1918:
VI Lenin allekirjoittaa asetukset Venäjän sosialistisen federatiivisen
neuvostotasavallan kirjastojen ja kirjavarastojen suojelemisesta sekä
pakkoluovutettujen kirjastojen, kirjavarastojen ja yleensä kirjojen
järjestyksestä.
1918:
Neuvosto-Venäjällä säädetään, että todellisen mielipiteen
ilmaisuvapauden turvaamiseksi työtätekevien luokalle Neuvosto-Venäjä hävittää
lehdistön riippuvuuden pääomasta ja siirtää sen työväenluokan ja köyhien
talonpoikien käsiin. 1921 tiedotetaan
lehdistön toimittajille, että heidän tehtävänsä on työläisten ja talonpoikien
yhdistäminen uuden talousjärjestelmän rakentamiseen.
1918:
Neuvosto-Venäjällä hyväksytään asetus valtiollisesta
kustannustoiminnasta. "Ottaen
huomioon eri syistä syntyneen kirjapainotyöläisten akuutin työttömyyden
toisaalta, sekä vastaavasti maassa vallitsevan kirjallisen nälän toisaalta,
annetaan opetusasiain kansankomitean tehtäväksi ryhtyä muiden asianomaisten
elinten ja asiantuntijoiden myötävaikutuksella välittömästi laajamittaiseen
julkaisutoimintaan". Asetus
kiinnittää erityisesti valtiollisen kustantamon huomion halpojen venäläisten
klassikkojen kansanpainosten julkaisemiseen.
Tällaisten halpaversioiden on oltava myynnissä omakustannushintaan. Ja jos varat sallivat, on kirjojen levitys
tapahduttava hinnanalennuksin ja jopa ilmaiseksi kirjastojen välityksellä -
kirjastojen, jotka palvelevat työväen demokratiaa. Lisäksi asetuksella viitataan
välttämättömyyteen julkaista venäläisen kirjallisuuden klassikkojen ja
valittujen teosten täydellisiä laitoksia.
Valtion kustantamon tehtäväksi esitetään myös oppikirjojen
joukkotuotannosta huolehtiminen.
Kansankomissaarien neuvoston asetuksella perustetaan teknillinen
neuvosto, jonka tehtävänä on johtaa valtion kirjapainoja. Tämä neuvosto on ensimmäinen neuvostovallan
virasto, joka ryhtyy suunnitelmallisesti organisoimaan neuvostovenäläisten
kustantamojen kirjojen painamista. Neuvosto
johtaa kaikkia kirjapainoalan yrityksiä riippumatta yritysten oman hallintoalan
virkasuhteista. Sen tehtäviin kuuluu
myös luoda maahan uusia, teknisesti ajanmukaisia kirjapainoja, litografisia ja
sinkografisia tuotantolaitoksia, kirjakevalimoja, kirjansitomoja, paperin
valmistajia, painovärien tuottajia ym.
Perustetaan kansantalouden korkeimman neuvoston graafinen osasto. Sille siirretään mainitun teknisen neuvoston
tehtävät. Samalla muodostetaan myös
vastaavanlaiset läänin tason osastot.
1918: Suomen senaatti kumoaa sotasensuurimääräykset
ulkomaisten kirjojen osalta.
Painotuotteiden julkaisemisoikeutta voidaan rajoittaa. Asetuksen 21.6 mukaan sanoma- tai
aikakauslehden saa perustaa vain maaherran luvalla. Luvattoman lehden päätoimittajalle ja
painajalle säädetään sakkorangaistus tai enintään vuosi vankeutta, ja lehti
voidaan lakkauttaa.
1919:
Lenin puheessan kansanvalistuksen ja sosialistisen kulttuurin
työntekijäin 1. yleisvenäläisessä edustajakokouksessa: Se painovapaus, jonka
loukkauksista bolshevikkeja on alinomaa syytelty, mitä tuo painovapaus on
kapitalistisessa yhteiskunnassa? ... Painovapaus kapitalistisessa
yhteiskunnassa on samaa kuin vapaus käydä kauppaa painotuotteilla ja oikeudella
vaikuttaa kansanjoukkoihin. Painovapaus
on kansanjoukkoihin kohdistuvan vaikutuksen mahtavimman välikappaleen,
sanomalehdistön, ylläpitämistä pääoman kustannuksella.
1919:
Englannissa säädetään kirjastolaki.
1919:
Uruguayn hallitusmuoto takaa lehdistön vapauden.
1919:
Suomessa perustuslaki takaa sanan- ja painovapauden, ja annetaan
painovapauslaki ja yhdistyslaki hallituksen 1918 antaman esityksen
mukaisesti. (Valtiopäivillä 5.11.1918
Matti Paasivuori oli ainoa sosiaalidemokraatti, joka pääsi jättämään valtakirjansa
tarkastettavaksi. Puolueella oli 92
paikkaa, mutta muut olivat joko kuolleet, vankilassa, keskitysleirillä tai
paenneet Venäjälle.) Se on suurimmaksi
osaksi samanlainen kuin säätyvaltiopäivien 1905-06 hyväksymä painovapauslaki. Kirjapainotoiminnasta ja aikakautisten
painotuotteiden julkaisemisesta on annettava ilmoitus paikallisille
viranomaisille. Ilmoitusvelvollisuuden
laiminlyönnistä säädetään sakko.
Ennakkosensuuri kielletään eli jokainen Suomen kansalainen saa oikeuden
julkaista painosta kirjallisia ja kuvallisia tuotteita ilman ennakkotarkastusta,
mutta rikoslakia tiukennetaan eduskunnan lakivaliokunnassa painorikkomusten
osalta ja kovennetaan rangaistuksia niin sanotulla sosialistilailla, jotta
viranomaiset voivat puuttua vasemmistolehtien kirjoitteluun. Sosialistilaki herättää huomiota eräissä
porvarillisissakin kansanedustajissa.
Vasemmiston lehtien kimppuun käydään nostamalla kanteita niitä
vastaan. Ilmoituksetta painamisesta
voidaan rangaista enintään vuoden vankeudella ja sakko
kymmenkertaistetaan. Lehden
julkaiseminen voidaan keskeyttää kolmeksi kuukaudeksi. Monet kansanedustajat arvostelevat
valiokunnan tiukennuslinjaa, sillä jos laki astuu voimaan, se toimii
vallanpitäjien työkaluna. Painon tulee
toimittaa kutakin kirjoitusta yksi kappale oikeusministeriöön ja viisi
kappaletta (kalliita teoksia ja pikkupainotuotteita kaksi) Helsingin yliopiston
kirjastoon. Kielletyn painokirjoituksen
levittämisestä rangaistaan sakolla tai enintään kuuden kuukauden vankeudella. Suomessa painoasetuksen kielto perustaa
kirjapainoja muualle kuin kaupunkeihin kumotaan. 1919-21 saadaan oma paino Oulunkylään,
Forssaan, Jämsään, Loimaalle, Keravalle, Kouvolaan, Riihimäelle, Rovaniemelle,
Saloon ja Seinäjoelle. Kuitenkin
painovapautta loukataan Suomessa 1920- ja 1930-luvulla, ja 1939 sensuurisäännöksillä
se tukahdutetaan kokonaan. Suomessa
vastaa ensisijassa kirjoittaja, hänen jälkeensä kustantaja tai julkaisija, ja
siinä tapauksessa, ettei ensisijassa vastuullista voida tavata, kirjanpainaja. Englannissa vastuussa ovat kirjanpainaja, levittäjä,
kustantaja ja tekijä. Ruotsissa lähin
vastuunalainen on kirjoittaja.
Kirjanpainaja voi vapautua vastuusta todistamalla, kuka syytteenalainen
tekijä on. Vastuunalainen julkaisija on
vastuussa kaikesta. Belgiassa yksi
henkilö on velvollinen vastaamaan rikoksesta, etupäässä kirjoittaja. Jos hän on tuntematon, voi syytteeseen joutua
kustantaja, kirjanpainaja tai kirjakauppias.
Ranskassa julkaisija pidetään viimeksi vastuunalaisena, mutta sen ohessa
kirjoittajaa voidaan rangaista osallisuudesta samoin kuin Sveitsissä, Italiassa
ja Tanskassa. Saksassa aikakauslehden
toimittaja on pidettävä rikoksen tekijänä.
Vastuunalaisuus voidaan ulottaa julkaisijaan, kustantajaan, kirjanpainajaan
ja levittäjään. Itävallassa toimittajan
pitää vastata rikoksen tuottamisesta.
Myös kustantaja, painaja ja levittäjä voivat joutua rangaistaviksi. Norjassa julkaisija tai toimittaja on
tuomittava eri rangaistukseen sen mukaan, onko kirjoittaja tuntematon. Tätä sovelletaan perättäisesti kustantajaan
ja kirjanpainajaan.
1919:
Suomessa vapautetaan tuontikiellosta muun muassa paino- ja latomakoneet,
kirjakkeet, matriisit, painolaatat, litografinen kivi ja painovärit. Painajien on haettava maahantuontilupa. Kirjoittaja Kirjapainotaito-lehdessä 1920
ennustaa, että jos säännöstely poistettaisiin, niin kirjapainoja syntyisi
enemmän kuin maassa on meijereitä.
1920:
Neuvosto-Venäjällä kansankomissaarien neuvosto hyväksyy asetuksen
Kirjastolaitoksen keskittämisestä Venäjän sosialistisessa federatiivisessa
neuvostotasavallassa ja 1921 Ulkomaisen kirjallisuuden hankkimisen ja
levittämisen järjestämisestä. Moskovan
valtionyliopiston kirjasto saa 1920 lähtien vapaakappaleet Neuvosto-Venäjän
julkaisutuotannosta.
1921:
Suomessa oppivelvollisuuslaki tulee voimaan. Kaikki lapset määrätään hankkimaan
kansakoulusivistys. Laki ulottaa
ilmaisen kansanopetuksen kaikille.
Yleiset kirjastot alkavat saada valtion avustusta.
1922:
Itävallassa säädetään lehdistölaki.
Se ei ole voimassa 1938-45, sillä natsisaksalaiset fasistit mitätöivät
sen.
1922:
Italiassa perustetaan ministerin lehdistövirasto Ufficio Stampa del Capo
de Governo. Nimeksi otetaan 1934
Lehdistön ja propagandan alivaltiosihteeristö, 1935 Lehdistö- ja
propagandaministeriö ja 1937 Ministerio della Cultura Populare Minculpop -
Kansansivistyksen ministeriö.
1922:
Suomessa työehtosopimuslaki määrää sopimuskauden enimmäispituuden
neljäksi vuodeksi.
1923:
Suomessa oppisopimuslaki parantaa muun muassa kirjaltajien
ammattikoulutusta ja vaatii oppisopimukset tehtäväksi kirjallisina.
1925:
Suomessa asetus lopettaa maallisten kuulutusten lukemisen kirkossa. Virallisille kuulutuksille ja ilmoituksille
läheisin väylä on paikallislehti, joita aletaan perustaa runsaasti.
1925:
Kansakoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö julkaistaan.
1926:
Saksassa säädetään Gesetz zur Bewahrung der Jugend vor Schund- und
Schmutzschriften. Reichsschundliste
johtaa kiellettyihin kirjoihin.
1926:
Panamassa säädetään lehdistölaki, joka korvataan 1941 uudella.
1926:
Suomessa säädetään radiolaki.
1926: Suomessa laki säätää, että lehdistön ei pidä
ennakoida oikeuden päätöksiä syyllisyyskysymyksissä.
1927:
Suomessa annetaan laki tekijänoikeuksista henkisiin tuotteisiin. Siinä tieteellisen ja taiteellisen arvon
omaavalle valokuvasarjalle annetaan sama suoja kuin muille teoksille.
1928:
Turkissa kielletään kirjojen julkaiseminen arabialaisin kirjaimin, kun
siellä siirrytään latinalaisiin kirjaimiin.
1928:
Suomessa astuu voimaan Bernin sopimus kirjallisten ja taiteellisten
teosten tekijänoikeuksien suojaamiseksi.
Suomi liittyy sopimukseen, jotta Suomi ei joutuisi samaan arvoluokkaan
kuin sekalaiset eksoottiset huligaanivaltiot.
Suomessa loppuvat käännöskirjallisuuden "villit vuodet".
1929:
Neuvostoliiton kirjaston luonne ja päämäärät määritellään puolueen
keskuskomitean asetuksessa Kirjastotyön parantamisesta.
1929:
Suomen hallitus antaa kaksi esitystä painovapauslain muuttamisesta ja
siihen liittyvän eräiden rikoslain säädösten muuttamisesta. Syyte- ja takavarikointivalta esitetään siirrettäväksi
oikeusministeriöltä oikeuskanslerille, ja että painokirjoitusta lakkautettaessa
se koskisi myös korvaavaa painokirjoitusta.
Esitetään annettavaksi yleiselle syyttäjälle ja poliisipäällikölle
oikeus määrätä painotuote takavarikkoon.
Rikoslain muutosesitys sisältää määräyksiä kirja- tai kivipainon
sulkemisesta tuomioistuimen päätöksellä enintään vuodeksi, jos paino
toistuvasti tuomitaan paheksuttavien painotuotteiden julkaisemisesta, ja paino
voitaisiin sulkea, vaikka sen omistaja tai haltija olisi edellisen tuomion
jälkeen vaihtunut. Oikeusministeriö
pyytää korkeimman oikeuden lausunnon kirjapainonsulkemispykälästä. Korkein oikeus pitää kirja- ja kivipainoihin
kohdistettavia pakkotoimia välttämättöminä ja hyväksyy lakiehdostuksen. Painovapauslain muutos hylätään 1930
eduskunnassa. Oikeusministeri Elieser
Kaila pitää rikoslain muuttamista välttämättömänä. Hänen mukaansa Suomessa 1919-30 nostettiin
302 syytettä painovapauslain säännöksiin kohdistuvissa rikoksissa, joissa
tuomittiin 227 henkilöä. Kailan mukaan
11.3.1930 Suomessa ilmestyy 12 kommunistien äänitorvea. Eduskunta hylkää lakiehdotuksen.
1930:
Suomessa säädetään lopulta kommunistilait, joihin kuuluu painovapauden
tiukentaminen. Lehti saatetaan
lakkauttaa toistaiseksi, eikä sille saa julkaista korviketta. Poliisiviranomaisten painotuotteisiin
kohdistuvaa takavarikointioikeutta laajennetaan.
1931:
Turkissa säädetään lehtilaki.
1931:
Suomessa rikoslakiin tehdään lisäys, joka kriminalisoi
julkaisutoiminnan, joka edistää valtiopetosta tai siihen tähtäävää toimintaa.
1933:
Venäjän kommunistisen puolueen (bolshevikit) päätöslauselma
Itseopiskelun parantamisesta hyväksytään.
1933:
Perun hallitusmuoto takaa lehdistön vapauden.
1934:
Ranskassa laaditaan ensimmäinen lehdistön avustuslaki. Lehdille annetaan verohelpotuksia ja
vapauksia posti- ja muista maksuista.
1934:
Neuvostoliiton toimeenpanevan keskuskomitean päätöslauselma
Kirjastolaitoksesta Neuvostoliitossa hyväksytään.
1934:
USAssa hyväksytään liittovaltion viestintälaki ja perustetaan viestintää
valvova virasto USAn liittovaltion viestintäkomissio FCC. Säädetään pykäliä oikeudenmukaisuudesta,
osallistumisesta ja sosiaalisesta vastuusta (esimerkiksi pakollisista
uutisohjelmista). Kukaan, liittohallitus
vähiten, ei huolehdi 1900-luvun lopussa kaapelien, satelliittien,
kuituoptiikan, tietokoneiden, tietopankkien ja muiden käytöstä.
1934:
Suomessa radiolakia muutetaan, ja valtio hankkii yli 90 prosenttia
Suomen Yleisradion osakkeista.
1935:
USAn työläiset saavuttavat ensimmäisen lainsäädännöllisen voittonsa
Wagnerin lain, joka takaa oikeuden järjestäytyä. Laki on työläisten viimeinen
lainsäädännöllinen voitto.
1935:
Kuubassa Fulgencio Batistan aikana lehdistölain mukaan joka sanomalehti
täytyy virallisesti hyväksyä. Päätoimittajan, painon ja omaisuuden muutokset on
ilmoitettava.
1935:
Uruguayn lehdistölaki astuu voimaan.
1939:
Suomessa yleinen vuosilomalaki takaa vakituisessa virka- tai
työsuhteessa oleville parin viikon pituisen palkallisen loman, ja 1946 loma-ajat
pitenevät tapauksesta riippuen noin viikolla.
1941-50:
Suomessa liikevaihtoveroa peritään kirjoista.
1942:
Suomen pääministeri JW Rangell kehottaa lehdenkustantajajärjestöille ja
Paperikonttorille lähettämässään kirjelmässä näitä supistamaan sanomalehtipaperin
kulutusta.
1942:
Suomen kansanhuoltoministeriö tekee sanomalehtipaperin rajoittamisesta
päätöksen. Sanoma- ja aikakauslehdet
saavat 1943 käyttää paperia enintään saman määrän kuin 1942 vähennettynä: 1)
sanomalehdet 10 prosentilla, 2) asialliset julkaisut ja aluelehdet 20
prosentilla, 3) mainos- ja propagandalehdet 25 prosentilla ja 4)
ajanvietelehdet 30 prosentilla. Eljas
Erkko arvostelee toimia, että näin rajoitetaan vapaan lehdistön
toimintamahdollisuuksia, ja eikö Rangellin hallitus ymmärrä sanomalehdistön
yhteiskunnallista merkitystä (kapitalismin pönkittämistä, HaKa). Lehtiä suositellaan pienentämään otsikoita,
ilmoituksia ja kuvia sekä tiivistämään ladontaa.
1942:
Kouluhallitus vahvistaa valtion oppikouluja varten ohjelman
liikuntakasvatuksen yhteydessä annettavasta maanpuolustusopetuksesta.
1943:
Suomen kansanhuoltoministeriö antaa uuden päätöksen 1944 paperin
säännöstelyä varten.
1944:
Sananvapaus Suomessa toteutuu Suomen ja Neuvostoliiton
välirauhansopimuksessa ja vahvistetaan 1947 Pariisin rauhansopimuksessa.
1944:
Suomen hallitus purkaa eräiden vasemmistolaisten ja sodanvastaisten
lehtien lakkauttamispäätökset ja ilmestymiskiellot.
1944:
Suomessa kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö päättää, että
sanoma- ja aikakauslehtiä sekä tilapäisiä julkaisuja pitää säännöstellä.
1945-55:
Itävallassa on voimassa liittoutuneiden neuvoston lehdistöasetus.
1945:
Helsingin Sanomat ei noudata tarkoin säännöstelyä, vaan sen
ilmoituksesta puuttuu 800 tonnia paperia.
Sanoma tuomitaan sakkoihin ja korvaamaan vahingonkorvauksia
valtiolle. HS käyttää noin viidenneksen
sanomalehtien paperista.
1945:
Suomessa lehtien ohjekulutus 1946 saadaan, kun vuoden 1945 sivumäärästä
vähennetään sanomalehdiltä 20 prosenttia, asialehdiltä ja aluelehdiltä 40 prosenttia
sekä mainos- ja propagandalehdiltä (asiakaslehdet kuten Elanto, Pirkka,
Sähköviesti, Säästäjä ja Yhteishyvä) 50 prosenttia. Ajanvietelehdet jätetään ilman
sanomalehtipaperia, kuten esimerkiksi Kauppalehti vaati 1943. Paperi kielletään 40 lehdeltä, joita ovat
pila- ja vitsilehdet, seksi-, rakkaus-, seikkailu-, ja jännityslukemistot sekä
elokuvalehdet, jotka kertovat filmitähdistä eikä elokuvista. Ajanvietelehtiä ovat muun muassa Perjantai,
Nyyrikki, Sirpale, Viikonloppu, Coctail, Pallen Parhaat ja Totuuden Torvi. Seura saa paperia, mutta sen kilpailija Apu
jää 1946-47 paperitta ja ilmestymättä, sillä Avun kansilehdellä lukee
ajanvietelukemisto, mutta Seura ilmoittaa olevansa Koko perheen lehti. Säännöstelyviranomaisiin vedotaan Avun
puolesta, Pohjolan Jätkä sanotaan tärkeäksi metsätyömiehille ja Sirpale
todistetaan kaunokirjalliseksi lehdeksi.
Osa ajanvietelehdistä joudutaan lopettamaan. Säännöstely 1946 laajennetaan kirjoihin ja
muihin painotuotteisiin, mutta ei koske valtiollisia eikä tieteellisiä
julkaisuja, oppikirjoja, opetusmateriaalia, lomakkeita eikä tilikirjoja. Ajanvietelehtiä löytyy 1947 kuusi lisää.
1946-50:
Suomessa tullitariffeja nostetaan, ja kirja- ja kivipainokoneista
peritään kolminkertainen tullimaksu.
1946:
Suomen oppivelvollisuuslaki lakkauttaa käytännössä
katekeettajärjestelmän, jossa saamenkielen taitoiset opettajat kiersivät
erämaissa asuvien oppilaiden luona, ja velvoitti syrjäalueiden asukkaat
lähettämään lapsensa keskustojen kouluihin.
1947:
Sananvapaus Suomessa toteutuu Suomen ja Neuvostoliiton Pariisin
rauhansopimuksessa. Artikla 6 toteaa
... oikeuden nauttia ihmisoikeuksia ja
perusvapauksia, joihin sisältyvät sananvapaus, paino- ja julkaisuvapaus,
uskonnonvapaus, vapaus poliittisiin mielipiteisiin sekä kokoontumisvapaus.
1947:
Suomessa lakkautetaan sensuuri.
1948:
Yhdistyneissä Kansakunnissa YK hyväksytään Ihmisoikeuksien
yleismaailmallinen julistus.
1948:
Korean Demokraattisen Kansantasavallan KDKT perustuslaki takaa lehdistön
vapauden.
1948:
Yhdysvaltojen kongressi hyväksyy United States Information and Education
Actin eli Smith-Mundt -lain, josta tulee maan virallisen ulkomaille suunnatun
viestinnän perusta. Se vaatii
informaatio-ohjelmaa myötävaikuttamaan siihen, että Yhdysvaltoja
ymmärrettäisiin paremmin muissa maissa, sekä lisäämään Yhdysvaltojen ja muiden
kansojen keskinäistä yhteisymmärrystä.
Campaign of Truth aloitetaan 1950 vastaiskuna Neuvostoliiton
propagandatoimille ja Point Four, joka koskee teknisen avun antamista
kehitysmaille. United States Information
Agency - USIA perustetaan 1953. Sen
tehtävänä on informaatio-ohjelmista huolehtiminen. People to People -ohjelma alkaa 1956.
1948:
Intiassa Madrasin valtiossa hyväksytään kirjastolaki, jonka laatija on
kirjastotieteilijä SR Ranganathan.
1948:
Suomessa rikoslakiin tehdään lisäys rangaistuksesta sille, joka
julkisesti ja tahallisesti herjaamalla vierasta valtiota vahingoittaa maan
suhteita tähän. Toimittaja voidaan
tuomita jopa kahden vuoden vankeusrangaistukseen Suomen ulkosuhteita vaarantavasta
kirjoittelusta.
1949:
Saksan Liittotasavallan perustuslaissa sanotaan, että sensuuria ei ole.
1949:
Suomessa paperin säännöstely kumotaan paitsi sanomalehdiltä.
1950-luku:
Ruotsin kouluylihallitus määrää, että lapsia ei saa enää kieltää
puhumasta äidinkieltään.
1950:
Turkissa säädetään lehtilaki.
1950:
Suomessa hyväksytään laki ajanvietelehtien
liikevaihtoverovelvollisuudesta.
1951:
Japanissa hyväksytään uusi kirjastolaki.
1951:
Suomessa säädetään laki asiakirjojen julkisuudesta.
1951:
Suomessa poistetaan kirjojen liikevaihtovero, mutta palautetaan
1964. Ajanvietelehdet maksavat
liikevaihtoveroa. Niitä on 21 lehteä
kuten Apu, Coctail, Kalle, Jännityslukemisto, Salapoliisi, Seikkailujen
maailma, Seikkailulehti, Viikonloppu ja Yllätyslukemisto. Avun verot peruutetaan ja palautetaan.
1952:
UNESCO järjestää yleisen tekijänoikeuskokouksen Genevessä.
1953:
Nicaraguassa säädetään uusi lehdistölaki.
1954:
Viet-Minh -hallituksen julistuksessa säädetään lehdistön vapaus.
1954:
USAssa rotuerottelu kielletään kouluissa.
1954:
Yhdysvallat laajentaa tekijänoikeuslakia koskemaan
tekijänoikeuskokouksen 1952 allekirjoittajamaiden kirjailijoita.
1955:
UNESCO tukee yleisen tekijänoikeussopimuksen tekoa.
1956:
Englannissa tekijänoikeuslaki antaa tekijänoikeuden kirjailijan
kuolinvuoden jälkeen 50 vuodeksi.
Kustantajalla on tekijänoikeus julkaistuun teokseen 25 vuotta.
1959:
Englannissa säädetään laki säädyttömistä julkaisuista. Lakia koetellaan 1960 oikeudenkäynnissä
kuningatar vastaan Penguin Books. Säädyttömyys
määriteltiin 1868 oikeusjutussa kuningatar vastaan Hicklin. Laki laajennetaan 1977 sisältämään
pornografisten filmien levittämisen.
1959:
Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean päätöslauselma
Kirjastolaitoksen tilasta ja parannustoimenpiteistä maassa hyväksytään.
1959:
Tshekkoslovakian kirjastolaki tulee voimaan.
1959:
Norjassa kumotaan norjankielen asetus 1898, joka kielsi käyttämästä
saamea saamelaisalueen kouluissa.
1959:
Suomessa uusi työsuojelulaki astuu voimaan.
1960: Jugoslavian
joukkoviestintälaki kieltää ennakkosensuurin ja 1963 valtiosääntö takaa
lehdistövapauden.
1961:
Kuuban media siirretään hallituksen haltuun.
1961:
Suomessa säädetään tekijänoikeuslaki ja kirjastolaki.
1963:
Neuvostoliitossa muodostetaan painoalan valtionkomitea SNTLn
ministerineuvoston yhteyteen. Vuodesta
1978 sen nimi on SNTLn kustannus- ja graafisen alan sekä kirjakaupan
valtionkomitea.
1963:
Belgiassa astuvat voimaan flaamien ja vallonien kieliriitaa säätelevät
lait.
1963:
Tanganjikassa hyväksytään kirjastolaki.
1963:
Suomessa säädetään asetus kirjallisten ja taiteellisten teosten
suojaamisesta ja yleismaailmallisen tekijänoikeussopimuksen saattamisesta
voimaan.
1964:
Englannissa hyväksytään uusi kirjastolaki.
1964:
Tanskassa säädetään uusi kirjastolaki.
1964:
Ugandassa hyväksytään kirjastolaki.
1964:
Suomessa kirjoista tulee taas liikevaihtoveron alaisia.
1965:
Yhdistyneissä Kansakunnissa YK hyväksytään Kansalaisoikeuksia ja
poliittisia oikeuksia koskeva sopimus.
Suomi liittyy 1976 siihen.
1965:
Keniassa hyväksytään kirjastolaki.
1966:
Norjassa asetetaan valtiovallan ja lehdistön komitea, jonka tehtävänä on
turvata monipuolinen päivälehdistö.
Paperiavustusta, myöhemmältä nimeltään tuotantotuki, aletaan jakaa
sanomalehdille.
1966:
Saksan liittotasavallassa lehtikuolema raivoaa niin, että puhutaan
Saksan lehdistön hätätilavuodesta.
1970-luvulla lehdistö keskittyy.
Suoraa lehdistötukea ei ole.
Pienet lehdet saavat joitain vero- ja maksuhelpotuksia. Investointirahasto myöntää matalakorkoisia
lainoja lehtien kehittämiseen.
ERP-rahastoista pienet lehdet voivat saada lainoja teknisiin
parannuksiin. Työllisyyselin
Bundesanstalt für Arbeit tukee uuden tekniikan työttömiksi tekemien työläisten
uudelleenkoulutusta.
1966:
Suomen tekijänoikeuslakiin tehdään muutoksia.
1967:
Ruotsin lehdet saavat valtiolta edullisia lainoja tuotantotekniikan
uudistamista varten. 1971 lähtien
kakkoslehdet saavat tuotantotukea.
1967:
Hollannin lehdistö saa tukea.
Suoran valtion tuen ohella lehdistö on vapautettu liikevaihtoverosta,
sillä on posti-, puhelin-, sähke- ja rautatiealennukset. Lisäksi lehdistö saa matalakorkoisia
lainoja. Toisen maailmansodan jälkeen
yli puolet lehdistä on lakannut.
Belgiassa on samat tuet kuin Hollannissa, mutta lisäksi hallitus
ilmoittelee lehdissä.
1967:
Australiassa kumotaan laki, jonka perusteella alkuperäiskansojen yli 100
000 lasta vietiin perheiltään aina 1970-luvulle asti. Lapsia yritettiin eurooppalaistaa riistämällä
heiltä oma kulttuuri ja kieli.
Rotuhygieniaohjelmalla pyrittiin hävittämään koko kansa.
1967:
Suomessa valtio aloittaa lehdistötuen puoluetukena, mutta se ei pysäytä
lehtikuolemaa. Hallitus esitti
taloudellisissa vaikeuksissa olevien sanomalehtien tukemista. 1975 mennessä päivälehtien määrä vähenee
viidenneksen.
1967: E
Hakkila ja H Simola julkaisevat teoksen Asiakirjakaavoja. Siinä he käsittelevät painovapautta
kappaleissa kirjapainoliikkeen harjoittaminen, painokirjoitusten levittäminen
ja aikakautisten painotuotteiden julkaiseminen.
1968:
Saksan Demokraattisen Tasavallan DDR perustuslaissa militaristinen ja
revanshistinen propaganda kaikissa muodoissaan, sodan lietsonta sekä uskon-,
rotu- ja kansanvihan julistaminen rangaistaan rikoksena. Sosialistinen kansalliskulttuuri palvelee
rauhaa, humanismia ja sosialistisen yhteiskunnan kehitystä sekä taistelee
imperialistista alhaiskulttuuria vastaan tämän tehdessä palveluksia psykologiselle
sodankäynnille ja ihmisarvon alentamiselle.
Mielipiteen ilmaisun vapaus sekä lehdistön, radion ja television vapaus
taataan. Kirjapainojen ja
tiedotusvälineitten hyväksikäyttö taataan.
1968:
Puolassa ja Saksan Demokraattisessa Tasavallassa DDR kirjastolaki astuu
voimaan.
1968:
Tshekkoslovakiassa uudistetaan lehdistölaki Varsovan liiton maiden
intervention jälkeen. Joukkotiedotuksen
ennakkotarkastus lakkautetaan lailla eli maassa ei ole sensuuria.
1968:
Presidentti Urho Kekkonen armahtaa Hannu Salaman ja Otavan
jumalanpilkkajutussa.
1968:
Suomen eduskunta päättää peruskouluun siirtymisestä.
1969:
Ruotsissa päätetään antaa lehdistölle lehtitukea yhteisjakelualennuksena
ja perustaa valtion lainarahasto, josta heikot lehdet saavat korotonta
lainaa. Valtio alkaa 1971 maksaa tukea kakkoslehdille. Iltapäivälehdet eivät saa tukea. Poliittiset ja aatteelliset lehdet saavat
vapautuksen liikevaihtoverosta. Lehdistö
saa postialennuksia. Myös Norjassa
aloitetaan lehtituki.
1970-luku:
Italian valtio jakaa suoraa ja välillistä lehdistötukea. Epäsuoraa tukea ovat vapautus
liikevaihtoverosta, kuljetus-, puhelin-, sähke- ja postimaksualennukset. Asetuksen 1980 mukaan on perustettava valtion
avustusrahasto niitä sanomalehtien työntekijöitä varten, jotka jäävät
työttömiksi valoladonnan ja muun uuden tekniikan vuoksi. Heille maksetaan palkkaa vastaava
avustus. Rahasto myöntää lainoja
teknisiin muutoksiin. Vähintään
12-sivuiset valtakunnalliset lehdet saavat tukea paperikustannuksiin.
1970-luku:
Suomessa luodaan lehdistötukijärjestelmä, sillä vielä 1960-luvulla
useimmissa kaupungeissa ilmestyneet kakkos- ja kolmoslehdet alkavat
kuolla. Monopolisoitumista ei pystytä
pysäyttämään. Tukimuodot vähenevät
1980-90-luvuilla.
1970:
Bulgariassa kirjastolaki tulee voimaan.
1970:
Suomessa enimmäisrangaistus jumalanpilkasta on kaksi vuotta vankeutta.
1970:
Peruskoululaki astuu voimaan Suomessa.
1971:
Suomen tulo- ja menoarvioon tulee uutena määrärahana valikoiva
lehdistötuki kuljetusavustusten nimellä.
Sanomalehtien anomuksista hallitus jakaa tuen asettamansa
lehdistötukilautakunnan ehdotuksesta.
Valtion lehdistötuki on poliittista lehdistötukea.
1972:
Itävallan liittohallitus alkaa antaa suoraa apua poliittisille ja
kansalaiskasvatusta edistäville julkaisuille.
Tuki nostetaan 1975 moninkertaiseksi ja kohderyhmää päivä- ja
viikkolehdistössä laajennetaan. Lehdillä
on vapautus liikevaihtoverosta sekä alennetut posti-, kaukoviestintä- ja
kuljetusmaksut.
1973:
Ranskassa säädetään uusi lehdistötuen laki. Suoraa apua ovat puhelinmaksujen korvaus, apu
painomateriaalin ostoon, lehtien kuljetuksiin rautateillä, liikevaihtoveron
korvaukseen ja lehtien levittämiseen ulkomaille. Epäsuoraa tukea annetaan sähkeyhteyksiin,
edullisiin postitaksoihin, arvonlisäverosta vapauttamiseen, osittaiseen
vapautukseen myyntivoittoverosta, kun voitto sijoitetaan lehteen, ja
ammattiverosta vapauttamiseen.
Avustusten edellytys on, etteivät ilmoitustulot ylitä 30 prosenttia
kokonaistulosta eikä lehden painos ylitä 200 000 kappaletta.
1973:
Annetaan laki Taideteollisesta korkeakoulusta.
1974:
Etelä-Koreassa Dong-A Ilbon toimittajien johdolla 29 muun uutisvälineen
toimittajat järjestävät sarjan vastalauseita kautta maan. Tämä johtaa julistukseen median vapaudesta ja
riippumattomuudesta. Ilmoittajat
boikotoivat lehteä Dong-A Ilbo.
1974:
Suomessa tulee uutena lehdistötuen muotona suoraan puolueille
parlamentaaristen voimasuhteiden mukaan jaettava parlamentaarinen lehdistötuki.
1974:
Suomessa säädetään, että lehden kustantaja ja julkaisija ovat vastuussa
kirjoittajien teksteistä. Asetuksessa
pidetään aikakautisen painotuotteen veroisina kuhunkin numeroon liittyviä
otsikkojulisteita, mainosliitteitä ja muita.
1974:
Suomen rikoslakiin lisätään intimiteettisuojapykälä lähinnä tunnettujen
ihmisten yksityiselämän suojaamiseksi.
Aikakauslehdissä 1960-luvulla lisääntynyt sensaatioiden paljastaminen ja
juorujen julkaiseminen jää niihin ja iltapäivälehtiin. Intimiteettisuojalainsäädäntö astuu voimaan
1.3.1975 rajoittamaan sensaatiojournalismia.
1975:
Islannissa valtiovalta antaa tukea puoluepoliittisen lehdistön jatkuvan
toiminnan turvaamiseksi. Lehdet on
vapautettu liikevaihtoverosta. Lehdet
saavat alennusta lennätin- ja postimaksuista.
Valtio myöntää teknisen välineistön uudistamiseksi lainoja, joista ei
vaadita lyhennyksiä eikä korkoa.
1975:
Saksan Liittotasavallan parlamentti hyväksyy lain, joka antaa
toimittajille rajoittamattoman oikeuden kieltäytyä ilmaisemasta
tietolähdettään.
1975:
Egyptissä Sadat perustaa Korkeamman lehtineuvoston ohjaamaan lehdistöä.
1976:
Japanissa Nihon Shimbun Kyokai perustaa eettisen mainonnan säännöt.
1976:
Yhdysvalloissa aletaan tarkistaa tekijänoikeuslakia. Vahan lain mukaan suoja-aika on 28 vuotta,
jonka voi uudistaa 28 vuodeksi. 1978
alusta suoja-aika on tekijän elinikä ynnä 50 vuotta.
1976:
Portugalissa uusi perustuslaki turvaa lehdistön vapauden.
1976:
Suomi liittyy Yhdistyneiden Kansakuntien YK Kansalaisoikeuksia ja
poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen.
1976:
Suomessa valtion tulo- ja menoarviossa osoitetaan posti- ja
telelaitokselle lehdistön yleinen kuljetustuki.
Lehdistön mielestä postin kuljetus- ja jakelutaksat ovat liian korkeat
ja osa tuesta ei kohdistu lehdille vaan postille. Tukea saa myös aikakauslehdistö.
1976:
Alkoholin mainonnan kieltävä laki hyväksytään Suomessa.
1977:
Hustler-lehden kustantajan ja päätoimittajan Larry Flynt
cincinnatilaisessa tuomioistuimessa saama ankara vankeustuomio epäsiveellisten
painotuotteiden julkaisemisesta hätkähdyttää USAn kustannusalaa varsinkin
seksi- ja tyttölehtien kustantajia.
Jälleen vedotaan, että tuomio loukkaa perustuslain takaamaa
lehdistönvapautta.
1978:
USAn lehdistö ei hyväksy korkeimman oikeuden päätöstä hyväksyä poliisin
ratsia kalifornialaisen opiskelijalehden toimitukseen. Lehti otti valokuvia mielenosoituksesta,
jossa poliiseja loukkaantui. Ratsian
tarkoituksena oli saada valokuvat.
Washington Postin mukaan tällaisella ratkaisulla poliisi olisi voinut
hakea Watergate-jutun todistusaineiston.
1978:
Espanjan perustuslaki lupaa kaikille espanjalaisille sananvapauden. Vanhat Francon aikaiset lehdistölait ovat
osittain voimassa, mutta Espanjassa koittaa lehdistön vapaus.
1978:
Kiinan uusi perustuslaki takaa sananvapauden.
1978:
USAn tekijänoikeussäännöksiä muutetaan.
Aikaisemmin tekijänoikeutta piti erikseen hakea, mutta tekijänoikeus
muutetaan automaattiseksi.
1979:
Käytyään neljä vuotta oikeutta New York Timesia vastaan on 550
naispuolista työläistä saanut hyvityksenä syrjinnästä eläkkeiden lisäyksiä ja
oikeudenkäyntikulujen korvaukset.
1979:
Haitilla säädetään lehdistölaki.
1979:
Suomen valtio myöntää aikakauslehdille ensimmäisen suoran tukirahansa
mielipidelehtitoimikunnan 1973 esityksen mukaisesti. Tukea saavat mielipidelehdet ja erillistukea
uskonnolliset (!) lehdet.
1980-luku:
Tanskan valtio tukee Dagspressens Finansieringsinstitutia, joka antaa
lainoja teknisiin parannuksiin. Lehdet
on vapautettu liikevaihtoverosta ja saavat postimaksu-, puhelin- ja
telealennuksia. Valtio ilmoittelee
lehdissä.
1980-luku:
Sveitsissä lehdistö saa alennuksia liikevaihtoverossa, postimaksuissa
sekä puhelin- ja sähkemaksuissa.
1980-luku:
Englannissa lehdistö saa vapautuksen liikevaihtoverosta ja
postimaksualennuksia.
1980:
Tanskassa aletaan jakaa valikoivaa lehdistötukea.
1980:
Italian lehdistölaki määrää, että ulkomaisilla yhtiöillä ei saa olla
rahallista osuutta italialaisessa sanoma- tai aikakauslehdessä.
1980:
Espanjan sanomalehdenkustantajien liitto AEDE onnistuu hankkimaan
valtion tukea lehdistölle.
1981:
Espanjassa hyväksytään laki, joka antaa hallitukselle vallan keskeyttää
tilapäisesti sanomalehden tai radioaseman toiminta, jos ne viranomaisen
mielestä puolustavat kapinaa tai terroria.
1981:
Espanjassa lehtitukea saadaan Espanjassa tuotetun paperin käytön
tukemiseen, yksityisten sanomalehtien tukemiseen, lehtien tekniikan
nykyaikaistamisen avustamiseen, avustuksia yhtiöille niiden
organisaatiorakenteen uudistamiseksi ja investointiavustuksia uusiin koneisiin
ja laitteisiin.
1981:
Suomessa tulee voimaan vapaakappalelaki.
1982:
Suomessa valtio myöntää lehtitukea kuljetus- ja yhteisjakelukustannusten
alentamiseen.
1983:
Seuratiedossa ilmestyy kirjoitus Neuvostoliiton lehdistön
erityispiirteitä. Alaotsikkoon Onko
sensuuria? vastataan myönteisesti, jos sillä ymmärretään lakeja, joilla
lehdistön toimintaa säädellään.
Valtiollisten salaisuuksien julkistaminen on kielletty. On laki kunnianloukkauksesta eli arvostelun
tulee nojautua tosiasioihin, eikä jutuissa saa käyttää loukkaavaa sävyä. Laki kieltää kaikenlaisen
sotapropagandan. Lait kieltävät rotu- ja
kansallisen erottelun propagandan tai jonkin kansan omanarvontunnon
loukkaamisen. Propagandaa ei saa
harjoitaa epämoraalisten ilmiöiden puolesta.
Pornografia on kielletty.
1984:
Ranskassa sosialistit säätävät lehdistölain, joka pyrkii rajoittamaan
sanomalehtien keskittymistä yksiin käsiin.
Yhdellä omistajalla saa olla 15 prosenttia kansallisten lehtien tai
maakunta- ja paikallislehtien levikistä.
1984:
Richard M Stallman kehittää käsitteen copyleft. Kun copyright velvoittaa kopion ostajan
olemaan kopioimatta, jakelematta ja luvatta käyttämättä omassa työssään
suojatun materiaalin sisältöä, niin copyleft antaa oikeuden tähän kaikkeen
sillä ehdolla, että tämä oikeus siirretään edelleen. Kun copyright on tekijänoikeus, niin copyleft
on käyttäjänoikeus tai teonoikeus.
Vapaan tietokoneohjelmiston ajatus painottaa sanan "vapaa"
henkistä, ei taloudellista puolta.
Tekijänoikeus on väliaikainen monopoli.
1984:
Japanissa kumotaan 30 vuotta voimassa ollut valtion
viestintämonopoli. Yksityiset
japanilaisyhtiöt päästetään tietoliikennealalle ja ulkomaiset yhtiöt pääsevät
mukaan viestintäpalveluihin.
1985:
Kansallissosialistien tekemien rikosten kieltäminen tulee Saksassa
rangaistavaksi rikokseksi ensin solvauksena ja 1994 kansankiihotuksena. Rikoksen nimi on Auschwitz-valhe.
1986:
Suomessa parlamentaarinen lehdistökomitea ehdottaa
lehdistötukijärjestelmän uudistamista.
1986:
Suomessa hyväksytään perustuslain säätämisjärjestyksessä videolaki ja
vaalien jälkeen 1987.
1988:
Suomessa mielipidelehtituen jaon hoitaminen määrätään
opetusministeriölle, jolle lausunnon antaa tiedonjulkistamisen neuvottelukunta.
1989:
Suomessa astuvat voimaan uusi ammattitautilaki ja -asetus.
1990-luku:
Suomessa lehtitukea vähennetään.
1990:
Neuvostoliitossa tulee voimaan uusi lehdistölaki Lehdistöstä ja muista
joukkotiedotusvälineistä.
Ennakkotarkastuksesta eli sensuroinnista luovutaan kokonaan.
1990:
Liettuan parlamentissa hyväksytään lehdistölaki.
1990:
Puolassa lakkautetaan sensuuri.
Sananvapaus on muodollista.
1990:
Saamenkielen aseman tunnustaminen ja turvaaminen toteutuu Norjassa
kielilain myötä.
1990:
Euroopan Neuvoston hyväksymä ihmisoikeussopimus tulee Suomea sitovaksi.
1991:
Virosta puuttuu lehdistölaki.
Kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa lehteä joutumatta siitä
minkäänlaiseen vastuuseen.
1991:
Namibian perustuslaissa turvataan lehdistön ja sananvapaus.
1992:
Serbian ja Jugoslavian perustuslait takaavat laajat oikeudet useille
kansallisille vähemmistöille muun muassa oikeuden omakieliseen koulunkäyntiin,
oikeuden omakielisiin tiedotusvälineisiin ja oikeuden käyttää omaa kieltä
tuomioistuimissa ja virka-asioissa.
1992:
Yhdysvaltalaisissa yliopistoissa on puhekoodeja, joissa säädetään, mitä
saa ja mitä ei saa sanoa sekä rangaistukset, jotka rikkomuksista
seuraavat. Kiellettyjä sanoja ovat muun
muassa hintti ja homo.
1992:
Sanomalehtien Liitto vaatii arvonlisäveroa pois lehdiltä. Missään EY-maassa sanomalehtien tilauksia ja
irtonumeroita ei veroteta täydellä arvonlisäverolla.
1992:
Suomen kielilaissa saamen taito on vain suosituksena virkamiehillä ja
opettajilla.
1994:
Suomen arvonlisäverolaissa kirjat saavat kulttuuripoliittisista syistä
12 prosentin veroasteen. Kirjoina ei
pidetä muulla tavalla kuin painettuna tai siihen verrattavalla tavalla
valmistettua julkaisua, kausijulkaisua tai pääasiallisesti mainoksia sisältävää
julkaisua. Laki määrittelee kirjan
negatiivisesti. Valmistustavoiksi
kelpaavat käsin kopiointi tai sitominen.
Lasten värityskirja on kirja, mutta cd-rom ei ole kirja, koska
cd-romppuja ei valmisteta painamalla.
Jos cd-rom on kirjan liitteenä, siitä maksetaan normaali arvonlisävero.
1995:
Suomessa Ajaston yksinoikeus kalentereiden valmistamiseen lopetetaan
EU:n kilpailulainsäädännön vastaisena.
1995:
Suomen perustuslaissa tunnustetaan viittomakieli.
1997:
Suomessa uudet metsälait ja luonnonsuojelulaki astuvat voimaan.
1998:
USAssa Sonny Bono Copyright Term Extension Act (tunnetaan myös nimellä
Mickey Mouse Protection Act, koska Mikki Hiiri oli siirtymässä julkiseksi
omaisuudeksi) määrää tekijänoikeudet kestämään tekijän koko elämän ajan ja
lisäksi 70 vuotta tämän kuoleman jälkeen.
Käytännössä tämä on yleensä yli sata vuotta.
1998:
Ruotsin hallitus aikoo puuttua mediaomistuksen keskittymiseen. Lakimuutoksilla koetetaan estää liiallinen
keskittyminen. Yritysostot voitaisiin
kieltää yrityksiltä, joiden omistamien päivälehtien tai kaapeliohjelmien
markkinaosuus ylittää 20 prosenttia.
Keskustelu mediakeskittymisestä kiihtyi Ruotsissa syksyllä 1997, kun
Alma-Media osti 23,4 prosentin osuuden Ruotsin katsotuimmasta
televisiokanavasta TV 4. Bonnier omistaa
siitä 17 prosenttia ja Alma-Mediasta Mariebergin kautta 23 prosenttia. Bonnierin vaikutusvalta on liian suuri.
1998: Hiihtäjä
Jari Räsänen jättää poliisille tutkintapyynnön 23 suomalaista sanomalehteä
vastaan, joiden hän epäilee rikkoneen painovapauslakia Suomen Tietotoimiston
STT välittämän dopinguutisen takia.
1998:
Suomessa kirjojen arvonlisäveroksi tulee kahdeksan prosenttia.
1999:
Suomessa uusi kirjastolaki astuu voimaan. Se merkitsee kirjastojen heitteillejättöä. Vastuu kirjastopalveluista on kunnilla. Puolet kirjastoista joutuu supistamaan
toimintaansa. 1990-luvun alussa valtion
kirjastorahat ovat menneet korvamerkitsemättöminä kunnille. Parisataa kirjastoa on lakkautettu, ja niitä
on yli tuhat jäljellä. Kirjahankinta on
vähentynyt neljänneksellä. Norjassa
valtio ostaa tuhat kappaletta aikuisille tarkoitettua kaunokirjallista
nimekettä ja 1550 jokaista lasten ja nuorten kaunokirjallista nimekettä. Norjassa on 1218 kirjastoa.
1999:
Suomessa enimmäisrangaistus jumalanpilkasta on kuusi kuukautta
vankeutta.
2000:
Tekijänoikeussuojasta on säädetty yli 140 valtion lainsäädännössä.
2000:
Nicholas Garnham sanoo, että tekijänoikeusjärjestelmä antaa
kirjailijoille keinotekoisen monopolin tuottamaansa tietoon. Tiedon sosiaalisen luovuuden kohottaminen
edellyttää tiedon vapaata kulkua eli järjestelmää, jossa tiedon hyödyntämistä
eivät haittaa tekijänoikeudet ja muut vastaavat rajoitukset. Tämä ristiriita on syvällinen ja osoittaa
mihin tullaan törmäämään, jos yliopistoista yritetään tehdä tietoa
kaupustelevia yrityksiä.
Yhdysvaltalaisen tulkinnan mukaan tekijänoikeus kuuluu kokonaan
työnantajalle, ei tekijöille, vaan yhä useammin suurille mediayhtiöille. Disney käytti uudestaan
lastenkulttuuriperinteen klassikoita (esimerkiksi Grimmin veljesten tuotantoa),
ja syntyivät Steamboat Willie, Lumikki, Tuhkimo, Prinsessa Ruusunen, Pieni
Merenneito, Viidakkokirja, Mulan ynnä muut.
Disney on onnistunut jatkamaan USAn tekijänoikeuslainsäädännön
suoja-aikaa aina, kun Mikki-Hiiri on ollut putoamaisillaan suojan
ulkopuolelle. Disney on ottanut
sosiaalisesta pääomasta, mutta ei koskaan aio antaa takaisin.
2000:
USA Today, New York Times, Philadelphia Inquirer ja Philadelphia Daily
News hakevat kieltoa liittovaltion tuomioistuimessa Metro-lehden jakelulle
joukkoliikenteessä sillä perusteella, että sopimus Etelä-Pennsylvanian
liikennelaitoksen kanssa rikkoo Yhdysvaltain perustuslakia. Lehtien mukaan julkinen laitos saa
määräysvaltaa sanomalehden asioihin, eikä joukkoliikenteessä saa myydä
sanomalehtiä. Lehdet häviävät
jutun. Metro ilmestyy Philadelphian
lisäksi Helsingissä, Tukholmassa, Göteborgissa, Malmössä, Newcastlessa,
Amsterdamissa, Rotterdamissa, Einhovenissa, Kroningenissa, Maastrichtissa,
Prahassa, Zürichissä, Budapestissä ja Santiago de Chilessä. Metro aloittaa seuraavaksi Roomassa.
2000:
Noin sataa espanjalaista naisyhdistystä edustava asianajaja María José
Varela tekee rikosilmoituksen Barcelonan tuomioistuimeen Fuengirolan
muslimijohtajasta Mohamed Kamal Mostafa. Imaamin kirja Nainen Islamissa opastaa, kuinka
naista kohdellaan väkivaltaisesti ilman, että tähän jää väkivallan
merkkejä. Kirja on rikoslain vastainen
sukupuolisen väkivallan takia. Varela
vaatii kirjan levittämisen lopettamista ja jaettujen kirjojen takavarikointia.
2000:
Australian valtio alkaa maksaa kirjoja painaville yrityksille hyvitystä
tuote- ja palveluveron korotuksesta.
Tuki lopetetaan 2002 neuvottelematta.
2000:
Suomen perustuslaissa on säännös Sananvapaus ja julkisuus.
2000:
Suomessa joukkoviestinnän säännöt kootaan yhteen lakiin. Ei ole yhtenäistä lakia siitä, miten
sananvapautta tiedotusvälineissä käytetään.
Hallituksen esitys eduskunnalle annetaan 2001. Uusi laki korvaa painovapauslain 1919 ja
radiovastuulain 1971.
2000:
Annetaan laki Eduskunnan kirjastosta.
2001: Creative Commons perustetaan Stanfordissa
USAssa. Se edistää tekijänoikeuksien suojaamien
teosten vapaampaa käyttämistä.
2001:
Suomessa sanomalehtien tuki jakautuu valikoivaan tukeen ja
puoluelehtitukeen.
2001:
Suomessa elokuvien sensuuri päättyy, kun kuvaohjelmien tarkastuslaki
tulee voimaan 1.1.
2004:
USA levittää maailmalle omaa tekijänoikeuskäytäntöään, joka suojaa
suurten sisällöntuottajien tekijänoikeuksia, jotka ovat kansalaisten oikeuksien
edellä. USAn lakien mukaan on lain
vastaista yhdistellä kulttuurin välineitä ilmaistakseen itseään. Se uhkaa sananvapautta. Ohjelmistojen patentointi on
yhdysvaltalaisten keksimä huono käytäntö, jota monet kopioivat. Patentointi hidastaa ohjelmistojen kehitystä.
2005:
Venäjällä säädetään laki, joka kieltää ulkomailta rahoitettujen
järjestöjen toimistojen perustamisen ja ylläpitämisen Venäjällä. Järjestöjä ovat
Educated Media Foundation, Open Society Institute, USAID ja Euroopan Unionin
Technical Assistance to the Commonwealth of Independent States TACIS.
2007:
Englannissa lain mukaan rikoksesta epäilty on velvollinen luovuttamaan
salasanansa poliisille sitä pyydettäessä.
Laki vuodelta 2009 kieltää poliisien ja sotilaiden valokuvaamisen. Julisteissa varoitetaan epäilyttävistä
ihmisistä, jotka liikkuvat kameran kanssa.
Toinen epäilyttävä ryhmä on ihmiset, joilla on useampi kuin yksi
matkapuhelin. Näistä havainnoista tulee
ilmoittaa poliisille. Englannissa on
enemmän valvontakameroita kuin missään muualla.
Tarkkaile naapureitasi ja raportoi poikkeavuudet!
2008:
Yhdistyneiden Kansakuntien YK turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1738
tuomitsee väkivallanteot toimittajia ja median työntekijöitä vastaan
konfliktitilanteissa. NATOn iskut ovat
ristiriidassa Geneven sopimusten periaatteiden kanssa. Geneven sopimuksissa toimittajille taataan
siviilin asema sota-aikana, vaikka nämä osallistuisivat propagandaan.
2008:
Ruotsin valtiopäivät hyväksyvät Försvarets radioanstalt- eli FRA-lain,
joka antaa sotilastiedustelulle laajat valtuudet seurata Ruotsiin tulevaa ja
sieltä lähtevää tietoliikennettä: sähköposti, puhelin, tekstiviesti ja
VOIP. Supertietokone seuloo epäilyttävää
aineistoa ja tallentaa sen. Ruotsin
tiedustelutehtävistä vastaava korkein valvoja Anders Björck eroaa protestina
maan salakuuntelulaille.
2008:
Kiinassa asetus kieltää alle 0,025 millimetrin vahvuisesta kalvosta
tehdyt muovipussit.
2008:
Suomessa puolueiden saama lehdistötuki muuttuu osaksi yleistä
puoluetukea. Varoja voidaan nyt siirtää
lehdistön tukemisesta vaalikampanjointiin ja puoluetiedotukseen.
2009:
Venezuelassa hyväksytään 15.1 uusi perustuslaki
kansanäänestyksessä. Venezuelan
parlamentti hyväksyy elokuussa koululain, jonka tavoitteena on opetuksen ja
koulutuksen demokratisointi vastaamaan yhteiskunnan kaikkien kansalaisten etuja
ja vaatimuksia.
2009:
Urkintalain Lex Nokia äänestyksessä 47 kansanedustajaa on poissa
piilossa eikä uskalla painaa nappia.