  Porissa Satakunnan Sanomat ja Satakunta yhdistyvät Satakunnan Kansaksi, joka työskentelee 1918 edistysmielisen suomalais-isänmaallisen kokoomuksen hyväksi.

1917:  Ruotsalaisuusmiehet muuttavat Helsingissä Veckobladet-lehden maaseudulle suunnatuksi Svenska Tidningeniksi.  Lehti korostaa valkoisen Suomen luovuttamatonta perintöä.  Hufvudstadsbladet liittää konkurssikypsän lehden iltapäivälehteensä, jonka nimeksi otetaan Svenska Tidningen - Dagens Press.  Se muutetaan 1922 Svenska Presseniksi.

1917:  Paraisilla perustetaan paikallislehti Pargas Kungörelser.  Kun kustantaja urkuri KJ Wiss 1924 kuolee, niin vaimo Rosa Wiss jatkaa lehden kustantamista 1939 saakka.

1917-21:  Paikallislehti Kyrön Sanomat ilmestyy Hämeenkyrössä.  Päätoimittajana on kirjailija Eero Alpi, joka lähtee 1917 kiertueelle esittämään näytelmää Hallin Janne.  Hänen tilalleen pestataan kirjailija FE Sillanpää, joka on myönteinen työväen ajatuksille ja aatteille.

1917:  Toijalan Sanomat aloittaa.  Se muuttaa 1949 nimekseen Toijalan Seutu.

1917:  Työmies kirjoittaa elokuussa: "Jos nekin niukat elintarpeet, mitä maassa löytyy, jaettaisiin niin, että ei ketään asetettaisi poikkeusasemaan ja toisten edelle enempää kuin hänen työnsä laatu ja muut sellaiset seikat edellyttävät ja estettäisiin elintarpeilla keinotteleminen, keinottelutarkoituksissa varastoonpano ja salakuljetuksen muodossa tapahtuva maasta pois vienti, niin yleinen asema ei olisi niin huono kuin se tällä hetkellä on."

1917-18:  Aktivisti- ja jääkärilehti Uusi Päivä ilmestyy Helsingissä.  Rahoitus löytyy Kansallis-Osake-Pankin  piiristä.  Uusi Päivä on yksi kiivaimmista monarkistilehdistä.  Lehden seuraaja Uuden Suomen Iltalehti, sitten Iltalehti muuttaa 1930 luonnetta ja nimeä ryhtymällä Lapuan-liikkeen äänenkannattajaksi Ajan Sana -nimisenä.

1917:  Jyväskylässä nuorsuomalainen Keski-Suomi ja vanhasuomalainen Suomalainen yhdistetään Keskisuomalaiseksi, joka on kansanpuolueen äänenkannattaja.

1917:  Kajaanin Kaiku muuttuu kansanpuolueen kannattajaksi.

1917:  Joensuussa Karjalatar muuttuu edistysmielisen kokoomuspuolueen äänenkannattajaksi ja vaihtaa nimekseen Karjalainen.

1917:  Lahti-lehden piirin yritykseksi jää paikallinen kansallinen kokoomus.

1917:  Vaaliliiton solmineiden suomalaisten puolueiden lehdet valittavat, että sosialistit ovat syösseet maan anarkiaan, hävittäneet lain turvan ihmisen hengeltä, tavaralta ja vapaudelta.  Ruotsalaisen kansanpuolueen lehdet vaativat lakien uudelleen kunniaan saattamista, ja maalaisliiton lehdet vierittävät sosialistien syyksi yhteiskunnallisen epäjärjestyksen lisääntymisen.  Porvarilliset lehdet leimaavat sosialidemokraattisen puolueen mädäksi ja myrkyn saastuttamaksi.  Perinnäisten käsitysten vastustaminen riittää tekemään työväenlehdistöstä kaiken arvokkaan lokaan tallaajan.  Eräät nuorsuomalaiset lehdet pitävät sosialisteja rosvokoplana.  Porvarillinen lehdistö nostattaa pelkomielialaa kuten 1900-luvun alussa Kannaksella.

1917:  Uusi Päivä julkaisee 13.11 artikkelin Me varoitamme.  "Me varoitamme sosialistejamme vielä viimeisen kerran, ennenkuin he ryhtyvät tekemään lopullisia päätöksiään suunnittelemastaan valtiokaappauksesta.  ... Uskokoot he nyt tällä hetkellä mitä tahansa, niin siitä saamme kuitenkin olla varmat, että pitkäikäiseksi ei bolshevikkivalta edes Venäjälläkään voi tulla."

1917:  Suomen työläiset aloittavat 14.11 vastaisena yönä yleislakon.  Ei ilmesty yksikään sanomalehti paitsi Työväen vallankumouksellisen keskusneuvoston tiedonantolehti sekä paikallisten vallankumousneuvostojen ja lakkokomiteain lehtiset.

1917:  Kotimaan tilausilmoituksesta:  Siksi tahdomme terästää kaikki voimamme sekä lehden toimitustyössä että sen levittämisessä, että jumalan avulla kristillinen sanomalehti saisi olla vastapainona sen kevytmielisen, epäkristillisen ja luokkavihan myrkyttämän luettavan vuolaalle virralle, jota vielä monin kerroin suuremmassa määrässä virtaa kansan sieluun kuin hyvä ja puhdashenkinen kirjallisuus.

1917:  Suomessa on 307 suomenkielistä toimittajaa eli lähes viisi lehteä kohti.

1917:  Yhdysvaltalainen kirjailija Ernst Hemingway (1899-1961) aloittaa lehtimiehenä Kansas City Starin reportterina.  Hän ajaa ambulanssia 1918 Italian rintamalla, palaa sotainvalidina ja työskentelee 1920 Star Weeklyn ja Daily Starin avustajana, kunnes siirtyy 1921 Pariisiin Toronto Starin kirjeenvaihtajaksi.  Hemingway seuraa 1922 Konstantinopolista Turkin ja Kreikan välistä sotaa ja 1923 Sveitsin Lausannessa kansainvälistä konferenssia kuvaillen Mussolinia.  Hän jatkaa kirjeenvaihtajana Saksassa, Japanissa ja Espanjassa sekä palaa 1927 Yhdysvaltoihin kirjoittamaan romaanejaan Ja aurinko nousee 1926 ja Jäähyväiset aseille 1929.  Hän kirjoittaa 1934-35 Esquire-lehdelle eri puolilta maailmaa.  Hemingway tekee North American Newspaper Alliancen kirjeenvaihtajana neljä matkaa Espanjaan osallistuen dokumenttifilmin The Spanish Earth tekemiseen ja reportterina rintamataisteluihin.  Sanomalehti PM lähettää hänet 1941 kaukoitään Kiinaan.  Hemingway kuvaa 1944 Normandian maihinnousua ja etenee ranskalaisessa sissijoukossa Pariisiin.  Look-aikakauslehti julkaisee 1950-luvun puolivälissä kaksi Hemingwayn juttua, joista edellisessä hän koskettelee senaattoria Joseph Mc Carthy.

1800-1900-luvun vaihde:  Kirjailija-lehtimiehiä ovat Italiassa Pinocchion tekijä ja Il Campione-aikakauslehden perustaja Carlo Colloidi (1826-90), kertoja ja sanomalehtien Il Mattino ja Il Giorno toimittaja Mathilde Serao (1856-1927) sekä romaanikirjailija ja kriitikko Leonardo-aikakauslehden julkaisija 1900-luvun alussa Giovanni Papini (1881-1956).  Espanjan kirjailijoista lehtimiehiä ovat Kolmikolkkahatun tekijä Pedro Antonio de Alarcón (1833-91), aikakauslehden Revista Europea julkaisija 1870-luvulla Armando Palacio Valdés (1857-1938), teatterilehden julkaisija 1890-luvulla Emilia Pardo Bazán (1851-1921), lehtimies 1900-luvun alkukymmenillä Ramón Pérez de Ayala (1881-1962) sekä lehtimies 1890-luvulla Pio Baroja (1872-1956).  Kirjailijoita on lehtimiehinä Tanskassa Holger Drachmann, Henrik Pontoppidan (1857-1943), Herman Bang (1857-1912) ja Jeppe Aakjaer; Norjassa Jonas Lies, Alexander Kielland ja Arne Garborg; Ruotsissa August Strindberg 1872-74 Stockholms Aftonpost, Svensk Försäkringstidning, Dagens Nyheter ja Svenska Medborgaren, Gustaf Fröding 1887-94 Karlstadtidningenissa, Ernst Ahlgren, Gustaf af Geijerstam, Ola Hansson, Verner von Heidenstam, Oscar Levertin, Tor Hedberg ja Hjalmar Söderberg (1869-1941).  Neljä viimeksi mainittua ovat Svenska Dagbladin kriitikoita ja avustajia.  Sotakirjeenvaihtajia ovat Frank Norris buurisodassa, Stephen Crane ja Norris Yhdysvaltain Kuuban valtauksessa, Crane Balkanin sodassa sekä Reed, Ferenc Molnár, Ilja Ehrenburg, Aleksei Tolstoi ja Ramón del Valle-Inclan ensimmäisessä maailmansodassa.  Venäläinen kirjallisuushistorioitsija ja sanomalehtimies on Nikolai Gretsh (1787-1867).