sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Muita painotuotteita 1501-1795         

1500-luku:  Painetaan kasvava määrä tilapäistöitä kuten ilmoituksia häistä ja hautajaisista, kaupallisia mainoskiertokirjeitä ja teatterilippuja.  Saksassa yliopistojen opiskelijat käyttävät yksinkertaista käyntikorttia.
1500-luku:  Seinäjulisteita (afissi) aletaan kiinnittää seiniin, pylväisiin ja muualle.  Ensimmäisillä seinäjulisteilla tiedotetaan teatterinäytöksistä.
1501:  Octavus Petrucci (1466-) painaa Venetsiassa nuotit Harmonicae musices odhecaton kolmoispainatuksena: ensin viivasto punaisella, toiseksi teksti ja kolmanneksi nuotit mustalla.  Hän painaa ainakin 43 nuottikirjaa.  Hän ostaa 1520 paperimyllyn kotikaupunkinsa Fossombrone läheltä.
1507:  Erhard Öglin painaa Augsburgissa nuottikirjan Petrus Titonius, Melopoeiae.  Siinä on kaksi puupiirrosta.
1507:  Roomassa Bernardinus Venetus de Vitalibus painaa Ptolemaioksen Geographian.  Siinä on 34 kuparipiirrosta muun muassa Joannes Ruyschin maailmankartta, jossa on uusi maailma.
1507:  Maantieteilijä Martin Waldseemüller (1470-1518) julkaisee St Diéssä teoksen Cosmographiae Introductio, jossa hän ehdottaa nimeä Amerige tai America.
1508:  Nicolaus Germanus lisää Ptolemaioksen karttaan Pohjolan, jossa esiintyy nimi Finlappelant.  Kartta on Roomassa painettu kuparipiirros.
1511:  Hollannissa Leydenissä Johannes Moilin (de Cambray) painaa nuottikirjakkeilla kirjan Liber pontificalis.
1512:  Peter Schöffer nuorempi painaa nuottikirjan Arnold Schlick, Tabulaturen etlicher Lobgesang und Liedlein auf die Orgel und Lauten.
1514:  Unkarin talonpoikaissodan johtajat Székler György Dózsa ja Mészáros levittävät marssillaan maan halki painettuja lentolehtisiä.
1516:  Petrus Olivier painaa Rouenissa missaalin Missale Eboracense kustantajalle J Gachet.
1517 ja 1526:  Itävaltalainen paroni Sigismund von Herberstein kulkee keisari Maksimilianin lähettiläänä kahdesti Pohjois-Norjan ohi Vienanjoen suulle ja Moskovaan.  Hän kertoo matkoistaan kirjassaan Rerum Moscovitarum Commentarii, joka ilmestyy 23 painoksena eri kielillä.  Herbersteinin laatiman Venäjän kartan mukaan Venetsian kosmografi Jacopo Gastaldi (1500-65) kaivertaa 1550 kartan, joka on 1562 pohjana englantilaisen Anthony Jenkinsonin (-1611) työlle.  Hän matkustaa 1557 vuoden verran Venäjällä.  Jenkinson täyttää alueet, joista on kuullut puhuttavan, vanhan kartografisen tavan mukaisesti kuvilla.
1517:  Andrea Antico painaa Venetsiassa puulaatoilta uruille nuottimerkinnän, jonka sanotaan olevan ensimmäinen lajiaan.
1523-28:  Antverpeniläinen painaja Cristoffel van Remunde painaa kirjakkeilla nuotteja myös Englannin markkinoille lontoolaisille kirjakauppiaille Peter Kaetz ja Francis Birckman.
1525:  Saksassa painetaan kuvallinen talonpoikaiskapinaa koskeva lentolehtinen schwabachilla.  Painaja ja painopaikka ovat tuntemattomat.
1525:  Lontoolainen John Rastell painaa nuotit ja tekstin A New Interlude and a mery of the Nature of the iiii Elements yhdellä painokerralla.
1526:  Jorge Coci painaa Saragozassa nuotteja.
1527:  Pariisilainen Pierre Attaignant, joka on Pigouchetin oppilas ja vävy, painaa ensimmäisen nuottikirjansa Chansons nouvelles en musique yhdellä painokerralla.  Pierre Haultin on kirjakkeiden leikkaaja.  Niissä on nuotti ja pätkä viivastoa yhdessä kirjakkeessa.  Frans I antaa 1531 hänelle kuuden vuoden oikeuden painaa ja myydä nuotteja en choses faictes et Tabulature des jeux de lutz, flustes et orgues.  Attaignant työskentelee 1537-45 kirjakauppiaan Hubert Jullet kanssa, joka nai hänen tyttärensä Germaine.
1530:  Alfonso de Santa Cruz laatii ensimmäisen deklinaatiokartan.
1532:  Baijerilaisen maantieteilijän Jacob Ziegler (1470-1549) kartta Octava tabula julkaistaan puupiirroksena Strassburgissa pyhää maata käsittelevän kirjan liitteenä.  Finlandia käsittää nimet Laponia - Lappi, Chimene - Kemi, Northbotenia - Pohjois-Pohjanmaa, Ostrobothnia - Pohjanmaa, Corsholm - Korsholma, Cvsta - Kuusisto, Abo - Turku, Hangoo - Hanko, Tavastia - Hämeenlinna, Novvm castr - Olavinlinna, Vibvrgh - Viipuri, Nerpia - Närpiö, Aland - Ahvenanmaa, Einingia (pitää olla Finningia) - Finnien maa ja Pevnthe - Päijänne.
1532:  Säveltäjä Elzéar Genet teettää Avignonissa painajalla Etienne Briard nuottikirjakkeet, joissa on pyöreä pää.  Avignonilainen kirjakauppias kustantaa ensimmäisen nuottikirjan Liber Missarum.
1532:  Lyonilainen painaja Jacques Moderne tuottaa nuottikirjan Liber decem missarum.  Hän painaa 1538 nuottikirjan Le Parangon de Chansons, joka on ehkä ensimmäinen tete-beche, niin että vastakkain olevat laulajat voivat laulaa samasta nuottikirjasta.
1535:  Diaz Romano painaa Valenciassa nuotit Luys Milan, Libro de musica de vihuela de mano intitulada El Maestro.
1538:  Antverpeniläinen painaja Symon Cock tuottaa maallisen musiikin nuotteja kuten Een devoot en profitelijck boecxken kahdella värillä: mustat nuotit ja punaiset viivastot.  Cock saa kuuden vuoden etuoikeuden painaa nuotteja.
1538:  Hernandez de Cordova painaa Valladolidissa nuottikirjan Libro del delphin de musica para tañer vihuela.
1539:  Ruotsin viimeisen katolisen arkkipiispan Olaus Magnus Gothus (1490-1558) laatima Pohjoismaiden yhdeksän lehtinen puupiirroskartta Carta marina painetaan Venetsiassa.  Päijänne on kuvattu kahdesti.  Sekä LACVS PIENTE - Päijännejärvi että HOLELA LACVS SVR PESI - Hollolan järvi Suur vesi tarkoittavat Päijännettä.  LACVS NIGER tarkoittanee Saimaata ja LACVS ALBVS Laatokkaa.  Suomenlahteen laskevan joen varrella on Helsiga - Helsinki ja Espoa - Espoo.  Kartassa on varhaisin tunnettu kuva inukista tai eskimosta.  Inuk ampuu jousella Grönlannissa - GRVNTLANDIE PARS eurooppalaista laivaa kohti.
1541:  Ruokalista on tiettävästi alkuisin Regensburgin valtiopäiviltä.  Eräissä valtiopäivien monissa kemuissa oli Braunschweigin suurherttua Heinrichilla edessään pitkä paperiliuska, jota hän vähän väliä tutki.  Montfortin herttua ihmetteli tätä, ja Heinrich näytti paperia, johon keittiöpäällikkö oli merkinnyt tarjottavat ruokalajit ja juomat.  Tämä aate saavutti heti suosiota juhlan osanottajien keskuudessa.
1542:  Antverpeniläinen muusikko Tielman Susato kopioi 1529 nuotteja, mutta ryhtyy yhteistyöhön kirjakauppiaan Henrik ter Bruggen ja painajan Willem van Vissenaecken kanssa musiikin kustantajana.  Susato painaa 1543-61 yksin nuottikirjakkeilla.
1543:  Neuchatelissa julkaistaan ensimmäinen osoitekalenteri ja Genfissä ilmestyy 1582 Livre des marchants - Kauppiaiden kirja.
1543:  Hollantilaisen merenkulkijan Cornelis Anthonisz seinäkartta Caerte van Oostlant ilmestyy.  Hän tekee lopun Pohjolan ptolemaiolaisesta karttakuvasta.
1544:  Baselilainen professori Sebastian Münster (1489-1552) julkaisee puukaiverruksina teoksen Cosmografia, joka vastaa Ptolemaioksen Geographiaa.  Teoksesta julkaistaan noin 40 painosta eri kielillä.
1549 alkaen:  Pariisilainen Nicolas du Chemin painaa lääketieteen, kielioppien, aritmetiikan ja latinankielisten klassikkojen lisäksi noin sata nuottikirjaa.
1550:  Jacopo Gastaldi (1500-65) kaivertaa itävaltalaisen paronin Sigismund von Herberstein laatiman Venäjän kartan.
1550:  Euroopassa aletaan valmistaa paperitapettia, jollaista espanjalaiset ja hollantilaiset ovat tuoneet Kiinasta.
1551:  Louvainilainen kirjakauppias Pierre Phalèse eli Pieter van der Phalizen (-1573) saa luvan perustaa nuottipainon.  Hänen poikansa Corneille ja Pierre II (-1609) jatkavat yritystä.  Pierre II muuttaa 1581 Antverpeniin ja alkaa yhteistyön painajan Jean Bellère kanssa.
1554:  Martin de Montesdoca painaa Sevillassa nuotit  Miguel de Fuenllama, Libro de musica para Vihuela, intitulado Orphenica lyra.
1554:  Johannes Magnus (1488-1544) kirjoittaa Goottien ja svealaisten kuninkaiden historian, joka painetaan postuumisti Roomassa.  Siihen liittyy puupiirroskartta, joka on yksinkertaistus Olaus Magnuksen kartasta.  Suomesta mainitaan vain maakunnat Alandia - Ahvenanmaa, Finlandia - Varsinais-Suomi, Nilandia - Uusimaa, Tavestia - Häme, Carelia - Karjala, Botnia Orientalis - Pohjanmaa sekä Tornia - Tornion kaupunki, Biarmia - Bjarmien maa ja Scricfinia - hiihtosuomalaisten eli lappalaisten maa.  Polvs articvs (pitää olla arcticus) - Pohjoisnapa on Lapin pohjoiskärjessä.  Sen alapuolella on saari Insvla magnetv.
1555:  Juan de León painaa Ossunassa Espanjassa nuotit Juan Bermudo, El libro llamado declaración de instrumentos musicales.
1565:  Gislain Manilius, Corneille Maniliuksen poika, painaa Gentissä nuotteja.
1567:  Ensimmäinen tunnettu inukin muotokuva on painettu saksalaiseen näyttelyn mainoslehtiseen Villi nainen ja hänen tyttärensä.
1567:  Baselissa painettuun Olaus Magnuksen teokseen Historia de gentibus septentrionalibus liittyy puupiirroskartta.  Grönlannin saaren alapuolella on teksti, jonka mukaan pygmien kääpiökansa asuu siellä.  Suomesta puuttuu Turku, mutta mukana ovat Kirklostel - Kirkkonummi, Rassebo - Raasepori ja Saia - Saimaa.  Pohjois-Suomessa on porolla ajava mies, kaksi hiihtävää jousimiestä ja hirvi.  Teoksessta otetaan 1669 mennessä 21 painosta kuudella kielellä.
1569:  Kartografi Gerhard Mercator (Kremer) (1512-94) julkaisee Amsterdamissa kuparikaiverruksena maailmankartan.  Hän käyttää projektiota, joka saa hänen nimensä, vaikka sitä on käytetty jo aikaisemmin merikartoissa.
1570:  Kartankustantaja Abraham Ortelius (1527-98) julkaisee Antwerpenissä kuparikaiverruksina teoksensa Theatrum orbis terrarum, joka on ensimmäinen säännöllisesti julkaistu kartasto.  Siinä on 70 kuparipiirroskarttaa.  Teosta painetaan eri kielillä 40 painosta 1612 asti.  Pohjoismaiden kartta on Frans Hogenbergin (1540-90) kaivertama.  Oletetun pohjoisnapamantereen reunalla lukee Pigmei hic habitant - Pygmit asuvat täällä.
1570:  Euroopassa vakiintuu tupakan käyttö ja viljely.  1600-luvulla huomataan, että pakkauksella ja merkeillä on arvaamattoman suuri ja tärkeä merkitys tupakan myynnille.  Hollannissa aletaan tupakkapakkauksia koristaa puupiirroksilla.  Kilpailijayritykset anastavat häikäilemättömästi laadulleen huutoon tulleen lajin mainosmerkit.  1800-luvulla hienot rokoko-herrat muuttuvat partaisiksi porvareiksi.  Työväensääty alkaa tulla huomioonotetuksi.  Kuvissa esiintyvät metsästäjä, kalastaja, laivuri, kauppias ynnä muita.
1575:  Kuningatar Elizabeth I myöntää kustantajille Thomas Tallis ja William Byrd etuoikeuden julkaista nuotteja.  Painaja on troyesilainen Thomas Vautrollier, joka muutti 1562 Englantiin.
1582:  Adrian le Roy, Robert Ballard ja Mamert Patisson julkaisevat Pariisissa oopperan Baltasar de Beaujoyeulx, Balet comique de la Royne.
1584:  Jan Sadeler kaivertaa Martin de Vosin mukaan nuotit Antverpenissa.  Tämä on vanhin tunnettu kuparipiirroksena painettu nuottikirja.
1589:  Braunsbergissä ja Vilnassa opiskelleen Valentius Thomaen kirjoittama suomenkielinen runo julkaistaan Vilnan jesuiittakollegion oppilaiden painamassa kokoelmassa kuninkaan Sigismund III vierailun kunniaksi.
1595:  Hollantilaisen maantieteilijän Gerard Mercator (1512-94) Amsterdamissa julkaistussa käsin väritetyssä kuparipiirroksessa on Pohjoismaiden kartta.  Suomesta on uusia paikannimiä: Vekelax - Vehkalahti, Verulax - Virolahti, Semisse - Jämsä ja Sismes - Sysmä.  Pohjoismaiden ja Venäjän kartassa on teksti: Czeremisse populi hic passim vagantes latrocinantur - tseremissien kansa harjoittaa täällä ryöstelyä.
1598:  Cornelisz Claesz julkaisee Hollannissa Middelburghissa maailmankartan.  Kaivertaja on Jodocus Hondius.
1599:  Giuseppe Rosaccio (1530-1620) julkaisee täydennettynä venetsialaisen Girolamo Ruscellin (1504-66)  kartan.  Se painetaan Vincent Valgrisin kuparilaatalta, mutta laattaan kaiverretaan lisää muutamia paikanniniä ja koristeita.  Finlandin sijaan lukee Flandria - Flanderi.
1500-luvun loppu:  Suomessa Yläneen kartanossa on kangastapetit.  1600-luvulla hää- ja hautajaistilaisuuksissa juhlahuoneen seinät peitetään kankaalla.
1600-luku:  Kultalasti Ranskasta Kanadaan on myöhässä, eikä sotilaille ole palkkarahaa.  Kanadan armeijan virkamies leikkaa pelikortteja neljään osaan ja kirjoittaa niihin nimensä.  Pelikorteista syntyy käypä maksuväline.
1600:  Giorgio Marescotti painaa Firenzessä ensimmäisen painettuna säilyneen oopperan Jacopo Peri, Euridice.
1600:  Flanderilainen Petrus Bertius (1565-1629) julkaisee Amsterdamissa Pohjois-Euroopan kartan Nortcaep - Nordkap käsin väritettynä kuparipiirroksena.  Suomesta mainitaan Thorn - Tornio, Ulesbuy - Ulvila, Abo - Turku, Rastebay - Raasepori, Elsenor - Helsinki, Burga - Porvoo ja Wiburch - Viipuri.  Vienanmeren rannoilla ovat Kandelex - Kantalahti, Kyn - (Vienana-) Kemi, Somma - Suma ja Soulofki - Solovetskin luostari.
1604:  Willem Janszoon Blaeu (-1638) julkaisee Hollannin kartan ja 1605 maailmankartan.  Hän oli Tanskassa Tycho Brahen oppilas ja sai ajatuksen tehdä karttoja.  Blaeu nimitetään 1633 Hollannin Itä-Intian komppanian kartografiksi.  Hän avaa 1637 uuden painon Amsterdamissa.  Siellä on yhdeksän kirjapainokonetta, kuusi kuparipainokonetta ja kirjakevalimo.  Pojat Joan ja Cornelis jatkavat.  Joan julkaisee 1650-62 latinaksi kartaston Atlas Major 11 osassa.  Pian seuraavat laitokset ranskaksi ja espanjaksi.
1611:  Ruotsin kartografian isä Andreas Bureus (1571-1646) kaivertaa kupariin kartan Lapponia.
1612-13:   Julkaistaan Englannissa ensimmäinen nuottikirja Parthenia, joka painetaan kuparipiirroksina.  Sen kaivertaa William Hole, ja julkaisee John Clarke Lontoossa.
1613:  Hollantilainen kartografi Adrian Veen (1572-1613) piirtää Pohjois-Euroopan kartan, jonka Jodocus Hondius nuorempi kaivertaa kupariin.  Kartta omistetaan Kustaa II Adolfille.
1622:  Ensimmäinen suomenkielinen arkkiveisu eli -julkaisu Carolus Pictorius, IV. (Neljä) suloista ia lohdullista kijtos ia rucous Weisu Jumalan cunniaxi ia Suomalaisten hywäksi käätty ia laulatta painetaan Riiassa.  Arkkiveisut ovat tavallisesti jollain tunnetulla säveleellä laulettavaa runoutta.  Ne painetaan neljännes- ( 4 sivun), puoli- (8 sivun) tai kokoarkin (16 sivun) suuruisina.
1626:  Andreas Bureuksen (1571-1646) suuri Pohjolan seinäkartta Orbis arctoi nova et accurata delineatio auctore Andrea Bureo sueco valmistuu.  Sen vaskikaivertaja on V Trautman, ja se painetaan Tukholmassa selitysteksteineen.
1634:  Englannin kuningas antaa tapetintekijälle Jerome Lanjer etuoikeuden valmistaa tapettia, joka on liimaamalla päällystetty villapölyllä.
1638:  Amsterdamissa Henricus Hondius painaa kolmiosaisen kartaston Atlas Novus.  Hän on kustantajan Jodocus Hondius poika.
1640-61:  Englannissa sisällissodan kumpikin osapuoli painaa lentolehtisiä.  Tämä vauhdittaa Englannin sanomalehdistön syntyä.  Julkaistaan 25 000 traktaattia ja lentolehtistä.
1642-1713:  Turun akatemian painossa tehdään henkilörunopainatteita, jotka ovat julisteenluonteisia avoarkkeja.  Niitä kehystetään seinille.  Akatemian kolmas kirjanpainaja Johan Wall (1680-1710) koristelee henkilörunojulkaisut kukkasomistein.
1643:  Turun akatemian kirjapainon vanhin suomenkielinen painotuote on 8-sivuinen taivaankirje, arkkiveisu J(ohannes) M(atthiae) C(ollinus), Ylimmäisen Keisarin Jesuxen Christuxen Mandati eli käsky, Präntätty Turusa Peter Waldilta Anno 1643.  Ensimmäinen ruotsinkielinen painotuote on Isak Rothoviuksen Några christeliga boot predikningar, Tryckt I Åbo aff Peder Wald, 1643.  Painon alkuaikana painetaan suomalaisia rukouspäiväplakaatteja.  Varhaisemmalta ajalta on tallella ulkomailla painettuja suomalaisia kuulutuksia.
1643-1715:  Ranskan kuninkaan Ludvig XIV hovissa aletaan käyttää viimeisteltyjä käyntikortteja.  Tapa leviää pian Englantiin ja tulee 1700-luvulla yleiseksi Euroopassa.
1645:  Hollantilainen kustantaja Joannes Janssonius (1596-1665) julkaisee Amsterdamissa kuparipiirroksena Pohjoismaiden kartan, jossa Suomenlahti, Laatokka ja Äänisjärvi on kuvattu tarkasti.  Hänen edeltäjänsä Adrian Veen julkaisi 1636 samalla laatalla painetun kartan.
1645-49:  Kiovalainen munkki Ilja kaivertaa ja painaa 132 kuvaa raamattuun hollantilaisen Piscator-raamatun mukaan, mutta venäläiseen tyyliin sovitettuna.  Hän painaa lubok-kuvia Kiovan Petsherski-luostarista.  Ilja painaa kaikkiaan viitisen sataa kuvaa.
1648-52:  Ranskassa julkaistaan 8000 kirjasta, jotka hyökkäävät kardinaali Mazarinia vastaan.
1750-64:  Suomessa runosäkeitä elämän suru- ja ilojuhlille painetaan noin 80 kappaletta.  Ne ovat lähes ainoat Suomen kaunokirjalliset tuotteet "hyödyn aikakautena".  Itseoppinut raajarikkoinen rahvaanmies Tuomas Ragvaldinpoika kirjoittelee 1760-luvun alussa lauluja kuten hautajaisrunoja.
1651:  John Playford (1623-93) julkaisee nuottikirjan The English Dancing Master.  Sen  18. painos ilmestyy 1728.  Suurin osa nuoteista painetaan irtokirjakkeilla, mutta Playfordin myöhemmät nuotit ovat kaiverrettuja kuten Henry Purcell, Sonnatas of III parts 1683.  Poika Henry (1657-1710) jatkaa yritystä.
1661:  Tukholmassa Palmstruchska banken laskee liikkeeseen ensimmäiset eurooppalaiset setelit.  Pankit laskevat Euroopassa liikkeeseen yksittäisiä seteleitä, jotka voi vaihtaa pankissa kulta- tai hopearahoihin.  Pohjois-Amerikassa osa varhaisesta paperirahasta tehdään pelikorteista.
1662:  Johann Blaeu (1596-1673) julkaisee Amsterdamissa suuressa kartastossaan Suomen suurherttuakunnan Magnvs Dvcatvs Finlandiae käsin väritettynä kuparipiirroksena.  Oikeassa yläkulmassa on Suomen ja sen seitsemän maakunnan vaakunat.
1663:  Lontoossa ilmestyy ensimmäinen painettu teatteriohjelma Drury-Lane teatteria varten.  Näytelmän nimi on The humorous Lieutenant - Lystikäs luutnantti.
1666:  Seteleitä painetaan Ruotsissa.
1674:  Kuninkaallisten plakaattien ja asetusten painaminen siirretään Turun akatemian painosta Gezeliuksen painoon, joka vahvistetaan 1680 kuninkaallisella päätöksellä.  Kirjanpainajan Winter painatustieto muuttuu: "Prändätty Johan Winterildä, Cuningaliselda Kirjan Präntäjäldä Suures Ruhtinan maasa Suomes", "Kongl. Booktryckiare uthi Stoorfurstendömet Finland".  Winter vapautetaan 1681 kaikista porvarillisista veroista paikkakunnalla, jossa paino toimii, niin kauan kun hän ei muuta porvarillista ammattia harjoita, samoin kuin muutkin Kuninkaallisen Majesteetin painajat.  Winter käyttää ensimmäisenä Suomessa kirjanpainajansinettiä.
1677:  Samuel Lee julkaisee ensimmäisen Englannin hakemiston A Collection of the Names of Merchants living in and about the City of London.
1680:  Englannissa alkaa parlamentaarinen painaminen alahuoneen julkaisulla Votes & Proceedings.
1680-1700:  Hollantilainen Justus Danckerts (1635-1701) julkaisee Amsterdamissa Pohjoismaista käsin väritetyn kuparipiirroskartan.  Cornelis Danckerts vanhempi (1603-56) perusti karttaliikkeen.  Pojan Justus jälkeen pojanpojat Theodorus (1663-1727) ja Cornelis (1664-1717) jatkavat liikkeen toimintaa.
1681:  Lyonissa painetaan puulaatoilla pelikortit.  Kuvat koristellaan sabluunoilla värjäämällä.
1681:  Ruotsiksi painetaan Gabriel Pietarinpoika Calamniuksen arkkiveisu Een skön och lustigh Wijsa.  Se ilmestyy 1744 suomeksi Yxi Laulu Laulettava.
1683:  Thames jäätyy, ja matkamuistokortteja painetaan teltoissa jäällä.
1690:  Massachusettsin siirtokunta ottaa käyttöön paperirahan.
1694:  Englannin keskuspankki perustetaan ja se laskee liikkeelle setelirahaa.
1695:  Arkkiveisu Sielu täst huutaa haikiast esittää petetyn nuorukaisen tunnetta.  Se on alunperin saksalainen 64 säkeistöä pitkä veisu, joka suomennettiin ruotsalaisesta arkista.
1699:  Jonas Mennanderin arkkiveisu Huonen-Speili ylläpitää säätyerotusta.  Samoin Gabriel Tuderuksen Yxi Caunis Suomen-kielinen Weisu Talonpoille cunniaxi ja ylistöxexi nuorudesa ylösajateldu 1703 ja Gabriel Pietarinpoika Calamniuksen Yxi Laulu Laulettava 1744 lähtevät isäntävallan ehdottomuudesta.
1600-luvun loppu:  Kiinassa Qing-dynastian aikana painetaan teekäärepapereita, teelahjapakkauksia ja teehinnastoja.
1700-luku:  Lyhytikäisiä painotuotteita eli tilapäis- tai aksidenssipainotöitä eli ephemera painetaan mitä erilaisimmilta aloilta.  Esimerkkejä ovat koneellisen joukkovalmistuksen tuotteiden etiketit, kutsut, ex librikset, kaupan paperit, käyntikortit, arpajaisliput, teatteriliput, -julisteet ja -ohjelmat, pelikortit, kokonaan kaiverretut painotyöt kuten kartat, nuotit, karikatyyrit, pohjapiirustukset ja asemakaavat, häväistyskirjoitukset ja runot.  Huomattava määrä painotöitä tarvitaan valtion hallinnossa, ilmoituksissa kuten kiertävän kirjaston perustamisesta postivaunujen aikatauluihin, viennissä ja tuonnissa, inventaarioissa, yritysten tilinpäätöksissä ja vuosikertomuksissa, kirjojen ja vakuutusyhtiöiden esitteissä, luentojen, näyttelyiden, konserttien, kilpa-ajojen ja turnajaisten ilmoituksissa, kerhojen, yhdistysten ja sairaaloiden säännöissä, kirkkokuntien painatteissa ja kiertokirjeissä, tehtaiden tavaraluetteloissa, huutokauppaluetteloissa, pankin papereissa, peleissä ja palapeleissä, vankiluetteloissa, varastettujen tavaroiden ilmoittelussa ja niin edelleen.  Luettelo on lähes loputon.
1700-luku:  Saksalainen erikoisuus on almanakka.  Painot tuottavat almanakkoja lääkäreille, kauppiaille, sotilaille, vapaamuurareille, herkuttelijoille, viininystäville ja melkein kaikille ammateille jopa Revolutionskalender, jossa on pöyristyttävä kuparipiirroskuvitus.
1701:  Hallessa painetaan ensimmäinen osoiteluettelo Das ietzlebende Leipzig, jossa on 48 sivua.
1701:  Yhä useammat ranskalaiset alkavat käyttää nimi- eli käyntikorttia.  Aluksi he käyttävät pelikorttien etu- tahi takapuolta, sitten painettua korttia.
1705:  Moskovassa Vasili Anofrijevitsh Kiprijanov avaa poikansa kanssa kirjapainon.  Hän alkaa julkaista ensimmäistä venäläistä kalenteria, painaa F Nikitinin ja M Petrovin  kaivertaman seinätaulun Novyi sposob arifmetiki... - Uusi laskennan keino sekä 1707 Maapallon kartat, Tähtitaivaan kartat, 1715 Amerikan rannikon merikortti... ja 1723 Auringon deklinaation taulukko.
1706:  Kartografi Guillaume De l’Isle (1675-1726) julkaisee Pietari Suuren Hollannin lähettilään Andrej A Matvejev innostamana Pariisissa kartan kuparikaiverruksena Euroopan puoleisesta Venäjästä.  De l’Islellä on hyvät suhteet Pietari Suureen sen jälkeen, kun hän oli opettanut tsaarille maantiedettä ja kartografiaa tämän Pariisin vierailun aikana.
1706:  Nicolaes Visscher II (1649-1709) julkaisee Amsterdamissa kaksilehtisen Venäjän kartan kuparikaiverruksena.  Visscher käyttää De l’Islen karttaa pohjana.  Venäläisiä karttoja painetaan Hollannissa 1700-luvun puoliväliin.
1715:  Tukholmassa kuninkaallinen kirjanpainaja JH Werner painaa monta miljoonaa seteliä.  Hänen seuraajastansa Peter Mommasta tulee valtion pankin painon (perustetaan 1747) esimies.
1715-74:  Ranskan kuninkaan Ludvig XV aikana käyntikortit aletaan painaa kaiverretuilla laatoilla.  Kortissa voi olla maisema ja nimikirjoitus alla. 
1717:  Ruotsin vanhin mainospainotuote ilmestyy erään tukholmalaislehden liitteenä.  Se on Emanuel Swedenborgin kirjoittama mainoslehtinen Stjernsundin tinatuista rautalautasista.  Toisena on Wedevågin tehtaan 1722 painattama mainosprospekti Underrättelse om ett nyttigt Manufacturie Wärck I Jern och Sråhl, som här I Swerige är inrättat.  Sama toiminimi julkaisee ensimmäisen varsinaisen hintaluettelon 1726.
1720-luku:  Virossa aletaan julkaista almanakkoja, jotka kalenterin lisäksi sisältävät monenlaista luettavaa talonpojille.
1720:  Englannissa valmistetaan ensimmäinen paperitapetti.
1721:  James Franklin painaa Bostonissa ensimmäisen pohjoisamerikkalaisen nuottikirjan Thomas Walter, The Grounds and Rules of Musick Explained.  Se on luultavasti ensimmäinen Amerikassa kaiverrettu nuottikirja.  Kaksi kappaletta  on säilynyt.
1725:  Englannin pankki ottaa käyttöön 20 punnan setelin.  Viiden punnan seteli tulee 1793 käyttöön ja punnan 1797.  Pankki painaa ne kaiverretuilla kuparilaatoilla omassa painossaan.
1726:  Tsaari Pietari kutsui Venäjälle kartografeja ja kaivertajia opettamaan venäläisiä.  Joseph Nicolas Delisle saapuu Pietariin kehittämään venäläistä karttalaitosta.  Kapteeni Philipp Johann von Strahlenberg, vankina 1709-22, valmisti Venäjän kartan.  Tanskalainen Vitus Bering tutkii 1725-30 ja 1733-43 Siperiaa Kamtshatkalle asti.  Pietarin käskystä Venäjää kartoitetaan.
1729:  Jedossa (Edo, nykyinen Tokio) on ensi kerran näytteillä elefantti.  Seinillä ja aidoissa on julisteita, joihin on puulaatoilla mustalla painettu elefantin kuvia.  Ne on koristeltu käsin punaisella ja kullalla.
1730-luvun alku:  Ruotsi-Suomessa tehtailija Klinckowström ryhtyy valmistamaan pelikortteja ranskalaisten esikuvien mukaan.
1740-luku:  Petter Solinder perustaa Porvooseen Suomen ensimmäisen tapetti- ja karttuunipainon.  Pian tapettipainoja on Kokkolassa ja Kristiinassa.  Kun paperi toimitetaan painoihin arkkeina, ne liimataan ensin pitkällä pöydällä vuodaksi ja pohjamaalataan paperin levyisellä harjalla.  Kuivunut tapetti koristellaan kuvioilla puisten painimien avulla.
1740-61:  Pietari I Suuren tyttären keisarinna Elisabet I (1709-61) aikana painetaan oopperoiden ja teatteriesitysten librettoja, jotka sidotaan punaisiin, vihreisiin tai pastellisävyisiin silkkeihin.  Kirjojen syrjät kullataan.
1745:  Nicolas Cochin suunnittelee tanssiaisten kutsukortin Versaillesiin.
1750-luku:  Ensimmäiset paperinuken versiot valmistetaan muodin keskuksissa Pariisissa, Wienissä, Berliinissä ja Lontoossa.  Niillä muodinluojat esittelevät luomuksiaan asiakkailleen. 
1752:  Christopher Sauer painaa Marylandin Germantownissa toisen nuottikirjan Pohjois-Amerikassa Fünff schöne geistliche Lieder.
1759:  Englantilainen tietokirjailija, runoilija ja yhteiskuntakriitikko Samuel Johnson (1709-84) kirjoittaa, että mainosala on nyt niin lähellä täydellisyyttä, että siihen ei ole helppo esittää mitään parannusta.
1760-luku:  Vanhimmat votjakinkieliset painotuotteet runovihkoset ilmestyvät.
1761:  Arkkiveisu Pramean piian laulu opettaa, mihin vie piian koreilu ja piittaamattomuus vanhemmistaan.  Se ilmestyy viimeisen kerran 1890-luvulla.  Piika on kotoisin Pommerista, sillä veisu saapuu Suomeen Ruotsin kautta.
1763:  Tuomas Ragvaldinpoika kirjoittaa suuhalkioleikkauksestaan Suomen ensimmäisen maallisen arkkiveisun.
1764:  Arkkiveisu Ach mun racas linduisen esittää polttavaa ikävää.
1764:  JC Frenckell painaa Turussa pari irtomainosta Peter Stenborgin näytelmäseurueelle talvimarkkinoita varten.
1765:  Arkkiveisu Yx Linna oli Idäisell Maal ilmestyy ensimmäisen kerran.  Ruhtinaan poika ja kuninkaan tytär rakastavat luvatta toisiaan ja erkanevat kumpikin tahollaan elämästä yhdessä sopimallaan hetkellä.
1765:  Barbou julkaisee Pariisissa kolmiosaisen Monnetin kokoelman lauluja Anthologie Francoise, joka on ladottu Fournierin nuottikirjakkeilla.  Frontespiisin suunnittelija on Gravelot ja koristeiden Caron.
1770-luku:  Tukholmassa Nummerlotteriets press painaa lottokuponkeja ja lottolistoja.
1773:  Pohjois-Amerikan Pennsylvaniassa painetaan kahden shillingin seteleitä.  Ne varmennetaan kirjoittamalla käsin musteella nimikirjoitus.  Kääntöpuolella on teksti:  väärennös on kuolemaksi.
1775:  Pohjois-Amerikan siirtolaiset laskevat liikkeelle paperirahaa itsenäisyyssodan rahoittamiseksi.
1780:  Kolumbiassa aletaan painaa lentolehtisiä.
1782:  Mannheimilainen Johann Michael Götz julkaisee 12-vuotiaan Beethovenin ensimmäisen sävellyksen.
1783:  Viipurissa ja Haminassa nymfit ja paimenet ojentavat keisarinnalle Katariina II ylistysrunoja ja puheita, jotka on painettu valkoiselle silkille.
1784:  Englantilaisen kansanedustajan John Palmer postivaunut ajavat tarkan aikataulun mukaan.
1790:  Ranska laskee ensimmäiset paperirahat liikkeelle.
1791:  Yhdysvaltain kongressi valtuuttaa Yhdysvaltain ensimmäisen pankin laskemaan liikenteeseen paperirahaa.
1791:  Pietarissa julkaistaan musiikkinäytelmän nuotit.  Katariina Suuri on kirjoittanut sanat.
1791: Journal de Monde kirjoittaa uutuuspaperinukesta, jolla on kuusi pukua.  Englannissa tehdään paperinukkeja.  Ne leviävät Pohjois-Amerikkaan.
1792:  Ranskassa aletaan käyttää julisteita.
1793:  Lyonissa mestataan Pierre Marie Bruyset syytettynä Lyonin piirityksen aikana siellä liikkeeseen laskettujen paperirahain allekirjoittamisesta.  Allekirjoitukset olivatkin hänen paenneen veljensä tekemät, mutta pakolaista pelastaakseen ei tuomittu asian oikeaa laitaa ilmaissut, vaan meni rohkeasti veljensä edestä kuolemaan.
1700-luvun loppupuoli:  Turussa painetaan kansanomaisia pikkukirjasia, jotka käsittelevät rutontartuntaa, kuumetauteja, karjatauteja, perunanviljelyä, ketun ja suden pyyntiä ynnä oikeusjuttuja.  Tilapäispainatteiden tapaisia ovat maaherranviraston kuulutukset (1777 niitä on 56 kuulutusta eli 19 1/2 arkkia) ja hovioikeuden universaalit.  Kirjapaino toimittaa lääninkanslioille ja -konttoreille passi- ja eläkelomakkeita, monenlaisia lomakkeita sekä verohintaluetteloita, joiden painamiseen käytetään pysyvää ladelmaa vain vaihtamalla numerot joka kerran uusiin.  Kunnankirjureille toimitetaan veronkantokirjoja, majataloille kuittikirjoja, meritullikamarille laivalaskuja sekä Turun ja Kangasalan postikonttoreille postikarttoja ja kirjauslomakkeita.  Turun lääninsairaalan johtokunta painattaa 1765 alkaen arpajaiskaavioita ja kuukautisia arvontaluetteloita.  Kuninkaan Kustaa III paloviinapolitiikkaa kuvastavat passitusliput ja laskulomakkeet, joita tilataan Turun, Helsingin ja Kuopion kruununpolttimoille.  Porin rykmentille, Leskikuningattaren henkirykmentille, tykistölle ja saaristolaivastolle painetaan sotilaskatselmusluetteloita, pestipasseja ja lomalippuja sekä merimieskodille nimilippuja, ja nimeltä mainitsemattomat henkilöt tilaavat laivurinpasseja, pursimieslippuja ja laivapassituksia.  Akatemian tarpeiksi painetaan kuittikirjoja ynnä ylioppilaiden valankaavoja, ja kirkon käyttöön ehtoolliskirjoiksi käytettävää viivoitettua ja otsakkeilla varustettua paperia, jota painetaan tuomiokirkontoimitsijan Deutsch laskuun yksityisomaisuutta olevalla pysyväiskehilöllä.  Suomessa tulee 1770-luvulla tavaksi tiedottaa painetuilla korteilla tai kirjeillä kuolemantapauksista, häistä ja muista perhetapahtumista.  Talous- ja kauppaelämän alaan kuuluvia painatteita edustavat muun muassa Joensuun kartanon päiväkirja, puutarhan siemenluettelo, apteekkireseptit, neljä riisiä tupakannimikelippuja kolmena lajina vanhaa tupakkatehdasta varten sekä monenlaiset hintaluettelot, lomakkeet ja kuittikirjat.  Painatteiden joukossa on mainosteita kuten komeljanttarien julkipanoja eli näytelmäilmoitteita, hammaslääkärin ilmoituksia yksi riisi useaan kertaan painettuna, taikalyhtyesityksiä antavan italialaisen Penalian ilmoite ja kemisti Schumannin kuulutus.  Kirjapaino on valtaamassa uutta aluetta 1700-luvun Suomen talouselämässä.