1918:
Yleisvenäläinen Ammattiliittojen keskusneuvosto (perustettu 1917)
julkaisee kustannusliikkeessään jokapäiväistä sanomalehteä Trud - Työ ja kahta
aikakauslehteä Novoje Vremja - Uusi aika ja Professionalnije Sojusi -
Ammattiliitot.
1918:
Suomen graafisessa teollisuudessa ei uutta kalliinajan lisäsopimusta
ehditä ottaa käyttöön, ja luokkasodassa työehtosopimukset raukeavat. Luokkasodan puhjettua kaikki porvarillinen
kirjallisuus julistetaan pannaan.
Työnantajat päättävät maksaa lomapalkkaa yhdeltä viikolta, jos
työntekijä on ollut yrityksen töissä vähintään vuoden, ja kahdelta viikolta
kolmen vuoden työsuhteen jälkeen.
Työnantajien keskuudessa kiertelee mustia listoja, joihin on merkitty
epämieluisten kirjaltajien nimiä.
Senaatti hyväksyy elokuussa, että työnantajaliiton anomuksesta
kirjapainoissa saadaan työskennellä 51 tuntia viikossa ja tehdä 600
ylityötuntia vuodessa ammattientarkastajan luvatta. Käytännössä on 46 tunnin työviikko, mutta
ylityötuntien määrää lisätään.
1918:
Punaiset vievät Uuden Suomettaren kirjapainosta paperia luultavasti
Työmiehen tarpeisiin. Helsingissä toimii
erään faktorin hoitama salainen valkoinen kirjapaino, jonne Filemon Tiderman
vie maaherran Bruno Jalander kuulutuksen painettavaksi. Punaiset saivat vihiä painosta, joten
kuulutusta ei voi painaa. Punaisten
kirjapainojen avaaminen herättää vastustusta porvaripiireissä. Pääministerin JK Paasikivi mielestä ne ovat
kaiken kiihotuksen pesäpaikkoja.
1918:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL ensimmäinen luottamusmies Otto
Aleksanteri Nyman on punikkivankina.
1918:
Porvoolainen kirjansitoja Frans Edvard Merikoski (1884-1949) johtaa
Porvoon vallankumousoikeutta. Porvoo on
melkein ainoa Etelä-Suomen valkoinen kolkka.
Melkoinen osa WSOYn henkilökunnasta on sidottu suojeluskunnan
töihin. Vain kaksi pakkauspoikaa ja yksi
sitomolainen saadaan yhtymään punakaartiin.
1918:
Porin Kirjatyöntekijäin Yhdistys menettää luokkasodassa viisi toveriaan
ja monet viruvat vankiloissa.
1918:
Lappeenrannan Kirjatyöntekijäin Yhdistys menettää luokkasodassa neljä
jäsentään ja arkistonsa.
1918:
Kööpenhaminassa perustetaan Pohjoismaiden kirjanpainajaneuvosto -
Nordiska Boktryckarrådet ylläpitämään yhteistoimintaa Norjan, Ruotsin, Suomen
ja Tanskan kirjapainoteollisuuden harjoittajain kesken.
1918:
Saksalaisia sanomalehtimiehiä vierailee Suomessa.
1918:
Suomen Paperitehtaitten Yhdistys (Finnpap) perustetaan. Se on 23 jäsentehtaansa myyntiyhdistys eli
kartelli, jonka päätehtävänä on myynti, ja joka pääsee määräämään hintojen
kehityksen. Kymin Oy eroaa 1920
yhdistyksestä.
1919:
USAssa perustetaan aikakauslehtien liitto The Magazine Publishers
Association.
1919: Englannissa muodostetaan työnantajien British
Federation of Master Printers and Newspaper Society ja työntekijäin Printing
and Kindred Trades Federation neuvosto Joint Industrial Council of the Printing
and Kindred Trades.
1919:
Saksassa vallankumoukselliset kirjatyöläiset perustavat lehden
Graphischer Block.
1919:
Yhdysvalloissa litografit ja kemigrafit tekevät sopimuksen 44-tuntisesta
työviikosta.
1919:
Ruotsissa on kirjaltajalakko ja Norjassa kirjansitojaselkkaus.
1919:
Belgiassa exlibrisyhdistys perustetaan Brysseliin nimellä Association
Belge des Collectionneurs et Dessinateurs d’Exlibris. Nykyinen yhdistys on Graphia, joka julkaisee
samannimistä lehteä.
1919:
Mikkelin Kirjatyöntekijäin Yhdistys tekee päätöksen, jonka mukaan
jäseneksi ei oteta suojeluskuntiin kuuluneita, koska suojeluskunnat ovat
työväen järjestötoiminnan vastaisia.
1919:
Oulun Kirjatyöntekijäin Yhdistys anoo lupaa arpajaisten järjestämiseen,
sillä ne jäivät 1918 kesken. Maaherra
hylkää anomuksen. Arpajaislupia saavat
lotat, suojeluskunnat ja muut aseellista toimintaa harjoittavat porvarilliset
yhdistykset.
1919:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL lähettämiin neuvottelutarjouksiin
työnantajaliiton sihteeri vastaa suullisesti, ettei Suomen Graafillinen
Teollisuudenharjoittajain Liitto mahdollisesti enää tulisi tunnustamaan Suomen
Kirjatyöntekijäin Liittoa. Graafisen
alan sopimusneuvotteluissa tehdään puolen vuoden pituinen työehtosopimus. Kirjaliitossa on 2660 jäsentä, kun heitä 1917
oli 2800 eli kaksinkertainen jäsenmäärä vuoteen 1916 verrattuna. Ehkä jäseniä tapettiin, näännytettiin nälkään
ja sairauksiin keskitysleireissä 1918.
1919:
Työnantajat pitävät mustaa kirjaa.
Työnantajat vaihtavat tietoja työntekijöistään. Mikäli entinen työnantaja ei anna
suostumustaan työpaikan vaihdokseen, ei työntekijä saa työtä Graafillisen
Teollisuudenharjoittajain Liiton jäsenyrityksistä.
1919:
Helsingissä perustetaan Kirjapainokonttorin mallin mukaan kartellit
Kivipainokonttori ja Kirjansitomokonttori.
Ne jäävät lyhytikäisiksi.
1919:
Helsingissä Sosialidemokraattinen puolue perustaa Työväen Sivistysliiton
TSL.
1920-luku:
Yhdysvalloissa perustetaan kuvaajien ja litografien liitto National
Association of Photo-Lithographers.
1920-luku:
Tsekkoslovakian exlibrisyhdistys Spolek Sberatelu a Pratel Exlibris v
Praze, joka julkaisee Zbravy-lehteä.
1920-luku:
Suomessa perustetaan keltainen järjestö lakonmurtajiksi Riippumaton
Työväenliitto, joka julkaisee lehteä Riippumaton Työläinen.
1920:
Leipzigin kirjatyöläiset lakkoilevat porvarillisissa lehdissä.
1920:
Ranskassa 150 kustantajan ja 800 kirjakauppiaan aloitteesta perustetaan
jakeluorganisaatio Maison du Livre Francais MLF.
1920:
Englannissa puupiirtäjät liittyvät yhdistykseksi Society of Wood
Engravers. Kustantajat eivät enää käytä
puupiirrosta, joka jää yksityispainoille.
1920:
Ruotsin kirjaltajaliitto liittyy Ruotsin ammattijärjestöön.
1920:
Ruotsin Paperiteollisuustyöntekijöiden liitto perustetaan.
1920:
Reykjavikissa perustetaan toimittajien organisaatio Frjettastofa
Bladamannafjelagsins.
1920:
Costa Ricassa kirjatyöläiset järjestäytyvät uudelleen yhdistykseksi
Sociedad Gráfica Costarricense. Tästä
muodostuu Federación Gráfica. Järjestö
pyytää kahdeksan tunnin työpäivää ja 30 prosentin palkankorotusta.
1920:
Yhdysvalloissa International Typographic Composition Association ITCA ja
Advertising Typographers Association of America ATA sopivat typograafisen
teollisuuden kauppatavoista. Niitä
tarkennetaan 1921, 1922, 1940, 1947, 1960 ja 1973.
1920: USAssa perustetaan The Art Directors Club of
New York. Se järjestää vuosittain näyttelyn ja julkaisee
vuosikirjan Annual.
1920:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL arvostelee ankarasti Graafisen
Teollisuuden Työnantajaliiton boikottia eräitä huonoon huutoon joutuneita
kirjatyöläisiä kohtaan, sillä työntekijät saavat käsiinsä luottamuksellisen
salaisen kiertokirjeen, jonka työnantajaliitto lähetti jäsenilleen. Kirjeessä mainitaan nimeltä seitsemän latojaa
ja painajaa, joita ohjeiden mukaan ei saa ottaa töihin heidän edellisten
työnantajien luvatta. Kirja on merkki
orjuuttamistoimenpiteistä, joilla halutaan estää vapaa työpaikan vaihto. Työnantajat pitävät rekisteriä, johon
merkitään eri paikkakunnilla olevat työntekijät. Luodaan elinkustannusindeksiin sidottu
liukuva palkkasopimusjärjestelmä.
1920:
Kirjatyössä alkaa ilmestyä kommunistisia teoreettisia kirjoituksia,
joissa selvitetään kommunismin olemusta ja tavoitteita Karl Marxin ja Wilhelm
Liebknechtin kirjoitusten pohjalta.
1920:
Forssan Kirjatyöntekijäin Yhdistys perustetaan. Se on Kirjatyöntekijäin Liiton ensimmäinen
maaseutupaikkakunnalla perustettu ammattiyhdistys, sillä Forssa kuuluu vielä Tammelan
pitäjään.
1920:
Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen HKY Sosialistinen Osasto
perustetaan, "koska Sosdem puolue, joka syntyi valkaistuun Suomeen, ei
tyydyttänyt luokkatietoisen työläisen korutonta luokkavaistoa...".
1920:
Suomen Faktoriliitto alkaa Turun Faktoriklubin ehdotuksesta julkaista
Suomen Faktoriliiton Tiedonantoja säännöllisesti.
1920:
Jyväskylän Faktoriklubi perustetaan.
1920:
Onni V Tuisku (-1920) testamenttaa omaisuutensa sanomalehtimiesten
lepokodin rakentamiseen. Hanke toteutuu
1922. Pilalehti Tuulispää joutuu
Suomalaiselle Sanomalehtimiesliitolle.
1920:
Ensimmäisillä Suomen messuilla näyttelyssä on esillä myös graafinen
teollisuus.
1920:
Suomen työnantajat perustavat lakonmurtajajärjestön Vientirauha.
1921:
Englannissa monet ammattiyhdistykset yhtyvät liitoksi National Union of
Printing, Bookbinding, and Paper Workers.
1921:
USAssa kirjailijoiden yhdistys Authors' League of America ALA jakautuu
kahtia radio- ja näytelmäkirjailijoiden yhdistykseksi Dramatists Guild of
America sekä romaanikirjailijoiden ja tietokirjailijoiden yhdistykseksi Authors
Guild.
1921:
Eino Tainio (1905-70) (kansanedustaja 1945) valitaan painajanopin
Kemissä Pohjolan Sanomain painossa käytyään ja työskennellessään Oulussa
Työväen Kirjateollisuudessa Pohjan Voiman painossa kirjatyöntekijäin
liittokokoukseen. Sotaväen jälkeen hän
siirtyy 1927 sanomalehtialalle toimien Kemissä ja Rovaniemellä sanomalehden
Pohjan Voima toimistonhoitajana. Eino
Tainio järjestää maanalaisen Suomen Kommunistisen Puolueen SKP toimintaa
Kemissä, jossa tehostetaan sodanvastaista taistelua, ja Rovaniemellä, jossa
painetaan lehtisiä Sodat pois. Ohrana
pidättää 1929 hänet ja lähettää kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen
valtiopetoksellisesta toiminnasta.
1921:
Pen Club perustetaan Lontoossa.
Englantilaisen kirjailijan Catherine Amy Dawson-Scott aloitteesta 41
osanottajaa kokoontuu Lontooseen perustamaan kansainvälisen
kirjailijaseuran. Nimi tulee englannin sanoista
poets - runoilijat, playwrights - näytelmäntekijät, essayists - esseistit,
editors - toimittajat ja novelists - romaanikirjailijat. Pen Club vastustaa kansojen välistä vihaa ja
puolustaa sananvapautta ja maailmanrauhaa.
Lontoossa asuva Aino Kallas on Penin ensimmäinen suomalainen jäsen.
1921:
Edward Johnstonin oppilaat Lawrence Christie ja Graily Hewitt perustavat
Lontooseen yhdistyksen Society of Scribes and Illuminators. Lehti The Scribe ilmestyy kolme kertaa
vuodessa.
1921:
Sveitsissä perustetaan Berniin Schweizerische Bibliophilen-Gesellschaft.
1921:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL liittyy kirjansitojien
kansainväliseen sihteeristöön. Liitto
kuuluu ennestään kirjaltajain ja litografien kansainväliseen sihteeristöön.
1921:
Suomen Sanomalehtimiesten Liitto SSL perustetaan. Liittoon kuuluu aluksi porvarillisten lehtien
toimittajia, mutta 1920-luvun puolivälistä myös sosiaalidemokraatteja. Jäsenyhdistykset ovat Helsingin, Turun,
Tampereen, Satakunnan, Hämeenlinnan, Vaasan, Pohjois-Suomen, Joesuun,
Savonlinnan, Itä-Suomen ja Etelä-Suomen sanomalehtimiesyhdistykset.
1921:
Suomessa järjestetään ensimmäinen valtakunnallinen
kirjallisuusviikko. HJ Viherjuuri:
"Puolueisiin katsomatta, luokkarajoista riippumatta oli kansamme
kirjallisuusviikolla taas ehyt, kokonainen".
1921:
Nuoren Voiman Liitto perustetaan Nuori Voima-lehden ympärille. Liitolla on aluksi etuliite Suomen nuorten
askartelijain ja harrastelijain liitto, mutta se suuntautuu kirjallisuuteen ja
kirjoittamisharrastukseen.
1921:
Suomen Paperikonttori -kartelli perustetaan hoitamaan paperin myynti
kotimaassa.
1921:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura alkaa julkaista luetteloa Suomessa
ilmestyneestä kirjallisuudesta.
1921:
Kirjapainokonttori yrittää saada painotöitä Neuvosto-Venäjältä, koska
saksalaiset yritykset painavat oppikirjoja ja tieteellistä kirjallisuutta
sinne. Pyrkimykset eivät johda
tulokseen, sillä neuvottelijoille Albert Kosk ja Santeri Jacobsson ei myönnetä
maahantuloviisumia.
1922:
Venäjän proletaarikirjailijoiden liitto RAPP perustetaan. Sen pää-äänenkannattaja on aikakauslehti
Vartiopaikalla, 1926 Kirjallisuuden vartiopaikalla.
1922:
Neuvosto-Venäjän bolshevikkien kommunistipuolueen XI puoluekokous
hyväksyy puolueen keskuskomitean päätöksen viettää 5. päivänä toukokuuta
yleisvenäläistä Lehdistön päivää Pravdan kymmenentenä vuosipäivänä. Tästä lähtien Lehdistön päivää vietetään
Neuvostoliitossa joka vuosi.
1922:
Neuvosto-Venäjällä perustetaan Uusi kuvataiteilijoiden yhdistys NOZh ja
Vallankumouksellisen Venäjän taiteilijoiden yhtymä AHRR.
1922:
USAssa sanomalehtien päätoimittajat perustavat yhdistyksen The American
Society of Newspaper Editors.
1922:
Kirjanystävienseura Frankfurter Bibliophile Gesellschaft perustetaan.
1922:
Chicagon litografien paikallisosasto aloittaa ensimmäisen
koulutusohjelmansa.
1922:
Yhdysvalloissa United Typothetae of America sopii painoteollisuuden
kauppatavoista. Printing Industries of America PIA tarkentaa niitä
1945 ja 1974. National Association of
Photo-Lithographers hyväksyy ne 1937 ja uudestaan 1950 ja 1957 sekä National
Association of Printers and Lithographers NAPL 1975 ja 1980.
1922:
Suomessa äänestetään Suomen Ammattijärjestön SAJ liittymisestä
Moskovassa perustettuun kommunistiseen internationaaliin. Kirjatyön toimitus vastustaa liittymistä ja
arvelee, että äänestyksessä päätetään riippumattomuuden säilyttämisestä tai
Moskovan vaikutuspiiriin siirtymisestä.
JF Örn luonnehtii 1923 Kirjatyössä kommunismia "fanaattiseksi
hajotusliikkeeksi" ja "työväenliikkeen pirstojaksi".
1922:
Jyväskylän Sanomalehtimiesyhdistys perustetaan.
1923:
Levyj Front Iskusstv LEF - Taiteen vasen rintama perustetaan. Majakovski on perustajia. LEF jatkaa futurismin perinteitä.
1923:
Kirjansitoja Ignaz Wiemeler (1895-1952) on yhdistyksen Meister der
Einbandkunst perustajajäsen. Se
keskittyy yhteistyöhön painajien, kustantajien, museoiden ja kirjastojen
välillä.
1923:
Työnseisaus aloitetaan eräissä kirjapainoissa Kristianiassa (Oslo),
koska on erimielisyyttä indeksiin sidotusta palkkauksesta.
1923:
Norsk Presseforbundin äänenkannattaja Journalisten kyselee, saavatko
sanomalehdet Norjan radiolähetyksistä vaarallisen kilpailijan.
1923:
Sveitsissä on kirjaltajalakko.
Työläisten vaatimuksia: määräysvaltaa työntekijäin ottamisessa ja
erottamisessa lisättävä, osuutta töiden hinnoittelussa, minimipalkkojen korotus
50 % ja kolmen viikon loma täydellä palkalla.
1923:
Islannissa kirjaltajat lakkoilevat, koska työnantajat vaativat 10
prosentin alennusta palkkoihin.
1923:
Riiassa vihitään Latvian kirjailijoiden ja sanomalehtimiesten koti.
1923:
Saksan setelipainajat ryhtyvät lakkoon. Seteleistä tulee pulaa.
1923:
Sanomalehtien painajat lakkoilevat New Yorkissa.
1923:
Federación Gráfica ja Comité Gutemberg de Tipógrafos perustavat muiden
kanssa Costa Rican työläisten liiton Federación Obrera Costarricense. Sauterin kirjapainoissa lakkoillaan.
1923:
El Salvadorissa perustetaan kirjatyöläisten liitto Alianza Tipográfica.
1923:
American Institute of Graphic Arts alkaa valita 50 Vuoden kirjaa.
1923:
Leipzigissa kirjapainonomistajat pidentävät työviikon 54 tuntiin ja
laittavat 4000 työläistä kahdeksi päiväksi työsulkuun.
1923:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL edustajakokous päättää, että liiton
jäsenyydessä olevat suojeluskuntalaiset liiton sääntöjä vastaan toimineina heti
erotetaan.
1923:
Suomessa maaseudun kirjakauppiaat perustavat oman yhdistyksen Suomen
Maalaiskirjakauppiasyhdistys.
1923:
Suomen Biografiliitto syntyy alan keskusjärjestöksi. Se ottaa 1940 nimekseen Suomen Filmikamari.
1924:
Englannissa perustetaan National Book Council edistämään kirjan käyttöä.
1924:
Saksassa perustetaan juutalaisten kirjojen ystävien seura
Soncino-Gesellschaft der Freunde des jüdischen Buches.
1924:
Sveitsissä on omituinen työriita.
Riidan aiheena on kysymys siitä, saako opinsuorittanutta kohopainajaa
käyttää painajana offsetkoneessa.
1924:
Mainzissa perustetaan kirjakilta Büchergilde Gutenberg.
1924:
Costa Ricassa sanomalehtimiehet perustavat yhdistyksen. Puheenjohtaja on Leonardo Montalbán.
1924:
Oliver Simon, Holbrook Jackson ja Hubert Foss perustavat Lontooseen
kirjan- ja typografianystäville päivälliskerhon Double Crown Club.
1924: USAssa Lithographers National Association
perustaa laakapainon teknisen säätiön Lithographic Technical Foundation LTF.
1924:
Suomen Sanomalehtimiesten Liiton SSL jäsenlehti Sanomalehtimies -
Journalisten alkaa ilmestyä, mutta vasta 1935 säännöllisesti.
1925:
VAPP - Proletaarikirjailijoiden yleisvenäläinen liitto perustetaan. Se järjestyy uudelleen 1928 nimellä RAPP
tunnuslauseenaan Kirjallisuuden on ilmaistava proletariaatin ideologisia
tarpeita.
1925:
Leipzigissa alkaa painossa Schelter & Giesecke 12-viikkoinen lakko
estämään suunniteltu palkanalennus.
Tuloksena saadaan palkankorotus.
1925:
Virossa perustetaan Kulttuurin edistämissäätö. Se edistää julkaisutoimintaa, sillä lähes 1/5
varoista suunnataan kirjatuotantoon.
Säätiön avuksi perustetaan kustantamo, joka 1927-40 tuottaa kymmeniä
kokoelmia runoutta, novelleja, näytelmiä ja kirjallisuuskatsauksia.
1925:
Giuseppe Fumagalli (1863-1939) perustaa laitoksen Instituto Italiano del
Libro. Hän on kirjan Lexicon
Typographicum Italiae tekijä.
1925:
Kanadan sellu- ja paperitutkimuslaitos Pulp and Paper Research Institute
of Canada perustetaan. Sen jäseninä on
sittemmin yli 40 yhtiötä.
1925:
Helsingin Graafillinen Klubi HGK perustetaan Pörssiravintolassa. Perustajajäseniä on 55 henkeä. Klubi järjestää 1927 kotimaisen graafisen
etsaustaiteen näyttelyn, joka on ensimmäinen Suomessa. Taidehallissa pidetään 1928 saksalaisen
kirjataiteen näyttely, jonka hoitaa Börsverein der Deutschen Buchhändler. Klubi julkaisee 1938 matrikkelin Suomen
kirjanpainajia ja graafikkoja, 1942 Einari Teräskiven ja Olavi Suomisen
toimittaman Suomen kirjapainotaidon historiaa 1900-1942 sekä 1949-60
Carl-Rudolf Gardbergin kolmiosaisen Kirjapainotaito Suomessa.
1925:
Helsingin ja Turun ammattientarkastaja Helny Bergbom vaatii, että
Helsingin Keskuskirjapainoon ja Kirjansitomoon laitetaan erityinen
ruokailuhuone. Painon mielestä vaatimus
ei ole aiheellinen, vaan se valittaa sosiaaliministeriöön, joka kehottaa painoa
laittamaan ruokailuhuoneen.
1926:
Panamerikkalaisia lehdistökongresseja aletaan pitää.
1926:
Ruotsissa perustetaan valoteknillinen seura Svenska Föreningen för
Ljuskultur.
1926:
Saksassa Gutenberg Gesellschaft alkaa julkaista aikakauskirjaa Gutenberg
Jahrbuch. Se keskittyy kirjan painamisen
tutkimiseen, mutta käsittelee myös kirjahistoriaa.
1926:
Barcelonalainen kirjakauppias julistaa Pyhän Yrjön juhlapäivän huhtikuun
23. päivän katalonialaisen kirjan ja ruusun päiväksi, sillä Miguel Cervantes de
Saavedra ja William Shakespeare kuolivat 23.4.1616. Halldór Kiljan Laxness ja Vladimir Nabokov
syntyivät 23.4.
1926:
Vaasassa lakkoillaan, sillä kirjapainon isännistö siirtyi viikkopalkasta
tuntipalkkaan.
1926:
Kolmetoista reklaamintekijää perustaa Reklaamimiesten kerhon. He haluavat keksiä reklaamin suomalaisen
vastineen. Suomen Kuvalehden kilpailussa
1928 syntyvät sanat mainos, mainoa ja mainostaa. Nimitys koristemaalari alkaa väistyä ja
tilalle tulee reklaami- eli mainospiirtäjä.
1926:
Valtioneuvosto antaa päätöksen, jossa ammattitaudiksi katsotaan lyijyn
tai lyijy-yhdisteiden käsittelyn vuoksi syntynyt ruumiinvamma.
1927:
Moskovassa nykyisen Gorkin puiston alueella on kolme kuukautta avoinna
graafisen alan yleisliittolainen näyttely.
Näytteillepano käsittää eri osastoja: kirjan sekä kirjakielen historia,
graafinen tuotanto, kustantamotoiminta ja graafisen alan koulutus. Näyttelyyn osallistuu myös joitakin alan
ulkomaisia yrityksiä edustaen koneenrakennusta sekä julkaisutoimintaa.
1927:
Verlag des deutschen Vereins für Buchwesen und Schrifttum zu Leipzig
alkaa julkaista vuosikirjaa Buch und Schrift.
1927:
Leipzigissa pidetään ensimmäinen kansainvälinen kirjataidenäyttely
Internationale Buchkunst-Ausstellung IBA.
1927: Chicagossa perustetaan yhdistys Society of
Typographic Arts.
1927:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL 33 ammattiosastoon kuuluu 3044
jäsentä.
1927:
Suomen Sanomalehtimiesten Liiton SSL piirissä perustetaan Suomen
Sanomalehdistön kunniaoikeusto, joka tutkii kanteluja toimittajien menettelystä
ja uutisten todenperäisyydestä.
1927:
Suomen Pen perustetaan.
Ensimmäinen puheenjohtaja on Otto Manninen.
1927:
Muutamat helsinkiläiset reklaamimiehet sopivat kerhomuotoisen toiminnan
aloittamisesta mainonnan alalla. 1928
perustetaan Reklaamimiesten Kerho, joka myöhemmin tunnetaan nimellä Suomen
Myynti- ja Mainosyhdistys. Sen
jäsenlehti on Mainostaja.
1927: Costa Ricassa perustetaan Sociedad Tipográfica
- Kirjatyöläisten yhdistys.
1928:
Kirjaltajien kansainvälinen kongressi esittää vastalauseen Italian
fasistisen järjestelmän johdosta.
Italian hallitus tuhosi Italian kirjatyöntekijäin järjestön.
1928:
Proletaarikirjailijoiden yhdyskuntien yleisliittolainen yhdistys VOAPP
perustetaan proletaarikirjailijoiden 1. yleisliittolaisessa
edustajakokouksessa. Yhdistyksen ytimenä
on Venäjän proletaarikirjailijoiden yhdyskunta RAPP, perustettu 1925.
1928:
British Typographers' Guild perustetaan edistämään typografista
taidetta. Sen lehti The Typographer
alkaa 1946 ilmestyä. Kilta muuttaa 1953
nimekseen Society of Typographic Designers STD.
1928:
Egyptiläinen Hasan al-Banna (1906-49) perustaa Muslimiveljeskunnan, joka
järjestää lukutaitokampanjoita ja yleisölle avoimia opintopiirejä. Islamistista sanomaa levitetään lehdin,
pamfletein ja kirjoin.
1928:
Suomen Messut järjestää Taidehallissa Reklaamimessut. Niiden yhteydessä järjestetään
Reklaamikurssit.
1928:
Suomen Graafillisen Teollisuuden Harjoittajain Liitto ja kartelli
Kirjapainokonttori julkaisevat uudistetun laitoksen vähimmäishintatariffista,
ja 1938 kolmannen tarkistetun laitoksen.
1928:
Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto TEOSTO perustetaan.
1928:
Suomen Markkinointiliitto MARK perustetaan.
1929: Lontoossa pidetään International Typographic
Conference.
1929:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL antaa Vappuna julistuksen, jossa
korostetaan aseistariisumisen, sotavarustelujen lopettamisen ja
sovintotuomioistuinmenetelmien toteuttamista.
Julistuksessa varoitetaan fasismista.
1929:
Suomen Suojelusliitto (perustettu 1923) toimittaa kommunismin- ja
Neuvostoliiton vastaista aineistoa porvarillisille sanomalehdille.
1929:
Elmer Diktonius (1892-1961) osoittaa Helsingin Kirjatyöntekijäin
Yhdistykselle HKY runon Sång till ordet och dess tjänare - Laulu sanalle ja sen
palvelijoille: Sana elää!/ kirjaimella on siivet!/ Katso: lause kyyristyy
hyppyyn,/ otsikko sysää esiin pasuunafanfaarin/ ja rivit jyskyttävät
rytmillisesti:/ mars! Eteenpäin!
1929:
Suomessa perustetaan Vapaa Työväenliitto, jonka äänenkannattaja Vapaa
Työ toteaa: "Me tarvitsemme toisiamme sen suuren asian onnelliseen
ratkaisuun saamiseksi, joka alkoi punapaitojen repimisellä Lapualla".
1929:
Sosiaalidemokraatit eroavat kommunistijohtoisesta Suomen
Ammattijärjestöstä SAJ ja perustavat 1930 Suomen Ammattiyhdistysten
Keskusliiton SAK.
1929:
Aikakauslehtimiesten Kerho alkaa toimia, mutta lyhyen aikaa. Se elvytetään 1939. Kerhosta kehkeytyy alan ammattiyhdistys.
1930-luku:
Lontoossa aletaan järjestää kansainvälistä graafisen teollisuuden ja sen
lähialojen tuotantovälineiden ja raaka-aineiden yleisnäyttelyä International
Printing Machinery and Allied Trades Exhibition IPEX.
1930-luku:
Kirjakeräilyn harrastajat ryhmittyvät Nuoren Voiman Liiton
kirjanystävien harrastuspiiriksi.
1930-luku:
Suomessa monet työläiset pakotetaan esittämään porvarillisissa
sanomalehdissä anteeksipyyntöjä kuulumisestaan työväenjärjestöihin. Eräällä selluloosatehtaalla joukko työläisiä
pakotetaan tuomaan ammattiosastonsa jäsenkirja tehtaan konttoriin ja työstä
erottamisen uhalla polttamaan se julkisesti konttorin uunissa.
1930: Englannissa perustetaan The Printing
Industries Research Association, jonka nimi muutetaan 1947: Printing,
Packaging, and Allied Trades Research Association - PATRA. Uusi laboratorio ja kirjasto avataan 1948
Surreyn Leatherheadiin.
1930-luku:
Pohjoismaiden libristit alkavat kokoontua säännöllisesti.
1930:
Yhdysvalloissa kemigrafit saavat kuusi sopimusta 40-tuntisesta ja
viisipäiväisestä työviikosta. Myöhemmin
tehdään alle 40-viikkotunnin sopimuksia.
1940-luvulla sovitaan palkallisesta lomasta ja eläkkeistä.
1930:
Graafisen teollisuuden harjoittajain kansainvälinen toimisto sijoitetaan
Berliiniin, jossa se on vuoteen 1939.
Yhteistoimintaa oli ennen I maailmansotaa, ja sitä suunniteltiin
kokouksissa: 1923 Göteborg (Svenska Boktryckareföreningenin kutsumana), 1928
Köln ja 1929 Lontoo. Neljäs kokous
pidetään 1934 Utrechtissa, viides 1937 Budapestissa, mutta Leipzigissa
valmisteltu kokous jää 1940 II maailmansodan vuoksi pitämättä. Toimisto aloittaa työnsä 1945 Lontoossa, ja
kuudes kokous pidetään 1948 Tukholmassa.
Toimisto julkaisee lehteä International Bulletin for the Printing and
Allied Trades.
1930:
Kommunistijohtoinen Suomen Ammattijärjestö SAJ kielletään ja
sosiaalidemokraatit perustavat Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton SAK. Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL edustajat
ovat mukana. Tarkoituksena on muun
muassa vallitsevan talousjärjestelmän muuttaminen sosialistiseksi. Ammatillisten järjestöjen valtuuskunnan
julkaisema Palkkatyöläinen siirtyy SAKn äänenkannattajaksi. Se ilmestyy kerran viikossa.
1930:
Kirjatyöntekijäin liitto eroaa Suomen Ammattijärjestöstä SAJ ja liittyy
1931 Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliittoon SAK.
1930:
Pienet ja keskisuuret kirjapainot perustavat Kirjanpainajain Kerhon -
Boktryckarnas Förening. Läsnä ovat 15
painon edustajat. Kerho päättää perustaa
mustan listan asiakkaista, jotka eivät hoida maksujaan. Nimi muutetaan 1955 Kirjapainojen Liitoksi -
Boktryckeriföreningen, 1963 Suomen Kirjapainoteollisuuden Keskusliitoksi ja
1978 Kirjapainoteollisuuden Liitoksi.
Liitto julkaisee lehteä Gutenberg.
1930:
Helsingissä kartelliorganisaatio Kirjapainokonttori (17 suurehkoa
helsinkiläispainoa) ja Kirjanpainajain Kerho (29 jäsentä) sekä graafisen alan
työnantajaliitto pitävät kokouksen Hotelli Kämpissä talouslaman johdosta. Pohditaan muun muassa palkkojen
alentamista. Komitea laatii Helsingin
painoille salaisen vetoomuksen, jossa annetaan hinnoitteluohjeita. Uusien painotöiden kustannusarvioon pitää
lisätä 5-10 prosenttia. Maaseutupainot
tulee työntää kilpailulla pääkaupungin markkinoilta. Toivotaan luottamuksellista yhteistyötä
Helsingin painajien kesken.
1930:
Suomen Kustannusyhdistys liittyy Kustantajain kansainvälisen kongressin
(myöhemmin kansainvälinen kustannusyhdistys IPA) jäseneksi. Yhdistys julkaisee 1933 Holger Nohrströmin
laatiman Suomen Kustannustoiminta I.
Artturi Virtasen teos Suomen kirjakaupan ja kustannustoiminnan vaiheita
ilmestyy 1958.
1930:
Suomen Sanomalehdenkustantajain Liitto alkaa julkaista aikakauslehteä
Suomen Lehdistö - Finlands Press.
1930:
Suomessa säädetään työsuojelulaki.
1930:
Jalkapallon MM-kisojen kaikkien aikojen ensimmäisen maalin tekijä on
ranskalainen alkuperäiseltä ammatiltaan painaja Lucien Laurent. Painajan taitoja hän oppi pienessä pariisilaisessa
kirjapainossa, mutta hänet värvättiin pian Peugeotin tehtaalle ja
jalkapallojoukkueeseen.
1930:
Suomessa elokuvakoneenhoitajat perustavat järjestön Suomen
Elokuvakoneenkäyttäjäin Liitto - Finska Biografmaskinist Förbundet.
1931:
Neuvostoliitossa perustetaan Glavlit eli kirjallisuusasiain ja
julkaisujen päähallintoelin.
1931:
Leningradin Valtion Kaunokirjallisuuden Kustannusliike perustaa Karjalan
kirjailijaprikaatin, johon kuuluvat muun muassa Spasskij, Zubarjov, Shilin,
Toshtshakov ja Fish. Petroskoissa pitää
prikaatille esitelmän Karjalan kommunistisen puolueen sihteeri Kustaa Rovio,
joka lähti 1918 Suomesta. Hän
suosittelee aiheeksi muun muassa Toivo Antikaisen hiihtoretkeä 1922
Kiimasjärvelle.
1931:
Leipzigissa sanomalehtipainossa ja kustantamossa Vobach työläiset ovat
viikon lakossa. Yrittäjä sulkee heidät
pois työstä ja vaatii työvirastolta työttömiä rikkureiksi. Lakon loputtua täytyy Vobachin ottaa kaikki
entiset työläiset takaisin. Lakkoja
syntyy edelleen suurissa graafisissa yrityksissä kuten Breitkopf & Härtel
huolimatta natsien ja SA-väen rikkureina toimimisesta, työsuluista, uhkailuista
ja painostuksesta.
1931:
Pohjoismainen kirjapainotöiden kiertävä näyttely pidetään kaikkien
Pohjoismaiden pääkaupungeissa. Aloitteen
näyttelyn järjestämiseksi teki Pohjoismaiden Kirjanpainajainneuvosto. Näyttely pidetään Helsingin Taidehallissa.
1931:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL työehtosopimus uudistetaan. Se koskee noin 3600 työläistä ja on ainoa
maatakäsittävä sopimus. Graafisen
Teollisuuden Työnantajaliitto eroaa Suomen työnantajain keskusliitosta, sillä
STK ei hyväksy graafisten työnantajain uusia sääntöjä.
1931:
Kirjatyössä julkaistaan fasismia vastustavia kirjoituksia.
1931-32:
Otavan kirjapainosta sanotaan irti 31 ja sitomosta 38 työntekijää.
1932:
Ranskalainen Jean Carlu perustaa kansainvälisen rauhan puolesta toimivan
graafisen toimiston Office de propagande Graphique pour la Paix.
1932:
Kirjailija Maksim Gorki lausuu käsitteen sosialistinen realismi
ensimmäisen kerran ensimmäisessä Neuvostoliiton kirjailijaliiton
edustajakokouksessa. Termin keksimisen
kunniasta kilpailee Stalin, mutta hänen "sosialistinen realisminsa"
on eri asia. Proletaarikirjailijoiden
yhdyskunnat RAPP lakkautetaan ja perustetaan Neuvostoliiton kirjailijaliitto.
1932:
Kirja-alan kansainvälisten sihteeristöjen jäsenyyteen kuuluu
kirjatyöntekijöiden liittoja seuraavista maista: Belgia, Bulgaria, Tanska,
Saksa, Viro, Suomi, Ranska, Hollanti, Islanti, Jugoslavia, Latvia, Liettua,
Luxemburg, Memelin alue, Norja, Itävalta, Palestiina, Puola, Romania, Ruotsi,
Sveitsi, Espanja, Tshekkoslovakia ja Unkari.
1932:
Suomessa graafiset työnantajat supistavat lomat lakisääteiseen (1922)
neljän tai seitsemän päivän vuosilomaan.
1932:
Maalaiskirjakauppaliitto liittyy Suomen Kustannusyhdistykseen. Maassa on noin 460 asiamiestä eli
kirjakauppiasta, joista vähän yli sata kaupungeissa. Kirjakauppiaiden toimintaa sääntelevät 1933
uudistettuna painoksena ilmestyneet Kirjakauppasäännöt.
1932:
Viipurissa perustetaan Nuoren Voiman Liiton Kirjanystävien
harrastuspiiri, jonka toimintaan otetaan myös exlibrisharrastus.
1932:
Yksityiselokuvateatterien Omistajain Yhdistys perustetaan.
1933:
Natsi-Saksassa Hitlerin diktatuurin alkupäivistä graafiset työntekijät
eli kirjatyöläiset alkavat painaa lentolehtisiä, painokirjoituksia, liimattavia
lappuja, julisteita ja lehtiä.
Leipzigissa lokakuussa ilmestyy lainvastaisesti viikoittain 100 000
lentolehtistä, kahdessa viikossa 5000 lehteä, 20 000 Rote Hilfe - Puna-avun
lentolehtistä, 1000 vapaa-ajattelijoiden lentolehtistä ja 400 kommunistisen
nuorisoliiton lennäkkiä sekä Rote Fahne.
Valtiopäivätalon polttamisoikeudenkäynnin jälkeen Braunbuch - Ruskea
kirja paljastaa todelliset polttajat SA-univormussa. Leipzigin painoissa Brandstetter, Vobach (painaja
Erich Pörschmann julkaisee lehteä Grapfischer Block ja muita) ja Offizin
Haag-Drugulin (siellä kierrätetään lehtiä Rote Fahne, Arbeiter-Illustrierte
Zeitung AIZ ja Der Vorwärts - Eteenpäin sekä Braunbuchia). Perustetaan Saksan kommunistisen puolueen
salaisia puoluesoluja. Litografi Otto
Werner julkaisee Leipzigin kirjasto-opistossa lainvastaista lehteä Das rote
Lexikon 1925 alkaen. Nyt hän alkaa
julkaista aikakauslehteä Der Vorstoss - Hyökkäys 2000 kappaleen painoksena 1934
saakka.
1933:
Yhdysvalloissa kolumnistin Heywood Broun johdolla aloittaa toimittajien
liitto The American Newspaper Guild toimintansa. Tyytymättömyys palkkoihin on toimittajien
järjestäytymisen tärkein syy. Liitto
laajentaa 1937 jäsenyytensä kaupallisiin osastoihin. Heywood Broun Award -palkinto perustetaan
1940. Se myönnetään lehdistötyössä
ansioituneille. Kanadan osasto Canadian
Region perustetaan 1950-luvulla.
Myöhemmin nimi lyhennetään: The Newspaper Guild.
1933:
New Yorkissa perustetaan typografien harrastajien lounaskerho
Typophiles.
1933:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL liittyy skandinaaviseen
avustusrenkaaseen, joka avustaa työtaistelun sattuessa lakossa olevaa liittoa.
1933:
Käyttögraafikot saavat oman yhdistyksen Suomen Piirtäjäliitto. Yhdistys edistää piirustus- ja kuvitustyötä
sekä käyttögrafiikkaa ja harjoittaa julkaisutoimintaa. Liiton nimeksi tulee 1942 Suomen
Taidepiirtäjäliitto ja 1963 Taidepiirtäjien liitto Grafia Tecknarförbund eli
lyhyesti Grafia. Jäseniä on 1980 yli
500. Grafialaiset ovat 1983
mainosgraafikoita, copywritereita, kuvittajia, taittajia, televisiograafikoita,
näyttelysuunnittelijoita, kirjasuunnittelijoita, pilapiirtäjiä,
pakkaussuunnittelijoita, retusoijia, viimeistelijöitä ja muita.
1933:
Ulkomaiset elokuvavuokraamot perustavat Suomen
Filmivuokraajayhdistyksen.
1933:
Suomessa kirjatyöntekijöiden työttömyys on 15 prosenttia ja 1936 enää
6,5 prosenttia.
1934:
Kirjaltajalakko päättyy Bordeaux'ssa kestettyään 80 päivää. Ammattiyhdistys joutuu hyväksymään
työnantajain ehdot, joten päiväpalkka kohoaa 38,5 frangista vain 40 frangiin
eli vajaa 4 prosenttia, kun vaatimukset vaihtelivat 31-100 prosenttia.
1934:
Moskovan kirjailijakongressissa perustetaan Neuvostoliiton
kirjailijaliitto ja manifestoidaan ohjelmallisesti kirjallisuuden ja taiteen
merkitys työväenliikkeen ja maailman kaikkien edistyksellisten ainesten
taistelussa kapitalistista taantumusta ja nousevaa fasismia vastaan. Liiton jäseniksi tulevat myös kirjailijat,
jotka 1920-luvulla muodostivat erilaisia kirjallisia ryhmiä kuten Venäjän
proletaarikirjailijoiden liitto RAPP 1922 (A Serafimovitsh, A Fadejev, D
Furmanov ja muut), Serapionin veljet (K Fedin, N Tihonov, V Ivanov, M
Zoshtshenko, L Lunts ja muut), Vasen taiderintama (V Majakovski, N Asejev, S
Tretjakov, B Arvatov ja muut), Konstruktivistien kirjallinen keskusta (I Selvinski, V Inber, K
Zelinski ja muut) ja Ylimeno (A Malyshkin, M Prishvin, E Bagritski ja
muut). M Gorkilla, kirjallisuuden
sosialistisen realismin perustajalla, oli suuri merkitys kirjailijoiden yhdistämisessä
saman liiton jäseniksi. Kirjailijaliiton
jäsenmäärä 1964 on 5900. Neuvostoliiton
alueella on liiton paikallisia järjestöjä.
Liiton äänenkannattajia ovat Literaturnaja gazeta - Kirjallisuuslehti,
Zvezda - Tähti, Znamja - Lippu, Druzhba narodov - Kansojen ystävyys,
Inostrannaja literatura - Ulkomainen kirjallisuus, Novyi mir - Uusi maailma ja
Junost - Nuoruus. Kirjailijaliiton
hallintaan kuuluvat kustannusliike Sovetski pisatel - Neuvostokirjailija, Gorkille
omistettu kirjallisuusinstituutti ja Neuvostoliiton kirjallisuusrahasto.
1934:
Englannissa mainostarvikkeiden valmistajat ja silkkipainajat perustavat
yhdistyksen Display Producers and Screen Printers Association DPSPA.
1934:
Suomen Sanomalehdenkustantajain Liitto julkaisee ensi kerran jäsenten
käyttöön ilmoitushinnaston. Liiton
jäsenlehdille myönnetään vaihtoilmoituksista 10-15 prosentin alennus.
1934:
Elokuvakerho - Filmklubben perustetaan.
Se on ammattimiesten vapaamuotoinen yhteenliittymä.
1935:
Valtionkirjapainon museo Prahassa saa näyttelyesineeksi
rotaatiopainokoneen MAN, joka on ensimmäinen Böömissä toiminut rotaatio.
1935:
New Yorkissa perustetaan liitto suojelemaan saksalais-yhdysvaltalaisia
kirjailijoita. Liiton
kunniapuheenjohtaja on Thomas Mann.
1935:
Pariisissa kokoontuu kansainvälinen fasismin ja sodan vastainen
kirjailijakongressi. Siellä sinetöidään
Moskovan kirjailijakongressin 1934 ohjelma ja esitetään 1936 Suomessa
Tulenkantajien ja Kirjallisuuslehden palstoilla. Osallistujia ovat Huxley, Gide, Ehrenburg,
Musil ja muut.
1935:
Pariisissa pidetään John Heartfieldin fotomontaasien näyttely. Siellä saavat kaikki työt olla esillä toisin
kuin Prahassa Mánes-näyttelyssä, josta poliisi käski poistamaan seitsemän
Heartfieldin työtä.
1935:
Pohjoismainen yhteistyölautakunta Nordiska Tidningsutgivarnas
Samarbetsnämnd NTS perustetaan.
1935:
Graafisen teollisuuden työehtosopimus poistaa kalliinajanlisät ja
korottaa palkkoja. Kirjatyöläiset
vaativat 40 tunnin työviikkoa, mutta se säilyy 46-tuntisena. Tiikelipainajat ja alistajat otetaan
työehtosopimukseen.
1935:
Helsingin Graafillinen Klubi HGK teettää Paul Jefimovilla (myöhemmin
Jerima) hopeisen ansiomitalin, jonka ensimmäinen kappale annetaan maisterille
Einari Teräskivi. Helsingin
Taidehallissa pidetään pohjoismaisen kirja- ja mainospainotöiden näyttely Sano
se painomusteella.
1935:
Graafinen työnantajaliitto muuttaa lehtensä nimeksi Graafikko. Se yhdistetään 1970 Kirjapainotaitoon.
1936:
Kulttuurietujoukko Kiila ryhmittyy lopullisesti ja syntyy. Kiila seuraa työväenliikettä ja on
edistyksellisten kirjailijoiden ja taiteilijoiden yhteenliittymä.
1937:
Pariisissa lehdet eivät ilmesty yleislakon vuoksi.
1937:
Salon Kirjaltajayhdistys (Kirjatyöntekijät) perustetaan.
1937:
Kirjatyöntekijöiden lakkoja puhkeaa Jyväskylässä, Kotkassa ja Lahdessa.
1937:
Suomen Kirjatyötekijäin Liitossa on 37 osastoa ja 3827 jäsentä.
1937:
Turkulainen Luostarinmäen käsityöläismuseo saa GW Wilénin kirjapainon,
jonka Åbo Tidnings och Tryckeri lahjoittaa Turun kaupungille. Tämä 1800-luvun museopaino toimii yli 30
vuotta Suomen ainoana kirjapainomuseona.
1937:
Kertausharjoituksissa käyneet sanomalehti-, mainos- ja radiomiehet
perustavat maanpuolustusjärjestökseen Propagandaliiton. Siihen kuuluvat muun muassa Jaakko Leppo,
joka julkaisee 1939 teoksen Propaganda - ratkaiseva ase, WK Latvala, Ilmari
Turja, Sulo Kolkka, Pekka Tiilikainen, Enzio Sevón, Armas J Pulla, Olavi
Paavolainen, Mika Waltari, Ralph Enckell, Göran Stenius, Kalle Lehmus ja E
Honko.
1937:
Suomen Filmivuokraajaliitto perustetaan.
Se ottaa 1964 nimekseen Suomen Elokuvatoimistojen liitto SEL.
1937:
Filmiteknikot perustetaan. Se
liittyy 1944 jäseneksi Suomen Filmiväkeen.
1938:
Neuvostoliitossa perustetaan yleisliittolainen graafisen ja
kustannusalan tieteellis-tekninen yhdistys.
1938: Englannissa perustetaan British Photo-Litho
Reproducers' Association.
1938:
Ruotsissa on graafillisella alalla seitsemän viikon kirjatyöselkkaus,
joka käsittää 10 000 työntekijää.
Työntekijät saavat korotusta palkkoihinsa ja pidennetyn kesäloman. Sanomalehtikirjapainoilla on eri
työehtosopimus eivätkä ne osallistu lakkoon.
1938:
Kansainvälinen mainosliitto The International Advertising Association
IAA perustetaan New Yorkissa, jossa sen päämaja on. Henkilöjärjestöön kuuluu mainostajien,
mainostoimistojen, mainosvälineiden ja markkinoinnin yhteisöjen ammattilaisia.
1938:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL järjestää Suomessa pohjoismaiset
kirjaltajien ja litografien konferenssit.
1938:
Kirjatyössä esitetään vetoomuksia Espanjan sisällissodan ja
Tshekkoslovakian jaon vuoksi kärsineiden lasten auttamiseksi.
1938:
Helsingin Graafillinen Klubi HGK julkaisee alan henkilöistä matrikkelin
Suomen Kirjanpainajia ja Graafikkoja.
1938:
Suomen Elokuvateatterinomistajain Liitto SEOL perustetaan. Sen nimeksi tulee myöhemmin Suomen
Elokuvateatteriliitto SEOL.
1938:
Suomen Kulttuurirahasto perustetaan.
1939:
Stockholms Typografiska Gille perustetaan.
1939:
Virossa perustetaan Tallinnan Eksliibrise Klubi.
1939:
Helsingissä järjestetään pohjoismainen kirjansitojain konferenssi.
1939:
Suomen eduskunta hyväksyy vuosilomalain, jonka mukaan vähintään puolen
vuoden työsuhteesta saa viiden päivän loman, vähintään vuoden työsuhteesta
yhdeksän ja viiden vuoden jälkeen 12 työpäivän vuosiloman. Loman saa täysin palkkaeduin.
1939:
Graafisen teollisuuden työehtosopimus uudistetaan.
1939:
Kirjatyössä havaitaan lehden ja liiton linjan vastaisia kirjoituksia
väestönsuojelusta, reserviharjoituksista ja muusta. SAKn työvaliokunta oli todennut, että
ammattijärjestöt voivat olla mukana järjestämässä väestönsuojelua koskevia
valistustilaisuuksia edellyttäen, että niissä vältetään militaristista
propagandaa.
1939:
Aikakauslehdentoimittajain Kerho perustetaan. Se muuttaa 1944 nimekseen Suomen Aikakauslehdentoimittajain
Yhdistys ja edelleen 1951 Liitto.
1939:
Frans Eemil Sillanpää saa kirjallisuuden Nobelin palkinnon.
1939:
Faktoriliitolla on 253 jäsentä ja osasto kahdeksalla paikkakunnalla.
1939:
Aulangolla perustetaan Sanomalehtitalousmiesten Liitto Suomen
Sanomalehdenkustantajain Liiton vuosikokouksessa. Liitto lakkautetaan 1986.
1939:
Suomen Biografiliiton tilalle tulee Suomen Filmikamari - Finlands
Filmkammare. Filmikamari huolehtii
helsinkiläisteattereiden yhteisilmoittelusta sanomalehdissä. Yhteisilmoittelu alkaa 1940 Turussa,
Tampereella, Kuopiossa, Porissa ja Kotkassa.
1940-luku:
Suomessa Kirjakauppakoulun käynyt ja kirjakaupan, kustannustoiminnan ja
kirjavälityksen alalla kuusi vuotta palvellut voi käyttää ammattinimekettä
libristi - latinasta liber - kirja.
Libristi on vain Suomessa tunnettu nimeke. Libristi on kirjan myynnin alalla toimivan
kirjastonpitäjän librariuksen avustaja.
1940:
USAssa perustetaan mustien sanomalehtien liitto The National Newspaper
Publishers Association, jossa on 142 jäsentä 1979.
1940:
New Yorkissa silkkipainotaiteilijat Anthony Velonis, Guy Maccoy, Edward
Landon, Harry Gottlieb, Max Cohn, Harry Shokler, Marion Cunningham, Elizabeth
Olds ja Doris Melzer perustavat ryhmän Silk Screen Group ja 1944 silkkipainoyhdistyksen
National Serigraph Society. Kriitikko
Carl Zigrosser ja Velonis ottavat käyttöön sanan serigrafia. Se tarkoittaa painografiikkaa, jonka
mallineen tai painopinnan taiteilija on itse tehnyt.
1940:
USAssa päättyy menestyksellisesti käsikirjoittajien viisi vuotta
kestänyt työtaistelu.
1940:
SAK ja STK solmivat tammikuun kihlauksen, jolla SAK tunnustetaan
neuvottelukumppaniksi. Keskusliittojen
julistuksessa luvataan "talvisodan hengessä" neuvotteluja ja
yhteisymmärrystä.
1940:
Talvisodan jälkeen Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL Viipurin,
Sortavalan, Käkisalmen ja Hangon osastojen toiminta-alueet jäävät
Neuvostoliiton puolelle.
1940:
Helsingin Graafillinen Klubi HGK järjestää työnantajaliiton kanssa
Seurahuoneella Gutenberg-juhlan, kun 500 vuotta on kulunut kirjapainotaidon
keksimisestä.
1940:
Suomen Elokuvateatterinomistajain Liitto julkaisee lehtensä
Elokuvatatteri näytenumeron.
1940:
Elokuvakoneenhoitajien Liitto liittyy Liiketyöntekijäin Liittoon. Se muodostaa 1941 Elokuvatyöntekijäin
Keskustoimikunnan.
1941:
Natsisaksalaisten tullessa Suomeen Liikeväki-lehti yllyttää
perinpohjaiseen mielenpuhdistukseen, ettei elettäisi jatkuvasti
ammattiyhdistysagitaattorien onttojen iskulauseiden varassa eikä vehkeiltäisi
kulttuurin varjolla useinkin juuri sen vastakohtien hyväksi.
1941:
Suomen Antikvariaattiyhdistys perustetaan.
1942:
Graafisen alan työehtosopimus uusitaan vuodeksi ja 1943 samoin.
1942:
Helsingin Graafillinen Klubi HGK julkaisee historiikin Suomen
kirjapainotaidon historiaa ja antologian Painettu sana - Ajatuksen ase. Valtio julkaisee kaksi kirjanpainaja-aiheista
postimerkkiä, kun 300 vuotta on kulunut kirjapainotaidon tulosta Suomeen. Helsingissä pidetään Suomen kirjapainotaidon
300-vuotisjuhla.
1942:
Mainostoimistojen Liitto perustetaan.
Sopimuksessa Suomen Sanomalehdenkustantajien Liiton ja
kansanhuoltoministeriön kanssa määritellään lehtien mainostoimistoalennukset.
1942: Suomi-Filmi,
Suomen Filmiteollisuus ja Adams-Filmi eroavat Filmikamarista ja perustavat
saksalaisystävällisen Suomen Filmiliiton, joka saa taakseen Saksan valvonnassa
olevan Kansainvälisen Filmikamarin IFK tuen.
Tavoitteena on kieltää yhdysvaltalaisten elokuvien maahantuonti ja
esitykset. Liitto saa
äänenkannattajakseen Yrjö Rannikon omistaman ja julkaiseman Suomen Kinolehden,
ja Filmikamarin äänenkannattajaksi tulee Elokuvateatteri. Suomen Filmiliitto purkaa 1944 yhdistyksen ja
jäsenet palaavat Filmikamariin.
Äänenkannattajat yhdistetään lehdeksi Elokuvateatteri - Suomen Kinolehti
(sittemmin Kinolehti). Lehti siirtyy
1946 Filmikamarin omistukseen.
1943:
USAssa International Typographical Unionin ITU eräät postittajat
perustavat liiton International Mailers Union, joka liittyy 1979 ITUun.
1943: Englannissa British Federation of Master
Printers ja Printing and Kindred Trades Federation päättävät oppilaiden
palkoista. Ne ovat
ensimmäisenä vuonna 20 prosenttia ammattityöläisen palkasta ja seitsemäntenä vuonna
60 prosenttia.
1943:
Työnantajaliiton nimi lyhennetään muotoon Graafisen Teollisuuden Liitto
ja säännöt uusitaan.
1943:
Aamulehden avustaja KN Rantakari käy Wienissä alustamassa natsijohtoisen
Euroopan kansallisten sanomalehtimiesliittojen unionin kokouksessa.
1943-53:
Suomen Filmiväki toimii.
1944:
Lontoossa perustetaan National Book League jatkamaan National Book
Councilin, perustettu 1924, toimintaa.
Päämäärä on laajentaa kirjojen käyttöä ja järjestää näyttelyitä.
1944:
New Yorkissa perustetaan silkkipainoyhdistys National Serigraph Society.
1944:
Suomessa työnantajapuoli hyväksyy periaatteen, että kaikki
kirjateollisuudessa työskentelevät on sisällytettävä työehtosopimusten piiriin.
1944:
Aamulehden päätoimittaja Jaakko Tuomikoski ja Ajan Suunnan päätoimittaja
Niilo Vapaavuori osallistuvat Wienissä natsien perustaman Euroopan kansallisten
sanomalehtimiesliittojen unionin kokoukseen.
1944:
Kirjakauppias yhdistetään lehteen Suomen Kirjakauppalehti - Finsk
Bokhandelstidning.
1944:
Valokuvausalan työntekijät perustetaan.
Se ottaa 1951 nimekseen Suomen Kuvaväki.
1945:
Jugoslaviassa perustetaan toimittajaliitto Savez novinara Jugoslavije.
1945:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL liittoneuvosto antaa liiton
toimikunnan tehtäväksi laatia esitys suhteiden solmimiseksi Neuvostoliiton
kirjatyöntekijäin ammatillisen järjestön kanssa.
1945:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liitossa SKL on 47 osastoa (Viipurin,
Käkisalmen ja Sortavalan osastot ovat poissa) ja 7777 jäsentä, kun 1939
osastoja oli 39 ja jäseniä 4662. Sotien
jälkeen 1945 liittyy 2646 uutta jäsentä.
1945:
Kommunistit ovat mukana Kirjaliitossa.
Graafisen alan yksivuotiseen työehtosopimukseen otetaan myös 26 uutta
aputyöntekijäryhmää monotypevalajat, kehilöntekijät, stereotypoijat,
paperinleikkaajat, retusoijat, kartografit, syväpainon kuparoitsijat,
kemigrafimontteeraajat, kivenhiojat, offsetpeltihiojat, kopistit,
korrehtuurinvetäjät, latomakoneenhoitajat, rotaatio- ja
stereotyyppityöntekijät, miespuoliset kirjapainotyöntekijät, koneapulaiset, teräspainajat,
pronssaajat ja pronssikoneenhoitajat, kivi- ja offsetkoneissa työskentelevät
vastaanottajat, paperinkuivaajat ja väliarkkien asettajat ja poistajat sekä muut naispuoliset
työntekijät. Kemissä kirjatyöntekijät
vaativat kolmen prosentin lapinlisää, jonka palkkaneuvosto hyväksyy lakon
jälkeen.
1945:
Suomen Sanomalehtimiesten Liitto SSL ja Sanomalehtien Liitto tekevät
normaalivälikirjan, jossa ohjeellisesti käsitellään toimittajien työoloja ja
palkkoja.
1945:
Yrjö Sirolan säätiö perustetaan Suomen Kommunistisen Puolueen SKP
puoluekoulun ylläpitämiseksi sekä SKPn ja Suomen Kansan Demokraattisen Liiton
SKDL sanomalehtien ja kirjapainojen tukemiseksi.
1945:
Suomen Pitäjänlehtien Liitto perustetaan Etelä-Pohjanmaan
Kunnallislehtien yhdistyksen aloitteesta, koska päivälehtien uhkana pidettyjä
pitäjän- eli paikallislehtiä ei Suomen Sanomalehdenkustantajain Liitto hyväksy
jäseniksi. Osasyynä on paperikiintiön
lisäämistarve, sillä kansanhuoltoministeriön päätöksen mukaan kunnallislehtien
paperimäärää 1946 on väehennettävä 40 prosenttia. Liiton Tiedotus-lehdet ilmestyvät 1947. Liitolla 1953 on 40 jäsenlehteä. Liitto muuttaa 1962 nimekseen
Paikallislehtien Liitto. Sen julkaisu on
Paikallislehdistö. Jäseniä 1965 on 109
lehteä.
1945:
Suomen Filmivalmistajien Liitto ja Kinoteknilliset Liikkeet perustetaan.
1945:
Keltaisen Liikeväen liiton lehdessä Liikeväki on erään johtavan
työnantajan artikkeli, jossa korostetaan työnantajain ja työntekijäin
yhteisymmärrystä. Tämä tapahtuu liiketyöntekijäin
palkkaliikkeen ollessa ratkaisuvaiheessa.
1945:
Filminäyttelijät perustetaan.
1945:
Sosialidemokraattinen Työläisnuorisoliitto STL, SKDL ja SSDP perustavat
Kansan Elokuvan, joka edistää elokuva-alan kaikinpuolista kehittämistä Suomessa
kansanvaltaisia, sosialistisia ja sivistyksellisiä päämääriä
silmälläpitäen. Sen toiminta päättyy
1961 vararikkoon.
1946:
Yhdistyneiden Kansakuntien YK kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö
United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization UNESCO
perustetaan. YKn ihmisoikeuksien
julistuksessa 1948 sanotaan, että jokaisella on oikeus rajoista riippumatta
hankkia, vastaanottaa sekä levittää tietoa ja ideoita millä tiedotusvälineellä
hyvänsä. UNESCO julkaisee 1952 alkaen sarjaa Reports and Papers
on Mass Communication. Joukkotiedotusjulistus
hyväksytään 1978. Kansainvälinen komitea
viestintäongelmien tutkimiseksi saa 1980 valmiiksi loppuraportin. Lehtimiesten suojelua pohditaan 1976 lähtien. Viestintäpoliittinen ohjelma Uusi
kansainvälinen tiedotusjärjestys hyväksytään 1980.
1946:
Kansainvälinen lehtimiesjärjestö International Organization of
Journalists IOJ perustetaan. Kylmän
sodan alkaessa IOJ tulee lähinnä sosialististen ja kehitysmaiden järjestöksi. Siinä on 1980 lähes 200 000 jäsentä yli
sadasta maasta. UNESCO tukee järjestön
koulutustoimintaa Berliinissä, Budapestissa, Sofiassa, Bagdadissa ja
Havannassa. Järjestöllä on laajaa
julkaisutoimintaa muun muassa neljällä kielellä ilmestyvä Democratic Journalist
ja IOJ-Newsletter. Suomesta jäsenenä on
1950 lähtien kansandemokraattinen Yleinen Lehtimiesliitto ja 1980
liitännäisjäsenenä SSL.
Nordiska
Journalistförbundet NJF ja Journalists In Europe ovat jäseniä.
1946:
Neuvostoliiton ammatillisilla järjestöillä on 28 000 kirjastoa ja
1200 elokuvateatteria.
1946:
Vietnamin toimittajien ryhmä perustetaan. Se muuttaa sodan aikana nimekseen Vastarinnan
toimittajien ryhmä. Sisäministeriö
laillistaa 1950 yhdistyksen nimellä Vietnamin toimittajien yhdistys.
1946:
USAssa lehtikuvaajat perustavat liiton The National Press Photographers
Association, jossa 1979 on 6000 jäsentä.
1946:
Pohjoismainen kirjataiteen komitea perustetaan Oslossa. Komitea toimii Pohjoismaiden
kirjanpainajaneuvoston (myöhemmin Pohjoismaiden graafinen neuvosto)
alaisuudessa.
1946:
Kirjansitojain Keskusjärjestö perustetaan.
1946:
Kommunistiset ja kansandemokraattiset lehdet ja kirjapainot perustavat
Demokraattisten Kustantajain Liiton (myöhemmin Vasemmistoviestintä), jonka
jäseninä ovat SKDLn lehtien kustantajat graafisine laitoksineen. Sen uutistoimisto on Demokraattinen
Lehtipalvelu.
1946:
Naistoimittajat perustetaan yhdistämään naisia, jotka saavat
toimitustyöstä pääasiallisen toimeentulonsa.
1946:
Maalaisliiton Lehdistö perustetaan.
Sen nimi on sittemmin Maaseutulehtien Liitto. Liiton osastona toimii Uutiskeskus.
1946:
Graafisen Teollisuuden Liitto palaa Suomen Työnantajain Keskusliittoon
STK.
1946:
Aikakauslehtien Liitto - Tidskrifternas Förbund perustetaan. Aikakauslehdet haluavat päästä vaikuttamaan
paperin säännöstelyyn, sillä ajanvietelehdet jätettiin painopaperitta. Perustajia ovat suurkustantajat Yhtyneet
Kuvalehdet, Pellervo-Seura, Mercators- Tryckeri och Förlags Ab ja
Kulutusosuuskuntien Keskusliitto KK sekä 59 muuta aikakauslehtikustantajaa,
jotka julkaisevat 107 lehteä.
1946:
Faktorikoulun suorittaneet perustavat yhdistyksen Entiset Faktorikoulun
Oppilaat EFKO.
1946:
Suomen Exlibris-Yhdistys perustetaan.
1946:
Suomessa eduskunta säätää uuden vuosilomalain. Loma on 12-24 työpäivää työsuhteen pituuden
mukaan.
1946:
Suomen Elokuvaseura - Finlands Filmförening perustetaan.
1947:
Ranskassa painajat ovat lakossa.
1947:
Maailman ammattiyhdistysten liiton toimeenpanevan komitean Prahan kokous
päättää muun muassa graafillisen teollisuuden työntekijäin ja tehdastyöläisten,
joihin luetaan paperityöläiset, opettajain, posti-, lennätin- ja
puhelintyöntekijäin tuotantojaoston perustamisesta.
1947:
Pohjoismaiden kirjailija- ja kustantajayhdistykset hyväksyvät
kustannussopimuksen romaaneja, novelleja, lyriikkaa ja niihin verrattavia
teoksia varten. Teosta on ilmoitettava
päivälehdissä ja mainostettava tavanmukaisesti.
Tekijälle suoritetaan palkkiota 15-20, yleensä 16 2/3 prosenttia teoksen
kirjakauppahinnasta, josta palkkiosta maksetaan 1/4 sopimusta
allekirjoitettaessa ja 1/4 painoksen valmistuttua. Painoksen toisen puoliskon palkkio maksetaan
myydyiltä kappaleilta tilityksen mukaan.
Kirjakauppahinta on nidotun kappaleen hinta vähennettynä siihen mahdollisesti
sisältyvällä liikevaihtoverolla.
1947:
USAssa painajat ja kirjapainojen omistajat sopivat oppilaskoulutuksesta.
1947:
USAssa syväpainoteollisuus perustaa yhdistyksen Gravure Technical
Association GTA, joka myöhemmin perustaa tutkimuslaitoksen Gravure Research
Institute GRI.
1947:
Tanskassa kirjapainolakko alkaa 1.3 palkka- ja työaikaerimielisyyksien
vuoksi. Maakäräjäin vaalit 1.4 joudutaan
käymään ilman koko lehdistön vaalitaistelua, kun vain sosiaalidemokraattiset ja
kommunistiset lehdet saavat ilmestyä.
1947:
Ryhmä taiteilijoita perustaa New Yorkissa kirjan suojakansien
suunnittelijoiden killan Book-Jacket Designer’s Guild, joka pitää vuosittain
näyttelyn. Kilta järjestää 1950
historiallisen näyttelyn The History of the Book-Jacket.
1947:
Italiassa myönnetään ensimmäinen Premio Strega - Strega-palkinto
italialaiselle proosakirjailijalle.
Palkinnon perustivat Maria ja Goffredo Bellonci sekä viinatehtailja
Guido Alberti Strega-liköörin mukaan.
1947:
Valtioneuvoston palkkapäätös on ylikompensoiva eli viiden prosentin
hintojen nousu korvataan 5,5 prosentin palkkojen korotuksella. Näin tarkistetaan palkkoja 1948 talvella ja
keväällä kahdesti.
1947:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL antaa lakkovaroituksen, mutta
saadaan yksivuotinen sopimus.
1947:
Graafisen Teollisuuden Liitto asettaa Suomen kirjataiteen arvostelulautakunnan,
jossa ovat edustettuina Suomen Taideteollisuuskoulu, Helsingin yliopiston
kirjasto sekä suurimmat kirjapainot, kustantamot ja kirjakaupat. Edellisen vuoden kirjatuotannon taso on niin
heikko, ettei ole mahdollista valita kokoelmaa pohjoismaisiin tai
kansainvälisiin näyttelyihin.
Suomalainen kokoelma on ensi kerran pohjoismaisessa näyttelyssä 1948,
mutta heijastaa edelleen sodanjälkeisiä aikoja.
Kirjataiteen komitean työ uudistetaan 1949, jolloin mukaan pyydetään
noin kymmenen alan laitoksen ja järjestön edustajat, jotka valitsevat kirjat
valintakokouksessa. Vuoden 1950
kokoelman taso on parantunut.
1947:
Kirjansitomonomistajain Liitto liittyy Suomen Työnantajain
Keskusliittoon STK.
1947:
Suomen Sanomalehdenkustantajain Liitto - Finlands Tidningförläggareförbund
(perustettu 1916, yhteistoiminta alkoi 1908) hyväksyy uudet säännöt ja muuttaa
nimekseen Sanomalehtien Liitto - Tidningarnas Förbund. Liitosta eroaa 12 maalaisliiton sanomalehteä
1950. Liitto alkaa 1949 osallistua
kansainvälisen liiton FIEJ työhön.
1947:
Yleinen Lehtimiesliitto perustetaan.
1947:
Tiedoitusmiehet perustetaan.
1947:
Suomen Lehtikuvaajain Kerho - Finlands Pressfotografers Klubb
perustetaan.
1947:
Suomen Valoteknillinen Seura perustetaan.
1948:
Sanomalehdenkustantajain kansainvälinen liitto Fédération Internationale
des Editeurs de Journaux et Publications FIEJ perustetaan. Suomesta Sanomalehtien Liitto tulee 1949
jäseneksi. FIEJ jakaa vuosittain
Vapauden kultaisen kynän. Sen saa 1980 argentiinalainen
päätoimittaja Jacob Timerman, jonka perustama lehti La Opinion on joutunut
Argentiinan armeijan hallintaan.
1948: Graafisen teollisuuden tekninen yhdistys
Technical Association of the Graphic Arts TAGA perustetaan USAssa nimellä
Technical Association of the Lithographic Industry TALI. Nimi muutetaan 1950 TAGAksi.
1948:
Yhdysvalloissa Chicagossa perustetaan silkkipainoyhdistys The Screen
Process Printing Association - SPPA.
1948:
Chicagon kirjaltajien työtaistelu päättyy työntekijöiden voittoon 23
kuukauden raskaan taistelun jälkeen.
1948:
Pariisissa järjestetään graafisen teollisuuden ja sen lähialojen
tuotantovälineiden ja raaka-aineiden kansainvälinen yleisnäyttely Salon
international des techniques papetières et graphiques TPG. Messuja pidetään muutaman vuoden väliajoin.
1948:
Suomen kirjatyöntekijät vaativat sopimusneuvotteluissa siirtymistä
tuntipalkasta viikko- ja kuukausipalkkaan.
1948:
Valkeakoskella syttyy työtaistelu Yhtyneiden Paperitehtaiden
kirjapaino-osastolla, sillä yhtiö ei suostu noudattamaan työehtosopimusta. Lakko kestää 11 viikkoa patruunan Juuso
Walden jääräpäisyyden vuoksi.
1948: Sällskapet Bokvännerna i Finland
perustetaan. Julkaisutoiminta
on tärkeä osa seuran työtä.
1948:
Suomessa määritellään faktoreiden palkanmääräytymisperusteet.
1948:
Elokuvakiertueiden Liitto perustetaan.
1949:
Itä-Kanadan litografien osastot voittavat kuusi kuukautta kestävän koko
alan laajuisen lakon.
1949:
Kirjaltajain, litografien ja
kirjansitojain kansainvälisten järjestöjen Kansainvälinen Graafinen Liitto
Internationale graphische Föderation perustetaan Tukholmassa. Liiton keskuspaikka on Bern.
1949:
Lontoossa Victoria ja Albert museossa pidetään ensimmäinen
kansainvälinen kirjan suojakansi- eli -paperinäyttely. Museossa on noin 8000 suojakantta, joista
näyttelyyn valittuja on 460 suojakantta.
Englannin kaupunkien kierroksen jälkeen näyttely on esillä Sveitsissä,
Saksassa, Pohjoismaissa ja Hollannissa.
1949:
Saksan liittotasavallan paino-, pakkaus- ja paperialojen liitot sekä
alan laitetoimittajia edustavat yhdistykset suunnittelevat tapahtuman, josta
tulee Drupa- eli Druck und Papier-näyttely.
Ensimmäinen Drupa pidetään Düsseldorfissa, jossa näytteilleasettajia on
527, suurin osa saksalaisia.
1949:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL aloittaa valtakunnallisen lakon 1.3,
jotta 1911 lakossa menetetty viikkopalkkajärjestelmä saadaan takaisin. Työssä ovat ne työväen kirjapainojen (Työväen
Kustannusliikkeiden Liiton ja Demokraattisten Kustantajain Liiton) ja valtion
painolaitosten työntekijät, joihin noudatetaan viikkopalkkoja. Vasemmiston sanomalehdet ilmestyvät, mutta
porvaripainot suljetaan ja porvarilehdet jäävät ilmestymättä. Rikkuritapauksia esiintyy. Jo 18 päivän lakon jälkeen liitto saa
takaisin viikkopalkkajärjestelmän 46 tunnin työviikon. Faktoriliiton jäsenet jäävät lakon
ulkopuolelle.
1949:
Loimaan Kirjatyöntekijäin Yhdistys perustetaan.
1949:
Suomen Sanomalehtimiesten Liitto SSL eroaa Kansainvälisestä
Lehtimiesliitosta - International Organization of Journalists IOJ ja liittyy
Kansainväliseen Lehtimiesfederaatioon - International Federation of Journalists
IFJ.
1949:
Sanomalehtien Liitto liittyy kansainväliseen järjestöön Fédération
Internationale des Editeurs de Journaux FIEJ.
1949:
Ruotsinkieliset lehdet perustavat yhteistyöelimen Svenska
Pressföreningen i Finland.
1949:
Helsingin Graafillisesta Klubista HGK tulee Helsingin Graafinen Klubi,
ja sen sääntöjä muutetaan.
1949:
Suomessa tehdään sopimus, joka säätelee lehtien julkaisijoiden ja
mainostoimistojen suhteita.
1949:
Kulttuurielokuvayhdistys ja Pro Filmia perustetaan.
1940-luvun loppu: Suomen kirjaltajat ja faktorit koettavat
saada perustettua kirjapainomuseon, mutta hanke raukeaa.
1950:
New Yorkissa pidetään alustava kokous kylmän sodan vuosina Kansainvälisen
lehdistöinstituutin International Press Institute - IPI perustamiseksi. Rockefeller-säätiö ja Carnegien säätiö
myöntävät varoja, ja IPIn peruskirja laaditaan 1951 Pariisissa. Instituutissa on 1980 noin 2000 jäsentä 65
maasta. IPI julkaisee kuukausittain
kolmella kielellä raporttia: IPI report, IPI Rundschau ja Les Cahiers de l’IPI,
kahdesti kuussa lehteä Press Topics ja vuosittain selontekoa Review of Press
Freedom sekä tutkimuksia.
1950:
Kansainvälinen lehdistöinstituutti IPI on CIAn tai sen rahakanavien
tukema. IPI taistelee UNESCOa
vastaan. IPI on yhteistyössä Brysselissä
toimivan Kansainvälisen Lehtimiesfederaation - International Federation of
Journalists IFJ (perustettu 1926, uudelleen 1946 ja 1952 CIAn
myötävaikutuksella) ja Amerikkojen maiden lehdistöyhdistys Inter American Press
Association IAPA kanssa. IAPA on CIAn
tärkeimpiä yhteistoimintajärjestöjä lehtimaailmassa 1950-luvulta alkaen. Järjestöä IFJ rahoittaa Yhdysvaltain
lehtimiesliitto American Newspaper Guild, joka on CIAn avustama järjestö. IPI, IAPA ja IFJ toimivat järjestössä
Maailman lehdistönvapauskomitea World Press Freedom Committee WPFC, jonka
keskus on Floridassa. Sen johtavia
hahmoja ovat USAn oikeiston edustajat.
Komitean päätehtävä on taistella "vapauden puolesta" Neuvostoliiton
ja UNESCOn näkemyksiä vastaan.
1950:
Panamerikkalaisten lehdistökongressien pohjalta perustetaan
Yhteisamerikkalainen lehdistöyhdistys Inter American Press Association
IAPA. Siinä on 1980 lähes tuhat jäsentä,
joista yli puolet on Yhdysvalloista, yli 300 Latinalaisesta Amerikasta, loput
Kanadasta ja Länsi-Intian alueelta.
1950:
Hollannin graafisen teollisuuden työntekijöistä 17 000 kuluu 1866
perustettuun sosiaalidemokraattiseen järjestöön, 6000 kuuluu 1900 perustettuun
katolilaiseen liittoon, 3000 kaksi vuotta nuorempaan protestanttiseen liittoon
ja 3000 kuluu 1945 perustettuun kommunistiseen liittoon.
1950:
Norjassa sanomalehtien liittoon kuuluu 191 lehteä, mutta 1965 enää 160
lehteä.
1950:
Yhdysvalloissa graafisen teollisuuden erikoisalojen osasto alkaa
julkaista lehteä Specialty Worker.
1950:
Kööpenhaminassa perustetaan Pohjoismaiden kirjansitojaneuvosto -
Nordiska bokbindarrådet kirjansitomoliikkeenharjoittajain yhteiselimeksi Norjan,
Ruotsin, Suomen ja Tanskan välille.
1950:
Englantilainen professori Hywel Murrel luo sanan ergonomia kuvaamaan
työn mukauttamista ihmisen ominaisuksiin.
Kuitenkin puolalainen tiedemies Adalbert Jastrzebowski käytti 1857 sanaa
ergonomia lehtikirjoituksessaan, joka käsitteli ihmisen työtä luonnon
ympäristössä.
1950:
Lähes 500 kirjatyöntekijää aloittaa lakon Valtioneuvoston kirjapainossa
ja kirjansitomossa, Suomen Pankin setelipainossa ja Maanmittaushallituksen
kivipainossa joulukuussa. Tammikuussa
1951 välitysehdotus antaa palkankorotuksen ja lakko päättyy.
1950:
Suomen Faktoriliitto muuttaa lehtensä nimeksi Faktori.
1950:
Sanomalehtien ilmoitusten ja tilausten hintakiistat 1949 johtavat 12
maalaisliittolaisen sanomalehden joukkoeroon Sanomalehtien Liitosta. Lehtien yhdyssiteeksi tulee 1946 perustettu
Maalaisliiton Lehdistö.
1950:
Aikakauslehtien Liitto kiistelee Rautatiekirjakaupan kanssa myynnistä,
palautuksista, tilityksistä ja myyntipalkkioista sekä valmistelee myynnin
järjestämistä ohi Rautatiekirjakaupan.
1950:
Suomen Filmivalmistajien Liitto tulee kansainvälisen liiton Fédération
Internationale des Associations des Producteurs des Films jäseneksi.
1951:
Düsseldorfissa aletaan järjestää kolmen vuoden välein graafisen ja
lähialojen näyttelyä DRUPA - Druck und Papier.
1951:
Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto saa nimensä. Liiton julkaisu on Aikakauslehdentoimittaja.
1951:
Maalaisliiton Lehdistö vaihtaa nimekseen Maaseutulehtien Liitto.
1951:
Suomen Ilmoittajat perustetaan.
Nimeksi tulee myöhemmin Mainostajien Liitto.
1951:
Helsingin Graafillisen Konemestariklubin kokouskielenä on ruotsi. Uusi puheenjohtaja Karl Nyberg ottaa
kokouskieleksi suomen sillä seurauksella, että osa jäsenistä poistuu
kokouksesta.
1952:
Kansainvälinen lehtimiesliitto International Federation of Journalists
IFJ perustetaan CIAn myötävaikutuksella.
Liitossa on 1980 noin 30 järjestöä ja yli 100 000 jäsentä. Suomen Sanomalehtimiesten Liitto SSL kuuluu
järjestöön vuodesta 1956. Liitolla on
kolmikielinen julkaisu IFJ Information.
1952:
Yhdysvaltain painajien liitossa on 90 000 jäsentä.
1952:
Fazerin kirjapainossa kirjatyöntekijät ovat lakossa, koska he eivät saa
graafisen alan työehtosopimuksen mukaisia etuja. Asia ratkeaa, kun kirjapainosta muodostetaan
erillinen yhtiö Monicus.
1952:
Suomen Työnantajain Keskusliitto STK arvostelee Graafisen Teollisuuden
Liittoa siitä, että tämä hyväksyi sopimuskohtia, joiden katsotaan lähenevän
closed shop -järjestelmää eli sitä, että töihin otetaan vain ammattiliittoon
kuuluvia työntekijöitä.
1952:
Mainoshoitajain Yhdistys alkaa järjestää vuosittaisen kilpailun vuoden
parhaista julisteista.
1952:
Suomen Opetuselokuvayhdistys perustetaan. Se alkaa 1954 julkaista Audiovisuaalista
Aikakauskirjaa.
1953:
UNESCO järjestää kirjastoseminaarin Nigeriassa.
1953:
Leikepalvelujen kansainvälinen järjestö Federation Internationel des
Bureaux d'Extraits Presse FIBEP perustetaan.
1953:
Italialaisen Gianni Manteron aloitteesta ruvetaan järjestämään
kansainvälisiä kongresseja exlibristen keräilijöille.
1953:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL edustajakokouksessa Hämeenlinnan
Kirjatyöntekijäin Yhdistys tekee aloitteen ammattientarkastus- ja
työturvallisuuslainsäädännön kehittämisestä.
1953:
Turunmaan Kirjapainossa puhkeaa lakko.
Työntaja väittää työntekijöiden rikkoneen latomakoneen ja estäneen siten rikkureiden työskentelyn. Rikkoutuminen tapahtui taitamattomien
rikkureiden vuoksi.
1953:
Iisalmessa puhkeaa kirjatyöläisten lakko.
1953:
Graafisen Teollisuuden Liitto saa rinnalleen Graafisen Keskusliiton -
Grafiska Centralförbundet, jolle siirtyvät edeltäjältä Graafisen Teollisuuden
Liitto muut kuin työnantaja-asiat.
Keskusliitto saa vastaavat tehtävät Suomen Kirjansitomonomistajain
Liitolta. Alaosastona on 1945 perustettu
Kemigrafiaosasto.
1953:
Kirjapainokonttorin tilalle perustetaan Kirjanpainajain Yhdistys
Helsingin kirjapainojen etujärjestöksi.
Yhdistys nukahtaa 1967.
1953:
Sitomonomistajain liiton aloitteesta tehdään Suomen kirjapainojen ja
kirjansitomoiden välinen yhteistyösopimus.
1953:
Perustetaan auktorisoimislautakunta, joka myöntää
mainostoimisto-oikeudet. Lautakunnan
nimi muutetaan ensin lehti- ja
mainosalan mainoslautakunnaksi ja sitten Ilmoittelun Yhteisneuvostoksi.
1953:
Filmikamarin aloitteesta ryhdytään valitsemaan vuoden paras
elokuvajuliste.
1953:
Suomen reikäkorttiyhdistys perustetaan.
Sen nimeksi tulee 1960 Tietokoneyhdistys.
1954:
USAssa rainaoffsetpainajat perustavat yhdistyksen Web Offset
Association.
1954: USAssa perustetaan Comics Magazine Association
of America.
1954:
Pariisissa pidetään graafisen alan näyttely Salon graphique ja 1955
Lontoossa IPEX.
1954:
Graafisen alan neuvottelut pitkittyvät.
Kirjatyöntekijät uhkaavat lakolla, ja saadaan sopimus, jossa
palkankorotukset kohdistetaan vähintään kymmenen vuotta alalla olleille
työntekijöille.
1954:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL ostaa kirjapainon Kohopaino
konekannan ja latomakoneen Rovaniemen Kirjapainolta lehden Kirjatyö - Bokarbete
ja muiden tuotteiden painamista varten.
Liitto myy 1966 painon Sanomalle.
1954:
Toimitustyö ilmestyy kahtena numerona.
Lehti on tarkoitettu Suomen Sanomalehtimiesten Liiton SSL ja Suomen
Aikakauslehdentoimittajain Liiton SAL yhteiseksi lehdeksi.
1954:
Suomen suurimmat graafisen alan agentuurit perustavat järjestön Graafiset Tukkuliikkeet
Suomen graafisten agentuuri- ja tuontiliikkeiden etujen valvojaksi. Sen ensimmäinen puheenjohtaja on
Kirjateollisuusasioimiston johtaja diplomi-insinööri Tauno Kahanpää.
1954:
Mainosgraafikot perustetaan Suomessa. Jäseniä on 1980 noin 60. Jäseneksi pääsee kutsuttuna.
1954-61:
Faktoriliiton puheenjohtajana toimii faktori Vilho Olavi Siivonen
(1916-67). Faktorikoulun 1945-47
suoritettuaan hän otti vastaan opettajan toimen ja myöhemmin kurssinjohtajan
tehtävät Taideteollisessa oppilaitoksessa graafisen alan iltakursseilla 1954
asti sekä suostui opettajaksi Faktorikoulun kursseille 1950 alkaen. Faktorikoulun esimieheksi hänet pyydetään
1962. Faktoriliitto eroaa 1955 Henkisen
Työn Keskusliitosta, johon se liittyi 1944.
1954:
Pakkausvaliokunta perustetaan.
Sen alkuunpanija on Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö TTT.
1954:
Suomen elokuvasäveltäjät perustetaan.
1955:
Itä-Berliinissä perustetaan kirjanystävienseura
Pirckheimer-Gesellschaft.
1955:
Frankfurtin kirjamessut avataan.
Saksan kirjakauppojen rauhanpalkinto myönnetään kirjailija Hermann
Hesselle.
1955:
Sanoma- ja aikakauslehtien, mainostoimistojen ja ilmoittajien yhteisesti
perustama ja omistama Levikintarkastus alkaa hankkia ja julkaista puolueettomia
ja luotettavia levikkitietoja sanoma- ja aikakauslehdistöstä.
1955:
Suomessa postimiesten lakon johdosta ei kuuden päivän aikana kanneta
sanomalehtiä.
1955:
Graafisen Teollisuuden Liiton nimeksi otetaan Graafisen Teollisuuden
Työnantajaliitto - Grafiska Industrins Arbetsgivareförbund. Siihen liittyvät 1958 Suomen
Kirjansitomonomistajain Liiton jäsenet.
1955:
Kirjanpainajain Kerho (perustettu 1930) ottaa nimekseen Kirjapainojen
Liitto - Boktryckeriföreningen. Siihen
kuuluu pieniä ja keskisuuria kirjapainoja.
Liitto liittyy 1958 Käsi- ja Pienteollisuuden Keskusliittoon.
1955:
Suomen Henkilökuntalehtien Yhdistys perustetaan.
1955:
Suomen Kaitaelokuvaajien Liitto - Finlands Smalfilmareförebund
perustetaan. Liitto julkaisee lehteä
Kaitafilmi.
1956:
Tanskassa kirjatyöntekijät lakkoilevat.
1956:
Suomessa yleislakko alkaa samana päivänä 1.3, kun Urho Kekkonen astuu
tasavallan presidentin virkaan.
Yleislakon seurauksena Suomen päivälehdet lakkaavat ilmestymästä, mutta
suurlehdet pystyvät estämään täydellisen uutispimennon jakamalla monistettuja
uutislehtiä. Monisteiden käyttö
aiheuttaa kiistaa muun muassa Porvoossa, jossa Uudenmaan Sanomat ja Borgåbladet
julkaisevat monisteita ja Uusimaa järjestää tiedotustilaisuuksia kaiuttamalla
uutisia ja ilmoituksia kovaäänisellä Seurahuoneen ikkunasta torille. Pankkien ja vakuutuslaitosten kirjapainot ja
rotaprintit saatetaan lakon piiriin. KKn
kirjapaino saa valtuudet margariinin käärepapereiden valmistamiseen. Osuuskauppaliike on valmistamassa Väinö
Tannerin 75-vuotispäiväksi juhlajulkaisua, joka jää kesken. Työlupa annetaan
neljän kappaleen valmistamiseen.
Faktorit pysyvät lakon ulkopuolella.
Työväenlehtipainot painavat SAKn äänenkannattajaa Palkkatyöläinen
Helsingissä, Kotkassa, Hämeenlinnassa, Tampereella, Lappeenrannassa,
Joensuussa, Vaasassa, Oulussa, Kuopiossa, Turussa, Jyväskylässä, Porissa ja
Mikkelissä. Yleislakon päätyttyä 19.3
Vapaa Sana ja Työkansan Sanomat
julkaisevat lisälehden 22.3, jolloin graafisen teollisuuden lakko
päättyy. Liiton jäseninä olevat rikkurit
erotetaan liitosta.
1956:
Suomessa graafisella alalla tehdään ruotsalaisen mallin mukaan
ainutlaatuinen kuusivuotinen (työnantaja oli esittänyt 10 vuoden sopimusta)
työrauhasopimus, joka turvaa graafiselle teollisuudelle työrauhan muilla
aloilla mahdollisesti sattuvien työselkkausten aikana. Ruotsalaiset eivät olleet tyytyväisiä
työrauhasopimukseensa. Työaika lyhenee
45 tuntiin yksivuorotyössä ja 44,5 tuntiin kaksivuorotyössä 1959 alkaen. Suomen Työnantajain Keskusliitto STK ei
hyväksy sopimusta, ja Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto eroaa
STKsta. Työnantajaliitto tekee
työehtosopimuksen lehtitalojen autonkuljettajien kanssa. Faktoriliitossa on 564 jäsentä ja 12 osastoa.
1956:
Työväen Kustannusliikkeiden Liitto lakkaa toimimasta työnantajaliittona,
mutta samana vuonna perustetaan Työväen Lehdistö. Sen rinnakkaiselimenä toimii Työväen
Sanomalehtien Tietotoimisto.
1956:
Aikakauslehtien Liitto liittyy jäseneksi aikakauslehtien
maailmanjärjestöön International Federation of the Periodical Press FIPP, mutta
eroaa siitä 1960 muiden pohjoismaisten aikakauslehtijärjestöjen kanssa. Ne palaavat FIPPiin 1960-luvun lopulla.
1956:
Valokuvaus- ja Elokuvausammattien Edistämissäätiö perustetaan. Sen nimeksi 1957 tulee Valokuvauksen ja
Elokuvauksen Edistämissäätiö.
1956:
Suomen Filmivuokraajien Työnantajayhdistys perustetaan.
1957:
Neuvostoliiton Lehdistö - Sovetskaja Petshat perustetaan.
1957:
USAssa on 48 sanomalehdessä lakko, vuotta myöhemmin 44 ja 1959 vielä 42
lehdessä lakko.
1957:
Amsterdamilaisen lehden Algemeen Handelsblad aloitteesta perustetaan
järjestö Top European Advertising Media TEAM.
Siihen kuuluu 1960-luvulla 18 päivälehteä, ja 1980 enää 14: norjalainen
Aftenposten, englantilainen The Daily Telegraph, irlantilainen Irish
Independent, sveitsiläinen Neue Zürcher Zeitung, hollantilainen NRC
Handelsblad, belgialaiset Le Soir ja Het Laatste Nieuws, natosaksalaiset
Frankfurter Allgemeine Zeitung, Die Welt ja Süddeutsche Zeitung, itävaltalainen
Die Presse, italialaiset Corriere della Sera ja Il Messagero sekä espanjalainen
La Vanguardia.
1957:
Lausannessa järjestetään Graphic, toistuviksi tarkoitetut graafisen
teollisuuden tuotantovälineiden ja raaka-aineiden messut ja näyttely.
1957:
Aasiassa ryhdytään jakamaan Ramon Magsaysay -palkintoja muun muassa
journalismin, kirjallisuuden ja mediataiteen alalla. Palkinnon nimi tulee Filippiinien kolmannesta
presidentistä Ramon Del Fierro Magsaysay.
1957:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL eroaa SAKsta. Liitossa on 60 osastoa ja 10 823 jäsentä.
1957:
Helsingissä perustetaan Painoväritehtaitten Yhdistys -
Tryckfärgfabrikernas Förening. Sen
perustajajäsenet ovat Roto, Painoväri, Vertex ja Sadolinin painoväritehdas. Myöhemmin siihen liittyvät D Winter, Suomen
Painoväritehdas ja Graafinen Väri.
Yhdistys liittyy 1958 Teollisuudenharjoittajain Liittoon ja 1963 alan
kansainväliseen yhdistykseen Comité Européen des Associations de Fabricants de
Peintures et d’Encres d’Imprimerie.
Painovärien kulutus kiloa henkeä kohti vuodessa 1946-65 välisenä aikana:
Suomi 0,65, Ruotsi 1,25, Tanska 0,75, Sveitsi 1,0, Itävalta 0,45, Englanti 0,9,
Saksan Liittotasavalta 1,0, Ranska 0,7, Italia 0,45, Espanja 0,2, Yhdysvallat
1,4 ja Japani 0,7.
1957:
Kirjansitomonomistajainliitossa on 32 jäsentä. Liitto sulautuu 1958 Graafisen Teollisuuden
Työnantajaliittoon. Vuosikokous 1956
teki asiasta alustavan periaatepäätöksen.
1957:
Suomen Kartografinen Seura perustetaan kehittämään kartografista
tekniikkaa ja edistämään kartastotöitä Suomessa.
1957:
Seripainoalan liikkeenharjoittajain yhdistys Suomen Seripainojen Liitto
perustetaan.
1957:
Kirjapainokonttori ja työnantajaliitto julkaisevat Kirjapainotuotteiden
Hinnoitteluoppaan. Kirjapainokonttori
(perustettu 1917) lopettaa toimintansa, ja Kirjanpainajain Yhdistyksen
kokouksessa päätetään perustaa Kirjapainotaidon Edistämissäätiö - Stiftelsen
för boktryckarekonstens främjande, jolle siirretään konttorin varoja. Säätiö antaa stipendejä, apurahoja,
palkkioita ja matka- ynnä muita avustuksia, tukee julkaisutoimintaa ja avustaa
kurssi- ja esitelmätoimintaa.
1957:
Graafinen Keskusliitto alkaa järjestää vuosittain Kirjanpainajan päivää
Aleksis Kiven päivänä (toisen lähteen mukaan 1955).
1958:
USAssa on 38 lakkoa 44 sanomalehdessä.
1958:
USAn National Cartoonists Society antaa Kari Suomalaiselle
Reuben-plaketin pilapiirroksista.
1958:
Sanomalehtien Liitto käy neuvotteluja Työväen Kustannusliikkeiden Liiton
kanssa sosiaalidemokraattisten sanomalehtiyhtiöiden liittymisestä Sanomalehtien
Liittoon. Suomen Sosialidemokraatti
liittyy jäseneksi ja Kansan Lehti 1959.
Sanomalehtien Liitto pääsi neuvotteluissa Suomen Sanomalehtimiesten
Liiton kanssa edullisempaan sopimusratkaisuun kuin sosiaalidemokraattiset
lehdet omissa neuvotteluissaan.
1958:
Tukholmassa Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan kuvalaattalaitosten sekä
offset- ja syväpainojen edustajat perustavat Pohjoismaiden reproduktioneuvoston
- Nordiska reproduktionsrådet käsittelemään yhteisiä asioita.
1958:
Sosiaalidemokraattinen Työväen Kustannusliikkeiden Liitto muuttaa
nimekseen Työväenlehdistö, kun kirjankustantajat erosivat siitä. Liitto lopettaa työnantajapoliittisen
toimintansa ja osa sen jäsenistä kuten Kansanvalta liittyy Graafisen
Teollisuuden Työnantajaliittoon.
Sosiaalidemokraattiset lehdet muodostavat 1970-luvulla toiseksi
yhteistyöelimekseen T-lehdistön.
Puolueen hallinnassa on Työväenlehdistön Kannatusyhdistys.
1958-73:
Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto SAL julkaisee lehteään
Aikakauslehden Toimittaja.
1958:
Toimittajien ohjeet laaditaan ensimmäisen kerran nimellä Etikettisäännöt
Suomen sanomalehtimiehille.
1958:
Suomen Kirjansitomonomistajain Liitto lopettaa toimintansa ja sen 32
jäsenyritystä siirtyvät Graafisen Keskusliiton ja Graafisen Teollisuuden
Työnantajaliiton jäseniksi.
1958:
Suomen Teknillisen Seuran (Suomenkielisten Teknikkojen Seura perustettu
1896, nimen muutos 1957) 21 jäsentä perustaa Graafisen Kerhon (perustamispäätös
tehtiin 1957). Puheenjohtajaksi valitaan
Suomen Pankin Setelipainon johtaja diplomi-insinööri Toivo Rissanen
(1920-). Aloitteentekijöitä ovat Väinö
Ansala, Klaus Arho, Pauli Jalassola, Mauno Kajamaa, Halfdan Malmgren, Kari
Reenpää ja Toivo Rissanen. Kerho on
Graafisen Keskusliiton kanssa perustamassa Graafista Tutkimuslaitosta ja sen
graafista laboratoriota Valtion Teknillisen Tutkimuslaitoksen VTT yhteyteen,
graafisen tekniikan professuuria Teknilliseen korkeakouluun TKK, Graafisen
Tekniikan Edistämissäätiötä ja käynnistämässä kirjapainoteknikkojen
koulutusta. Kerhon puheenjohtajia
Rissasen jälkeen ovat Klaus Arho ja Olavi Perilä 1960-luvulla.
1958:
Suomessa perustetaan Bibliofiilien Seura. Sen äänenkannattaja on Bibliophilos
(perustettu 1942).
1958:
Elokuvateattereiden Työnantajayhdistys perustetaan.
1958:
Suomen Lastenelokuvakeskus perustetaan.
1959:
Neuvostoliitossa perustetaan toimittajien liitto Sojuz Zhurnalistov
SSSR. Siinä on 1964 jo 38 800 jäsentä ja
1979 noin 63 000 jäsentä: päätoimittajia, toimittajia, valokuvaajia ja
taiteilijoita, jotka ovat töissä lehdistössä, radiossa, televisiossa, uutistoimistoissa
ja kustantamoissa. Liiton
äänenkannattajia ovat Sovetskaja petshat - Neuvostolehdistö, Sovetskoje foto -
Neuvostovalokuva ja viikottain ilmestyvä ulkomaisen lehdistön katsaus
Zarubezhom - Ulkomailla.
1959:
Leipzigin kansainvälisen kirjataidenäyttelyn Internationale
Buchkunstausstellung iba tuomaristo päättää viisi periaatetta: 1) DDRn
kirjamuotoilun täytyy vastata kirjallista sisältöä ja palvella sosialistista
kulttuuria, 2) muotoilun on vastattava tarkoitusta, lukijakuntaa, edullista
hintaa ja optimaalista laatua, 3) vain kaikkien osien esteettisellä
sopusoinnulla syntyy erinomainen kirja, 4) tuomaristo tukee klassisen
kirjanmuotoilun lakien ja kokemuksen periaatteellisella huomioimisella
sellaisia kokeiluja, jotka eivät tähtää muodikkaisiin tehokeinoihin, vaan
etsivät menestyksellisesti uusia ilmaisumahdollisuuksia ja 5) pyrkimysten
keskiössä on huokea ja elävästi muotoiltu massakirja. Näyttelyssä 1927 ibaa vaivasi elitistinen
luonne. Näyttelyssä 1959 on esillä 34
maan kirjoja, grafiikkaa, typografisten kirjainten piirroksia, kuvituksia ja
käsinsidottuja kirjoja. Palkintoina on
Gutenbergpreis der Stadt Leipzig.
1959:
Frankfurtissa avataan kansainväliset kirjamessut.
1959:
USAssa on 40 lakkoa 42 sanomalehdessä.
1959:
Englannissa on seitsenviikkoinen kirjapainolakko. Palkkavaatimus 10 prosentin korotus toteutuu
4,5 prosentin korotuksena ja viikkotyöajan supistaminen 43,5 tunnista 40
tuntiin toteutuu 1,5 tunnin lyhentämisenä.
1959:
Milanossa järjestetään graafisen teollisuuden ja sen lähialojen
kansainvälinen näyttely Congresso e mostra internationale grafica editoriale
cartaria GEC, joka on tarkoitettu muutaman vuoden väliajoin uusiutuvaksi. Milanon kevätmessuilla on graafisen
teollisuuden osastoja.
1959:
Suomessa kirjatyöntekijäin työajan lyhentäminen hoidetaan käytännössä
talvilomalla, ylimääräisillä vapaapäivillä ja entistä lyhyempinä
lauantaityöpäivinä.
1959:
Työväenlehdistö perustetaan. Sen
johtokunnan puheenjohtajana on Visa Kivi.
1959:
Maalaisliittolainen Savon Sanomat palaa Sanomalehtien Liittoon. Loput maalaisliittolaiset lehdet palaavat
1967 liittoon.
1959:
Suomen Paikallislehtien Liitto perustetaan Urpo Lahtisen
aloitteesta. Kokouksessa on yhdeksän
lehteä edustettuna. Nimeksi otetaan 1963
Kaupunkilehtien Liitto.
1959: Mainoshoitajain
Yhdistys perustaa iskulauserekisterin.
1959:
Levikintarkastus aloittaa. Se
tarkastaa virallisesti lehtien levikin.
1959:
Kirjapainojen Liitto perustaa oman yrityksen Ladeke, joka toimittaa
koneladelmia liiton jäsenyrityksille.
Liitolla 1960 on 36 jäsentä.
1960-luku:
Eurooppalaiset silkkipainoyhdistykset perustavat kattojärjestön
Federation of European Screen Printers Association Fespa.
1960-luku:
Australiassa perustetaan maksuttomien lehtien järjestö The Australian
Suburban Newspapers' Association ASNA.
1960: Toimittajien liitto Inter-American Federation
of Working Newspapermen IFWN perustetaan.
Sen
kautta CIA pystyy valvomaan eteläamerikkalaisia toimittajia.
1960:
Graafisen tekniikan tutkimussäätiö perustetaan ylläpitämään ja edistämään
graafisen alan tutkimusta.
1960:
Graafinen Keskusliitto kustantaa WSOYn kanssa Graafisen Tietokirjan,
jonka kirjoittaa Paavo Virusmäki.
1960:
Paikallislehtien Liitto alkaa julkaista aikakauslehteä Pitäjänlehdistö,
jonka nimi 1963 alkaen on Paikallislehdistö.
1960:
Helsingin Graafinen Klubi HGK liittyy järjestön Association of Printing
House Craftsmen jäseneksi.
1960:
Suomessa vuosiloma on 18-24 päivää.
1960:
Suomen Lääketieteellis-Luonnontieteellisen Valokuvauksen Seura - Finsk
Förening för Medicinsk och Naturvetenskaplig Fotografi perustetaan.
1960:
Nyrki Tapiovaara -seura perustetaan.
1961:
Kansainvälinen sanomalehtien väriyhdistys International Newspaper Colour
Association INCA perustetaan, kun Euroopan sanomalehtien värinkäyttö alkaa
kasvaa. Mukaan tuleva
sanomalehdenkustantajien kansainvälinen liitto Fédération Internationale des
Editeurs de Journaux FIEJ ja INCA muodostavat 1970 yhdistyksen INCA-FIEJ
Research Association, joka lyhennetään IFRA.
Myöhemmin IFRA järjestää joka lokakuussa näyttelyn IFRA Expo, kokouksia
ja seminaareja. IFRA harjoitaa
tutkimusta ja julkaisee tutkimustuloksia sekä kerran kuussa lehden
Sanomalehtitekniikka englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Yhdistykseen kuuluu yli 1300
sanomalehtiyritystä ja 440 alan teollisuuden laitetoimittajaa. IFRAn päätoimisto on Darmstadtissa,
paikallistoimistot Tukholmassa, Singaporessa ja Pariisissa. Edustajia on Yhdysvalloissa, Englannissa ja
Intiassa.
1961:
Norsunluurannikon toimittajien yhdistys Association Ivorienne des
Journalistes Professionnels AIJP perustetaan.
1961:
Pakkausalan Kannatusyhdistys perustetaan rahoittamaan Pakkausvaliokunnan
toimintaa.
1961:
Tietokirjailijoiden Liitto perustetaan.
1961:
Filmiteknikot laajentuu ottamalla nimekseen Filmi- ja
Televisioteknillinen Yhdistys. Se
julkaisee 1961-63 lehteä Filmiteknikko.
1961:
Diplomi-insinöörin Heikki Aho muistosäätiö perustetaan.
1962:
Saksassa Mainzissa avataan jälleen uusissa tiloissa
Gutenberg-museo. Se on kirjapainotaidon
maailmanmuseo. Talon edustalla on uusi Gutenbergin
rintakuva, jonka veistäjä on professori Wäinö Aaltonen.
1962:
Saksassa alkaa ilmestyä Polygraph Jahrbuch.
1962:
Pohjoismaiden neuvosto alkaa jakaa kirjallisuuspalkintoa vuosittain.
1962:
Euroopassa perustetaan ensimmäinen sarjakuvaseura.
1962:
Suomessa työriitojen sovittelijan avulla saadaan sopu ennen ilmoitetun
toimittajalakon alkua. Sopimus on
normaalivälikirja.
1962 ja 1963:
Pitäjänlehtien Liitto hyväksyy uudeksi nimekseen Paikallislehtien
Liitto. Ilmaisjakelulehdet perustivat
samannimisen järjestön, mutta valitsivat nimen Kaupunkilehtien Liitto.
1962:
Suomessa perustetan Omatarvepainojen esimiehet.
1962:
Kirjansitomonjohtajain Kerho muuttaa nimensä
Kirjansitomonjohtajiksi. Yhdistys
päättää 1967 liittyä Faktoriliittoon.
Myöhemmin yhdistys muuttaa nimensä Sitomon Faktoreiksi. Yhdistyksellä on 1977 noin 130 jäsentä.
1962:
Pohjoismainen Filmi- ja TV-Unioni perustetaan Tukholmassa. Samana vuonna perutetaan sen Suomen jaosto.
1962:
Toimittajan Paula Pimpula Talaskivi (1914-90) aloitteesta syntyy
Filmiaura. Yhdistys ottaa 1963
tehtäväkseen jakaa Jussit, jota Elokuvajournalistit hoiti aikaisemmin.
1963:
USAssa aikakauslehtien päätoimittajat perustavat yhdistyksen The
American Society of Magazine Editors.
1963:
Leipzigissa järjestetään ensimmäinen näyttely Maailman kauneimmat
kirjat. Palkintona on Goldene Letter - Kultainen kirjain.
1963: Lontoossa perustetaan Designers and Art
Directors Association ja International Council of Graphic Design Associations
ICOGRADA.
1963:
Parmassa vihitään uusi Bodonin museo.
1963: Kentin St Mary Crayssa avataan National Paper
Museum. Sen sisustamisessa on mukana 120 yritystä ja
järjestöä.
1963:
Yhdysvalloissa on 114 päivää kestävä kirjaltajalakko.
1963:
New Yorkissa päättyy 91 vuorokautta kestänyt sanomalehtilakko. Kaikki New Yorkin lehdet jäivät ilmestymättä.
1963:
Luonnos- eli layoutlatomoiden lukumäärä kasvaa. Siksi Saksassa perustetaan järjestö Verein
Deutscher Layoutsetzereien. Se pyrkii liittymään
Saksan graafisen teollisuuden keskusjärjestön osastoksi.
1963:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL liittyy Suomen Ammattijärjestöön
SAJ, joka perustettiin 1960.
1963:
Suomessa graafisella alalla työrauhasopimus uudistetaan lakonuhkan
jälkeen neljäksi vuodeksi. Sopimuksessa
on säännöksiä vuosilomista ja koulutuksesta.
Uusiksi oppisopimusammateiksi hyväksytään stereotypoija, korjailija,
tiikelipainaja, offsetkopisti, offsetasettelija ja syväpainoasettelija. Harjoitteluammateiksi otetaan konelatoja,
teletyyppikirjoittaja ja rotaatiopainaja.
Suomen Kirjatyöntekijäin Liitossa on 67 osastoa ja 13 101 jäsentä.
1963:
Sanomalehtien Liitto poistaa säännöistään sanomalehtien keskinäisten
hintasopimusten tekemistä koskevat säännökset, jotta vältetään voimassa olevaan
kartellilainsäädäntöön perustuvat valtiovallan toimet. 1962 liiton 74 jäsenestä osa on paikallisia
lehtiä ja osa aikakauslehtiä kuten Hevostalous, Metsälehti ja Yhteishyvä.
1963:
Suomen Paperitehtaitten Yhdistys ja Sanomalehtien Liitto perustavat
yhteisen toimikunnan Tekninen yhteistyöelin
TYE sanomalehtipaperin laatuvaatimusten määrittelemiseksi. Ensimmäiset koespesifikaatiot
sanomalehtipaperin laaduksi valmistuvat 1966.
1963:
Kirjapainojen Liitto perustaa osaston Kirjanpainajain Rouvat.
1963:
Suomenkielen oikeuksien satavuotisjuhlaa vietetään Parolassa.
1963:
Helsingin Graafillinen Konemestariklubi järjestää matkan Leningradiin
matkailijoille avatun Viipurin kautta.
1963:
Ensimmäinen Lahden kansainvälinen kirjailijakokous järjestetään Mukkulan
kaupunginosassa.
1964:
Lyonissa avataan Musée de l'Imprimerie.
1964:
Toronton kolmen sanomalehden Globe and Mail, Daily Star ja Telegram
neuvoteltua 22 kuukautta International Typographical Unionin eli Kansainvälisen
kirjaltajaliiton paikallisjärjestön kanssa alkaa lakko. Lehdet ilmestyvät, sillä ne saavat muilta
osastoilta latojia ja muiden järjestöjen painajia. Kysymys on automaattiladonnan ja
tietokoneiden reikänauhanlävistäjien asennuksen ongelmasta, vaikka työnantajat
takaavat, ettei irtisanomisia tapahdu.
1964:
Englannissa Lontoossa perustetaan kansainvälinen The Printing Historical
Society - Painamisen historiallinen seura.
Siinä on 1969 jäseniä 23 maasta lähes tuhat. Seura julkaisee vuosittain lehteä Journal.
1964:
Irlannin graafinen teollisuus saa 40 tunnin työviikon.
1964:
Yhdysvalloissa graafisen alan ammattiliitot alkavat yhdistyä. Litografit Amalgamated
Lithographers ja kemigrafit International Photo Engravers yhdistyvät liitoksi
Lithographers' and Photoengravers' International Union LPIU, jossa on 60 000
jäsentä.
1964:
Savon Sanomain Kirjapainossa sovitaan työnjohdon ja konelatojien
välillä, että kaikkina vapaapäivinä tehdään ylityötä. Kun heinäkuussa on hiljaista, ilmoittaa
työnantaja, ettei ylityötä tehdä ennen kuin tarvittaessa. Nyt työntekijät kieltäytyvät joukolla
tekemästä ylityötä. Välimiesoikeus antaa
tuomion, jossa ylityöstä kieltäytyminen todetaan työtaistelutoimenpiteeksi ja
lain vastaiseksi.
1964-65:
Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto julkaisee
järjestölehteä T-lehtimies.
1964:
Entinen Kirjapainojen Liitto eli Suomen Kirjapainoteollisuuden Liitto
perustaa oman äänitorven Gutenberg.
1964:
Suomen Kommunistinen Puolue SKP ja Suomen Kansan Demokraattinen Liitto
SKDL perustavat Kansan Sivistystyön Liiton KSL.
Työväen Sivistysliitossa TSL sosiaalidemokraattinen johto alkoi syrjiä
ja rajoittaa kommunistien toimintaa.
1964:
Pakkausvaliokunta ja Pakkausalan Kannatusyhdistys yhdistetään Suomen
Pakkausyhdistykseksi.
1964:
Suomen Filmivuokraajaliitto vaihtaa nimekseen Suomen Elokuvatoimistojen
Liitto - Finlands Filmbyråers Förbund.
1965:
Yhdysvalloissa on pitkä kirjaltajien työseisaus.
1965:
Leipzigissa iba-näyttelyn mottona on Victor Hugon virke: Tulevaisuus
kuuluu kirjalle eikä pommille, rauhalle eikä sodalle.
1965:
Leipzigin 800-vuotisjuhlavuotena messuilla on 9000 näytteillepanijaa 70
eri maasta. Bugra-Hausissa on
vilkasta. Siellä esitetään graafisen
tekniikan uutuuksia.
1965:
Englannin paperiteollisuus siirtyy neljään työvuoroon.
1965:
Graafisten tutkimuslaitosten kahdeksas kansainvälinen konferenssi
pidetään Aulangolla. Viikon kestävään
kokoukseen osallistuu 50 alan tutkijaa.
1965:
Kolumbian Bogotassa perustetaan moniväritöiden museo. Sinne kootaan vain reproduktioita maailman
kaikkien museoiden taideteoksista.
1965:
Suomen Teknillisen Seuran STS Graafinen kerho tekee retken
Tallinnaan. Matkan johtajana on
professori Olavi Perilä. Laivarannassa retkuetta
odottaa tulkkina ja oppaana Kyllikki.
Kun Risto Helavaara kättelee Kyllikkiä, tämä kysyy: "Oletteko te
perillä?"
"Toivottavasti", vastaa Helavaara hämillään kysymyksestä. Yhtä hämillään on Kyllikki Helavaaran
vastauksesta. Kohta selviää, että
Kyllikki kysyi: "Oletteko te Perilä?"
1966:
Kansainvälinen exlibrisyhdistysten liitto Fédération Internationale des
Sociétés d’Amateurs d’Exlibris FISAE perustetaan. Suomi liittyy siihen 1976.
1966:
USAssa sanomalehtien lakot ovat taas yleisiä, sillä 40 lehdessä
lakkoillaan, muun muassa New Yorkin lehdet ovat 140 päivää ilmestymättä, ja
1967 vielä 32 lehdessä on lakko. Lakkoja
on ollut 1952 lähtien vuosittain.
1966:
Sanomalehtien Liitto päättää, että toimittajien työehtosopimusasiat
siirretään Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton hoidettavaksi.
1966:
Helsingissä Kirjan kerhosalissa Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta
valmistuneet kirjapainoteknikot perustavat Graafiset Teknikot
-yhdistyksen. Yhdistys liittyy 1972
Teknisten Liittoon, mutta allekirjoittaa 1977 liittymissopimuksen
Faktoriliittoon.
1966:
Ihmisiä harmittaa sanomalehden puuttuminen enemmän kuin televisioruudun
pimeneminen Yleisradion teknisten toimihenkilöiden lakossa.
1967-68:
Lehdissä The Detroit News ja Detroit Free Press on 267 päivän lakko.
1967:
Norjassa perustetaan yhtenäinen kirjatyöntekijäliitto.
1967:
Englannin graafisessa teollisuudessa vallitsee rajoittavan käytännön
kriisi. Tietty työntekijä saa tehdä vain
määrätyn työn eikä häntä saa siirtää tekemään mitään muuta. Käytäntö on perua suurelta pulakaudelta,
jolloin ammattiyhdistykset pyrkivät pysyttämään mahdollisimman monta
työntekijää työssä ja suojella heitä erottamiselta. Pääministerin mielestä rajoitettu käytäntö,
jota voimakkaat ammattiliitot harjoittavat painoissa, on kansallinen skandaali
ja kiristystä. Myös Yhdysvalloissa
valitetaan, että ammattijärjestöt panevat sulun
rationalisointiyrityksille. Teknisten
uutuuksien hankkiminen ja työstä erottaminen aiheuttavat lakon, joten
sanomalehtipainot ovat 1930-luvun tekniikan tasolla.
1967: Viides Drupa - Die 5. Internationale Messe
Druck und Papier pidetään Düsseldorfissa.
Kävijöitä
on yli puoli miljoonaa.
Näyttelyvieraista lähes puolet on ulkomaalaisia 58 maasta. Näytteille asettaneita toiminimiä on 944,
joista 426 on ulkomaalaisia 18 maasta.
1967:
Pariisissa Louvressa pidetään ensimmäinen suuri sarjakuvanäyttely.
1967:
Suomessa alkaa kirjapainolakko 8.3.
Lakosta vapautetaan GW Sohlberg Helsingissä, Polar Pak ja Pakkaus
Hämeenlinnassa, Tampellan Inkeroisten paperitehdas, Simpeleen paperitehdas,
Huhtamäki ja PC Rettig Turussa, Kenkätehdas Aaltosen kirjapaino ja Syrjänen
Tampereella. Muovitehtaissa
paino-osastot saavat toimia. Ruotsin
graafisen alan työntekijöiden edustajia tulee Suomeen seuraamaan
lakkotaistelua. YLEn pääjohtaja Eino S
Repo ei salli heidän haastatteluaan puolueettomuuden vuoksi. Ahvenanmaalla lehti Åland tekee
erillissopimuksen ja välttää lakon.
Rikkureita esiintyy.
Pohjoismaisilta graafisen alan liitoilta saadaan avustuksia. Lakko päättyy 29.3 kolmivuotisen sopimuksen
solmimiseen. Sopimuksen mukaan ala
siirtyy viisipäiväiseen 40-tuntiseen työviikkoon 1968, kun työnantajat
suostuivat 1966 työajan vähittäiseen lyhentämiseen 1970 mennessä. Eräät ammattiryhmät saavat vuosiloman
ulkopuolella annettavan viikon pituisen talviloman. Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto GTT
tekee sopimuksen Suomen Faktoriliiton, Teknisten Liiton ja Suomen
Sanomalehtimiesten Liiton (sen ensimmäinen kollektiivinen työehtosopimus vasta
nyt) kanssa ja palaa STKn jäseneksi. GTT
sopii Suomen Työnantajain Keskusliiton STK kanssa, ettei STK ulota
työnsulkuoikeuttaan graafiseen teollisuuteen ilman GTTn suostumusta. Näin turvataan sananvapauden periaate eli
porvarillinen tiedonvälitys.
1967:
Aulangolla järjestetään neljäs pohjoismainen kirjaviikko. Noin 70 osanottajaa pohtii, miten
painotuotteen yksilöllinen luonne voidaan säilyttää massatuotannon aikana.
1967:
Kuopiolaisessa Savon Sanan kirjapainossa on 11 päivän lakko. Yhtiön johtokunta erotti Kansan Sana
-sanomalehden päätoimittajan, jonka johdosta toimittajakunta julistaa
lakon. Tähän liittyvät
kirjatyöntekijät. Yleinen
Lehtimiesliitto ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto tukevat lakkoon
ryhtyneitä. Lakko päättyy, kun
toimitustyö jatkuu entisen päätoimittajan johdolla.
1967:
Kirjansitomonjohtajat ja sitomofaktorit liittyvät Suomen Faktoriliittoon
sen 14. osastoksi. Jäseniä on nyt 893.
1967:
Yleisradion hallintoneuvosto hyväksyy ohjelmatoiminnan säännöstön ja
1972 seuraavan kerran.
1967:
Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien
tekijänoikeusyhdistys GRAMEX perustetaan.
1967:
Reporadiota arvosteleva Suomen
Kotien Radio- ja Televisioliitto perustetaan.
1968:
Yhdysvalloissa graafisen teollisuuden ammattiliitot aikovat
yhdistyä. Latojain 122 376 jäsenen
liitto International Typographical Union ITU päätti yhdistyä kaikki
painomenetelmät käsittävään painajain liittoon International Pressmen’s
Union. Graafiseen teollisuuteen syntyisi
yksi 250 000 jäsenen ammattijärjestö.
Kirjansitojat ovat 70 000 jäsenen voimalla yhtymässä samaan
liittoon. Siihen tulisi New Yorkista 10
000 litografia. American Newspaper Guild
-sanomalehtimiesliiton edustaja on lausunut kaikkien työoikeudellisten
ristiriitojen katoavan, jos toimittajat tulevat yhteiseen liittoon. Yhdysvalloissa on noin 40 000 graafisen
teollisuuden yritystä, ja niissä noin miljoona työntekijää.
1968:
Saksan Demokraattisessa Tasavallassa DDR kirjakauppiaiden pörssiyhdistys
perustaa Wilhelm-Bracke -mitalin. Bracke
oli ensimmäisiä sosialistisia kustantajia sekä Marxin ja Engelsin ystävä. Mitali jaetaan 10.5, jota DDR viettää vapaan
kirjan päivänä fasistien kirjojenpolttamisen 1933 muistoksi.
1968:
Saksan Liittotasavallassa Axel Springerin sanomalehtiä vastaan
kohdistetaan mielenosoituksia Sozialistischer Deutscher Studentenbund SDS
-ideologin Rudi Dutschke (1940-79) kärsimän attentaatin johdosta. Ampuja on fanaattinen Bild-Zeitung -lehden
lukija. Mielenosoittajat ovat
piirittäneet Springerin lehtitalon lisäksi muita kirjapainotaloja, joissa
tehdään Springerin lehtiä, Essenissä, Frankfurtissa, Hannoverissa, Kölnissä ja
Esslingenissä. Mielenosoittajien
onnistui viivyttää Springerin lehtien jakeluun toimittamista.
1968:
Vietnamissa Kansallisen vapautusrintaman neljä sissiä räjäyttää
Saigonissa kiinankielisen kommunismin vastaisen A Shau -lehden painon. Sissit sijoittavat muovipommin erään
painokoneen alle. Painokoneet
vaurioituvat kokonaan.
1968-71:
Kymmenessä maassa valmistellaan standardeja ISO TC130 graafista
tekniikkaa varten, mutta Yhdysvallat ei ole mukana. Kokoukseen Pariisissa osallistuvat 1971
Australia, Brasilia, Tshekkoslovakia, Suomi, Ranska, Unkari, Italia, Puola,
Romania, Espanja, Ruotsi, Sveitsi, Englanti ja Neuvostoliitto. USA ei osallistu, vaan tulee vasta 1984 mukaan.
1968:
Pohjoismaisten sanomalehdenjulkaisijoiden yhteistyölautakunta Nordiska
Tidningsutgivarnas Samarbetsnämnd NTS perustaa alaosaston
sanomalehtitekniikkaan keskittyvän pohjoismaisen sanomalehtiteknisen
yhteistyölautakunnan Nordiska Avistekniska Samarbetsnämnd NATS. Sanomalehtien Liitto osallistuu näiden
toimintaan.
1968:
Pohjoismaiden sanomalehdenkustantajat päättävät ryhtyä julkaisemaan
uutta teknillistä aikakauslehteä Tidnings Teknik neljä kertaa vuodessa. Se jaetaan kussakin neljässä maassa lehdenkustanjaliiton
lehden liitteenä.
1968:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL ja Graafisen Teollisuuden
Työnantajaliiton välillä allekirjoitetaan Liinamaan sopimukseen perustuva
pöytäkirja.
1968:
Reproduktiotekniikan alalla työskentelevät henkilöt perustavat
Helsingissä Reprokillan.
1968:
Suurhelsinkiläiset toiminimet Art-Print ja Sävypaino ovat
lakonaikaisesta työskentelystä sekä Elovaaran Kirjansitomo ja Lindellin
Kirjapaino työlakien mielivaltaisesta tulkinnasta julistetut saartoon. Järjestäytynyt työntekijä ei saa mennä
saarron alaiseen yritykseen työhön.
1968:
Englannin kirjastoliiton ja Library World -lehden järjestämässä
kansainvälisessä kirjastoalan painotuotteiden kilpailussa on taiteilija Martti
Mykkänen saavuttanut toisen palkinnon julisteellaan Kivat kirjat
kirjastosta. A2-kokoisen julisteen on
painanut Helsingin kaupungin hankintatoimiston offsetosasto.
1968:
Julkisen sanan neuvosto perustetaan.
Mukana on Yleisradio sekä Radio- ja Televisiotoimittajien Liitto. USAssa toimii National News Council, Saksassa
Deutscher Presserat, Englannissa Press Council ja Ruotsissa Pressens
Opinionsnämd. Valtakunnallinen
lehdistöneuvosto toimii 1976 ainakin Etelä-Afrikassa, Etelä-Koreassa,
Hollannissa, Intiassa, Israelissa, Itävallassa, Norjassa, Tanskassa ja Uudessa
Seelannissa. Suomen Julkisen sanan
neuvosto ajattelee, että on yksi ja jakamaton hyvä lehtimiestapa, joka on sama
kaikille niin, että ei ole eroa eri puolueiden äänenkannattajien ja
sitoutumattomien lehtien välillä, ei sanoma- ja aikakauslehtien välillä eikä
lehdisön ja sähköisen joukkotiedotuksen välillä. Periaate on idealistinen ja elämälle
vieras. Neuvosto olettaa Suomessa
vallitsevan yhden ja jakamattoman tiedotuskulttuurin.
1968:
Suomen Sanomalehtimiesten Liitto SSL hyväksyy lehtimiehen ohjeet ja 1976
seuraavat ohjeet.
1968:
Opetusministeriö alkaa jakaa tiedonjulkistamisen valtionpalkintoja.
1968:
Päätetään, että Helsinkiin perustetaan valtakunnallinen Tekniikan
museo. Sinne tulee myös kirjapainoalan
osasto. Kaupunki on varannut museota
varten vesilaitoksen entiset rakennukset Vantaanjoen suistossa. Graafinen Keskusliitto kiinnittää jäsentensä
huomiota siihen, ettei museoon soveliasta välineistöä hävitetä.
1968:
Maolaiset tunkeutuvat Helsingin Sanomien kirjapainoon ja kaatavat siellä
tavaroita. Yksi ryhmän johtajista
kiinnittää punaisen lippunsa Uuden Suomen lipputankoon.
1969:
Sokolnikin puistossa Moskovassa pidetään kansainvälinen erikoisnäyttely
Inpoligrafmash-69. Näyttely on
ensimmäinen Neuvostoliitossa järjestetty laajamittainen katsaus, joka esittelee
tekniikan ja teknologian viimeisimmät koti- ja ulkomaiset saavutukset. Yli 400 yritystä 20 maasta ottaa osaa
näyttelyyn ja noin 7000 tuotetta on näytteillä.
1969:
USAssa kiowa Navarre Scott Momaday saa Pulitzerin palkinnon romaanistaan
Aamunkoitosta tehty talo - House Made of Dawn.
Hän on tohtori sekä englannin kielen ja vertailevan kirjallisuustieteen
professori.
1969:
Kansainvälinen standardikirjaluku ISBN otetaan käyttöön.
1969:
Kairon kansainväliset kirjamessut perustetaan. Ne ovat ensimmäiset arabimaissa ja kehittyvät niissä suurimmaksi
sekä kirjamaailman suurimpiin kuuluviksi.
Ne järjestää arabimaailman suurin kirjankustantaja General Egyptian Book
Organisation.
1969:
Kirjallisuuslehden Books Abroad päätoimittaja Ivar Ivask perustaa
palkinnon Books Abroad International Prize for Literature. Se nimetään myöhemmin
Books Abroad/Neustadt Prize ja 1976 Neustadt International Prize for
Literature. Palkinto
myönnetään joka toinen vuosi. Paavo
Haavikko saa 1984 palkinnon.
Valmistautuessaan noutamaan palkintoa Haavikko ajattelee oppineensa,
miten pöyhkeän suurieleisiä ja muodollisia yhdysvaltalaiset ovat. Vielä en ole niitä tavannut elävinä, mutta
pakollinen smokki kertoo kaiken olennaisen.
He katsovat maailmaa kuin lapsi lelujaan, he luulevat omistavansa kaiken
ja että muu maailma on vain varasto, josta voi aina hakea kaikkea mukavaa ja
jolle voi opettaa hyvää käytöstä ja sivistystä kuin vähälahjaisille.
1969:
Sveitsiläinen ilmaisjakelulehtien järjestö Verband Schweizerischer
Anzeiger-Zeitungen VSAZ ottaa yhteyttä Suomeen, mutta suhteen ylläpitäminen jää
hoitamatta.
1969:
Uusi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK perustetaan.
1969:
Kirjatyöntekijäin Liitossa on 242 työtöntä, kun 1967 heitä oli 123. Graafisen alan sopimus allekirjoitetaan.
1969:
Graafisen Keskusliiton aloitteesta perustetaan Suomen kirjapainojen
yhteinen vientielin Finnprint, jonka jäseninä on 20 yritystä.
1969:
Kirjapainojen Liitolla on 109 jäsentä.
1969:
Graafinen Keskusliitto ja Osuuskunta Kirjapainotaito sopivat Graafikon
ja Kirjapainotaidon yhdistämisestä.
Lehti Kirjapainotaito - Graafikko alkaa ilmestyä 1970.
1969:
Julkisen sanan neuvosto aloittaa toimintansa.
1969:
Suomen Audiovisuaalinen Yhdistys perustetaan.
1969:
Sananvapausyhdistys DEMO perustetaan.
1960-luvun loppu: Turun Luostarinmäen käsityöläismuseo saa
kivipainon, jonka sisustaa Åbo Stentryckerin eläkkeellä oleva kunniafaktori
Karl Bäckman (1887-). Hän lähti
12-vuotiaana painamaan Nya Pressenia, mutta lopetti kolmen viikon kuluttua
lehtipainon yötyönsä. Bäckman aloitti
1900 kivipainajan uransa Tilgmannilla.
Koska hänellä ei ollut kansakoulun päästötodistusta, hänet kelpuutettiin
värinjauhajaksi eli väri-Kalleksi.
Bäckman kävi käsityöläiskoulua ja opiskeli saksaa sekä siirtyi 1910
Helsingin Kivipainoon. Hän ehti olla
Düsseldorfin painoalan korkeakoulussa stipendillä offsetpainoa oppimassa kolme
viikkoa, kun syttyi I maailmansota ja oli lähdettävä. Bäckman sai töitä Turun Kivipainosta, jossa
opetti 65 vuotta täytettyään nuorempia vielä kymmenen vuotta. Bäckman hankki museoon kivet ja koneen. Turussa tapahtui sama korvaamaton vahinko
kuin Helsingissä aikaisemmin: kivet kaadettiin Ruissalon sillalta mereen ja
loput koneet myytiin. Bäckman esitteli
1970-luvulla kivipainotekniikkaa museon kävijöille.
1970-luku:
Helsingin Kirjatyöntekijäin Sosialistinen Yhdistys julkaisee monistettua
lehteä Painovoima ja Turun Kirjatyöntekijäin SKDLn Yhdistys julkaisee
monistettua tiedotuslehteä Kirjapainotoveri.
1970-luku:
Kirjataiteen komitea luopuu nimityksestä kauniit kirjat ja alkaa käyttää
nimitystä kirjavaliot. 1980-luvulla
aletaan jakaa kunniakirjat myös suojapäällyksestä. Yksi kokoelman kirjoista palkitaan 1988
lähtien Vuoden kauneimpana kirjana.
1970-luku:
Helsingin Sanomien toimittajilla on niin sanottu er-lisä eli eduskunnan
ruokarahalisä. Sanomalla on oma ruokala,
jonka hinnat ovat eduskuntaa halvemmat tukitoimenpiteiden johdosta. Helsingin Sanomien toimittajat saavat myös
ut- eli uuden tekniikan lisän, kun toimitukseen tulee ensimmäiset
näyttöpäätteet. Uusi tekniikka haittaa
ja hidastaa toimittajien luomistyötä.
1970-luku:
Yhdysvaltain toimittajaliiton uudeksi nimeksi tulee The Newspaper
Guild. Liitossa on 1987 yli 34 000
jäsentä.
1970-luku:
Yhdysvalloissa Binding Industries of America soveltaa sitomoiden
kauppatapaa.
1970: International Newspaper Promotion Association
INPA perustetaan. Se
käsittelee markkinointikysymyksiä.
Siihen kuuluu 1980 noin 1350 sanomalehtiyritystä.
1970:
USAssa on 38 sanomalehdessä lakko.
Niitä esiintyy vuosittain.
1970:
USAssa toimittajat perustavat lehdistön vapauden komitean The Reporters
Committee for Freedom of the Press.
1970:
Irlannissa perustetaan kustantajien yhdistys Irish Book Publishers'
Association Clé.
1970:
Drupa-messuja täydentämään perustetaan Imprinta, joka esittelee
valoladonta- ja reproduktiotekniikkaa.
1997 esitellään mediatekniikkaa.
1970:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liitolla on 74 osastoa ja 16 814 jäsentä.
1970-75:
Otavan henkilökunnan määrä vähenee 17 prosenttia, mutta kirjatuotannon
kappalemäärä kasvaa 19 prosenttia.
Kokonaisnettomyynti kasvaa työntekijää kohti 240 prosenttia. Isossa Tietosanakirjassa oli noin 50
valmistusvaihetta, mutta Eläinten maailmassa noin 30 vaihetta.
1970:
Suomessa perustetaan keskuselin Graafisen alan keskusvaliokunta, johon
kuuluvat Graafinen Keskusliitto, Sanomalehtien Liitto, Aikakauslehtien Liitto
ja Suomen Kustannusyhdistys.
1970:
Sanomalehtien Liitto perustaa teknikkokomitean sittemmin
teknologiajaosto ja kuljetus- ja jakelutyöryhmän sittemmin levikkijaosto.
1970:
Maaseutulehtien Liitto vaihtaa nimekseen Maakuntalehtien Liitto. Sillä on 1985 jäsenenä 14 sanomalehteä.
1970:
Kansan Radioliitto perustetaan.
1970:
Luovan Säveltaiteen Edistämissäätiö LUSES perustetaan.
1970:
Äänilevytuottajat perustetaan.
Nimi Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT otetaan 1982 käyttöön.
1970:
Henkisen maanpuolustuksen suunnittelukuntaan perustetaan graafinen
jaosto.
1970:
Suomen tiedepoliittinen yhdistys TIEPO perustetaan.
1971:
Moskovassa perustetaan keräilijän Pavel Potshtovik aloitteesta
miniatyyrikirjojen keräilijöiden kerho.
Kerhoja on Neuvostoliitossa 1980 lähes 40, viimeisin Jakutskissa Siperiassa.
1971:
Suomen vallankumouksellisen liikkeen opiskelija- ja nuorisojärjestöt perustavat Sosialistisen
opintoneuvonta- ja tutkimuskeskuksen SOTK.
Sen tehtävänä on ohjata työväenluokan taistelua tukevaa
marxilais-leniniläistä tutkimustyötä sekä tuottaa ja toimittaa tieteellistä
aineistoa jäsenjärjestöjensä käyttöön. Jäseninä ovat Sosialistinen Opiskelijaliitto
SOL, Akateeminen Sosialistiseura ASS, Otaniemen Kansandemokraatit OKA,
Uudenmaan Sosialistinen Nuorisoliitto USNL ja Kulttuurityöntekijäin Liitto KTL.
1971:
USAssa perustetaan esikaupunki- ja kaupunkilehtien liitto Suburban
Newspapers of America.
1971: Perustetaan European Association of Science
Journalists' Associations EUSJA.
1971:
Suomessa solmitaan UKK-sopimus.
Kirjatyöntekijöiden viikkopalkkoja korotetaan.
1971:
Espoon Otahallissa pidetään näyttely Finngraf, jonka järjestävät
Graafiset Tukkuliikkeet, Graafinen tutkimuslaitos, Teknillisen Korkeakoulun TKK
Graafisen tekniikan laboratorio ja Sitra.
1971:
Faktoriliiton ja työnantajaliiton työehtosopimus koskee faktoreita,
graafisen alan teknikoita, muita teknisiä toimihenkilöitä ja työnjohtajia. Faktoriliitto liittyy Suomen Teknisten
Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliittoon STTK.
1971:
Suomen Aikakauslehdentoimittajien Liitto SAL yhdistyy Suomen
Sanomalehtimiesten Liittoon SSL.
1971:
Kirjakauppalehti seuraa Suomen Kirjakauppalehteä.
1971:
Perustetaan Suomen Sarjakuvaseura.
Se järjestää kokouksia, harjoittaa koulutus-, tiedotus-, tutkimus- ja
arkistointitoimintaa, piirtäjäneuvontaa ja pitää yllä yhteyksiä. Seura julkaisee lehteä Sarjainfo 1972
lähtien.
1971:
Helsingissä Amos Andersonin taidemuseo avaa sarjakuvanäyttelyn.
1971:
Suomessa siirrytään kirjojen kiinteistä hinnoista vapaisiin hintoihin.
1971:
Aikakauslehtien Liitto, Mainostajien Liitto, Mainostoimistojen Liitto,
Paikallislehtien Liitto ja Sanomalehtien Liitto suosittelevat jäsenilleen
Ilmoitusten julkaisusääntöjen noudattamista.
1971:
Tekniikan museon graafinen osasto avataan Suomen sanomalehdistön
200-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä.
Faktoriliitolla on kirjapainomuseolle lahjoitettuja esineitä:
ensimmäinen lahjoitus 1936 on J Simeliuksen perillisten kirjapainon
Stanhope-käsipainokone, jolla painettiin 1800-luvun alkupuolella Finlands
Allmänna Tidning, viivauskone, leikkaus- ja jyrsinkone sekä NA Zilliacuksen
kirjapainon regaalit, kastit, kirjakkeet ja muut tarvikkeet. Graafinen Keskusliitto osti vanhan
rotaatiopainokoneen.
1972:
Yhdysvalloissa kirjansitojat International Brotherhood of Bookbinders ja
lito-kemigrafit Lithographers' and Photoengravers' International Union
yhdistyvät liitoksi Graphic Arts International Union GAIU.
1972:
Suomessa alkaa sanomalehtimiesten lakko, joka kestää 11 päivää. He saavat kolmivuotisen sopimuksen ja
palkankorotuksen.
1972: Suomessa perustetaan Kustannusalan
työntekijäin ammattiosasto, joka kuuluu Liikeliiton kautta Suomen
ammattiliittojen keskusjärjestöön SAK.
Ammattiosasto on koko kustannusalan yhteinen valtakunnallinen osasto.
1972: Graafinen teollisuus vapautuu
tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta (Liinamaa I 1968), ja tilalle tehdään
neljän vuoden työehtosopimus.
Työnantajat tekevät sopimuksen sanomalehdenjakajien (Liiketyöntekijäin
Liitto) kanssa. Myöhemmin sopimukset
tehdään toimistoväen kanssa, joka on järjestäytynyt Suomen
Teollisuustoimihenkilöiden Liittoon ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liittoon
(Graafiset Toimihenkilöt). Jälleen
otetaan huomioon sananvapauden turvaaminen eli porvarillinen tiedonvälitys.
1972: Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapainon
stereotypiaosastossa on viisipäiväinen lakko.
Välimiesoikeus tuomitsee Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton sakkoihin.
1972: Tampereella yrityksessä Setil on marraskuussa
kolme lakkoa. Suomen Kirjatyöntekijäin
Liitto saa sakkoja.
1972: Graafiset Teknikot liittyy Teknisten
Liittoon.
1972: Oppikirjojen tekijät muodostavat yhdistyksen
Oppikirjantekijät, joka myöhemmin laajenee yhdistykseksi Suomen
tietokirjailijat.
1972:
Suomessa ammattiyhdistysliike alkaa tukea lehtiseteleillä
työväenlehdistöä. Metalliliitto keksii
lehtisetelin, ja seitsemän SAKn liittoa ottaa lehtisetelin käyttöön: ne maksavat
osan jäsenensä tilaaman vasemmistolaisen sanomalehden tilaushinnasta. Arvo Salo (1932-2011) kirjoittaa
Työväenlehtien laulun 1973, jonka Kaj Chydenius säveltää: Voi toverit te
huomaatteko ansan/ kun lehdet teille tippuu aamuisin?/ Vain harvat toistaa
ääntä työkansan/ mutta aina kuuluu parku porvarin./ Ne rahaa niillä työläisiltä
riistää/ ja joskus puoleen hintaan tarjoaa./ Ne puolet aina totuudesta kiistää/
ja tietyt tiedot täysin varjoaa./ (...) Jos tahdot toveri tietoa rehtiä/
pohdinnan pohjaa ja/ aatetta aitoa/ on sulla ohjaaja/ jolla on taitoa:/ työväki
työväenlehdistössään. Tanskan ja
Itävallan ammattiyhdistysliikkeet tukevat työväenlehtiä, ja Ranskassa on
jäsenten ja liittojen rahoituksella lehtien tukijärjestelmä.
1972:
Tietojenkäsittelyliitto jatkaa Tietokoneyhdistyksen toimintaa.
1972:
Teknillisen korkeakoulun TKK graafista tekniikkaa pää- tai sivuaineena
opiskelevat teekkarit perustavat ammattiainekerhon TKKn Graafinen kerho
GRAK. Se järjestää excursioita ja
illanviettoja.
1972: Yleisradion ohjelmaneuvosto hyväksyy
yksimielisesti etukäteen vappuohjelmat.
Silti hallintoneuvosto pakkolomauttaa kesäkuussa pääjohtajan Eino S Repo
liian punaisten vappuohjelmien perusteella.
Johtajan Pertti Paloheimo (joka saa varoituksen) mukaan koetinkiveksi
muodostui televisiossa lähetetty Tuure Lehénin haastattelu. On perin oudoksuttavaa, ettei työväen
juhlapäivänä saisi haastatella työväen edustajaa. Radio- ja tv-toimittajien liitto järjestää
Revon pakkoloman johdosta kolmen päivän lakon.
1973: Yhdysvaltain painajat International Printing
Pressmen and Assistants' Union ja stereotypoijat International Stereotypers'
and Electrotypers' Union muodostavat yhteisen liiton International Printing and
Graphic Communications Union IPGCU.
1973:
Dominikaanisessa Tasavallassa osa lehden El Nacional henkilökuntaa
lakkoilee ja perustaa lehden La Noticia.
1973:
Ruotsissa perustetaan yhtenäinen kirjatyöntekijäliitto.
1973:
Printing Industries of American PIA osasto International Business Formas
Industries IBFI sopii liikelomakkeiden kauppatavat.
1973:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liitossa SKL on 76 osastoa ja 20199 jäsentä.
1973: Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapainon Uuden Suomen
lehtilatomon työntekijät sanoutuvat irti.
Uuden Suomen ilmestyminen keskeytyy kokoomuksen puoluekokouksen
aikana. Työtaistelu kestää kaksi
viikkoa. Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto saa sakkoja.
1973:
Suomen tietokirjailijat saavat ensimmäistä kertaa valtion
kohdeapurahoja.
1973:
Suomen Teatterityöntekijäin Yhteisjärjestö STY perustetaan.
1973:
Kirjailija Veijo Meri saa Pohjoismaiden neuvoston myöntämän
kirjallisuuspalkinnon.
1973:
Vapaan koulutuksen tukisäätiö perustetaan vastustamaan opetusministeriön
vasemmistolaistumista ja kommunismin leviämistä opiskelijoiden keskuuteen. Sitä rahoittaa Sotavahinkoyhdistyksen säätiö,
Max Jakobsonin johtama Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA 1975 alkaen ja Suomen
Kulttuurirahasto. Puuhaajia ovat
Helsingin osakepankin pääjohtaja Filip Pettersson, Helsingin yliopiston kansleri
Pentti Renvall ja vakuutusyhtiön Pohjola toimitusjohtaja Tauno Angervo sekä
Suomen Työnantajien Keskusliitto STK, Kansallis-Osake-Pankki KOP, Pohjoismaiden
Yhdyspankki PYP ja keskuskauppakamari.
Tukisäätiö kartoittaa opetusministeriön, kouluhallituksen ja
ammattikasvatushallituksen kaikkien virkamiesten puoluekannan. Sitten käydään läpi lähes 700 opetusalan
asiantuntijaa. Säätiön salaisessa
porvariverkossa on 300 myyrää, jotka toimittavat salaista tietoa säätiölle. Tarkoituksena on torjua Sosialidemokraattisen
Puolueen SDP sosialistisiiven ja Suomen Kansan Demokraattisen Liiton SKDL
koulutuspoliittiset hankkeet ja vastustaa kouluhallituksen ja opetusministeriön
koulupolitiikkaa, joiden säätiö ei toivo toteutuvan.
1973:
Työsuojeluhallitus perustetaan Suomeen.
1974:
Neuvostoliitossa perustetaan Valtakunnallinen vapaaehtoinen
kirjanharrastajien yhdistys.
1974:
Portugalissa toimittajat ovat lakossa parempien palkkojen ja olojen
puolesta.
1974-75:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton Tampereen osasto julkaisee lehteään
Kirjatyöläinen.
1974:
Tiedotusopillinen yhdistys TOY perustetaan Tampereella.
1974:
Kansanvalistusseura viettää Jyväskylässä satavuotisjuhliaan. Seuran tarkoitukseksi määriteltiin 1874
hyödyllisen, kansantajuisen ja helppohintaisen kirjallisuuden painattaminen ja
kansaan levittäminen.
1974:
Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan kemian poolista irrottautuu
graafinen pooli itsenäiseksi toimikunnaksi.
Sen puheenjohtajana toimii professori Olavi Perilä.
1974:
Viestimuseo avataan Riihimäellä.
1974:
Videoalan yhdistys Videoryhmä perustetaan.
1974:
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA perustetaan kapitalismin
"etujen" esilletuomiseksi.
Suomen Työnantajien Keskusliitto STK tukee sitä kommunismin
torjumiseksi. EVA aloittaa 1975.
1975:
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin ETYK päätösasiakirja
sisältää kohdan tiedonvälitys, jossa alakohta tietojen kulun, saannin ja
vaihdon parantaminen koskee suullista, painettua ja audiovisuaalista tietoa,
alakohdan yhteistyö tiedonvälityksen alalla ja alakohdan journalistien toimintaedellytysten
parantaminen.
1975:
Suomalais-neuvostoliittolainen graafisen teollisuuden
tieteellis-tekninen yhteistyö alkaa.
Suomalainen osapuoli on Graafinen Keskusliitto ja neuvostoliittolainen
NLn kirjapaino-, kirjakauppa- ja kustannusalan ministeriö Goskomizdat.
1975:
Moskovan kirjanäyttelyn tunnuksena on: Kirja rauhan ja edistyksen
palveluksessa.
1975:
The Washington Postissa alkaa lakko 1.10. Lakko päättyy 139 päivän jälkeen, ja lehti
ilmestyy 18.2.1976. Yhden
kahdeksan-yksikköisen painokoneen, joita lehdellä on yhdeksän, miehitys oli
ennen lakkoa 17, mutta lakon jälkeen yhdeksän miestä.
1975:
USAssa perustetaan tutkivien toimittajien yhdistys Investigative
Reporters and Editors IRE.
1975:
Norjassa painajat boikotoivat Espanjan matkojen ilmoittelua.
1975:
Ateenan päivälehtien toimittajat ovat kaksi viikkoa lakossa.
1975:
Lehden The Australian toimittajat ovat lakossa.
1975:
Helsingin tekstinvalmistajain kerho kootaan yhdistämällä kone-
(perustettu 1908) ja käsinlatojien (perustettu 1909 Siviililatojain osastoksi)
sekä monotypelatojien (perustettu 1939) kerhot.
Kerhossa on 1983 noin 500 jäsentä.
1975:
Yleisradion freelance työntekijät ovat lakossa lähes kaksi kuukautta
29.5-23.7. Lakko päättyy Freelance
Ohjelmatyöntekijöiden FOT voittoon.
1975:
Tekniikan museon (perustettu 1969) graafisen teollisuuden perusnäyttely
valmistuu.
1975:
Yhdistys AV-tuottajat perustetaan.
1975:
Turun Sanomien rotaation työntekijät ovat lakossa, ja lehti jää
ilmestymättä yhtenä päivänä.
Toimitusjohtaja Irja Ketonen menettää täysin malttinsa yksiöisessä
lakossa ja herättää riehunnallaan kirjapainossa työntekijöissä hilpeyttä. Ketonen vie lakon työtuomioistuimeen.
1975-76:
Tilgmann lomauttaa koko henkilökunnan 22.12-4.4.
1975:
Suomen Kuvalehti perustaa journalistipalkinnon porvarillisille
toimittajille. Sitä tukee Suomen
Työnantajien Keskusliitto STK kommunismin torjumiseksi.
1976:
Moskovassa järjestetään suomalaisten painotuotteiden näyttely ja
symposium.
1976:
Saksan Liittotasavallan painajien liitto IG Druck und Papier on lakossa
suurimpia lehtiä vastaan 12 päivää kunnes saa kuuden prosentin
palkankorotuksen.
1976:
Ranskan kustantamo- ja kirjapainoalan työläiset aloittavat helmikuussa
koko maata käsittävän 24-tuntisen lakon.
He vaativat työpaikkojen varmistamista, palkkojen korottamista ja
parempia työoloja. Ranskan lehdistössä
lakot laajenevat, kun poliisi tyhjentää joulukuussa voimakeinoin lakkolaiset
lehden Parisien Libéré tiloista.
Kirjatyöläiset ovat pitäneet hallussaan lehden kirjapainoa 1975 maaliskuusta
lähtien, kun lehden omistaja Emilien Aumary ilmoitti, että paikallisten
toimitusten henkilökuntaa vähennetään 400 ihmisellä ja 233 kirjatyöläistä
erotetaan. Myös kirjapainon Chauffort
työläiset ovat pitäneet vuoden hallussaan työpaikkansa estääkseen sen
lopettamisen ja omat erottamisensa.
1976:
Ranskan kirjatyöläiset, radion ja television sekä lehtien toimittajat
järjestävät toimintaviikon ja vaativat työllisyyden ja työolojen
parantamista. He protestoivat suurpääoman
mahtivaltaa, joukkotiedotusvälineiden monopolisointia ja joukkoluontoisia
irtisanomisia vastaan.
1976:
Italiassa toimittajat, kirjatyöläiset, tietotoimistojen ja julkaisujen
työläiset pitävät 24-tuntisen lakon tukeakseen vaatimuksia taloudellisten ja
poliittisten edellytysten turvaamisesta maan joukkotiedotusvälineille.
1976:
Australian Press Council perustetaan.
1976:
Australiassa Sidneyssä lehtiryhmän John Fairfax painajat lakkoilevat
uutta tekniikkaa vastaan.
1976:
Uudessa Seelannissa toimittajaliitto New Zealand Journalists' Union
järjestää suuren toimittajien lakon.
1976:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL julistaa lakon, mutta kolmivuotinen
sopimus saadaan lakonuhkan jälkeen.
1976:
Kirjapaino Kalevan kirjatyöläiset aloittavat Oulussa lakon, koska
työnantaja lopetti talokohtaisen lisän.
1976:
Uusi Suomi ilmoittaa, että Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapainossa SKK
irtisanotaan 55 työläistä.
1976:
Saarijärveläinen Väinö Rautiainen irtisanoo Ari-painonsa kaikki 65
työntekijää. Paino tuottaa uskonnollista
propagandaa.
1976:
SAK käynnistää työväenlehtikampanjan.
Ammattiliitot antavat jäsenilleen lehtisetelin.
1976:
Graafiset liitot ryhtyvät julkaisemaan lehteä Präntti - Graafisen
Teollisuuden Työnantajaliiton ja Graafisen Keskusliiton Tiedotuslehti. Nelisivuisen tuotteen ensimmäinen
päätoimittaja on everstiluutnantti Reino Pietilä. Präntin julkaiseminen lopetetaan 1985.
1976:
Suomen Sanomalehtimiesten Liiton SSL Lehtimiehen ohjeissa ei mainita
objektiivisuutta, mutta annetaan ohjeita: 1) Lehtimiehen tulee työssään pyrkiä
totuuteen sekä virheettömään ja monipuoliseen tiedonvälitykseen, 2) Asiatiedot
on tarkistettava niin hyvin kuin olosuhteet sen sallivat. Tarkistamisvelvollisuus on olemassa myös
silloin, kun tiedot on jo aikaisemmin julkaistu ja 4) Yhtä tärkeää kuin
julkaistujen tietojen oikeellisuus on se, ettei mitään olennaista jätetä
kertomatta.
1976:
Espoon Hakalehdon koulussa loppuu opettajien lakko. Huhtikuussa Etelä-Espoon yhteiskoulussa
löytyy ratkaisuehdotus, mutta Viherlaakson koulussa tilanne on lukkiintunut.
1976:
Suomen Musiikkikustantajat perustetaan.
1976:
Suomen Tutkijaliitto perustetaan.
1977:
Moskovan kansainväliset kirjamessut pidetään ensi kerran. Uutuuksia esittelee
1535 yritystä 67 maasta.
1977 mennessä: CIAn peitteitä ja yhteistoimintajärjestöjä
ovat muun muassa Africa Report, Agencia Orbe Latinoamericano, American
Federation of Teachers AFT, American National News Service, American Newspaper
Guild, Argumenten, Asian Student, The Bangkok World, Berliner Verein,
kielikoulu Berlitz, Bohemia, Brussels Time Campaigner, The Caracas Journal,
televisioyhtiö CBS, College Press Service, Le Combat, Combate, Communication
Workers of America CWA, Congress for Cultural Freedom, Consejo Revolucionario
Cubano/Cuban Revolutionary Council CRC, Continental Press, Copley-Press, El
Diario de las Americas, Duluth Herald, Editors Press Service, uutistoimisto
Efe, Encounter, Foreign News Service, Foreign Publications, Foreign World
Features, Forum, Forum World Features, Free Cuba Committee, The Haiti Sun,
Information Council of Americas INCA, Interamerican Federation of Working
Newspapermen IFWN, International Features Agency, International Federation of
Journalists IFJ, International Institute of Education, International Literary
Association, International News Service, International Press Service, Itek,
International Student Conference ISC (entinen Coordinating Secretariat of
National Unions of Students COSEC), The Japan Times, kustantamo John Day/Stein
and Day, mainostoimisto J Walter Thompson, The Manila Times, mainostoimisto
McCann Erickson, El Mercurio, Der Monat, El Mundo Nuevo, National Education
Association, National Student Association NSA, The New Leader, New
Solidarity/Nueva Solidaridad, Paris Match, Pax Romana, Post, Telegraph and
Telephone Workers International PTTI, kustantamo Praeger, Preuves, Public
Service International PSI, Quest, Radio Americas/Radio Swan, Radio Corporation
of America RCA, Radio Free Asia, Radio Free Europe, Radio Liberty, Rome Daily
American, South Pasific Mail, Thought ja United States Information Agency USIA.
1977:
Aikakauslehden New York yli 300 toimittajaa julistaa lakon
vastalauseeksi yhtiön New York Magazine myymiselle australialaiselle
lehtikuninkaalle Rupert Murdoch.
Toimittajat häviävät taistelun lehtensä linjasta. Voiton vie se, jolla on eniten dollareita.
1977:
Pohjois-Englannissa Darlingtonissa yhtiön Westminster Press neljän
lehden 108 toimittajaa ryhtyy 3.6 lakkoon, koska uusi apulaistoimitussihteeri kieltäytyy
liittymästä toimittajaliittoon. Latojat,
painajat ja muut ryhtyvät elokuun alussa myötätyntolakkoon. Painajat lopettavat joulukuun alussa lakkonsa
ja viikkoa myöhemmin muut tekniset, ja lehti alkaa ilmestyä. Closed shop -kiista ei ratkea.
1977:
Englannissa vuoden alussa eivät ilmesty The Times, Daily Telegraph,
Daily Mail, Daily Mirror ja The Sun lakon vuoksi. Ryhmän United Newspapers lehdet jäävät
ilmestymättä lähes kahdeksi viikoksi työtaistelun vuoksi. The Financial Times ei ilmesty, sillä
kirjatyöläiset ovat lakossa vaatien palkankorotuksia ja parempia työoloja. Samoista syistä eivät ilmesty Sunday Express,
The Times ja Sunday Times Magazine.
1977:
Tanskan toimittajaliitto ja sanomalehdenkustantajien liitto DDU tekevät
sopimuksen näyttöpäätteiden käytöstä toimittajien työssä. Alkuperäinen sopimus tehtiin 1975.
1977:
Tanskalainen porvarillinen Berlingske Tidende ei ilmesty 141 päivän
aikana työselkkauksen vuoksi eivätkä iltalehti BT ja Weekendavisen Berlingske
Aften. Lehden omistaja aikoo supistaa
henkilöstöä 300 työläisellä teknisillä osastoilla siirtymällä uuteen
tekniikkaan, irtisanoo 1000 ja lomauttaa 2000.
Yhtiö koettaa julkaista lehteä rikkurivoimin, jolloin poliisi hajoittaa
väkivaltaisesti lehtien jakelun estävät lakkovartiot ja pahoinpitelee Ruosin
radion kirjeenvaihtajan. Berlingsken
yhtiössä kirjapainotyöläiset lakkoilevat työpaikkojensa säilyttämisen
puolesta. Muut Tanskan lehtien
työntekijät ovat kuukauden lakossa.
Kirjatyöläisten liitto antaa lehdille Jyllands Posten ja Skive Folkeblad
ilmestymisluvan. Berlingske vähentää 192
kirjatyöläistä. Suuri supistus onnistuu
vasta 1979. Tanskalaisista 83 prosenttia
ei tunne olevansa lehdettä riittävän perillä asioista, 88 prosenttia katsoo
etteivät radio ja televisio anna riittävästi tietoja uutistapahtumista ja 76
prosenttia katsoo ettei mikään pysty korvaamaan lehteä.
1977:
Hollannissa kirjapainotyöläiset ovat lakossa.
1977:
Ranskassa lehden La Parisien Libéré 29 kuukauden lakko loppuu. Lehden perustaja on Emilien Amaury
(1909-77). Useina päivinä lehdet jäävät
ilmestymättä ja uutistoimisto AFP suljetaan, kun järjestetään lakko
vastalauseeksi yhdeksän kirjatyöläisen
pidättämiselle. Kirjatyöläiset
miehittivät lehteä 22 kuukauden ajan, kunnes poliisit karkottivat heidät 1976
lopulla. Lehteä alettiin painaa
järjestäytymättömien työläisten voimin.
1977:
Italiassa kirjatyöläiset järjestävät kolmannen lakon tammikuussa,
vaativat palkankorotuksia ja takeet työllisyydestä. Helmi-maaliskuussa on kolme lakkoa kahden
viikon sisällä.
1977:
Fjodorovin museo avataan Lvovissa.
Museon pihalla on veistosryhmä Fjodorov apulaisineen.
1977:
Leipzigin iba-näyttelyssä on esillä muun muassa Marxin ja Engelsin
koottujen teosten (Marx-Engels-Gesamtausgabe MEGA) niteitä ja Friedrich Engelsin
Der Deutsche Bauernkrieg - Saksan talonpoikaissota, jonka kuvittaja on Karl
Georg Hirsch ja typografi Gert Wunderlich.
1977:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL, Suomen Sanomalehtimiesten Liitto
SSL ja Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto tekevät näyttöpäätteiden
käyttöönotosta kolmikantasopimuksen, joka mahdollistaa tietokoneavusteiseen
tekstinvalmistukseen siirtymisen.
Sanomalehtien jakajat siirtyvät liikeliitosta Kirjatyöntekijäin
Liittoon.
1977:
Graafiset Teknikot liittyy Faktoriliittoon sen 15. osastoksi. Teknikoilla 1985 on yli sata jäsentä.
1977:
Arvo Salo (1934-2011) kirjoittaa Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton
80-vuotisjuhlaan runon Maailman merkit:
Muuttiko maailman Gutenbergin laatta?/ Muuttiko maailman kirjain,
kirjasin, kirjake, kirja?/ Latomo? Kirjapaino? Kirjaltaja?/ Kirjailija? Niin
kuin Marx?// Vai muuttiko maailman/ se työ jota tehtiin/ latomossa, painossa/
sitomossa kutomossa takomossa/ satamassa ja merellä:/ ihmisen työ?/ (...) Ei
käy kone käyttäjää ilman,/ ei tule tuotetta tekijää ilman,/ ei rivin riviä
ihmisten riviä ilman.
1977:
Faktorikoulun entiset oppilaat perustavat yhdistyksen Entiset
faktorikoulun oppilaat Efko.
1977:
Graafinen Keskusliitto alkaa pitää yllä koneiden ja laitteiden
rekisteriä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT graafisessa laboratoriossa
GRA. Siinä on tiedot parinsadan
graafisen alan yrityksen konekannasta.
1977:
Kokoomuslehdet aloittavat toimintansa.
Sen tarkoituksena on toimia kokoomuksen äänenkannattajien yhdyssiteenä.
1978:
Yhdistyneiden Kansakuntien YK kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö
UNESCO hyväksyy yleiskokouksessaan tavoitteekseen uuden oikeudenmukaisemman ja
tasapainoisemman maailman tiedotus- ja viestintäjärjestyksen New World
Information and Communication Order NWICO aikaansaamisen. UNESCO täsmentää 1980 NWICOn sisältöä.
1978:
Petroskoissa järjestetään laaja näyttely Kirjoja Suomesta. Toinen näyttely on 1984.
1978:
Bulgariassa Sofiassa järjestetään 11. kansainväliset kirjamarkkinat.
1978:
Tshekkoslovakiassa juhlitaan 21.9 lehdistön päivää, sillä kommunistisen
puolueen lehti Rude Pravo alkoi ilmestyä 21.9.1921. Maassa ilmestyy 30 päivälehteä, 271
viikkolehteä ja 759 muuta lehteä.
1978:
Saksan Liittotasavallan painajien liitto IG Druck und Papier lakkoilee,
sillä tietokoneladonta ja näyttöpäätteet uhkaavat korvata työläisiä, ja
kustantajat julistavat työnsulun. Lakko
loppuu kompromissiin, että kuumametallilatojat saavat käyttää näyttöpäätteitä
seuraavat 10 vuotta.
1978:
Saksan Liittotasavallan kirjakauppojen rauhanpalkinto myönnetään
ruotsalaiselle lastenkirjailijalle Astrid Lindgren.
1978:
Ruotsissa Dagens Nyheter sopii henkilökunnan vähentämisestä viidellä
sadalla viiden vuoden aikana.
Henkilökuntaa on 3000.
1978:
Lontoolaiset sanomalehdet The Times ja Sunday Times lakkaavat
toistaiseksi ilmestymästä työnsulun vuoksi.
Se ei koske toimittajia eikä johtajia, vaan muuta henkilökuntaa. Times Newspaper esitti ammattiyhdistyksille
uhkavaatimuksen kahdeksan kuukautta sitten monien lakkojen vuoksi. Timesin levikki on 293 000 ja Sunday Timesin
1,4 miljoonaa kappaletta. Työnsulku
kestää 11 kuukautta, jolloin lehdet eivät ilmesty.
1978:
New Yorkissa lakko keskeyttää kolmen sanomalehden New York Times, New
York Daily News ja New York Post julkaisemisen 88 päiväksi. Lakko vastustaa uusia sääntöjä ja työvuoroja,
jotka johtavat tuhansien kirjapainotyöläisten irtisanomiseen. Kaupunkilaisista 75 prosenttia pitää
sanomalehteä muita välineitä parempana uutisten välittäjänä. New York Timesin omistajan Rupert Murdoch on
taivuttava työläisten edessä ja allekirjoitettava uusi työehtosopimus
ammattiliiton kanssa. Toimitus, tekninen
henkilökunta ja automekaanikot ovat vielä lakossa, joka päättyy kestettyään
lähes kolme kuukautta.
1978:
Japanissa perustetaan graafisten muotoilijoiden liitto Japanese Graphic
Designers Association.
1978:
Länsi-Saksassa Bild-Zeitung -sanomalehden painoissa lakkoillaan. Lehteä lukee päivitäin 14 miljoonaa ihmistä.
1978:
Länsi-Saksassa lakkoillaan uutta tekniikkaa vastaan. Lehtikustantajat turvautuvat pelotellen
työsulkuihin. Maan 350 päivälehdestä 330
ei ilmesty. Kirjapainoalan lakko päättyy
työläisten voittoon.
1978:
Länsi-Saksan lehtimiesliitto Deutscher Journalisten-Verband DJV ilmoittaa kantanaan, että radio- ja
televisiomainonta olisi kiellettävä.
1978:
Ranskassa solmitaan uuden tekniikan käyttöönotosta kolmikantasopimus,
jonka allekirjoittajat ovat Ranskan neljä toimittajajärjestöä (jäseniä yhteensä
14 000), kirjatyöläisten järjestö sekä julkaisijain kattojärjestö. Sopimuksen mukaan uusi tekniikka ei saa
aiheuttaa työttömyyttä. Työttömiä
toimittajia on noin 2500.
1978:
Pariisissa naistenlehden Elle toimittajat pitävät 24 tunnin lakon
vastustaen johdon suunnittelemia erottamisia.
1978:
Italiassa Stampa jää ilmestymättä toimittajien aloitettua lakon
vastalauseeksi työnantajan päätökselle rikkoa ammattiliittojen kanssa solmittua
työehtosopimusta. Pari kuukautta
myöhemmin lehdet jäävät ilmestymättä. Ammattiliitot
kehottivat lakkoon, kun työnantajat yrittivät estää uuden työehtosopimuksen
allekirjoittamisen.
1978:
Israelissa on lehtityöläisten lakko, jossa vaaditaan palkankorotuksia.
1978:
Iranin suurimpien lehtien työläisten lakko päättyy heidän
voittoonsa. Kayhan International kertoo,
että Iranin ensimmäisen lehtityöläisten lakon tuloksena viranomaisten on
suostuttava heidän vaatimuksiinsa.
Hallitus sitoutuu kumoamaan sensuurin ja lopettamaan sekaantumisen
lehdistön asioihin. Postivirkailijain lakko
jatkuu.
1978:
Indonesiassa järjestys- ja turvajoukkojen komentaja amiraali Soedeomo
kutsuu myös lehtimiehet mukaan puhdistusryhmiin taistelussa lahjuksia
vastaan. Hän pyytää lehtiä paljastamaan
tietoon tulleet lahjustapaukset ja julkaisemaan lahjuksia ottaneiden
virkamiesten nimet ja kuvat.
1978-83:
UNESCOn myötävaikutuksella pidetään toimittajien ammattijärjestöjen
kansainvälisiä kokouksia.
Sitoutumattomien maiden tiedonvälitysseminaari pidetään 1978
Bagdadissa. Konsensus syntyy
joukkotiedotusjulistuksesta UNESCOn yleiskokouksessa Pariisissa ja 1980
Belgradin yleiskokouksessa päätös viestinnän kehitysohjelmasta International
Programme for Development of Communication IPCD. Mexico Cityssä 1980 tuetaan
perusperiaatteita, jotka koskevat joukkotiedotusvälineiden myötävaikutusta
rauhan ja kansainvälisen yhteisymmärryksen vahvistamiseen, ihmisoikeuksien
edistämiseen ja rasismin, apartheidin ja sotaan kiihottamisen torjumiseen. Prahan ja Pariisin kokouksen 1983 pohjalta
valmistetaan journalismin ammattietiikan periaatteet yhteiseksi kansainväliseksi
pohjaksi ja yllykkeeksi kansallisille säännöille.
1978:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL ottaa uudeksi ammattiryhmäksi
graafisen alan toimihenkilöt. He saavat
1979 oman sopimuksen.
1978:
Pekka Ylöstalo tekee Sanomalehtien Liitolle tutkimuksen Suomen
sanomalehtien jakajakunta 1977, sosiaalinen rakenne ja työ. Sanomalehdenjakajista 52,3 prosenttia jakaa
sanomalehtiä ainoana ansiotyönään.
Päätoimia ovat opiskelija, koululainen, toimihenkilö, kirjeenkantaja,
postittaja, postinlajittelija, lastenhoitaja, siivooja ja muut.
1978:
Graafisella alalla alkaa yritysdemokratiakokeilu, josta sovittiin
1976. Graafisen alan järjestöt
allekirjoittavat 1980 YT- eli yhteistoimintasopimuksen ensimmäisenä Suomen työmarkkinoilla.
1978:
Sanoma lomauttaa Helsingin Strömbergin painosta kesätyöläisiä. Kesätyöntekijöille ilmoitettiin työhön
otettaessa lomautuksesta ja työnantaja tarjosi vaihtoehtoa ota tai jätä.
1978:
Tamperelainen kirjapaino JF Olan antaa lopputilin
työsuojeluvaltuutetulle Martti Höglund.
1978:
Savon Sanomain Kirjapaino lopettaa tytäryhtiönsä Kansallinen Kirjapaino,
jonka yli 40 työntekijää menettää
työpaikkansa.
1978:
Kirjapainojen Liitto ottaa nimekseen Kirjapainoteollisuuden Liitto. Liitto erosi 1977 Pienteollisuuden
Keskusliitosta. Liitto ryhtyi 1970-luvun
alussa järjestämään Gutenberg-päiviä syyskokouksensa yhteydessä. Liitto alkaa 1981 järjestää
koulutustilaisuuksia.
1978:
Suomen kustannusyhdistykseen kuuluu 42 kustantajaa, joista suuria on
yhdeksän. Suomessa arvioidaan olevan
1500 kirjankustantajaa, joista ammattimaisia on muutama sata.
1978:
Tiedotusmiehet ja Suomen Henkilökuntalehtien Yhdistys yhtyvät Suomen
Tiedottajien Liitoksi.
1979:
Moskovassa pidetään toinen kansainvälinen kirjanäyttely tunnuksella
Kirja rauhan ja edistyksen palveluksessa.
1979:
Leipzigin messuilla esitellään myös graafisen teollisuuden koneita. Polygraphin koneilla painetaan Pravda ja
Izvestija, Puolan Tibuna Ludu, Ranskan kommunistien l'Humanite, Englannin
kommunistien Morning Star ja Saksan Liittotasavallan kommunistisen puolueen
Unsere Zeit sekä Tiedonantaja. Fidel
Castro avasi hiljattain Polygraphin Guantánamoon rakentaman koulukirjojen
painon. Samantapaista kirjapainoa
rakennetaan nyt Keralaan Intiaan.
1979:
USAssa on kymmenen lakkoa kymmenessä sanomalehdessä. Vuodesta 1951 on joka vuosi lakkoja.
1979:
Englannissa maaseutulehtien toimittajat ovat pitkässä lakossa.
1979:
Ranskassa lehtien Le Figaro, France-Soir ja L'Aurore
kirjapainotyöläisten lakko päättyy voittoon.
Kustannustrustin omistaja Robert Hersant joutuu luopumaan yli 1300
työläisen erottamisesta uuden tekniikan käyttöönotossa.
1979:
Islannissa on viikon mittainen lehtilakko. Kirjatyöläiset lakkoilevat palkankorotuksen
puolesta ja työnantajat julistavat työsulun.
Palkkoja nostetaan viisi prosenttia.
1979:
Financial Times painetaan Frankfurtissa.
Suunnitelma painaa lakon kohteena oleva The Times Frankfurtissa hylätään
Saksan Liittotasavallan painajien liiton IG Druck und Papier vastustuksen
vuoksi. Lehden painaminen ei onnistu
Kreikassakaan kirjatyöläisten kieltäytyessä.
The Times ilmestyy 13.11 lähes vuoden katkon jälkeen. Kaksivuotinen sopimus päättää työriidan ja
uusi tekniikka hyväksytään.
1979:
Kreikassa radio- ja televisiotyöläiset ovat neljä tuntia lakossa.
1979:
Bulgariassa perustetaan exlibriskerho Exlibriksen Ystävät.
1979:
Taideteollisen korkeakoulun kirjapainolinjan opettajat ovat
lakossa. Rehtori Yrjö Kukkapuro katsoo,
että faktoreina toimivat opettajat ovat opetustehtävään epäpäteviä ja on
alentanut heidän palkkaansa 20 prosenttia.
1979:
Winterillä on työtaistelu.
1979:
Suomen Sanomalehtimiesten Liitto SSL sanoo kolmikantasopimuksen
irti. SSL vaatii toimitukselliselle
henkilöstölle korvausta niistä hankaluuksista ja työn vaativuuden lisäyksistä,
joita järjestelmä aiheuttaa.
1979: Suomen Sanomalehtimiesten Liitto SSL hyväksyy
jäsenekseen Radio- ja Televisiotoimittajien Liiton. Ne ja Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto sekä
Faktoriliitto tekevät yhteistyösopimuksen taloudellisten ja muiden etujen
valvomiseksi.
1979:
Aikakauslehtien Liitossa on 131 jäsentä, jotka julkaisevat 216 lehteä.
1979:
Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan Graafisen poolin puheenjohtaja
professori Olavi Perilä kertoo, että Suomen sanomalehdistö on varautunut
kriiseihin. Lehdistön tiedonvälitys on
eräs osa maanpuolustuksesta.
1979:
Vitsikirja Moskovitsit eli idänkaupan iloiset tuulet kertoo myös
graafiselta alalta juttuja. Lvovissa
istutaan isäntien tarjoamalla lounaalla.
Vieraina ovat professori Olavi Perilä, sekä diplomi-insinöörit Matti
Sutinen ja Risto Helavaara. Sutinen on
hiljainen mies, joka puhuu vain asiaa.
Neuvostoliittolainen professori panee merkille Sutisen ominaislaadun ja
kysyy: "Kuulkaas, Sutinen, te olette mukava mies, mutta puhutteko te
koskaan mitään?" Helavaara rientää
vastaamaan: "Meidän delegaatiossa on työnjako: Sutinen ajattelee, minä
puhun ja Perilä sekä ajattelee että puhuu". -Graafisen alan insinööri kertoo, ettei hän
ole aikoihin esitelmöinyt Neuvostoliiton matkoillaan, koska hän kerran piti
esitelmän. Eturivissä istui hänen hyvä
neuvostoliittolainen ystävänsä Ivan, jonka hän tiesi rehelliseksi ja
kohteliaaksi. Ivan käyttää
kuulolaitetta. Esitelmöitsijä huomasi,
että Ivan näpelöi kuulolaitettaan.
Illalla syötiin ja juotiin. Ivan
tuli juttelemaan: "Valitettavasti minä en kuullut sinun esitelmääsi, kun
kuulolaitteeni reistaili".
"No, siinä sinä veli hyvä et paljon menettänyt", sanoi
insinööri vaatimattomasti. "Niinhän
minulle on kerrottu", sanoi puolestaan Ivan rehellisenä miehenä.
1980-luku:
USAn sanomalehdissä alkavat irtisanomiset, kun painoja automatisoidaan
ja kymmenet tuhannet painon työntekijät menettävät työnsä. Myöhemmin internetin lukijoiden määrä kasvaa
aiheuttaen lisää työpaikkojen menetyksiä painoissa. Monet toimittajat menettävät työnsä, kun
tilaajat lopettavat lehden tilaamisen, koska saavat verkosta samat tiedot. Sanomalehtiteollisuudessa 1998 on 767 000
työntekijää, mutta 2008 vain 619 000.
Ennustetaan seuraavan 10 vuoden aikana 120 000 irtisanomista.
1980-luku:
Suomessa graafisen teollisuuden työrauha turvataan kolmivuotisilla
työehtosopimuksilla.
1980:
Kuuban lehtimiesliitossa La Unión de Periodistas de Cuba UPEC on 2400
jäsentä. Se jatkokouluttaa
toimittajia. Ammattiliittona on Kulttuurityöntekijöiden
liitto, johon kuuluvat muun muassa valokuvaajat.
1980:
USAn sanomalehdissä on 15 lakkoa.
1980:
Kanadassa on pitkä kirjatyöläisten lakko.
1980:
Englannissa graafisen alan pääammattiliitot ovat National Union of
Journalists NUJ edustaen toimittajia ja valokuvaajia, Institute of Journalists
IOJ edustaen toimittajia, Guild of British Newspaper Editors edustaen
toimittajia, National Society of Operative Printers, Graphical and Media
Personnel NATSOPA edustaen sihteereitä, toimitusapulaisia, oikolukijoita,
apulaiskoneenhoitajia ja -käyttäjiä, National Graphical Association NGA
edustaen kaukokirjoitintyöläisiä, näppäimistön käyttäjiä eli
tekstinkirjoittajia, latojia, oikolukijoita, stereotypisteja ja koneenhoitajia,
Society of Lithographic Artists, Designers, Engravers and Process Workers SLADE edustaen laaka- ja
syväpainojen työntekijöitä, Society of Graphical and Allied Trades SOGAT
edustaen painajia, postitus- ja levikkityöläisiä sekä Amalgamated Union of
Engineering Workers AUEW edustaen koneenkäyttäjiä.
1980:
Englannissa perustetaan
ilmaisjakelulehtien liitto Association of Free Newspapers in Britain.
1980:
Englannissa painajat ovat kuusi viikkoa lakossa paikallislehdissä. Myös Financial Times ja The Times jäävät
ilmestymättä.
1980:
Englannissa Margaret Thatcherin hallitus rajoittaa työtaisteluja. Lehdistössä huomiota herättävät uudet closed
shop -määräykset. Järjestösuhteet ovat
keskeisellä sijalla Nottingham Evening Postin selkkauksessa sekä toimittajien
että kirjatyöläisten kanssa.
1980:
The Observer irtisanoo tuhat eli 500 vakinaista ja 500 tilapäistä
lauantaityöläistä.
1980:
Sveitsissä kirja- ja paperityöläisten liitto järjestää 24-tunnin lakon,
koska työnantajat kieltäytyivät hyväksymästä uusiin työehtosopimuksiin
ammattiliittojen vaatimuksia palkankorotuksista ja työolojen parantamisesta.
1980:
Tukholmassa Dagens Nyheter irtisanoo 225 työläistä.
1980:
Portugalissa televisiotoimittajat lakkoilevat vastalauseena
vaalikampanjan rajoitetun uutisoinnin vuoksi.
1980:
Kreikassa sanomalehtien tekniset työläiset ovat lakossa, ja kustantajat
vastaavat työsululla. Kirjatyöläiset
vaativat valtiota ja työnantajia ryhtymään toimiin heidän ammattinsa pysyvyyden
turvaamiseksi, ja laki säädetään.
1980:
Australiassa toimittajat ovat kuusi viikkoa lakossa korottaakseen
palkkaansa ja parantaakseen työoloja näyttöpäätetyössä. He vaativat palautettavaksi työhön ne Sydneyn
lehtien työläiset, jotka erotettiin johtajien ja Australian lehtimiesten
työriidan seurauksena.
1980:
Graafisen alan messut järjestetään Chicagossa PRINT '80 sekä
Birminghamissa ja Lontoossa IPEX '80.
1980:
Yhdistyneiden Kansakuntien YK kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö
UNESCO perustaa tiedonvälityksen kansainvälisen kehittämisohjelman
International Programme for the Development of Communication IPDC.
1980:
FIEJ pitää 33. kongressin Tel Avivissa Israelissa. Puheenaiheena on UNESCOssa syntynyt
irlantilaisen diplomaatin Seán MacBride johtaman komission raportti New
Government Information Order, joka valmistui 1979. USAn sanomalehtiliiton ANPA mukaan UNESCO
pyrkii valtiollistamaan tiedotustoimintaa kaikissa maissa (!). Raportissa sanotaan: Vapauden periaatteesta
ei voida sallia yhtään poikkeusta... Esteet tietojen vapaan etenemisen tieltä
olisi heti poistettava... Sensuuri tai tietojen mielivaltainen valvonta on
poistettava... Lehtimiesten vapaa pääsy tietojen lähteille on oikeiden ja
tasapainoisten uutisten ehdoton vaatimus...
Uuden ohjelman päätavoite on kehitysmaiden auttaminen.
1980:
Suomen sanoma- ja aikakauslehdentoimittajat ovat lakossa 13.11-3.12. Se päättyy kompromissiin. Turun Sanomat julkaisee 14.11 rikkurilehteä
Päivän Tietosanomat. Ruotsin Turun
konsuli Mikko Ketonen on mukana murtamassa laillista työtaistelua. Tähän Ruotsin lehtimiesliitto puuttuu
lähettämällä Ketoselle sähkeen. Turun
Sanomien kirjatyöläiset marssivat ulos.
Sanomalehtiä lakon aikana kaipaavat eniten 35 vuotta täyttäneet,
hyvätuloiset, henkisen työn tekijät, hyvin koulutetut ja suurkaupungeissa
asuvat. Eniten kaivataan kotimaan
uutisia, radio- ja televisio-ohjelmatietoja, oman paikkakunnan uutisia ja
tapahtumia.
1980:
Iisalmen IS-Yhtymässä lakon aiheuttaa rikkurivoimin painettu
ilmaisjakelulehti 26.11. Lakko päättyy
9.12 työnantajan perääntyessä.
1980:
Sanomassa tehdään tekijänoikeussopimus, jolla annetaan toimittajille
peruskorvaus teosten uudelleenkäytöstä neljän vuoden aikana. Sanoma voi Helsingin Sanomien ja
Ilta=Sanomien toimittajien juttuja koota kirjoiksi, käyttää Telsetissä ja myydä
arkistosta. Graafisen Teollisuuden
Työnantajaliitto GTT pyrkii romuttamaan kokonaan tekijänoikeudet työsuhteessa.
1980:
Faktoriliitolla on 2050 jäsentä ja 16 osastoa.
1980:
Aikakauslehtien Liitto pitää Finlandia-talossa ensimmäisen
Aikakauslehtipäivän, josta tulee jokavuotinen perinne.
1980:
Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapainossa SKK on enää 200 työläistä, kun
1970 oli lähes 700. Uusi Suomi
-yhtiöissä on lomautusuhka.
1980:
Yhdistys Sanajulistajat kerää rahaa 100 000 venäjänkielisen uuden
testamentin painamiseen. Yhdistyksellä
ei ole Neuvostoliiton lupaa viedä yhtäkään kirjaa maahan. Viipurin tulli takavarikoi 1981 kymmeniä
tuhansia neuvostovastaisia ja tarkoitushakuisia uskonnollisia julkaisuja.
1980:
Tilastokeskuksen ammattiluokituksessa kulttuuriin ja joukkoviestintään
luetaan seuraavia ammattinimikkeitä.
Kuvaamataiteilijat: elokuvanpiirtäjä (taide-),
etsaaja, graafikko, kirjataiteilija, kuvittaja, pilapiirtäjä ja taidegraafikko.
Kirjailijat ja kriitikot: arvostelija (taide-,
musiikki-, filmi- ja muu), elokuvakirjailija (skenaristi), filmitoimittaja,
kirjailija ja pakinoitsija.
Teatteri- ja elokuvaohjaajat: elokuvaohjaaja
ja elokuvatuottaja.
Valokuvaajat ja kameramiehet: arkistokuvaaja,
ateljeevalokuvaaja, elokuvaaja, ilmavalokuvaaja, kameramies, lehtikuvaaja,
mainoskuvaaja, mainosvalokuvaaja, mikroskopisti, mikrovalokuvaaja,
museovalokuvaaja, televisiokuvaaja, uutiskuvaaja ja valokuvaaja.
Tuotesuunnittelijat ja taiteilijat:
elokuva-arkkitehti, kankaansuunnittelija, tekstiilitaiteilija ja
televisioarkkitehti.
Sanomalehden toimittajat ja
kustannustoimittajat: hakuteoksentoimittaja, kustannustoimittaja,
kuvatoimittaja, päätoimittaja, reportteri, sanakirjantekijä,
sanomalehdentoimittaja, tieteistoimittaja, toimittaja (free-lancer),
toimittaja, toimitussihteeri, uutistoimittaja ja vapaa toimittaja.
Radio- ja televisio-ohjelmatoimittajat ja
-ohjaajat: kuuluttaja, ohjelmatoimittaja, radiokuuluttaja, radiotoimittaja,
televisiokuuluttaja, televisio-ohjaaja ja televisiotoimittaja.
Radio- ja televisiotarkkailijat sekä
äänittäjät: äänitarkkailija, äänitekäsittelijä, äänittäjä, äänitysteknikko,
äänitysvalvoja, erikoistarkkailija, käyttömestari, kameratarkkailija,
kuvanauhoittaja, kuvatarkkailija, lähetyksenvalvoja (televisio),
lähetystarkkailija, levytysteknikko, päivystäjä (radio), tehostetarkkailija ja
televisiotarkkailija.
Muut radio- ja televisiolähetyslaitteiden sekä
elokuvakoneiden käyttäjät: ääniapulainen (studio), äänistudioapulainen,
elokuvakoneenkäyttäjä, filmintekstittäjä, kuvansekoittaja, mikseri ja
studioapulainen.
Latojat ja muut: asemoitsija (graafinen työ),
asentaja (kuvalaatta), asettelija, filmiasemoija (graafinen työ),
fototyyppilatoja, galvanisoija (kirjapaino), käsinlatoja, katkaisija
(kirjapaino), kehilöntekijä (kirjapaino), kirjakkeenvalaja, konelatoja,
korrehtuurinvetäjä, kuvalaatta-asentaja, ladelmavarastonhoitaja, latoja,
latomotyöntekijä, linotyyppilatoja, matriisinpuristaja, monotyyppikirjoittaja,
monotyyppilatoja, monotyyppivalaja, montteeraaja, oikaisuvedostaja,
steretypoija, taittaja (latomo), tekstinasettelija, teletyyppilatoja,
teletyyppireijittäjä, teletyyppivalaja, typografi, valmistaja (graafinen työ),
valokuvauskonelatoja, valolatoja ja viimeistelijä (kirjapaino).
Painajat: alistaja (painokone),
aniliinipainaja, aniliinipainokoneenhoitaja, automaattipainaja, käsinpainaja
(kirjapaino), kirjanpainaja, kivipainaja, kohopainaja, konepainaja,
offsetpainaja, painaja, painokoneenhoitaja (graafinen työ), pikapainaja,
rotaatiomestari, rotaatiopainaja, rullamies, syväpainaja, tapetinpainaja,
tiikelipainaja ja valopainaja.
Jäljennöstyöntekijät: graafinen valokuvaaja,
jäljennöstyöntekijä, jäljennösvalokuvaaja, käsilitografi, kemigrafi,
kemigrafikopisti, kemigrafisyövyttäjä, kivipiirtäjä (graafinen työ),
kohosyövyttäjä, kopisti (graafinen työ), kuvalaatantekijä, litografi,
litopiirtäjä, offsethioja, offsetkopisti, offsetsyövyttäjä, offsetvalokuvaaja,
reproretusoija, retusoija, siirtopainaja, syövyttäjä (syväpaino), valokuvaaja
(graafinen) ja valokuvauskemigrafi.
Kirjansitomotyöntekijät:
arkintaittokoneenhoitaja, etiketinleikkaaja, kannentekijä, kansituskoneenkäyttäjä,
kirjankannentekijä, kirjansitoja, kirjansitomakoneenhoitaja,
kirjansitomotyöntekijä, kultaaja, kultaleikkauksentekijä, lävistyspuristaja,
leikkaaja, nitoja, nitomakoneenhoitaja, pöytätyöntekijä, paperinlaskija,
paperinleikkaaja, paragonvalssaaja, rekisterikonetyöntekijä,
ritsauskonetyöntekijä, rotobinderkoneenhoitaja, sitkaaja, stanssaaja,
stanssauskoneenhoitaja, stiftauskoneenhoitaja, taittaja, tarkastaja, valssaaja,
viivaaja ja viivauskoneenhoitaja.
Muut graafisen työn ammatit:
composer-kirjoittaja, käsinkaivertaja, kaivertaja,kangaspainaja,
kartankaivertaja, kirjapainotyöläinen, kirjatyöntekijä, konekaivertaja
(painovälineet), lakeerauskoneenhoitaja, leikkauskaivertaja, leikkauspainaja
(linoleumi-, puuleikkaus-), nuottienkaivertaja, pantokaivertaja, reunakaivertaja,
serigrafi, silkkipainaja ja värinsekoittaja (painokone).
Valokuvaamolaboratoriotyöntekijät, kopistit ja
muut: analyysilaborantti, elokuvalaborantti, filminkehittäjä, filminleikkaaja,
filminpaikkaaja, jäljennöskuvaaja, kehittäjä (filmin), kemikaliliuostenvalmistaja,
kopioija (valokuvauslab), kopisti (valokuva-), kuvakorjailija, laborantti
(valokuva), laboratoriotyöntekijä (valokuvaus), negatiivinleikkaaja,
paperinkehittäjä, retusoija (valokuvaus), suurentaja (valokuvaus),
väritarkastaja, valokuvalaboratoriotyöntekijä ja valokuvauslaborantti.
Muut taide- ja viihdealan työntekijät:
ääninauhalle lukija, elokuvan leikkaaja, kuvaussihteeri, puvustonhoitaja
(filmi), script girl (elokuva, televisio), skripta, statisti, valaistusmestari
ja valomestari.
Kirjaston- ja arkistonhoitajat:
arkistonhoitaja, arkistosihteeri, autokirjastonhoitaja, dokumentalisti,
informaatikko (kirjasto), kaupunginarkistonhoitaja,
kirjallisuuspalvelunhoitaja, kirjastonhoitaja, kirjastontarkastaja,
kirjastosihteeri, lääninarkistonhoitaja, maakunta-arkistonhoitaja,
maakuntakirjastonhoitaja, maatalouskirjastonhoitaja, opiskeluneuvoja
(kirjasto), sota-arkistonhoitaja ja valtionarkistonhoitaja.
Muut kirjasto- ja arkistotyöntekijät:
arkistoamanuenssi, arkistoapulainen, arkistojärjestäjä, arkistoneuvoja,
arkistovirkailija, kirjalainaamon apulainen, kirjastoamanuenssi ja
kirjastoapulainen.
Tiedottajat ja kulttuurialan työntekijät:
kulttuurisihteeri, lehdistösihteeri, tiedottaja, tiedotussihteeri ja
tiedotustoimittaja.
Mainospäälliköt ja muut: mainospäällikkö,
markkinatutkija, markkinointisuunnittelija, mediapäällikkö,
menekinedistämispäällikkö, sales promotion, sovellutusneuvoja ATK
(markkinointiosasto), SP-päällikkö ja yhteyspäällikkö.
Muut markkinoinnin edistäjät: mainonnanhoitaja,
mainosasiainhoitaja, mainosassistentti, mainoshankkija, mainoshoitaja,
mainoskonsulentti, mainosvälineasiantuntija, markkinoija, mediasihteeri,
myynninedistäjä, SP-assistentti, tuotesuunnittelija ja yhteysassistentti.
Mainostoimittajat ja muut: copywriter,
ilmoitushoitaja, ilmoitusmestari, ilmoitussihteeri, ilmoitussuunnittelija,
ilmoitustoimittaja, julkaisusihteeri, mainostoimittaja, puhelinluettelon
toimittaja ja tekstitoimittaja (mainostoimisto).
Mainospiirtäjät: AD-suunnittelija,
art-director, filmipiirtäjä, fotograafikko, graafinen suunnittelija (layout),
mainosgraafikko, mainospiirtäjä, muotipiirtäjä, paste-up (mainostoimisto),
piirtäjä (ilmoitukset ja painotuotteet) ja visualisti.
Somistajat ja tekstaajat: ikkunasomistaja,
somistaja (liikkeessä) ja tekstaaja.
1981:
Moskovassa järjestetään kommunistisen lehdistön kansainvälinen
neuvottelu, johon osallistuu 67 lehden edustajia 59 kommunistisesta puolueesta.
1981:
Moskovassa pidetään kolmannet kansainväliset kirjamessut. Viikon ajan 83 maan kustantajat kaikilta
mantereilta neuvottelevat kirjavaihdon kehittämisestä, solmivat sopimuksia
painotuotteiden ostosta ja myynnistä sekä tekijänoikeuksien viennistä ja
tuonnista. Tapaamiseen ottaa osaa 2300
kustannus- ja kirjakauppayrityksen ja järjestön edustajaa sekä 12
kansainvälisen järjestön (kuten YK, UNESCO ja SEV) edustajia. Messuilla on näytteillä 160 000 kirjaa.
1981:
USAn työterveysviranomaiset NIOSH aikovat tarkastaa Baltimoressa
Sunpapers-yhtiön toimituksissa ja lehtitalon muilla osastoilla työskentelevien
silmät. Tarkoituksena on selvittää, onko
näyttöpäätteillä työskentelevillä enemmän silmäsairauksia kuin muilla. Työnantajan edustaja kieltää tutkimuksen
suorittamisen. Kun NIOSH pysäköi
tutkimusbussin, kieltää työnantaja työläisiä osallistumasta tutkimuksiin
työaikana.
1981:
Englannissa Liverpool Daily Post ja Liverpool Daily Mail irtisanovat 300
työläistä.
1981:
Tanskassa neuvottelut kirjatyöntekijöiden kanssa epäonnistuvat, josta
seuraa työsulku ja ilmestymiskatkos 35 päivälehdessä. Myös toimittajat ovat lakossa. Työsulku kestää 11 viikkoa.
1981:
Färsaarilla on yli kuukauden pituinen kirjatyöläisten lakko.
1981:
Ruotsissa alkaa toimittajien lakko.
1981:
Norjassa ei enää pelätä, että televisio tiedonvälittäjänä koituisi
vaaraksi painetulle sanalle.
1981:
Länsimaiden lehdistö (60 johtavaa lehtimiestä 20 maasta) kirjaa
viestintäpoliittiset periaatteensa yhteiseksi julkilausumaksi Tailloiresin
julistus. Kokouksen "Vapauden
äänet" toinen kokoonkutsuja on World Press Freedom Committee WPFC ja
toinen USAn koulu The Fletcher School of Law and Diplomacy. UNESCO pyrkii toimittajien tehokkaampaan
suojeluun työssään. Ranskan Tailloires
paljastuu reaganilaisen ulkopolitiikan välikappaleeksi eli kyse ei ole
tiedonvälityksestä, vaan politiikasta. "Vapaa
tiedonvälitys" on yksipuolista USAsta muuhun maailmaan ja merkitsee USAn
yrityksille liikevoittoa.
1981:
Tokiossa kirjapainotyöläiset pitävät joukkokouksen tunnuksella
Pelastakaamme koulukirjat ja suojatkaamme lapset taantumuksen
hyökkäykseltä. He vaativat lakkauttamaan
hallitsevan liberaalis-demokraattisen puolueen yritykset ottaa koulukirjoihin
luvut, joiden tarkoituksena on kasvattaa nuoria militarismin ja shovinismin
hengessä.
1981:
Tidningen Ålandin päätoimittaja Hasse Svensson irtisanotaan 28.4, ja
toimittajat menevät 29.4 lakkoon. Muu
toimituskunta irtisanotaan 15.5 lakon päätteeksi. Irtisanotut perustavat uuden lehden, jota
osuuskunta Åländsk Rapport kustantaa.
Ålandin rahapiirit perustavat lehden Ålandspressen.
1981:
Suomen Tiedonsiirtoyhdistys STY perustetaan nimellä Tiedonsiirron
yhteistyöelin.
1981:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura täyttää 150 vuotta.
1981:
Vasabladetin Vaasan keskustassa oleva museoitu rakennus toimituksineen,
latomoineen, painoineen ja konttoreineen siirretään Stundarsin
käsityöläiskylään. Museo on
toimiva. Nähtävänä on tiettävästi Suomen
vanhin käsipainokone. Toimitushuone on
1800-luvun lopun tyylinen.
1981:
Suomen Sarjakuvaseura ja Centre Francais järjestävät
piirtäjänpäivät. Siellä Tarmo Koivisto
alustaa sarjakuvien ideoinnista.
1981:
Sanomalehtien Liitto hyväksyy Sanoman tiukan vastaehdotuksen, että
jäsenyritykset sitoutuvat olemaan julkaisematta ja jakamatta
ilmaisjakelulehtiä. Liitto hyväksyy
1982, että jäsenyritys ei saa julkaista, painaa tai jakaa ilmaisjakelulehteä
muuta kuin puolustustarkoituksessa toista ilmaisjakelulehteä vastaan omalla
ilmestymispaikkakunnallaan tai sen lähiympäristössä.
1981:
Kotkalainen Eteenpäin lopettaa siviilipainonsa. Eläkkeelle jää kahdeksan painon työläistä,
seitsemän siirtyy yhtiön Pikapainoon ja kymmenen työläisen tulevaisuus on
epäselvä.
1981:
Aikakauslehtien Liitto perustaa 200-vuotisjuhlassaan JV Snellman
-palkinnon, kun on kulunut 175 vuotta hänen syntymästään. Ensimmäinen JV Snellman -palkinto annetaan
presidentille Urho Kekkonen, sitten sen saavat muun muassa Ilmari Turja 1982,
Matti Kuusi ja Paavo Haavikko. Juhlien
yhteydessä julkaistaan erikoispostimerkki ja lyödään juhlamitali.
1981:
Paikallislehtien Liitto alkaa antaa Antin päivänä (Antti Lizelius oli
Suomenkielisten Tieto-Sanomien toimittaja ja julkaisja) Antti-patsaan
paikallislehdistön ja paikallisen kulttuurin hyväksi toimineille henkilöille.
1982:
Kreikan kirjatyöläiset menevät lakkoon.
He vaativat 34 prosentin palkankorotusta.
1982: Ranskassa perustetaan European Association of
Science Editors eli EASE.
1982:
Englannissa lehtitalojen sähkötyöntekijät ryhtyvät tukilakkoon
auttaakseen terveysalan työntekijöitä, ja lehdet jäävät ilmestymättä.
1982:
The Times siirtyy kokonaan valoladontaan ja vähentää latomon
työntekijöitä 40 prosenttia.
1982:
Ruotsissa Aftonbladet irtisanoo sata työläistä, joista noin 30
toimittajaa.
1982:
Ruotsissa taloudellisen puolustuksen ministeriö Överstyrelsen för
ekonomisk försvar ÖEF vastaa siitä, että maa toimii kriisin ja sodan
aikana. Filmiä ja kriisipainovärejä
voidaan valmistaa Ruotsissa.
1982:
Suomen graafisessa teollisuudessa on lakonuhka, mutta kolmivuotinen
sopimus saadaan aikaan.
Kolmikantasopimus uudistetaan tietokonepohjaisen
lehdenvalmistusjärjestelmän käyttöönottamiseksi. Allekirjoitetaan ensimmäinen
nelikantasopimus, jossa neljäntenä osapuolena on ulkopuolinen kustantaja. Sopimus koskee Insinööriuutisten
tietokoneavusteista tekstinvalmistusta Sanomapainossa.
1982:
Weilin & Göösin kaunokirjallisen osaston päällikkö Maarit Tyrkkö ja
kolme alaistaan saavat irtisanomiskirjeen.
1982:
Kustannusjohtaja Hannu Tarmio kertoo televisiossa Tamminiemen
pesänjakajien tekijät. Helsingin
Sanomain poliittisen osaston päällikkö Aarno Loka Laitinen saa 23.3 potkut ja
viisi muuta varoituksen. Välimiesoikeus
tuomitsee 10.5 Sanoman maksamaan Laitiselle hyvitystä aiheettomasta
irtisanomisesta äänin 3-2. Viiden muun
toimittajan varoituksen peruuttamisesta neuvotellaan.
1982:
Suomen Antikvaariset Kirjakauppiaat perustetaan.
1982:
Sanomalehtien Liitto suhtautuu kielteisesti ilmaisjakelulehtiin. Liitto päättää, että liiton jäsenet eivät saa
osallistua ilmaisjakelulehtien julkaisemiseen ja että liiton jäsenet eivät
myöskään saa painaa tai jakaa ilmaisjakelulehteä.
1982:
Turun Sanomien pääjohtaja vuorineuvos Irja Ketonen ja
varatoimitusjohtaja Mikko Ketonen tuomitaan sakkoihin veropetoksesta.
1982:
Parodiaa aseenaan 1981 käyttänyt vappulehti Turun Sanowat (julkaisija
Turun yliopiston Varsinais-Suomalainen osakunta ja Turun kultturilehtiyhdistys)
ei Porin raastuvanoikeuden mukaan syyllistynyt Turun Sanomien ja Ketosen
perheen kunnian loukkaamiseen.
1983:
Moskovassa Krasnaja Presnjan ja Sokolnikin puiston messukeskuksessa
pidetään kansainvälinen näyttely Inpoligrafmash-83, johon osallistuvat
graafisella alalla kehittyneimmät maat.
Neuvostoliitolla on laajin näyttelyosasto, jossa on esillä yli tuhat
näyttelyesinettä. Messuilla
Techmashexport esittelee valoladontalaitteiston Kaskad, rainaoffsetkoneen
2POK-84-42L, arkkioffsetit POL-54-1 ja POL-54-2, sanomalehtirotaatiot POG-60 ja
POG-90 sekä kirjojen tuotantolinjat Kniga.
1983:
Finnpap osallistuu Moskovassa messuille Inpoligrafmash-83, joka pidetään
Sokolnikin ja Krasnaja Presnjan näyttelypaviljongeissa. Siellä suomalaiset laitetoimittajat tarjoavat
kirjapainon rakentamista Izvestijalle Moskovaan.
1983:
Moskovassa järjestetään 4. kansainväliset kirjamessut. Osallistujia on 2600 yritystä ja
organisaatiota 90 maasta ja 16 kansainvälistä järjestöä.
1983:
UNESCOn päätöksestä tämä vuosi on julistettu Ivan Fjodorovin (1510-83)
juhlavuodeksi. Hän perusti 1563
Moskovaan Kremlin lähelle hallitsijan painopihan. Avustajansa Pjotr Mstislavtsin kanssa hän
painoi 1564 ensimmäisen venäläisen kirjan Apostol. Ornamenteilla koristeltu 267-lehtinen kirja
painettiin mustalla ja punaisella värillä.
Kirjakkeet valettiin lyijystä.
Otsikkokuvien ja -koristeiden kuvalaatat kaiverrettiin puuhun. Kuvalaatat päätyivät Lvoviin ja siellä niitä
käytettiin 200 vuotta.
1983:
Moskovassa avataan harvinaisten kirjojen museo. Siellä on esineitä savitauluista ja
papyruksesta mikrofilmeihin.
Palmunlehdistä tehtiin Intiassa ja Sri Lankassa kirjoja. Novgorodilaiset kirjoittivat 1300-luvulla
tuohelle kirjeitä.
1983:
Yhdysvaltain latojat, painajat, kemi- ja litografit sekä sitojat eli
GAIU ja IPGCU liittyvät jälleen yhteiseksi liitoksi Graphic Communications
International Union GCIU. Se on
hallitseva liitto Yhdysvaltain ja Kanadan graafisessa teollisuudessa.
1983:
Kirjatyöntekijäin ammattinimikkeistö uudistetaan.
Painopinnan valmistus: painopinnanvalmistaja,
graafinen tekstinvalmistaja, tekstinkirjoittaja, metallilatoja, teksti- ja
sivuasemoija, oiko- ja korjauslukija, tekstinvalmistustyöntekijä, graafinen
kuvanvalmistaja, graafinen kuvaaja, värierottelija, asemoija,
valokuvaustyöntekijä, graafinen kopisti, syväpainosyövyttäjä,
syväpainokuparoija ja kaavioija.
Painaminen: painaja, kohopainaja,
offsetpainaja, syväpainaja, lomakepainaja, flexopainaja, seripainaja,
pienkonepainaja, rotaatiotyöntekijä ja painotyöntekijä.
Jälkikäsittely: kirjansitoja,
sitomokoneenhoitaja, sitomotyöntekijä, kotelotyöntekijä, postituskoneenhoitaja,
postittaja ja paperinleikkaaja.
Graafisen alan muut ammatit: graafinen
toimihenkilö, graafinen ohjelmoija, graafinen operaattori, graafinen laaduntarkkailija,
graafinen tuotannonohjaaja, huoltoasentaja ja työnjohtaja.
Muut työntekijäryhmät: lehdenjakaja,
varastotyöntekijä, kunnossapitotyöntekijä, siivoustyöntekijä,
ravintolatyöntekijä ja lähetti.
1983:
Suomen Kirjasäätiö perustetaan.
Se julkaisee 1984 teoksen Kirja 1984.
Kirjoittajat ovat Esko Häkli, Jarl Helleman, Jorma Kaimio, Heikki
Hellman, Katarina Eskola ja Kai Ekholm.
1983:
WSOYn Porvoon Tarmolan tuotantolaitosten taukotilassa on avattu pysyvä
näyttely Kirjapainon juuret. Ylifaktori Matti
Katajamaa, valolatoja Eino Kajosvuo ja kirjastonhoitaja Outi Green ovat
keränneet kohopainon ja metallilatomon perinteitä tallentavan kokoelman. Sen vanhin esine on Gustaf Leopold
Söderströmin 1860 perustaman kirjapainon käsikäyttöinen painokone eli nykäisin.
1983:
Suomessa arvioidaan olevan 4800-4900 toimittajaa: sanomalehdet 2400,
paikallislehdet 370, aikakauslehdet 900, uutis- ja kuvatoimistot 150,
Yleisradio ja MTV 1000 sekä kaupunkilehdet 30-50.
1983:
Suomessa julkaistaan Lehtimiehen ohjeet.
1983:
Painokoneet seisahtuvat Turun Sanomissa rauhanhetken ajaksi huolimatta
johtajan Keijo Ketonen uhkailusta leimaamalla hetken työehtosopimuksen
vastaiseksi työrauhan rikkomiseksi.
Turun Sanomat kertoi hiljattain, ettei Neuvostoliitossa saisi ilmaista rauhantahtoaan.
1983:
Aikakauslehtien Liito alkaa julkaista lehteä Aikakauslehdistö.
1983:
Suomen Kustannusyhdistyksessä on 47 jäsentä.
1983:
Paikallislehtien Liiton jatkokoulutuskurssilla on 377 osanottajaa 115
paikallislehdestä. Liiton jäsenkuntaan
1985 kuuluu 170 lehteä.
1983:
Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskus perustetaan Gramexin yhteyteen.
1983:
Suomen Paikallisradioliitto perustetaan.
Perustajajäseniä on 56.
1983:
Tietotekniikan liitto perustetaan.
1983:
Kun Frenckellin kirjapaino muuttaa Helsingistä Espooseen, niin työläisiä
vähennetään 1/5: osa varhais- tai työttömyyseläkkeelle, osalle potkut ja osa
muihin kirjapainoihin. Painon tuotantoon
kuuluu myös aateliskalenteri.
1984:
USAssa lakkoillaan viidessä sanomalehdessä.
1984:
Länsi-Saksassa kirjaliitolla on pistelakkoja.
1984:
Ranskan kirjapainotellisuuden työläiset pitävät toimintapäivän
työoikeuden puolustamiseksi. He
vastustavat työnantajien irtisanomispolitiikkaa.
1984:
Israelissa lehdet jäävät ilmestymättä.
Lakon aloittaneet kirjatyöläiset vaativat palkkojen korotuksia ja
työolojen parantamista.
1984:
Tilgmann irtisanoo 120 työntekijäänsä.
1984:
Sanomalehtien Liiton jäseniksi liittyy seitsemän kaapelitelevisio- ja
videotex-yritystä.
1984:
Suomen dekkariseura perustetaan.
1984:
Tietotekniikan liitto perustetaan.
Tietojenkäsittelyliitto keskittyy julkaisu- ja kurssitoimintaan. Liitot yhdistetään 1986 Tietotekniikan
liitoksi.
1984:
Turun hovioikeus on vahvistanut Hämeenlinnan raastuvanoikeuden 1983
antaman vapauttavan päätöksen Keijo Ketosen Erkki Tuomiojaa vastaan Ytimessä
julkaistusta Turun Sanomien muotokuvasta nostamasta herjauskanteesta.
1985:
Moskovan viidennet kansainväliset kirjamessut pidetään yli 3000
yrityksen ja järjestön voimin yli sadasta maasta.
1985:
Saksassa perustetaan ammattiliitto Die Industriegewerkschaft Medien IG
Medien, joka yhdistää paino- ja paperialan liitot IG Druck und Papier sekä
taideliitot Gewerkschaft Kunst.
Suurliittoon kuuluu työntekijöitä monilta aloilta: painoteollisuus ja lehdenkustannus, paperi-
ja muoviteollisuus, radio-, elokuva- ja audiovisuaaliset mediat,
sanomalehtityö, kirjallisuus, kuvaamataiteet, esittävät taiteet, musiikki,
kustantamot ja agentuurit.
1985: Lehtikeisari
Rupert Murdoch ilmoittaa joulukuussa tehneensä sähkö- ja elektroniikka-alan
ammattiliiton Electrical, Electronic, Telecommunications and Plumbing Union
EETBU kanssa sopimuksen, jonka perusteella EETBUn jäsenet valmistavat lehdet. Erittäin salaiset neuvottelut alkoivat
helmikuussa. EETBU vakuuttaa Murdochille,
että sen jäsenet pystyvät asentamaan, huoltamaan ja käyttämään koneita. Mitään asiakirjaa ei allekirjoiteta.
1985:
Crosfield Electronics, 3M, Comtal, Eikonix, Scitex, Dai Nippon Screen ja
Hell pohtivat digitaalisen tiedonvaihdon standardia DDES. He päättävät käyttää 9-uraista magneettinauhaa. Ensimmäinen IT8 standardi hyväksytään 1988
värikuvalle ja viivakuvalle.
1985:
Ranskassa perustetaan Reporters sans fontières RSF - Toimittajat ilman
rajoja, jonka johtaja on Robert Ménard.
RSF ei pohdi tiedonvälityksen etiikkaa eikä lehdistön laatukriteereitä. Se ei ole kansalaisjärjestö kuten Amnesty
International tai Lääkärit ilman rajoja, vaan voittoa tuottava yritys, jolla on
sivukonttorit Saksassa, Itävallassa, Belgiassa, Espanjassa, Italiassa,
Ruotsissa ja Sveitsissä sekä toimistot Abidjanissa, Bangkokissa, Montrealissa,
New Yorkissa, Tokiossa ja Washingtonissa.
RSFn kalliit mediakampanjat (internet, elokuvat, televisio-ohjelmat,
pamfletit, Kuuban vastaiset julkkistapahtumat ja muut) suunnittelee ja tuottaa
Saatchi & Saatchi Worldwide, yhdysvaltalaisen Publicis-markkinointiyhtiön
tytäryhtiö, jonka suurin asiakas on Yhdysvaltain armeija, ja muita Kuubaan
terroristi-iskuja tukeva Bacardi ja Israelin Mossad sekä Margaret Thatcher ja
Boris Jeltsin. Kuuba on RSFn pääkohde
vuodesta 1996. Ménard värvää 1998
Havannan matkalla kuubalaisen "kirjeenvaihtajan" Nestor Baguér, joka
paljastuu 2003 Kuuban turvallisuuspalvelun agentiksi. Baguér on todistaja USAn rahoittamia
toisinajattelijoita vastaan pidetyssä oikeudenkäynnissä 2003. USAn Havannan edustuston johtajaksi tulee
2002 James Cason, joka yhdistää toisinajattelijat Kuuban hallituksen
vastaiseksi rintamaksi ja maksaa USAn politiikkaa tukeville
toisinajattelijoille kuukausipalkkaa.
RSF aloittaa 2003 mediakampanjat, joilla se yrittää lopettaa Kuubaan
suuntautuvan matkailun. RSF käyttää
Alberto Kordan Che-valokuvaa väärin.
Kordan tytär Diane Díaz López saa keskeytettyä kuvan levityksen, sillä
ranskalainen tuomioistuin kieltää kuvan käytön, antaa RSFlle sakot ja
viranomaiset tekevät järjestön päämajaan ratsian, jossa kuvasta tehtyjä kortteja
ja julisteita löytyy lisää. YK kieltää
2003 järjestön osallistumisen Geneven informaatioyhteiskunnan
maailmankokoukseen, jonka aiheena on tiedonvälityksen etiikka. RSF pystyttää kokouksen ajaksi Ranskan
puolelle laittoman radioaseman Radio Non Grata, joka lähettää ranskaksi ja
englanniksi järjestön näkemyksiä, sekä jakaa kokouksen osanottajille pieniä
radioita. Ranskan viranomaiset
jäljittävät lähettimen, ja RSF lopettaa lähetykset. Ménard tapaa 2004 Miamissa
yhdysvaltainkuubalaisten äärijärjestöjen edustajia, Miami Herald-lehden johtokuntaa,
vierailee Miamin äärioikeiston hallitseman ja USAn rahoittaman CubaNetin
päämajassa sekä jakaa lausuntoja paikallisille radio- ja televisioasemille
kuten Radio Mambílle.
1985:
Pariisissa vararikon partaalla kamppailevan Le Monden latomo on lakossa,
koska heille maksettiin vain puolet 13. kuukauden palkasta.
1985:
Kansainvälinen lehdistöinstituutti IPI tuomitsee Etelä-Afrikan
hallituksen päätöksen rajoittaa eteläafrikkalaisten ja ulkomaisten
tiedotusvälineiden toimia Etelä-Afrikassa.
Rajoitukset estävät paikallista uutistyötä ja kansainvälistä
uutisvälitystä. Lehden Cape Times
päätoimittaja Anthony Heard pidätettiin ja asetettiin syytteeseen, kun hän
julkaisi ANC-johtajan Oliver Tambo haastattelun.
1985:
Tanskan suurin sanomalehti Politiken jää ilmestymättä toimittajien lakon
vuoksi. Tanskan uutistoimiston RB
toimittajat jäävät viikolopuksi pois työpaikaltaan. Suurissa iltapäivälehdissä BT ja Ekstra
Bladet oli aikaisemmin työselkkauksia.
1985:
Själlands Tidende ilmestyy kirjatyöläisten lakosta huolimatta
päätoimittajan, harjoittelijoiden ja johtavien voimin.
1985:
Esselten Norstedts-kustantamon yli 40 kirjailijaa vaatii Esselten
eteläafrikkalaisten tytäryhtiöiden myymistä.
Ruotsin PEN-klubi ilmoittaa tukevansa kirjailijoiden vastalausetta samana
päivänä, kun Esselte julkistaa päätöksensä myydä yhtiöt.
1985:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL toimii isäntänä Kansainvälisen
graafisen liiton IGF 13. kongressissa Espoossa.
Siellä tehdään päätös Etelä-Afrikan 45 000-jäsenisen kirjatyöläisten liiton
SATU erottamisesta IGF-liitosta englantilaisen jäsenliiton aloitteesta. Eksekutiivikomitea esitti alunperin, että
SATUn kaikille jäsenryhmille valkoisille, mustille ja värillisille tulisi taata
sama äänioikeus, ja että äänioikeuserot jäsenten koulutustason perusteella
tulisi kumota.
1985:
Suomen graafisella alalla päästään lakonuhkan jälkeen kolmivuotiseen
sopimukseen. Graafisen teollisuuden
palkattua henkilöstöä on 39 010.
Kirjaltajien osuus on 64 prosenttia, kun se 1965 oli 71 prosenttia. Työnantajaliittoon kuuluu 395 yritystä,
joilla on yhteensä 37 000 työntekijää.
1985:
Yhteistyö irtisanoo lähes sata työntekijää, jotka riitauttavat
irtisanomiset, koska eivät saaneet irtisanomisen perusteista selvityksiä.
1985:
Yhtyneet Kuvalehdet irtisanoo parikymmentä markkinointi- ja
ilmoitusosaston työntekijää. Lehdistä
tehdään tulosyksikköjä.
1985:
Kansan Voiman työntekijät ovat päivän lakossa irtisanomisuhan vuoksi, ja
Pohjois-Karjala jää ilmestymättä.
1985:
Turun Sanomien Tietolomakkeessa on lakko. Kiistan syynä on yksinpainaminen.
1985: A
Ahlströmin Euran Paperin kirjatyöntekijät ovat lakossa. Kiistaa on palkkauksesta ja
työaikajärjestelyistä.
1985:
Pääkaupunkilehden omistaja tekee hovioikeuden mukaan lainvastaisesti
irtisanoessaan päätoimittajansa sillä perusteella, että yrityksen
osake-enemmistö myytiin toiselle.
1985:
Pietarsaari-lehti irtisanoo kaksi toimittajaa.
1985:
Suomen tietokirjailijat alkaa palkita tieto- ja oppikirjoja
Warelius-palkinnolla. Antero Warelius
(1821-1904) on suomalaisen tietokirjallisuuden uranuurtaja.
1985:
Vammalan vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään ensimmäisen
kerran. Tapahtuma on lukeneiden ihmisten
parhaimpia tilaisuuksia Suomessa. Päivät
perustettiin 1984, ja ajatuksen isä on museotoimenjohtaja Martti Romu Helin.
1985:
Kuhmossa perustetaan Kulttuurikornitsa, joka on Vienan kulttuuria
edistävä säätiö. Se saa 1999 uuden
rakennuksen Juminkeko, jonne siirretään säätiön 250 erilaista ja 44 erikielistä
Kalevalaa ja karjalaisen kirjallisuuden kirjasto.
1985:
Suomessa perustetaan yhdistys viemään Suomen kirjallisuutta
Pohjois-Amerikkaan.
1986:
Leipzigissa avataan kansainväliset kirjamessut. Messuilla valitaan maailman kauneimmaksi
kirjaksi Gummeruksen kustantama Suomalaista arkkitehtuuria 1900-luvulla. Kilpailussa on mukana noin 1300 kirjaa 43
maasta.
1986:
Lehtikeisari Rupert Murdoch RM julistaa Englannissa sodan
ammattiyhdistyksille painajaliitto Society of Graphical & Allied Trades
SOGAT, koneenkäyttäjien liitto Amalgamated Union of Engineering Workers AUEW,
toimittajaliitto National Union of Journalists NUJ ja latojaliitto National
Graphical Association NGA. Hän irtisanoo
5500 kirjatyöläistä, jotka menevät lakkoon, siirtää lehdet The Times (RM osti
1981), News of the World (RM osti 1969), The Sunday Times ja The Sun (RM osti
1969) Lontoon Citystä laitakaupungille Wappingiin (RM hankki 1978, rakennustyöt
alkoivat 1980) ja aloittaa lehden painamisen uudella tekniikalla ilman
kirjapainoväkeä. Sähkö- ja elektroniikka-alan
ammattiliiton Electrical, Electronic, Telecommunications and Plumbing Union
EETBU jäsenet valmistavat lehdet.
Erotetut kokoontuvat piikkilangalla ympäröidyn Wappingin porteille
mielenosoituksiin. Nuoret poliisit
käyttäytyvät väkivaltaisesti, kurittomasti ja hallitsemattomasti lakkovahteja
ja mielenosoittajia kohtaan. Murdoch
siirtää lehdet uuteen tietokone- ja valoladontatekniikkaan lyijystä. Rikkurityö rehottaa lehdissä. Tuomioistuin takavarikoi painajaliiton kaikki
varat. Murdoch muuttui kirjojen
ystävästä kyyniseksi ja julmaksi.
1986:
Ruotsissa seitsemän maakuntalehden graafikot ryhtyvät
työtaisteluun. He eivät työstä
ilmoituksia eivätkä tee ylitöitä.
Kiistan taustalla ovat erimielisyydet uudesta tekniikkasopimuksesta.
1986:
Graafisen alan liitot sopivat yötyöstä.
Otavan Espoon syväpaino ja Helprintin Mikkelin syväpaino saavat
erillisluvat siviilityön (muu kuin sanomalehtityö) säännölliseen yövuoroon.
1986:
Vammalan Kirjapainon uusi omistaja irtisanoo 38 työläistä.
1986:
A-lehdet supistaa henkilökuntaansa vähentämällä yli 40 työläistä.
1986:
Yhteistyö irtisanoo luottamusmiehen.
1986:
Kommunistit ja demokraattiset sivistystyöntekijät perustavat
Demokraattisen Sivistysliiton DSL. Se
muun muassa julkaisee opinto- ja keskusteluaineistoja sekä kirjallisuutta.
1986:
Suomen tiedetoimittajat perustetaan.
1986:
Suomessa 26 ammattiliitolla on käytössä lehtiseteli. Omia lehtiseteleitä on lisäksi sadoilla
yksittäisillä ammattiosastoilla.
1986:
Kirjailija Jörn Donner saa Finlandia-palkinnon, joka on toista kertaa
jaossa, teoksesta Far och son - Isä ja poika.
1986:
Graafinen Keskusliitto tekee ensi kerran kone- ja laiterekisterin. Tekstinvalmistuksessa on 1900 toimituksen ja
tuotannon päätettä, 200 taitto-, visualisointi- ja sivunsuunnittelupäätettä,
160 valolatomakonetta, 138 ilmoitusten vastaanotto- ja järjestelmän päätettä,
30 liikeilmoitusten vastaanottojärjestelmää, 170 mikroa tekstinkäsittelyssä ja
120 muuta mikroa. Kuvanvalmistuksessa on
70 skanneria, 22 kuvanvalmistusjärjestelmää ja 210 kameraa. Painokoneita on 130 yksiväri-, 100 kaksiväri-
ja 50 neliväriarkkioffsetkonetta, 60 lomakerotaatiota ja 100
offsetrotaatiota. Jälkikäsittelyssä on
60 liimalankasidontakonetta, 30 liimasidontakonetta, 70 sarjanitomakonetta ja
100 osoitteiden liimauskonetta.
1986:
Parlamentaarisen lehdistökomitean mietinnön mukaan Suomen
kotitalouksissa on viestintälaitteita seuraavasti: televisio 96 prosenttia
(josta väritelevisio 83), kuvanauhuri 27, kaapelitelevisio 10, kotitietokone/televisiopelejä 14, radio
(koti) 99, stereoradio 79, kasettinauhuri (kotona) 91, levysoitin 61,
avokelanauhuri 14, autoradio 62 ja autokasettisoitin 56 prosenttia.
1986:
Turun Sanomien johtoa syytetään Turun raastuvanoikeudessa jatketusta
työaikalain säännösten rikkomisesta 1980-84 raskauttavien asianhaarojen
vallitessa. Syytettyinä ovat
toimitusjohtaja Keijo Ketonen ja hallintojohtaja Jukka Kuntsi. Ylitöitä on teetetty liikaa.
1987:
Moskovan kirjamessuihin tutustuvat Vastavoiman Erkki Hirvonen ja
SN-kirjojen Petteri Baer.
1987:
Englannissa painoalan yleisliitto SOGAT 82 ja lähinnä latojia edustava
graafisten työläisten liitto NGA lopettavat lehtipohattaa Rupert Murdoch
vastaan suunnatun saartonsa. Lakko ja
protesti Wappingin painolaitosten ympärillä kesti vuoden. NGA joutuu oikeuteen, koska se ei lopeta
työtaistelua tuomioistuimen määräaikaan mennessä.
1987:
Tampereella irtisanomisriidasta johtunut tukilakko estää Aamulehden
painamisen.
1987:
Raumalla kokoomuslainen kirjapaino Länsi-Suomi purkaa lehdenjakajiensa
pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhteet tekaistuin syyttein.
1987:
Uusi Kivipaino antaa potkut 60 työläiselle. Mallasjuoma myi painon, jonka se osti 1973.
1987:
Tampellan kotelotehtaalla on päivän lakko.
1987:
Kymen Sanomien johto ilmoittaa irtisanovansa 43 kirjatyöläistä.
1987:
Nantesissa Ranskassa avataan kirjapainotekniikan museo Museé de
l’Imprimerie. Siellä esitetään
havainnollisesti erilaisia painoteknisiä menetelmiä. Toiminnallisessa näyttelyssä kävijä näkee,
miten kaikki tapahtuu.
1987:
Luxemburgin exlibrisyhdistys perustetaan.
1987:
Audiovisuaalisen Ammattiviestinnän Toimialaliitto AVITA perustetaan.
1987:
Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK perustetaan
tekijänoikeusjärjestön Kopiosto yhteyteen.
1987:
Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto
perustetaan. Se on
taiteilijajärjestöjen, taiteilijaseuran, taidemaalariliiton,
kuvanveistäjäliiton, taidegraafikoiden ja kuvataidejärjestöjen liiton
hallitsema.
1987:
A-lehdet ja Yhtyneet Kuvalehdet joutuvat maksamaan uhkasakkojaan ja
niille annetaan uudet uhkasakot kuluttajansuojalain vastaisesta
markkinoinnista.
1988:
Kirjanystävien seura perustaa Moskovaan kirjallisuusmuseon. Se valottaa venäläisen kustantajan Ivan Sytin
elämää ja työtä.
1988: Egyptiläinen
kirjailija Naguib Mahfouz (1911-2006) saa kirjallisuuden Nobel-palkinnon.
1988:
Albert Bonnier painostaa lehtitalon johtajat Jan Wallander ja Clas
Reuterskiöld eroamaan.
1988:
Ranskassa syntyy Jean Didierin painossa tappelijoiden erottamisen
seurauksena lakko. Didier julistaa
kolmen lakkopäivän jälkeen työsulun.
Didierin kuutta kirjapainoa käyttävät muun muassa viikkolehdet Le Point,
VSD, L'Expansion ja Télérama.
1988:
Göteborgin kirjamessuilla monet pienkustantajat esittelevät tuotantoaan. Ruotsissa ei ole enää tilaa keskisuurille
kustantajille; on vain suuria ja pieniä.
1988:
Suomen Kirjatyötekijäin Liitto SKL uhkaa lakolla. Erimielisyyksiä on palkankorotuksista ja
työaikakysymyksistä.
1988:
Suomen Pankin Setelipainon kirjatyöntekijät, faktorit ja toimihenkilöt
marssivat puolilta päivin ulos työpaikaltaan vastalauseeksi työnantajan
yritykselle muuttaa yksipuolisesti Pekkas-sopimuksen tulkintaa.
1988:
Rautakirjan Oulun varaston työntekijät ovat lakossa työsopimusten
muuttamisesta syntyneiden erimielisyyksien vuoksi. Varasto siirtyy Vantaalle, ja Pohjois-Suomeen
jäisi vain lehtilähettämö.
1988:
Uusi Kivipaino irtisanoo 60 työläistä omistajan vaihtumisen seurauksena.
1988:
Suomen Sosialidemokraatti erottaa päätoimittajan Seppo-Heikki Salonen.
1988:
Salon Seudun Sanomien toimitusjohtaja irtisanotaan.
1988:
Kotkassa sanomalehtien Eteenpäin ja Etelä-Suomi toimittajat marssivat
ulos toimituksista, kun heille kerrotaan lehtien lakkauttamisesta ja Kotkan
Sanomien perustamisesta.
1988:
Suomen Sanomalehtimiesten Liitto SSL purkaa Virroilla Suomenselän
Sanomien toimitushenkilöstön hakusaarron, kun työnantaja ilmoitti tyytyvänsä
Vaasan hovioikeuden päätöksiin kiistanalaisessa palkka-asiassa. Saarto oli voimassa 4,5 vuotta.
1988:
Suomen graafisessa teollisuudessa solmitaan kolmivuotinen
työehtosopimus. Se sisältää lyhennetyn
työajan lisäksi palkankorotukset 1988, 1989 ja 1990.
1988:
Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden kolmiviikkoinen lakko palkkojensa
korjaamiseksi "hiljentää" Suomen.
1988:
Sanomalehtien Liitossa on jäsenenä 88 yritystä, jotka julkaisevat 120
sanoma- ja paikallislehteä. Jäsenenä on
lisäksi seitsemän kaapelitelevisio- ja videotex-yritystä.
1988:
Suomen lehdistön historian kolme ensimmäistä osaa ilmestyy. Sanomalehtien Liitto tukee Suomen akatemian
kanssa professorin Päiviö Tommila johtamaa Suomen sanomalehdistön historia
-tutkimushanketta. Osa 4 on
paikallislehdistön historia. Osat 5-7
ovat sanomalehtien hakuteos ja osat 8-10 aikakauslehdistön historia.
1988:
Hannu Kauton TKKA kaksi vuosikymmentä ilmestyy. Teknillisen korkeakoulun assistenttien TKKA
historiikin painaja on Kyriiri.
Assistentit liittyivät 1971 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK
alaiseen Valtion viranhaltijain ja työntekijäin liittoon VVTL. Aluksi TKKAn jäseniä koetettiin erottaa,
sitten Teknillisen korkeakoulun TKK johdon edustajat koettivat syrjiä TKKAn
jäseniä nimityksissä. Erilaisia
oikeusturvan loukkausyrityksiä oli 1971-87 noin 40 tapausta, joista ammattiosasto
pystyi torjumaan suurimman osan.
1989:
Ruotsissa on 800 toimittajan viikon pituinen lakko.
1989:
Ruotsissa neljännes 230 maksuttomasta lehdestä on järjestäytynyt
liittoon Svenska Annonsbladsutgivareförening.
1989:
Ranskassa on sanomalehdistöä haittaava jakelulakko. Lakon syinä ovat työ- ja palkkakysymykset.
1989:
Ranskassa lehden Liberation tekninen henkilökunta on lakossa. Lehden johto suunnittelee tietokoneladonnan
käyttöönottoa ja aikoo erottaa 20-25 työläistä.
1989:
Työntekijät (kaksi toimittajaa ja valokuvaaja) riitauttavat
Pohjois-Karjalan irtisanomiset ja (kolme kirjatyöläistä ja toimihenkilö) Kansan
Voiman irtisanomiset.
1989:
Hymy vähentää kahdeksan toimittajaa ja lehteen jää neljä vakinaista
toimittajaa. Yhtyneiden Kuvalehtien ja
Lehtimiesten yli 200 toimittajaa poistuu työpaikoiltaan Helsingissä ja
Tampereella. Hymyn irtisanomisista
päästään sopimukseen, kun Yhtyneet Kuvalehdet sitoutuu siihen, että Hymystä
työttömiksi jääville turvataan työtä yhtiön palveluksessa freelancereina.
1989:
Kansan Uutisten toimitusjohtaja saa potkut.
1989:
Weilin & Göös irtisanoo 160 työläistä, jotka ovat etupäässä
kirjansitojia. Tilalle hankitaan
koneita.
1989:
Viestintäalan taloudellinen tutkimussäätiö perustetaan. Sen perustajia ovat Aikakauslehtien Liitto,
Graafinen Keskusliitto, Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto,
Paikallislehtien Liitto ja Sanomalehtien Liitto. Myöhemmin jäseniksi liittyvät Viestintäalan
ammattiliitto ja Suomen Journalistiliitto.
1989:
Graafiset Teknikot -yhdistys muuttaa nimensä muotoon Graafiset Teknikot
- Insinöörit, sillä yhdistyksen jäseniksi alkoi liittyä kirjapainoinsinöörejä.
1989:
Suomen tiedekustantajien liitto ja Tieteellisten seurain valtuuskunta
jakavat ensimmäisen Vuoden tiedekirja -palkinnon ja Suomen Kirjasäätiön
ensimmäisen Tieto-Finlandian.
1980-luvun loppu: Suomessa kustantajat alkavat tehdä
kirjailijoiden kanssa paikallissopimuksia, eikä paluuta kustannussopimusten
yleissitovuuteen ole. Pienkustantamot maksavat palkkiota, kun kirjan myyntitulot
ylittävät kustantajan kustannukset, tai palkkio maksetaan nettomyynnistä. Ennakkoa ei makseta. Suurkustantamo maksaa palkkiota kirjan
suositushinnasta, ja kirjailija saa ennakkoa 1/4 ensimmäisestä painoksesta
allekirjoitettaessa sopimus ja 1/4 kirjan ilmestyessä. Palkkion suuruus sovitaan kirjailijan ja
kustantajan välillä. Tammi noudattaa
vanhaa kustannussopimusta. Palkkio on 16
2/3 prosenttia summasta, kun kirjan suositushinnasta vähennetään kahdeksan
prosentin arvonlisävero ja kirjan kansien teosta aiheutuvat kustannukset.
1990:
New Yorkissa alkaa Daily Newsin lakko, joka kestää 139 päivää. Lehden johto esittää 27-kohtaisen
vaatimuslistan, joka on ammattiyhdistysliikkeen vastainen (union busting -
liittojen tuhoaminen) ja työläisten oikeuksia heikentävä. Chicagolainen Tribune-yhtiö valmistaa lehden
lakon ajan rikkurityövoimalla.
Englantilainen Robert Maxwell ostaa 1991 lehden ja pääsee pian
sopimukseen lakon lopettamisesta ja sen ehdoista.
1990:
Norjan ensimmäinen lehtilakko alkaa.
Liki 70 sanoma- ja aikakauslehteä jää ilmestymättä lakon tai työsulun
vuoksi. Lakko koskee myös Norjan
tietotoimistoa NTB. Lakko päättyy
toimittajien voittoon kestettyään neljä päivää.
Työnantaja joutuu säilyttämään vanhat edut ja korottamaan palkkoja.
1990: Englantilainen graafikko Rodney Mylius auttaa
järjestämään Letraset-näyttelyn Lontoon muotoilumuseoon - Design Museum.
1990:
Länsi-Saksan kirjaltajien lehti IG Medien Kontrapunkt seuraa Saksojen
välistä kehitystä. Liittotasavallan
graafinen teollisuus siirtyy 35 viikkotunnin työaikaan.
1990:
Tsekinmaan kirjatyöntekijäin liitto perustetaan. Ensimmäinen Kirjanpainajien seura
perustettiin 1862.
1990:
Ruotsissa perustetaan tutkivien toimittajien yhdistys Föreningen
Grävande Journalister FGJ.
1990:
Suomen graafinen teollisuus tulee mukaan tulopoliittiseen
kokonaisratkaisuun. Alkuperäistä
kolmivuotista sopimusta jatketaan vuodella 1992 asti. Työehtosopimusten hedelminä graafisen
teollisuuden työnantajat ovat saaneet entistä suurempia voittoja. Graafisessa teollisuudessa on noin 700
vähintään viiden työntekijän toimipaikkaa, 37 700 työntekijää, joista 23 000
kirjatyöntekijää.
1990:
Spontel pilkkoo Printelin, josta lomaketuotanto myytiin Paragonille ja
offsetpaino myydään Aamulehden Algraphicsille ja sivunvalmistusosasto
Moneypennylle. Spontel irtisanoo 120
kirjatyöläistä.
1990:
Yhtyneet Kuvalehdet erottaa Seuran päätoimittajan ja markkinajohdon.
1990:
Pressfoto vähentää kuusi työläistä.
1990:
Graafisen Tekniikan Toimittajiin (Grafek) kuuluu 14 agentuuria:
Agfa-Gevaert, AM-International, Esselte Grafotex, Grafica, Grafitukku,
Hellscan, Hoechst-Fennica, Kodak, KTA-yhtiöt, Lithorex, Oriola Graafinen,
Suomen 3M, Papyrus ja Fredr Wagner.
1991:
Demari irtisanoo seitsemän työläistä.
Kirjatyöntekijäin työttömyys on kasvussa. Työttömiä on noin 1600. Sosiaalidemokraattinen viikkolehti Valpas
irtisanoo päätoimittajan. Paasipaino ja
Painokaari haetaan konkurssiin.
Yhtiöiden 190 työntekijää irtisanotaan.
1991-92:
Otava irtisanoo Keuruulta noin 70 työntekijää eli lähes kolmanneksen
henkilöstöstä.
1991:
Yhtyneiden säkkitehtaalla Valkeakoskella jää sata työttömäksi.
1991:
Talentum aikoo irtisanoa kymmenen.
1991:
Warkauden Lehti ei ilmesty 17.12, sillä kirjapainon väki marssi ulos
vastalauseena yhtiön ilmoitukselle lopettaa tilauskirjapaino ja vähentää
henkilökuntaa.
1991:
Uusi Suomi tuomitaan välimiesoikeudessa hyvityssakkoihin, sillä
lomautuksista kerrottiin liian myöhään eli rikottiin työehtosopimuslakia. US vähentää 55 ihmistä siten, että uusia
työntekijöitä ei oteta eläkkeelle jääneiden tai eronneiden tilalle. US rikkoi myös yhteistoimintalakia.
1991:
Kansan Tahto irtisanoo kahdeksan, joista neljä on toimittajia.
1991:
Kansan Uutiset irtisanoo 30 työläistä.
1991:
Haminalainen Kymen Sanomat lopetetaan ja lähes 30 irtisanotaan toiminnan
päättymisen vuoksi. Kotkassa alkaa
ilmestyä uusi Kymen Sanomat.
1991:
Yle irtisanoo viisi oman offsetpainonsa työläistä.
1991:
Sanomalehtien Liittoon kuuluu 139 sanomalehteä sekä neljä
kaapelitelevisio- ja videotexyhtiötä.
1991:
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto perustetaan 19 lehden
voimin. Jäseniä 2000 on 128.
1991:
Aikakauslehtien maailmanjärjestön FIPP 28. kongressi pidetään
Finlandia-talossa teemana Word Power - World Power. Osanottajia on 39 maasta.
1991:
Suomen koulukirjastoyhdistys perustetaan.
1991:
Turun Kirjamessut perustetaan.
1992:
Tanskassa graafisen alan työttömyys on korkealla tasolla.
1992:
Marbellassa avataan Espanjan nykygrafiikan museo la Fundación Museo del
Grabado Español Contemporáneo. Siellä on
myös Picasson, Mirón ja Dalín töitä.
1992:
Tshekkoslovakian kriisitoimittajat, toisinajattelijat ja
samettivallankumouksen johtajat perustavat järjestön People in Need PIN, joka
tekee yhteistyötä USAn kongressin rahoittaman järjestön National Endowment for
Democracy NED kanssa. PIN aloittaa 1994
yhteistyön Tshekin televisiopalvelun kanssa.
USAn kansainvälisen kehityksen toimisto USAID antaa Tshekille ulkomaan apua.
1992:
Karjalaisen kaksi päätoimittajaa Seppo Vento ja Isto Räsänen saavat
potkut. Karjalainen jää ilmestymättä
Vappuna, sillä lomautuskiista johtaa henkilöstön ulosmarssiin.
1992:
US-Mediat (entinen Uusi Suomi) irtisanoo 25 työläistä, sillä siivous ja
kuljetus yksityistetään.
1992:
Pohjalaista julkaiseva Vaasa irtisanoo 40 työläistä.
1992:
Pohjois-Karjalan Kirjapaino irtisanoo 14 työläistä.
1992:
Kirjapainotaito Graafikko ottaa uudeksi nimekseen Painomaailma.
1992:
Tutkivan journalismin yhdistys perustetaan Suomessa. Se edistää perusteellista ja kriittistä
toimitustyötä.
1992:
Toimittajien ohjeet uudistetaan laajan keskustelun jälkeen.
1992:
Suomen valo- ja äänisuunnittelijoiden liitto SVÄL perustetaan.
1993:
Painovärin valmistajat sitoutuvat vapaaehtoisesti jättämään käyttämättä
vaarallisia pigmenttejä, värejä, liuottimia, pehmentimiä ja myrkyllisiä
aineita.
1993:
Suomen tiedekustantajien liitto perustetaan. Paikallislehtien Liitto yhdistyy
Sanomalehtien Liittoon.
1993:
Hannu Kautto kirjoittaa jutun Koneet syrjäyttävät ihmisiä
(Terveysrintama (1993)3, 10). Se perustuu
Columbian yliopiston taloustieteiden professorin Elizabeth F Baker tutkimuksiin
1920-30-luvuilla siitä, kuinka kirjapainokoneet syrjäyttivät työntekijöitä New
Yorkin kirjapainoissa. Konelatoja latoi
yhtä paljon kuin neljä käsinlatojaa, mutta he pysyivät työssä, sillä
painotuotteiden käyttö kasvoi.
Sitomotyttö vastasi kolmea edeltäjäänsä käyttäesään monitoimikoneita,
mutta painotuotteiden määrän kasvu vähensi syrjäytymistä sitomoista. Painokoneiden uusi tekniikka ei syrjäyttänyt
työntekijöitä, sillä painotuotteiden määrä ja laajuus kasvoivat. Suomessa oli vastaava tilanne 1970-luvun
lopussa, jolloin työnantaja aikoi vähentää satoja työntekijöitä vuodessa
uudella tekniikalla. Painotuotteiden
määrän, laajuuden ja värillisyyden kasvaessa tarvittiin uusia työntekijöitä.
1994:
Norjassa kirja- ja paperikaupan myyjien järjestö liittyy kauppa- ja
konttorialan liittoon.
1994:
Paperiteollisuus sitoutuu lisäämään kierrätyspaperin käyttöä.
1994:
Nuoren Voiman Liitto perustaa Elävien runoilijoiden klubin yhdessä WSOYn
kanssa.
1994:
Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU perustetaan. Se järjestää vuosittain tapahtuman Media
& Message.
1995:
Yhdysvalloissa Detroitin kahden lehden Knight-Ridderin Detroit Free
Press ja Gannettin Detroit News 2500 työntekijää aloittavat lakon 13.6. Heitä kuuluu kuuteen ammattiosastoon. He ilmoittavat lakon virallisesti loppuessa
14.2.1997 valmiutensa palata töihin ehdoitta.
Lehtiyritykset eivät päästä lakkolaisia työpaikoilleen, vaan jatkavat
toimintaansa lakon aikana värväämiensä rikkurien voimin. Yritykset ottavat takaisin vain yksittäisiä
työntekijöitä. International
Typographers Unionin osasto 18, joka edustaa 98 latojaa, pääsee 1999 sopimukseen
vastapuolen kanssa. Sopimus on
10-vuotinen. Eläke-edut paranevat,
latojat tekevät nelipäiväistä työviikkoa, yölisä nousee viisi prosenttia ja
kymmenvuotiskaudella palkkoja korotetaan 19,5 prosenttia. Työtaistelu jatkuu. Osa irtisanotuista 2000 työntekijästä on
saanut työpaikkansa takaisin, osa on hakeutunut muualle työhön. Lehtien yhteislevikki vähenee kesäkuusta 1995
maaliskuuhun 1998 lähes kolmanneksen.
1995:
Painokoneiden, pesulaitteiden ja telojen valmistajat sitoutuvat
käyttämään vähän haihtuvia liuotinaineita pesuissa.
1995:
UNESCO julistaa Kirjan ja ruusun päivän 23.4 Maailman kirjan ja
tekijänoikeuden päiväksi. Se on myös
Pyhän Yrjön päivä. Eräs barcelonalainen
kirjakauppias halusi 1926 herätellä ihmisten kiinnostusta kirjoihin. Hän keksi Kirjan ja ruusun päivän, jolloin
mies antaa naiselle ruusun, ja nainen antaa miehelle kirjan. Kirjailijoiden Miguel Cervantes de Saavedra
ja William Shakespeare kuolinpäivä on 23.4.1616. Kirjailijoiden Halldór Kiljan Laxness ja
Vladimir Nabokov syntymäpäivä on 23.4.
Monessa maassa päivää vietetään niille sopivana aikana.
1996:
Presidentti Mary Robinson avaa Dublinissa Irlannin painomuseon The
National Print Museum.
1996:
Tatarstanin Pen-järjestö perustetaan.
1996:
Graafisen Teollisuuden Tutkimussäätiö perustetaan yhdistämällä Graafisen
tekniikan tutkimussäätiöön Emil Vainion rahasto ja Kirjapainotaidon
Edistämissäätiö. Säätiön tarkoituksena
on graafisessa teollisuudessa ja viestinnän sisältöteollisuudessa käytettävien
teknologioiden tutkiminen ja kehittäminen sekä osaamisen kehittäminen alan
yrityksissä.
1996:
Aikakauslehtien Liitossa on 207 jäsenkustantajaa, jotka julkaisevat 364
lehteä.
1996:
Näyttely 50 vuotta suomalaista kirjataidetta: Suomen kirjataiteen
komitea 1946-1996 pidetään Helsingin yliopiston kirjastossa. Näyttelyn alla haastatellaan veteraanigraafikkoa
Markku Reunanen (1933-), joka aloitti 1954 Otavassa kirjojen ja päällysten
suunnittelun, joita kertyi pari tuhatta, opetti Taideteollisessa korkeakoulussa
graafista suunnittelua ja toimi Suomen kirjataiteen komiteassa. Reunasta huolestuttaa uuslukutaidottomuus:
"Osataan lukea, mutta ei lueta, koska se on vaivalloista".
1997:
Yhdysvalloissa toimittajien liitto The Newspaper Guild liittyy suureen
viestintäliittoon Communications Workers of America.
1997:
Electronic Commerce Europe ECE perustetaan elektronisen kaupankäynnin
edistämiseksi. Suomen Elektronisen
Kaupankäynnin yhdistys perustetaan.
1997:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto SKL vaihtaa nimekseen Viestintäalan
Ammattiliitto.
1997:
Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton SKL kiinteistö palaa Helsingissä
Ratakadulla, kun uskovainen nuori mies sytyttää alakerran seksiravintolan Pikku
Pietari. Tulipalon seuraukset liiton
toimistolle ovat vakavat, ja korvaamattomia arvoja tuhoutuu.
1998:
Cervantes-instituutteja on 35 kappaletta maissa, joiden virallinen kieli
ei ole espanja. Yhdysvalloissa kieli- ja
kulttuurikeskus on New Yorkissa ja Chicagossa.
Instituutti järjestää kielikursseja, kouluttaa kielenopettajia,
ylläpitää kirjastoja (yli 600 000 nidettä) ja levittää espanjalaista
kulttuuria. Instituutti jakaa
espanjankielisen maailman merkittävintä kirjallisuuspalkintoa
Cervantes-palkintoa vuodesta 1976 lähtien.
1998:
Saksassa Frankfurtin kirjamessuilla on edustettuna lähes 7000
kustantajaa ja yli sata maata.
1998:
Italian Triestessä eurooppalaisten vähemmistölehtien päätoimittajat
tapaavat toisensa. Sihteeristön kokoama
käsikirja sisältää tietoja 32 Euroopan vähemmistölehdestä. Vähemmistölehdet perustavat 1999 uutistoimiston
Brysseliin.
1998:
Ranskan uudessa kansalliskirjastossa Bibliothéque nationale de France
BNF henkilökunnan työtiloissa on maalaamatonta sementtiä, metallia ja väreinä
vain mustaa ja valkoista.
Kirjavarastoissa on kylmää ja pimeätä.
Ammattiliitot vaativat 17 päivän lakolla, että jokaisen kirjastossa
työskentelevän työolosuhteet selvitetään.
1998:
Sveitsissä Bischofszellin historiallinen paperikoneyhdistys vihkii
uudelleen Voithin paperikoneen numero 353, joka on kunnostettu. Kone toimi 1928-91 lähes yötä päivää. Sen pituus on 37 metriä, paino 223 tonnia,
viiran leveys 2,2 metriä ja tuotanto 10 tonnia päivässä. Bischofszellin Papieri oli aluksi kutomo,
mutta muutettiin 1887 kartonkitehtaaksi.
Fourdrinierkone, paperikone 1, tilattiin Voithilta 1927. Bischofszellin paperikonemuseo on suosittu
Sveitsissä.
1998:
Faktoriliitto muuttaa nimensä muotoon Mediaunioni MDU.
1998:
Elokuva- ja AV-tuottajain tekijänoikeusyhdistys TUOTOS perustetaan.
1999:
Ruotsalainen Helsingborgs Litografiska -kirjapaino hankkii uuden
painokoneen, joka korvaa kaksi vanhaa.
Kolmannes runsaan sadan työntekijän henkilökunnasta irtisanotaan. Painon omistaa tanskalainen Color Print
Group.
1999:
Yhdysvaltalainen kirjallisuusalalla työskentelevien homojen ja lesbojen
järjestö Publishing Triangle valitsee parhaat romaanit. Kaikkien aikojen paras on Thomas Mannin
Kuolema Venetsiassa, toinen James Baldwinin Huone Pariisissa ja kolmas Jean
Genetin Kukkien madonna. Neljäs on
Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä ja viides André Giden L’Immoraliste. Seuraavat viisi ovat Virginia Woolfin
Orlando, Radclyffe Hallin The Well of Loneliness, Manuel Puigin Hämähäkkinaisen
suudelma, Marguerite Yourcenarin Hadrianuksen muistelmat ja Audre Lorden Zami.
1999:
Suomen Kustannusyhdistykseen kuuluu noin 80 yhtiötä, mutta Helsingin
yliopiston kirjaston ISBN-toimiston kustantajarekisterissä on 3458 kustantajaa.
2000:
Norjan suurlakko keskeyttää useiden sanomalehtien julkaisun.
2000:
Graafisen viestinnän keskusjärjestö GrafBit perustetaan yhdistämällä
Valomekaanisen Alan Keskusjärjestö (entinen Lito-Kemigrafinen Keskusjärjestö,
perustettu 1945) ja Graafisen Painopinnanvalmistajain Keskusjärjestö
(nimenmuutos 1975, entinen Tekstinvalmistajain Keskusjärjestö).
2000:
Saksan graafisen teollisuuden työnantajaliitto sulkee entisen Saksan
Demokraattisen Tasavallan DDR yritykset työehtosopimuksen ulkopuolelle.
2000:
Painomediamessujen Drupa 2000 painopiste on digitaalisessa
työnkulussa. Näytteilleasettajia on
lähes 2000 ja messuvieraita yli 410 000.
2000:
Kanadassa Calgary Heraldin työtaistelu jatkuu sitkeänä. Lakossa on 230 toimittajaa sekä tuotannon ja
jakelun työntekijää. Lakko päättyy
kesäkuussa kestettyään kahdeksan kuukautta.
Työläiset hyväksyvät nelivuotisen sopimuksen.
2000:
Egyptissä Kairon al-Azharin yliopiston opiskelijat osoittavat mieltään
syyrialaisen kirjailijan Haider Haiderin kirjaa Merilevän juhla vastaan. Heidän mielestään kirja halventaa
islamia. Arviolta 50 opiskelijaa
loukkaantuu poliisin kumiluodeista.
Kirja on uusi painos kymmenen vuotta sitten ilmestyneestä teoksesta.
2000:
Graafisen Teollisuuden Liitto GTL jakautuu kahdeksi liitoksi:
Viestintätyönantajat VTA ja Graafinen Teollisuus GT. Ne aloittavat 2001 toimintansa.
2000:
TS-Yhtymän Keijo ja Mikko Ketonen saavat Suomen Yrittäjien
yrittäjäristin suurristin.
2001:
Jättiyhtiön Quebecor työntekijöillä on kansainvälinen tapaaminen Rio de
Janeirossa. Edustajia on USAsta,
Meksikosta, Chilestä, Ranskasta, Espanjasta, Kolumbiasta, Perusta, Brasiliasta,
Argentiinasta, Kanadasta ja Ruotsista.
2001:
Gummerus Kirjapaino palkitaan Euroopan parhaana oppivana ja kouluttavana
painona. Palkinnon myöntäjä on European
Graphic/Media Industry Network EGIN, johon kuuluu jäseniä 14 Euroopan maasta.
2001:
Suomessa perustetaan valtakunnallinen Martta Wendelin Seura taiteilijan
elämäntyön vaalimiseksi ja kulttuuriperinnön selvittämiseksi.
2001:
Helsingissä osoitetaan mieltä Kiasman edessä sananvapauden puolesta
Helsingin Sanomia ja hallitusta vastaan.
2001:
Suomen Messut, Suomen Kustannusyhdistys ja Suomen Kirjakauppiasliitto
perustavat Helsingin Kirjamessut. Niiden
yhteydessä on Antikvaariset Kirjamessut.
2002:
UNESCO myöntää sananvapauden palkinnon zimbabwelaiselle päätoimittajalle
Geoffrey Nyarota, joka ei taipunut presidentin Robert Mugabe tukijoiden
painostuksen alla. Nyarota perusti 1999
lehden Daily News. Hän on saanut
tappouhkauksia ja ollut pidätettynä neljästi.
Lehden toimitiloja on vaurioitettu pommeilla.
2002:
Ruotsin Parajett irtisanoo 31 työntekijää.
2002:
Lontoossa opettajien lakko sulkee noin kolmanneksen 5000 koulusta. Tavoitteena on korottaa Lontoon-lisää.
2002:
Norjassa sanomalehtien lakossa on toimittajien lisäksi yli 2000
kirjatyöläistä.
2002:
Mediamoguli Rupert Murdoch lopettaa Uudessa Seelannissa 137 vuotiaan
iltapäivälehden Wellington Evening Post.
Työpaikan menettää 90 työntekijää, joista 60 kuuluu
toimitushenkilökuntaan.
2002:
Sveitsissä lopetetaan painot ColorServ ja Druckerei Winterthur, jolloin
380 työntekijää jää työttömäksi.
Ilmaisjakelulehden Metropol ja naistenlehden Meyers lakkauttaminen vie
monelta toimittajalta työn.
2002:
Ranskassa kirjapainon SCIA-LD työläiset valtaavat työpaikkansa
estääkseen omistajaa siirtämästä koneita ja paperivarastoa toiseen
kirjapainoonsa. Suurliikemies
Léonce-Michel Déprez osti 2000 yli 400-vuotiaan emoyhtiön
Chapelle-d'Armentiéres ja irtisanoi 203 työntekijää.
2002:
Metro-lehti alkaa ilmestyä Ranskassa.
Marseillesissa kirjapainotyöläiset jättävät 50 000 lehteä
rankkasateeseen, sillä he pitävät lehteä uhkana maan omille
sanomalehdille. He estävät lehden
jakelua myös Pariisissa. Jakeluautoja
pysäytetään ja siepataan, niiden renkaita ja ikkunoita rikotaan. Lehden painaminen siirretään Luxemburgiin,
sillä kirjatyöläiset eivät suostu painamaan Metroa. Se ilmestyy 22 painoksena 15 maassa.
2002:
Kalkutan kirjamessuilla esitellään CD-ROM, jolla opetetaan bengalin
aakkosia. Messuilla on runsaasti
multimediatuotteita.
2002:
Quebecor-konsernin Helprint ilmoittaa 25 työntekijän
irtisanomisesta. Se johtaa ulosmarssiin
syväpainosta.
2002:
Viestinnän Keskusliitto aloittaa toimintansa. Sen jäsenjärjestöjä ovat Aikakauslehtien
Liitto, Sanomalehtien Liitto (perustettu 1908), Suomen Kustannusyhdistys
(perustettu 1858), Viestintätyönantajat VTA (perustettu 2001), Graafinen
Teollisuus GT (perustettu 2001), 2003 Suomen Radioiden Liitto SRL ja Suomen
Kaupallisten Televisioiden Liitto SKTL (perustettu 1999).
2003:
Israel estää norjalaisen kirjatyöntekijöiden valtuuskunnan matkan Tel
Avivin lentokentällä ja lähettää sen takaisin.
Valtuuskunta olisi keskustellut Palestiinan ammattiyhdistysliikkeen
edustajien kanssa yhteistyöstä. Israelin
kielto johtunee siitä, että Norjan kirjatyötekijöiden ylimääräinen liittokokous
kehotti boikotoimaan israelilaisia tuotteita.
2003:
Yhdysvalloissa 429 pakkaustyöläisen runsas puolen vuoden työsulku
päättyy. Valmistaja GPC ja ammattiliitto
Pace pääsevät sopuun, kun keskusjärjestö AFL-CIO yhtyy GPC:n tuotteiden
boikottiin.
2003:
Yhdysvalloissa kirjatyöntekijöiden liitot CWA ja GCIU selvittelevät
yhdistymistä. Neuvotteluissa on mukana
kuljetus- ja teollisuustyöläisten Teamsters sekä paperi- ja kemiantyöläisten
Pace.
2003:
Brysselissä perustetaan järjestö European Association for Viewers Interests
EAVI. Mukana on joukko viestintäalan
tutkijoita.
2003:
USA erottaa Irakissa noin 500 000 valtion työntekijää, joista suuri osa
on sotilaita, mutta myös lääkäreitä, sairaanhoitajia, opettajia ja
insinöörejä. Sitä kutsutaa debaathisoinniksi
tavoitteena kitkeä valtion palveluksesta Saddamin kannattajat.
2003:
Mediamuseo Rupriikki avataan Tampereella.
2004:
Havannassa avataan 13. kansainväliset kirjamessut.
2004:
Norjan lakkojen, muun muassa toimittajien, vuoksi eräät sanomalehdet
eivät ilmesty eikä kaupoista saa vessapaperia.
Lakkojen piiriin kuuluvat myös NRK-radioyhtiö ja kaupallinen TV2.
2004:
Ateenan olympialaisissa on 20 000 toimittajaa ja uutiskuvaajaa.
2004:
Suomen toimittajat saavat uudet ohjeet.
Niissä korostetaan yksityisyyden suojaa aiempaa enemmän. Edelliset ohjeet tulivat voimaan 13 vuotta
sitten.
2004:
Suomen Kirjainstituutin toiminta alkaa Suomen Kirjainstituutin säätiön
hallinnoimana. Säätiön tehtävä on
kirjakulttuurin edistäminen.
2004:
Ukrainan vaalilaki sallii vain ehdokkaiden ja poliittisten puolueiden,
mutta ei kansalaisjärjestöjen sijoittaa tarkkailijoita. Kuitenkin tarkkailijoita voidaan sijoittaa
toimittajien valeasussa. Lännen
rahoittama Ukrainan äänestäjien komitea sijoittaa tarkkailijoita kautta
Ukrainan lehtensä Totshka Zora "kirjeenvaihtajina". Monet toimittajatarkkailijat edustavat muita
opposition sanomalehtiä ja jopa tilapäisiä kampanjajulkaisuja kuten
Jushtshenkoa kannattanut propagandalehti Tak.
2004:
Suomen Valokuvaterapiayhdistys perustetaan Turussa Valon päivänä.
2005:
Kreikan yleislakko pysäyttää sanomalehdet. Lakko sulkee koulut, ja televisioasemat
toimivat vajaalla miehityksellä.
2005:
Saksassa kirjatyöläiset lakkoilevat.
Axel Springerin painot toimivat osittain esimiesten voimin.
2005:
Euroopan journalistiliitto The European Federation of Journalist EFJ
varoittaa, että EU käy terrorismin vastaista sotaa sanan- ja
lehdistönvapauksien kustannuksella.
Euroopan komissio ehdottaa laatimaan toimittajille ohjesääntöjä siitä,
kuinka terrorismista tulee uutisoida.
2005:
Suomen Metsäteollisuus ei hyväksy tulopoliittista ratkaisua, vaan
koettaa huonontaa sopimusta Paperiliiton kanssa. Paperiliitto joutuu lakkoilemaan muutaman
päivän, ja Metsäteollisuus julistaa työsulun yli kuudeksi viikoksi. Metsäteollisuus soimaa Paperiliittoa
laittomasta lakkoilusta. Työsulku
nähdään tarpeellisena työnantajan työtaisteluaseena eikä sen
yhteiskunnallisista vaikutuksista mainita.
2005:
Helsinki harkitsee hakemista maailman kirjapääkaupungiksi, joka on
UNESCOn hanke. Helsinki voitaisiin
nimittää aikaisintaan 2009 kirjapääkaupungiksi.
2006:
Ranskassa työehtojen huonontamista merkitsevää lakiesitystä
vastustavassa lakossa ovat mukana myös kirjapainotyöläiset.
2006:
Opettajat ryhtyvät Oaxacassa jälleen lakkoon vaatiakseen ruokaa ja
tarvikkeita koululaisille. He ovat
osoittaneet mieltään 26 vuoden ajan.
Poliisijoukot hyökkäävät heidän kimppuunsa. Perustetaan Asamblea Popular de los Pueblos
de Oaxaca APPO - Oaxacan kansojen kansallinen kokous.
2006:
Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa KDKT Pjongjangissa
järjestetään viides kansainvälinen tieteen ja tekniikan kirjanäyttely. Siihen osallistuu kymmenestä maasta kaupallisia
yrityksiä, yliopistojen laitoksia ja tieteellisiä yhteisöjä. Erityisalueita ovat IT, nanoteknologia,
elektroniikka ja bioteknologia.
2007:
Hollywoodin käsikirjoittajat menevät lakkoon. Moni televisio-ohjelma jää pian tauolle.
2007:
Albert Bonniers Förlagin syndikalistiset työntekijät ryhtyvät
istumalakkoon työnantajansa messuosastolla Göteborgin kirjamessuilla. He vaativat palkan nostamista alan
keskipalkan tasolle.
2007:
Englannissa Royal Mail tarjoaa työläisilleen 2,5 prosentin
palkankorotuksia. Postityöläisten liitto
CWU vaatii inflaation mukaisia korotuksia ja menee lakkoon. Edellinen lakko oli 11 vuotta sitten.
2007:
Suomen yhteisöradioiden liitto perustetaan. Suomessa toimii kuusi yhteisöradiota.
2008:
Syyrialaisen päivälehden Al-Bass toimitusjohtaja Elias Mourad sanoo
Havannassa, että kuubalaisella ja syyrialaisella medialla on paljon työtä
yhteistä yhdysvaltalais-israelilaista vihollista vastaan käytävässä
mediasodassa. Mourad esittää entistä
kiinteämpää yhteistyötä Syyrian lehtimiesliiton ja Kuuban lehtimiesliiton välille.
2008:
Latinalaisen Amerikan toimittajaliitto vaatii USAn hallitusta
lopettamaan välittömästi Kuubaan kohdistuvat saartotoimet.
2008:
Yhdistyneiden kansakuntien opetus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO
(The United Nations Organization for Education, Science and Cultur) lopettaa
tukensa järjestölle Reporters Sans Frontières RSF - Reportterit ilman
rajoja. Järjestön toiminta on
epäeettistä, hyökkäävää kehitysmaita kohtaan ja ristiriidassa UNESCOn
tavoitteiden kanssa. RSF on saanut
rahoitusta USAn keskustiedustelupalvelulta CIA ja Euroopan unionilta.
2008:
Tanskassa opettajat ovat lakossa muiden mukana. Osa ryhmistä saa huhtikuussa
palkankorotuksen, mutta kymmenet tuhannet opettajat jatkavat lakkoaan.
2008:
Nokia sulkee Saksassa Bochumin tehtaansa. Bochumilaiset alkavat boikotoida Nokian
matkapuhelimia.
2008:
Pjongjangin kuudennessa kansainvälisessä tieteen ja tekniikan
kirjanäyttelyssä on edustettuna yli kymmenen maata sekä kansainvälisiä
organisaatioita ja noin 30 Korean ulkopuolista tieteellistä yhteisöä. Asia-alueita ovat informaatioteknologia,
nanoteknologia, elektroniikka, genetiikka, lääketiede, ympäristönsuojelu ja
ekologia sekä tieteen perustutkimus.
2008: Vietnamin kommunistisen puolueen poliittisen
toimiston jäsen ja puolueen sihteeri Truong Tan Sang tapasi tiistaina Vietnamin
lehtimiesliiton, Nhan Dan -päivälehden ja Vietnamin television edustajia
Vietnamin vallankumouksellisen lehdistön 83. vuosipäivän vieton merkeissä. Truong Tan Sang kiitti
vietnamilaismediaa hyvin suoritetusta työstä, rakentavasta suhtautumisesta, asiallisesta
kritiikistä ja objektiivisuudesta keskeisenä osana Vietnamin sosialistista
rakennustyötä. Hän korosti median
merkitystä sosialistisen moraalin kehittäjänä ja ylläpitäjänä ja kehotti mediaa
jatkamaan edelleen tällä presidentin Ho Chi Minh viitoittamalla tiellä.
2008:
Korean työväenpuolueen keskuskomitean sihteeri Kim Ki Nam ottaa vastaan
Pjongjangissa Kiinan lehdistövaltuuskunnan, jota johtaa Kansan Päivälehden
pääsihteeri Zhang Dexiu.
2008:
Kuuban toimittajaliitto myöntää Felix Elmuza -palkinnon
argentiinalaiselle radio- ja televisiotoimittajalle José Coco López ja
aikakauslehden Resumen Latinoamericano päätoimittajalle Carlos Aznares. He ovat ansioituneet rehellisessä
mediatyössä.
2008:
Korean Demokraattisen Kansantasavallan KDKT kirja-, valokuva- ja
taidenäyttely avataan Venäjällä Arsinjevin kaupungissa. Myöhemmin näyttely on Pokinon ja
Krasnojarskin kaupungeissa.
2008:
Italiassa pääministerin Silvio Berlusconi oikeistohallituksen
koulu-uudistus saa opettajat ja opposition mielenosoitusmarsseille ja lakkoon
"uudistusta" vastaan. Pieniä
kouluja suljetaan tuhatmäärin, lopetetaan 87 000 opettajan virkaa ja 45 000
koulutyöntekijän virkaa 2012 mennessä.
Opetusministeri Mariastella Gelmini on Beata Ignoranza - Autuas
tietämättömyys.
2008:
Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on vähentänyt 11 000
opettajanvirkaa, johon ammattiliitot vastaavat yleislakolla. Opiskelijoiden ja henkilökunnan lakkoja on
Kreikassa, Kroatiassa, Saksassa, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa ja
Hollannissa.
2008:
Intialaiset televisioteknikot ja -assistentit vaativat palkankorotusta
ja ryhtyvät marraskuussa lakkoon.
Saippuaoopperasarjoissa ollut tunnelataus on katkennut. Bollywood-elokuva- ja televisioalan
työntekijät lakkoilivat viimeksi lokakuussa.
2008:
Hands Off Venezuela - Finland perustetaan Helsingissä järjestön Pand -
Taiteilijat rauhan puolesta kanssa Che Guevaran syntymäpäivillä. Tehtävänä on suomalaisen median ja
suomalaisten järjestöjen ja ihmisten Venezuelasta ja bolivaarisesta
vallankumouksesta välittämään virheelliseen tietoon vastaaminen sekä oikean
tiedon levittäminen.
2009:
Kansainvälisen telekommunikaatioliiton International Telecommunication
Union IBU pääsihteeri Hamadoun I Toure osallistuu Kuubassa kolmansiintoista
Informática 2009 -messuihin ja tutustuu PABEXPO-näyttelyyn.
2009:
Kuubassa avataan 18. kansainväliset kirjamessut.
2009:
Pjongjangissa järjestetään kansainvälinen arkkitehtuurin kirjanäyttely.
2009:
Svenska Litteratursällskapet palkitsee toimittajan ja kirjailijan Leif
Salmén (1952-) Karl Emil Tollanderin palkinnolla vankasta ja monipuolisesta
panoksesta suomalaiseen kulttuurielämään.
2009:
Sanoma News vähentää 200 työntekijää.
"Lähtöpakettia" tarjotaan 59 vuotta täyttäneille.
2009:
Iltalehden toimituksesta vähennetään 24 työntekijää ero- ja
eläkejärjestelyillä. Yksi irtisanotaan.
2009:
TS-yhtymä irtisanoo 99 työntekijää muun muassa Turun Sanomien
toimituksesta 13 ja jättää kymmenen määräaikaista työsuhdetta
uudistamatta. Eläkkeelle tai
osa-aikaeläkkeelle jää 11.
2009:
Korean tasavallan lehdistön ammattiliitot julkaisevat 26.3
julkilausuman, jossa tuomitaan Etelä-Korean presidentin Lee Myung Bak johtaman
petturihallituksen hyökkäys mediaa, median vapautta ja mediatyöntekijöitä
vastaan. Julkilausumassa kerrotaan
toimittajien pidättämisestä ja sensuurista.
2009:
Suomen postin Itella työntekijät pysäyttävät postinkäsittelyn kuudeksi
tunniksi kuultuaan yli 4000 työntekijän YT-neuvottelusta. Noin 3500 työntekijää marssii ulos työpaikoiltaan
Helsingin Pasilassa, Vantaan logistiikkakeskuksessa, Turussa, Tampereella,
Kuopiossa, Oulussa ja Lahdessa. Vuosien
mittaan on vähennetty lähes 8000 työpaikkaa.
2009:
Luovan työn tekijät (Journalistiliitto, Kirjailijaliitto,
Sarjakuvantekijät ja Valokuvausjärjestöjen Keskusliitto) osoittavat mieltään
Helsingissä sanomatalon vieressä Sanoma Newsin kohtuutonta pakkosopimusta
vastaan. Sanoma esittää sopimusta, jolla
se kertakorvauksella saa kaikki oikeudet avustajien kirjoituksiin, valokuviin
ja piirroksiin. Sanoma ei suostu
neuvottelemaan.
2009:
Viestintäalan Ammattiliitto päättää yhdistyä Teollisuusalojen
Ammattiliittoon TEAM.
2009:
Pohjoiskorealainen lehdistövaltuuskunta vierailee Kiinassa Kansan
Päivälehden kutsumana.
2009: Kustannusalan järjestöt World Association of
Newspapers WAN ja International Fragrance Association (ennen INCA-FIEJ Research
Association) IFRA yhdistyvät. Uuden
organisaation nimi on World Association of Newspapers and News Publishers
WAN-IFRA. Molempien pääpaikat säilyvät Pariisissa ja
Darmstadtissa. Uusi järjestö edustaa yli
18 000 julkaisua, 15 000 verkkojulkaisua ja yli 3000 yritystä yli 120 maassa.
2009:
Matkapuhelinyritys Nokia lopettaa tuotekehityksen Jyväskylässä, ja noin
320 työntekijää menettää työpaikkansa.
Verkkoyhtiö Nokia Siemens Networks sulkee Espoon tehtaansa. Yhtiö vähentää lähes 750 työntekijää
Suomessa.
2009:
Etelä-Suomen Sanomat irtisanoo yhdeksän toimittajaansa. Toimittajat marssivat ulos toimituksesta
vastalauseena irtisanomisille.
2009:
Nelosen uutiset jäävät yhtenä päivänä näkymättä, kun toimitus marssii
ulos. Nelosen uutiset irtisanoo tai
osa-aikaistaa 35 ihmistä.
2009:
Pohjoiskorealais-kiinalaista ystävyyden päivää ja Kiinan
tieteellisteknisen kirjanäyttelyn päivää vietetään Pjongjangissa.
2009:
Korean Demokraattisen Kansantasavallan KDKT kirja-, valokuva- ja
käsityönäyttely järjestetään Burjatian Tasavallassa Venäjällä.
2009:
Etelä-Korean mediatoimittajat aloittavat lakon, koska presidentti Lee
Myung Bak suunnittelee uutta medialakia oman valtansa pönkittämiseen.
2009:
Hondurasissa muun muassa opettajakorkeakoulut liittyvät
sotilasvallankaappauksen vastaiseen lakkoon.
Opettajat ja professorit antavat tukensa sotilasklikin vastaisille toimille. Opettajat ja ammattiliitot ovat lakossa.
2009:
Kansalaisjärjestöistä koostuva ryhmittymä Saenal Huimang - Toive uudesta
päivästä pitää Soulissa lehdistötilaisuuden USAn lähetystön edessä. Arvostellaan USAn Korean Demokraattiseen
Kansantasavaltaan KDKT kohdistamaa vihamielistä politiikkaa.
2009:
Latviassa Riiassa suljetaan kolmen vuoden aikana 16 koulua, joista 11 on
venäjänkielisiä. Työttömäksi jää yli 400
opettajaa.
2009:
Yleiskiinalaisen lehtimiesliiton valtuuskunta käy työvierailulla Korean
Demokraattisessa Kansantasavallassa KDKT.
Samaan aikaan vierailee Pjongjangissa Kiinan yleismaailmallisia asioita
käsittelevän lehdistöorganisaation valtuuskunta.
2009:
Aller Julkaisut aloittaa YT-neuvottelut, jotka koskevat trendi- ja
shoppailulehden Hot Now toimitusta ja sitä tukevia toimintoja. Voidaan vähentää 20 ihmistä. Allerin toimitusjohtajan Pauli Aalto-Setälä
mukaan lehti ei ole saavuttanut tavoitteita.
Yritys julkaisee muun muassa lehtiä 7 päivää, Elle ja Miss mix.
2009:
Vietnamin lehdistöliiton valtuuskunta vierailee Korean Demokraattisessa
Kansantasavallassa KDKT. Pjongjangissa
keskustellaan ammatillisista ja poliittiseen tiedottamiseen liittyvistä
asioista pohjoiskorealaisten medioiden edustajien kanssa.
2009:
Googlen ja yhdysvaltalaisen kirjailijajärjestön Authors Guild ja
kustantajayhdistyksen Association of American Publishers AAP välisen
tekijänoikeussopimuksen käsittely siirtyy eteenpäin. Sopimus koskee Googlen kirjojen skannaamista
digitaalimuotoon hakuun Book Search.
2009:
Sanoma-konserniin kuuluva Weilin+Göös aikoo irtisanoa 55 työntekijää.
2009:
Yleiskiinalaisen ammattiliittojen federaation valtuuskunta vierailee
Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa KDKT. Samalla saapuu Pjongjangiin Kiinan
vieraskielisen kirjallisuuden kustannus- ja jakeluhallinnon valtuuskunta.
2009:
Nokia aikoo vähentää Oulun tutkimus- ja kehitysyksiköstä 230 työntekijää
ja Kööpenhaminasta sata.