torstai 2. helmikuuta 2012

Lainsäädäntö 1918-2009         

1918:  VI Lenin allekirjoittaa asetukset Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan kirjastojen ja kirjavarastojen suojelemisesta sekä pakkoluovutettujen kirjastojen, kirjavarastojen ja yleensä kirjojen järjestyksestä.
1918:  Neuvosto-Venäjällä säädetään, että todellisen mielipiteen ilmaisuvapauden turvaamiseksi työtätekevien luokalle Neuvosto-Venäjä hävittää lehdistön riippuvuuden pääomasta ja siirtää sen työväenluokan ja köyhien talonpoikien käsiin.  1921 tiedotetaan lehdistön toimittajille, että heidän tehtävänsä on työläisten ja talonpoikien yhdistäminen uuden talousjärjestelmän rakentamiseen.
1918:  Neuvosto-Venäjällä hyväksytään asetus valtiollisesta kustannustoiminnasta.  "Ottaen huomioon eri syistä syntyneen kirjapainotyöläisten akuutin työttömyyden toisaalta, sekä vastaavasti maassa vallitsevan kirjallisen nälän toisaalta, annetaan opetusasiain kansankomitean tehtäväksi ryhtyä muiden asianomaisten elinten ja asiantuntijoiden myötävaikutuksella välittömästi laajamittaiseen julkaisutoimintaan".  Asetus kiinnittää erityisesti valtiollisen kustantamon huomion halpojen venäläisten klassikkojen kansanpainosten julkaisemiseen.  Tällaisten halpaversioiden on oltava myynnissä omakustannushintaan.  Ja jos varat sallivat, on kirjojen levitys tapahduttava hinnanalennuksin ja jopa ilmaiseksi kirjastojen välityksellä - kirjastojen, jotka palvelevat työväen demokratiaa.  Lisäksi asetuksella viitataan välttämättömyyteen julkaista venäläisen kirjallisuuden klassikkojen ja valittujen teosten täydellisiä laitoksia.  Valtion kustantamon tehtäväksi esitetään myös oppikirjojen joukkotuotannosta huolehtiminen.  Kansankomissaarien neuvoston asetuksella perustetaan teknillinen neuvosto, jonka tehtävänä on johtaa valtion kirjapainoja.  Tämä neuvosto on ensimmäinen neuvostovallan virasto, joka ryhtyy suunnitelmallisesti organisoimaan neuvostovenäläisten kustantamojen kirjojen painamista.  Neuvosto johtaa kaikkia kirjapainoalan yrityksiä riippumatta yritysten oman hallintoalan virkasuhteista.  Sen tehtäviin kuuluu myös luoda maahan uusia, teknisesti ajanmukaisia kirjapainoja, litografisia ja sinkografisia tuotantolaitoksia, kirjakevalimoja, kirjansitomoja, paperin valmistajia, painovärien tuottajia ym.  Perustetaan kansantalouden korkeimman neuvoston graafinen osasto.  Sille siirretään mainitun teknisen neuvoston tehtävät.  Samalla muodostetaan myös vastaavanlaiset läänin tason osastot.
1918:  Suomen senaatti kumoaa sotasensuurimääräykset ulkomaisten kirjojen osalta.  Painotuotteiden julkaisemisoikeutta voidaan rajoittaa.  Asetuksen 21.6 mukaan sanoma- tai aikakauslehden saa perustaa vain maaherran luvalla.  Luvattoman lehden päätoimittajalle ja painajalle säädetään sakkorangaistus tai enintään vuosi vankeutta, ja lehti voidaan lakkauttaa.
1919:  Lenin puheessan kansanvalistuksen ja sosialistisen kulttuurin työntekijäin 1. yleisvenäläisessä edustajakokouksessa: Se painovapaus, jonka loukkauksista bolshevikkeja on alinomaa syytelty, mitä tuo painovapaus on kapitalistisessa yhteiskunnassa? ... Painovapaus kapitalistisessa yhteiskunnassa on samaa kuin vapaus käydä kauppaa painotuotteilla ja oikeudella vaikuttaa kansanjoukkoihin.  Painovapaus on kansanjoukkoihin kohdistuvan vaikutuksen mahtavimman välikappaleen, sanomalehdistön, ylläpitämistä pääoman kustannuksella.
1919:  Englannissa säädetään kirjastolaki.
1919:  Uruguayn hallitusmuoto takaa lehdistön vapauden.
1919:  Suomessa perustuslaki takaa sanan- ja painovapauden, ja annetaan painovapauslaki ja yhdistyslaki hallituksen 1918 antaman esityksen mukaisesti.  (Valtiopäivillä 5.11.1918 Matti Paasivuori oli ainoa sosiaalidemokraatti, joka pääsi jättämään valtakirjansa tarkastettavaksi.  Puolueella oli 92 paikkaa, mutta muut olivat joko kuolleet, vankilassa, keskitysleirillä tai paenneet Venäjälle.)  Se on suurimmaksi osaksi samanlainen kuin säätyvaltiopäivien 1905-06 hyväksymä painovapauslaki.  Kirjapainotoiminnasta ja aikakautisten painotuotteiden julkaisemisesta on annettava ilmoitus paikallisille viranomaisille.  Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä säädetään sakko.  Ennakkosensuuri kielletään eli jokainen Suomen kansalainen saa oikeuden julkaista painosta kirjallisia ja kuvallisia tuotteita ilman ennakkotarkastusta, mutta rikoslakia tiukennetaan eduskunnan lakivaliokunnassa painorikkomusten osalta ja kovennetaan rangaistuksia niin sanotulla sosialistilailla, jotta viranomaiset voivat puuttua vasemmistolehtien kirjoitteluun.  Sosialistilaki herättää huomiota eräissä porvarillisissakin kansanedustajissa.  Vasemmiston lehtien kimppuun käydään nostamalla kanteita niitä vastaan.   Ilmoituksetta painamisesta voidaan rangaista enintään vuoden vankeudella ja sakko kymmenkertaistetaan.  Lehden julkaiseminen voidaan keskeyttää kolmeksi kuukaudeksi.  Monet kansanedustajat arvostelevat valiokunnan tiukennuslinjaa, sillä jos laki astuu voimaan, se toimii vallanpitäjien työkaluna.  Painon tulee toimittaa kutakin kirjoitusta yksi kappale oikeusministeriöön ja viisi kappaletta (kalliita teoksia ja pikkupainotuotteita kaksi) Helsingin yliopiston kirjastoon.  Kielletyn painokirjoituksen levittämisestä rangaistaan sakolla tai enintään kuuden kuukauden vankeudella.  Suomessa painoasetuksen kielto perustaa kirjapainoja muualle kuin kaupunkeihin kumotaan.  1919-21 saadaan oma paino Oulunkylään, Forssaan, Jämsään, Loimaalle, Keravalle, Kouvolaan, Riihimäelle, Rovaniemelle, Saloon ja Seinäjoelle.  Kuitenkin painovapautta loukataan Suomessa 1920- ja 1930-luvulla, ja 1939 sensuurisäännöksillä se tukahdutetaan kokonaan.  Suomessa vastaa ensisijassa kirjoittaja, hänen jälkeensä kustantaja tai julkaisija, ja siinä tapauksessa, ettei ensisijassa vastuullista voida tavata, kirjanpainaja.  Englannissa vastuussa ovat kirjanpainaja, levittäjä, kustantaja ja tekijä.  Ruotsissa lähin vastuunalainen on kirjoittaja.  Kirjanpainaja voi vapautua vastuusta todistamalla, kuka syytteenalainen tekijä on.  Vastuunalainen julkaisija on vastuussa kaikesta.  Belgiassa yksi henkilö on velvollinen vastaamaan rikoksesta, etupäässä kirjoittaja.  Jos hän on tuntematon, voi syytteeseen joutua kustantaja, kirjanpainaja tai kirjakauppias.  Ranskassa julkaisija pidetään viimeksi vastuunalaisena, mutta sen ohessa kirjoittajaa voidaan rangaista osallisuudesta samoin kuin Sveitsissä, Italiassa ja Tanskassa.  Saksassa aikakauslehden toimittaja on pidettävä rikoksen tekijänä.  Vastuunalaisuus voidaan ulottaa julkaisijaan, kustantajaan, kirjanpainajaan ja levittäjään.  Itävallassa toimittajan pitää vastata rikoksen tuottamisesta.  Myös kustantaja, painaja ja levittäjä voivat joutua rangaistaviksi.  Norjassa julkaisija tai toimittaja on tuomittava eri rangaistukseen sen mukaan, onko kirjoittaja tuntematon.  Tätä sovelletaan perättäisesti kustantajaan ja kirjanpainajaan.
1919:  Suomessa vapautetaan tuontikiellosta muun muassa paino- ja latomakoneet, kirjakkeet, matriisit, painolaatat, litografinen kivi ja painovärit.  Painajien on haettava maahantuontilupa.  Kirjoittaja Kirjapainotaito-lehdessä 1920 ennustaa, että jos säännöstely poistettaisiin, niin kirjapainoja syntyisi enemmän kuin maassa on meijereitä.
1920:  Neuvosto-Venäjällä kansankomissaarien neuvosto hyväksyy asetuksen Kirjastolaitoksen keskittämisestä Venäjän sosialistisessa federatiivisessa neuvostotasavallassa ja 1921 Ulkomaisen kirjallisuuden hankkimisen ja levittämisen järjestämisestä.  Moskovan valtionyliopiston kirjasto saa 1920 lähtien vapaakappaleet Neuvosto-Venäjän julkaisutuotannosta.
1921:  Suomessa oppivelvollisuuslaki tulee voimaan.  Kaikki lapset määrätään hankkimaan kansakoulusivistys.  Laki ulottaa ilmaisen kansanopetuksen kaikille.  Yleiset kirjastot alkavat saada valtion avustusta.
1922:  Itävallassa säädetään lehdistölaki.  Se ei ole voimassa 1938-45, sillä natsisaksalaiset fasistit mitätöivät sen.
1922:  Italiassa perustetaan ministerin lehdistövirasto Ufficio Stampa del Capo de Governo.  Nimeksi otetaan 1934 Lehdistön ja propagandan alivaltiosihteeristö, 1935 Lehdistö- ja propagandaministeriö ja 1937 Ministerio della Cultura Populare Minculpop - Kansansivistyksen ministeriö.
1922:  Suomessa työehtosopimuslaki määrää sopimuskauden enimmäispituuden neljäksi vuodeksi.
1923:  Suomessa oppisopimuslaki parantaa muun muassa kirjaltajien ammattikoulutusta ja vaatii oppisopimukset tehtäväksi kirjallisina.
1925:  Suomessa asetus lopettaa maallisten kuulutusten lukemisen kirkossa.  Virallisille kuulutuksille ja ilmoituksille läheisin väylä on paikallislehti, joita aletaan perustaa runsaasti.
1925:  Kansakoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö julkaistaan.
1926:  Saksassa säädetään Gesetz zur Bewahrung der Jugend vor Schund- und Schmutzschriften.  Reichsschundliste johtaa kiellettyihin kirjoihin.
1926:  Panamassa säädetään lehdistölaki, joka korvataan 1941 uudella.
1926:  Suomessa säädetään radiolaki.
1926:  Suomessa laki säätää, että lehdistön ei pidä ennakoida oikeuden päätöksiä syyllisyyskysymyksissä.
1927:  Suomessa annetaan laki tekijänoikeuksista henkisiin tuotteisiin.  Siinä tieteellisen ja taiteellisen arvon omaavalle valokuvasarjalle annetaan sama suoja kuin muille teoksille.
1928:  Turkissa kielletään kirjojen julkaiseminen arabialaisin kirjaimin, kun siellä siirrytään latinalaisiin kirjaimiin.
1928:  Suomessa astuu voimaan Bernin sopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten tekijänoikeuksien suojaamiseksi.  Suomi liittyy sopimukseen, jotta Suomi ei joutuisi samaan arvoluokkaan kuin sekalaiset eksoottiset huligaanivaltiot.  Suomessa loppuvat käännöskirjallisuuden "villit vuodet".
1929:  Neuvostoliiton kirjaston luonne ja päämäärät määritellään puolueen keskuskomitean asetuksessa Kirjastotyön parantamisesta.
1929:  Suomen hallitus antaa kaksi esitystä painovapauslain muuttamisesta ja siihen liittyvän eräiden rikoslain säädösten muuttamisesta.  Syyte- ja takavarikointivalta esitetään siirrettäväksi oikeusministeriöltä oikeuskanslerille, ja että painokirjoitusta lakkautettaessa se koskisi myös korvaavaa painokirjoitusta.  Esitetään annettavaksi yleiselle syyttäjälle ja poliisipäällikölle oikeus määrätä painotuote takavarikkoon.  Rikoslain muutosesitys sisältää määräyksiä kirja- tai kivipainon sulkemisesta tuomioistuimen päätöksellä enintään vuodeksi, jos paino toistuvasti tuomitaan paheksuttavien painotuotteiden julkaisemisesta, ja paino voitaisiin sulkea, vaikka sen omistaja tai haltija olisi edellisen tuomion jälkeen vaihtunut.  Oikeusministeriö pyytää korkeimman oikeuden lausunnon kirjapainonsulkemispykälästä.  Korkein oikeus pitää kirja- ja kivipainoihin kohdistettavia pakkotoimia välttämättöminä ja hyväksyy lakiehdostuksen.  Painovapauslain muutos hylätään 1930 eduskunnassa.  Oikeusministeri Elieser Kaila pitää rikoslain muuttamista välttämättömänä.  Hänen mukaansa Suomessa 1919-30 nostettiin 302 syytettä painovapauslain säännöksiin kohdistuvissa rikoksissa, joissa tuomittiin 227 henkilöä.  Kailan mukaan 11.3.1930 Suomessa ilmestyy 12 kommunistien äänitorvea.  Eduskunta hylkää lakiehdotuksen.
1930:  Suomessa säädetään lopulta kommunistilait, joihin kuuluu painovapauden tiukentaminen.  Lehti saatetaan lakkauttaa toistaiseksi, eikä sille saa julkaista korviketta.  Poliisiviranomaisten painotuotteisiin kohdistuvaa takavarikointioikeutta laajennetaan.
1931:  Turkissa säädetään lehtilaki.
1931:  Suomessa rikoslakiin tehdään lisäys, joka kriminalisoi julkaisutoiminnan, joka edistää valtiopetosta tai siihen  tähtäävää toimintaa.
1933:  Venäjän kommunistisen puolueen (bolshevikit) päätöslauselma Itseopiskelun parantamisesta hyväksytään.
1933:  Perun hallitusmuoto takaa lehdistön vapauden.
1934:  Ranskassa laaditaan ensimmäinen lehdistön avustuslaki.  Lehdille annetaan verohelpotuksia ja vapauksia posti- ja muista maksuista.
1934:  Neuvostoliiton toimeenpanevan keskuskomitean päätöslauselma Kirjastolaitoksesta Neuvostoliitossa hyväksytään.
1934:  USAssa hyväksytään liittovaltion viestintälaki ja perustetaan viestintää valvova virasto USAn liittovaltion viestintäkomissio FCC.  Säädetään pykäliä oikeudenmukaisuudesta, osallistumisesta ja sosiaalisesta vastuusta (esimerkiksi pakollisista uutisohjelmista).  Kukaan, liittohallitus vähiten, ei huolehdi 1900-luvun lopussa kaapelien, satelliittien, kuituoptiikan, tietokoneiden, tietopankkien ja muiden käytöstä.
1934:  Suomessa radiolakia muutetaan, ja valtio hankkii yli 90 prosenttia Suomen Yleisradion osakkeista.
1935:  USAn työläiset saavuttavat ensimmäisen lainsäädännöllisen voittonsa Wagnerin lain, joka takaa oikeuden järjestäytyä.  Laki on työläisten viimeinen lainsäädännöllinen voitto.
1935:  Kuubassa Fulgencio Batistan aikana lehdistölain mukaan joka sanomalehti täytyy virallisesti hyväksyä. Päätoimittajan, painon ja omaisuuden muutokset on ilmoitettava.
1935:  Uruguayn lehdistölaki astuu voimaan.
1939:  Suomessa yleinen vuosilomalaki takaa vakituisessa virka- tai työsuhteessa oleville parin viikon pituisen palkallisen loman, ja 1946 loma-ajat pitenevät tapauksesta riippuen noin viikolla.
1941-50:  Suomessa liikevaihtoveroa peritään kirjoista.
1942:  Suomen pääministeri JW Rangell kehottaa lehdenkustantajajärjestöille ja Paperikonttorille lähettämässään kirjelmässä näitä supistamaan sanomalehtipaperin kulutusta.
1942:  Suomen kansanhuoltoministeriö tekee sanomalehtipaperin rajoittamisesta päätöksen.  Sanoma- ja aikakauslehdet saavat 1943 käyttää paperia enintään saman määrän kuin 1942 vähennettynä: 1) sanomalehdet 10 prosentilla, 2) asialliset julkaisut ja aluelehdet 20 prosentilla, 3) mainos- ja propagandalehdet 25 prosentilla ja 4) ajanvietelehdet 30 prosentilla.  Eljas Erkko arvostelee toimia, että näin rajoitetaan vapaan lehdistön toimintamahdollisuuksia, ja eikö Rangellin hallitus ymmärrä sanomalehdistön yhteiskunnallista merkitystä (kapitalismin pönkittämistä, HaKa).  Lehtiä suositellaan pienentämään otsikoita, ilmoituksia ja kuvia sekä tiivistämään ladontaa.
1942:  Kouluhallitus vahvistaa valtion oppikouluja varten ohjelman liikuntakasvatuksen yhteydessä annettavasta maanpuolustusopetuksesta.
1943:  Suomen kansanhuoltoministeriö antaa uuden päätöksen 1944 paperin säännöstelyä varten.
1944:  Sananvapaus Suomessa toteutuu Suomen ja Neuvostoliiton välirauhansopimuksessa ja vahvistetaan 1947 Pariisin rauhansopimuksessa.
1944:  Suomen hallitus purkaa eräiden vasemmistolaisten ja sodanvastaisten lehtien lakkauttamispäätökset ja ilmestymiskiellot.
1944:  Suomessa kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö päättää, että sanoma- ja aikakauslehtiä sekä tilapäisiä julkaisuja pitää säännöstellä.
1945-55:  Itävallassa on voimassa liittoutuneiden neuvoston lehdistöasetus.
1945:  Helsingin Sanomat ei noudata tarkoin säännöstelyä, vaan sen ilmoituksesta puuttuu 800 tonnia paperia.  Sanoma tuomitaan sakkoihin ja korvaamaan vahingonkorvauksia valtiolle.  HS käyttää noin viidenneksen sanomalehtien paperista.
1945:  Suomessa lehtien ohjekulutus 1946 saadaan, kun vuoden 1945 sivumäärästä vähennetään sanomalehdiltä 20 prosenttia, asialehdiltä ja aluelehdiltä 40 prosenttia sekä mainos- ja propagandalehdiltä (asiakaslehdet kuten Elanto, Pirkka, Sähköviesti, Säästäjä ja Yhteishyvä) 50 prosenttia.  Ajanvietelehdet jätetään ilman sanomalehtipaperia, kuten esimerkiksi Kauppalehti vaati 1943.  Paperi kielletään 40 lehdeltä, joita ovat pila- ja vitsilehdet, seksi-, rakkaus-, seikkailu-, ja jännityslukemistot sekä elokuvalehdet, jotka kertovat filmitähdistä eikä elokuvista.  Ajanvietelehtiä ovat muun muassa Perjantai, Nyyrikki, Sirpale, Viikonloppu, Coctail, Pallen Parhaat ja Totuuden Torvi.  Seura saa paperia, mutta sen kilpailija Apu jää 1946-47 paperitta ja ilmestymättä, sillä Avun kansilehdellä lukee ajanvietelukemisto, mutta Seura ilmoittaa olevansa Koko perheen lehti.  Säännöstelyviranomaisiin vedotaan Avun puolesta, Pohjolan Jätkä sanotaan tärkeäksi metsätyömiehille ja Sirpale todistetaan kaunokirjalliseksi lehdeksi.  Osa ajanvietelehdistä joudutaan lopettamaan.  Säännöstely 1946 laajennetaan kirjoihin ja muihin painotuotteisiin, mutta ei koske valtiollisia eikä tieteellisiä julkaisuja, oppikirjoja, opetusmateriaalia, lomakkeita eikä tilikirjoja.  Ajanvietelehtiä löytyy 1947 kuusi lisää.
1946-50:  Suomessa tullitariffeja nostetaan, ja kirja- ja kivipainokoneista peritään kolminkertainen tullimaksu.
1946:  Suomen oppivelvollisuuslaki lakkauttaa käytännössä katekeettajärjestelmän, jossa saamenkielen taitoiset opettajat kiersivät erämaissa asuvien oppilaiden luona, ja velvoitti syrjäalueiden asukkaat lähettämään lapsensa keskustojen kouluihin.
1947:  Sananvapaus Suomessa toteutuu Suomen ja Neuvostoliiton Pariisin rauhansopimuksessa.  Artikla 6 toteaa ...  oikeuden nauttia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, joihin sisältyvät sananvapaus, paino- ja julkaisuvapaus, uskonnonvapaus, vapaus poliittisiin mielipiteisiin sekä kokoontumisvapaus.
1947:  Suomessa lakkautetaan sensuuri.
1948:  Yhdistyneissä Kansakunnissa YK hyväksytään Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus.
1948:  Korean Demokraattisen Kansantasavallan KDKT perustuslaki takaa lehdistön vapauden.
1948:  Yhdysvaltojen kongressi hyväksyy United States Information and Education Actin eli Smith-Mundt -lain, josta tulee maan virallisen ulkomaille suunnatun viestinnän perusta.  Se vaatii informaatio-ohjelmaa myötävaikuttamaan siihen, että Yhdysvaltoja ymmärrettäisiin paremmin muissa maissa, sekä lisäämään Yhdysvaltojen ja muiden kansojen keskinäistä yhteisymmärrystä.  Campaign of Truth aloitetaan 1950 vastaiskuna Neuvostoliiton propagandatoimille ja Point Four, joka koskee teknisen avun antamista kehitysmaille.  United States Information Agency - USIA perustetaan 1953.  Sen tehtävänä on informaatio-ohjelmista huolehtiminen.  People to People -ohjelma alkaa 1956.
1948:  Intiassa Madrasin valtiossa hyväksytään kirjastolaki, jonka laatija on kirjastotieteilijä SR Ranganathan.
1948:  Suomessa rikoslakiin tehdään lisäys rangaistuksesta sille, joka julkisesti ja tahallisesti herjaamalla vierasta valtiota vahingoittaa maan suhteita tähän.  Toimittaja voidaan tuomita jopa kahden vuoden vankeusrangaistukseen Suomen ulkosuhteita vaarantavasta kirjoittelusta.
1949:  Saksan Liittotasavallan perustuslaissa sanotaan, että sensuuria ei ole.
1949:  Suomessa paperin säännöstely kumotaan paitsi sanomalehdiltä.
1950-luku:  Ruotsin kouluylihallitus määrää, että lapsia ei saa enää kieltää puhumasta äidinkieltään.
1950:  Turkissa säädetään lehtilaki.
1950:  Suomessa hyväksytään laki ajanvietelehtien liikevaihtoverovelvollisuudesta.
1951:  Japanissa hyväksytään uusi kirjastolaki.
1951:  Suomessa säädetään laki asiakirjojen julkisuudesta.
1951:  Suomessa poistetaan kirjojen liikevaihtovero, mutta palautetaan 1964.  Ajanvietelehdet maksavat liikevaihtoveroa.  Niitä on 21 lehteä kuten Apu, Coctail, Kalle, Jännityslukemisto, Salapoliisi, Seikkailujen maailma, Seikkailulehti, Viikonloppu ja Yllätyslukemisto.  Avun verot peruutetaan ja palautetaan.
1952:  UNESCO järjestää yleisen tekijänoikeuskokouksen Genevessä.
1953:  Nicaraguassa säädetään uusi lehdistölaki.
1954:  Viet-Minh -hallituksen julistuksessa säädetään lehdistön vapaus.
1954:  USAssa rotuerottelu kielletään kouluissa.
1954:  Yhdysvallat laajentaa tekijänoikeuslakia koskemaan tekijänoikeuskokouksen 1952 allekirjoittajamaiden kirjailijoita.
1955:  UNESCO tukee yleisen tekijänoikeussopimuksen tekoa.
1956:  Englannissa tekijänoikeuslaki antaa tekijänoikeuden kirjailijan kuolinvuoden jälkeen 50 vuodeksi.  Kustantajalla on tekijänoikeus julkaistuun teokseen 25 vuotta.
1959:  Englannissa säädetään laki säädyttömistä julkaisuista.  Lakia koetellaan 1960 oikeudenkäynnissä kuningatar vastaan Penguin Books.  Säädyttömyys määriteltiin 1868 oikeusjutussa kuningatar vastaan Hicklin.  Laki laajennetaan 1977 sisältämään pornografisten filmien levittämisen.
1959:  Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean päätöslauselma Kirjastolaitoksen tilasta ja parannustoimenpiteistä maassa hyväksytään.
1959:  Tshekkoslovakian kirjastolaki tulee voimaan.
1959:  Norjassa kumotaan norjankielen asetus 1898, joka kielsi käyttämästä saamea saamelaisalueen kouluissa.
1959:  Suomessa uusi työsuojelulaki astuu voimaan.
1960:  Jugoslavian joukkoviestintälaki kieltää ennakkosensuurin ja 1963 valtiosääntö takaa lehdistövapauden.
1961:  Kuuban media siirretään hallituksen haltuun.
1961:  Suomessa säädetään tekijänoikeuslaki ja kirjastolaki.
1963:  Neuvostoliitossa muodostetaan painoalan valtionkomitea SNTLn ministerineuvoston yhteyteen.  Vuodesta 1978 sen nimi on SNTLn kustannus- ja graafisen alan sekä kirjakaupan valtionkomitea.
1963:  Belgiassa astuvat voimaan flaamien ja vallonien kieliriitaa säätelevät lait.
1963:  Tanganjikassa hyväksytään kirjastolaki.
1963:  Suomessa säädetään asetus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta ja yleismaailmallisen tekijänoikeussopimuksen saattamisesta voimaan.
1964:  Englannissa hyväksytään uusi kirjastolaki.
1964:  Tanskassa säädetään uusi kirjastolaki.
1964:  Ugandassa hyväksytään kirjastolaki.
1964:  Suomessa kirjoista tulee taas liikevaihtoveron alaisia.
1965:  Yhdistyneissä Kansakunnissa YK hyväksytään Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva sopimus.  Suomi liittyy 1976 siihen.
1965:  Keniassa hyväksytään kirjastolaki.
1966:  Norjassa asetetaan valtiovallan ja lehdistön komitea, jonka tehtävänä on turvata monipuolinen päivälehdistö.  Paperiavustusta, myöhemmältä nimeltään tuotantotuki, aletaan jakaa sanomalehdille.
1966:  Saksan liittotasavallassa lehtikuolema raivoaa niin, että puhutaan Saksan lehdistön hätätilavuodesta.  1970-luvulla lehdistö keskittyy.  Suoraa lehdistötukea ei ole.  Pienet lehdet saavat joitain vero- ja maksuhelpotuksia.  Investointirahasto myöntää matalakorkoisia lainoja lehtien kehittämiseen.  ERP-rahastoista pienet lehdet voivat saada lainoja teknisiin parannuksiin.  Työllisyyselin Bundesanstalt für Arbeit tukee uuden tekniikan työttömiksi tekemien työläisten uudelleenkoulutusta.
1966:  Suomen tekijänoikeuslakiin tehdään muutoksia.
1967:  Ruotsin lehdet saavat valtiolta edullisia lainoja tuotantotekniikan uudistamista varten.  1971 lähtien kakkoslehdet saavat tuotantotukea.
1967:  Hollannin lehdistö saa tukea.  Suoran valtion tuen ohella lehdistö on vapautettu liikevaihtoverosta, sillä on posti-, puhelin-, sähke- ja rautatiealennukset.  Lisäksi lehdistö saa matalakorkoisia lainoja.  Toisen maailmansodan jälkeen yli puolet lehdistä on lakannut.  Belgiassa on samat tuet kuin Hollannissa, mutta lisäksi hallitus ilmoittelee lehdissä.
1967:  Australiassa kumotaan laki, jonka perusteella alkuperäiskansojen yli 100 000 lasta vietiin perheiltään aina 1970-luvulle asti.  Lapsia yritettiin eurooppalaistaa riistämällä heiltä oma kulttuuri ja kieli.  Rotuhygieniaohjelmalla pyrittiin hävittämään koko kansa.
1967:  Suomessa valtio aloittaa lehdistötuen puoluetukena, mutta se ei pysäytä lehtikuolemaa.  Hallitus esitti taloudellisissa vaikeuksissa olevien sanomalehtien tukemista.  1975 mennessä päivälehtien määrä vähenee viidenneksen.
1967:  E Hakkila ja H Simola julkaisevat teoksen Asiakirjakaavoja.  Siinä he käsittelevät painovapautta kappaleissa kirjapainoliikkeen harjoittaminen, painokirjoitusten levittäminen ja aikakautisten painotuotteiden julkaiseminen.
1968:  Saksan Demokraattisen Tasavallan DDR perustuslaissa militaristinen ja revanshistinen propaganda kaikissa muodoissaan, sodan lietsonta sekä uskon-, rotu- ja kansanvihan julistaminen rangaistaan rikoksena.  Sosialistinen kansalliskulttuuri palvelee rauhaa, humanismia ja sosialistisen yhteiskunnan kehitystä sekä taistelee imperialistista alhaiskulttuuria vastaan tämän tehdessä palveluksia psykologiselle sodankäynnille ja ihmisarvon alentamiselle.  Mielipiteen ilmaisun vapaus sekä lehdistön, radion ja television vapaus taataan.  Kirjapainojen ja tiedotusvälineitten hyväksikäyttö taataan.
1968:  Puolassa ja Saksan Demokraattisessa Tasavallassa DDR kirjastolaki astuu voimaan.
1968:  Tshekkoslovakiassa uudistetaan lehdistölaki Varsovan liiton maiden intervention jälkeen.  Joukkotiedotuksen ennakkotarkastus lakkautetaan lailla eli maassa ei ole sensuuria.
1968:  Presidentti Urho Kekkonen armahtaa Hannu Salaman ja Otavan jumalanpilkkajutussa.
1968:  Suomen eduskunta päättää peruskouluun siirtymisestä.
1969:  Ruotsissa päätetään antaa lehdistölle lehtitukea yhteisjakelualennuksena ja perustaa valtion lainarahasto, josta heikot lehdet saavat korotonta lainaa.  Valtio alkaa 1971 maksaa tukea kakkoslehdille.  Iltapäivälehdet eivät saa tukea.  Poliittiset ja aatteelliset lehdet saavat vapautuksen liikevaihtoverosta.  Lehdistö saa postialennuksia.  Myös Norjassa aloitetaan lehtituki.
1970-luku:  Italian valtio jakaa suoraa ja välillistä lehdistötukea.  Epäsuoraa tukea ovat vapautus liikevaihtoverosta, kuljetus-, puhelin-, sähke- ja postimaksualennukset.  Asetuksen 1980 mukaan on perustettava valtion avustusrahasto niitä sanomalehtien työntekijöitä varten, jotka jäävät työttömiksi valoladonnan ja muun uuden tekniikan vuoksi.  Heille maksetaan palkkaa vastaava avustus.  Rahasto myöntää lainoja teknisiin muutoksiin.  Vähintään 12-sivuiset valtakunnalliset lehdet saavat tukea paperikustannuksiin.
1970-luku:  Suomessa luodaan lehdistötukijärjestelmä, sillä vielä 1960-luvulla useimmissa kaupungeissa ilmestyneet kakkos- ja kolmoslehdet alkavat kuolla.  Monopolisoitumista ei pystytä pysäyttämään.  Tukimuodot vähenevät 1980-90-luvuilla.
1970:  Bulgariassa kirjastolaki tulee voimaan.
1970:  Suomessa enimmäisrangaistus jumalanpilkasta on kaksi vuotta vankeutta.
1970:  Peruskoululaki astuu voimaan Suomessa.
1971:  Suomen tulo- ja menoarvioon tulee uutena määrärahana valikoiva lehdistötuki kuljetusavustusten nimellä.  Sanomalehtien anomuksista hallitus jakaa tuen asettamansa lehdistötukilautakunnan ehdotuksesta.  Valtion lehdistötuki on poliittista lehdistötukea.
1972:  Itävallan liittohallitus alkaa antaa suoraa apua poliittisille ja kansalaiskasvatusta edistäville julkaisuille.  Tuki nostetaan 1975 moninkertaiseksi ja kohderyhmää päivä- ja viikkolehdistössä laajennetaan.  Lehdillä on vapautus liikevaihtoverosta sekä alennetut posti-, kaukoviestintä- ja kuljetusmaksut.
1973:  Ranskassa säädetään uusi lehdistötuen laki.  Suoraa apua ovat puhelinmaksujen korvaus, apu painomateriaalin ostoon, lehtien kuljetuksiin rautateillä, liikevaihtoveron korvaukseen ja lehtien levittämiseen ulkomaille.  Epäsuoraa tukea annetaan sähkeyhteyksiin, edullisiin postitaksoihin, arvonlisäverosta vapauttamiseen, osittaiseen vapautukseen myyntivoittoverosta, kun voitto sijoitetaan lehteen, ja ammattiverosta vapauttamiseen.  Avustusten edellytys on, etteivät ilmoitustulot ylitä 30 prosenttia kokonaistulosta eikä lehden painos ylitä 200 000 kappaletta.
1973:  Annetaan laki Taideteollisesta korkeakoulusta.
1974:  Etelä-Koreassa Dong-A Ilbon toimittajien johdolla 29 muun uutisvälineen toimittajat järjestävät sarjan vastalauseita kautta maan.  Tämä johtaa julistukseen median vapaudesta ja riippumattomuudesta.  Ilmoittajat boikotoivat lehteä Dong-A Ilbo.
1974:  Suomessa tulee uutena lehdistötuen muotona suoraan puolueille parlamentaaristen voimasuhteiden mukaan jaettava parlamentaarinen lehdistötuki.
1974:  Suomessa säädetään, että lehden kustantaja ja julkaisija ovat vastuussa kirjoittajien teksteistä.  Asetuksessa pidetään aikakautisen painotuotteen veroisina kuhunkin numeroon liittyviä otsikkojulisteita, mainosliitteitä ja muita.
1974:  Suomen rikoslakiin lisätään intimiteettisuojapykälä lähinnä tunnettujen ihmisten yksityiselämän suojaamiseksi.  Aikakauslehdissä 1960-luvulla lisääntynyt sensaatioiden paljastaminen ja juorujen julkaiseminen jää niihin ja iltapäivälehtiin.  Intimiteettisuojalainsäädäntö astuu voimaan 1.3.1975 rajoittamaan sensaatiojournalismia.
1975:  Islannissa valtiovalta antaa tukea puoluepoliittisen lehdistön jatkuvan toiminnan turvaamiseksi.  Lehdet on vapautettu liikevaihtoverosta.  Lehdet saavat alennusta lennätin- ja postimaksuista.  Valtio myöntää teknisen välineistön uudistamiseksi lainoja, joista ei vaadita lyhennyksiä eikä korkoa.
1975:  Saksan Liittotasavallan parlamentti hyväksyy lain, joka antaa toimittajille rajoittamattoman oikeuden kieltäytyä ilmaisemasta tietolähdettään.
1975:  Egyptissä Sadat perustaa Korkeamman lehtineuvoston ohjaamaan lehdistöä.
1976:  Japanissa Nihon Shimbun Kyokai perustaa eettisen mainonnan säännöt.
1976:  Yhdysvalloissa aletaan tarkistaa tekijänoikeuslakia.  Vahan lain mukaan suoja-aika on 28 vuotta, jonka voi uudistaa 28 vuodeksi.  1978 alusta suoja-aika on tekijän elinikä ynnä 50 vuotta.
1976:  Portugalissa uusi perustuslaki turvaa lehdistön vapauden.
1976:  Suomi liittyy Yhdistyneiden Kansakuntien YK Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen.
1976:  Suomessa valtion tulo- ja menoarviossa osoitetaan posti- ja telelaitokselle lehdistön yleinen kuljetustuki.  Lehdistön mielestä postin kuljetus- ja jakelutaksat ovat liian korkeat ja osa tuesta ei kohdistu lehdille vaan postille.  Tukea saa myös aikakauslehdistö.
1976:  Alkoholin mainonnan kieltävä laki hyväksytään Suomessa.
1977:  Hustler-lehden kustantajan ja päätoimittajan Larry Flynt cincinnatilaisessa tuomioistuimessa saama ankara vankeustuomio epäsiveellisten painotuotteiden julkaisemisesta hätkähdyttää USAn kustannusalaa varsinkin seksi- ja tyttölehtien kustantajia.  Jälleen vedotaan, että tuomio loukkaa perustuslain takaamaa lehdistönvapautta.
1978:  USAn lehdistö ei hyväksy korkeimman oikeuden päätöstä hyväksyä poliisin ratsia kalifornialaisen opiskelijalehden toimitukseen.  Lehti otti valokuvia mielenosoituksesta, jossa poliiseja loukkaantui.  Ratsian tarkoituksena oli saada valokuvat.  Washington Postin mukaan tällaisella ratkaisulla poliisi olisi voinut hakea Watergate-jutun todistusaineiston.
1978:  Espanjan perustuslaki lupaa kaikille espanjalaisille sananvapauden.  Vanhat Francon aikaiset lehdistölait ovat osittain voimassa, mutta Espanjassa koittaa lehdistön vapaus.
1978:  Kiinan uusi perustuslaki takaa sananvapauden.
1978:  USAn tekijänoikeussäännöksiä muutetaan.  Aikaisemmin tekijänoikeutta piti erikseen hakea, mutta tekijänoikeus muutetaan automaattiseksi.
1979:  Käytyään neljä vuotta oikeutta New York Timesia vastaan on 550 naispuolista työläistä saanut hyvityksenä syrjinnästä eläkkeiden lisäyksiä ja oikeudenkäyntikulujen korvaukset.
1979:  Haitilla säädetään lehdistölaki.
1979:  Suomen valtio myöntää aikakauslehdille ensimmäisen suoran tukirahansa mielipidelehtitoimikunnan 1973 esityksen mukaisesti.  Tukea saavat mielipidelehdet ja erillistukea uskonnolliset (!) lehdet.
1980-luku:  Tanskan valtio tukee Dagspressens Finansieringsinstitutia, joka antaa lainoja teknisiin parannuksiin.  Lehdet on vapautettu liikevaihtoverosta ja saavat postimaksu-, puhelin- ja telealennuksia.  Valtio ilmoittelee lehdissä.
1980-luku:  Sveitsissä lehdistö saa alennuksia liikevaihtoverossa, postimaksuissa sekä puhelin- ja sähkemaksuissa.
1980-luku:  Englannissa lehdistö saa vapautuksen liikevaihtoverosta ja postimaksualennuksia.
1980:  Tanskassa aletaan jakaa valikoivaa lehdistötukea.
1980:  Italian lehdistölaki määrää, että ulkomaisilla yhtiöillä ei saa olla rahallista osuutta italialaisessa sanoma- tai aikakauslehdessä.
1980:  Espanjan sanomalehdenkustantajien liitto AEDE onnistuu hankkimaan valtion tukea lehdistölle.
1981:  Espanjassa hyväksytään laki, joka antaa hallitukselle vallan keskeyttää tilapäisesti sanomalehden tai radioaseman toiminta, jos ne viranomaisen mielestä puolustavat kapinaa tai terroria.
1981:  Espanjassa lehtitukea saadaan Espanjassa tuotetun paperin käytön tukemiseen, yksityisten sanomalehtien tukemiseen, lehtien tekniikan nykyaikaistamisen avustamiseen, avustuksia yhtiöille niiden organisaatiorakenteen uudistamiseksi ja investointiavustuksia uusiin koneisiin ja laitteisiin.
1981:  Suomessa tulee voimaan vapaakappalelaki.
1982:  Suomessa valtio myöntää lehtitukea kuljetus- ja yhteisjakelukustannusten alentamiseen.
1983:  Seuratiedossa ilmestyy kirjoitus Neuvostoliiton lehdistön erityispiirteitä.  Alaotsikkoon Onko sensuuria? vastataan myönteisesti, jos sillä ymmärretään lakeja, joilla lehdistön toimintaa säädellään.  Valtiollisten salaisuuksien julkistaminen on kielletty.  On laki kunnianloukkauksesta eli arvostelun tulee nojautua tosiasioihin, eikä jutuissa saa käyttää loukkaavaa sävyä.  Laki kieltää kaikenlaisen sotapropagandan.  Lait kieltävät rotu- ja kansallisen erottelun propagandan tai jonkin kansan omanarvontunnon loukkaamisen.  Propagandaa ei saa harjoitaa epämoraalisten ilmiöiden puolesta.  Pornografia on kielletty.
1984:  Ranskassa sosialistit säätävät lehdistölain, joka pyrkii rajoittamaan sanomalehtien keskittymistä yksiin käsiin.  Yhdellä omistajalla saa olla 15 prosenttia kansallisten lehtien tai maakunta- ja paikallislehtien levikistä.
1984:  Richard M Stallman kehittää käsitteen copyleft.  Kun copyright velvoittaa kopion ostajan olemaan kopioimatta, jakelematta ja luvatta käyttämättä omassa työssään suojatun materiaalin sisältöä, niin copyleft antaa oikeuden tähän kaikkeen sillä ehdolla, että tämä oikeus siirretään edelleen.  Kun copyright on tekijänoikeus, niin copyleft on käyttäjänoikeus tai teonoikeus.  Vapaan tietokoneohjelmiston ajatus painottaa sanan "vapaa" henkistä, ei taloudellista puolta.  Tekijänoikeus on väliaikainen monopoli.
1984:  Japanissa kumotaan 30 vuotta voimassa ollut valtion viestintämonopoli.  Yksityiset japanilaisyhtiöt päästetään tietoliikennealalle ja ulkomaiset yhtiöt pääsevät mukaan viestintäpalveluihin.
1985:  Kansallissosialistien tekemien rikosten kieltäminen tulee Saksassa rangaistavaksi rikokseksi ensin solvauksena ja 1994 kansankiihotuksena.  Rikoksen nimi on Auschwitz-valhe.
1986:  Suomessa parlamentaarinen lehdistökomitea ehdottaa lehdistötukijärjestelmän uudistamista.
1986:  Suomessa hyväksytään perustuslain säätämisjärjestyksessä videolaki ja vaalien jälkeen 1987.
1988:  Suomessa mielipidelehtituen jaon hoitaminen määrätään opetusministeriölle, jolle lausunnon antaa tiedonjulkistamisen neuvottelukunta.
1989:  Suomessa astuvat voimaan uusi ammattitautilaki ja -asetus.
1990-luku:  Suomessa lehtitukea vähennetään.
1990:  Neuvostoliitossa tulee voimaan uusi lehdistölaki Lehdistöstä ja muista joukkotiedotusvälineistä.  Ennakkotarkastuksesta eli sensuroinnista luovutaan kokonaan.
1990:  Liettuan parlamentissa hyväksytään lehdistölaki.
1990:  Puolassa lakkautetaan sensuuri.  Sananvapaus on muodollista.
1990:  Saamenkielen aseman tunnustaminen ja turvaaminen toteutuu Norjassa kielilain myötä.
1990:  Euroopan Neuvoston hyväksymä ihmisoikeussopimus tulee Suomea sitovaksi.
1991:  Virosta puuttuu lehdistölaki.  Kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa lehteä joutumatta siitä minkäänlaiseen vastuuseen.
1991:  Namibian perustuslaissa turvataan lehdistön ja sananvapaus.
1992:  Serbian ja Jugoslavian perustuslait takaavat laajat oikeudet useille kansallisille vähemmistöille muun muassa oikeuden omakieliseen koulunkäyntiin, oikeuden omakielisiin tiedotusvälineisiin ja oikeuden käyttää omaa kieltä tuomioistuimissa ja virka-asioissa.
1992:  Yhdysvaltalaisissa yliopistoissa on puhekoodeja, joissa säädetään, mitä saa ja mitä ei saa sanoa sekä rangaistukset, jotka rikkomuksista seuraavat.  Kiellettyjä sanoja ovat muun muassa hintti ja homo.
1992:  Sanomalehtien Liitto vaatii arvonlisäveroa pois lehdiltä.  Missään EY-maassa sanomalehtien tilauksia ja irtonumeroita ei veroteta täydellä arvonlisäverolla.
1992:  Suomen kielilaissa saamen taito on vain suosituksena virkamiehillä ja opettajilla.
1994:  Suomen arvonlisäverolaissa kirjat saavat kulttuuripoliittisista syistä 12 prosentin veroasteen.  Kirjoina ei pidetä muulla tavalla kuin painettuna tai siihen verrattavalla tavalla valmistettua julkaisua, kausijulkaisua tai pääasiallisesti mainoksia sisältävää julkaisua.  Laki määrittelee kirjan negatiivisesti.  Valmistustavoiksi kelpaavat käsin kopiointi tai sitominen.  Lasten värityskirja on kirja, mutta cd-rom ei ole kirja, koska cd-romppuja ei valmisteta painamalla.  Jos cd-rom on kirjan liitteenä, siitä maksetaan normaali arvonlisävero.
1995:  Suomessa Ajaston yksinoikeus kalentereiden valmistamiseen lopetetaan EU:n kilpailulainsäädännön vastaisena.
1995:  Suomen perustuslaissa tunnustetaan viittomakieli.
1997:  Suomessa uudet metsälait ja luonnonsuojelulaki astuvat voimaan.
1998:  USAssa Sonny Bono Copyright Term Extension Act (tunnetaan myös nimellä Mickey Mouse Protection Act, koska Mikki Hiiri oli siirtymässä julkiseksi omaisuudeksi) määrää tekijänoikeudet kestämään tekijän koko elämän ajan ja lisäksi 70 vuotta tämän kuoleman jälkeen.  Käytännössä tämä on yleensä yli sata vuotta.
1998:  Ruotsin hallitus aikoo puuttua mediaomistuksen keskittymiseen.  Lakimuutoksilla koetetaan estää liiallinen keskittyminen.  Yritysostot voitaisiin kieltää yrityksiltä, joiden omistamien päivälehtien tai kaapeliohjelmien markkinaosuus ylittää 20 prosenttia.  Keskustelu mediakeskittymisestä kiihtyi Ruotsissa syksyllä 1997, kun Alma-Media osti 23,4 prosentin osuuden Ruotsin katsotuimmasta televisiokanavasta TV 4.  Bonnier omistaa siitä 17 prosenttia ja Alma-Mediasta Mariebergin kautta 23 prosenttia.  Bonnierin vaikutusvalta on liian suuri.
1998:  Hiihtäjä Jari Räsänen jättää poliisille tutkintapyynnön 23 suomalaista sanomalehteä vastaan, joiden hän epäilee rikkoneen painovapauslakia Suomen Tietotoimiston STT välittämän dopinguutisen takia.
1998:  Suomessa kirjojen arvonlisäveroksi tulee kahdeksan prosenttia.
1999:  Suomessa uusi kirjastolaki astuu voimaan.  Se merkitsee kirjastojen heitteillejättöä.  Vastuu kirjastopalveluista on kunnilla.  Puolet kirjastoista joutuu supistamaan toimintaansa.  1990-luvun alussa valtion kirjastorahat ovat menneet korvamerkitsemättöminä kunnille.  Parisataa kirjastoa on lakkautettu, ja niitä on yli tuhat jäljellä.  Kirjahankinta on vähentynyt neljänneksellä.  Norjassa valtio ostaa tuhat kappaletta aikuisille tarkoitettua kaunokirjallista nimekettä ja 1550 jokaista lasten ja nuorten kaunokirjallista nimekettä.  Norjassa on 1218 kirjastoa.
1999:  Suomessa enimmäisrangaistus jumalanpilkasta on kuusi kuukautta vankeutta.
2000:  Tekijänoikeussuojasta on säädetty yli 140 valtion lainsäädännössä.
2000:  Nicholas Garnham sanoo, että tekijänoikeusjärjestelmä antaa kirjailijoille keinotekoisen monopolin tuottamaansa tietoon.  Tiedon sosiaalisen luovuuden kohottaminen edellyttää tiedon vapaata kulkua eli järjestelmää, jossa tiedon hyödyntämistä eivät haittaa tekijänoikeudet ja muut vastaavat rajoitukset.  Tämä ristiriita on syvällinen ja osoittaa mihin tullaan törmäämään, jos yliopistoista yritetään tehdä tietoa kaupustelevia yrityksiä.  Yhdysvaltalaisen tulkinnan mukaan tekijänoikeus kuuluu kokonaan työnantajalle, ei tekijöille, vaan yhä useammin suurille mediayhtiöille.  Disney käytti uudestaan lastenkulttuuriperinteen klassikoita (esimerkiksi Grimmin veljesten tuotantoa), ja syntyivät Steamboat Willie, Lumikki, Tuhkimo, Prinsessa Ruusunen, Pieni Merenneito, Viidakkokirja, Mulan ynnä muut.  Disney on onnistunut jatkamaan USAn tekijänoikeuslainsäädännön suoja-aikaa aina, kun Mikki-Hiiri on ollut putoamaisillaan suojan ulkopuolelle.  Disney on ottanut sosiaalisesta pääomasta, mutta ei koskaan aio antaa takaisin.
2000:  USA Today, New York Times, Philadelphia Inquirer ja Philadelphia Daily News hakevat kieltoa liittovaltion tuomioistuimessa Metro-lehden jakelulle joukkoliikenteessä sillä perusteella, että sopimus Etelä-Pennsylvanian liikennelaitoksen kanssa rikkoo Yhdysvaltain perustuslakia.  Lehtien mukaan julkinen laitos saa määräysvaltaa sanomalehden asioihin, eikä joukkoliikenteessä saa myydä sanomalehtiä.  Lehdet häviävät jutun.  Metro ilmestyy Philadelphian lisäksi Helsingissä, Tukholmassa, Göteborgissa, Malmössä, Newcastlessa, Amsterdamissa, Rotterdamissa, Einhovenissa, Kroningenissa, Maastrichtissa, Prahassa, Zürichissä, Budapestissä ja Santiago de Chilessä.  Metro aloittaa seuraavaksi Roomassa.
2000:  Noin sataa espanjalaista naisyhdistystä edustava asianajaja María José Varela tekee rikosilmoituksen Barcelonan tuomioistuimeen Fuengirolan muslimijohtajasta Mohamed Kamal Mostafa.  Imaamin kirja Nainen Islamissa opastaa, kuinka naista kohdellaan väkivaltaisesti ilman, että tähän jää väkivallan merkkejä.  Kirja on rikoslain vastainen sukupuolisen väkivallan takia.  Varela vaatii kirjan levittämisen lopettamista ja jaettujen kirjojen takavarikointia.
2000:  Australian valtio alkaa maksaa kirjoja painaville yrityksille hyvitystä tuote- ja palveluveron korotuksesta.  Tuki lopetetaan 2002 neuvottelematta.
2000:  Suomen perustuslaissa on säännös Sananvapaus ja julkisuus.
2000:  Suomessa joukkoviestinnän säännöt kootaan yhteen lakiin.  Ei ole yhtenäistä lakia siitä, miten sananvapautta tiedotusvälineissä käytetään.  Hallituksen esitys eduskunnalle annetaan 2001.  Uusi laki korvaa painovapauslain 1919 ja radiovastuulain 1971.
2000:  Annetaan laki Eduskunnan kirjastosta.
2001:  Creative Commons perustetaan Stanfordissa USAssa.  Se edistää tekijänoikeuksien suojaamien teosten vapaampaa käyttämistä.
2001:  Suomessa sanomalehtien tuki jakautuu valikoivaan tukeen ja puoluelehtitukeen.
2001:  Suomessa elokuvien sensuuri päättyy, kun kuvaohjelmien tarkastuslaki tulee voimaan 1.1.
2004:  USA levittää maailmalle omaa tekijänoikeuskäytäntöään, joka suojaa suurten sisällöntuottajien tekijänoikeuksia, jotka ovat kansalaisten oikeuksien edellä.  USAn lakien mukaan on lain vastaista yhdistellä kulttuurin välineitä ilmaistakseen itseään.  Se uhkaa sananvapautta.  Ohjelmistojen patentointi on yhdysvaltalaisten keksimä huono käytäntö, jota monet kopioivat.  Patentointi hidastaa ohjelmistojen kehitystä.
2005:  Venäjällä säädetään laki, joka kieltää ulkomailta rahoitettujen järjestöjen toimistojen perustamisen ja ylläpitämisen Venäjällä.  Järjestöjä ovat Educated Media Foundation, Open Society Institute, USAID ja Euroopan Unionin Technical Assistance to the Commonwealth of Independent States TACIS.
2007:  Englannissa lain mukaan rikoksesta epäilty on velvollinen luovuttamaan salasanansa poliisille sitä pyydettäessä.  Laki vuodelta 2009 kieltää poliisien ja sotilaiden valokuvaamisen.  Julisteissa varoitetaan epäilyttävistä ihmisistä, jotka liikkuvat kameran kanssa.  Toinen epäilyttävä ryhmä on ihmiset, joilla on useampi kuin yksi matkapuhelin.  Näistä havainnoista tulee ilmoittaa poliisille.  Englannissa on enemmän valvontakameroita kuin missään muualla.  Tarkkaile naapureitasi ja raportoi poikkeavuudet!
2008:  Yhdistyneiden Kansakuntien YK turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1738 tuomitsee väkivallanteot toimittajia ja median työntekijöitä vastaan konfliktitilanteissa.  NATOn iskut ovat ristiriidassa Geneven sopimusten periaatteiden kanssa.  Geneven sopimuksissa toimittajille taataan siviilin asema sota-aikana, vaikka nämä osallistuisivat propagandaan.
2008:  Ruotsin valtiopäivät hyväksyvät Försvarets radioanstalt- eli FRA-lain, joka antaa sotilastiedustelulle laajat valtuudet seurata Ruotsiin tulevaa ja sieltä lähtevää tietoliikennettä: sähköposti, puhelin, tekstiviesti ja VOIP.  Supertietokone seuloo epäilyttävää aineistoa ja tallentaa sen.  Ruotsin tiedustelutehtävistä vastaava korkein valvoja Anders Björck eroaa protestina maan salakuuntelulaille.
2008:  Kiinassa asetus kieltää alle 0,025 millimetrin vahvuisesta kalvosta tehdyt muovipussit.
2008:  Suomessa puolueiden saama lehdistötuki muuttuu osaksi yleistä puoluetukea.  Varoja voidaan nyt siirtää lehdistön tukemisesta vaalikampanjointiin ja puoluetiedotukseen.
2009:  Venezuelassa hyväksytään 15.1 uusi perustuslaki kansanäänestyksessä.  Venezuelan parlamentti hyväksyy elokuussa koululain, jonka tavoitteena on opetuksen ja koulutuksen demokratisointi vastaamaan yhteiskunnan kaikkien kansalaisten etuja ja vaatimuksia.
2009:  Urkintalain Lex Nokia äänestyksessä 47 kansanedustajaa on poissa piilossa eikä uskalla painaa nappia.