3000 eaa:
Egyptiläisten hieroglyfit ovat sarjakuvien edeltäjiä. Kuolleidenkirjassa yhdistetään kuva ja
teksti.
300:
Mayakirjoitus muistuttaa sarjakuvia.
200 eaa:
Bharhutin stupan korkokuvissa on 29 sarjakuvamaisesti esitettyä jataka-
eli syntymäkertomusta. Tästä lähtien
temppeleiden seinillä nähdään kuvitettuja jatakoita. Nykyisin niitä julkaistaan Intiassa
sarjakuvalehtinä. Hellenistisen ja
arabialaisen kulttuurin välityksellä monet syntymäkertomukset leviävät länteen
ja tulevat osaksi eurooppalaista satuperinnettä.
1-luku jaa:
Tabula Iliaca eli Ilioksen taulu on marmoritriptyykki, jonka molemmin
puolin on miniatyyrikuvaesityksiä Iliaksesta, Odysseiasta ja eeppisestä
kykloksesta sekä aihetta esittäviä piirtokirjoituksia. Se lienee opetusväline. Taulu löydetään 1683 läheltä Bovillaeta
Roomasta etelään. Kuvitettuja
marmorilevyjä tunnetaan muitakin.
1070:
Bayeuxin seinävaate on 70 metriä pitkä ja 50 senttimetriä korkea
kuvakertomus. Se kertoo Vilhelm
Valloittajasta ja Hastingsin taistelusta 79 kuvalla ja sanoin. Latinankielinen teksti nimeää henkilöt ja
tapahtumat.
1300:
Mayojen ja asteekkien käsikirjoitukset ovat sarjakuvien kaltaisia. Asteekeilla on puhumista tarkoittava merkki.
1400-luku:
Inkojen seinämaalauksissa ja laattakirjoissa on sarjakuvan periaate.
1420-22:
Herman Scheerren Bedfordin rukouskirjassa puhekupla on Mariaa tervehtivän
enkelin kädessä oleva nauha, jossa on teksti Ave Maria gratia plena.
1423:
Gentile da Fabrianon alttaritaulun Kuninkaiden kumarrus alla on
sarjakuva Jeesus-lapsen vaiheista.
1400-luvun loppupuolisko: Biblia pauperum - Köyhien raamattu on
sarjakuvien edeltäjä. Köyhien
raamatuissa esiintyy puhekuplia eli fylaktereita.
