Paperinvalmistus 1796 - 1917        

1796-97:  Yhdysvaltalaiset Samuel Jackson ja Jonathan Sharpless perustavat paperimyllyn Redstone Creekiin.  Craig, Parkers sekä Jackson ja Sharpless varustavat tuolloisen Länsi-Yhdysvallat paperilla.

1796:  Saksalainen Lichtenberg kehittää ajatuksen tarkoituksenmukaisesta paperikoosta eli -formaatista.  Se on DIN-koon esiaste.

1797:  Saksalainen Soll Ebart valmistaa velinpaperia Spechthausenissa.

1797:  Paperimylly Massachusettsissa varustaa paperinsa vesileimalla save rags - säilytä lumput.

1798:  Ranskalainen Nicolas Louis Robert (1761-1828) saa idean valmistaa paperia koneellisesti.  Hän on insinööri, joka työskentelee kirjanpainaja- ja paperinvalmistajasuvun Didot omistamassa Essonnesin paperimyllyssä tehtailijan Pierre-Francois Didot ja hänen poikansa Saint-Léger Didot kanssa.  Ensimmäiset yritykset 1797 epäonnistuivat, mutta kone on valmis 1798.  Robert saa 1799 patentin Ranskan sisäministeriöltä paperikoneelle, joka tuottaa paperia jatkuvana rainana.  Paperikoneessa on renkaan muotoinen metalliverkko eli päättymätön viira, joka kiertää kahden telan ympäri.  Kuparisäleet nostavat kuitusulppua viiralle, jonka tasaisella vaakasuoralla osuudella paperi suotautuu eli arkinmuodostus tapahtuu, ja paperiraina ohjataan huovalla päällystetyn mankelin kaltaisen puristimen läpi rullalle.  Käsivoima käyttää konetta.  Rullalta paperi leikataan arkeiksi kuivausta varten.  Koneen päivätuotanto on sata kiloa paperia, viiran leveys 64 senttimetriä ja nopeus vajaa 10 senttimetriä sekunnissa.

1799:  Nicolas Louis Robert saa paperikoneelleen patentin.  Rahoitusvaikeudet estävät koneen kehittämisen Ranskassa, ja Robert myy patentin Saint-Léger Didotille.

1799:  Ranskalainen Charles Tennant valmistaa kemiallisessa tehtaassa Rollox Glasgowin lähellä kiinteää kloorikalkkia eli kalsiumkloridia.  Sitä käytetään kiinteänä valkaisujauheena kloorikalkkivalkaisuun.  Näin värillistä lumppua voidaan käyttää paperinvalmistukseen.

1800-luvun alku:  Kuubassa metsät peittävät 90 prosenttia saaren maa-alasta, mutta 1946 vain 11 prosenttia.  Viljelymaan lisäksi sokerin jalostamiseen tarvitaan runsaasti polttopuuta.  Rahakasvien kuten kahvi, kaakao, tee, manilahamppu, indigo, palmuöljy, tupakka ja muiden vientiin suuntautunut suurviljely tropiikissa aiheuttaa metsien hävitystä kaikkialla.

1800:  Saksankielisellä alueella on noin 1300 sammiota eli vattia ja 15 000 paperimyllyjen työntekijää.  Saksassa paperin ja pahvin vuotuinen käyttö on noin 15 000 tonnia.  Saksissa 800 paperintekijää työskentelee 80 paperimyllyssä, joissa on 90 vattia.  Tuotanto on 800 tonnia paperia.  Paperikoneet korvaavat vähitellen perinteisen käsityön.  Saksissa 15 427 paperityöläistä tuottaa 1900 peräti 228 000 tonnia paperia.

1800:  Englannissa tuotetaan ja käytetään vuodessa noin 11 000 tonnia paperia.  Paperimyllyjä on 480 (638 vuonna 1822) ja Irlannissa 60.  Kaikki ovat pieniä yleensä yhden vatin tuotantolaitoksia.

1800-04:  Saksalainen Matthias Koops kokeilee uusia kuituja Lontoon lähellä Bermondseyssä paperipajassaan  Neckdinger Mill.  Hän saa patentin menetelmästä, jolla paperista poistetaan painoväri ja kirjoitusmuste ennen paperin uudelleenjauhamista.  Toinen ja kolmas patentti koskevat paperinvalmistamista oljesta, heinästä, joutohampusta ja muista kuiduista.

1801-03:  Pierre-Francois Didotin pojan Saint-Léger kirjoitettua Englantiin langolleen paperipajan omistajalle John Gamble englantilainen mekaanikko John Hall, myöhemmin Bryan Donkin (1768-1855) täydentää viiralla varustettua Robertin paperikonetta ja sille haetaan useita patentteja.  Paperiradan leveys on 0,76 metriä ja viiran pituus 9,3 metriä.  Gamblen innostamat lontoolaiset kirja- ja paperitukkukauppiaat ja paperinvalmistajat Henry (1766-1854) ja Sealy Fourdrinier (-1847) ovat hankkeessa mukana ja asennuttavat 1804 ensimmäisen tehokkaan heidän mukaansa nimetyn Fourdrinier-paperikoneen Frogmoren paperipajaan Hertfordshireen.  Se on 1807 automaattinen ja 1812 ensimmäinen kaupallisesti toimiva paperikone.  Paperi valmistetaan suodattamalla Robertin kehittämällä viiralla, josta se siirretään pitkälle päättymättömälle eli renkaan muotoiselle huovalle ja puristetaan edelleen.  Paperin leveys on 1,22 metriä. Paperirulla leikataan arkeiksi ja kuivataan kuten käsintehty paperi.  Paperin hinta alkaa laskea, sillä kone vastaa 8-10 käsikäyttöisen sammion eli vatin tuotantoa.  Ennen paperikonetta lumppukirjoituspaperista valmistettiin kierrättämällä kartonkia.  Vihaiset paperintekijät mellakoivat Hertfordshiren tehtaan ulkopuolella.

1804:  Ensimmäinen kirja painetaan koneellisesti valmistetulle paperille.

1805:  Englantilainen mekaanikko Joseph Bramah (1748-1814) rakentaa ensimmäisen nostosylinteripaperikoneen eli vattikoneen.  Siinä viira on kiinnitetty sylinterin muotoon.  Paperiraina irtoaa viirasylinteriltä kiertäen nostotelan ympäri puristimen läpi.  Raina leikataan arkeiksi kuivausta varten.

1805:  Ranskassa Montgolfier ja Canson valmistaa kopiopaperia kirjeiden kopiointiin.

1806:  Saksalainen paperintekijä Moritz Friedrich Illig (1777-1845) julkistaa 1800 keksimänsä paperimassan sisäisen eli massaliimaamisen lisäämällä hartsisaippuaa ja alumiinisulfaattia massan jauhatusvaiheessa.  Menetelmä säästää aikaa ja alentaa kustannuksia.  Aikaisemmin paperin pinta liimattiin eläinliimalla kastamalla erilliset arkit yksitellen gelatiiniin tai liimaan.  Näin valmistetaan edelleen huippulaatuista paperia.  Uusi menetelmä alkaa yleistyä muualla 1835 tienoilla.

1806:  Englantilainen Ralph Wedgwood patentoi hiilipaperin ja sitä on kaupallisesti saatavana.

1807:  Desestables hakee patentin Normandiassa kehittämälleen nostosylinteripaperikoneelle.  Saman tyyppiselle koneelle Ferdinand Leichtenschneider Burgundista hakee 1813 patentin sekä Bramah ja paperintekijä Dickinson hieman myöhemmin.

1807:  Ensimmäinen maininta siitä, että Euroopassa paperiin lisätään täyteainetta kaoliini.

1809:  Englantilainen paperitehtailija John Dickinson (1782-1869) rakentaa ja patentoi nostosylinterikoneen Hertfordshiressä.  Siinä viiralla päällystetty sylinteri pyörii kuitumassassa, vesi valuu viiran läpi pois ja paperikerros poistetaan huovalla päällystetyllä sylinterillä.

1810-luku:  Englannissa alunaa ja männyn hartsia, josta tärpätti on poistettu, käytetään paperin liimaamiseen.  Valukipsi paperin täyteaineena aletaan korvata kaoliinilla ja bariumsulfaatilla, jota käytetään etenkin 1850-luvulta alkaen valokuvapaperiin.  Sen korvaa myöhemmin titaanidioksidi.  Liimaukseen käytetään myös kalanliimaa ja maidosta valmistettua kaseiinia.

1810-luku:  Paperikoneen viirapöydän telat otetaan käyttöön.

1810:  Fourdrinier-paperikone parannellaan Englannissa.  Se on 1812 täysin toimintakuntoinen.

1810:  Saint-Léger Didot (1767-1829) asennuttaa Soreliin Ranskan ensimmäisen paperikoneen.

1810:  Pohjois-Amerikassa on yli 200 paperimyllyä, joista 185 Yhdysvalloissa.  Pennsylvaniassa on noin 60 paperimyllyä.  Lumpuista on puutetta, joten etsitään uusia raaka-aineita: puun kuori, sokeriruokojäte, olki ja maissin korsi.

1812:  Venäjällä Aleksanteri I kieltää tuontipaperin käytön senaatissa ja ministeriöissä.

1814:  Saksalainen Ferdinand Leistenschneider rakentaa nostosylinteriviirapaperikoneen.  Tätä parantaa 1830 Rieder Mühlhausenissa, ja yritys Köclin rakentaa koneen.

1814:  Saint-Léger Didot ja John Gamble alkavat rakentaa kehittämiään paperikoneita Ranskassa.

1814:  Dickinson saa Englannissa patentin koneelle, joka poistaa solmuja, sykkyröitä ja muita epätasaisuuksia paperisulpusta.

1815:  Wieniläinen Anton Estler kehittää käyttökelpoisen olkisellumenetelmän.

1815:  Saksalainen Adolf Keferstein keksii ajatuksen käyttää paperinvalmistuksessa kuumennettuja kuivaussylintereitä.  Hän rakentaa 1816 nostosylinteripaperikoneen.

1817:  Yhdysvalloissa valmistetaan paperia nostosylinteri- eli vattikoneella Brandywine Creekissä Delawaressa.  Thomas Gilpin (1776-1853) on koneen kehittäjä.  Tälle paperille painettu ensimmäinen sanomalehti on Poulson’s Daily Advertiser.  Kone muistuttaa Dickinsonin keksintöä.

1817:  Saksassa Jean Louis Piette des Rivage asentaa ensimmäisen paperikoneen Dillingeniin.  Hänen jälkeensä englantilainen Joseph  Corty perustaa paperitehtaan Berliiniin ja Adolf Keferstein Weidaan.

1818:  Englantilainen Sir William Congreve kehittää värillisen vesileiman.  Hänen menetelmässään värillinen vesileimattu paperi pistetään kahden ohuen valkoisen paperin väliin käsinvalmistuksen nostovaiheessa.  Congreve kehittää myös tumman vesileiman.  Painajan painaman arkin päälle nostetaan käsinvalmistuksessa kuitusulppua.  Englannin pankki ei hyväksy Congreven ehdotuksia.

1818-53:  Tervakosken käsipaperiruukki toimii Janakkalassa Hämeenlinnan lähellä.  Sen perustaa kamreeri Gustaf Georg Nordenswan.  Ruukkiin rakennetaan 1848 kloorikaasuvalkaisulaitteisto.  1853 käynnistetään ensimmäinen paperikone, joka lopettaa käsintehtyjen arkkien valmistamisen hyvin nopeasti.

1819:  Englantilainen insinööri Bryan Donkin onnistuu rakentamaan kuivaussylinterin.

1819:  Berliiniläinen patenttipaperitehdas tilaa Saksan ensimmäisen Bryan Donkinin paperikoneen.

1819:  Ludwig von Peschier hankkii Itävallan ensimmäisen paperikoneen.

1820-luku:  Imupumput otetaan Cranston-paperikoneessa käyttöön.

1820:  Thomas Bonsor Crompton (1792-1858) saa Englannissa patentin puuta tai hiiliä polttamalla tai höyryllä kuumennettavalle kuivaussylinterille ja kuivaushuoville.  Huovat pitävät paperin kuumaa sylinteriä vasten.  Viimeisen sylinterin perään asennettu leikkuri leikkaa paperiradan arkeiksi.  Menetelmä esitellään 1826 Firmin Didotin tehtaassa Mesnilissä.

1822:  Fourdrinier väittää, että 42 hänen konettaan on asennettu Englantiin.

1822-1902:  Juvankosken paperiruukki toimii Uskelan kylässä Salon lähellä.  Sen perustaa maanomistaja Jean Lignell.  Helsinkiläinen kirjansitomofabrikööri AE Favorin ostaa ruukin 1889 kirjansidontapahvien valmistamiseksi.  Ruukin tulipalon ja laskusuhdanteen vuoksi hän joutuu saattamaan paperiruukin ja kirjansitomon konkurssiin 1893.  Saksalaissyntyiset paperiteknikko Carl Bollmann ja disponentti Oscar Kirschner osatavat 1897 Juvankosken tehtaan.  Kolmas tulipalo 1902 päättää Juvankosken tarinan paperiruukkina.

1824:  Kartongin valmistuskone patentoidaan.  Se liimaa yhteen paperiarkkeja.

1824:  Jakob Oechelhäuser aloittaa Saksassa Siegenissä paperikoneiden rakentamisen.

1824:  Preussissa on 360 paperimyllyä, joissa on 750 sammiota eli vattia ja kaksi paperikonetta.  Paperikone vastaa neljän sammion tuottoa.

1824:  Savukepaperia valmistetaan.

1825:  Höyrykuivaajia aletaan käyttää.

1825:  Konetehdas Durrieux alkaa rakentaa paperikoneita Besanconissa.

1825:  Englannissa John ja Christopher Phipps patentoivat paperikoneen vesileimatelan eli egoutteurin tai egutöörin, englanniksi dandy roll.  Se asennetaan paperikoneen viiraosalle.  Telan verkon kohokuvio painaa vesileiman paperiin.

1827:  Itävaltalainen Anton Estler saa olkipaperin patentin.

1827:  Jacob Oechelhäuser keksii paperikoneen, jossa paperi kuivataan yhdellä suurella sylinterillä.  Konetta kutsutaan yankee- eli jenkkikoneeksi.

1827:  Bryan Donkin kehittää USAssa paperikoneen, joka asennetaan New Yorkissa Henry Barclaylle.

1827:  Englantilainen viiranvalmistaja TG Marshall rakentaa Lontoossa vesileimatelan egoutteur eli eguttööri.  Se on viirarulla, johon vesileima on pakotettu koholle.

1827:  Kuultopaperi patentoidaan.

1827:  TB Crompton ja Enouch Taxlor saavat patentin paperikoneen kiekkoveitselle.

1827:  Ranskassa on neljä paperikonetta.

1827:  New Yorkissa Saugertiesissä otetaan käyttöön Englannista tuotu Fourdrinier-paperikone ja 1829 Connecticutissa.  Viiran leveys on 1,5 metriä.

1828:  Elsassissa mülhausenilainen paperikoneen valmistaja Biesler Fréres et Dixon toimittaa paperikoneen veljeksille Buhl Ettlingeniin.

1828-29:  König ja Bauer perustavat paperitehtaan Münster-Schwarzachiin.

1829:  Bryan Donkin rakentaa paperikoneen kuivausosan, jossa on höyryllä kuumennettavia sylintereitä.  Tällä koneella on mahdollista valmistaa paperia jatkuvana rainana.  Koneella kolme miestä ja kaksi apupoikaa valmistaa yhtä paljon paperia kuin 50-60 miestä ja apupoikaa käsin.

1828:  Thomas Bonsor Crompton ja Enoch Miller saavat patentin rotaatiopituusleikkurille, joka leikkaa pyörivillä kiekko- eli pyöröterillä rullapaperin pituussuunnassa.

1829:  Yhdysvalloissa Chambergsburgissa Pennsylvaniassa valmistetaan kaupallisesti olkipaperia.

1829:  Yhdysvalloissa rakennettu Fourdrinier-kone alkaa valmistaa käyttökelpoista paperia.

1829:  Englannissa valmistetaan kirjeiden kopiointiin kopiopaperia.

1829:  Saksassa Johann Wilhelm Zanders ostaa G Fauthilta osuuden paperimyllystä Schnabelsmühle Bergisch Gladbachissa ja perustaa yrityksen JW Zanders.  Yritys tilaa 1860 ensimmäisen paperikoneen, ostaa 1868 ja uudistaa 1595 perustetun paperimyllyn Gohrsmühle ja ostaa 1876 paperimyllyn Dombach, joka on perustettu 1614.  Yritys alkaa 1895 valmistaa päällystettyä paperia, hankkii 1905 toisen paperikoneen ja alkaa kartonginvalmistuksen liimaamalla.  Yritys rakentaa 1911 uuden taidepainopaperin päällystämön.

1830-luku:  Savuke tulee Eurooppaan Krimin sodan myötä.

1830:  Saksalainen mekaanikko Johann Jakob Widmann (1799-1876) rakentaa ensimmäisen saksalaisen paperikoneen Gustav Schäuffelenin tehtaaseen.  Kone valmistaa toiselta puolelta kiiltävää paperia.

1830:  Paperikoneen viiraosa saa rekisteritelat.

1830:  Monitelaista kalanteria käytetään koneella valmistetun paperin kiillottamiseen.

1830:  Hiekkapaperi otetaan käyttöön.

1831:  Ruotsissa toimii paperikone Klippanin tehtaalla.

1832:  Saksalainen paperitehdas Laiblin hankkii paperikoneen Pfullingeniin.  Martin Göhner valmistaa käsityöpajassaan viiroja paperikoneeseen.  Hermann Wangner perustaa 1849 metallikangas- eli viiratehtaan, johon Göhner tulee mestariksi.  Metalliviirat kudotaan aluksi kangaspuissa käsin.  Työ vaatii voimaa ja tarkkuutta.  Messinkilangasta tehdyn viiran pituus vaihtelee 7-11 metrin välillä ja leveys 95-172 senttimetrin välillä.  Viira kestää paperikoneessa 6-8 viikkoa.

1832:  Elsassissa mühlhausenilainen tehdas André Köchlin toimittaa nostosylinterikoneen P Cavallon paperitehtaaseen Wildbadiin.

1832:  Johan Christopher Fenckell III hankkii omistukseensa Tampereelta rouva Lefrénin paperipajan.  Frenckellin tehtaanjohtaja Thomas Clayhills aiheuttaa toiminnallaan Suomen ensimmäisen paperityöläisten lakon ilmoittamalla, etteivät toinen markkinapäivä, laskiainen, perunannostopäivä ja juhannusmarkkinapäivä ole enää vapaita.  Oikeus katsoo, että aiemmat vapaapäivät paitsi kaksi markkinapäivää ovat voimassa.  Tampereen paperipajassa käynnistyy 1842 paperikone.

1832:  Egyptiläinen sotilas keksii savukkeen eli paperossin käärittyään tupakkaa paperiin, kun hänen piippunsa oli särkynyt.  Savukkeiden poltto leviää sotilaiden mukana Eurooppaan ja kaikkialle maailmaan.  Pian paperitehtaat alkavat valmistaa savukepaperia.

1835:  Ranskassa on 12 paperikonetta ja Saksassa kuusi.

1835:  Egyptissä alkaa koneellinen paperinvalmistus.

1835:  Suomessa aletaan valmistaa koneellisesti tapettipaperia.

1835:  Koneellisesti valmistettu paperi on suhteellisen yleistä.

1836:  Paperitehtailija Alexis Godin tilaa pariisilaiselta yritykseltä Chapelle paperikoneen Fleuryn tehtaalle ja 1837 toisen koneen.  Chapellen koneiden nopeus on noin 17 senttimetriä sekunnissa.

1837:  Lukkoseppä Johann Matthäus Voith rakentaa paperikoneen Heidenheimiin paperimyllyyn Rau ja Völter.

1838:  L Piette rakentaa ensimmäisen pyörivän lumpunkeittimen.

1838:  Anselm Payen löytää selluloosan.

1840-luku:  Englannissa käytetään uusia raaka-aineita paperinvalmistukseen: rukiin, ohran, vehnän ja riisin olki ja lehdet.  Espartoa eli alfaheinää tuodaan Etelä-Espanjasta ja Pohjois-Afrikasta.  Myös manilahamppua käytetään.

1840:  Englantilaisen George Roberin ja venäläisen AI Varguninin perustama paperitehdas tuottaa ensimmäiset Venäjän kirjoituspaperit.

1840:  Englannissa on 280 Fourdrinier-paperikonetta, Ranskassa 125 ja Saksassa 25.

1840-44:  Saksilainen kankuri Friedrich Gottlob Keller (1816-95) valmistaa mekaanista paperimassaa eli puuhioketta jauhamalla puutukkeja tavallisella jauhinkivellä ja vedellä.  Siitä hän valmistuttaa 1845 Kuhnin paperipajassa Chemnitzissä hiokepainopaperia, jossa on kolmasosa lumppukuitua.  Paperille painetaan Frankenberger Kreisblatt -lehteä.  Keller patentoi 1845 menetelmän.  Keller oli lukenut Schäfferin ja Guettardin artikkeleja ja muisti poikasena hioneensa kirsikankivistä renkaita siten, että kivi oli osaksi upotettu laudankappaleeseen ja painettu tahkonkiveä vasten.  Laudasta oli hioutunut vellimäistä massaa, joka kuivuttuaan muodosti pehmeän koossapysyvän kerroksen tahkonkiven pinnalle.  Vuosikymmenessä puuhiokepaperin valmistus leviää laajalle.  Charles Fenerty keksii Kanadassa samanaikaisesti puuhiokkeen.  Nova Scotian lehti Acadian Recorder julkaisee 1844 Fenertyn kirjeen, jossa on mukana näyte puuhiokepaperista.

1840:  T Kingsland rakentaa USAssa keskipakoisen sulpunjauhimen.

1840:  Saksassa käytetään setelipaperissa vesileimaa.

1840:  Ensimmäiset liimalla varustetut postimerkit otetaan käyttöön.

1840-60:  Yhdysvalloissa on niin sanottu Lincolnin sininen paperi yleistä.

1841:  Saksalainen paperikonetehdas Escher-Wyss valmistaa 275 paperikonetta, joista 77 Saksaan, 177 Eurooppaan ja 21 muihin maanosiin kuten 1889 tehtaan ensimmäinen kone Argentiinaan ja myöhemmin Kiinaan.

1842-74:  Långforssin paperiruukissa Porin lähellä Suomen ensimmäinen paperikone aloittaa tuotannon.  Ruukin perustaa Johan Liljeblad.

1843:  Paperin hinta on laskenut puoleen paperikoneiden ansiosta.  Paperin osuus kirjatuotannon kustannuksista 1740 oli noin 20 prosenttia, mutta 1910 vain seitsemisen prosenttia.

1844:  Nürnbergissä on 107 lumpunkerääjää.

1845:  Saksissa Frankenberger Kreisblatt on ensimmäinen sanomalehti, joka painetaan puuhiokepitoiselle paperille.

1846:  Eräs Kellerin valmistamalleen paperille kirjoittama kirje joutuu paperitehtailija Völterin pojalle Heinrich, joka toimii myös paperitehtaan johtajana.  Hän ryhtyy osakkaaksi Kellerin tutkimukseen.  Keller saa patentin, jonka myy 1847 huokealla Völterille.

1846:  Saksassa on yli tuhat vattia ja noin 150 paperikonetta.

1847:  Saksalainen paperitehtailija Heinrich Völter ostaa puuhiokkeen valmistuksen patentin Kelleriltä.  Muutettuaan Heidelheimiin Völter työskentelee valimonomistajan JM Voith kanssa.  Heidän hiomakoneensa otetaan 1852 käyttöön.  Völter saa patentin puuhiomakoneelle 1861.  Völter ja Voith esittelevät 1867 Pariisin maailmannäyttelyssä viisipuristimisen parannetun version, joka tuottaa kunnollista puuhioketta.  Kone on 25 metriä pitkä, ja sitä käyttää 50 hevosvoiman höyrykone.  Voith rakentaa puhdistajan Raffineur, joka erottelee karkeat ainekset.  Ennen hiokepaperia Suomessa sai lehmän hinnalla kaksi virsikirjaa.  Hiomakoneen avulla paperia voidaan valmistaa halvasta raaka-aineesta: metsäpuusta.

1847-57:  Wiando-Taipaleen paperiruukki toimii Vianto-Taipaleen saaressa Kuopion lähellä.  Sen perustaa kuopiolainen lääkäri Gustaf Mauritz Schmidt.

1848-74:  Hagan paperiruukki toimii nykyisen Kortesjärven kunnassa Uusikaarlepyyn lähellä.  Sen perustaa uusikaarlepyyläinen liikemies Gustaf Adolf Lindqvist.

1849:  Englantilainen William Henry Smith keksii, kuinka paperikoneen viiraan voi puristaa merkin, joka tekee paperiin vesileiman.  Siinä on valo- ja varjokohtia.

1850-luku:  Englannissa aletaan kokeilla puuhiokkeen valmistusta ja käyttöä.

1850-luku:  Kiinalaisen käsintehdyn paperin syrjäyttää ulkomainen konepaperi.  1900-luvun alussa 90 prosenttia käsintehtyä paperia tuottaneista paperimyllyistä on lopettanut toimintansa.

1850-luku:  Paperiteollisuus tulee kaoliinin pääkäyttäjäksi.

1850:  Yhdysvaltalainen Joseph Jordan rakentaa sellun kartiojauhimen eli niin sanotun Jordan-myllyn.

1850:  Terttilän paperipaja toimii Kiikalan kunnassa.  Sen perustaa Juvankosken paperimestari Wilhelm Bolin.

1850:  Tervakoski saa ensimmäisen paperikoneensa.  Se palaa 1863 muun tehtaan ohella.  Tehdas järjestetään 1864 osakeyhtiöksi, jonka jälkeen hankitaan uusia koneita.  Vähän myöhemmin lakataan valmistamasta käsintehtyä paperia.  Lumppupaperia valmistetaan savuke-, kirjoitus- ja painopaperia.

1850:  Englannissa on 300 paperikonetta, Ranskassa 250 ja Saksassa on noin 145 paperikonetta ja 1000 sammiota eli vattia.  Yhdysvalloissa on 443 paperimyllyä, joissa on keskimäärin 15 työntekijää.  Suurin osa paperista tehdään koneellisesti.

1851:  Bryan Donkin on rakentanut yhteensä 191 paperikonetta.  Niistä 83 on Englannissa, 105 muissa Euroopan maissa, yksi Intiassa ja kaksi Yhdysvalloissa.

1851:  Piirustuspaperia valmistetaan.

1851:  Talisolan paperiruukki toimii Uudenkirkon pitäjässä Karjalan kannaksella.  Sen perustaa preussilainen Johann Friedrich Nebe, joka käyttää siitä nimitystä Friedrichsthal.

1851:  Englannin armeijalle valmistetaan patruunapaperia, joka voidellaan lehmän rasvalla.  Paperi aiheuttaa vakavia ongelmia Intian sotajoukoissa.

1852:  Konetehdas Voith rakentaa ensimmäisen puuhiomakoneen puuhiokkeen valmistamista varten.

1852:  Englantilainen Hugh Burgess parantaa puuhioketta pehmentämällä puuta kemikaaleilla.

1852:  Renkaan muotoisen viiran kutomakone kehitetään.

1852:  Frans ja Reinhold Frenckell ostavat Granforsin paperiruukin Närpiöstä Bokhandelsbolaget JC Frenckell & Sonin nimiin.

1853:  Englantilaiset Charles Watt ja Hugh Burgess Boxmoorin paperimyllyssä sekä ranskalainen AC Mellier keksivät lähes samanaikaisesti, että puukuituja ympäröivän ligniinin liuottamiseen tarvitaan korkea lämpötila ja suuri paine.  He keittävät puuta lipeässä eli natriumhyroksidissa ja keksivät lipeäselluloosan eli kemiallisen paperimassan.  Watt ja Burgess saavat sille patentin Englannissa ja 1854 Yhdysvalloissa.  Ensimmäinen Wattin ja Burgessin kokeiluihin perustuva lipeäsellutehdas aloittaa 1860 toimintansa Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa.  Eurooppaan rakentaa ensimmäisen selluloosatehtaan 1866 englantilainen Houghton.

1853:  Ranskalaiset JT Coupier ja AC Mellier keksivät menetelmän valmistaa oljesta paperia lipeässä.

1853:  Englantilainen William Edward Gaine saa patentin menetelmälle, jolla valmistetaan kasviskuituista pergamenttipaperia.  Sitä sanotaan myös kasvipergamentiksi.  Rikkihapolla käsitelty pergamenttipaperi on vedenpitävää.  Pergamiini on lämpimänä kalanteroitu hienoksi jauhetusta sulfiittiselluloosasta valmistettu paperi, joka on rasvaa läpäisemätön.

1853:  Yhdysvalloissa philadelphialainen paperikauppias William Mann saa patentin kopiopaperilleen, joka sisältää manillahamppua lujuuden lisäämiseksi.  Manillan eli abacan lisäksi paperissa on puuvillakuituja.  Manillakuitua saadaan villistä banaanista Musa textilis, ja sitä käytetään köysiin, säkkeihin ja naruihin.

1854:  The Times tukee sanomalehtipaperin valmistusta espartoheinästä Macrochloa eli Stipa tenacissima, jota Thomas Routledge tutkii.  Hän valmistaa 1857 espartopaperia Oxfordin lähellä.  Espartopaperi tulee 1861 kaupalliseen käyttöön.

1855:  Buffalossa New Yorkissa valmistetaan puusta kunnollista sellua ja siitä paperia.  Näihin aikoihin suurin osa Yhdysvaltain paperista on valmistettu lumpusta.  Siksi sisällissodan aikaiset sanomalehdet ovat hyvin säilyneet.  1880-luvun lopun lehdet eivät säily hyvin, sillä sellupaperin happopitoisuus on suuri.

1856:  Josef Kingsland rakentaa keskipakoishollanterin eli levyjauhimen.

1856:  Kloorivalkaisua käytetään.

1856:  Aaltopahvi patentoidaan.

1856:  Imupaperi korvaa hiekkalaatikon tai -rasian.

1856:  Tampella perustetaan.

1856:  Suomessa valmistetaan teollisesti ensimmäiset paperossit.

1857:  Venäjällä käytetään vesileimaa postimerkkipaperissa.

1858:  Yhdysvaltalainen Joseph Jordan ja Thomas Eustice saavat sellun kartiojauhimen eli niin sanotun Jordan-myllyn patentin.

1858:  Saksalainen Gottschald, Nötzel & Steiner rakentaa Norjan toisen paperikoneen Bergenin lähelle Alvöenin paperitehtaaseen.  Viiran leveys on 1,5 metriä.  Kone korvataan 1931 saman levyisellä koneella, jonka rakentaa saksalainen Escher-Wyss.  Kone puretaan 1981, mutta se kootaan uudelleen Norjan Tieteen ja teknologian museoon.

1858:  Yhdysvaltalainen Orson E Merrill perustaa valimon Beloitiin Wisconsiniin.  Hän ja kumppaninsa George Houston muodostavat yrityksen Merrill & Houston Iron Works.  Beloitin toisen paperitehtaan omistaja Sereno T Merrill tilaa veljeltään varaosia tehtaaseensa.  Muut paperitehtailijat tekevät samoin.  Tehdas valmistaa 1867 ensimmäisen paperikoneensa ja yhteensä neljä konetta sekä jatkossa useita paperikoneita vuosittain.  Tehdas vaihtaa 1885 omistajaa, ja nimeksi tulee Beloit Iron Works.  Siellä työskentelee 10 työntekijää ja neljä toimihenkilöä.  Henkilökunta kasvaa ja 1886 on 48 henkilöä ja 1889 jo 100 henkilöä.

1858:  Englantilaiset Vasseurs ja Houbigant saavat patentin glyseriinin lisäämisestä kopiopaperiin.

1859:  Saksalainen JM Voith rakentaa jauhimen, jossa on yhdensuuntaiset jauhinkiekot.

1859:  Apteekkari Thuneberg perustaa Kinteriin Suomen ensimmäisen koepuuhiomon ja pahvitehtaan.  1930-luvulle mennessä Suomeen perustetaan 50 hioketehdasta.

1860:  Paperirullia aletaan toimittaa sanomalehtien painamiseen.

1860:  Englannissa tuotetaan 100 000 tonnia paperia eli yhdeksänkertaisesti 1800 verrattuna (652 000 tonnia 1900).  Käsin tehdään paperia neljä prosenttia tuotannosta.  Paperin keskihinta on pudonnut 60 prosenttia vuodesta 1800.  Paperin raaka-aineista on saatu 120 patenttia.

1860:  Monitelainen kalanteri paperin kiilloitukseen keksitään.

1860:  Yhdysvalloissa on 555 paperimyllyä.

1861:  Venäjällä on 60 paperimyllyä.

1861:  Louis Piette (1803-62) julkaisee teoksensa Die Fabrication des Papieres aus Stroh, Heu...  Hän tutkimuksensa raaka-aineet ovat olki, heinä, juutti, jukka, pisang, aloe ja palmetto.

1861-65:  Yhdysvalloissa etelävaltalaiset kärsivät jatkuvasta paperipulasta sisällissodan aikana.

1862:  Japani osallistuu muun muassa washi-paperillaan Lontoon maailmannäyttelyyn.  Washi herättää 1867 huomiota myös Pariisin näyttelyssä.

1863:  Yhdysvalloissa Alexander Schultz patentoi kirjeiden kopiopaperin, joka on käsitelty alumiiniasetaatilla.

1863-67:  Yhdysvaltalainen kemisti Benjamin Chew Tilghman (1821-1902) kehittää sulfiittimenetelmän ja hakee patenttia sille.  Hän oli Pariisissa ollessaan 1857 havainnut, että suolahappo pehmentää puukuituja ympäröivän aineksen.  Hän tutki suolahapon vaikutuksia rasvoihin; ja happoliuokset säilytettiin puuastioissa.  Muutama vuosi myöhemmin asia palautui hänen mieleensä WW Hardingin paperitehtaassa.  Tilghman havaitsi, että rikkihapoke korkeassa paineessa ja lämpötilassa hajottaa puun, mutta kuidut säilyvät eheinä.  Hän ja veljensä Robert perustavat 1866 tehtaan ja valmistavat sulfiittisellua poppelista ja kuusesta.

1865:  Behrend ja Varzin valmistavat ruskeata hioketta.

1865:  Intian ylin lakiasäätävä neuvosto hyväksyy ensimmäisen metsälain Indian Forest Act, joka oikeuttaa hallituksen julistamaan metsäalueita ja hukkamaita (benap tai "mittaamattomat maat") varatuiksi metsiksi (reserved forests).  Lain hyväksyminen aloittaa "tieteellisen metsänhoidon".  Käytännössä se merkitsee valtuutuksen antamista metsien rapautumiselle ja paikallisyhteisöjen metsän käyttöoikeuksien hupenemiselle, sillä yhteisöllinen voimavara muutetaan kaupalliseksi yksityisomaisuudeksi.  Valtio toimii välittäjänä yksityistämisessä.

1865:  Vuori-insinööri Fredrik Idestam perustaa Tampereelle puuhiomon.  Se on alkuna Takon kartonkitehtaalle.  Silloinen Tampereen Kattohuopa- ja Paperitehdas, sitten Tako, liitetään 1917 GA Serlachiukseen.  Siellä aloitetaan 1932 taivekartonkirasioiden valmistus.

1867:  Paperikoneen ylärajoiksi arvellaan 2,5 metrin levyistä viiraa ja nopeutta puoli metriä sekunnissa.

1867:  Yhdysvalloissa Curtisvillessä Massachusettsissa aletaan valmistaa kaupallisesti puuhioketta ja siitä paperia.  Hiomon perustaja on Albrecht Pagenstecher.

1867:  Paperista jalostetaan monenlaisia tavaroita: vaatteita, koulutarvikkeita, laatikoita, kuppeja, paitoja, korsetteja, verhoja ja matkalaukkuja.

1868:  Ranskalainen Abel Claude Felix Niepce de St. Victor saa Yhdysvalloissa patentin kopiopaperin käsittelylle   lisäaineilla.

1868:  Yhdysvaltalainen Morgan W Brown saa patentin paperin käsittelylle, joka on tarkoitettu kopiokirjoihin.  EL Fargo -yhtiö valmistaa näitä kopiokirjoja New Yorkissa.

1868:  Japanilaista paperia käytetään oletettavasti ensi kerran kirjeiden kopiointiin kopiopuristimella.

1868:  Nokialle ja Mänttään perustetaan puuhiomo.

1869:  Yhdysvalloissa massachusettsilainen Smith Paper Company of Lee aloittaa espartopaperin valmistuksen.

1869:  Itävallassa otetaan postikortti käyttöön.  Tehdas tekee myöhemmin myös kopiopaperia.

1869:  Hiilipaperin valmistus alkaa uudella menetelmällä.  Yhdysvaltalainen Lebbeus Rogers valmistaa hiilipaperia koneella, jonka telat päällystävät paperin kuumalla vahalla.

1869:  Yhdysvaltalainen Mark Hardin patentoi tanniinin eli parkkihapon käytön kirjeiden kopiopaperissa.

1870:  Yksisylinterisellä koneella valmistetaan olkipaperia.

1870:  Saksalainen Meyh saa ruskean hiokkeen valmistukselle patentin.

1870-luku:  Länsimainen paperinvalmistustekniikka tulee Japaniin.

1870-79:  Saksalaien Dresel ja ruotsalainen CF Dahl parantavat lipeämenetelmää teknisesti ja kemiallisesti sulfaattimenetelmäksi.  Se kehittyy taloudelliseksi, koska kemikaalit otetaan talteen ja käytetään uudestaan.

1870-73:  Alexander ja Richard Mitscherlich parantavat sulfiittimenetelmää.  Vuodesta 1870 lähtien puu on paperin pääraaka-aine.  Tekstiililumpuista saatavan kierrätyskuidun käyttö vähenee ratkaisevasti.  Tärkeimmät kuidut ovat hamppu, pellava ja puuvilla.

1871:  Ungerer parantaa lipeämenetelmää.

1871:  USAssa aletaan valmistaa toilettipaperia ja toilettipaperirulla patentoidaan.

1871:  Yhdysvaltalainen Albert L Jones saa patentin aallotetulle, poimutetulle tai pakotetulle paperille tai kartongille.

1872:  Yhdysvalloissa keksitään liimata suora paperi aallotetun paperin toiselle puolelle.

1872:  Ritter ja Carl Kellner ottavat Itävallassa käyttöön sulfiittimenetelmässä suoran keiton kalsiumbisulfiitissa.

1872: Ruotsalainen Carl Daniel Ekman kehittää sulfiittiselluloosamenetelmää Bergvikissä.  Sinne rakennetaan 1874 sellutehdas, ja teollinen merkitys saavutetaan.  Kapasiteetti on 1000 tonnia vuodessa.

1872:  Japani esittelee Wienin maailmannäyttelyssä lähes 400 erilaista paperituotetta.

1872:  Insinööri Hugo Neuman perustaa Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan Jaalaan.  Sen omistaa myöhemmin Kymintehdas.  Tehdas muutetaan 1972 museoksi.  UNESCO liittää 1996 museotehtaan Maailman perinneluetteloon.

1872:  Metsäteollisuuden tuotantolaitos perustetaan Anjalankoskelle.

1873:  Itävaltalainen KT Bischof keksii lautasleikkuukoneen eli pituusleikkurin.

1873:  Yhdysvalloissa massachusettsilainen Owen Paper -yhtiö valmistaa pellavasta kopiopaperia.

1873:  Asbestipaperi patentoidaan.

1874:  Yhdysvalloissa patentoidaan suoran paperin liimaaminen aallotetun paperin molemmille puolille.

1874:  Kankaan paperitehdas perustetaan Jyväskylään.

1875:  Thomas Routledge julkaisee kirjasensa Bamboo, as a Papermaking Material bambupaperille painettuna.  Sitä käytettiin Kiinassa 1000-1100-luvuilla.

1875:  Oxfordin yliopiston käyttöön valmistetaan intianpaperia, joka on ohut, himmeä, pehmeä ja läpikuultamaton eli runsaasti täyteaineita sisältävä lumppupaperi.

1875:  Tokiossa on 3600 taloa, jossa valmistetaan paperia.

1875-1909:  Ranskassa paperintuotanto kasvaa 12-kertaiseksi, kun puuselluloosa otetaan käyttöön.  Samana aikana Saksan paperintuotanto kuusinkertaistuu.

1876:  Ensimmäinen paperipussikone rakennetaan.

1876:  Suomessa valmistetaan ensimmäinen selluerä hajottamalla kemiallisesti puuta ja kasvikuituja.

1877:  Sana bond-paperi tulee käyttöön.  Se tarkoittaa kirje- eli postipaperia ja konekirjoituspaperia.

1877:  Englantilainen Edward Lloyd rakennuttaa suuren paperitehtaan Sittingbourneen Kentiin.  Hän vuokraa Algeriasta maata esparton kasvattamiseen.  Lloyd tekee myös puusta paperia.  Koneet valmistavat 320 senttimetriä leveää paperia.

1879:  Saksalainen kauppias Hermann Finckh perustaa viiratehtaan.  Viirojen leveydet vaihtelevat 1,6-3,0 metrin välillä.  Pian  rakennetaan Englannissa ja Ruotsissa paperikoneita, joiden viiran leveys on neljä metriä.  Viiralanka aletaan valmistaa fosforipronssista, joka kestää kemiallista vaikutusta.  Finckhillä on 1893 jo 24 kutomakonetta ja 60 työntekijää.

1880-luku:  Yhdysvalloissa 18 paperitehdasta valmistaa kirjeiden kopiopaperia ja vastaavia tuotteita.

1880-luku:  Suomessa aloittaa kymmenkunta sellutehdasta.

1880:  Yhdysvalloissa Spring Grovessa Fourdrinier-koneen nopeus on yksi metri sekunnissa.

1880:  Saksassa toimii 340 puuhiomoa.

1880-95:  Saksassa rakennetaan 60 sulfiittisellutehdasta.

1880:  Valkeakoskelle rakennetaan Suomen ensimmäinen sulfaattiselluloosatehdas.  Hallan sahan yhteyteen perustetaan 1902 Suomen toinen sulfaattiselluloosatehdas.  1930-luvulla Suomessa toimii kahdeksan sulfaattiselluloosatehdasta.

1881:  Ekman patentoi Englannissa menetelmänsä valmistaa tehdasmaisesti sulfiittiselluloosaa.  Yhdysvalloissa sulfiittisellun valmistus alkaa 1882.  1930-luvulla Suomessa toimii 23 sulfiittiselluloosatehdasta.

1882:  Yhdysvalloissa patentoidaan molemmin puolisesti liimattu aaltopahvi.

1882-84:  Saksalainen Carl F Dahl parantaa edelleen Burgessin ja Wattin keittomenetelmää ja kehittää käyttökelpoisen sulfaattiprosessin Gdanskissa eli Danzigissa.

1884:  Englannissa on 310 ja Irlannissa 14 paperimyllyä.  Niiden lukumäärä alkaa vähetä, sillä paperintuotanto keskittyy suurempiin paperitehtaisiin.

1884:  Professorin W Herzberg johdolla tehdään tutkimuksia Charlottenburgin aineenkoetuslaitoksen paperinkoetusosastolla.

1885:  Yhdysvalloissa aletaan valmistaa pergamenttipaperia eli kasvipergamenttia.

1889:  Hollerith-reikäkorttikartonkia aletaan valmistaa.

1889:  Yhdysvalloissa on valmistettu miljoona tonnia paperia.

1890:  GA Serlachiuksen Mäntän puuhiomo ja paperitehdas palavat.

1891:  Beloit rakentaa Yhdysvaltain ensimmäisen Yankee- eli jenkkikoneen.

1891:  Paperia aletaan käyttää sähköeristeenä.

1892:  Saksalainen Carl Scheufelen valmistaa Oberlenningenissä ensimmäisenä taidepainopaperia.

1892:  Saksalainen konetehdas H Füllner saa patentin jäteveden suppilonmuotoiselle puhdistajalle.

1892:  Myllykoski Träsliperi perustetaan.  Ensimmäiset paperikoneet hankitaan seuraavalla vuosikymmenellä.

1893:  Maailman suurin paperikone käynnistetään Englannissa Blackburnin lähellä Feniscowlesissa Star Paper Mills -tehtaassa.  Koneen viira on 3,6 metriä leveä ja kone valmistaa 75 tonnia paperia viikossa.  Beloitin koneen viiran leveys on 2,7 metriä ja nopeus lähes 1,4 metriä sekunnissa.

1894:  USAssa Thompson and Norris alkaa valmistaa pakkauslaatikoita aaltopahvista.

1897:  New Yorkissa Glens Fallsissa paperikoneen viiran leveys on neljä metriä ja nopeus kaksi metriä sekunnissa.

1897:  Beloit laivaa ensimmäisen paperikoneensa ulkomaille Japaniin ja 1900 kaksi konetta Kiinaan.

1897:  Tampellan Inkeroisten kartonkitehtaaseen hankitaan kartonkikone.

1898:  Espanja myy Filippiinit Yhdysvalloille, ja saarivaltakunnan metsien laajat kaupalliset hakkuut alkavat.

1899:  Venäjällä on 200 paperimyllyä ja -tehdasta.

1899:  Toilettipaperi tulee yleiseen käyttöön.

1800-luvun loppu:  Hartsiliimaus ja alunan käyttö opitaan, jolloin tuote saadaan hylkimää vettä.

1900-luvun alku:  USAssa kehitetään menetelmä, jolla hampusta pystytään valmistamaan sellua.

1900-luvun alku:  Kaseiinin käyttö paperin sideaineena opitaan.  Sideaine parantaa paperin lujuutta.

1900-luvun alku:  Suomessa on noin 50 puuhiomoa ja 1960 vielä yli 30 hiomoa.

1900:  Maailmassa on noin 5200 paperi-, kartonki- ja pahvitehdasta, jotka tuottavat noin viisi miljoonaa tonnia vuodessa.  Paperin osuus on noin 2,5 miljoonaa tonnia.  Tehtaista Saksassa on noin 1300 ja Ranskassa 512.

1900:  Ruotsissa Kvarnsvedenin paperitehdas aloittaa kahdella paperikoneella.  Koneita 1903 on kuusi, joiden valmistaja on Pusey & Jones. 

1900:  Sanomalehtipaperin hinta on kymmenesosa 25 vuoden takaisesta hinnasta.

1901:  Japanissa valmistaa käsintehtyä paperia 68 562 kotitaloutta, mutta 1979 enää 697.

1904:  Tervakoskella päätetään aloittaa käsintehdyn paperin valmistaminen uudestaan.  Savukepaperi menee Venäjän markkinoille.  Kopiopaperi on viennissä ensi sijalla.  Kirjoituskoneen yleistyessä Tervakoski alkaa valmistaa hiilipaperin raakapaperia, ohuimmat seitsemän grammaa neliömetri.  I maailmansodan aikana Suomen pankki siirtää setelipaperin ja asiakirjapaperin valmistamisen Itävallasta Tervakoskelle.  Suurimpien setelien paperi valmistetaan käsin vuoteen 1962 saakka.  Seteliuudistuksen jälkeen kaikki setelipaperit valmistetaan koneellisesti.

1905:  JM Voith ja Brown Boveri saavat patentin paperikoneen ryhmäkäytölle, jossa on yksittäiset sähkömoottorit.

1905:  Ferdinand Tilgmann perustaa Helsinkiin paperinjalostusyrityksen Chromo, jonka erikoisalana on taidepainopaperin ja -kartongin valmistus.

1906:  Yhdysvalloissa pakataan maitoa paperista valmistettuun maitopulloon.

1906:  USAn rautatieviranomaiset hyväksyvät aaltopahvilaatikoiden käytön tavallisissa rautatiekuljetuksissa.

1907:  Yhdysvaltoihin perustetaan sulfaattisellutehdas.

1907:  Paperikoneen nopeus on 3,25 metriä sekunnissa.

1908:  Ruotsissa paperitehdas Klippans Finpappersbruk alkaa valmistaa kopiopaperia, hiili- ja monistuspaperia.

1908:  Saksalainen Melitta Bentz keksii kahvinsuodattimen.  Hän puhkaisee peltipurkin pohjaan reikiä, asettaa pohjalle poikansa imupaperista leikkaaman pyörylän ja laittaa purkin kannun päälle.  Purkkiin Bentz mittaa kahvijauhetta ja kaataa kiehuvaa vettä päälle.  Suodatin saa kehittelyn jälkeen 1937 patentin.

1908:  Saksan paperintuotanto on kuusinkertainen verrattuna vuoteen 1875 ja Ranskan nelinkertainen.  Saksassa valmistetaan 4,6 metriä leveitä viiroja.

1909:  Yhdysvaltalainen Millspaugh keksii paperikoneen imutelan.

1910-luku:  Viipurin konepaja toimittaa asiakkailleen ensimmäiset Suomessa kootut paperikoneet.

1910:  Konetehdas JM Voight kehittää puusäiliöllä varustetun hiomakoneen, joka on jatkuvatoimisen puuhiomakoneen edeltäjä.  Nyt sanomalehtipaperin raaka-aineen puuhiokkeen eli hierteen saanti on turvattu.

1910:  Beloit rakentaa jenkkikoneen, jonka nopeus on 1,5 metriä sekunnissa ja fourdrinierkoneen, jonka nopeus on 3 metriä sekunnissa.  Luvut olivat 1900 vain 0,4 ja 2.

1910:  Norjassa Drammenin paperitehdas valmistaa kopiopaperia.

1910:  Tohtori Jacques Brandenberger keksii sellofaanin.

1911:  Japanissa paperitehdas Tosa Kami Kogyo Kabushiki Kaisha valmistaa kahdessa tehtaassa neljällä paperikoneella kopio-, paino- ja muita papereita.

1911:  Suomessa Tako aloittaa aaltopahvin valmistuksen.

1912:  Saksassa paperin osuus on 12 prosenttia kirjan kustannuksista, kun osuus oli 1870 peräti 30 prosenttia.

1915:  Suomessa kielletään paperin vienti.

1915:  Japani esittää Kiinalle uhkavaatimuksena 21 rosvousvaatimusta taloudellisista ja poliittisista erioikeuksista Kiinassa.  Kiinan presidentti Juan Shi-kai viivyttelee vastauksen antamista Japanin lähettilään kanssa keskustellessaan.  Silloin lähettiläs kehottaa presidenttiä katsomaan uhkavaatimusta valoa vasten:  paperin vesileimat kuvaavat panssarivaunuja.

1916:  JM Voith kehittää ylipaineisen paperikoneen perälaatikon, josta paperisulppu eli -massa tulee viiralle.  Keksintö on nopean paperikoneen perusta.

1916:  Automaattinen sulpunsakeudensäätö saa patentin USAssa.

1916:  Kanadassa paperikoneen suurin viira on viisi metriä leveydeltään.

1916:  Saksassa Hermann Finckhin poika Karl johtaa 1906 alkaen viiratehdasta.  Käytössä on kuusi metriä leveä kutomakone.

1916:  Suomalainen paperiteollisuus päättää perustaa tutkimuslaitoksen Keskuslaboratorio - Centrallaboratorium.  Ensimmäinen koekone paperin päällystyskone käynnistetään 1966.  Koetehtaaseen saadaan 1968 massanvalmistus ja paperikone.