Kirjapainotaidon leviäminen ja painettu kirja -1500         

Kirjoissa puhuvat kuolleiden kuolemattomat äänet.  Plinius Vanhempi

Incunabula (latinassa cunabula - kehto) tai paleotyyppi (kreikassa palaiós - vanha) on painotuote, joka on painettu Gutenbergin ensimmäisen tuotteen painoajan ja 31.12.1500 välisenä aikana, siis ennen vuotta 1501.  Inkunaabelien eli kehtopainosten mestaripainajia ovat Gutenbergin lisäksi Anton Koberger (1445-1513), Aldus Manutius (1450-1515), Anthoine Vérard (-1512), Johannes Froben (1460-1527), Henri Estienne (1460-1520) ja Geofroy Tory (1480-1533).  Memoriae sacrum typographia, ars artium omnium conservatrix - Kirjapainon pyhä muisti, taito säilyttää kaikki taidot.  Typografi (kreikassa typos - vedos ja grafein - kirjoittaa) on kirjaltaja tai kirjatyöntekijä, alkuaan latoja tai painaja.  Myöhemmin nimitys ulotetaan käsittämään kaikki kirjapainoalan työntekijät.  Inkunaabelin ensimmäinen määrittelijä on münsteriläinen historioitsija Bernard von Mallinckrodt traktaatissaan De ortu et progressu artis typographicae, Köln 1639.  Hän kirjoittaa ensimmäisistä painetuista teoksista - prima typographicae incunabula.

1450:  Mainz Saksassa.

1458:  Johannes Mentelin (-1478) perustaa kirjapainon Strassburgiin.  Hän painaa 850-sivuisen Biblia Latinan 1460-61 (42-rivisessä raamatussa on 1286 sivua).  Tätä seuraa 1466 ensimmäinen saksankielinen 406-lehtinen raamattu.  Mentelin on entinen illuminaattori ja ensimmäisiä painajia, jotka mainostavat tuotteitaan.  Mentelin painaa 1465 ensimmäisen prospektin eli esittelyvihkosen.  Hän julkaisee 1470 luettelon, jossa on yhdeksän kirjaa.  Mentelinin seuraaja Adolf Rusch nai hänen tyttärensä, ja painaja Martin Schott nai toisen tyttären.  Rusch tuo antiikvan Saksaan.  Keisari Fredrik III korottaa 1468 Mentelinin aatelissäätyyn.  Hän käyttää ensimmäisten joukossa kirjanpainajan vaakunaa eli -merkkiä.  Hänen vaakunassaan on kaksi leijonaa.  Yleensä käytetään kahta vertauskuvaa: kotka ladontatyökaluineen latojilla ja aarnikotka väripalloineen painajilla.  Myöhemmin suunnitellaan kirjakkeenvalajille, kemigrafeille, kirjansitojille, kirjakauppiaille ja paperinvalmistajille kullekin oma vaakunansa.

1460:  Piispansihteeri Albrecht Pfister (-1466) perustaa kirjapainon Bambergiin Saksassa. Hän julkaisee ensimmäiset saksankieliset kirjat Johann von Tepl, Der Ackermann von Böhmen, kirjoitettu 1405, ja ensimmäisen päivätyn 101 puupiirroksella varustetun kirjan Ulrich Boner, Der Edelstein, 1461, kirjoitettu 1349.  Tiettävästi hän painaa yhdeksän kirjaa.  Ackermannin toinen painos on varustettu puupiirroksin.  Edelstein sisältää monien kirjailijoiden eläintarinoita.

1462:  Mainzin kaupungin valloittaa arkkipiispa Adolph von Nassau.  Fust-Schöfferin kirjapaino poltetaan ja kirjanpainajat muuttavat kaupungista.

1462:  Saksalainen Ulrich Hahn (Han) painanee Wienissä Itävallassa.  Hahn painaa 1467 Roomassa.  Hänen kirjassaan Cicero, Tusculanae quaestiones 1469 on painopaikka Rome per Mgrm Vlricvm han de wienna.

1463:  Saksalaiset Conrad Sweynheim (-1477) ja Arnold Pannartz lähtevät Mainzista tarkoituksella perustaa paino Roomaan.  He perustavat painon espanjalaisen apotin  Johannes Torquemada (de Turrecremata) kutsusta Santa Scolastican luostariin Subiacoon Rooman pohjoispuolella.  Ensimmäisen Italiassa painetun kirjan Donatus pro puerulis painatus päättyy 1465.  Toinen kirja on Cicero, De Oratore.  Se painetaan kaksi sivua kerrallaan, kun yleensä painetaan sivu sivulta.  Kirjan Lucius Coelius Lactantius Firmianus, De divinis institutionibus adversus gentes libri septem sisältää kreikkalaisia kirjakkeita ensimmäisenä Italiassa.  He painavat 1467 ensimmäisellä goottilaisella antiikvalla Augustinuksen De civitate Dei.  Sweynheim ja Pannartz harrastavat myös syväpainatusta, mutta se on vaikeaa ilman kuparipainopuristinta, joka on mankelin tapainen kone.

1464:  Mainzin painon Peter Schöfferin oppilas, kalligrafi, illuminaattori ja rubrikaattori Ulrich Zell (-1501) perustaa painon Kölniin ja painaa pari sataa kirjaa.  Englantilainen William Caxton oppii täällä painamaan 1471-72.  Oxfordin ensimmäinen painaja Theodore Rood on täältä kotoisin, ja Cambridgen ensimmäinen painaja John Siberch naapurikaupungista Siegburgista.

1464:  Hollannissa kirjanpainaja Joh de Westphalis perustaa kirjapainon Aalstaan.

1464:  Augsburgissa Johann Bemler painattaa kirjapainossaan saksankielisen foliokokoa olevan raamatun.  Painaja saattaa olla Johann Mentelin.

1465:  Köln.

1466:  Berthold Ruppel perustaa painon Baseliin Sveitsiin.  Hän painaa St Gregoryn teoksen Moralia super Job valmiiksi 1467.

1466:  Heinrich Eggestein Strassburgista, toisen saksankielisen raamatun painaja, julkaisee ensimmäisen kirjailmoituksen.  Häntä seuraavat muut painajat kustantajanluetteloineen.  Mainokset ovat lehtisen tai julisteen muodossa.  Mainosjulisteet naulataan majatalojen, kirkkojen, koulujen ja muiden rakennusten oviin.

1466:  Kardinaali Torquemada (Turrecremata) kutsuu Ulrich Hahnin (Han) Ingolstadtista painajakseen Roomaan. Turrecrematan  Meditationes ilmestyy 1467 kuvitettuna laitoksena.  Hahn painaa 1476 missaalin, jossa on todellista nuottipainatusta.  Hahn painaa Roomassa 1478 saakka.

1467:  Lähellä Mainzia olevassa pikkukaupungissa Eltville alkaa Heinrich Bechtermüntze (-1467) painaa latinan ja saksan sanakirjaa Vocabularius Ex Quo eli Pauperes scholares.  Hän kuolee painamisen aikana.  Hänen veljensä Nicholas ja Wygand Spiess Orthenbergistä painavat kirjan loppuun.  Kirjakkeet ovat samanlaiset kuin Catholiconissa.  Kirjapaino lienee perustettu 1462.

1467:  Sweynheim ja Pannartz siirtyvät Subiacosta Roomaan veljesten Pietro ja Francesco de Massimi palazzoon, jonne he pystyttävät painonsa.  Kumppanina on Giovanni Andrea de Bussi (1417-1476).  He painavat suositun kirjan Cicero, Epistolae ad familiares, josta tulevat painajat tekevät yhä uusia painoksia.  Kirjaintyyppi on lähellä antiikvaa serifeineen eli päätteineen.  Teoksessa Nicolaus de Lyra, Postilla super bibliam 1472 on painoluettelo, jossa mainitaan nimekkeiden painos 275-1100 kappaletta.  Kumppanukset painavat Roomassa 48 kirjaa yhteensä noin 13 000 kappaletta.  Sweynheim lopettaa 1473 painamisen ja ryhtyy kaivertamaan karttoja  kuten Ptolemaioksen Geographia, jota ei saa valmiiksi kuollen 1477.  Pannartz painaa vielä tusinan kirjaa.

1468:  Günther Zainer perustaa kirjapainon Augsburgiin Saksassa.  Hän tulee Strassburgista ja lienee Johann Mentelinin oppilas.  Zainerin tuotanto on noin 120 kirjaa.  Zainer painaa 1471 kirjan Tuomas Kempiläinen, Imitatio Christi.  Siitä otetaan myöhemmin yli 3000 painosta monilla kielillä.

1468:  Sixtus Riessinger painaa Roomassa, mutta menee Napoliin, jossa on aktiivinen 1479 asti.

1468:  Pilsenissä (Plzen) (Pilsna christianissima semperque fidelis) Tshekkoslovakiassa alkaa toimia kirjapaino.  Tuntematon painaja käännättää italialaisen Guido della Colonnan Troijan historian tsekiksi Trojánská Kronika.  Tämä on ensimmäinen tshekiksi painettu ja julkaistu kirja.  Teos on ladottu bastardalla, jossa on tshekin diakriittisia merkkejä.

1469:  Venetsian senaatti Signoria antaa yksinoikeuden eli monopolin kirjapainoliikkeen harjoittamiseen viideksi vuodeksi saksalaiselle kirjanpainajalle Jan (Johannes) de Spira (Johann von Speyer - Hans Speyerista) (-1470) palkkiona alan tuomisesta kaupunkiin.  Tämä on vanhin tunnettu painoalan lupakirja tai privilegio.  Hän painaa Ciceron teoksen Epistolae ad familiares.

1469:  Kardinaali Caraffa kutsuu George Lauerin Würzburgista Roomaan painamaan.  Lauer painaa 1470-84 ainakin 33 teosta.

1469:  Sixtus Riessinger lähtee Roomasta painamaan ensimmäisenä Napolissa kuninkaan Ferdinand I suojeluksessa.  Riessinger palaa 1479 Roomaan.

1469:  Galeazzo de Crivelli aikoo alkaa painaa Milanossa, mutta tästä ei tule mitään.

1470:  Jan de Spiran veli Vindelinus (Wendelin) de Spira jatkaa painamista Venetsiassa.  Hän painaa 1472 mennessä yli 50 kirjaa.  Venetsiassa on 1472 jo kymmenkunta painoa, joiden tuotanto 1471-72 on 134 kirjaa.  1473 painetaan vain 25 kirjaa.

1470:  Sorbonnen rehtori Johann Heynlin von Stein (Jean de la Pierre tai Lapideus) (1430-) ja kirjastonhoitaja Guillaume Fichet (1433-) kutsuvat kolme saksalaista pystyttämäään kirjapainon Pariisiin.  He ovat: maisteri Ulrich Gering Beromünsteristä, Michael Freiburger (Michel Friburger) Kolmarista ja kirjakevalaja Martin Crantz (Krantz) Heynlinin kotiseudulta Steinista.  Kuvittajat tulevat Saksasta.  Muutama vuosi myöhemmin brittiläinen oikaisulukija David Laux Edinburghista saapuu heidän joukkoonsa.  Ensimmäinen Sorbonnessa painettu kirja on Gasparino Barzizzan Epistolae latinaksi - Gasparini Pergamensis Epistolarum opus (Gasparin de Bergamen Les lettres - Gasparinus Barzizius, Epistolarum libri).  Leonardo Brunin käännös Platonin kirjeistä ilmestyy 1472.  Kirjaintyyppi on helposti luettava antiikva, joka on Sweynheimin ja Pannartzin antiikvan muunnelma.  Painajat muuttavat 1473 Saint-Jacques-kadulle.  He painavat 1478 mennessä kolmisen kymmentä kirjaa.  Tämän jälkeen Friburger ja Crantz häviävät, mutta Gering painaa 1479-80 yksin, sitten kumppaninaan Guillaume Meynial.  Gering muuttaa 1484 Sorbonne-kadulle, jossa painaa Berthold Remboltin kanssa.

1470:  Ranskalainen alkujaan Toursin kuninkaallisen rahapajan leimasinten leikkaaja ja sittemmin maailmankuulu kirjanpainaja Nicolas Jenson (1420-81) perustaa kirjapainon Venetsiaan.  Jenson kävi 1458 Mainzissa tutkimassa kirjapainotaitoa.  Hän painaa Ciceron Epistolae ad Brutum, jossa on kaunis antiikva.  Jenson perustaa rahoittajiensa Johannes Rauchfas (-1478) ja Peter Uglheimer kanssa yhtiön Nicolaus Jenson et Socii.  Jenson tuottaa 1480 mennessä noin 160 kirjaa.  Hän luo erään varhaisimmista antiikvakirjaimista, joka selväpiirteisyytensä ansiosta on lukuisten myöhäisempien uusintaleikkausten mallina.

1470:  Johann Sensenschmidt  rahoittajanaan Heinrich Rumel perustaa kirjapainon Nürnbergiin Saksassa.  Kumppaniksi tulee 1473 Gutenbergin oppilas Heinrich Kepfer ja 1473 imprimendorum librorum corrector Andreas Frisner.  Sensenschmidt muuttaa 1478 Bambergiin Kobergerin kilpailun vuoksi.

1470:  Painajien prinssi ja liikemies Anton(ius) Koberger (1440-1513) perustaa painon, kustannusliikkeen ja kirjakaupan Nürnbergiin.  Vuonna 1500 hänellä on 24 painokonetta ja yli sata latojaa, oikaisulukijaa, painajaa, kuvittajaa ja sitojaa sekä kauppamatkustajia kirjojen myyjinä  Hänen kuvittajansa Michel Wohlgemuth on Albrecht Dürerin opettaja 1486 lähtien.  Kobergin painamista teoksista kuuluisin on Hartmann Schedel, Liber cronicarum 1493 (Nürnbergin kronikka), jonka Wohlgemuth ja Wilhelm Pleydenwurff ovat kuvittaneet 1809 puupiirroksella.  Niistä 1164 esintyy useammin kuin kerran eli on painettu samalta laatalta.  Luettelossa 1473-1513 on yli 200 nimekettä.  Koberger perustaa haaraliikkeitä Italiaan ja Ranskaan.  Hänen täytyy käyttää myös muita painajia kuten Johann Amerbach Baselissa.  Heidän kirjeenvaihtonsa on kirjakaupanhistorian tärkeä lähde.  Kobergerin perilliset eivät ole liikemiehiä, ja yritys lopetetaan 1526.

1470:  Baldassare Azzoguidi perustaa Bolognaan kirjapainon.  Hänen kanssaan työskentelevät Francesco dal Pozzo Parmasta ja Annibale Malpigli Paduasta.  Humanisti dal Pozzo on toimittaja ja oikolukija.  Taiteiden ja lääketieteen tohtori Malpigli aloittaa pian oman painon veljensä Scipione kanssa.

1470-1500:  Bolognassa on 47 tunnettua painoa, jotka tuottavat 268 kirjanimekettä.  Ne ovat lakikirjoja, lääketieteellisiä kirjoja sekä kreikan- ja latinankielisiä klassikkoja.  Kun jäljentäjien aika on ohi, feneratores librorum ja petiarii ryhtyvät painajiksi tai menevät kustantamoihin.  Bolognassa ei paineta lainkaan raamattuja, liturgisia kirjoja eikä teologisia teoksia.

1470:  Mainzilainen vaeltava painaja Johann Neumeister (Clericus Moguntinus) pystyttää kirjapainon Italian Folignoon paavin rahapajamestarin Emiliano de'Orsini kutsusta. Hän painaa 1472 Dante Alighierin teoksen Divina Commedia - Jumalainen näytelmä ensimmäisenä maailmassa.  Painoksesta kolme kirjaa on säilynyt ranskalaisissa kirjastoissa ja seitsemän Yhdysvalloissa.  Yksi kirja on yksityisomistuksessa vapailla markkinoilla.

1470:  Johann Reynhard (Reinhardi) perustaa painon Treviin, mutta muuttaa 1473 Roomaan.

1470:  Sveitsissä kaniikki Elias Ellae (Helyas Helyae) (-1475) apulaisineen Joh Dörflinger ja Ulrich Gering perustavat kirjapainon Beromünsteriin.  He painavat ensimmäisen sveitsiläisen päivätyn kirjan Joannes Marchesinus, Mammotrectus super bibliam.  Se on täsmälleen sama päivä, jolloin Peter Schöffer päivää saman teoksen Mainzissa.

1470:  Arnold ther Hoernen (-1483) alkaa painaa Kölnissä.  Hänen sanotaan oppineen taitonsa Ulrich Zelliltä.  Hoernen käyttää toisena Saksassa painajan merkkiä Fustin ja Schöfferin jälkeen.  Hoernenin kuoltua hänen vaimonsa nai painaja Conrad Welker.

1470:  Heinrich Eggestein painaa Strassburgissa toisen saksankielisen raamatun, julkaisee ensimmäisen painajan mainoksen ja 1473 ensimmäisen saksankielisen psalttarin.

1470-76:  Sisilialainen oppinut Giovanni Filippo di Legname (Joannes Philippus de Lignamine) kustantaa ja painattaa Roomassa.  Hän perustaa 1481 toisen painon, joka toimii 1484 saakka.

1470:  Utrecht Hollannissa.

1470:  Lyypekistä lähetetään Tallinnaan 37 latinankielistä kirjaa.

1470:  Adolf Ruschin kirjapainossa Strassburgissa painetaan Biblia latina.  Kappaleen teosta lahjoittaa 1550-luvulla kirkkoherrana toimineen Thomas Sarkolaisen perikunta Lempäälän seurakunnalle.  Sarkolaisen varakkuutta kuvaa se, että teoksen hinta vastaa tuolloin parin maatalon hintaa.  Kirjan koko on 29 cm x 43 cm ja paksuus 13,5 cm.  Tammiset kannet ovat senttimetrin vahvuiset ja päällystetty koristetulla nahalla.  Kulmissa ja keskellä kantta on lehtikierukoilla koristellut messinkihelat.  Kirjassa ei ole sivunumeroita, ei otsikoita eikä jaottelua alalukuihin ja värssyihin.  Teksti on kaksipalstainen.  Lukujen alussa on koristeellinen alkukirjain, joka on tekstattu punaisella värillä tai kahdella värillä.  Raamatun välissä on uniikki painate, jolle on kirjoitettu latinaksi tieto testamentista.  Tekstin katkelma on lyypekkiläisen Lucas Brandisin 1400-luvun lopulla painamasta psalttarista, mutta se on ilmeisesti oikaisuvedos tai ladontanäyte.

1470:  Lääkäri Antonio Planella aikoo lähteä Venetsiasta painamaan Milanoon, jos hän saa kymmenen vuoden privilegion.  Yritys epäonnistuu.

1471:  Nürnbergiin perustaa astronomi Johann Müller Königsbergistä (Johannes Regiomontanus) painon apulaisenaan Bernhard Wetter.  He painavat tieteellisiä teoksia ja kalentereja.  Paino suljetaan vuoden sisällä, kun Müller nimitetään Regensburgin piispaksi.

1471:  Speyerissa Saksassa on kaksi painoa: Peter Drachs sekä Konrad ja Heinrich Hists.

1471:  Italiassa ranskalainen André Beaufort eli Andreas Belfort (Belfortis) asettuu painajaksi Ferraraan.  Herttua Ercole pitää painettua kirjaa arvokkuudelleen sopimattomana verrattuna kauniiseen kuvitettuun käsikirjoitukseen.  Ehkä siksi Beaufort keskeyttää toimintansa 1475-79, 1481-83 ja 1489-90.  Koska Beaufort on jäljentäjä, hän mahdollisesti kopioi kirjoja käsin seisokkiaikoina herttualle ja hänen hovimiehilleen.

1471:  Lääkäri Pamfilo Castaldi (1398-) Feltrestä on Milanon ensimmäisen kirjapainon perustaja.  Painajat ovat veljekset  Antonio ja Fortunato Zarotto.  Castaldi palaa 1473 Venetsiaan.

1471:  Filippo di (Philippus de) Lavagna on painaa Milanossa.  Hän painaa 1473 Avicennan teoksen Canon de medicina.

1471:  Balthasar Azoguidus (Baldassare degli Azzoguidi) alkaa painaa Bolognassa.

1471:  Flaamilainen Gerard van der Leye eli Gerardus de Lisa painaa Trevisossa ensimmäisenä.  Hän painaa parikymmentä kirjaa 1476 mennessä, siirtyy Venetsiaan 1477 ja 1479 kirjakauppiaaksi Udineen.

1471-74:  Laurenzo (Lorenzo) Canozio (Canozius) da Lendinara (-1477) painaa Paduassa.

1471:  Padualainen itseoppinut Clement (Clemens Patavinus) painaa kirjan Venetsiassa.  Häntä voidaan pitää ensimmäisenä italialaisena painajana.

1471:  Kölniläinen Petrus Petri ja bambergiläinen Johannes Nicolai painavat Perugiassa.

1471:  Strassburgilainen Sixtus Riessinger aloittaa painamisen Napolissa.

1471:  Baselissa toimii useita kirjapainoja.  Tämä tiedetään siellä sattuneesta lakosta.  Berthold Ruppel lienee Baselin ensimmäinen painaja.  Yksi hänen kirjansa on varustettu etunimellä.  Teos Nicolaus Panormitanus, Super libros Decretalium 1477 on päivätty ja varustettu painajien nimillä: Ruppel, Wenssler ja Richel.  Teoksen painavat samana vuonna Venetsiassa sekä Jenson että Johannes de Colonia ja Manthen.  Ruppel eli Bertolff von Hannauwe oppi kirjapainotaidon Gutenbergiltä ja aloitti painamisen valmistelut ehkä 1468.

1471:  Regensburgilainen Christopher Valdarfer painaa Venetsiassa 14 kirjaa.

1471:  Saksalainen vaeltava kirjanpainaja Giovanni da Colonia eli Juhana Kölniläinen painaa Venetsiassa.  Sieltä hän siirtyy vuosiksi 1474-76 Bresciaan, 1478-85 Bolognaan, 1485-88 Sienaan, 1488-91 Luccaan, 1491-93 Nozanoon ja 1493 Urbinoon.

1471:  Kölniläinen Johann eli Johannes de Colonia (-1480) jatkaa Venetsiassa Wendelin de Spiran painoa ja nai Johannes de Spiran lesken.  Rahoittajana on 1474 düsseldorfilainen Johann Manthen.

1471:  Luultavasti Peter Schöfferin oppilas Mainzista Johannes Petri tulee Firenzeen.  Hän painaa 1472 Boccaccion kirjan Filocolo.

1471:  Dionigi Paravicino kumppaneineen Stefano dei Merlini ja tohtori Francesco Granelli painavat Cremonassa Italiassa yhden kirjan.

1471:  Antwerpeniläinen Antoine Mathias ja delftiläinen Lambert Laurenszoon alkavat painaa Genovassa Italiassa.

1471-72:  Firenzeläinen kultaseppä Bernardo di Cenni del Flora (Cennini) painaa Firenzessä poikansa Domenico kanssa.  Heidän painatteistaan tunnetaan yksi kolmiosainen kirja.  Tämän jälkeen Cennini valmistaa punsseja eli patriiseja, kirjakkeita ja painokoneita.

1472:  Strassburgista saapunut Michael Wenssler painaa Baselissa Sveitsissä kumppaninaan Friedrich Biel.  Wenssler on ehkä painanut aikaisemmin Baselissa.

1472:  Johann Kölhoff asettuu Kölniin.  Hänen oppinsa on Venetsiasta painajalta Wendelin Spiralainen.  Kölhoff on kirjakauppias ja painajakustantaja.  Poikansa Johann Kölhoff II jatkaa työtä.

1472-90-luku:  Friedrich Creussner painaa Nürnbergissä.  Hän julkaisee ensimmäisenä Marco Polon matkat.  Ranskaksi 1200-luvun lopussa kirjoitettu teksti painetaan kokonaan 1824 Société Géographiquen tilauksesta.

1472:  Venetsialaiset Gabriele ja Filippo Piero painavat Boccaccion teoksen Philocolo.

1472:  Antonio Zarotto perustaa kirjapainoyhtiön Milanoon.  Gabriel Orsoni on oikolukija, humanistit Cola Montano ja Gabriel Paveri-Fontana ovat toimittajia ja Pietro Antonio de Burgo de Castilliono on rahoittaja.  Yhtiö painaa 1486 mennessä yli sata kirjaa, joista suurin osa on humanistisia teoksia.

1472:  Todennäköisesti vaeltavat kirjanpainajat painavat Italian Fivizzanossa, Jesissä tai Iesissä ja Mondovíssa.

1472:  Lakitieteen tohtori Petrus Adam de Michaelibus perustaa kirjapainon Italian Mantuaan.

1472:  Unkarin kuningas Mátyás (Matias) Corvinus Hunyadi (1440-90) perustaa kirjapainon Ofeniin eli Budaan.  Mátyás  kutsuu maahan Roomasta kirjanpainajan Andreas Hess (unkariksi Hess András) ammattiaan harjoittamaan.  Hänen mestarinsa oli luultavasti Georg Lauer, joka painoi Roomassa 1470-81.  Painon ensimmäinen kirja on Simon Kézai, Chronica Hungarorum eli Chronicon Budense 1200-luvun lopusta.  Sen kirjaketyyppi muistuttaa Lauerin käyttämää.  Hess painaa toisen kirjan Basilius Magnus, De legendis poetis, mutta katoaa sen jälkeen.  Mátyás perustaa 1467 Pozsonyn (Pressburg, Bratislava) yliopiston ja kerää suuren kirjaston Corvina eli Bibliotheca Corviniana.  Apuna on myös astronomi Johannes Müller Königsbergistä eli Regiomontanus.

1472:  Günther Zainerin veli Johann Zainer perustaa Ulmiin painon, mutta se menee 1493 konkurssiin.  Rutto on 1473 pahimmillaan, ja Zainer julkaisee teoksen Heinrich Steinhöwel, Regimen wider die Pestilenz, joka on ensimmäinen ruttoa käsittelevä painettu kirja.  Zainer painaa useita kuvitettuja kirjoja.  Hän lähtee kaupungista 1493, mutta palaa 1496 ja painaa muutaman kirjan.  Hän omistautuu kirjakaupalle 1523 asti.  Ulmissa Ludwig Hohenwang painoi puulaatoilla.

1472:  Veronassa ilmestyy teos Robertus Valturius, De Re Militari, jossa on 82 puupiirrosta sotakoneista.  Painaja lienee veronalainen Joannes Nicolai.

1472-95:  Jäljentäjä ja kuvittaja Johann Bämler työskentelee Augsburgissa.  Hänen teoksessaan Konrad von Megenberg, Buch der Natur 1475 on varhaisimmat tunnetut kasviopilliset puupiirrokset.

1472:  Saksan Lauingeniin saapuu painaja.

1472:  Bartolommeo de Valdezoccho painaa Paduassa kirjan Boccaccio, Fiammetta.  Hänen kumppaninsa on saksalainen Martin von Siebenbäumen, mutta painaa 1474-76 yksin.

1472-73:  Torinolainen Andreas Portilia painaa Parmassa, mutta muuttaa 1473 Bolognaan painamaan 1478 asti.  Hän palaa Parmaan, josta siirtää 1482 painonsa Reggio Emiliaan.

1472-1500:  Italiaan perustetaan 72 kaupunkiin kirjapaino.  Suurin osa on pieniä tilapäisiä painoja, jotka tuottavat yhden tai pari kirjaa.

1473:  Ugo Ruggeri (Rugerius) tulee painajaksi Bolognaan.  Hän painaa osan kirjoista Donnino Bertocchin kanssa.  Ruggeri muuttaa 1500 Reggio Emiliaan.

1473:  Kölnissä painetaan kirjanystäväin kirja Philobiblon, jonka on kirjoittanut Durhamin piispa Richard de Bury.

1473:  Erfurt Saksassa.

1473:  Lucas Brandis painaa Merseburgissa Saksassa.

1473:  Jensonin ystävä Jacques Le Rouge (Jacobus Rubeus) työskentelee Venetsiassa.  Hän siirtyy 1478 ruttoa pakoon Pineroloon.

1473:  Sorbonnen painon työmiehet Peter Kaiser (Pierre César tai Caesaris) ja Johann Stoll perustavat toisen kirjapainon Pariisiin Saint-Jacques -kadulle.

1473:  Ensimmäinen tunnettu painaja Sveitsin Baselissa on Gutenbergin oppilas hanaulainen Bartholdus Rodt (de Basilea), joka painaa päiväyksellä varustetun kirjan.

1473:  Liègeläinen Guillaume Le Roy alkaa painaa Lyonissa rahoittajanaan kauppias Barthelémy (Bartholomaeus) Buyer (-1483).  Kirjapaino on Buyerin talossa, ja hänen nimensä on kirjojen kolofonissa.  Siinä on painajan nimi vain kolme kertaa.  Melkein kaikki Le Royn kirjat ovat ranskankielisiä, sillä ne on tarkoitettu lukevalle yleisölle.  Lyonissa työskentelee 1500 mennessä yli 160 painajaa, joista suurin osa on saksalaisia.  Painajat tunnetaan nimellä les allemands - saksalaiset.  Stassburgilainen Marcus Reinhard ja bensheimilainen Nicolaus Philippi (-1488) perustavat Lyonin toisen painon. Painoapulainen  Johann Trechsel nai 1488 Pilippin lesken ja ottaa painon haltuunsa 1498 saakka.  Josse Bade ehdottaa kuvitetun kirjan Terence, Comoediae painamista.  Se ilmestyy 1493 Baden puupiirroksin.

1473:  Nicolaus Ketelaer ja Gherard (Gerardus) de Leempt perustavat painon Hollannin Utrechtiin.  Se on ensimmäinen Hollantilainen paino, jonka tuotteissa on painajan nimi ja päiväys.

1473:  Dierik (Thierry) Martens ja entinen kirjuri Johann Westfalenista painavat Hollannissa Aalstassa, nykyisin Belgian Alost.  Johann muuttaa 1474 Louvainiin, jossa painaa lähes 200 kirjaa, ja Martens 1493 Antverpeniin, 1498 Louvainiin ja 1502 Antverpeniin.  Sieltä hän muuttaa 1512 Louvainiin.

1473:  Lyonilainen Etienne Coralle eli Stephanus Corallus aloittaa painamisen Italian Parmassa.  Hän lähtee 1478 kirjakauppiaaksi Mantuaan.

1473:  Joannes de Sidriano painaa Paviassa Italiassa.

1473:  Kölniläinen Henricus (Heinrich) Alding painaa Messinassa ja Joh de Rheno S:t Ursinossa Italiassa.

1473:  Kalligrafi Colard Mansion aloittaa painamisen kirjalla Petrus de Alliaco, Le jardin de dévotion, kolofoni: primum opus impressum per Collardum Mansion, Hollannissa Brüggessä (Bruges Belgia).  Siellä William Caxton painaa kuusi kirjaa.  Arvellaan heidän painojensa olevan riippumattomat, eikä tiedetä, opettaako jompi kumpi toiselle painamista.  Kolmas Brüggen painaja on Jean Brito.  Hän painaa muutaman kirjan.

1473:  Tuntematon painaa Italiassa Bresciassa.  Tommaso Ferrando palaa Mantuasta painamaan kotikaupunkiinsa.  Hän painaa useita kirjoja 1493 mennessä.

1473:  Saksalaiset Heinrich Botel (Henricus de Saxonia), Georg von Holz ja Johann Planck painavat Barcelonassa Espanjan ensimmäisen kirjan Aristoteles, Ethica, Oeconomica et Politica.

1473:  Kolme saksalaista Lambert Palmart (Palomar) Kölnistä, Johann Salzburgista ja Paul Hurus (Paulus Huros) Konstanzista pystyttävät painon Espanjan Valenciaan.  Täällä painetaan ensimmäinen kansankielinen kirja, joka on katalaaninkielinen kokoelma runoja pyhän neitsyen kunniaksi Bernardo Fenollar, Obres e trobes daual scrites en laors de la Sacratissima Verge María 1474.  Hurus menee myöhemmin Zaragozaan.

1473:  Saksalainen Kasper Straube oletettavasti perustaa painon Krakovaan.  Ensimmäinen painotuote on kalenteri vuodelle 1474 Almanach Cracoviens - Krakovan almanakka.  Hän painaa 1475 latinaksi ensimmäisen Puolassa painetun kirjan Franciscus de Plate, Tractatus restitutionum.

1473:  Georg Husner painaa yhdessä Johann Beckenhubin kanssa Strassburgissa.

1473:  Dionigi da Paravicino ja Stefano dei Merlini painavat Cremonassa Italiassa.

1473:  Matelica Italiassa.

1473:  Savigliano Italiassa.

1474-76:  Veljeskunnan Fratres vitae communis - Yhteiselämän veljet Rudolphus Dier de Mudenin skriptorium ostaa Bechtermünzen kirjapainon ja alkaa painaa heidän kirjakkeillaan Mainzin lähellä luostarissa Marienthal im Rheingaussa kirjoja, joista tärkein on Breviarium Moguntinense, ja Weidenbachissa Kölnin lähellä.

1474:  Firenzessä luostariin Domenicus San Jacopo di Ripoli perustetun kirjapainon tilikirjoissa mainitaan painovärin ainesosat.

1474:  Ambrosius de Orchi ja Diogini da Paravicino (Dionysius Paravisinus) perustavat painon Italian Comoon.

1474:  Giovanni Bono painaa Savonassa Italiassa.

1474:  Leonardo Acate eli Leonardus Achates de Basilea työskenneltyään Padovassa 1472-73 ja Sant'Orsossa 1474 perustaa Vicenzan ensimmäisen painon.  Hän painaa 1491 saakka.

1474:  Burgundilainen Jean Fabre de Langres (Lingonensis) eli Giovanni (Johannes) Fabri ja ranskalainen Johanninus de Petro (Giovannino di Pietro) perustavat painon Torinoon.  Fabri työskentelee Torinossa 1491 saakka paitsi parin vuoden jaksoa Casellessa.

1474:  Jan (Johann) Veldener aloittaa painamisen Löwenissä Hollannissa (Louvain Belgia).  Hän painaa 1476 ensimmäisen hollantilaisen puupiirroksin kuvitetun kirjan Werner Rolewinck, Fasciculus temporum.  Piirrokset ovat kopioita Kölnin painoksesta 1474.  Veldener muuttaa 1477 Utrechtiin ja työskentelee 1483 Kuilenbergissä.  Veldenerin arvellaan opettaneen Caxtonille kirjapainotaitoa.  Caxton painaa Brüggessä ensimmäisen englanninkielisen kirjan Recuyell of the Histories of Troy käännettyään sen Raoul Le Fèvren ranskannoksesta.

1474-82:  Bernhard Richel (-1482) työskentelee Baselissa ja painaa päivätyn kirjansa Sachenspiegel.  Hän painaa 1475 Wensslerin kanssa kirjan Caracciolus, Quadragesimale.  Richel varustaa nimellään 22 kirjaa.  Hänen kirjansa Spiegel menschlicher Behältnis 1476 on käännös latinasta Speculum humanae salvationis, jossa on 278 puupiirrosta.  Kirjanpainaja Richel on ensimmäinen kirjanpainaja Sveitsissä, joka varustaa painamansa kirjat vuosiluvulla ja painopaikalla.

1475:  Michael Wenssler painaa Baselissa oikeustieteellisen hakuteoksen Vocabularius juris utriusque ja muita lakitieteellisiä kirjoja seuravina vuosina.  Wenssler lähtee 1491 Baselista jättäen vaimonsa ja velkansa.  Hän vuokraa Lyonissa painon Matthias Hussilta ja painaa 1492 Clunyssä ja 1494 Mâconissa sekä 1498 saakka Lyonissa, josta palaa Baseliin.

1475:  Lucas Brandis perustaa painon Lyypekkiin.  Hän painaa siellä 1499 saakka.

1475:  Tuntematon painaja painaa Pilsenissä (Plzen) bööminkielisen uuden testamentin.

1475:  Sveitsissä tuntematon painaa Burgdorfissa.

1475:  Tsaari Iivana III kiertelee Saksassa ja kutsuu lyypekkiläisen painajan Bartholomaeus Gothan perustamaan painon Moskovaan.  Gothan työskentelee 1486 lähtien Tukholmassa, painaa Missale Aboensen 1488 ja menee 1493 Novgorodiin.  Hän kuolee 1496 ehtimättä painaa kirjaakaan Venäjällä.

1475-80:  Caspar (Konrad) Elyan painaa Breslaussa (nyt Wroclaw, Puola) Saksassa.  Hän painaa ensimmäisen tekstin puolaksi.  Ne ovat rukouksia.

1475-93:  Anton Sorg painaa Augsburgissa muun muassa matkakirjoja.

1475:  Vaeltava painaja Conradus Mancz painaa Blaubeurenissa Saksassa.

1475:  Luultavasti vaeltava painaja Mathias Flanderilainen eli Mateo Flandro painaa Zaragozassa kirjan Manipulus curatorum, jossa ensiksi Espanjassa on täydelliset painotiedot.  Palmartin Valenciassa painamassa kirjassa Johannes, Comprehensorium 1475 on päiväys ja paikka.  Paul Hurus tulee tänne 1480 vakinaiseksi painajaksi lähes vuosisadan loppuun.

1475:  Kölniläinen Hermann Liechtenstein (Levilapis) painaa Vicenzassa Ptolemaioksen Cosmographian ensipainoksen latinaksi, mutta kartoitta.  Se julkaistaan 1478 Roomassa varustettuna kuparipainossa painetuin kartoin.

1475:  Italiassa Robertus de Fano ja Bernardinus de Bergomo painavat Caglissa.

1475:  Jean Fabre painaa Casellessa.

1475:  Baijerilainen Hans Wurster (de Campidona) painaa Modenassa Italiassa.  Hän painoi 1473-74 Bolognassa ja muuttaa 1479 Baseliin.

1475:  Juan (Johannes) de Salsburga ja Pablo (Paulus) Hurus de Constantia painavat Bercelonassa.  He käyttävät ensimmäisinä kreikkaa Espanjassa.  Heitä seuraa 1478 Nicolaus Spindeler, joka painaa välillä Pedro Brunin kanssa.  Tämän kumppani on katalonialainen Pere (Pedro) Posa, joka painaa yksin 1481-1500.

1475:  Joannes Petrus de Ferratis painaa Piacenzassa Italiassa.

1475:  Lombardialainen Andrea Torresano (1451-) alkaa painaa Venetsiassa.  Hänestä tulee Aldo Manuzion appi.  Torresanolla on 1480-81 kumppanit Bartholomaeus de Blavis ja P de Plasiis, sitten de Blavis ja Maphaeus de Paterbonus.  Torresano työskentelee 1486 lähtien yksin.  Hän ostanee Jensonilta matriiseja.  Hänen kirjansa Sabellico, Rerum Venetarum Decades IV 1487 on typografinen mestariteos.  Torresanon tytär nai 1505 Aldo Manuzion, jonka kumppaniksi hän ryhtyy 1508.

1475:  Monzalainen Ottaviano Scotto (1440-98) perustaa Venetsiaan painon, johon palkkaa muita painajia kuten Battista Denti di Bellano.  Scotto painaa 1484 saakka, jolloin jatkaa kustantajana.  Hänen vakituinen painajansa on Boneto Locatelli Bergamosta.  Muita hänen painajiaan ovat Matteo Capsaca, Giovanni ja Gregorio de Gregori, Johannes Hamman tai Hertzog, Andrea di Paltascichi, Albertino Rosso ja Bartolomeo de Zanis de Portesio.  Scotton perilliset jatkavat 1498.  Heistä Amadeo alkaa yhteistyön monien painajien kanssa: veljekset Battista ja Silvestro Torti, Lucantonio de Giunta, Giorgio Arrivabene (Parente) ja Antonio Moreto.

1475:  Ensimmäiset hepreankieliset kirjat ilmestyvät.  Italian Reggio di Calabriassa Abraham ben Isaac ben Garton painaa rabbin Salomon Rash Pentateukin kommentaarin, ja rabbi Meshullam Cusi (Kosi) Piove di Saccossa painaa Juutalaisen lain.

1475:  Paavillinen kirjastonhoitaja Bartholomaeus Sacchi eli Partholomaeus Platina di Cremona julkaisee Venetsiassa keittokirjan De honesta voluptate et valitudine.  Siitä tulee 11 inkunaabelipainosta ja 42 painosta ennen vuotta 1600.

1475:  Esslingissä painetaan Peter Nigrin teos Tractatus contra perfidos Judaeos, jossa on jonkun verran heprealaista tekstiä.

1475:  Saksalainen Albrecht Kunne painaa Etelä-Tirolissa Trientissä kirjan Geschichte des zu Trient ermordeten kindes (Historia de passione pueri Simonis).  Hän lähtee Trientistä ja jättää kirjakkeensa sinne.  Hermann Schindeleyp painaa 1476 niillä kirjan.

1475:  Bourgesilainen Louis Symonel perustaa kultasepän Richard Blandin ja apulaisten Simon ja Gaspar kanssa painon Pariisiin Saint-Jacob -kadulle.  He tuottavat kymmenessä vuodessa 33 kirjaa.

1475:  Luultavasti Johann Neumeister painaa Ranskassa Albissa.

1475:  Johann Amerbach (1444-1513) asettuu Baseliin painajaksi.  Hän oli Anton Kobergerin oikolukija Nürnbergissä ja työskentelee Baselissa lähes 40 vuotta.  Amerbach käyttää ensimmäisenä Baselissa antiikvaa.

1475:  Martin Flach painaa Baselissa.  Hänen painossaan työskennellee Johann Besicken, joka painaa 1482-83 pari kirjaa itsenäisesti.

1475:  Fratres vitae communis -veljeskunta perustaa kirjapainon Brysseliin.  Se painaa noin 35 kirjaa 1485 mennessä.

1476:  Michael Greyff alkaa painaa Reutlingenissä.  Hän painaa 1489 noitakirjan Ulricus Molitoris, Von den Unholden oder Hexen.

1476:  Kirjapaino perustetaan Rostockiin Saksassa

1476:  Palermo Italiassa.

1476:  Englantilainen villakauppias William Caxton (1420-91) perustaa painon Westminsteriin.  Hän opiskeli latomista 1471-2 Kölnissä ja painatti 1473 Brüggessä (Bruges) luultavasti Colard Mansionin painossa ensimmäisen teoksensa The recuyelle of the historyes of Troye, jonka hän käänsi ranskasta Histoires de Troyes.  Caxton on 1474 tienoilla yhteydessä kalligrafi  ja painaja Colard Mansionin kanssa.  Caxtonin ensimmäinen painotyö Englannissa on anekirja.  Caxtonin ensimmäinen päivätty painettu kirja on The Dictes or Sayengis of the Philosophers 1477, jota seuraavat Geoffrey Chaucer, Canterbury Tales 1478, jonka toinen painos 1484 on puupiirroksin kuvitettu, ja Malory, Le Morte d’Arthur.  Caxton julkaisee 1477 painajan mainoksen kirjastaan Ordinale, joka on ainoa tunnettu 1400-luvun Englannissa.  Englanninkielisen tekstin lopussa on pyyntö latinaksi: Supplico stet cedula - Älä revi tätä mainosta tai tiedotetta.  Hän julkaisee 1476-79 yli 30 kirjaa.  Caxtonin kirjoista on yli 4/5 englanninkielisiä, joko alkuperäisiä tai käännöksiä.  Tällöin saksalaiset painavat latinaksi.  Caxton kääntää myös itse.  Hän julkaisee esyklopedian The Myrrour of the Worlde - Maailman peili 1481, joka on ensimmäinen painettu kuvia sisältävä kirja Englannissa.  Caxtonin kirjansidokset ovat kuten Anton Kobergerin koristetut pienillä leimasimilla.

1476:  Erhard Ratdolt (1447-1527) saapuu Augsburgista Venetsiaan ja yhdistää voimansa saksalaisten painajien Bernhard Maler ja Peter Löslein kanssa.  He painavat Regiomontanuksen (Johannes Müller) kirjan Calendarium latinaksi ja italiaksi.  He painavat sen 1478 saksaksi.  Ratdoltin kirjassa Eukleides on 420 puupiirrosta ja pari sataa graafista kuvioesitystä, jotka on muotoiltu messingistä tai kirjakemetallista.  Yhteistyö loppuu 1478.  Ratdolt painaa 1480-86 noin 50 kirjaa, ja palaa Augsburgiin.

1476:  Milanossa ilmestyy ensimmäinen kokonaan kreikaksi painettu teos Constantine Lascaris, Erothmata, kreikan kielioppi.  Kreikan kirjainten muotoilija on kreetalainen Demetrius  Chalcondylas (Damilas).   Painaja on Diogini da Paravicino, joka perusti kirjapainon Comoon Ambrogio degli Orchin kanssa.  Paravicino työskentelee 1478-81 pääasiassa pisalaiselle kustantajalle Bonaccorsi, joka julkaisee joukon kreikan- ja latinankielisiä tekstejä.

1476:  Runoilija ja taidehistorioitsija Felice Feliciano (Felix Antiquarius) ja Innocentius Ziletus tuovat kirjapainotaidon Poglianoon (Pojano) Veronan lähelle Italiaan.  He painavat kirjan Petrarca, De viris illustribus.

1476:  Kroatialainen Andrija Paltashic Kotorista (Andreas de Paltasichis Cattarensis) (1440-92) perustaa painon Venetsiaan.  Hän käyttänee Jacob de Fivizzanon kirjakkeita.  Hän painaa ainakin 31 kirjaa.  Myöhemmin 1478 kumppanikseen tulee Dubrovnikista Boninus de Boninis (Dobric Dobricevic).  Boninis työskentelee 1480 Bresciassa, 1481-82 Veronassa, 1483-91 Bresciassa ja 1500 Lyonissa.

1476:  Paviaan asettuu vakinaisesti napolilainen Antonio Carcano.

1476:  Plzenissa (Pilsen) painetaan latinaksi Statuta provincialia Arnesti, joka on varmasti painettu kaupungissa.  Ei tiedetä varmasti, onko Krónika trójanska - Troijan kronikka painettu 1468 Plzenissa.

1476:  Guillaume Le Roy painaa ensimmäisen ranskankielisen teoksen La Légende Dorée.  Se on Jean de Vignayn kääntämä Jacobus de Voragine, Legenda aurea.  Sitä seuraa pian teos Chauliac, Le Guidon, joka on kauan kirurgian klassikko.  Tekijä on paavin lääkäri.

1476:  Pariisin yliopiston libraire-juré Pasquier Bonhomme, joka on erikoistunut käsikirjoitusten myyntiin, perustaa kotiinsa kirjapainon.  Hän painattaa ensimmäisen ranskankielisen ja ranskalaisen teoksen Les grandes chroniques de la France, joka valmistuu 1477.  Poika Jean jatkaa 1484 yritystä tuottamalla kuvitetun kirjan La Destruction de Troye.

1476-77:  Baldassare de Struzzi painaa kaksi kirjaa Modenassa.

1476:  Ulrich Han painaa Roomassa missaalin, jonka kolofonissa hän väittää olevansa ensimmäinen nuottien painaja: non calamo ereove stilo: sed novo artis ac solerti industrie genere Rome conflatum impressumque unacum cantu: quod numquam factum extitit - ei kynällä eikä kuparistyluksella vaan uudella nerokkaalla menetelmällä ja huolellisesti sunniteltu ja painettu Roomassa, yhdessä nuottien kanssa, jollaista ei koskaan ennen ole tehty.

1476:  Michele Manzolo painaa Trevisossa 1480 saakka.  Johannes de Hassia on varhainen painaja Trevisossa.

1476-84:  Heinrich Knoblocher painaa Strassburgissa.  Hän siirtyy Heidelbergiin.

1476:  Kilian Fer ja Heinrich Kandler painavat Faenzassa Italiassa.

1476:  Baijerilainen Casper Hochfeder painaa Krakovassa latinaksi kirjan Jean de Torquemada, Explanatio in Psalterium.  Hän perustaa kirjakaupan ja painattaa kirjoja Nürnbergissä, Leipzigissa ja Venetsiassa Puolan markkinoille.  Hochfederillä on myös paperimylly, jota hänen leskensä 1528 vuokraa myllynä in quo papyrus conficitur.

1476:  Baselilainen painaja Heinrich (Henricus) Turner painaa Toulousessa kirjan Andreas Barbatia, Repetitio solemnis rubricae de fide instrumentorum.

1476-84:  Firenzen lähellä toimii luostarissa Ripolissa paino, jossa sanotaan nunnien latovan.  Painaja on Domenico da Pistoia (-1484) apunaan Piero da Pisa.  Painetaan noin 70 kirjaa kuten 1477 Legenda di S Catarina.

1476-1500:  Nuottikirjoja nuotteineen ja viivastoineen painetaan kahdella kerralla ainakin 25 kaupungissa 66 kirjapainossa.

1477:  Ranskassa Jean de la Tour ja Jean Morel painavat Angersissa.

1477:  Adam Rottweilista painaa Venetsiassa italia-saksa-sanakirjan, joka on ensimmäinen kahden elävän kielen sanakirja.

1477:  Saksalainen painaja Deitrich Rode (Theodorich Rood) aloittaa painamisen Oxfordissa.  Hän saapuu luultavasti Kölnistä.

1477:  Jacob Jacobszoon van der Meer ja Mauritz Yemantszoon van Middelborch painavat Delftissä ensimmäisen hollantilaisen raamatun Biblia Neerlandica.

1477:  Gerard Leeu (-1493) perustaa kirjapainon Goudaan Hollannissa.  Leeu muuttaa 1484 Antverpeniin, ostaa tarvikkeita haarlemilaiselta painajalta Jacob Bellaert (-1486) ja palkkaa hänen taiteilijansa Graveur de Haarlem, jonka nimi ei ole tiedossa.  Hän painaa joukon kuvitettuja kirjoja ja 1486-93 useita kirjoja englanniksi, joista viimeinen on Cronycles of the londe of Englod.

1477:  Kölniläinen Richard Paffraet painaa Deventerissä Hollannissa.  Hän painaa runsaasti kirjoja 1511 saakka.

1477:  Milanossa Lavagnan baijerilaiset painajat Leonhard Pachel ja Ulrich Scinzenzeler perustavat oman painon.  Ulrichin poika Johannes Angelus jatkaa 1500 painoa.

1477:  Saksalainen Guilelmus de Linis painaa Italian Ascolissa.

1477:  Bartholomaeus de Civitali painaa Luccassa Italiassa.

1477:  Wormsilainen Andreas painaa Palermossa.

1477:  Ensimmäiset espanjalaiset kirjanpainajat Antonio Martinez de la Talla (Antonius Martini), Bartholomeo (Bartolomeus) Segura ja Alfonso del Puerto (Alphonsus de Portu) painavat Sevillassa.  Martinez lähtee 1478 muualle, ja Sevillaan jäävät painavat pari kolme kirjaa, joiden joukossa Werner Rolewinck, Fasciculus temporum.  Se on ensimmäinen espanjalainen kuvitettu kirja, joka on päivätty.  Painaja del Puerto jatkaa 1482 yksin.  Kaksi ranskalaista Pierre le Brun ja Jean Gentil painavat 1485-92.  Etevä painaja Jacob Kromberger kutsutaan 1508 Sevillasta Lissaboniin.

1477:  Breslaulainen Nicoló di Lorenzo (Nicolaus Lairentii Tedesco) painaa ensimmäisen tunnetun kirjan kuparipiirroksena Firenzessä.  Se on  sienalaisen Antonio Bettinin Monte santo di Dio.  Hän painaa 1481 Dante, Divina commedia, jossa on Baccio Baldinin piirrokset Botticellin mukaan.  Tämän painamisessa on vaikeuksia, sillä kolme vaskipiirrosta on painettu yhdessä tekstin kanssa sivulle, mutta loput eri arkille, jotka liimataan kirjaan.

1477:  Pariisissa painetaan ensimmäinen ranskankielinen kirja kolmiosainen Grandes Chroniques de France, jonka julkaisee kirjakauppias Pasquier Bonhomme.

1477:  Ascoli Italiassa.

1477-85:  Alfonso Fernández de Córdoba painaa Valenciassa kumppaninaan Gabriel Luis de Arinyo.

1477:  Tortosa Espanjassa.

1477-80:  Unkarissa toiminee kirjapaino tuntemattomassa paikassa.  Myös painaja on tuntematon, mutta kirja Antonius Florentinus, Confessionale ilmestyy päiväyksellä 1477.

1477:  Fricz Creüszner (Friedrich Creussner) painaa Nürnbergissä ensimmäisenä Marco Polon matkat Das puch des edeln Ritters und landtfarers Marcho Polo saksaksi.  Se on kirjoitettu 1298-99 ranskaksi, mutta painetaan ranskaksi 1824.

1478:  Strassburgilainen painajakustantaja Heinrich Quentell asettuu Kölniin.  Hänen raamatussaan on 113 puupiirrosta.  Koberger käyttää 1483 laattoja.

1478:  Schussenried Saksassa.

1478:  Michael Reiser painaa Saksan Eichstädtissä.

1478:  Valenciassa julkaistaan katalaaniksi raamattu Biblia sacra sermone Valentino reddita, jonka inkvisitio polttaa kiihkokansallisista syistä.  Painaja on Lambert Palmart.

1478:  Geneveläinen Pedro Bruno (Pierre le Brun) ja zwickaulainen Nicolaus Spindeler painavat Barcelonassa.  Pedro Miguel painaa 1481-99.

1478:  Sveitsissä Genevessä schweinfurtilainen Adam Steinschaber painaa kirjoja ranskankielellä.  Ensimmäinen kirja on Ximenes, Livre des saints anges - Pyhien enkelten kirja.

1478:  Prahassa painetaan Statuum utraquisticorum articuli.  Painajaa ei ole jäljitetty.

1478:  Italiassa Hans Medemblick ja Le Bon (Bonus) painavat Colle di Valdelsassa.

1478:  Octavianus Salomonius de Manfredonia painaa Cosenzassa Italiassa.

1478:  Ranskassa Pierre Le Rouge (Rubeus) painaa Chablisissa.  Hän on kalligrafi, kaivertaja ja painaja, mahdollisesti myös patriisien leikkaaja.  Hän tuottaa Vincent Comminille kaksiosaisen kronikan La Mer des Hystoires, jossa on hieno typografia ja puupiirroksia.  Se on käännös teoksesta Rudimentum Noviciorum, jonka Lucas Brandis painoi 1475 Lyypekissä.  Le Rouge painaa 1479-93 Pariisissa.  Hänestä tulee 1488 kuninkaan painaja.  Guillaume Le Rouge painaa Chablisissa, Troyesissa ja Pariisissa kuolemaansa 1517 asti.

1478:   Pierre Schenk painaa Viennessä Ranskassa.

1478:  Messina Italiassa.

1478:  Wormsilainen Andreas Vyel perustaa painon Palermoon.

1478:  Theodoric Rood Kölnistä ja kumppaninsa 1483 lähtien paperikauppias Thomas Hunte painavat Oxfordissa Englannissa.  Viimeinen 14 kirjasta painetaan 1486, jonka jälkeen Oxford on kirjapainotta 1517 saakka, jolloin John Scolar perustaa painon.

1478:  Torrebelvicinossa Italiassa Giovanni Leonardo Longo painaa kirjan Johannes Climacus, Scala Paradisi.

1478:  Viterbossa Italiassa painetaan kaksi kielioppikirjaa.

1478:  Sint Maartensdijk Hollannissa.

1478:  Michele Manzolo painaa Trevisossa ensimmäisen aritmetiikan kirjan Arte del Abaco.

1478:  Barthélemy Buyer painaa Lyonissa kirurgian kirjan Guy de Chauliac, Le livre appelé guidon de la pratique en cyrurgie.  Se on kirjoitettu 1363.

1478-91:  Nikolaus Petri von Haerlem ehtii kahdeksassa vuodessa painaa kirjoja kuudessa eri kaupungissa.

1479:  Johann Otmar alkaa painaa Reutlingenissä Saksassa.  Hän painaa noitakirjan De Lamiis.  Otmar painaa 1483 ensimmäisen kunnollisen nimiön teokseen Gruner, Officii Missae sacrique Canonis expositio.  Hän muuttaa 1495 Tübingeniin.

1479:  Stephan Dold, Georg Reyser ja Joh. Beckenhub painavat Würzburgissa Saksassa.

1479:  Urach Saksassa.

1479-99:  Passaulainen Stephan Plannck painaa Roomassa noin 300 kirjaa.

1479:  Poitiersissa Ranskassa on ensimmäisessä painotuotteessa painopaikka: In aedibus Canonici Ecclesiae B Hilarii.

1479:  Caen Ranskassa.

1479:  Luultavasti tällöin painetaan Zürichissä ensimmäinen kirja.  Painaja lienee lorrainelainen Sigmund Rot.

1479:  Gherard Leempt painaa Hollannissa Nijmegenissä.

1479-1510:  Pieter van Os de Breda painaa Zwollessa Hollannissa.  Siellä Johannes de Vollenhoe painaa 1479 yhden kirjan Petrus Hispanus, Summulae logicales.

1479-80:  Wieniläinen Stephan Koblinger painaa Vicenzassa kolme kirjaa ja palaa Wieniin.

1479:  Italiassa Jacques Rossi (Jacobus Rubeus) painaa Pinerolossa.

1479:  Gabriele de Pietro painaa Toscolanossa Italiassa.

1479:  Saksilainen Heinrich Botel painaa Espanjan Leridassa.

1479:  Aloys (Louis) Cruse (Guerbin) painaa Genevessä.  Hän muuttaa 1482 Promenthouxiin mahdollisesti ruttoa pakoon, mutta palaa Geneveen ja painaa siellä 1509 saakka.

1479:  Nicolas Jensonin oppilas Andrea Torresano (1451-) painaa ensimmäisen nimellään varustetun kirjan.  Torresanon tytär nai Aldo Manuzion.

1479:  Saksalainen Heinrich Mayer painaa Toulousessa.

1480:  Bartholomaeus Ghotan painaa Magdeburgissa teoksen Missale Magdeburgense.  Hän muuttaa 1483 Lyypekkiin.

1480:  Memmingen Saksassa.

1480:  Johann Kölniläinen ja Jenson yhdistävät painonsa: Giovanni da Colon, Nicoló Jenson e Compagni.  Jensonin kuoleman jälkeen saksalainen Hans Herbort tulee painajaksi käyttäen Jensonin kirjakkeita.  Hän painaa 1481 itsenäisenä ja julkaisee 1482 kirjaluettelon, jossa tähdentää kirjainten erinomaisuutta.  Yhtiö on puolitoista vuotta kirjapaino, mutta jatkaa kirjakauppana, jolla on haaraliikkeitä Pohjois- ja Keski-Italiassa.

1480:  Benedict Mayr alkaa painaa Passaussa Saksassa.

1480-85:  Joannes Vercellensis painaa Trevisossa ja ajoittain 1482 Venetsiassa.  Hän asettuu 1486 Venetsiaan, jossa painaa yksin 1499 saakka, jolloin veljensä Albertinus tulee mukaan.

1480-1509:  Würzburgilainen Eucharius Silber eli Franck Alemanus painaa Roomassa enimmäkseen humanistisia teoksia.  Hän saa Rooman kuurian etuoikeuden.  Hän painaa Aristoteleen teosta Politica 1500 kappaletta, kun painos yleensä on 300-400.

1480:  Liettualainen John (Johannes) Lettou perustaa painon Lontoon Cityyn.  Lettou käyttää ensimmäisenä Englannissa arkkinumeroita ja latoo tekstin kahdelle palstalle.  Hän ja kumppaninsa flanderilainen William de Machlinia (Mechlin tai Malines) (-1490) painavat ensimmäisen englantilaisen lakikirjan Tenores novelli.  Machlinia painaa 1482 ruttoa käsittelevän kirjan, jossa on nimiösivu: A passing gode lityll boke necessarye & behouefull agenst the Pestilence.  Se on käännös kirjasta Johannes Jacobi, Regimen contra epidemiam sive pestem.

1480:  Flanderilainen Gerardus (Gerardi) de Lisa painaa Cividale del Friulissa Italiassa.

1480:  Bartholomaeus ja Laurentius (Lorenzo) de Bruschis painavat Reggio Emiliassa Italiassa.

1480:  Veljekset Georgio ja Anselmo Mischini painavat Nonantolassa Italiassa.

1480:  Caligula de Bazaleri alkaa painaa Bolognassa.

1480:  Jacques Durand ja Gilles Quijoue painavat Ranskan Caenissa.

1480:  Tuntematon painaa Englannin St Albansissa Lontoon lähellä kahdeksan kirjaa.  Wynkyn de Worde viittaa koulumestariin: sometyme scole master of Saynt Albons.  Erään kirjan kolofonissa sanotaan: Apud Sanctum Albanum.  Book of St Albans on Englannin varhaisin väripainatus.  Mustan lisäksi käytetään punaista, sinistä ja ruskeaa.

1480:  Peregrinus Barmentlo painaa Hollannissa Hasseltissa.

1480:  Hidde fen Camminga nuorempi painaa Anjumissa Hollannissa.

1480:  Arend de Keysere (Arnold Cesaris) painaa Oudenaardessa Hollannissa (Audenarde Belgia).  Hän muuttaa 1483 Ghentiin.

1480:  Arvellaan, että Conrad Kachelofen (-1529) painaa Leipzigissä.  Hän työskentelee 1498 alkaen vävynsä Melchior Lotter kanssa.

1480:  Erhardt Ratdolt painaa Veronassa missaalin Unkaria varten.

1480:  Ranskalainen Petrus Maufer Paduasta painaa Veronassa yhden kirjan.

1480:  Tuntematon painaa Salamancassa kirjan Leyes hechas en las cortes de Toledo.

1480:  Pablo Hurus painaa Saragossassa Espanjassa.  Hänen veljensä Juan on sijaisena 1488-90.  Huruksen painajanmerkki 1490 on luultavasti ensimmäinen Espanjassa.  Pablo Hurus painaa 1498 espanjalaisena käännöksenä Breydenbach, Peregrinationes nimekkeellä Viaje de la tierra sancta.

1480:  Länsi-Euroopassa on yli 110 kirjapainoa.  Niistä viidennes on Italiassa, kolmannes Saksassa, viisi Sveitsissä, kaksi Böömissä, yhdeksän Ranskassa, kahdeksan Hollannissa, viisi Belgiassa, kahdeksan Espanjassa, yksi Puolassa ja neljä Englannissa.

1480:  Pariisissa on kymmenisen kirjapainoa.

1481-90:  Marcus Brandis painaa Leipzigissä.  Ensimmäinen kirja on italialaisen dominikaanin Johannes Annius (Giovanni Nanni) (1430-1502) De futuris Christianorum triumphis in thurcos et saracenos - Kristittyjen tuleva voitto turkkilaisista ja saraseeneistä.  Nannin Glossa super Apocalypsim ilmestyy.  Brandis painaa 1487 mennessä yli 60 kirjaa.

1481:  Professori Andreas Frisner pystyttää kirjapainon Leipzigiin Saksassa.

1481:  Trier Saksassa.

1481:  Georg Reyser Würzburgista painaa teoksen Missale Herbipolense.  Se on ensimmäisiä missaalipainoksia, joissa on nuotit kirjasinkaksoispainoksena.

1481:  Konrad Fyner painaa Urachissa.

1481:  Johann Sensenschmidt (-1491) painaa Bambergissa missaalin.  Hänen kumppaninaan 1482-91 on Heinrich Petzenheimer, joka jatkaa yhdessä Laurentius Sensenschmidtin ja Johann Pfeylin kanssa.  Johann Sensenschmidt painaa 1485 Johann Beckenhubin kanssa Regensburgissa missaalin.

1481:  Johann Schönsperger vanhempi (-1520) aloittaa painajanuransa Augsburgissa.  Hän tuottaa paljon kuvitettuja kirjoja muun muassa Sachsenspiegel 1482 ja Sebastian Brant, Das Narrenschiff 1494.  Keisari Maximilian I nimittää 1508 hänet hovipainajaksi.  Schönsperger painaa 1513 keisarin rukouskirjan, josta yhden pergamenttikappaleen Albrecht Dürer ja Lucas Cranach kuvittavat.  Schönsperger painaa kaikkiaan yli sata kirjaa.

1481:  Martinus de la Valle alkaa painaa Italian Saluzzossa.

1481:  Salamancassa Espanjassa painetaan päivätty Antonio de Nebrijan Latinan kielioppi.  Tuntematon painaa 1485 siellä teoksen Medicinas preservativas y curativas de la pestilencia.  Leonardus Alemanus (Saksalainen) ja Lupus Sanz de Navarra painavat 1400-luvun lopussa.

1481:  Firenzeläinen Francesco di Dino palaa Napolista kotikaupunkiinsa ja painaa 1497 asti.  Paino on Ripolin luostarin lähellä.

1481:  Mathias van der Goes (-1492) painaa Antverpenissä ensimmäisenä.  Häntä seuraa Govaert Bac, joka nai lesken, ja on toimessa 1511 asti.  Thierry Martens perustaa kolmannen painonsa tänne 1493, mutta muuttaa 1497 Louvainiin.

1481:  Domenico Rococciola perustaa Modenaan ensimmäisen vakinaisen painon.  Hän painaa 1506 asti, ja veljenpoikansa Antonio 1521 saakka.

1481-98:  Antonio Miscomini painaa Firenzessä.

1481:  Casale Italiassa.

1481:  Ottaviano Scotto painaa Venetsiassa missaalin nuotteineen.

1481:  Heinrich Wirtzburg painaa Rougemontissa Sveitsissä.

1481:  Valladolidissa Espanjassa painetaan Nuestra Señora del Pradon luostarissa.

1481:  Pariisilainen painajakustantaja Jean Du Pré (Larcher) painaa missaalin kumppaninsa Didier Huym kanssa.

1481-99:  Venetsiaan perustetaan lähes sata painoa.  Niistä vain 15 on ulkomaalaisten hallussa.

1482: Lienhart Holle painaa Ulmissa Ptolemaioksen teoksen Cosmographia, jonka kääntäjä on Jacobus Angelus.  Holle lähtee 1492.  Johann Reger hankkii Hollen kirjakkeita, mutta lähtee 1499 Ulmista.

1482:  Erhard Ratdolt painaa Venetsiassa geometrian oppikirjan Eukleides, Praeclarissimus liber elementorum Euclidis in artem geometriae.  Dogelle omistetussa kappaleessa on omistus painettu kultavärillä.  Hän painaa ensimmäisenä kullalla.

1482:  Tanskan ensimmäisen kirjapainon perustaa lyypekkiläinen Johann Snell Odenseen toimittuaan Rostockissa ja Lyypekissä.  Hänen painamansa johanniittojen varakanslerin Guillaume (Gulielmus) Caoursin (Caorsin) 1480 kirjoittama De obsidione et bello Rhodiano on Tanskan ensimmäinen painettu kirja.  Se kertoo johanniittaritarien saarensa Rhodoksen puolustamisesta 1480 turkkilaisia vastaan.  Snell painaa kirjan Breviarium Ottoniense ennen siirtymistään 1483 Tukholmaan, jossa painaa missalen.  Snell poistuu 1484 Tukholmasta.

1482:  Forlilaiset veljekset Joannes ja Gregorius de Gregoriis perustavat kirjapainon Venetsiaan.  Heidän kanssaan työskentelee Jacobus Britannicus 1484 asti.

1482:  Francesco dei Benedetti (Franciscus de Benedictis) (-1496) tulee Bolognaan Venetsiasta ja painaa 1495 asti.

1482:  Jean Colini ja Gérard de Villeneuve perustavat painon Metziin Saksassa.

1482:  Wienissä painetaan seitsemän kirjaa, joissa ei ole painajan nimeä.  Kirjassa Vocabolista Italico-Tedesco on kolofoni Stampada in Viena: Gedruckt zu wienn.  Painaja saattaa olla Stephan Koblinger, joka painoi 1479-80 Vicenzanssa, tai Steffan Koglinger,joka sai 1481 Wienin kansalaisuuden.

1482:  Toulouse Ranskassa.

1482:  Hans (Johann) Schauer asettuu Müncheniin painajaksi.  Hän tuottaa saksalaisen version Püchlin wie Rom gepaut war kirjasta Mirabilia Urbis Romae.

1482:  Paul Wider von Hornbach painaa Erfurtissa, Albert Kunne Memmingenissä ja Johann Otmar Reutlingenissä.

1482:  Valenzalainen Lorenzo de'Rossi eli Laurentius de Rubeis de Valentia painaa Ferrarassa teoksen Averroes, Colliget.

1482:  Passaulainen Stephan Planck painaa Roomassa kirjan Missale Romanum, jossa on nuotit viiden punaisen viivan viivastolla.

1482:  Konrad Stahel muuttaa Passauhun painajaksi.

1482:  Riminin Vulturion teos Tutkielma koneista painetaan kymmenen vuotta käsikirjoituksen valmistumisen jälkeen Veronassa ja uusi painos 1483 siellä.  Teos painetaan jälleen 1483 Bolognassa ja 1493 Venetsiassa.

1482:  Rotweililäinen Adam alkaa painaa Italian Aquilassa.  Hän työskenteli aikaisemmin Venetsiassa.

1482:  Espanjan Zamorassa Antonio de Centenera alkaa painaa kirjoja muun muassa 1483 Enrique de Villena, Doze Trabajos de Hércules, jossa on puupiirroksia.  Hän painaa muutamia kirjoja 10 vuoden aikana.

1482:  Jean du Pré painaa Chartresissa Ranskassa.  Hänen kumppaninsa on Didier Huym.

1482-87:  Matthaeus Cerdonis painaa noin 60 kirjaa Paduassa Italiassa.  Niistä suurin osa on pieniä lääketieteen, matematiikan ja astronomian kirjoja.

1482:  Guadalajara Espanjassa.

1483:  Ruotsin ensimmäisen kirjapainon perustaa alkuaan luultavasti hollantilainen vaeltava kirjanpainaja Johann Snell Rostockista viemällä kirjapainonsa Odensesta Tukholmaan Riddarholmenin fransiskaaniluostariin.  Snell oli 1473 Alankomaissa, 1475 Lyypekissä ja 1476 Rostockissa.  Tukholmassa  hän painaa Ruotsin ensimmäisen painetun ja myös kuvitetun kirjan Maynus de Mayneriis, Dyalogus creaturarum optime moralizatus - Luotujen olioiden moraalisia keskusteluja, joka on faabelikokoelma.  Se ilmestyi Gotfr Leeun painamana ensimmäisen kerran Goudassa Hollannissa 1480.  Snell painaa 1484 missaalin.  Jo 1460-luvulla vaeltavat kirjapainokisällit harjoittivat Tukholmassa ammattiaan.

1483:  Mahdollisesti Simone Koch painaa Meissenin ensimmäisen kirjan Saksassa.

1483:  Mateo Vendrell perustaa kirjapainon Geronaan Espanjaan ja painaa teoksen Felipe de Malla, Memorial del pecador remut.

1483:  Konstantinopoli Turkissa.

1483:  Lorenzo ja Angelo Florentini painavat Pisassa Italiassa.

1483:  Jacob Bellaert pystyttää painon Haarlemiin Hollantiin.

1483:  Heynricus Heynrici perustaa painon Leideniin Hollantiin.

1483:  Jan Veldener painaa Hollannissa Kuilenbergissä (Culemborch).

1483:  Arend de Keysere (Arnold Cesaris) (-1489) painaa Gentissä Hollannissa (Ghent Belgia).  Hänen leskensä jatkaa yritystä ja nai myöhemmin painajan Henrik van den Dale, joka painaa 1505 Brüggessä.

1483:  Anton Koberger painaa Nürnbergissä saksankielisen raamatun Biblia deutsch.

1483:  Venetsiassa Andrea Torresani painaa ensimmäisen kroatiankielinsen kirjan, messukirja Sluzebnik tai Leitourgikon, glagoliittisin kirjaimin eli glagolitsalla.  Hän painaa myöhemmin muita kirjoja.  Torresani on Aldus Manutiuksen appi ja liikekumppani.

1483:  Joannes Philippus de Lignamine painaa Roomassa kirjan Apuleius Barbarus, Herbarium.  Sen puupiirrokset perustuvat 800-luvun käsikirjoituksen kuvitukseen.

1483:  Juan Vázquez painaa Toledossa joukon aneita, joista ensimmäinen lienee Bula de indulgenias de la Santa Cruzada, ja kirjoja.

1483:  Ensimmäinen Kroatiassa luultavasti Kosinjissa tai Modrushin luostarissa painettu (painaja tuntematon) eteläslaavilainen kirja ilmestyy.  Se on kirjoitettu kirkkoslaaviksi ja ladottu glagoliittisin kirjakkein.  Sen nimi on Misal po zakonu rimskog dvora - Roomalaisen oikeuden lain missaali.  Kroatialaisia kirjoja painetaan myös Italiassa.

1483:  Jean Le Rouge painaa Ranskan Troyesissa.

1483-1506:  Kiertävä painaja Marcus Ayrer vaikuttaa monissa kaupungeissa: Nürnberg, Regensberg, Bamberg, Ingolstadt, Erfurt ja Frankfurt am Oder.

1483:  Soncinossa Milanon lähellä kaupungista nimensä saanut Soncino-suku painaa hepreaksi kirjoja.  Ensimmäinen sinne painonsa pystyttänyt suvun jäsen on Israel Nathan ben Salomo, joka julkaisee 1484 teoksen Berakot.  Poika Joshua painaa 1488 ensimmäisen täydellisen heprealaisen raamatun.  Paino on kiertävä: Casal Maggiore 1486, Soncino 1488-90, Napoli 1490-92, Brescia 1492-94, Barco 1494-97, Fano 1503-06, Pesaro 1507-20 (välillä Fano 1516 ja Ortona 1519), ja lopuksi Rimini 1521-26.

1483-1510:  Nicolaus Kesler painaa Baselissa.

1483-1515:  Michael Furter (-1517) painaa Baselissa muun muassa teoksen La Tour Landry, Der Ritter von Thurn, jossa on puupiirroksia ja 1496 nuottipainoksen Michael Keinspeck, Lilium musicae planae.

1483:  Boninus de Boninis painaa tilapäisesti Veronassa ennen siirtymistään Bresciaan.

1483:  Salins Ranska

1483:  Alvaro de Castro ja Juan de Bobadilla painavat Santiago de Compostelassa Espanjassa kirjan Brevarium Compostellanum.

1483:  Kiertävä painaja Johann Snell painaa Tukholmassa.

1483-1606:  Painajasuku Gioliti de'Ferrari toimii Trinossa ja Venetsiassa.  Ensimmäinen painaja on Bernardino Stagnino, kolofonissa 1521 Bernardinus Jolitus alias de Ferrariis dictus Stagninus, ja seuraava Giovanni il Vecchio eli vanhempi.  Hänen poikansa Giovanni Gabriele jatkaa yritystä.

1483-1515:  Ranskassa vallitsee painamisen kulta-aika.

1484:  Michael Reyser painaa Eichstattissa Saksassa Georg Reyserin kirjakkeilla.

1484:  Nicolaus Ghirardengus painaa Novissa Italiassa.

1484:  Kölniläinen Heinrich Dalen eli Henricus de Colonia painaa Sienassa Italiassa.  Hän aloitti 1474 Bresciassa ja painoi Bolognassa.  Hän on 1490 Luccassa ja 1493 Urbinossa.

1484:  Antoine Neyret painaa Chambéryssä Ranskassa.  Hän painaa 1486 metsästystä käsittelevän kirjan Livre du Roy Modus.

1484:  Saksalainen vaeltava painaja Johann Alakrow painaa Winterbergissä (Vimperk) Tshekkoslovakiassa tshekinkielisen kirjan kalenteri vuodelle 1485 ja kaksi kirjaa latinaksi.  Kirjaintyyppi on italialaista rotundaa.

1484:  Ingolstadt Saksassa.

1484:  Pierre Bellescullée painaa Ranskassa Rennesissä teoksen Coutumes de Bretagne, joka valmistuu 1485.

1484:  Jean Crès ja Robin Foucquet julkaisevat Bréhan-Loudéacissa kirjan Le Trepassement de Notre-Dame.

1484:  Gerard Leempt painaa Hollannissa Hertogenboschissa (Bois de Duc).

1484:  Abraham d’Ortas painaa Leiriassa Portugalissa kalenterin Almanach perpetuus ecclesiasticus astronomi Zacubi.

1484:  Luultavasti Heinrich Knoblochtzer alkaa painaa Heidelbergissa Saksassa.

1484:  Flanderilainen Gerardus (Gerhard) de Lisa painaa Udinessa Italiassa.

1484:  San Germano Italiassa.

1484:  Alvaro de Castro painaa Huetessa Espanjassa kirjan Alfonso Diaz de Montalvo, Ordenanzas reales ja sen toisen painoksen 1485.  Kirjassa on metalliin leikatuilla laatoilla painetut koristekehykset ja alkukirjaimia.  Hänen kirjakkeillaan painetaan aneita 1486-87 ja 1490, mutta ei ole varmaa, onko ne painettu Huetessa.

1484:  Tarragona Espanjassa.

1484:  Anna Rügerin painaa Augsburgissa kirjan Eike von Repgow, Sachsenspiegel.

1484:  Ratdolt painaa Venetsiassa aritmetiikan kirjan Pietro Borgo, Arithmetica.

1484:  Juan Vasquez painaa Toledossa Espanjassa.

1485:  Joh Sensenschmid ja Joh Beckenhub painavat Regensburgissa Saksassa.

1485:  Johann Limburg painaa Münsterissä Saksassa.

1485:  Jacobus de Britannicis alkaa painaa Bresciassa.  Hän painoi Venetsiassa 1481 lähtien.  Veli Angelus on johtaja.

1485:  Tuntematon painaa Brünnissä Itävallassa.

1485:  Baselilainen Friedrich Biel eli Fadrique Alemán de Basilea painaa Burgosissa Espanjassa.  Bielin kumppani Baselissa 1472 oli Michael Wenssler.  Bielin ensimmäinen päivätty kirja on A Guttierez, Grammatica.  Hän painaa noin 60 kirjaa 1500 mennessä.

1485:  Mallorcan Palmaan perustetaan kirjapaino.  Painaja on Nicolai Calafau (Nicolas Calafat)

1485:  Rabbi Ben Ascher painaa Icharissa useita teoksia, muun muassa hepreankielinen Pentateukki.

1485:  Firenzeläinen Francesco Cenni painaa Pesciassa Italiassa.

1485:  Jacobinus Suigus painaa Italian Vercellissä.

1485:  Caxton painaa Sir Thomas Maloryn teoksen Le Morte d’Arthur - Arthurin kuolema.  Arthur on sivilisaation jalostaja.

1485:  Nicolaus Laurentii Alemannus painaa Firenzessä teoksen Leo Baptista Alberti (1404-84), De re aedificatorio - Kymmenen kirjaa arkkitehtuurista.

1485:  Italialainen Bartolema Scappi on kirjoittanut ensimmäisen tunnetun painetun keittokirjan.

1485:  Rouenilainen Guillaume Le Talleur alkaa ensimmäisenä kotikaupungissaan painaa.  Hänen ensimmäinen päivätty teoksensa on Les Chroniques de Normandie 1487.  Hänen painamansa on Entrée du roi Charles VIII à Rouen, joka tapahtui 1485.  Lontoon normandialainen painaja Richard Pynson lienee Le Talleurin opissa, jonka painajan merkin hän myöhemmin omaksuu.  Rouenin painajia menee 1490-1556 Englantiin: Martin Morin, Pierre Olivier, Pierre Violette, Richard Hamillon, Robert ja Florent Valentin, Nicolas Le Roux ja Jean Le Prest.

1485:  Jean le Bourgeois alkaa painaa Rouenissa Ranskassa.  Jean du Pré hankkii hänelle kirjakkeita, kuvalaattoja ja työntekijöitä.

1485:  Pariisilainen painaja Guy Marchant kehittää kuvitettua kirjaa.  Hänen ensimmäinen kuvakirjansa Danse Macabre sisältää 17 puupiirrosta.  Hän painaa noin sata kirjaa.

1485-1518:  Jacobus de Breda painaa Deventerissä Hollannissa.

1485:  Tréguier Ranskassa.

1485:  Hijar Espanjassa.

1485:  Jacques Arnoullet (-1504) perustaa kirjapainon Lyoniin.  Poika Olivier ja pojanpoika Balthazar (1517-) jatkavat painajina ja kustantajina.  Balthazar nai 1541 painajan Jean Barbou tyttären Denise.  Barboun kuoltua 1542 Arnoullet ottaa yrityksen nimellä Balthazar Arnoullet et les héritiers de Jean Barbou.  Arnoullet painaa 1546 kirjan Epitomes des Rois de France, joka on ensimmäinen ranskalainen kuparipiirroksin kuvitettu teos.  Muotokuvien tekijä on Claude Corneille, joka tunnetaan nimellä Corneille de la Haye.  Arnoullet painaa 1553 salaa Michael Servetuksen kolminaisuusopin tutkielman Christianismi Restitutio, joka kääntää Calvinin Servetusta vastaan.  Servetus poltetaan 1553 kirjoineen.  Arnoullet-suku toimii 1600-luvun alkuun Lyonissa.

1485:  Joseph ben Jacob Ashkenazi perustaa Napoliin heprealaisen painon.  Napolin juutalainen yhteisö saa täydennystä Espanjasta ja Portugalista, niin että 1490 siellä on useita heprealaisia painoja.  Painaminen loppuu 1494, kun juutalainen yhteisö hävitetään ja juutalaisten omaisuus takavarikoidaan.

1485:  Bartholomaeus Gothan painaa Lyypekissä teoksen Uan deme quaden thyranne Dracule Wyda - Historie von Dracole Waida - Vlad Draculan historia.  Unkarin kuningas Mátyás Hunyadi (1443-90) pidätti 1462 wojwodin Wladyslaw III (Draculea) ja piti 13 vuotta arestissa Visegrádin linnassa.  Siellä Dracula työskenteli kirjansitojana ja kirjoitti päiväkirjaansa.

1486:  Erhard Ratdolt palaa Venetsiasta Augsburgiin.

1486:  Schleswig Saksassa.

1486:  Stuttgartissa Saksassa painetaan kirja Conrad Fynerin aineistolla.

1486-99:  Conrad Dinckmut julkaisee Ulmissa useita kuvitettuja kirjoja, mutta joutuu rahoitusvaikeuksien vuoksi lähtemään.

1486-1501:  Simon Koch painaa Magdeburgissa.  Moritz Brandis on ajoittain hänen kumppaninsa.

1486:  Joh Limburg Aachenista alkaa painaa Münsterissä.

1486:  Saksalainen Konrad Stähel aloittaa ensimmäisen Määrin kirjapainon toiminnan Brnossa (Brünn) Tshekkoslovakiassa.  Hänen kumppaninaan on saksalainen Matthias Preinlein (Prünlein).  He merkitsevät 1491 painajaksi impressores veneti, sillä Stähel työskenteli aikaisemmin Venetsiassa.  He painavat 1488 Unkarin historian Johannes de Thwrocz, Chronica Hungarorum, jossa on puupiirroksia.  Stähel palaa 1499 Venetsiaan.  Prünlein muuttaa Olomouciin (Olmütz).

1486:  Casal-Maggiore Italiassa.

1486:  Jacobinus Suigus painaa Chivassossa Italiassa.

1486:  Jac de S Nazario (de Ripa) painaa Vogherassa Italiassa.

1486:  Jean du Pré auttaa Pierre Gérardin painamisen alkuun Ranskan Abbevillessä.  Parissa kymmenessä kirjassa on puupiirroksia.  Jean du Pré työskentelee kirjakauppiaille ja kustantajille: Vérard, Tréperel, Caillaut ja Denis Meslier.  Kirja Lancelot du Lac ilmestyy 1488 sekä Rouenissa että Pariisissa.  Siinä on puupiirros kuningas Arthurista ritareineen pyöreän pöydän ääressä.

1486:  Pierre de Crescensin Tutkielma maanviljelyksestä painetaan.

1486:  Juan Vasqui painaa Toledossa Espanjassa sekä nürnbergiläiset Meinrad Ungut ja Johan (Hans) Pegnitzer Granadassa.  He ovat tunnettuja arabialaisista laitoksista espanjalaisin kirjaimin.

1486:  Hampurilainen Stefan Arndes painaa Tanskassa Slesvigissä.

1486:  Moutiers en Tarantaise Ranskassa.

1486:  Laonicus Cretensis painaa Venetsiassa ensimmäisen kirjan kokonaan kreikaksi.

1486:  Mathias Moravus painaa ensimmäisen tunnetun miniatyyrikirjan Napolissa.  Sen koko on 4,4x2,8 neliösenttimetriä.

1486-97:  Painaja Francesco Bonaccorsi työskentelee Firenzessä Miscominiltä perimällään aineistolla.

1486-87:  Lyypekkiläinen Bartholomaeus Ghotan painaa Tukholmassa ainakin viisi teosta.

1487:  Luultavasti Pauli Lescheri Rhetorica painetaan Ingolstadtissa.  Sen ensimmäinen tunnettu painaja 1490 on Joh Kachelofen.

1487:  Boneto Locatelli alkaa painaa Venetsiassa.  Hänestä tulee kustannusliikkeen Ottaviano Scotto painaja.    Locatelli painaa 144 kirjaa.

1487:  Martin Flach painaa ensimmäisen kirjansa Strassburgissa.

1487:  Freising Saksassa.

1487:  Stendal Saksassa.

1487:  Zweibrücken Saksassa.

1487:  Jean Comtet alkaa painaa Besanconissa Ranskassa.

1487:  Andreas Fritag painaa Italian Gaëtassa.

1487:  Lope de la Roca ja Gabriel Luis de Arinyo painavat Murciassa Espanjassa.

1487:  Don Samuel Porteiran painossa Farossa Portugalissa painetaan pergamentille hepreaksi pentateukki.  Painon rahoittaja on Don Samuel Gacon.

1487:  Jean Crès painaa Lantenacissa Ranskassa kirjan Mandeville, Voyage en terre sainte.

1487:  Parmalaisen Nic Burtiuksen (1450-1518) Bolognassa ilmestynyt teos Musices opusculum on vanhimpia kirjoja, joissa on painettua mensuraalimerkintää.

1487:  Tshekki Jonata z (Jan de) Vysokého (Vykohevo) Mýto (Jonathan von Hohenmauth) perustaa ensimmäisen kirjapainon Prahaan.  Hän julkaisee teokset Zaltar - Psalterium Bohemicum - Psalttari ja Historia Trojanska.  Myös Jan Kamp painaa Prahassa 13 kirjaa tshekiksi.

1487:  Saksalainen kiertävä painaja Bartholomaeus Ghotan (Gothan) Magdeburgista painaa Tukholmassa.  Hänen jälkeensä Johann Fabri painaa muutaman kirjan.

1488:  Tshekkiläinen Jan Kamp ja kauppias Severýn (-1520) perustavat kirjapainon Prahaan ja painavat täydellisen tshekinkielisen raamatun Biblia Bohemica.  He saavat 1499 kuninkaallisen etuoikeuden painamiseen.  Poika Pavel Severýn jatkaa 1520 yritystä.

1488:  Lyypekkiläinen kirjanpainaja Bartholomaeus Ghotan (Gothan) (-1496) painaa Lyypekissä Suomen ainoan inkunaabelin eli kehtopainoksen ja ensimmäisen Suomea varten laaditun painotuotteen Missale Aboense - Turun messukirja Turun hiippakuntaa varten.  Turun piispa Konrad Bitz ja tuomiorovasti Maunu Särkilahti ovat messukirjan luomisen alullepanijoita.  Teoksessa on 266 lehteä.  Painos lienee noin 120 kappaletta sekä pergamentille että paperille.  Gregoriaaniset nuottiviivat ja nuotit kirjoitetaan käsin painamisen jälkeen.  Tekstit ovat mustalla painetut, otsikot - rubricae ja ohjeet punaisella - ruber painetut goottilaisin kirjaimin.  Kuvat edustanevat vanhinta painettua kuva-aineistoa maassamme.  Ainoatakaan täydellistä alkuperäisnidettä ei ole säilynyt, sillä Suomen keskiaikainen kirjallisuus häviää uskonpuhdistuksen aikana lähes kokonaan.  Pergamenttia ja paperia käyttävät esimerkiksi kuninkaan voudit tilikirjojensa kansitäytteiksi.  Niistä saadaan koottua neljä pergamentti- ja 15 paperikappaletta.  Yhtä juuttien Halikosta ryöstämää vaillinaista, mutta ainoaa alkuperäissidoksessa olevaa, pergamenttimissalea säilytetään Kööpenhaminan kuninkaallisessa kirjastossa.  Ghotan painoi 1479 Magdeburgissa ensimmäisen kirjansa, siirtyi 1483 Lyypekkiin ja painoi 1486-87 Ruotsissa Snellin seuraajana.  Iivana III kutsuu 1492 Ghotanin Novgorodiin.  Hän poikkeaa 1493 Turussa matkallaan Venäjälle.  Ei tiedetä, käykö Ghotan Moskovassa, eikä tunneta yhtään hänen Venäjällä painamaansa kirjaa.  Kronikan mukaan venäläiset ottavat hänen omaisuutensa hänen kotimatkallaan ja heittävät hänet veteen, johon hän hukkuu.  Missale Aboensen viimeisellä sivulla on Ghotanin kirjanpainajanmerkki kolofonissa.  Värillisessä merkissä petojen selässä ratsastavat aarnikotka ja leijona pitelevät Ghotanin vaakunakilpeä.  Vaakunassa on kukka.  Painajanmerkkiä, jossa on tyhjä vaakunakilpi, käyttää vuoden 1496 jälkeen lyypekkiläispainaja Stephan Arndes, joka ostaa osan Ghotanin typografista aineistoa.

1488:  Italiassa Viterbossa painaa tuntematon painaja.

1488:  Heidelbergiläinen Joh Rosenbach painaa Tarragonassa Espanjassa.

1488:  Hagenau Saksassa.

1488-1509:  Jakob von Pforzheim painaa Baselissa.  Hän julkaisee 1493 kuvitetun kirjan Christoforus Columbus, Epistola de insulis nuper inventis.

1488:  Heidelbergiläinen Johann Parix painaa Toulousessa joitain kirjoja espanjaksi kumppaninaan Esteban Clebat.  Niitä ovat ensimmäinen tunnettu käännös espanjaksi Aisopoksen Eläinsaduista, espanjalainen versio teoksesta Jean d'Arras, Mélusine 1489 ja katalaaninkielinen Alfonso de la Torre, La visió delectable.

1488-89:  Kreetalainen Demetrius Chalcondylas (Damilas) painaa Firenzessä ensimmäisenä Homeroksen tekstejä kreikaksi veljesten Bernardo ja Nero Nerlii kustannuksella.  Lorenzo de'Medicille omistettu teos on kaksiosainen.

1488-1513:  Mikulásh (Nicholas) Bakalár työskentelee Pilsenissä (Plzen).  Hän painaa 1511 tshekin sanakirjan.  Kaikki hänen kirjansa ovat tshekinkielisiä ja ladottu Schwabacherilla.

1489:  Portugalissa rabbit Samuel Zorba ja Eliezer Toledano painavat Lissabonissa heprealaisilla kirjasimilla lehtiään ja kommentaareja Pentateukkiin.

1489:  Kirchheim Saksassa.

1489:  Giuntan perhe perustaa Venetsiaan kirjapainon ja 1497 Firenzeen.  Myöhemmin sivuliikkeitä on Lyonissa, Roomassa, Lontoossa ja Salamancassa.  Giuntan liikemerkkinä on firenzeläinen lilja.

1489:  Oppinut Martin z Tishnova (von Tissnowa) painaa Kutná Horassa (Kuttenberg) Tshekkoslovakiassa böömiläisen raamatun korjatun painoksen Nürnbergin tyyliin.

1489:  Elsassin Hagenaussa Heinrich Gran alkaa painaa.  Hän tuottaa noin 250 teosta lähinnä kustantajalle Johann Rymann.

1489:  Tuntematon painaja painaa Pamplonassa Espanjassa.  Täällä jatkaa 1492 Espanjan paras painaja Arnold Vilhelm de Brocario (Arnão Guillén de Brocar), joka sittemmin kutsutaan Alcalaan.  Kardinaali Frans Ximenes perustaa 1499 Alcala de Henaresiin (Complutum) yliopiston.  Siellä de Brocario painaa nelikielisen raamatun hepreaksi, kaldeaksi, kreikaksi ja latinaksi 1514-17.

1489-98:  Girolamo Savonarola vaikuttaa Firenzessä.  Hänen tekstejään painetaan huonosti, mutta puupiirrokset ovat viehättäviä.  Hänen painajiaan ovat Lorenzo di Morgiani, Johannes Petri, Antonio Miscomini ja Bartolommeo di Libri.  Miscomini painaa 1493 italialaisen version Libro di Giuocho delli Scacchi Jacobus de Cassoliksen latinankielisestä De Ludo Scaccorum.  Kirjan alussa on suuri piirros shakin pelaamisesta kuninkaan läsnäollessa ja 13 pientä piirrosta.  Caxton julkaisi ranskasta kääntämänsä Jean de Vignayn version nimellä The Game and Playe of the Chesse.  Se on moraaliallegoria. Miscomini työskenteli aikaisemmin Venetsiassa ja Nonantolassa.  Bartolommeo di Libri painaa 1508 saakka.  Lorenzo di Morgiani ja Johannes Petri painavat 1491 Filippo Calandrin teoksen Arithmetica, joka on ensimmäisiä alan kirjoja.

1489:  Christannus Preller alkaa painaa Capuassa Italiassa.

1489:  Tuntematon painaja painaa Chavesissa Portugalissa latinaksi teoksen Confessionale, jossa on painopaikka na vila de chaves.  Kolofoni on portugalinkielinen.

1489:  Portese Italiassa.

1489:  Embrun Ranskassa.

1489:  Coria Espanjassa.

1489:  San Cucufate (Cugat) Espanjassa.

1490:  Pierre (Petrus ) Metlinger painaa Dôlessa Ranskassa.  Hän muuttaa 1491 Dijoniin.

1490:  Math Vivian painaa Orléansissa Ranskassa.

1490:  Stephanus Foreti (Etienne Foret) painaa Grenoblessa Ranskassa.

1490:  Kuningatar Isabella perustaa kirjapainon Sevillaan valtuuttamalla neljä saksalaista painamaan espanjan sanakirjaa.  Cuatro Compañeros Alemanes - Neljä saksalaista kumppania kölniläinen Paul eli Pablo de Colonia (-1493), nürnbergiläinen Johann (Hans) Pegnizer, Magno Herbst ja Tomas Glockner tuottavat kirjan A de Palencia, Vocabulario universal en latin y en romance.  He painavat 1492 teoksen Diego de San Pedro, Carzel de amor ja ensimmäisen espanjalaisen painettuja nuotteja sisältävän kirjan Domingo Marcos Duran, Lux Bella. 

1490-1510:  Hollantilainen Govaert (Gotfred) van Ghemen työskentelee Kööpenhaminassa.  Ensimmäisen kirjan sanotaan olevan Donatus.  Hän painaa 1495 ensimmäisenä tanskankielisen kirjan Danske Rimkronike sekä uudestaan 1504 ja 1508.

1490:  Bartholomeus Zannus painaa Italian Portossa.

1490:  Montenegron kuningas Ivan Crnojevic perustaa Obodiin kirjapainon, joka siirretään myöhemmin Cetinjeen prinssi Durad Crnojevicin suojelukseen.

1490:  Portugali lähettää tutkimusretkikunnan Kongoon.  Mukana on kaksi saksalaista painajaa.  Ei ole tiedossa, mitä heidän toivottiin tekevän Kongossa.

1490:  Arnão Guillén de Brocar painaa Pamplonassa Espanjassa.  Hän muuttaa Logroñoon, jossa painaa noin 50 teosta.

1490:  Nicholas Le Rouge painaa Pariisissa, mutta 1494-1531 Troyesissa Guillaume Le Rougen (-1517) lähdettyä sieltä.

1490:  Normandialainen Richard Pynson hankkii de Machlinian tarvikkeet ja ryhtyy painamaan Lontoon Cityssä.  Pynsonin ensimmäinen päivätty teos on Alexander Grammaticus, Doctrinale 1492.  Hän painaa noin 90 kirjaa 1500 mennessä.

1490:  Istanbulissa painetaan hepreaksi historiankirja.

1491:  Johann Froben (1460-1527) painaa Baselissa.  Hän oli Amerbachin painossa esimiehenä.  Froben painaa muutamia kirjoja Johann Petrin kanssa.  Kaikkiaan Froben painaa yli 250 kirjaa pääasiassa kreikaksi ja latinaksi.  Urs Graf ja Hans Holbein suunnittelevat hänelle nimiöitä, reunakoristeita ja kuvitusta.  Frobenilla on enimmillään seitsemän painokonetta.  Poika jatkaa painoa.  Erasmus Rotterdamilainen toimii 1521-36 liikkeessä korrehtuurinlukijana.

1491-98:  Caspar Hochfeder painaa Nürnbergissä ennen muuttoaan Metziin ja sitten Krakovaan.

1491:  Veljekset Johann (Hans) ja Thomas Borchardus painavat Hampurissa.

1491:  Freiburg Saksassa.

1491:  Saksalaista alkuperää oleva kaivosteknikko  Swietopek Fiol  (Schweybold Veyl, Szwajpolt  Fieol, Svantopolk Fiol) (-1525) perustaa Krakovaan ensimmäisen kyrillisen kirjapainon nürnbergiläisen kirjakauppiaan Johann Haller rahoittamana.  Fiol saa apua brunswickiläiseltä kaivertajalta Rudolf Borsdorf (Rodolfus Borsdorf) kyrillisten kirjakkeiden valmistamisessa.  Ensimmäinen puolankielinen teos Osmoglasnik - Kahdeksanäänikirja eli Oktoich ilmestyy.  Se on puupiirroksin kuvitettu.  Muita ovat psalttari, messukirjat Triod Postnaja, Triod Cvetnaja sekä Tjasovnik (Casoslovec) - Rukouskirja eli Horologion.  Katoliset viranomaiset kieltävät painamasta kyrillitsalla ja syyttävät  kerettiläisyydestä Fiolia, joka joutuu pakenemaan.  Hän menee Lócseen (Levoca).

1491:  Kroatian Kosinjiin perustetaan vakinainen kirjapaino.

1491-1508:  Senjissä toimii Kroatian toinen kirjapaino.  Sen perustaja on Blaz Baronic.

1491:  Kölniläinen Heinrich ja Haarlemilainen Heinrich painavat Italiassa Nozzanossa.

1491:  Ranskassa Petrus Alanus ja Andreas Calvinus painavat Angoulêmessä.

1491:  Pierre Metlinger painaa Dijonissa Ranskassa.  Hän painoi 1487-88 Besanconissa ja 1490 Dôlessa.

1491:  Tukholmassa on todennäköisesti pitkähköaikainen kirjapaino.  Painaja on mahdollisesti Johannes Fabri.  Samanniminen ranskalainen painaa Turinissa 1474-82 ja saksalainen Lyonissa 1485-94.

1491:  Meinard Ungut painaa Sevillassa kumppaninsa Stanislaus Polonus kanssa 1499 saakka, jonka jälkeen Polonus jatkaa yksin.

1491-95:  Katalonialainen Pere (Pedro) Miquel (-1497) painaa Barcelonassa muun muassa kirjan Bonetus, Metaphysica 1493.  Hänen viimeinen tunnettu teoksensa on Usatges de Barcelona e Constitucions de Catalunya.  Diego de Gumiel mahdollisesti painaa keskeneräisen kirjan Tirant lo Blanch 1497 loppuun.  Hän muuttaa 1502 Valladolidiin.

1491:  Narbonne Ranskassa.

1491-1500:  Wynkyn de Worde, Caxtonin mestari vuodesta 1476, jatkaa painamista Westminsterissä Englannissa.  Hän painaa 1495 Caxtonin kääntämän kirjan Vitas patrum.  Erään kirjan kolofonista selviää, että painopaperin valmistaja on John Tate, jonka mylly on Selessä.  Painettuaan yli sata kirjaa de Worde muuttaa 1500 Lontoon Cityyn Fleet Streetille lähelle kirjakauppiaita.

1491:  Thierry Martens painaa Alostissa ensiksi Belgiassa kreikankielistä tekstiä.

1492:  Marienburg Saksassa.

1492:  Espanja karkoittaa uskonnolleen uskolliset juutalaiset.  Portugali säätää 1496,  että muut kuin kristityt eivät saa kuolemanrangaistuksen uhalla oleskella maassa.  Joukko juutalaisia painajia pakenee Italiaan.

1492:  Samuel de Ortas ja poikansa Abraham ben Samuel de Ortas pystyttävät heprealaisen painon Leiriaan Portugaliin.  Neljä kirjaa näyttää säilyneen tästä painosta, joista viimeinen on Abraham ben Samuel Zacuto, Almanach perpetuum coelistium motuum kolmena painoksena latinaksi goottilaisin kirjaimin.  Kääntäjä hepreasta on José Vizinho.  Kerrotaan, että Kolumbus käyttää kirjaa Jamaicalla kuunpimennyksen ennustamiseen.  Paino lakkaa 1496.

1492:  Munkit painavat Puolan Zinnassa.

1492-1519:  Hans Winterburg (Johann Winterburger) (-1519) painaa Wienissä.

1492-1504:  Ercole Nani painaa Bolognassa.

1492:  Hans Rosenbach tulee Valenciasta Barcelonaan, mutta muuttaa 1498 painajaksi Tarragonaan.

1492:  Bernardinus de Misintis alkaa painaa Bresciassa kumppaninaan Caesar Parmensis.

1492:  Baselilainen Michael Wenssler painaa Clunyssä Ranskassa.

1492:  Lyonilainen Antoine Lambillion painaa ensimmäisenä Ranskassa kreikkaa Vergiliuksen teoksessa Opera.

1492-96:  Painaja Beneda työskentelee Prahassa.  Hän painaa viisi kirjaa Schwabacherilla.

1493:  Kristoffer Kolumbuksen ensimmäistä matkaansa kuvailevat kirjeet kuninkaan latojamestarille Gabriel Sanchezille painetaan samana vuonna espanjaksi Barcelonassa Pedro Posan kirjakkeilla, latinaksi luultavasti Napolissa, Baselissa, 1494 Roomassa, Pariisissa ja Antwerpenissä yhteensä yhdeksän latinankielistä painosta.  Baselin 1493 laitoksessa on ensimmäiset kuvat "Intian Gangesin takaisista saarista".  Firenzeläinen runoilija sovittaa kirjeen tarinan runomittaan ja runokirjoja ilmestyy 1493 viisi painosta.  Kirjeestä otetaan uusi painos 1494 Baselissa ja 1497 Strassburgissa tällä kertaa saksaksi.

1493:  Andrea Torresano painaa Venetsiassa glagolitsalla kroatiaksi roomalaisen breviaarion Brvijal po zakonu rimskoga dvora, jonka toimittaja on senjiläinen Blazh Baromic (1450-1507).  Hän perustaa pian painon Kroatian Senjiin apunaan Silvester Bedrichic ja Gaspar Turchic.

1493-96:  Munkki Makarije eli Hieromonachos Makarios painaa Montenegron pääkaupungissa Cetinjessä (nyt Jugoslavia) luostarissa tai Obodin linnassa serbikyrillitsalla teoksen Oktoich - Kahdeksansointukirja ja Psaltir - Psalttari kyrillisin kirjaimin.  Molemmat teokset on painettu mustalla ja punaisella, ja niissä on runsaasti koristeita.  Paino on maailman toinen kyrillinen tai glagoliittinen kirjapaino.  Painokoneet ja kirjakkeet on ostettu Venetsiasta, jossa Makarios oppi painamaan.  Hän painaa 1507-12 Tirgovistessä Valakian ja Moldavian vojvodin palveluksessa.

1493:  Joan de Francour painaa Valladolidissa Espanjassa.

1493:  Antonio de Nebrija julkaisee kieliopin Grammatica Castellana Salamancassa.  Painaja on tuntematon.

1493:  Georg Ccernoevic (Tshernoviek) painaa Tshernigovissa ensimmäisen painopaikalla varustetun venäläisen painotuotteen.  Venäjällä käytetyt painotuotteet painetaan aluksi muissa maissa olevissa slaavilaisissa kirjapainoissa.

1493:  Saksan Freiburgissa painavat Kilian Piscator (Fischer) ja Friedrich Riedrer.

1493:  Leipzigissa painetaan Mondino de Luzzin teos Anathomia.

1493:  Hans Lucas (Luce) painaa Lüneburgissa.

1493:  Est Larcher painaa Nantesissa Ranskassa.

1493:  Istanbuliin perustetaan kirjapaino.  Kun juutalaiset karkotetaan Espanjasta ja Portugalista, niin useita juutalaisia painajia siirtyy sulttaanin Bajazed II tervetulotoivotuksin Turkkiin.  He painavat siellä hyvillä kirjakkeilla monilla kielillä:  kreikaksi, latinaksi, italiaksi, espanjaksi ja muilla kielillä.

1493:  Saksalainen painaja Bartolomaeus Ghotan saapuu Magdeburgista Lyypekin ja Tukholman kautta Novgorodiin.  Hän on tsaarin Iivana III ja arkkipiispan Gennadij palveluksessa.  Kansa hukuttaa hänet vihollisenaan paavin edustajana.

1493:  Kölniläinen Heinrich (Henricus) painaa Italian Urbinossa.

1493:  Tuntematon saksalainen painaa Acquissa Italiassa.

1493:  Goudassa työskennellyt Godfred van Ghemen van Os perustaa kööpenhaminaan kirjapainon.

1493:  Cagliari ja Sardinia Italiassa.

1493:  Macon Ranskassa.

1493:  Uzès Ranskassa.

1493:  Tours Ranskassa.

1493:  Johann Trechsel painaa Lyonissa teoksen Terentius, Comoediae kuvitettuna.  Siitä otetaan 25 vuodessa 31 uutta painosta.

1493:  Venetsiassa painetaan ensimmäinen evankeliumien laitos kroatiaksi latinalaisin aakkosin.

1493:  Rouenilainen Jean Bellot (-1512) painaa Lausannessa missaalin ja muuttaa 1494 Geneveen, jossa työskentelee 1500-luvun alkuun.  Hän painaa 1497 alkuvuoden Grenoblessa.

1493:  Adrianmeren etelärannalle Centinjeen (Obod) perustetaan kirjapaino.

1493-1523:  Benedetto di Ettore painaa Bolognassa.

1493:  Ruotsissa Mariefredin luostarissa toimii lyhyen ajan kirjapaino.

1494:  Kaksi saksalaista perustaa kirjapainon Granadaan kaksi vuotta arabeista saadun voiton jälkeen.

1494:  Saksan Oppenheimissa painaa tuntematon painaja.

1494:  Baselilainen lakitieteen tohtori ja oikolukija Sebastian Brant (1457-1521) julkaisee karnevaaliaikaan satiirisen runoelman Das Narren Schyff (Das Narrenschiff) - Narrien laiva, joka on olpelaisen kirjankustantajan Johann Bergmann von Olpe (1455-1532) (avasi 1493 painonsa Baselissa) kirjapainon ensimmäisiä töitä.  Kirjanarrin kuvan on luultavasti piirtänyt nuori Albrecht Dürer.  Kun kirja ilmestyy 1497 Brantin oppilaan Jacobus Locher Philomusus kääntämänä latinankielisenä versiona Stultifera navis, siitä tulee Euroopan lukeneiston kulttikirja.  Teos ilmestyy useina käännöksinä: kolme ranskaksi (ensimmäinen 1497 Pariisissa, toinen 1498 Lyonissa), alasaksaksi Dat narren schyp 1497 Lyypekissä, hollanniksi 1500 Pariisissa, toinen painos latinaksi 1505 Pariisissa ja englanniksi 1508 Barclayn Ship of Folys.  Kirjanarri arvelee, että ken paljon opiskelee, menee päästään sekaisin.  Bergmann painaa 1499 saakka Baselissa.  Brant laatii 1499 painokseen vastalauseensa, jossa ilmoittaa, että se on oikea narri, joka kopioi ja painaa teosta luvatta.  Brantin kirjasta monet saavat vaikutteita kuten Erasmus Rotterdamilainen (1469-1536), joka julkaisee 1509 teoksen Moriae encomium - Tyhmyyden (Narriuden) ylistys.  Narrien laivaa painetaan 1730 mennessä 30 saksalaista laitosta.

1494-97:  Antonio Tellez painaa Toledossa Espanjassa.

1494:  Gundisalv de la Pasera ja Juan de Porres painavat Monterreyssä Espanjassa.

1494:  Johann Gherlinc painaa Portugalin Bragassa.  Hän painoi 1486-89 Barcelonassa.

1494:  Luostarissa painetaan Schoonhovenin lähellä Hollannissa.

1494-99:  Nicolaus Spindeler painaa Valenciassa Espanjassa.  Vaeltavana painajana hänen painopaikkojaan ovat Tortosa, Barcelona ja Tarragona.

1494:  Montenegrossa Cetinjessä serbialaisessa painossa painetaan serbiaksi kyrillitsalla.

1494:  Espanjalainen painaja Diego de Gumiel alkaa työnsä Barcelonassa.  Hän muuttaa Valladolidiin ja sieltä Valenciaan, jossa painaa kirjan Question de amor.  Siinä on puuhun leikattuja alkukirjaimia.

1494:  Painaja Bartholomaeus Ghotan käy Novgorodissa.  Ei ole tietoa, mitä siellä tapahtuu, eikä ole näyttöä painamisesta.

1494:  Johann Amerbach julkaisee Baselissa kirjan Johann Tritheim (1462-1516), Liber de scriptoribus ecclesiasticis, jossa on lueteltu noin tuhat teologista kirjoittajaa ja teosta.  Se on ensimmäinen erikoisbibliografia.

1494:  Aldo (Teobaldo) Manuzio tai Manucci (Aldus Pius Manutius Romanus) (1449-1515) päätti 1493 avata kirjapainon Venetsiassa ja saa yksinoikeuden kreikkalaiseen kirjakkeeseensa.  Hän painaa ensimmäisen kreikankielisen kirjansa Konstantinos Laskaris, Erotemata eli kreikan kielioppi.  Hänellä on kolme kreikkalaista työssä: Ioustinos Dekadyos, Arsenios Apostoles ja Markos Mousouros.  Aldus aikoi painaa vain kreikaksi, mutta huomaa pian lukijakunnan liian pieneksi ja sisällyttää ohjelmaansa latinankielisiä teoksia.

1495:  Joh Schäffler painaa Freisingissä Saksassa.

1495:  Thomas Anshelm alkaa painaa Pforzheimissa Saksassa.

1495:  Zinnassa Saksassa painetaan keisarin Fredrik III ja poikansa Maximilian tilauksesta Hermann Nitzschewitz, Novum Psalterium.

1495:  Paulus Guarinus ja Joannes Jacobus de Benedictis painavat Cesenassa Italiassa astrologisen kirjan Antonio Manilio, Pronosticon dialogale.  He muuttavat tämän painettuaan Forlìin.

1495:  Kirjapaino perustetaan Harlemiin Hollannissa.

1495:  Tchernigon Turkissa.

1495:  Kirjapaino perustetaan Vadstenan luostariin Ruotsissa.  Paino toimii puoli vuotta ja palaa samana vuonna, eikä mitään tiettävästi ehditä painaa.

1495:  Parmalainen Hieronymus Medesanus sekä bolognalaiset Paulus Guarinus ja Joannes Jacobus de Benedictis painavat Italian Forlìssa.  He yhdistävät painonsa.

1495:  Peregrino Pasqualo painaa Scandianossa Italiassa.

1495:  Jean Berton painaa Ranskan Limogesissa.

1495:  Espanjalainen prinsessa, Portugalin kuningatar Eleanor (Eleonora) kutsuu Lissaboniin kaksi painajaa, jotka ovat Valentinus de Moravia (Valentim Fernandez, Alemão) Määristä ja Nicholas (Nicolau de Saxonia) Saksista.  Julkaistaan ensimmäinen portugalinkielinen kirja käännöksenä Ludolf Saksilaisen (Ludolphus de Saxonia) (1300-70) De Vita Christi - Kristuksen elämä.  Siinä on muutamia puupiirroksia.  Valentim Fernandez saa nimityksen servidor e empremidor de sua Alteza ja jatkaa yksin 1518 saakka.  Nicolau de Saxonia painaa yksin 1498 asti.

1495:  Tanskassa Kööpenhaminassa ilmestyy ensimmäinen tanskankielinen kirja riimikronikka Danske Rym-Krönicke tai Rimkrönike.  Painaja on goudalainen Govaert van Ghemen.

1495:  Johannes Smedh eli Fabri painaa Tukholmassa ensimmäisen ruotsinkielisen kirjan Bok aff dyäffwlsens frästilse - Paholaisen kiusaus, jonka on kirjoittanut Johannes Gerson.

1495:  Mainzissa julkaistaan Johann Tritheimin kirjaluettelo Cathalogus illustrium virorum Germaniae suis ingeniis et lucubrationibus omnifariam exornantium.

1495:  Giustiniano de Rubiera perustaa paino Bolognaan, jossa hän työskentelee 1532 saakka.

1496:  Tuntematon painaa Saksan Offenburgissa.

1496:  Guillaume Tavernier painaa Ranskan Provinsissa.

1496:  Math Lateron painaa Toursissa Ranskassa.

1496:  Gerson painaa Italian Barcossa.

1496:  Johann (Hans) Pegnitzer Sevillasta ryhtyy Meinard Ungutin kumppaniksi, ja he perustavat painon Granadaan.

1496:  Valence Ranskassa.

1496:  Bretagnelainen Julian Notary painaa Westminsterissä kirjan kahden kirjakauppiaan kanssa, jotka tunnetaan vain nimikirjaimista. He ovat luultavasti Jean Huvin Rouenista ja John Barbour Coventrystä.  Notary painaa 1499 lähtien yksin ja muuttaa 1500 Lontoon Cityyn.

1497:  Tuntematon painaja työskentelee Carmagnolassa.

1497:  Lyonilainen Pierre Rohault perustaa painon Avignoniin Ranskassa kumppaneinaan Michel Riczeau ja Ricard de Gentilhomme.  Kauppias Nicolas Lepe rahoittaa toimintaa.

1497:  Rodrigo Alvares painaa Oportossa Portugalissa portugaliksi.

1497:  Johann Grüninger painaa Strassburgissa saksaksi  kirurgian oppikirjan Hieronymus Brunschwig, dis ist das buch der Cirurgia.  Siinä on 48 puupiirrosta.

1498:  Hans (Johann) Otmar tulee Reutlingenista ja alkaa painaa Saksan Tübingenissä.  Hän muuttaa Augsburgiin ja painaa 1502-14 siellä.

1498:  Conrad Baumgarten alkaa painaa Danzigissa (Gdansk).

1498:  Mahdollisesti Otgier Nachtegael painaa Schiedamissa Hollannissa.

1498:  Périgueux Ranskassa.

1498:  Pilsenin (Plzen) ensimmäinen nimeltä tunnettu painaja on unkarilainen Mikulásh Bakalár Shtetina eli Nicholas Bakkalaureus.  Hän painaa 1513 asti.

1498:  Peter Hagenbach muuttaa painonsa Valenciasta Toledoon luultavasti Melchior Gorricion kutsusta.  Hagenbach painaa 1499 piispan Jiménez tilauksesta messukirjan ja 1500 sen laajennetun painoksen Missale mixtum sekä 1498 Caesarin Kommentaarit espanjaksi.  Hän painaa Toledossa 1502 asti.

1498:  Aldo Manuzio julkaisee ensimmäisen kirjaluettelonsa.

1499:  Venetsiassa painaa kreetalainen Zacharias Kallierges kreikaksi teokset Simplicius ja Etymologicum magnum maanmieskirjakauppiaalle Nicolaus Blastus.  Kreikan kirjake valetaan yhdessä aksentin kanssa.  Alduksen kreikan kirjake vaatii erillisen aksentin.  Kirjoissa otsikot ja alkukirjaimet painetaan kullalla.

1499:  Johann Kölhoff nuorempi julkaisee Kölnin historian Cronica van der hilliger Stat van Coellen.  Painotaitoa käsittelevässä luvussa todetaan, että keksintö tapahtui 1440 Mainzissa, ja että keksijä on Johann Gudenburch.

1499:  Tuntematon painaja painaa Madridissa lakikirjan Leyes hechas por... el Rey Fernando et la reyna doña Ysabel.

1499:  Saksalainen Johann Leuschner painaa luostarissa Montserratin vuorella Espanjassa.  Hänen painajanmerkkinsä on metalliin leikattu Montserratin madonna.  Leuschner painoi Barcelonassa 1495 kumppaninaan Gerhard Preuss ja myöhemmin Johann Rosembach.  Hän painoi 1498 yksin katalaaniksi kirjan Aegidius Columna, De regimine principum.

1499:  Tshekkoslovakian Olomukissa alkaa painaminen.  Böömissä on säilynyt 39 inkunaabelia, joista viisi on latinankielisiä ja loput tshekinkielisiä.  Määrin 11 inkunaabelista yhtä lukuunottamatta kaikki ovat latinankielisiä.

1499:  San Cesario Italiassa.

1499:  Brysselin lähistöltä kotoisin oleva Josse Bade (1462-1535) muuttaa Pariisiin painajaksi, kustantajaksi, kaivertajaksi ja kirjakkeenvalajaksi.  Yksi hänen tyttäristään nai Robert Estiennen.

1500:  Inkvisition tuomioistuin perustaa kirjapainon Sevillaan.  Täällä julkaistaan suurinkvisiittorin Diego Decas määräyksiä.

1500:  Saksan Pfortzheim saa kirjapainon.

1500:  Danzigilainen Conrad Baumgarten saapuu Olmütziin (Olomouc), mutta muuttaa 1503 Breslauhun (Wroclaw) ja 1506 Frankfurt an der Oderiin.

1500:  Anton Koberger painaa Nürnbergissä Pyhän Birgitan ilmestykset latinaksi, jossa on Dürerin näyttäviä puupiirroksia.

1500:  Joannes Rosenbach Barcelonasta alkaa painaa Perpignanissa Ranskassa.

1500:  Valenciennes Ranskassa.

1500:  Hans Gysser parustaa painon Salamancaan Espanjaan.  Siellä painetuista yli sadasta kirjasta vain neljässä on painajan nimi.  Kolmessa kirjassa on merkintä Leonardus Alemanus ja Lupus Sanz.

1500:  Wynkyn de Worde muuttaa Lontooseen Fleet Streetille ja perustaa sinne ensimmäisen kirjapainon.  Katu on kirjapainokeskus lähes 500 vuoden ajan.

1500:  Johann Philipp painaa Pariisissa kirjan Erasmus, Adagia.  Siitä otetaan 20 vuodessa 34 painosta.

1500:  Tuntematon painaa Surseessa Sveitsissä.

1500-16:  Georg Richolff vanhempi painaa Lyypekissä, mutta välillä 1508-09 Münsterissä.

1500:  Augsburgista Hans Schobser tulee Müncheniin painajaksi 1530 saakka, jolloin poika Andreas jatkaa työtä.

1500:  Lontoossa on viisi painajaa.

1500:  Euroopassa aletaan painaa väripainatuksia.

1500:  Raamatusta on painettu 30 käännöstä kuudella kielellä (useimmat saksaksi) verrattuna 94 latinankieliseen Vulgataan.

1500:  Venetsiassa painettuja kirjoja on 4500 nimekettä 30 vuoden aikana.  Määrä on lähes 1/7-osa samaan aikaan Euroopassa painetuista kirjoista.

1400-luvun loppu:  Painamiseen viittaa 27 teosta, joista kahdeksan mainitsee Gutenbergin keksijänä ja 12 teosta sanoo keksimispaikaksi Mainzin sekä kuusi Saksan.

1501 mennessä:  Humanismin levittämää klassista kirjallisuutta painetaan ainakin 1750 laitosta alkuperäisenä tai käännettynä.  Kirjoja lienee toista miljoonaa kappaletta.  Aristotelesta painetaan eniten, jos lasketaan hänen omien teostensa lisäksi kommentaattoreiden teokset, 590 laitosta, joista 265 painetaan Italiassa.  Vergiliuksen teoksia painetaan 161 laitosta, joista otetaan 1500 luvulla 263 uutta painosta.

1501 mennessä:  Painetaan arviolta 30 000-40 000 kehtopainos- eli inkunaabelilaitosta.  Eri tekstejä tai nimekkeitä on 10 000-15 000 kappaletta.  Kaikkiaan erilaisia painatteita lienee noin 100 000 mukaan lukien pienpainatteet anekirjeet, lentolehtiset, ennustuskirjaset, tilapäisrunot ja koulujen kirjaset, jotka ovat hävinneet.  Painos on joskus 300-500 kappaletta tai enemmän, jopa 1500, mutta keskimäärin vain 200 kappaletta.  Kirjoja painettaneen yhteensä 15-20 miljoonaa kappaletta.  Inkunaabeleita säilyy irtolehtinä tai kokonaisina kirjoina lähes 500 000 kappaletta.  Niistä viidesosa on Italian kirjastoissa ja suuria kokoelmia Englannin, Ranskan, Belgian, Hollannin ja Saksan kirjastoissa.  Helsingin yliopiston kirjasto omistaa 343 erilaista inkunaabelia.  Inkunaabeleista on latinaksi painettuja 77 prosenttia, italiaksi seitsemän, saksaksi noin kuusi, ranskaksi lähes viisi ja flaamiksi tai hollanniksi yksi prosentti.  Uskonnollisia tai teologisia kirjoja on 45 prosenttia, klassikkoja, keskiaikaista tai aikansa kirjallisuutta 30, lakia käsitteleviä kirjoja 10 ja tieteellisiä kuten filologisia kirjoja 10 prosenttia (noin 3000 nimekettä).  Efemeerisiä eli päivän tarpeita palvelevia painotuotteita ovat aneet, paavin bullat, sopimuskirjat, kalenterit ja kaupalliset tiedotteet.  Useimmat kehtopainatteet ovat kadonneet, suuri osa toisessa maailmansodassa.

1501 mennessä:  Euroopassa on noin 1700 painokonetta melkein 255 kaupungissa eli kaikissa suurissa kaupungeissa noin 1100 kirjapainossa.  Kirjapainokoneita on Saksassa viitisen sataa 300 painossa, Italiassa pari sataa, Ranskassa noin 160 ja Hollannissa noin 70.  Kirjapainoja on tai on ollut Saksassa 62 kaupungissa, Italiassa 80, Ranskassa 45, ranskankielisessä Sveitsissä neljässä, Espanjassa 24, Hollanissa 14, nykyisessä Belgiassa seitsemässä, Portugalissa kuudessa, Englannissa neljässä, Ruotsissa kolmessa, Tanskassa kahdessa, Tshekkoslovakiassa neljässä, Puolassa yhdessä, Unkarissa kahdessa ja Jugoslaviassa kolmessa kaupungissa.  Kirjapainokeskuksia ovat Saksassa Mainz, Frankfurt, Nürnberg, Augsburg ja Köln, Ranskassa Pariisi ja Lyon, Italiassa Venetsia ja Rooma sekä Sveitsissä Basel.  Kirjanpainaja tuntee latomisen ja painamisen, on värikemisti, painokoneen suunnittelija ja rakentaja.  Lisäksi hän on usein kirjaimen muotoilija, punssin leikkaaja ja kirjakevalaja.  Kirjanpainajia tunnetaan ainakin 910 nimeltä.