Paperinvalmistus 1918-2009         

1918-30:  Paperinvalmistus kehittyy siten, että paperiraina levenee, tuotantonopeus kasvaa, sähkökäyttöä kehitetään ja paperikoneen osia parannetaan.  Erilaisia paperi- ja kartonkilaatuja varten rakennetaan omat koneensa.  Paperin leveys 1830 oli 85 senttimetriä, mutta 1930 jo 7,7 metriä.  Tuotantonopeus 1830 oli vajaa 0,1 metriä sekunnissa, kun 1930 se on peräti yli 8 metriä sekunnissa.

1919:  Yhdysvaltalainen Westinghouse Electric valmistaa ensimmäisen käyttökelpoisen paperikoneen monimoottorikäytön.

1919:  Beloitin fourdrinierkone saavuttaa nopeuden viisi metriä sekunnissa.

1919:  USAssa käytetään aaltopahvia 0,3 miljoonaa tonnia, mutta 1957 jo 6,3.

1920-luku:  Erikoispapereihin käytetään lintteriä eli lyhyttä puuvillakuitua, joka jää kun ensin haituvat on leikattu tekstiilin valmistukseen, pellava- ja puuvillalumppua sekä manilahamppua.

1920-luvun alku:  Neuvosto-Venäjällä paperipula on niin ankara, että Jesenin ei saa julkaistua lyhyimpiäkään runojaan, vaan joutuu kirjoittamaan niitä luostarin seiniin.  Tähän aikaan vallitsee suullinen kulttuuri.

1920-30-luvut:  Yhdysvalloissa kehitetään kymmenkunta maitokartonkipakkausta, mutta ne jäävät lyhytikäisiksi tuotteiksi.  Harjakattopakkaus menestyy.

1920-30-luvut:  Wärtsilä ja Tampella välittävät massateollisuuden ja selluloosatehtaiden laitteita.

1920-luku:  Metsäyhtiöiden asumissuunnitelmille on tyypillistä hierarkkisuus eli johtajien, virkailijoiden ja työläisten omat erilliset asuntoalueet.  Tehtaan johtajalla on suurin ja komein rakennus laajoine pihoineen.  Seuraavaksi hienoimmat talot annetaan osastopäälliköille, sitten insinööreille, korkeammille toimistovirkailijoille, työnjohtajille ja viimeisenä tavallisille työläisille, jotka tuottavat lisäarvon.

1920:  Yhdysvalloissa Wisconsinissa Mosinee Kraft Millin paperikone saavuttaa nopeuden viisi metriä sekunnissa.  Vuosituhannen lopun tienoilla sanomalehtipaperikone tuottaa nopeudella noin 30 metriä sekunnissa 700 tonnia paperia vuorokaudessa.

1920:  Myllykosken, Simpeleen ja Jämsänkosken paperitehtaat liitetään yhtiöksi Yhtyneet Paperitehtaat.

1921:  Karjalan kommuuni saa vapautuksen yleisliittolaisista maksuista 1924 asti ja sille myönnetään lainoja muun muassa Kontupohjan paperitehtaan rakentamiseen.

1922:  Saksassa tulee voimaan DIN-normi 476.  Se määrittää paperin peruskoot.  Nelinkertainen arkki A0 on kooltaan 841x1189 neliömillimetriä eli pinta-alaltaan yksi neliömetri.  Arkin pitkä sivu on lyhytsivuisen neliön lävistäjän pituinen eli neliöjuuri kaksi kertaa lyhyt sivu.  Erikoissarjat B ja C ovat suuremmat kuin A, mutta niiden arkkien sivujen suhde on sama kuin A-sarjassa.

1924:  AEG rakentaa paperikoneen ensimmäisen sähköisen tasatahtikäynnin varmistuksen.

1925:  Feldmühlen Odermünden tehtaalla otetaan käyttöön sanomalehtipaperikone, jonka paperiradan leveys on kuusi metriä ja työnopeus viisi metriä sekunnissa.

1925:  Kalsiumkarbonaatti otetaan käyttöön täyteaineena.  Täyteaineet parantavat paperin paino-ominaisuuksia.

1925:  Suomessa Tervakoski valmistaa kopiopaperia.

1925:  Jugoslaviassa Smith & Meynier -paperitehdas valmistaa kopiopaperia.

1925:  Puolassa paperitehdas Zywiecka Fabryka Papieru valmistaa kopiopaperia.

1925:  Latviassa Riga-paperitehdas valmistaa kopiopaperia.

1925:  Euroopan suurimmissa maissa käytetään seuraavia raaka-aineita: lumppuja viisi prosenttia, olkea kahdeksan, puuhioketta ja selluloosaa 65, paperijätteitä 20 ja sekalaista kaksi prosenttia.

1927:  Neuvostoliitossa paperin kulutus on 3,5 kiloa asukasta kohti vuodessa, ja tuontipaperin osuus on 25 prosenttia.  Paperiteollisuus yli kaksinkertaisti tuotantonsa kolmessa vuodessa.  Venäjällä 1913 paperia käytettiin 2,7 kiloa asukasta kohti vuodessa, ja tuontipaperin osuus oli 40 prosenttia.

1927:  Kontupohjan paperitehtaan rakennustyömaalla puhkeaa kansallisen muodon saanut kiista irtisanomisista.  Punainen Karjala julkaisee jutun venäläisen tehdashallinnon suorittamista suomalaisten ja karjalaisten työläisten irtisanomisista.  Rakennustyö käynnistettiin 1923.

1927:  Beloit rakentaa ensimmäisen pehmopaperia tekevän jenkkikoneen, jonka nopeus on 7,5 metriä sekunnissa.

1928:  Neuvostoliitossa perustetaan Säästroin paperitehdas.

1929-41:  Neuvostoliitossa viisivuotiskausina rakennetaan muun muassa Arkangelin, Balahnan, Solikamskin, Kaman, Sjasin, Kondopozhskin, Segezhin ja Marin tehtaat, korjataan sekä laajennetaan entisiä tuotantolaitoksia.

1929:  Karjalan sellu- ja paperiteollisuuden esikoinen Kontupohjan (Kondopoga) paperitehdas käynnistetään valmistamaan sanomalehtipaperia.  Tuotantokalusto on saksalainen.  Paperikoneen N1 suunniteltu kapasiteetti on 29500 tonnia vuodessa.  Tehtaasta tulee 1940 kombinaatti, kun aletaan tuottaa sellua.  Kotimaisilla koneilla tuotetaan 1941 paperia.  Kombinaatin rakennukset vaurioituvat Suuren isänmaallisen sodan aikana, mutta koneet on siirretty toisaalle.

1929:  Japanin paperiteollisuusyhtiö valmistaa 14 paperikoneella ja 25 vatilla neljässä tehtaassa painopaperia, kopiopaperia, ohutta paperia ja muita papereita.

1929:  Suomen viennistä 95 prosenttia on peräisin metsästä.

1920- 30-lukujen vaihde:  Vaskiseppä Johan Mikael (Hannes) Järvimäki (1891-1937) toimii Neuvosto-Karjalassa Kontupohjan paperi-, selluloosa- ja muista tehtaista koostuvan kombinaatin johtajana.

1930-luku:  Paperiteollisuus ryhtyy käyttämään soijaproteiinia paperinpäällysteiden sideaineena.

1930-luku:  Suomen metsäyhtiöt myyvät työntekijöilleen edullisia tontteja omakotirakentamista varten, ja arkkitehdit suunnittelevat asemakaavat ja tyyppitalot uusille alueille.  Metsäyhtiöt antavat työläisille edullisia lainoja ja rakennustarvikkeita sekä auttavat oman talon rakentamisessa.  Tavoitteena on kiinnittää työläiset yhä tiiviimmin paikkakunnalle.  Talon ja maatilkun omistamisen katsotaan lieventävän poliittista radikalismia työväestössä.

1930:  Aletaan siirtyä jatkuvaan sellusulpun eli -massan valmistukseen käyttämällä kuiduttimia eli sulputtimia kuitujen irroittamiseen toisistaan kuten pulppereita, jauhimia eli raffinöörejä ja kartiojauhimia eli Jordan-myllyjä.

1930:  Dard Hunter julkaisee New Yorkissa teoksensa Papermaking through eighteen centuries.

1930:  Kymmene ostaa paperitehtaan Englannista.

1931:  Saksassa Jagenberg patentoi Perga-nestepakkauksen, joka on nestetiiviiksi vahattu pyöreäpohjainen, täyttövalmis kartongista tehty harjakattopakkaus.  Yhtyneet Paperitehtaat alkaa 1957 valmistaa sitä Suomessa.

1932:  Puuhioketta valkaistaan natriumbisulfiitilla.

1933:  Lentopostikäyttöön otetaan ohuesta paperista valmistettu kevytkirjekuori.

1934:  Sulfiittisellutehdas Jakobstads Cellulosa perustetaan.

1934:  Walkiakoski sulautuu Yhtyneisiin Paperitehtaisiin.

1935:  Yhdysvaltalainen insinööri Massey kehittää menetelmän päällystää painopaperi paperikoneessa.

1935:  Tanskalainen Carl Hartman (Skandinavisk Emballage) saa patentin maitopakkaukselleen, jossa on nelikulmainen pohja ja harjakattosuljenta.  Tölkki toimitetaan pakkaajalle vahattuna ja täyttövalmiina.  Skotlantilainen Satona ostaa patentin ja markkinoi tuotetta Englantiin ja Yhdysvaltoihin.  Yhtyneet Paperitehtaat hankkii Satona-koneet Suomeen ja aloittaa 1951 pakkaustoimitukset.

1935:  Yhdysvaltalainen E Stanton Avery kehittää Los Angelesissa ensimmäisen itseliimautuvan hintalapun.

1936:  Yhdysvaltalainen Millspaugh keksii paperiradan nostamisen viiralta tyhjiön avulla.  Tämä niin sanottu pick up mahdollistaa paperikoneen nopeuden edelleen lisäämisen.

1936:  Yhdysvaltalainen Ex-Cell-O hankkii harjakattopakkauksen kaupallistamiseen tarvittavat keksinnöt ja patentit.  Pure-Pak-pakkaukset vahataan ennen täyttöä ja suljetaan metallihakasilla 1960-luvulle saakka.  Tölkki tulee pakkaajalle litteänä aihiona.

1937:  Suojärven sellutehdas perustetaan.  Tehtaisiin kuuluu Suojärven puuhiomo, kartonkitehdas ja laatikkotehdas.  Suomi luovuttaa tehtaat 1940 Neuvostoliitolle.

1937:  Voith rakentaa paineperälaatikon.

1937:  British Standards Institution julkistaa paperinkokoja varten standardin.

1937:  Kontupohjan paperitehtaan johtaja Hannes Järvimäki nimetään vakoilijoiden vastavallankumouksellisen tuholaisryhmän johtajaksi ja hänet teloitetaan.

1938:  Neuvosto-Karjalassa perustetaan Segezhan sellu- ja paperikombinaatti.  Se kuuluu nykyisin Investlespromiin.

1938:  Neuvostoliitossa Arkangeliin perustetaan Solombalan selluloosatehdas.

1938:  Maailmassa tuotetaan paperia ja pahvia noin 28 miljoonaa tonnia.

1938:  USAssa ja Kanadassa paperikoneen viiran leveys on jopa 7,5 metriä.

1938:  Ranskassa erilaisten asiakirjojen tuotanto on 50-kertainen verrattuna ajanjaksoon 1802-12.

1938:  Neuvostoliitossa Kommunar-paperitehdas valmistaa kopiopaperia.

1938:  Tampellan Anjalan paperitehdas perustetaan.

1939-45:  Toisen maailmansodan aikana olkea käytetään sellunvalmistuksessa moninkertaisesti tavanomaiseen aikaan verrattuna.

1939:  Helsingissä Teknillisen Korkeakoulun TKK puukemiallinen laboratorio ja kemiallinen laboratorio tuhoutuvat sodan ensimmäisenä päivänä.  Puukemiallinen laboratorio sijoitetaan 1940 sotilassairaalan sotilasapteekkiin Hietalahden torin laidalla.

1940-luku:  Paperikoneessa otetaan käyttöön ilmatyynyllä varustettu perälaatikko.

1940-luku:  Coca-Cola -yhtiö käyttää kirjepaperissaan vesileimaa, jossa on ympyrän sisällä pullonsuusta juova nuori nainen rusetti kaulassaan ja alapuolella teksti: Drink Coca-Cola.

1940:  Paperikoneen puristinhuovat valmistetaan paperin sileyden mukaan hienommasta tai karkeammasta villasta ja kudelmasta.  Puristinhuovan käyttöikä on kahdesta kolmeen viikkoon.  Paperinmuodostuksessa käytettävä fosforipronssinen viira kestää vajaan viikon.  Villaiset kuivaushuovat korvataan puuvillaisilla normaalioloissa tai puuvillan ja asbestin seoksella erikoisoloissa.

1940:  Neuvostoliitossa Arkangelin kupeeseen perustetaan Novodvinskiin tehdas.

1940:  Neuvostoliitto saa Suomelta 1921 perustetun Pitkärannan selluloosatehtaan ja 1926 perustetun Viipurin paperitehtaan.  Muita luovutettuja tehtaita ovat Johanneksen paperitehdas, Enson paperitehdas, Läskelän paperitehdas Harlussa, Leppäkosken paperitehdas Harlussa, Hovinmaan paperitehdas Vahvialassa ja Hounijoen paperitehdas Vahvialassa sekä Hämekosken kartonkitehdas Harlussa, Enson kartonkitehdas ja Suojärven kartonkitehdas.  Sellutehtaita luovutetaan Enson sellutehdas, Käkisalmen sellutehdas, Johanneksen sellutehdas, Leppäkosken sellutehdas ja Kintereenkoske sellutehdas Vahvialassa.  Ennen sotaa Karjalassa oli kaksi sellutehdasta.  Lisäksi luovutetulle alueelle jää kahdeksan puuhiomoa.

1941:  Beloit aloittaa sotatarvikkeiden tuotannon.

1942:  Suomessa käytetään aaltopahvia 4000 tonnia, mutta 1958 jo 14 300 tonnia.

1943:  Paperipula pakottaa päämajan heinäkuussa kieltämään joukkoja julkaisemasta jatkosodan kenttälehtiä.  Kieltoa ei täysin noudateta, ja sen valvonta rintamaoloissa on vaikeata.

1943:  Jätekeskus (Paperinkeräys) perustetaan paperin keräämistä ja raaka-aineen hankintaa varten.

1944:  The Times painetaan osaksi ohuelle paperille lentopostia varten.

1944:  Suomi menettää sodan päättyessä neljä paperitehdasta (muun muassa Läskelä ja Enso) ja seitsemän selluloosatehdasta.  Maan 18 paperikoneesta neljä on käynnissä.  Tilanne jatkuu vuodesta 1943.  Sanomalehtipaperipula jatkuu, sillä suurin osa paperista menee vientiin.  Lehdet saavat säännöstelyssä käyttöönsä 23 000 tonnia sanomalehtipaperia, josta Helsingin Sanomat saa viidenneksen.

1945:  Sellusulpun eli -massan jatkuva valmistus yleistyy.  Sulputtimet ja massajauhimet korvaavat jyrämyllyn ja hollanterin, jotka jauhavat erän kerrallaan.  Erittäin tapahtuvasta valmistuksesta siirrytään prosessiteollisuuteen.

1945:  Suomen Kommunistisen Puolueen SKP ja Suomen Kansan Demokraattisen Liiton SKDL sanomalehdet saavat 1446 tonnia paperia.

1945:  Arvioidaan, että 14 000 tuotetta on valmistettu paperista.

1946:  Yhdysvalloissa myydään ensimmäinen styreenibutadieeni- eli SB-lateksierä, joka käytetään paperinpäällystykseen.

1947:  Beloitin pehmopaperikoneen nopeus on 14 metriä sekunnissa ja kartonkikoneen 2,5 metriä sekunnissa.

1947:  Tekokuitupaperi saa patentin USAssa.

1947:  Suomessa on 25 paperi- ja selluyhtiötä.  1990 niitä on 15, ja 1996 jäljellä on kolme suurta yhtiötä UPM-Kymmene, Stora-Enso sekä Metsä-Serlan ja Myllykosken allianssi.  Loput viisi yhtiötä ovat pieniä.

1947:  Jätekeskus (Paperinkeräys) aloittaa kaikkialla Suomessa paperinkeräyskampanjan, jossa vastineeksi tarjotaan makeisia.  Suomalaiset keräävät 5400 tonnia paperia.  Keräyspalkkioiden käyttö loppuu vasta 1970-luvun alussa, jolloin kiinteistökohtaiset keräysastiat ilmestyvät taajamiin ja alueelliset keräyspisteet haja-asutusalueille.

1948-9:  Yhdysvalloissa aletaan valmistaa muovilla päällystettyä paperia pakkaustarkoituksiin.  Saksassa valmistus alkaa 1952.

1948:  Ahlströmin Karhulan konepaja toimittaa ensimmäisen ja täydellisen paperikoneen Tervakoskelle.

1949:  Saksalainen JM Voith alkaa rakentaa kuiduttimia eli sulputtimia, joissa teräpyörä on vaakasuorassa.  Hydrapulpperi kehitettiin Yhdysvalloissa 1940-luvulla.  Märkäkuidutus lisää jätepaperin käyttöä.

1940-luvun loppu:  Tampella ja A Ahlström alkavat valmistaa paperi- ja kartonkikoneita sekä Wärtsilä ja Valmet 1950-luvulla.

1950-luku:  Paperin liimauksessa otetaan käyttöön uusia märkälujia hartseja, muunnettuja alunahartseja ja vehnän tärkkelystä.  Uusien suoraan reagoivien orgaanisten liimojen kanssa voidaan käyttää täyteaineena halpaa mutta hyvää kalsiumkarbonaattia.

1950-luku:  Kehitetyt polymeeriset retentioaineet tehostavat paperinvalmistusta ja sallivat käyttää paperin täyteaineita entistä enemmän.  Karboksyloidut päällystelateksit otetaan käyttöön.

1950-luku:  Kokeillaan hydraulisia perälaatikoita ja päästölistoja eli hydrofoils (Wrist & Burkhard).

1950-luku:  Itsejäljentävä NCR-paperi keksitään.  Se on lyhennys sanoista No Carbon Required ja National Cash Register paperin kehittäneen yhtiön mukaan.  Kopiointiominaisuus liittyy kahteen kemikaaliin, joilla paperin pinnat on käsitelty.  Kun kemikaalit reagoivat keskenään, muodostuu väri.

1950-luku:  Sellutehtaan perinteisiä ammatteja ovat hakemies, keittäjä, puskija, pesijä, lajittelija ja valkaisija.  Paperitehtaalla on massamies, värimies, koneenhoitaja, prässipoika, sylinterimies ja rullamies.  Ammattimiehet osaavat haistaa ja maistaa massan oikean jauhatusasteen, kuitupituusjakautuman, sakeuden, lujuuden ja värin.

1950-luku:  Suomessa puutavara kaadetaan vielä käsin pokasahalla, karsitaan kirveellä, katkotaan ja kuoritaan kuorimaraudalla sekä kuljetetaan hevosella tien tai uittoreitin varteen.  Metsätöissä työskentelee osa-aikaisesti puoli miljoonaa miestä, joista 300 000 saa palkkaa uitto- ja metsätöistä ja 200 000 tekee oman tilan töitä.  Moottorisaha korvaa 1960-luvulla käsisahan, puutavaran kuorinta siirretään metsästä tehtaalle ja metsäkuljetuksessa siirrytään traktorin ja kuorma-auton käyttöön.  Moottorisaha muuttaa metsätyöt aikaisempaa yksipuolisemmiksi ja pakkotahtisemmiksi, kun työstä tulee pelkkää sahausta ja lumessa kahlausta.  Ensimmäiset hakkuukoneet ilmestyvät avohakkuualueille.  Koneelliset korjuuketjut kehittyvät 1970-luvulla ja monitoimikone eli harvesteri otetaan käyttöön.  Vakituiset metsurit, joita on noin 30 000, korvaavat 1975 tienoilla metsätyömies-pienviljelijät.  Koneellistaminen etenee nopeasti 1980-luvulla, ja koneet edellyttävät ympärivuotista työskentelyä.  Suomessa käytetään 1990-luvulla noin 1200 hakkuukonetta.  Metsätalouden töissä 1997 on kaikkiaan noin 20 000 vakituista työntekijää, joista 3000 palkattua metsuria ja saman verran koneyrittäjiä ja heidän työntekijöitään.

1950-luvun alku:  Ahlström toimittaa Suomen ensimmäiset jatkuvatoimiset Kamyr-keittimet Joutsenoon.  Hans Ahlströmin laboratorio perustetaan 1969 Karhulaan.

1950-80:  Paperikoneiden leveys kasvaa, nopeus lisääntyy, konetta automatisoidaan ja uusia raaka-aineita otetaan käyttöön: lämpömekaaninen sellu, siistattu eli painoväristä puhdistettu jätepaperi, uusia täyteaineita, kemikaaleja ja värejä.  Kehitetään kaksoisviirapaperikone.  Paperi liimataan neutraalilla liimalla, mutta ympäristön saastuttaminen kasvaa.  Paperiradan leveys on 10 metriä, ja koneen nopeus yli 30 metriä sekunnissa.  Paperitehtaat erikoistuvat tiettyihin paperilajeihin, kehitellään uusia laatuja esimerkiksi kevyt päällystetty eli LWC-paperi.  Yhtiöillä on oma raaka-aineen hankinta ja myyntiorganisaatio.

1950:  Saksan Demokraattisessa Tasavallassa valmistetaan ensi kertaa maailmassa polyamidista muovinen viira paperinvalmistukseen.

1951:  Ruotsissa esitellään tetraedrin muotoinen kartonkipakkaus nykynimeltään Tetra Classic.  Se tulee 1955 Suomeen.  Pakkausta aletaan valmistaa muovipäällystetystä kartongista.  Pakkausmateriaali toimitetaan rullana täyttökoneelle, joka muodostaa pakkaukset.

1952:  Umberto Pomilio kehittää uuden menetelmän olki- ja heinäsellun tuotantoon.

1952:  Saksassa aletaan valmistaa muovipäällysteistä paperia pakkaustarkoituksiin.

1952:  Ensimmäinen pintapainoa mittaava ilmaisin asennetaan paperikoneeseen.

1953:  Valtion Tykkitehdas valmistaa Jyväskylän Rautpohjassa ensimmäisen paperikoneen, joka toimitetaan Puolaan.  Rautpohja keskittyy paperikoneisiin ja muodostaa 1970-luvun lopulla Valmetin Paperikoneryhmän Turussa sijaitsevan Pansion tehtaan kanssa.

1953:  Suomen valtio ostaa konkurssikypsän Gutzeitin yhtiön ja perustaa Enso Gutzeitin.

1954:  Saksassa aletaan valmistaa paperikoneessa päällystettyä paperia München-Dachauer -paperitehtaassa.

1954:  Kemiallisesti jäljentävä NCR-paperi patentoidaan USAssa.

1955:  Ruotsissa alkaa jatkuvatoiminen sellunvalmistus Kamyr-keittimellä.  Eräkeitosta siirrytään varsinaiseen prosessiteollisuuteen.

1955:  Time aloittaa tutkimuksen, kuinka painopaperin painoa voi keventää lähes kolmanneksella.  Tuloksena on 1959 kokeellinen kaksoisviirakone.

1955:  Joukko metsä- ja metalliteollisuusyrityksiä perustaa Atomienergian ajamaan ydinvoimalaa.  Teollisuuden Voima TVO aloittaa 1969 toimintansa.

1956:  Diplomi-insinööri Jaakko Pöyry (1924-2006) perustaa Matti Kankaanpään kanssa Tekno-Investin, joka kahdessa vuodessa myy yli kuusikymmentä kehittämäänsä pyörrepuhdistamoa suomalaisille metsäteollisuusyrityksille.  Pöyry ja professori Jaakko Murto palkataan 1958 suunnittelemaan Metsäliiton Äänekosken sellutehtaan uudistamista.  Näin syntyy insinööritoimisto Murto & Pöyry.

1957:  Miehle-Goss-Dexter -yhtiön sähköinen paperintarkastus- ja lajittelukone käsittelee jopa kaksi metriä leveitä paperirullia.  Paperi kulkee ensin tarkastusaseman läpi, ja viat tallennetaan magneettiseen muistiin.  Sitten paperi menee leikkurin läpi, ja muistin ohjaamana hyvät arkit pinotaan omaan arkkipinoonsa, mutta huonot arkit kerätään hylkypinoon.

1957:  Enso-Gutzeit aloittaa nestepakkauskartongin valmistuksen ja toimittaa sitä Jagenbergille Saksaan Perga-tölkkejä varten sekä Norjaan Elopakille, jolla on Pure-Pak -tölkin valmistus- ja markkinointioikeudet suurimpaan osaan Eurooppaa.

1958:  Beloit Inverform otetaan käyttöön Englannissa paperitehtaassa St Anne's Board Mill.

1958:  Saksassa hienopaperiyritys Zanders asentaa päällystyskoneen ja alkaa valmistaa Chromolux-paperia.  Yritys hankkii 1965 paperitehtaan Reflex.

1958:  Diplomi-insinööri Jaakko Pöyry perustaa yrityksen Murto & Pöyry.  Pöyry perustaa pian insinööritoimiston Jaakko Pöyry, joka laajentaa 1962 Ruotsiin ja Norjaan sekä sitten Ranskaan ja Englantiin.  Pöyry suunnittelee sellutehtaan Brasiliaan ja työskentelee Indonesiassa.  Työntekijöitä 1969 on parisataa ja 1972 yli 600.  Töitä on Suomessa, Ruotsissa, Keski-Euroopassa sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikassa.  Pöyryn yksiköissä  työskentelee 2006 yli 6000 ihmistä 44 maassa.

1959:  Kontupohjan kombinaatin jälleenrakennustyöhön värvätään ympäri valtakuntaa komsomolilaisia.  Sanomalehtipaperin valmistukseen otetaan 1963 käyttöön uudet paperikoneet.

1959:  Enso aloittaa nestepakkauksien valmistuksen Lahdessa.

1959-60:  Synteettisiä muovipapereita aletaan tuottaa tavallisissa paperitehtaissa valmistamalla muovikalvoa.

1960-70-luvut:  Neuvostoliitossa aletaan kehittää paperin tuotantoa.  Suurin osa hankittavista paperikoneista on suomalaisia tai saksalaisia, mutta Kontupohjan paperikoneet 4 ja 7 ovat englantilaiset Black Clawson ja Solikamskbumpromin (perustettu 1941) koneet 1 ja 2 Mitsubishi-Beloit sekä 3 ja 4 Gidrobum.

1960-luku:  Kaakkois-Aasiasta suurin osa on metsien peitossa.  Metsäpeitto on 2000-luvun alussa 10-20 prosenttia.  Metsätuhojen suurin syy on rahakasvien kuten kahvin ja sokerin viljely, myöhemmin sellu- ja palmuöljyplantaasit.

1960-luku:  Pohjois-Amerikassa aletaan rakentaa ensimmäisiä keskitettyjä valvomoita: USAssa Pineville Craft, St Regis, Monicello Mill ja Catawba Newsprint sekä Kanadassa Crestbrook Forest Industry ja Eurocan.  Suomessa valvomo on Savon Sellun Kuopion ja Metsäliiton Selluloosan Kirkniemen paperikoneella.

1960-luku:  Kaksoisviirapatentteja myönnetään.

1960-luku:  Fosforipronssiset viirat aletaan korvata polyesterikuiduista valmistetuilla synteettisillä viiroilla, jotka ovat pitkäikäisempiä kuin metalliviirat.  Puristinhuopiin sekoitetaan polyamidi- eli nylonkuitulankoja kestoiän pidentämiseksi.  Kuivaushuovissa siirrytään synteettisiin raaka-aineisiin.

1960-luku:  Suomalaiskeksintö happivalkaisu tulee käyttöön.

1960-luvun alku:  Kaksoislevyjauhimet tulevat käyttöön.

1960-luku:  Neutraaliliimaus ja alkaalinen paperinvalmistus kehitetään.

1960-luvun alku:  Suurten paperikoneinvestointien välinen aika on noin 30 vuotta, 1980-luvun alussa noin 20 vuotta ja 1990 enää 17-18 vuotta paitsi suurimpien ja nopeimpien koneiden uusimisväli noin 15 vuotta.

1960-luvun alku:  Suomen viennistä parhaimmillaan 85 prosenttia on peräisin metsästä.

1960:  Sellu- ja paperiteollisuus alkaa kehittää valmistusprosessin säätöä ja ohjausta.

1960:  Jakobstads Cellulosa ja Wilh Schauman yhdistyvät.  Pietarsaareen rakennetaan sulfaattisellu- ja paperitehdas sekä paperinjalostustehdas Wisapak, joka käynnistyy 1964.

1961-93:  Maailman paperin ja kartongin kulutus yli kolminkertaistuu 77 miljoonasta tonnista 250 miljoonaan.

1961:  Yhdysvaltain kartonkiteollisuus alkaa valmistaa muovipäällystettyjä kartonkipakkauksia.  Suomessa sama teknologia otetaan 1963 käyttöön.

1962:  USAssa Pampers-vaippoja valmistavan Procter & Gamble -yhtiön ensimmäinen kertakäyttövaippa tulee markkinoille.  Kuin sattumalta professori T Berry Brazelton julkaisee samana vuonna artikkelin, jossa hänen mielestään lapsen on osattava istua, kävellä ja puhua ennen pottaharjoittelua.  Brazelton toimii keulakuvana Pampers Parenting Institutessa ja mainostaa vielä tuhatluvun vaihteessa 16-kiloisille lapsille tarkoitettuja vaippoja.  Vaippakausi länsimaissa pitenee, ja nelivuotias vaippalapsi on tavallinen.

1963:  Enso-Gutzeitin Kaukopään tehtaan kartonkikone 4 saa tietokoneen IBM 1620 eli prosessiin kytkettynä nimellä IBM 1710.  Tietokoneella aletaan tehdä perustutkimusta tavoitteena pintapainon ja kosteuden säätö.  Kone on tiettävästi ensimmäinen prosessikone Skandinaviassa.

1963:  Tetra Pak saa valmiiksi tiiliskiven muotoisen tölkin Tetra Brik.  Tetra Pak alkaa 1965 markkinoida  harjakattopakkausta Tetra Rex.  Tetra Brik Aseptic esitellään 1968.

1964:  Beloitin pehmopaperikoneen nopeus on 20 metriä sekunnissa.

1964:  Metsäliiton Äänekosken tehdas tilaa päällystyslaitoksen Wärtsilältä aikakauslehtipapereita varten.  Laitos otetaann 1966 käyttöön.

1965:  Neuvostoliiton paperintuotanto on 3,2 miljoonaa tonnia vuodessa, kun se 1913 oli 269 000 tonnia.  Rakennetaan tuotantolaitoksia Siperian, Uralin ja Kaukoidän metsäseuduille.

1965:  Oxfordin yliopistopainon Wolvercote-paperitehtaassa asennetaan ensimmäinen tietokone ohjaamaan paperinvalmistusta.

1965:  Egyptiläisten tutkijoiden onnistuu selvittää papyruksen valmistuksen kadonnut salaisuus.

1965:  Ensimmäinen kaksoisviirakone Beloit Twinver Form otetaan käyttöön USAssa paperitehtaassa Kimberly-Clark Niagarassa.

1965:  Kaksoisviiralla varustettu Time-paperikone tilataan ja se toimii 1967 St Francisvillen tehtaassa Louisianassa.  Samoihin aikoihin suunnitellaan ja valmistuu Beloitin Bel-Baie -kaksoiviirajärjestelmä.

1965:  Euroopan suurin kartonkitehdas Enso-Gutzeitin Kaukopään tehdas saa viidennen kartonkikoneensa.  Kaukopään osuus Suomen kartongin tuotannosta on puolet.  Uusi Inverform-kone kehitettiin Englannissa, ja Beloit hankki sen valmistusoikeuden 1950-luvun lopulla.  Enso-Gutzeit on maailman puunjalostusyrityksistä sijalla 18.

1965:  GA Serlachiuksen Mäntän Paperitehtaalla otetaan käyttöön Euroopan nopein paperikone.  Valmistusnopeus on lähes 1000 metriä minuutissa eli 16 metriä sekunnissa.

1965:  Pietarsaaressa vihitään Wilhelm Schaumanin paperinjalostustehdas Wisapak.  Se valmistaa noin 60 miljoonaa paperisäkkiä vuodessa.  Suomeen jää 40 prosenttia, ja Neuvostoliitto on suurin ostaja vientimarkkinoilla.

1966:  USAssa International Paper tilaa Beloitilta linerboard- eli päällyskartonkikoneen, jonka viiran leveys on 9,5 metriä.

1966:  Black Clawson kehittää kymmenessä vuodessa kaksoisviiran Verti-Forma.

1966:  Beloit kehittää käyttöön superkalanterin synteettiset telat.

1966:  Indonesian pinta-alasta 77 prosenttia eli 144 miljoonaa hehtaaria on trooppista sademetsää, josta 2009 on jäljellä viidesosa.

1966:  Metsäliiton, sittemmin M-real, Kirkniemen tehtaalla käynnistyy paperikone 1.  Paperikone 2 käynnistyy 1972 ja 3 käynnistyy 1996.  Suomen ensimmäinen biologinen jäteveden puhdistus alkaa 1984.  Tuotanto 2002 on 710 000 tonnia, ja henkilökuntaa on 850.

1966:  Suomessa ensimmäiset koespesifikaatiot sanomalehtipaperin laaduksi valmistuvat.  Tekninen yhteistyöelin TYE antaa ohjearvot paperin pintapainolle, paperin värisävylle, opasiteetille ja vaaleudelle sekä karheudelle tai sileydelle.  Paperitehtaiden ja sanomalehtien yhteistyö alkoi 1963.

1966-97:  Sanomalehtipaperikoneen vuosituotanto nousee yli kolminkertaiseksi 30 vuodessa.

1967:  Kaksoisviirakone Time/Crown Zellerbach former otetaan käyttöön USAssa St Francisvillessa Louisianassa.

1967:  Enso Gutzeitin Uimaharjun sellutehdas käynnistyy ja siellä on kaksi valvomoa, yksi kuitulinjalla ja toinen voima- ja talteenottolinjalla.

1967:  Kymin ja Kaukas ostavat puolet hienopaperitehtaasta Nordland Papier.

1967:  Suomen käyttämästä puuraaka-aineesta lähes neljännes tuodaan ulkomailta lähinnä Neuvostoliitosta ja Puolasta.

1968:  Ruotsalainen Lorentzen & Wettre Maskinaffär valmistaa ensimmäisen automaattisen paperin koetusjärjestelmän ja asentaa sitä ruotsalaisiin yhtiöihin.  Se on L&W Autolinen prototyyppi, josta 1987 kehitetään profiilin mittausjärjestelmä L&W Autoline 200 ja 1997 L&W Autoline 300 Profiler.  Lorentzen & Wettre valmistaa monenlaisia paperi-, selluloosa- ja pakkausteollisuuden prosessien mittaus- ja säätölaitteita sekä koetuslaitteita.

1968:  Kymin Voikkaan paperitehtaan uusi paperikone otetaan käyttöön.  Paperiradan leveys on 7,4 metriä, nopeus 15 metriä sekunnissa ja tuotantokyky yli 100 000 tonnia vuodessa.

1968:  Suomesta on viety paperikoneita 18 maahan.  Viime kymmenen vuoden kuluessa valmistetuista 70 paperikoneesta yli puolet on viety.  Suomen osuus maailman paperikoneiden valmistuksesta on yli 10 prosenttia.  Ahlström, Tampella, Valmet ja Wärtsilä valmistavat 10-12 konetta vuodessa.

1969:  JM Voith rakentaa sanomalehtipaperikoneen, jonka viiran leveys on yhdeksän metriä ja työnopeus jopa 15 metriä sekunnissa.  Tuotantokyky on 150000 tonnia vuodessa.

1968:  Black Clawson Verti-Forma otetaan käyttöön Kanadassa paperitehtaalla CIP Trois Rivièresissä.

1968:  Enso-Gutzeitin Kaukopään tehtailla prosessikone IBM 1710 vaihdetaan järjestelmään IBM 1800.

1969:  Beloit Bel Baie otetaan käyttöön Kanadassa paperitehtaalla QNS Paper Baie Cormeaussa.

1969:  Schaumannin Pietarsaaren sellutehtaalla toimii jaksottaisen eli eräkeiton ohjauksessa H-tekijään perustuva prosessimalli.  Nokia Elektroniikka tekee siitä tuotteen Nokia PP-6500 Autocook.

1969:  A Ahlströmin Varkauden tehtaalla nykyaikaistetaan paperikone 1 ja se varustetaan prosessitietokoneella IBM 1800.  Järjestelmään sisältyy tuotannon suunnittelu, prosessin ohjaus, laadun hallinta, tuotannon seuranta, varaston hallinta ja raportointi.

1969:  S Pinomäki valmistaa ensimmäisenä Suomessa karsinta-katkontakoneita Pika 50 metsäkäyttöön.

1970-luvun alku:  Synteettiset polymeerit eli muovit uhkaavat paperia.  Kun öljyn hinta nousee, niin synteettisen paperin ajatus häviää.

1970-luku:  Uusina prosesseina tulevat käyttöön sahanpurukeitto, termomekaaninen massan valmistus - Thermomechanical Pulping Process TMP, happivalkaisu ja jatkuva syrjäytysvalkaisu.  Valkaisujärjestelmässä otetaan käyttöön Autobleach.  Puunjalostusteollisuuden tietokoneistamisessa asennuksia tehdään maailmassa satoja kappaleita.  Hydraulinen ylipaineperälaatikko otetaan käyttöön.  Viiran vedenpoistotelat vaihdetaan muovisiin listoihin.  Paperikoneen tietokoneohjauksessa on radan poikki edestakaisin kulkevat kosteuden ja pintapainon anturit, mittaussignaaleiden numeerinen käsittely, säätölaskelmat, ristikkäisvaikutuksien huomioonottaminen, ylemmän tason ohjausohjelmat ja raportointi.  Näyttöpäätteellä tehdään ohjaustoimet ja siitä luetaan prosessin tila.  Sanomalehtipaperin kosteutta voidaan nostaa, kun laatuvaihtelut hallitaan.  Näin paperinvalmistaja voi myydä entistä enemmän vettä.  Radan poikki aletaan mitata suureita paperiradan paksuus, vaaleus, opasiteetti, kiilto, pohjanmuodostus ja päällysteen määrä.  Villaiset kuivaushuovat vaihdetaan synteettisiin.

1970-luku:  Aletaan kehittää jatkuvatoimista sulfaattikeittoa Modified Continuous Cooking MCC.  Tällaisen kehittää muun muassa Kamyr.

1970-luku:  Kationiset tärkkelykset saavat vahvan sijan paperinvalmistuksessa.

1970-luku:  Tarraetikettien osuus etiketeistä on 20 prosenttia, mutta 1997 lähes 50 prosenttia.

1970:  Maailmassa käytetään paperia, kartonkia ja pahvia noin 130 miljoonaa tonnia.

1970:  Beloit esittelee kaksoisviiralla varustettujen arkinmuodostajien sarjan.

1970:  Valmet kehittää massan mekaanisen sakeusmittarin.  Valmet rakentaa 1972 tuotekehitykseensä pilot-koneen.

1970:  Matti Kankaanpää luonnostelee Valmetin paperikoneen Sym-Press I puristinosaratkaisun.

1970-79:  Yhtyneitten Paperitehtaitten Tervasaaren henkilökunnan määrä vähenee neljälläsadalla noin tuhanteen.  Tehtaalla on kuusi paperikonetta, sulfaatti- ja sulfiittitehtaat ja kaksi soodakattilaa, jotka korvataan yhdellä.  Tervasaari tilaa 1973 ja 1975 Strömbergiltä paperikoneen järjestelmän sekä 1977 ja 1978 AccuRay-järjestelmät.

1971:  Raisio aloittaa polymeerilateksien valmistuksen Mietoisten tehtaalla.  Vehnätärkkelystehdas käynnistyy 1976 Raisiossa ja 1978 kationisten tärkkelysten valmistus alkaa massa- ja pintaliimoja varten.  Mietoisissa käynnistyy 1980 tärkkelysten kationisointiin tarkoitetun aineen valmistus ja Anjalankoskella tärkkelysmodifikaattien valmistuslaitos, joka pääsee 1982 täyteen vauhtiinsa.  Anjalankoskella käynnistyy 1981 akrylaatti- ja vinyyliasetaattikopolymeerejä valmistava lateksitehdas.  Neutraaliliimadispersioiden valmistus aloitetaan 1984 Anjalankoskella ja 1988 styreenibutadieenilateksien valmistus.  Raisiossa aloitetaan 1992 kationisten häiriönpoistokemikaalien tuotanto.  Raisio Chemicalsilla on 1997 toimintaa 28 paikkakunnalla 15 maassa.

1972:  Dominion Papriformer otetaan käyttöön Kanadassa paperitehtaassa Kruger Bromptonvillessä.  Canadian Pulp & Paper Research Institute Paprican kehitti kaksoisviirakoneen Papriformer.  Sitä alkoi Dominion rakentaa.

1972:  Beloit Bel Baie otetaan käyttöön paperitehtaassa Jujo Paper Japanissa.

1972:  Japanilais-yhdysvaltalainen yritys Mitsui-Zellerbach ottaa käyttöön synteettistä sellua valmistavan tehtaan.

1972:  Ranskassa englantilainen yritys Blac-Clawson International rakentaa Verti-Forma -paperikoneen.  Siinä arkinmuodostusosa koostuu pystysuorassa olevasta kaksoisviirasta.

1972:  Matti Kankaanpää suunnittelee Valmetin Sym-Former-kaksoisviiran.  Sillä valmistetaan aikaisempaa symmetrisempää paperia.  Kankaanpää oli 1957-63 Beloitin tutkimusosastolla, 1963-71 Pöyryllä ja 1971 siirtyi Valmetiin.  Hän suunnittelee vielä Speed-Formerin.

1972:  National Cash Registerin 1950-luvulla kehittämän kemiallisesti jäljentävän kopiopaperin patenttiaika loppuu.  A Ahlströmin Kauttuan tehdas alkaa A-copyn koeajot.

1973:  Valmet Sym-Former otetaan käyttöön paperitehtaassa United Paper Mills Simpeleellä.

1973:  Voith Duoformer otetaan käyttöön paperitehtaassa Daishowa Paper Japanissa.

1973:  Jaakko Pöyry saa saa sellutehdasprojektin Brasiliasta.  Tytäryrityksiä perustetaan 1980 Yhdysvaltoihin, Kaakkois-Aasiaan ja Australiaan.  Jaakko Pöyry laajentaa 1985 edelleen ja työllistää noin 2000 työntekijää.

1974:  Japanilainen paperitietosanakirja käsittää 760 washilajiketta.

1974:  Nokialla otetaan käyttöön ensimmäinen sulfiittitehtaan ohjausjärjestelmä Autosulphite.

1975:  Ruotsalaisen paperitehtaan neljä insinööriä keksivät yhden kuivaushuovan käytön viiden kuivaussylinterin ryhmässä.  Paperikoneen nopeus voidaan nostaa yli 20 metriin sekunnissa.  Aikaisemmin tavallisella kahden kuivaushuovan käytöllä päästiin nopeuteen 15 metriä sekunnissa.

1975:  Sellun paineistettu jauhaminen - Pressurized Grinding Process PGW esitellään.

1975-77:  Varkaudessa otetaan käyttöön VAPA-projektissa Honeywellin TDC  eli digitaalinen hajautettu järjestelmä.  Se kattaa paperikoneen 4, TMP-laitoksen ja vesien käsittelylaitoksen.

1975:  Suomen sanomalehdistö käyttää pintapainoltaan 45 grammaa/neliömetri paperia 3/4-osassa lehtiä.

1977:  Voithin sanomalehtipaperikoneessa on 9,15 metriä leveä kaksoisviira.  Nopeus on 23 metriä sekunnissa ja tuotantokyky 185 000 tonnia vuodessa.

1977-80:  Varkaudessa VASA-projekti käsittää sulfaattilinjan sisältäen kuitulinjan, syrjäytyspesun ja -valkaisun, haihduttamon, soodakattilan, kaustistamon ja meesauunin sekä kartonkikoneen uusinnan.

1978:  Kehitetään uusi läpilyöntipaperi eli itse kopioiva paperi.  Se perustuu nestemäiseen väriaineeseen päinvastoin kuin hiilipaperi, joka käyttää kuivaa väriainetta.

1978:  Papel Prensa aloittaa toimintansa ensimmäisenä argentiinalaisena sanomalehtipaperin valmistajana.  Toinen sanomalehtipaperitehdas Papel de Tucumán aloittaa 1979.

1978-79:  Paperi- ja kartonkikoneiden toimitusosuudet tuotantokapasiteetilla mitattuina ovat: Beloit 25 prosenttia, Voith 15, Valmet 12, Tampella 6 ja muut 42 prosenttia.  Osuudet 1995-97 ovat: Valmet 31, Voith Sulzer 30, Beloit 23 ja muut 16 prosenttia.

1979:  Kanadan Montrealissa alkaa St Armand Paper valmistaa käsin paperia.  Koneella tehdään paksua albumipaperia.

1979-81:  Englannissa 26 paperi- ja kartonkitehdasta lopettaa toimintansa.  Tuotantokyky vähenee 17 prosenttia.

1970-luvun loppu:  Valmet kehittelee uutta kuivausmenetelmää CONVAC, jolla saavutetaan suuri kuivausnopeus.  Kuivausosassa on yksi tai kaksi sylinteriä, jolloin saadaan taloudellisia säästöjä.

1980-luku:  Suomessa kokeillaan pintapainoltaan 40 grammaa/neliömetri sanomalehtipaperia.  Helsingin Sanomat ja Aamulehti siirtyvät noin 1985 siihen.

1980-luku:  Paperinvalmistuksessa kehitetään uusia arkinmuodostusmenetelmiä kuten sidokset paperikuidun ja kutomattoman kuidun eli huovikkeen välille ja uusia kemiallisia sellunvalmistusmenetelmiä kuten kemitermomekaaninen massan valmistus - Chemithermomechanical Pulping Process CTMP.  Maailmanlaajuiset markkinat johtavat suurten kansainvälisten yritysryhmien muodostamiseen.  Ympäristön suojeluun aletaan kiinnittää huomiota esimerkiksi paperitehtaan suljettu vesikierto ja kestävä metsänhoito.

1980-luku:  Saostettua kalsiumkarbonaattia PCC aletaan käyttää alkalisessa paperinvalmistuksessa.

1980-luku:  Suomalaiset metsäyhtiöt aloittavat laajat yritysostot ja perustavat uusia paperitehtaita Länsi-Eurooppaan.  Metsäyhtiöillä on 1997 noin 60 tehdasta Euroopassa.

1980:  Beloit kehittää imupuristimeen laajennetun puristusalueen - Extended Nip Press ENP, joka otetaan käyttöön aaltopahvikoneella.

1980:  Suomalaisten metsäyhtiöiden paperin ja kartongin tuotannosta valmistetaan ulkomailla kymmenesosa ja 1997 noin kolmannes.  Metsäyhtiöiden henkilöstöstä ulkomailla on lähes kolmasosa.  Tuotanto kasvaa 1980 jälkeen, mutta työpaikat alkavat vähentyä.

1980:  Mikropartikkelipohjaiset retentiojärjestelmät kehitetään.

1980-95:  Maailman metsiä hakataan, poltetaan ja raivataan yli 180 miljoonaa hehtaaria enemmän kuin metsät valtaavat uutta maata.  Menetys vastaa Meksikon tai Indonesian kokoista aluetta.  Vuotta kohti hupenee 0,3 prosenttia maailman metsistä.  Koska teollisuusmaiden metsäala kasvaa 20 miljoonaa hehtaaria, niin kehitysmaista häviää 200 miljoonaa hehtaaria.

1980:  Beloit Bel-Bond otetaan käyttöön Kanadassa paperitehtaassa MacMillan Bloedel Powell Riverissä.

1980:  Tampella CFF-kaksiviirarainain otetaan käyttöön paperitehtaassa Enso-Gutzeit Pankakoskella.

1981:  Beloit ottaa käyttöön tietokoneavusteisen suunnittelun ja piirtämisen sekä tietokoneavusteisen valmistuksen.

1981:  Suomen metsäteollisuus tilaa yhdeksän paperikonetta, jotka otetaan käyttöön kolmen vuoden aikana.  Paperintuotanto kasvaa neljänneksellä.

1982:  Dominion Dynaformer otetaan käyttöön USAssa paperitehtaassa Inland Empire Paper Spokanessa.

1982:  Voith Duoformer otetaan käyttöön Saksan Liittotasavallassa paperitehtaassa Haindl Papier Schongaussa.

1982:  Black Clawson Verti-Forma otetaan käyttöön Kanadassa paperitehtaassa Con-Bath Trois Rivièresissä.

1983:  Maailmassa on yli 1500 tietokoneella ohjattua paperikonetta.  Näistä länsimaiden ulkopuolella on vajaa 200 konetta.

1983:  Beloit Bel-Roll otetaan käyttöön USAssa paperitehtaassa Bowater Southern Paper Calhounissa.

1983:  Black Clawson Top-Flyte otetaan käyttöön Kanadassa paperitehtaassa Abitibi-Price Pine Fallsissa.

1984:  Sulzer Escher Wyss twin former otetaan käyttöön USAssa paperitehtaassa Fletcher Paper Alpenassa.

1984:  Yhdysvalloissa otetaan käyttöön virallinen arkistopaperistandardi.  Kansainvälinen standardi ISO 9706 tulee 1994 käyttöön.

1984:  Voith rakentaa yhdysvaltoihin maailman suurimman hienopaperikoneen, jossa on kaksoisviira.  Viiran leveys on 9,45 metriä ja tuotantokyky 845 tonnia vuorokaudessa eli 278 000 tonnia vuodessa.

1984:  Valmet laajenee Kanadaan hankkimalla aluksi enemmistöosakkuuden yrityksestä Dominion ja saa uuden paperikonevalmistajan.  Valmet hankkii 1986 enemmistöosakkuuden ruotsalaisesta paperi- ja kartonkikonevalmistajasta Karlstad Mekaniska Werkstad.  Valmet paperikoneet muodostetaan 1987, ja yhtiöön liitetään Wärtsilän paperikoneteollisuus.  Tampella Papertech liitetään 1991 Valmetiin.

1985:  Beloit saavuttaa uusia ennätyksiä nopeudessa:  hienopaperikone 16, sanomalehtipaperikone 21 ja pehmopaperikone 32 metriä sekunnissa.

1985:  Paperikoneen värinhallinta saadaan automatisoitua.

1985:  Enso-Gutzeit ostaa aaltopahvitehtaan Uni-Pak Kristiinankaupungista.

1985-97:  Indonesian tärkeimmillä sademetsäalueilla tuhotaan 23 miljoonaa hehtaaria luonnonmetsää, joka on Suomen pinta-ala Lapin läänittä.

1986:  General Motorsin johtaja Roger Smith: Vuosisadan vaihtuessa elämme paperittomassa yhteiskunnassa.

1986:  GA Serlachius ja Metsäliitto yhdistyvät Metsä-Serlaksi.

1988:  Sunds Defibratorin ja Rauma-Repolan sellukoneyksiköt yhdistyvät ja alkavat kehittää eräkeittojärjestelmää SuperBatch.

1988:  Reader's Digest tekee kolmen vuoden sopimuksen Suomen Paperitehtaitten Yhdistyksen Finnpap kanssa aikakauslehtipaperin toimittamisesta lehden Suomen, Länsi-Euroopan, Kaakkois-Aasian sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan käyttämille painolaitoksille.  Paperin määrä on noin 40 000 tonnia eli paperikoneen neljän kuukauden tuotanto.

1989:  Ensimmäinen täysin klooriton kopiopaperi tulee markkinoille.

1989:  Saksassa keksitään magnesium-metyylikarbonaatti -liuos, jolla käsitellään kirjoja.  Näin estetään paperista erittyvän rikkihapon paperia murentava vaikutus.  Paperin alumiinisulfaatti muuttuu kosteassa osittain rikkihapoksi.  Rappeutumisongelma koskee 1850 jälkeisiä teoksia, kun siirryttiin teolliseen puuta käyttävään paperinvalmistukseen.  Suomessa rapistuminen on myös ongelma.  Helsingin yliopiston kirjasto perustaa 1990 mikrofilmien ja kirjojen konservointilaitoksen Mikkeliin.

1989:  Suomessa ryhdytään kehittämään metsien monilähdeinventointia apuna Landsat- ja Spot-satelliitit.  Tuloksia saadaan 1990.  Euroopan Avaruusjärjestön tutkan ERS-1 SAR käyttökelpoisuutta metsien inventointiin tutkitaan 1996.

1989:  Greenpeacen Suomen toimisto perustetaan.  Greenpeace kiinnostuu metsistä ja vetoaa metsäteollisuuden kloorivalkaisua vastaan saavuttaen kloorikampanjalla menestystä Suomessa.

1980-luvun loppu:  Kloorivalkaisusta siirrytään hapen ja vetyperoksiidin käyttöön.

1980-luvun loppu:  Metsäteollisuuden tutkimuslaitos KCL ryhtyy kehittämään järjestelmää prosessivaihteluiden diagnostiikkaan.  Tuloksena syntyy analyysijärjestelmä KCL-WEDGE, jonka tietorakenne pystyy hallitsemaan ja analysoimaan paperinvalmistuksen suuria tietoaineistoja.  KCL perustaa 1993 tytäryrityksen KCL Development kaupallistamaan järjestelmää.  Se on 1997 käytössä 27 paperinvalmistuksen tuotantolinjalla Suomessa, Saksassa, Ranskassa ja Englannissa.  Maailmassa on 500-600 paperitehdasta, jotka ovat mahdollisia asiakkaita.

1990-luku:  Kationiset häiriönpoistoaineet parantavat paperinvalmistuksen tehokkuutta.

1990-luvun alku:  Sellutehtaiden laitemarkkinoilla kolme toimittajaa Ahlström, Kvaerner ja Rauman Sunds Defibrator hallitsevat valtaosaa maailmankaupasta.

1990-95:  Maailman metsäala supistuu kehitysmaissa 65,1 miljoonaa hetaaria, mutta teollisuusmaissa lisääntyy 8,8 miljoonalla hehtaarilla.

1990:  Sanomalehden The New York Times sunnuntaipainoksen tuottamiseksi on kaadettava 75 000 puuta.

1991:  Kaskisten sellutehdas ja Kirkniemen paperitehdas tuovat markkinoille täysin klooritta valmistetut tuotteensa.

1991:  Suomessa suljetaan viimeiset varsinaiset sufiittisellutehtaat.  Kemiallista sellua valmistetaan Suomessa vain sulfaattimenetelmällä.

1992:  Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatti muutetaan avoimeksi osakeyhtiöksi Kondopoga.

1992:  Dominikaanisen tasavallan ja Brasilian rannikkometsiä ei enää ole.  Amerikassa noin 40 prosenttia alkuperäisistä metsistä on entisellään Alaskassa ja Kanadassa tai Amazonin altaan sisämaahan työntyvissä ulokkeissa.  USAssa Alaska ja Havaiji poislukien viisi prosenttia alkuperäisistä metsistä on koskemattomia.  Metsät raivattiin Barbadoksella, Hispaniolassa ja muualla Karibian saaristossa Euroopan sokerinkysynnän tyydyttämiseksi.  Puutavaraa vietiin 1700-luvulla esimerkiksi Englannin laivastoon.  Chicagon puumarkkinat ahmaisivat 1800-luvun lopulla Suurten järvien mäntymetsät, ja puutavarakauppiaat siirtyivät Etelän ja Tyynenmeren rannikon metsiin, jotka hotkaistiin.  Amerikan Atlantin rannikkometsistä on jäljellä alle viisi prosenttia, muut on kaadettu puutavaraksi tai raivattu viljelmiksi 1500-luvulta lähtien.  Araukaaria-metsien 25 miljoonasta hehtaarista on jäljellä 0,5 miljoonaa hehtaaria.  Keski-Amerikan metsiä hävitettiin viime vuosikymmeninä.  Ecuadorin rannikkometsät hävitettiin 1960 jälkeen 15 vuodessa.  Chilessä Bio-Bion alueella 31 prosenttia alkuperäisistä rannikkometsistä raivattiin 1978-87 ja muutettiin yksilajisiksi metsäviljelmiksi.  Maassa on 3,2 miljoonaa eekkeriä yhden lajin puuplantaaseja ja 0,5 miljoonaa eekkeriä jäjellä olevia muinaismetsiä.  Kanadan British Columbiassa 700 000 eekkeriä vuosisataisia puuvanhuksia kaadetaan vuosittain.

1992:  Läntisen pallonpuoliskon sademetsistä on jäljellä 0,65 miljardia hehtaaria, kun niitä 500 vuotta aiemmin oli 1,4 miljardia hehtaaria.  Määrä pienenee noin kymmenen miljoonaa hehtaaria vuodessa.  Nykyisen USAn alueella metsää kasvoi ennen eurooppalaisten tuloa lähes puoli miljardia hehtaaria, nyt jäljellä on puolet.  Yli 100 miljoonaa hehtaaria on hakattu lihakarjan laitumeksi.  Eroosio kasvaa.

1993:  Suomessa kloorin käyttö valkaisussa loppuu käytännöllisesti katsoen eli Suomi siirtyy Elemental Chlorine Free ECF-valkaisuun.  Happidelignifiointi eli happivalkaisu yleistyi Suomessa 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa.

1993:  Wisaforestin Pietarsaaren tehtailla käynnistyy Suomen ensimmäinen otsonivalkaisulaitos.  Maailmassa on 1995 jo 13 otsonivalkaisimoa, joista kahdeksan Suomessa ja Ruotsissa.

1994:  Suomen metsäteollisuus alkaa keskittyä.  Suomen suurimmat 2000 ovat Stora Enso, UPM-Kymmene ja Metsäliitto.

1994:  Maailman Luonnon Säätiön WWF Suomen osasto julkaisee yleismaailmallisen ja Euroopan metsästrategioiden jatkeeksi oman metsätalouden ohjelmansa suosituksineen ja ohjeineen.

1995:  Puristinhuopina aletaan käyttää kutomatonta solukettohuopaa, joka valmistetaan polyuretaanista.

1996:  Brasiliassa Amazonasin osavaltiossa perustetaan ensimmäinen luonnonsuojelualue Mamirauá biologin ja luonnonsuojelijan José Marcio Correa Ayres innoittamana.  Amazonasin osavaltio rajoittaa puuston tuhoamisen kahteen prosenttiin maa-alueestaan.  Erilaiset suojelualueet kattavat 40 prosenttia alueen pinta-alasta.  Naapuriosavaltioissa kuten Parássa ja Rondôniassa metsän tuhoamisen arvioidaan 2008 ylittävän jo 20 prosenttia niiden pinta-alasta.  Vihreä vapaakauppa-alue Zona Franca Verde perustetaan 2003.  Sen tarkoituksena on tukea metsä-, maa-, karja- ja kalataloutta ekologisesti tarkoituksenmukaisella, sosiaalisesti oikeudenmukaisella ja taloudellisesti elinvoimaisella tavalla.  Vihreä vapaakauppa-alue vähentää 2003-2007 metsien hävittämistä 67 prosenttia, kasvattaa suojelualueiden määrää 135 prosenttia ja mahdollistaa yhdeksän prosentin vuotuisen talouskasvun.

1996:  Metsä-Rauman sellutehdas käynnistyy.  Se on maailmassa ensimmäinen niin sanottu Greenfield-tehdas, jonka keittoprosessi on suunniteltu Total Chlorine Free TCF-massan valmistukseen.

1996:  Metsä-Serlan uusi hienopaperikone käynnistyy.  Se käyttää pääasiallisena kuituraaka-aineena haapahioketta.

1996:  Verlan puuhiomo ja pahvitehdas hyväksytään Unescon maailmanperintöluetteloon.

1996:  Suomessa toimii 18 sulfaattisellutehdasta, ja puolisellua valmistetaan neljässä tehtaassa.

1996:  Tapio muodostetaan yhdistämällä suomenkielinen Metsäkeskus Tapio ja ruotsinkielinen Skogcentralen Skogskultur.  Tapio julkaisee Metsälehteä, joka on metsäalan ammatti- ja uutislehti.

1997:  Itävallassa Grazissa paperikoneen tuotanto vuodessa on noin 500 000 tonnia.

1997:  Suomessa on 0,5 prosenttia maailman metsäalasta, mutta metsäteollisuuden tuotannosta Suomen osuus on viisi prosenttia ja maailman hienopaperin viennistä 25 prosenttia.  Valmetin paperikoneet ovat markkinajohtajia.  Ahlström valmistaa selluteollisuuden laitteistoja.  Metsäkoneet Timberjack, Sisu ja Ponsse ovat markkinajohtajia.  Insinööritoimisto Jaakko Pöyry on suunnitellut yli 300 sellu- ja paperitehdasta eri puolille maailmaa.  Metsäteollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin 10 prosenttia, teollisuustuotannosta 30 prosenttia ja nettovientituloista lähes 40 prosenttia.

1997:  Maailmassa valmistetaan joka vuosi yli sata miljardia nestepakkausta eli 20 nestepakkausta maailman jokaista ihmistä kohti.  Pakkaukset vaativat 2,5 miljoonaa tonnia nestepakkauskartonkia, josta Enso tekee viidesosan.

1997:  Euroopassa ostetaan vuodessa 3000 miljoonaa neliömetriä tarralaminaattia, johon tarvitaan 210 000 tonnia taustapaperia, 220 000 tonnia etikettipaperia ja 30 000 tonnia etikettitarkoitukseen soveltuvaa muovikalvoa.  Maailmanmarkkinat ovat Eurooppaan verrattuna kolminkertaiset.

1998:  Saksan paperialan yritykset ovat vanhoja.  Paperitehtaita perustamisvuosineen: Feldmühle 1885, E Holtzmann 1883, Paperfabriken Heinrich Nicolaus 1862 ja Zanders 1829.  Paperikonetehtaat: JM Voith/Dörries 1867/1885 ja Sulzer-Escher-Wyss 1856.

1998:  Maailman paperin- ja kartongintuotanto on 294 miljoonaa tonnia ja Suomen 12,7.

1998:  Englannissa Somersetissa Wookey Hole -paperimylly valmistaa käsin paperia.  Lisäksi pari muuta myllyä harrastaa käsityötä.

1998:  Ruotsalainen Stora AB ja Enso fuusioituvat nimellä Stora Enso.

1998:  Presidentti Martti Ahtisaari myöntää Suomen leijonan ritarikunnan komentajamerkin Indonesian metsäministerille Djamaludin Suryohadikusumo.  Indonesialla on maailman kolmanneksi suurimmat trooppiset metsävarat.  Kunniamerkin myöntämisellä  ajetaan suuryhtiöiden etuja.  Mitalin kääntöpuolelta löytyvät Jaakko Pöyry, UPM-Kymmene, Enso-Gutzeit, Ahlström ja Nokia.

1998:  Siemenpuu-säätiö perustetaan 15 ympäristö- ja kehitysmaajärjestön voimin.  Ympäristösäätiö aloittaa 2002 rahoitustoiminnan ja rahoittaa 2009 mennessä 325 hanketta noin 30 maassa.

1998:  Lohjalla aletaan viettää Puun päivää 27.9 Vesan päivänä.

1999:  Kiinan lounaisosassa Guiyang-kaupungin läheisissä kylissä valmistetaan vanhalla tekniikalla käsin paperia.  Paperinvalmistus alkoi siellä 300 vuotta sitten ja kukoisti 1736-96.  Joka talous tuotti toilettipaperia 150 kiloa kuussa.  Nykyään 180 taloutta jauhaa bambusta 1,5 miljoonaa kiloa raaka-ainetta 60 kivimyllyllä.  Bambupaperia - zhuma valmistuu puoli miljoonaa kiloa vuodessa.  Kahden bambulajin lisäksi raaka-aineina on koivun lehdet, kalkki ja vesi.

1999:  Sumatran saaressa sademetsiä on 2,2 miljoonaa hehtaaria, mutta 2009 vain 0,4 miljoonaa.  Loput metsät hävinnevät öljypalmuplantaasien tieltä.  Viljelyalaa aiotaan käyttää 20 miljoonaa hehtaaria öljypalmun kasvattamiseen 2020 mennessä.

1999:  Suomi on USAn, Japanin, Kiinan, Kanadan ja Saksan jälkeen kuudenneksi suurin paperin ja kartongin tuottaja sekä Kanadan jälkeen toiseksi suurin viejä.

2000:  Sanomalehtipaperikone tuottaa pintapainoltaan 40-50 grammaa/neliömetri yhdeksän metrin levyisenä rainana nopeudella 28 metriä sekunnissa 190 000 tonnia vuodessa.  Paperikoneen paperirullan paino on 60 tonnia.

2000:  Stora Enso ostaa Consolidated Papersin.

2000:  Maailman suurimmat metsäteollisuusyritykset ovat 1. International Paper + Champion International, 2. Georgia-Pacific + Fort James, 3. Stora Enso + Consolidated Papers, 4. Kimberly-Clark, 5. Weyerhaeuser, 6. UPM-Kymmene + Repap + Changshu, 7. Smurfit-Stone Container + St Laurent, 8. Nippon Paper, 9. SCA + Metsä Tissue, 10. Oji Paper, 11. Boise Cascade ja 12. Metsäliitto + Modo + Zanders.  Tilanne oli 1980: 1. International Paper, 2. Georgia-Pacific, 3. Weyerhaeuser, 4. Bowater, 5. Owens-Illinois, 6. Champion International, ... 38. Enso-Gutzeit, ... 46. Rauma-Repola, 47. A Ahlström, ... 50. Kymi Kymmene, ... 58. Yhtyneet Paperitehtaat.

2000:  Yhdysvalloissa on 598 paperitehdasta.

2000-05:  Thaimaan metsiä hakataan lähes 60 000 hehtaaria vuodessa.  Metsät ovat 1990 lähtien pienentyneet yli yhdeksän prosenttia.

2000:  UPM-Kymmene ja yhdysvaltalainen Champion ilmoittavat yhdistyvänsä.

2000:  Suomalaisen metsäteollisuuden paperi- ja kartonkikapasiteetti on 32 miljoonaa tonnia ja sillä on Suomessa 53 tehdasta, Euroopassa 46, Pohjois-Amerikassa 18, Etelä-Amerikassa kolme ja Aasiassa kolme.

2001:  Kiinassa toimii 4500 paperitehdasta, joissa on 12 000 paperikonetta.  Kiinassa kulutetaan USAn jälkeen eniten paperia eli 37-40 miljoonaa tonnia vuodessa.

2001:  USAssa aletaan myydä vessapaperia, jossa on Osama bin Ladenin kuva.  Tämä on kiitos hänelle yhteistyöstä CIAn kanssa.

2002:  Sähköpaperin valmistus on alkamassa USAssa.  Ohuen ja taipuisan elektronisen näytön sisällä on musta-valkoisia tai värillisiä mikroskooppisen pieniä palloja, jotka muodostavat tekstiä ja kuvaa sähkövarausten liikuttelemina.

2003:  Langerbruggessa Belgiassa käynnistetään maailman suurin 45 grammaa/neliömetri sanomalehtipaperia valmistava paperikone, jonka nopeus on 33,3 metriä sekunnissa, viiran leveys 11,1 metriä ja täysi vuosituotanto 400 000 tonnia vuonna 2005.  Raaka-aineena yli 500 000 tonnia vuodessa on yksinomaan kierrätyspaperi, jonka painoväri erotetaan musteenpoistoprosessilla.

2002:  Myllykosken Augsburgin paperikone PM3 ylittää nopeuden 33,3 metriä sekunnissa eli 120 kilometriä tunnissa.

2003:  Jaakko Pöyryllä on 4800 työntekijää 38 maassa.

2004:  Metso Paper toimittaa maailman suurimman paperikoneen Stora Ensolle Ruotsiin Kvarnsvedenin tehtaaseen.  Viiran leveys on 11,3 metriä ja nopeus 33,3 metriä sekunnissa eli 120 kilometriä tunnissa.  Tuotanto on 420 000 tonnia vuodessa.

2004:  Greenpeace saa 400 taiteilijan allekirjoituksen metsänsuojelua koskevaan kirjelmään.  Eeva Kilpi arvelee, että sähköisellä kirjalla on vähän yleisöä ja että paperille painettu kirja on kansanomaisempi.  Hän toivoo, että kirjat tehdään kestävän metsänkäytön periaatteiden mukaisesti.  Aki Kaurismäki sanoo, että taiteilijat tuskallisesti katsovat voimattomana vierestä, kuinka metsät yhä kiihtyvällä tehokkuudella päätyvät roskalehtien materiaaliksi tai tarpeettomien tuotteiden kääreiksi.

2005:  Tasmanialainen yritys alkaa valmistaa paperia roo poo kengurun kakasta.  Ajatus on Afrikasta, jossa valmistetaan paperia elefantin kakasta.  Kengurun lantaa tarvitaan 25 kiloa 400 A4-arkin valmistamiseen.  Ongelmana on löytää riittävästi kengurun lantaa.

2005:  Brasilian sademetsistä noin 15 prosenttia on kaavoitettu öljy-yhtiöiden käyttöön.  Osuus nousee 2009 mennessä 70 prosenttiin.

2005:  Stora Enson ja brasilialaisen Aracruz Cellulosen yhteisyhtiölle Veracel valmistuu Brasilian Bahiaan maailman suurin yksilinjainen sellutehdas.  Se käyttää raaka-aineena eukalyptusta.  Puu kasvaa seitsemässä vuodessa korjattavaksi, kun Pohjois-Suomessa kasvu kestää 70 vuotta.  Veracelin tuotto on 20-kertainen Pohjois-Suomen hehtaaria kohti, sillä kuitupuuta on kaksinkertainen määrä hehtaarilla.  Tehdas tuottaa 900 000 tonnia eukalyptussellua vuodessa.

2005:  Stora Enson Kvarnsvedenin paperikone PM12 valmistaa 11,3 metriä leveää paperia nopeudella 39,2 metriä sekunnissa eli 141 kilometriä tunnissa.

2005:  Suomalaisten tehtaiden olemassaolo on uhattuna: M-realin Takon kartonkitehdas Tampereella ja Kankaan paperitehdas Jyväskylässä, Stora Enson sellutehdas Kemijärvellä, Pankakosken kartonkitehdas Lieksassa, paperitehdas Anjalankoskella ja Summan paperitehdas Haminassa, UPM-Kymmenen paperitehdas Kajaanissa ja Voikkaan paperitehdas Kuusankoskella, Stromsdalin kartonkitehdas Juankoskella sekä Savon Sellu Kuopiossa, jonka M-real myi 2004 ulkomaille.

2006:  Saksalainen Voith avaa pilottitehtaan, jonka paperikone voi toimia nopeudella 50 metriä sekunnissa, kun maailman nopeimmat paperikoneet valmistavat paperia nopeudella 32 metriä sekunnissa.

2006:  Maailman suurimmat sellutehtaat ovat Aracruz Brasilia, April Indonesia, APP Indonesia, Votorantim Brasilia, APP Kiina Hainanin saari, Cenibra Brasilia, International Paper USA, Veracel Brasilia, Stora Enso Suomi Imatra ja Arauco Chile.

2006:  Stora Enso myy Celbin sellutehtaansa Portugalissa sellu- ja paperiyhtiölle Altri.  Stora Enso ostaa Brasiliasta paperitehtaan Arapot.

2006:  UPM jalostaa Raflatacin tarrasilppua puumuoviksi ProFi Deck.  Pohjois-Amerikassa puumuovia on myyty parinkymmenen vuoden ajan.

2006:  UPM lopettaa Voikkaan paperitehtaan.  Työttömäksi jää noin 680 ihmistä.

2007:  Brasilian rannikkoa leveänä vyöhykkeenä peittävä rannikkosademetsä on kutistunut seitsemään prosenttiin alkuperäisestä 1600-luvulta.  Mata Atlânticaa tuhottiin 1990-luvun alussa 2,5 kertaa nopeammin kuin Amazonian alueen metsiä.  Mata Atlântican metsistä on tunnistettu 20 000 kasvilajia, kun Euroopassa lajeja löytyy 12 500.  Etelä-Bahialla on eri puulajien esiintymistiheyden maailmanennätys: yli 450 lajia hehtaarilla.

2007:  Stora Enso myy tappiolla USAn tehtaat Consolidated Papers, jotka osti 2000, paperintuottajalle NewPage Holding.  Stora Enso ilmoittaa lopettavansa 2008 Kemijärven ja Summan tehtaat ja Anjalan tehtaan paperikoneen sekä Norrsundetin tehtaan Ruotsissa ja myy Kotkan tehtaan.  Syntyy Kemijärven Massaliike.

2007:  M-real ilmoittaa lopettavansa 2008 Tampereella Lielahden kemihierretehtaan ja Jyväskylässä Kankaan toisen aikakauslehtipaperikoneen.

2007:  Portugalilainen konserni Portucel Soporcel investoi paperitehtaaseen, joka tuottaa vuodessa 500 000 tonnia.  Metso Paper toimittaa koneen, jonka viiranleveys on 11,1 metriä.  Portucel työllistää yli 2000 ihmistä, mutta palkkaa 355 uutta työntekijää.  Konserni omistaa kolme sellu- ja paperitehdasta sekä tuottaa 1,3 miljoonaa tonnia sellua ja miljoona tonnia paperia vuodessa.  Tuotteista menee 92 prosenttia vientiin 82 maahan.

2007:  Karjalan tasavallassa Kondopoga rahoittaa uudistushankkeita.  Uutta tuotantokalustoa ollaan hankkimassa Segezhan sellu- ja paperikombinaatin sekä Pitkärannan sellutehtaan osastoihin.  Yhtymässä Petrozavodskmash lisättiin 2006 paperikoneiden osien tuotantoa 40 prosenttia.

2007:  Metsä-Botnian Uruguayn Fray Bentosin sellutehdas aloittaa toimintansa.  Nimellistuotantomäärä saavutetaan 145 päivässä, joka on sellutehtaiden uusi maailmanennätys.  Sellua valmistetaan miljardi kiloa vuodessa.  Sellu kuljetetaan Eurooppaan (70 prosenttia) ja Kiinaan (30 prosenttia).  Eukalyptuspuun taimia kasvatetaan 20 miljoonaa kappaletta vuodessa.  Puuta kuljetetaan tehtaalle 200 rekka-autolla jatkuvasti.  Argentiinalainen ympäristöjärjestö Asamblea väittää tehtaan aiheuttavan ympäristötuhoja.  Argentiinalaiset mielenosoittajat päivystävät tehtaan lähellä Argentiinan ja Uruguayn välisellä sillalla.

2008:  Karjalan tasavallan sellun vienti kasvaa määrällisesti 12,9 prosenttia vuodesta 2007 ja paperin vienti 9,5.

2008:  Kiinassa automatisoidaan 3-8 sellulinjaa ja 20-30 paperikonetta vuosittain.

2008:  Kartonkikoneen ennätys on 13,8 metriä sekunnissa, joka on 28 prosenttia enemmän kuin 2006.  Paperikone valmistaa paperia 33 metriä sekunnissa eli 120 kilometriä tunnissa.  Paperikoneelta voidaan mitata jopa 800 erilaista ominaisuutta.

2008:  UPM lopettaa Kajaanin paperitehtaan ja Tervasaaren sellutehtaan..

2008:  M-realin johto lopettaa Lielahden massatehtaan.  M-real myy Kirkniemen ja Kankaan paperitehtaat eteläafrikkalaiselle yritykselle Sappi, jolle siirtyvät myös Saksassa Stockstadtin ja Sveitsissä Biberistin tehtaat.  Äänekosken paperitehdas ja yksi paperikone Husumissa Ruotsissa tulevat Sappin alihankkijoiksi.  M-real toimittaa Sappille sellua ja valkaistua kemihierremassaa 12 vuoden sopimuksella.  M-real kertoo lopettavansa tuotantoaan Itävallan Halleinissa ja Saksan Gohrsmühlessä.  Sappilla on Etelä-Afrikassa kolme paperitehdasta ja 540 000 hehtaaria viljeltyä metsää.

2008:  Stora Enso irtisanoo 985 ihmistä ja sulkee Kemijärven sellutehtaan, Summan paperitehtaan, Anjalan tehtaan aikakauslehtipaperikoneen, kartonkikoneet Imatralla ja Varkaudessa sekä Baienfurtin kartonkitehtaan Saksassa ja paperikoneen Kabelissa.

2008:  Kuuba istuttaa kuluvana vuonna 135 miljoonaa puuta.  Kuubassa on uudelleenmetsitetty 2,7 miljoonaa hehtaaria.  Metsän osuus on kasvanut 1959 vain 13,4 prosentista 2006 lähes kaksinkertaiseksi 24,9 prosenttiin.

2008:  Kartonkitehdas Stromsdal Juankoskella menee konkurssiin.  Strömsdalin rautaruukkiin (perustettu 1746) rakennettiin 1913 kartonkikone.

2008:  Suomessa toimii 40 paperi- ja kartonkitehdasta sekä 40 massatehdasta, jotka valmistavat sellua ja mekaanista massaa.

2008:  Stora Enson omistama Tornator on noin 600 000 hehtaarin metsäomaisuudellaan Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja.

2008:  Suomen viennistä vajaa viidennes on peräisin metsästä.

2008-09:  Euroopan paperiyhtiöt karsivat kapasiteetista viisi miljoonaa tonnia.  Alkuvuonna sanomalehtipaperin kysyntä laskee 15 prosenttia, aikakauslehtipaperin 25 ja hienopaperin 20 prosenttia edellisvuodesta.

2009:  Kontupohjan kombinaatti Kondopoga täyttää 80 vuotta.  Sodan vuosina kaupunki tuhoutui.  Kombinaatti käynnistettiin uudelleen 1947.  Se on johtavia Venäjän sanomalehtipaperin tuottajia.

2009:  Haitissa metsä on hakattu 98-prosenttisesti.  Puuta tarvitaan energiaksi sekä puuhiilen valmistukseen ja sen myyntiin.

2009:  Metsäbotnia sulkee Kaskisten sellutehtaan.

2009:  UPM lopettaa Valkeakosken Tervasaaren sellutehtaan.

2009:  USAssa kehitetään yhä pehmeämpiä vessapapereita, joihin käytetään neitseellistä kuitua.  WC-paperi tuhoaa metsiä, koska kierrätyspaperi ei kelpaa valmistukseen.

2009:  Stora Enso suunnittelee sulkea 2010: Sunilan sellutehdas, noin 250 työntekijää, Imatran tehtaiden hienopaperikone PK 8, noin 140 työntekijää ja Varkauden tehtaiden paperikoneet PK1,PK2 ja PK4, noin 630 työntekijää.  Stora Enso aikoo myydä Kotkan tehtaat.  Työpaikkoja lähtee 450-1100.

2009:  UPM ostaa Metsä-Botnialta puun viljelyn ja sellutehtaan Botnia South America Uruguaysta.

2009:  Myllykoski myy sveitsiläisen paperitehtaan Papierfabrik Utzenstorf Sveitsiin.

2009:  Stromsdalin konkurssipesä myy kartongin valmistuksen Juankoskelta Espanjaan.

2009:  Maaseudun Tulevaisuus kertoo, että vähintään joka neljäs suomalainen sanomalehti painetaan venäläiselle paperille.  Tuontipaperia käyttävät Helsingin Sanomat ja Ilkka.  Tuonti kasvaa vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes 20 prosenttia.

2009:  Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa maa- ja ympäristöhallinto ylläpitää puunhoitokeskusta Pjongjangin ympäristössä.  Keskus on hoitanut 1990 alkaen kymmeniä miljoonia nuoria puita yli 160 puulajia.  Metsäntutkimus ja metsittäminen ovat tärkeitä toimintoja Pohjois-Korealle, jossa sääolosuhteet ovat ankarat ja alueellinen eroosio vaivaa metsiä.