1798:
Englannissa kaikki kirjanpainajat ja kirjakkeenvalajat tulee
luetteloida. Kirjanpainajan on
säilytettävä kappale jokaista painamaansa kirjaa, johon on merkittävä tilaajan
nimi ja osoite.
1798:
Yhdysvaltain kongressi säätää kiihoituslain - Sedition Act. Sen mukaan on rikos kirjoittaa, painaa,
levittää tai julkaista väärää, skandaalimaista ja pahansuopaa kirjoitusta
hallitusta, kongressia tai presidenttiä vastaan. Laki kumotaan 1801, ja presidentti Jefferson
armahtaa kaikki vangit ja kumoaa käynnissä olevat oikeudenkäynnit.
1798:
Virginian valtion perustuslaissa taataan lehdistön vapaus.
1798-1893:
Sveitsissä valaliiton muodostama Helvetian tasavalta takaa lehdistön
vapauden.
1799:
Tanskassa astuu voimaan painovapauslaki.
Painajilla tulee olla kuninkaallinen privilegio. Yhteiskuntajärjestyksen vastaiset
painotuotteet kielletään.
1800-luku:
Yhdysvallat on maailman merkittävin piraattivaltio, koska se katsoo,
että eurooppalaisen tekijänoikeus- ja patenttilainsäädännön noudattaminen
hidastaisi ratkaisevasti maan taloudellista kehitystä.
1802:
Yhdysvaltain lehtimiehet pääsevät senaattiin.
1809:
Ruotsissa säädetään uuden hallitusmuodon kuudennessa pykälässä pysyvä
painovapaus. Se ei ehdi koskea Suomea,
vaan Suomessa jäävät voimaan painovapauslaki 1774 ja -asetus 1792.
1809:
Suomessa kirjapainon, lehden ja kirjakaupan perustamiseen tarvitaan
senaatin lupa. Suomessa alkaa Venäjän
ennakkosensuuri.
1809:
Suomessa kuolemanrangaistus jumalanpilkasta on voimassa 1889
saakka. Kuolemanrangaistukset muutetaan
1823 elinkautisiksi vankeusrangaistuksiksi Siperiassa.
1810:
Ranskassa rajoitetaan painajien lukumäärää. Kaikkien tulee olla virallisesti
nimitettyjä. Napoleon määrää, että
kussakin Ranskan departementissa saa olla vain yksi sanomalehti.
1810:
Venäjällä kirjojen velvoitekappale myönnetään Pietarin julkiselle
kirjastolle.
1812:
Ruotsi saa uuden painovapausasetuksen.
1812:
Meksikon hallitus julistaa lehdistön vapauden.
1814:
Norjassa hallintomuoto takaa lehdistön vapauden ja säädetään
painovapaus.
1814:
Norjassa Eidsvoldin valtiosäännössä tunnustetaan lehdistön vapaus:
Maassa tulee olla lehdistön vapaus.
Jokaisella on oikeus lausua vapaasti mielipiteensä valtion hallinnosta
tai mistä asiasta hyvänsä. Tanska joutui
luopumaan Norjasta, mutta Norja joutui 1814 Ruotsin-Norjan unioniin 1905
saakka.
1815:
Englantilainen sanomalehti Political Register alentaa tilauksensa
hintaa, jotta työväenluokka voisi helpommin ostaa lehden. Tämän jälkeen hallitus vaatii sanomalehdiltä
varmuussumman maksamista ja korottaa leimaveroa. Ilmoituksille säädetään vero.
1817:
Englannissa asetus The Metropolitan Paving Act koettaa ehkäistä sekavaa
luvatonta mainosten liimaamista mille tahansa sopivalle pinnalle. Päinvastoin kuin sanomalehtimainonta
ulkomainonta on verotonta. Mainosten
liimaajat kulkevat jättimäisine liima-astioineen, harjoineen ja T-muotoisine
keppeineen, jolla mainos nostetaan liimattavaksi minkä tahansa talon seinään,
muuriin tai aitaan. Ulkomainonta antaa
paljon työtä monelle pikkupainajalle.
1821:
Portugalin vallankumouksen jälkeen taataan lailla lehdistön vapaus. Absolutismi 1828 palautti lehdistön apatiaan,
mutta 1834 lehdistön vapaus palautetaan.
Lehtiä syntyy 1835 jo 54 ja 1836 vielä 67.
1824:
Englannissa tunnustetaan työläisten liittoutumisvapaus. Seuranneen lakkoaallon vuoksi rajoitetaan
1825 lailla yhdistymisvapautta.
1824:
Ruotsi alkaa periä ulkomailla painetuista ruotsinkielisistä teoksista
tullia, joka 1830 alkaen on 20 prosenttia.
Keisarillisen kuulutuksen mukaan 1845 Suomessa aletaan periä tullia
ulkomailla ruotsiksi painetuista teoksista samoin 20 prosenttia.
1828:
Etelä-Afrikassa säädetään asetus lehtien vapaasta julkaisemisesta.
1829:
Suomessa kirjapainon, lehden ja kirjakaupan perustamiseen on pyydettävä
sensuuriviranomaisilta lausunto. Suomi
saa oman sensuuriasetuksen ja sensuurihallinnon. Ennakkosensuuri säilyy. Suomen sensuuriasetuksessa mainitaan Läse-
och Låne-Bibliothek eli luku- ja lainakirjasto.
1830:
Belgia itsenäistyy.
Perustuslaissa mainitaan sananvapaus.
Kun ranskalaiset ajattelijat eivät saa tekstejään julkaistua Ranskassa,
he siirtyvät Brysseliin. Muun muassa
Victor Hugon kurjat julkaistaan siksi ensin Belgiassa.
1830:
Norjassa yleiset kirjastot alkavat saada valtion avustusta.
1835:
Saksassa kielletään luvattomat jälkipainokset.
1839:
Saksi-Weimarissa säädetään ensimmäinen tekijänoikeuslaki 30 vuoden
määräajaksi.
1842:
Englannissa Copyright Act tulee voimaan.
Tekijänoikeus lakkaa seitsemän vuotta kirjailijan kuoleman jälkeen ja 42
vuotta kirjan julkaisemisen jälkeen.
1844:
Japanissa säädetään tekijänoikeuslaki, joka suojaa tekijää. Tähän saakka laki koskee vain
kustantajaa. Tekijänoikeuslaki on
tehoton varaspainosten suhteen.
1845:
Yhdysvalloissa New Yorkin valtiossa hyväksytään kirjastolaki.
1848:
Yhdysvalloissa Massachusettsin osavaltio antaa Bostonin kaupungille
oikeuden kantaa kirjastoveroa, jota useat osavaltiot seuraavat.
1848:
Sveitsissä säädetään täydellinen painovapaus.
1848:
Englannin Lord Chief Justice Campbell päättää, että kirjeen
kopiopuristimella tehtyä kopiota voidaan pitää todisteena Englannin
lakituvissa. Monet oikeaksi todistetut
jäljennökset eivät ole kunnollisia.
1848:
Itävallassa ruhtinaan von Metternich poliittinen järjestelmä murtuu, ja
parlamentti antaa vapaamielisen lehdistölain.
Lyhyessä ajassa syntyy 206 lehteä, joista 90 päivälehteä. Pian lehdistön vapautta supistetaan. Uusi lehdistölaki 1862 poistaa lehtiä
rajoittavat pakkokeinot.
1848:
Preussin kuningas Fredrik Vilhelm IV myöntyy lehdistönvapauteen.
1848:
Hollannissa lailla säädetään lehdistön vapaus.
1848:
Sardiniassa taataan lehdistön vapaus.
1849: Tanskassa poistetaan sensuuri ja
säädetään painovapaus. Lehdistölaki 1851
takaa lehdistövapauden.
1850:
Suomen kieliasetus kieltää julkaisemasta suomenkielellä muita kuin
uskonnollista rakennusta ja taloudellista hyötyä tarkoittavia ja edistäviä
kirjoja ja painotuotteita.
1850:
Englannissa poistetaan tiedon leimavero.
Tämä vauhdittaa Englannin lehdistön kasvua. Laki julkisista kirjastoista säädetään ja
kirjastot saavat valtion avustusta.
1851:
Tanskassa säädetään painolaki - Loven om Pressens Brug. Tämä on vapaamielisempi kuin laki 1799.
1853:
Englannissa ilmoitusten vero poistetaan.
1854:
Peruutetaan vuoden 1850 asetus
suomenkielisten kirjojen julkaisemisesta - varsinainen peruutus tapahtuu 1860.
1855:
Englannissa poistetaan sanomalehtien leimavero. Ilmoitusten vero poistettiin 1853.
1857:
Lordi John Campbell esittelee Englannin ylähuoneessa lakiehdotuksen
säädyttömistä julkaisuista. Samana
vuonna se säädetään laiksi.
1857:
Intiassa kapina aiheuttaa toimenpiteitä lehdistöä kohtaan, mutta 1861
tietty vapaus palautuu.
1860:
Suomessa kumotaan kieliasetus 1850.
1861:
Englannissa poistetaan paperin vero.
1861:
Suomessa astuu voimaan elinkeinon harjoittamista koskeva asetus, joka
annettiin 1859. Se sallii
ammattitaitoisen kisällin päästä maistraatin luvalla harjoittamaan elinkeinoa
kuten kirjansidontaa, aputyövoimana vaimo ja kotona olevat lapset. Hän ei ole oikeutettu käyttämään vierasta
työvoimaa, siis oppipoikia ja kisällejä.
1861-68:
Saksassa teollisuustyöläiset saavat liittoutumisvapauden.
1862:
Venäjällä kirjojen velvoitekappale myönnetään Rumjantsevin museon
kirjastolle Moskovassa.
1862:
Itävallassa säädetään lehdistölaki.
1863:
Suomenkieli tulee virkakielenä tasa-arvoiseksi ruotsinkielen kanssa.
1864:
Ranskassa saavutetaan työläisten liittoutumisvapaus.
1865:
Keisari Aleksanteri II hyväksyy Suomessa painovapauslain. Sanomalehdet noudattavat itsesensuuria. Julkaisijoilta vaaditaan takuusumma, joka
vaarantaa heikkojen lehtien ilmestymisen.
Ennakkotarkastus palautuu 1867 painoasetuksen Keisarillisen Majesteetin
Armollinen Asetus painotoimen-asioista Suomenmaassa myötä ja on voimassa 1905
saakka.
1866:
Suomalainen pappi Uno Cygnaeus muotoilee kansakouluasetuksen. Lasten lukuopetus on kodin vastuulla, ja
lasten on kouluun tullessaan osattava jo lukea.
1867:
Itävallassa säädetään lehdistön vapaus.
Wienistä tulee monenlaisten lehtien eurooppalainen keskus.
1867: Suomen
painoasetuksessa täsmennetään julkaisuoikeutta niin, että tekijä voi joko itse
tai toisen välityksellä myydä ja levittää kirjallisia tuotteitaan. Tuotteet on ennen julkaisemista toimitettava
paikkakunnan painoasiamiehen tarkastettavaksi.
1868:
Ranskassa poistetaan ennakkosensuuri ja pienennetään lehtien veroa. Vuoden sisällä lehtiä ilmestyy Pariisissa 88
ja maaseudulla 150.
1869:
Englannissa alkaa täydellinen painovapaus. Painotuotteissa tulee olla painajan nimi ja
osoite.
1870:
Englannissa säädetään alkeiskoululaki.
1870:
Ranskassa kuka tahansa saa ryhtyä painajaksi ja kirjakauppiaaksi. Lehdistön vapaus lisää lehtien ja pienten
painojen määrää.
1871:
Pariisin kommuuni säätää ensimmäiset normit sanomalehdistön
sensaatiohakuisia väärinkäytöksiä ja panettelua sekä nimettömiä lentolehtisiä
vastaan.
1871:
Roomasta tulee yhdistyneen Italian pääkaupunki. Italiassa kumotaan lehdistösensuuri, jolloin
julkiset henkilökohtaiset herjaukset lehdissä käyvät mahdolliseksi. Oikeusteitse ei ole saatavissa kunnollista
hyvitystä loukatuille. Toimittajien
osallistumisprosentti kaksintaisteluihin on korkea.
1874:
Saksassa säädetään sensuurin kumoava laki. Silti Bismarck rajoittaa lehdistön vapautta.
1878:
Intiassa Vernacular Press Act asettaa joitain rajoituksia
kansankielisille 170 lehdelle.
1880:
Suomessa säädetään ensimmäisen kerran keisarillisella asetuksella
kirjailijoiden ja taiteilijoiden oikeudesta työnsä tuotteisiin. Siihen sisältyy säännös valokuvien suojasta,
joka on viisi vuotta.
1881:
Ranskassa lehdistölaki säätää täyden vapauden. Laki antaa oikeuden myöntää valtion apua
yleisön edun mukaisille lehdille.
1881:
Egyptin lehdistölain mukaan uskonnollisten ja poliittisten kirjoitusten
julkaisemiseen täytyy saada virallinen lupa.
1881:
Costa Ricassa taataan lehdistön vapaus.
1881:
Vietnamissa tulee voimaan ranskalaista siirtomaalehdistöä koskeva laki.
1882:
Tanskassa yleiset kirjastot alkavat saada valtion avustusta.
1883:
Suomessa annetaan kieliasetus, joka teoriassa ratkaisee
virkakielikysymyksen, mutta ruotsi on maan virallinen kieli.
1884:
Ranskassa ammatillisten järjestöjen perustaminen tulee täysin vapaaksi.
1886:
Bernissä sovitaan tekijänoikeuksien kansainvälisestä soveltamisesta. Sopimus suojaa siihen yhtyneiden maiden
kansalaisten oikeuksia muissa sopimusmaissa.
Norja allekirjoittaa 1896 sopimuksen.
Sopimus uusitaan 1928 Roomassa.
Teoksen tekijällä on yksinomainen oikeus teoksiinsa. Yhdysvallat tulee 1955 mukaan sopimukseen.
1886:
Kolumbian hallitusmuoto takaa lehdistön vapauden.
1886:
Suomessa keisarin reskripti tekee suomesta ruotsin kanssa tasaveroisen
virallisen kielen.
1890:
Suomessa enimmäisrangaistus jumalanpilkasta on neljä vuotta vankeutta.
1891:
Kansainvälinen tekijänoikeuslaki astuu voimaan.
1891:
Kansainvälinen tekijänoikeuslaki lopettaa Yhdysvalloissa korvauksettoman
varaskustantamisen melkein kokonaan.
1891:
Suomessa painoasetus astuu voimaan.
Säädetään muun muassa: Jos Kenraalikuvernööri näkee jonkun paikkakunnan
sanomalehden väärin selittämällä Suomenmaan asemaa Keisarikuntaan nähden
antavan aihetta tyytymättömyyteen, taikka päteviä syitä muuten löytyy, olkoon
hänellä valta lakkauttaa sanomalehden ulosantamista, väliaikaisesti tai
kokonaan, harkintansa mukaan. (...) Pidätettyä sanomalehden numeroa älköön
ulosannettako muutetussa painoksessa, jollei loukkaavan kirjoituksen tahi
lauseen ulossulkemisesta syntynyttä tyhjää väliä ole tavallisella lailla muulla
präntillä täytetty.
1893:
Japanin keisari kieltää naiset ryhtymästä sanomalehtimiehen virkaan,
koska semmoinen toimi "sotii vastoin jaapanilaisten käsitystä naisen
arvosta".
1898:
New Yorkin osavaltio säätää lain harhaanjohtavaa mainostusta vastaan.
1898:
Asetus määrää kansakouluja perustettavaksi kaikkiin Suomen kuntiin. Kansakouluun menee jo aika moni, mutta sen
loppuun suorittaminen ei vielä ole yleinen tapa. Lukutaitoisia oli 1880 noin 77 prosenttia
suomalaisista.
1899:
Japanissa säädetään kirjastolaki.
1900:
Ruotsalaisen keksijän Alfred Bernhard Nobel (1833-96) testamentin mukaan
perustetaan säätiö, joka jakaa 1901 ensimmäisen kirjallisuuden palkinnon. Kirjallisuus ei tarkoita vain
kaunokirjallisuutta, vaan kirjallisia töitä, joilla on kirjallista arvoa. Palkinto voidaan myöntää saavutukselle, jonka
arvo selviää myöhemmin.
1901:
Saksassa säädetään kirjanpainamisen tekijänoikeuslaki.
1902:
Hallitsija määrää, että Suomen asetuskokoelman alkuteksti on
venäjänkielinen. Käännöskielinä
käytetään suomea ja ruotsia.
1904:
Yhdysvalloissa säädetään laki An Act to Promote the Circulation of
Reading Matters for the Blind.
Liittovaltion posti kuljettaa ilmaiseksi pistekirjat ja muun
pistekirjoituksen. Pistelehdet tulevat
1912 vapaaksi postimaksusta ja äänikirjat 1934.
1905:
Ruotsissa hyväksytään kirjastolaki ja yleiset kirjastot alkavat saada
valtion avustusta.
1905:
Suurlakko lopetetaan Suomessa marraskuun manifestilla, jolla kumotaan
routavuodet. Muun muassa senaatin tulee
valmistaa ehdotus painovapauslaiksi.
Säätyvaltiopäivät hyväksyvät 1906 painovapauslain, ja painoasiamiesten
virat lakkautetaan. Perustuslain
voimainen laki lausunto-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta turvaa
ennakkotarkastuksesta vapaan julkaisuoikeuden.
Suomen kansalaisella on sananvapaus sekä oikeus kirjoituksen ja kuvallisen
esityksen julkaisemiseen painosta ennakkoesteettä. Tämä lopettaa illegaalit lehdet. Keisarillinen majesteetti ei vahvista
painovapauslakia.
1906:
Iranissa julistetaan ja 1908 säädetään lehdistön vapaus.
1908:
Turkin hallitusmuoto takaa lehdistön vapauden.
1908:
Bernin kansainvälinen kustannusoikeuksia ja korvauksia koskeva sopimus
uusitaan.
1909:
Saksassa säädetään koko valtakuntaa varten yhdistyslaki.
1911:
Englannissa tekijänoikeuslaki ulottaa oikeuden 50 vuodeksi kirjailijan
kuoleman jälkeen. Stationers' Company
lopetta yli 300-vuotisen tehtävänsä, eikä kirjoissa enää ole sanoja Entered at
Stationers' Hall. Painotuotteista on
toimitettava vapaakappale kuuteen kirjastoon.
1911:
Nicaraguassa lehdistölaki säätelee lehdistöä.
1914:
Suomessa palaa sensuuri sotasensuurin muodossa.
1917:
Meksikossa lehdistölaki turvaa lehdistön vapauden.
