Lehti 1501-1795         

1500-luku:  Italialainen runoilija Pietro Aretino on sanomalehtikynäilyn isä, joka käyttää kynäänsä kiristykseen.  Philip Melanchton lähettää luotettavia Zeitungsbriefejä ruhtinaille ja korkeille virkamiehille.

1502:  Eräässä lentolehtisessä esiintyy tiettävästi ensi kerran sana Zeitung.

1508:  Sana Zeitung on otsikossa Copia der neuen Zeitung aus Presily Land.

1513:  Puolassa julkaistaan uutisia Liettuasta ja moskovalaisista saksaksi lehdessä New Zeitung auss Litten und von den Moscowitter.  Lentolehtisiä ja arkkipainatuksia alkaa ilmestyä puolaksi.  Niiden otsikossa on sanoja Nowiny - Uutisia, Relacye - Selostus, Opisania - Kuvaus, Awiziy - Tiedonanto ja Gazety - Sanomalehti.

1513:  Richard Faques painaa Lontoossa Englannin ensimmäisen uutispamfletin The trewe encountre Floddenin eli Fieldin kentän taistelusta.

1515:  Itävallassa ilmestyy lehti, joka myöhemmin ottaa nimekseen Neue Zeitung.

1536:  Venetsiassa ilmestyy lehti Gazetta di Venezia sulttaani Soliman käydessä sotaa Venetsiaa vastaan.

1540:  Itävallassa Hans Singriener saa privilegion julkaista lehteä Novitäten, die den Staat betreffen.

1541:  Meksikossa painetaan Amerikan ensimmäinen ajankohtainen lentolehtinen Relación del terremoto de Guatemala, joka käsittelee Guatemalan maanjäristystä.  Muut painot ottavat tästä mallia ja painavat lentolehtisiä hojas volantes.

1560:  Pariisissa Montorgueil-kadun taiteilijaryhmä valmistaa puupiirroksin kuvitettuja kadulla myytäviä lehtisiä, joissa tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista ja jopa kerrotaan uskonsodan viime uutisia.

1566:  Strasbourgissa ja Baselissa ilmestyy numeroituja uutisarkkeja.

1568-1604:  Augsburgilainen kauppa- ja pankkihuone Fugger julkaisee kirjoitettua uutislehteä Ordinari-Zeitung.  Siihen liittyy usein tuoreimmat uutiset sisältävä Extraordinari-Zeitung.  Ne lähetetään monistettuina tilaajille.

1580-luku:  Saksassa julkaistaan messukertomuksia relaatioita, jotka 1588-93 ilmestyvät 1-3 kertaa vuodessa.  Niihin kerätään tietoja Euroopan eri maista julkaistavaksi Frankfurt am Mainin messuille.

1580-luku:  Euroopassa ilmestyy latinaksi lehti Mercurius Gallo-Belgicus, jonka numeroita joskus kulkeutuu Englantiin.

1583:  Itävaltalainen Michael Eyzinger (von Aitzing) alkaa julkaista painettua lehteä Kölnische Händel (tätä eräät pitävät sanomalehden edeltäjänä) kauppamessuille saapuville ja 1588 Frankfurtin messuilla kävijöille Messrelationen tai Relatio Historica, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

1587:  Unkarissa vaeltava painaja János Manlius julkaisee saksaksi lehteä Newe Zeytung aus Ungarn.

1588-93:  Kölnissä itävaltalainen Michael von Aitzing (-1598) julkaisee puolivuosittain lehtistä Relatio Historica, jossa on myös yleisiä uutisia.  Sitä myydään suurten kaupunkien messuilla.

1590-luku:  Gazeta on venetsialainen pikkuraha, jolla voi ostaa uutislehtisiä fogli d'avvisi.

1594-1615:  Augsburgissa ilmestyy numeroimattomia uutisarkkeja.  Aviso-lehti ilmestyy viikottain.

1594-1635:  Englannissa levitetään Kölnissä julkaistua painokirjoitusta Mercurius Gallobelgicus.  Sitä levitetään kirjan muotoon sidottuna Eurooppaan.

1594:  Perussa lentolehtinen kertoo englantilaisten merirosvojen tulosta rannikolle.

1597:  Sveitsissä augsburgilainen runoilija ja kustantaja Samuel Dilbaum (1530-1618) julkaisee kuukausilehtiä (Rorschacher Monatsschrift) eri nimillä sveitsiläisen Leonard Straubin painamana Rorschachissa Bodenseellä muun muassa lehteä, jonka vuosikerran nimi on Annus Christi 1597. Historische erzöhlung/der fürnembsten Geschichten und Handlungen.

1597:  Säännöllisesti julkaistu lehti alkaa ilmestyä Prahassa.

1598-1604:  Ranskassa Cayet (1525-1610) julkaisee lehteä Chronologies.

1599-1625:  Sigmund Latomus painaa Franfurt am Mainissa lehteä Messrelationen eli uutisia Leipzigin messuilta ja viikoittaista uutisarkkia Mercurius Gallo-Belgicus.

1500-luvun loppu:  Espanjassa alkaa ilmestyä arkkipainatteita eli lentolehtisiä relaciones.

1500-1600-lukujen vaihde:  Eliittisanomalehdistö syntyy siten, että uutiskirjeistä siirrytään säännöllisesti ilmestyviin painettuihin lehtiin.  Ensimmäiset sanomalehdet palvelevat yhteiskunnan eliitin sisäistä ajankohtaisen tiedon tarvetta.  Lehtiä ei ole tarkoitettu suurelle yleisölle, jolta puuttuu sanomalehdistön seuraamisen edellyttämä lukutaito ja varallisuus.  Suomessa tämä tilanne jatkuu 1860-luvulle saakka.  Seuraavaksi sanomalehdistö politisoituu, kun porvaristo ja työväenluokka alkavat julkaista sanomalehtiä.  Suomessa alkaa taistelu sananvapaudesta tai taistelu sensuuria vastaan.  Lopulta sanomalehdistö kaupallistuu.

1600-luvun alku:  Englannissa kehittynyt autoritaarinen lehdistöteoria ymmärtää sanomalehtien tukevan ja edistävän vallassa olevan hallituksen politiikkaa.  Lehden omistus voi olla yksityinen tai julkinen.

1600-luku:  Antwerpenissa ja Venetsiassa ilmestyy Courante Bladen.

1600-luku:  Norjassa ilmestyy painettuja uutisarkkeja silloin tällöin.

1600-luku:  Japanissa painetaan sanomalehtien edeltäjiä monivärisiä arkkeja yomiuri erilaisiin tilaisuuksiin.  Lentolehtisiä luetaan ääneen maksua vastaan.

1600-luku:  Autoritaarinen lehdistöteoria vallitsee lehdistössä.  Se on peräisin Platonin ihanteellisesta olotilasta, jossa valtio luo poliittiset ja sivistykselliset tavoitteet sekä valvoo niiden toteuttamista.  Itsevaltaisessa monarkiassa lehdistön tulee tukea hallituksen politiikkaa.  Eriävät mielipiteet tukahdutetaan jatkuvalla valvonnalla.  Järjestelmän ja vallanpitäjäin arvostelu on kielletty.  Lehtien julkaisulupa annetaan luotettavalle henkilölle, mutta voidaan peruuttaa.  Lehdet ennakkotarkastetaan tai julkaisijaa tai toimittajaa syytetään oikeudessa.  Kritiikki tulkitaan herkästi valtiopetokseksi, josta rangaistuksena saattaa olla kuolema.  Kirkko torjuu sen opista poikkeavat ajatukset.  Myöhemmin käytetään sakkoja ja veroja kriittisten lehtien nujertamiseksi sekä lahjuksia tuen hankkimiseksi politiikalle kuten Englannissa.  Hallitus perustaa omia virallisia lehtiä.

1600-luku:  Lehti-ilmoituksia alkaa esiintyä Ranskassa, Englannissa ja Saksassa.

1604-05:  Belgian Antwerpenissa  kirjanpainaja Abraham Verhoeven julkaisee flaamiksi uutislehteä, eräiden mukaan ensimmäistä sanomalehteä, Nieuwe Tijdinghe kerran viikossa.  Lehdellä on 1610 ranskankielinen laitos Nouvelles récentes.

1605:  Saksassa (nykyisessä Ranskassa) strassburgilainen lehti eli uutiskirja Relation: Aller Fürnemmen und Gedenckwürdigen Historien ... - Kertomus kaikista huomattavista ja mainittavista tapahtumista, jotka sattuvat  niin hyvin Ylä- ja Ala-Saksassa kuin myös Ranskassa, Italiassa, Skotlannissa ja Englannissa, Espanjassa, Unkarissa, Puolassa, Siebenbürgenissä, Valakiassa, Moldaussa, Turkissa... ilmestyy säännöllisin väliajoin kerran viikossa.  Lehti on numeroitu ja päivätty.  Sitä on säilynyt 51 numeroa.  Sitä toimittaa kirjanpainaja ja kirjakauppias Johann Carolus (-1634).  Nelisivuiset lehdet selostavat muun muassa uskonsodan tapahtumia.  Carolus alkaa 1609 painaa viikoittain lehteä nimellä Relation, jolloin se täyttää sanomalehden määräaikaisuuden, jatkuvuuden ja ajankohtaisuuden määritelmät kuten 1609 Aviso Relation oder Zeitung.

1606:  Lontoossa ilmestyy viikkolehti The Weekely Newes Jeffrey Chorltonin painamana.

1609:  Saksassa kirjanpainaja Julius Adolph von Söhne (-1616) julkaisee Wolfenbüttelissä viikkolehteä tai uutiskirjaa Aviso Relation oder Zeitung.  Lehti on numeroitu ja päivätty.  Viikkolehtiä julkaistaan monissa Saksan kaupungeissa: Augsburgissa Avisa Relation oder Zeitung, 1610 Kölnissä,1615 Frankfurt am Mainissa, 1617 Berliinissä, 1618 Hampurissa, 1619 Stuttgartissa, 1620 Kölnissä ja Hildesheimissa, 1621 Güstrowissa, 1622 Wienissä, 1625 Oettingenissä ja 1627 Münchenissä.  Lehdet käsittelevät numerossa yhtä uutistapahtumaa.

1609-99:  Saksassa ilmestyy 162 lehteä 70 kaupungissa.  Monet lehdet ovat lyhytikäisiä.

1610:  Kölnissä alkaa ilmestyä sanomalehti Gedenckwürdige Zeitung.

1610:  Sveitsin Baselissa ilmestyy viikkolehti Ordinari-Zeitung tai Ordinari Wochen-Zeitung.

1611:  Pariisissa Jean Richter toimittaa uutiskirjaa Le Mercure francais 1648 saakka.  Théophraste Ranaudot ottaa 1635 sen haltuunsa.  Lehteen lainataan juttuja lehtisistä canards.

1612:  Uudessa Amsterdamissa aloittaa kaupallinen oluen panimo, joka ilmoittelee lontoolaisissa lehdissä saadakseen kokeneita panimomestareita.

1614:  Pariisissa alkaa ilmestyä Courrier général de la paix.

1615:  Wieniläinen kirjanpainaja Gregor Gelbhaar saa yliopistolta luvan julkaista lehteä, josta tulee Ordinari Zeitung.  Kirjanpainaja Mathias Formica perustaa privilegiolla lehden Ordentliche Postzeitungen aus Wien.

1615:  Saksassa Frankfurt am Mainissa aloittaa Frankfurter Journal, joka sisältää valikoiman uutisia.

1616 alkaen:  Japanissa sotilashallinnon eli shogunaatin aikana painetaan ensimmäiset suositut sanomalehdet kaiverretuilta ja värjätyiltä savilaatoilta tai tiililtä.  Ne ovat hovin juorulehtiä tai skandaaliuutisia nimeltään yomiuri - sanomalehti tai kawara-ban - tiiliarkki.  Lehdet näyttävät puulaatoilla painetuilta.  Myöhemmin käytetään irtokirjakkeita.

1617:  Berliinissä alkaa ilmestyä Bericht...

1618:  Hollannissa Amsterdamissa Caspar van Hilten alkaa julkaista lehteä Courante uyt Italien, Duytslandt, & c.  Tätä pidetään Hollannin vanhimpana tunnettuna lehtenä.  Ensimmäiset ranskalaiset ja englantilaiset lehdet ovat käännöksiä hollantilaisista lehdistä.

1618:  Hampurissa alkaa ilmestyä lehti.

1619:  Hollannissa Nathaniel Newberry julkaisee lehteä Newes out of Holland englanniksi.

1619:  Hollannissa alkaa ilmestyä lehden Courante uyt Italien, Duytslandt, & c. kilpailija Tijdinghen uyt verscheyde Quartieren.

1619:  Stuttgartissa aletaan julkaista lehteä.

1620:  Belgialainen painaja Abraham Verhoeven käyttää Antwerpenissä ensiksi säännöllistä kuvitusta uutisarkeissaan Nieuwe Tindinghe.  Kuvat ovat yksinkertaisia puupiirroksia.  Hän julkaisee lehteä kolme kertaa viikossa.

1620:  Englanniksi käännetään hollantilainen lehti The new tydings out of Italie.

1620-21:  Englantiin tuodaan Hollannista englanninkielisiä nimettömiä painokirjoituksia.

1620:  Hollannissa Jacob Jacobsz työskentelee kirjakauppiaalle Caspar van Hilten ja julkaisee ranskaksi lehteä Courant d'Italie et d'Almaign.

1621:  Tsaari Mihail Fjodorovitsh antaa määräyksen kirjoittaa käsin lehtiä - corantos turvatakseen tiedonsaantinsa.  Tsaarin avustajat alkavat kirjoittaa pikailmoituksia Kuranty ja tiedotuskirjeitä Vestovyje pisma.

1621:  Lontoolaiset kirjakauppiaat Nicholas Bourne ja Thomas Archer julkaisevat nimettömiä viikkolehtiä (corantos, newsbooks, Nachrichtenbücher).

1621:  Englantilainen kirjakauppias Nathaniel Butter (tai Nicholas Bourne) alkaa julkaista lehteä Corante, or weekely newes from Italy, Germany, Hungary, Poland, Bohemia, France and the Low Countreys.  Hän jatkaa parikymmentä vuotta julkaisemalla Corantos, Avisos, Passages, Newes, Relations jne.  Uutiskirjaset on numeroitu ja päivätty.

1621:  Espanjassa Andrés de Almansa y Mendoza perustaa lehden Correos de Francia, Flandres y Alemania.  Se ilmestyy vuosisadan loppuun eri nimillä.

1622:  Thomas Archer ja Nicholas Bourne alkavat julkaista viikoittain lehteä Weekly Newes from Italy, Germanie, Hungaria, Bohemia, The Palatinate, France and the Low Countries.  Sen painaa John Dawson.  Vähän myöhemmin ilmestyy The Swedish Intelligencer, jossa selostetaan ruotsalaisten sodankäyntiä Saksassa.

1622:  Wienissä alkaa lehden julkaiseminen.

1624:  Roomassa aletaan julkaista lehteä Gazette de Rome.  Sitä ei ole löydetty yhtään numeroa.

1624:  Ruotsissa Olof Olofzson Enaeo julkaisee Strengnäsissä ruotsalaista uutiskirjaa Hermes Gothicus, joka on kuninkaan Kustaa Adolf II (1594-1632) propagandaväline.  Tätä ennen julkaistiin ranskaksi painokirjoituksia yläluokalle ja saksaksi 30-vuotisen sodan 1618-48 aikana ruotsalaisten joukkojen valloittamien alueiden väestölle.

1626:  Berliinissä ilmestyy uutiskirja viikoittain.

1626:  Ruotsin kansliajärjestyksessä määrätään Valtionarkiston sihteeri kokoamaan ulkomailta saapuva uutisaines julkaisuksi.  1630-luvun alkuvuosilta on joitain aviiseja tallella.

1626 saakka:  Hollannissa tunnetaan 140 eri uutisjulkaisua.

1629:  Abraham Verhoeven alkaa julkaista Antwerpenissa lehteä Wekelycke Tijdinghe.

1630-luku:  Ruotsin Kustaan valloittamilla alueilla julkaistaan ruotsalaisten viranomaisten lehtiä saksaksi.

1630:  Saksassa ilmestyy viikoittain nelisenkymmentä uutislehteä.

1631:  Pariisissa kirjakauppiaat Louys Vendosme ja Jean Martin alkavat julkaista ja painattaa ensimmäistä ranskalaista sanomalehteä eli uutiskirjasta Nouvelles ordinaires de divers endroits - Uutisia kaikenlaisista paikoista.

1631:  Vendosmen ja Martinin lehden tappaa pian lääkärin Théophraste Renaudot (1586-1653) lehti La Gazette, jota tukevat kardinaali Richelieu ja kuningas Ludvig XIII erioikeudella, jolloin lehdestä tulee puolivirallinen.  Renaudot perusti 1629 Pariisiin osoite- ja ilmoitustoimiston Bureau d'adresses et de rencontre työn- ja lainanvälitykseen.  Hän alkoi kirjoittaa ihmisten juttuja ja uutisia paperille ja myi jäljennöksiä, mutta köyhät saivat uutislehtisen maksutta.  Kuningas antaa Renaudotille veljineen Eusèbe ja Isaac yksinoikeuden lehden julkaisemiseen.  Renaudot on lehden toimittaja ja liittää pian sen valtiollisiin tiedonantoihin ilmoitusosaston.  Tämä on ensimmäinen varsinainen sanomalehti Ranskassa.  Se ilmestyy kahdeksansivuisena kerran tai pari viikossa.  Gazetten painos on 1200 Pariisissa ja 500 Bordeauxia varten.  Lehteä ryhdytään painamaan muualla: 1631 Rouen  ja 1633 Lyon (Grenoblea varten 200 kappaletta), 1646 Tours ja 1673 Toulouse.  Gazetten 16 uutta painatuskeskusta perustetaan 1686-99 ja yhdeksän lisää 1702-16.  Lehdestä tulee 1762 ulkoministeriön virallinen äänenkannattaja nimellä Gazette de France.  Se alkaa 1792 ilmestyä päivittäin.

1631:  Relation kertoo Ruotsin kuninkaan Kustaa II Adolf voitosta Leipzigin taistelussa.

1632:  Ruotsin kuninkaan Kustaa II Adolf propagandaväline 30-vuotisen sodan aikana on Ordinar Post und Zeitung aus dem schwedischen Posthause zu Leipzig kaupungin miehityksessä.

1633:  Lehdissä alkaa ilmestyä mainoksia.  Kirjanpainajat, jotka saattavat olla myös lehdenkustantajia, ilmoittelevat kirjoistaan.

1634:  Tanskan posti antaa lehtiprivilegion kahdelle maahanmuuttaneelle saksalaiselle: yliopistonpainaja Melchior Martzan (-1656) ja kirjakauppias Joachim Moltke (-1664) alkavat julkaista säännöllisesti uutiskirjeitä.

1635:  Willem Verdussen alkaa julkaista Antwerpenissa lehteä Extraordinaris Post-tijdinghen ja Martin Binnart lehteä Ordinarissen Postiljoen.

1636:  Italian varhaisin tunnettu lehti on Toscanassa nimetön uutiskirje tai viikkolehti, jolle annetaan julkaisuoikeus.  Sitä julkaissevat Firenzessä painajat Lorenzo Landi ja Amadore Massi.

1637:  Nicolaas Breyghel alkaa Brüggessä julkaista lehteä Nieuwe Tydinghen uyt verscheyde ghewesten.

1637:  Filippiinien ensimmäisen uutislehden Succesor Felices julkaisee Tomas Pinpin.  Lehden toinen numero vuodelta 1639 tunnetaan.

1639:  Genuassa alkaa Michael Castellis julkaista viikkolehteä.

1640-luku:  Hollannissa ilmestyy kuusi corantoa, jotka sisältävät koti- ja ulkomaisia uutisia.  Joillakin on sotakirjeenvaihtaja.

1640-luku:  Englannissa ilmestyy sisällissodan aikana A Perfect Diurnall of the Passages in Parliament ja  Kingdomes Weekly Intelligencer.

1640:  Roomassa Gioachino Bellini (-1648) julkaisee viikkolehteä, jota hänen veljensä Giovanni (-1649) jatkaa ja 1649 Camillo Rosaleoni toimittaa edelleen.

1641-42:  Portugalin ensimmäinen lehti Gazeta ilmestyy kuninkaan luvalla Lissabonissa.  Tätä ennen ilmestyi painettuja ja kirjoitettuja relacões, jotka kertoivat esimerkiksi löytöretkistä.

1641:  Barcelonassa alkaa ilmestyä Espanjan ensimmäinen varsinainen viikkolehti Gazeta, 1661 Gazeta Nueva.

1642:  Roomassa ilmestyy Gazzetta pubblica o Gazzetta ordinaria.

1643:  Sir John Birkenhead (1616-79) toimittaa ja Henry Hill painaa Oxfordissa uutiskirjaa Mercurius Aulicus, jota kuningas käyttää äänitorvenaan.  Sen vastustajana alkaa ilmestyä Mercurius Britannicus.

1644:  Englannissa Marchemont Nedham (1620-78) alkaa julkaista lehtistä Mercurius Britannicus.

1644:  John Milton puolustaa vapaata lehdistöä kirjassaan Areopagitica.

1644:  Kiinassa Ch'ing-kaudella perustetaan yksityisiä uutistoimistoja, jotka painavat ja kierrättävät virallisia uutisia Ch'ing pao.  Sen viimeinen numero Kuo-ming cheng-fu kuan-pao - Kansallisen hallituksen viralliset uutiset julkaistaan 1928 Nankingissa.

1644:  Ruotsissa tehdään ruotsin- ja saksankielisiä lehtisiä Extract Skrifvelser tai Relation Tanskan sodasta.  Niitä ei pidetä sanomalehtinä.

1645:  Ruotsin ensimmäinen varsinainen sanomalehti ahtaassa mielessä Ordinarie Post-Tijdender alkaa ilmestyä toimittajana Tukholman ylipostimestari.  Kansliakollegion sanomalehtikirjuri toimittaa 1685-1766 lehteä.  Lehden nimeksi muutetaan 1735 Stockholms Post-Tidningar, joka alkaa ilmestyä kahdesti viikossa.  Siinä on runsaasti kirjanmyynti-ilmoituksia.  Se on maailman vanhin edelleen ilmestyvä sanomalehti, jonka nimi on nykyisin Post- och Inrikes-Tidningar.  Se on Ruotsin akatemian virallinen lehti.  Lehteen käännetään ulkomaiden sanomalehdistä artikkeleita ja kootaan kotimaan uutisia.  Se muuttuu 2007 verkkolehdeksi.

1645:  Keski-Euroopassa ilmestyy kymmeniä lehtiä.

1646:  Italian lehdistön isä Lucas Assarino (-1672) alkaa julkaista Genovassa lehteä nimellä Il Sincero.

1649:  Englannissa ilmestyy ensimmäinen sanomalehti-ilmoitus.  Ensimmäinen kirjailmoitus ilmestyy 1652.  Kirjanpainajain lehdissä on ollut aikaisemmin ilmoituksia heidän tuotteistaan.

1649:  Brysseliläinen painaja Jean Mommaert II alkaa julkaista lehteä Le Courrier Véritable des Pays-Bas ou Relations Fidèles Extraites de Diverses Lettres Brysselissä.

1650:  Miltonin ystävä Du Gard nimitetään virallisen ranskankielisen lehden Les Nouvelles ordinaires de Londres toimittajaksi.  Lehti on suunnattu mannermaan lukijoille.

1650-52:  Leipzigissa kirjakauppias Timotheus Ritzsch (1614-78) julkaisee päivälehteä Einkommende Zeitungen - Tulevat uutiset, joka lienee lajiaan maailman ensimmäinen päivittäin julkaistava lehti.  Hän julkaisee 1660 päivittäin lehteä Neu-einlauffende Nachricht von Kriegs- und Welt-Händeln.

1650:  Saksassa julkaistaan noin 60 lehteä.

1650:  Kiinan keisarin virkalehti saa nimen Ching Pao.

1656:  Hollannissa Haarlemissa Abraham Casteleyn alkaa julkaista uutisarkkia Weeckelycke Courante van Europa, joka sulautuu 1942 Haarlem's Dagbladin kanssa nimellä Haarlemsche Courant.  Lehti viettää 300-vuotisjuhlaa nimellä De Haarlemsche Courant.  Lehti ottaa myöhemmin nimekseen Haarlems Dagblad.

1657:  Tanskan varhaisin lehti on Wochentlige Zeitung auss Hamburg.  Sitä toimittaa saksalainen Peter Hake (-1660) saksankielisenä Kööpenhaminassa.  Hän on yliopistonpainaja.

1659:  Irlannissa Dublinissa W Bladenin painosta ilmestyy neljä lehteä käsittävä viikkokirjoitus An Account of the General Occurences in Ireland, Together with some Particulars from England.  Lehteä ilmestyy viisi numeroa.

1659:  Englannissa alkaa ilmestyä sanomalehti The Parliamentary Intelligencer, joka muuttaa nimensä seuraavana vuonna: The Kingdom’s Intelligencer.  Toimittaja on Henry Muddiman.

1660:  Ensimmäinen monipuolinen päivälehti tai uutisarkki Neu-einlauffende Nachricht von Kriegs- und Welt-händeln - Viimeisimmät sota- ja maailman liikeuutiset alkaa ilmestyä Leipzigissä.  Painajakustantaja on Timotheus Ritzsch.  Nimeksi muutetaan 1734 Leipsicer (Leipziger) Zeitung.  Sen julkaiseminen loppuu 1921 maailmansodan aiheuttamiin taloudellisiin vaikeuksiin.

1661:  Espanjan ensimmäinen sanomalehti tai uutiskirja Relación o Gaceta de algunos casos particulares ilmestyy.

1661:  Puolan  Krakovassa Jan Aleksander Gorczyn julkaisee lehteä Merkuryusz Polski - Puolan Merkurius puolisen vuotta.

1661:  Puolan Königsbergissä (Neuvostoliiton Kaliningrad 1946) alkaa ilmestyä sanomalehti.

1661-1794:  Puolassa ilmestyy 120 sanoma- tai aikakauslehteä, mutta 1795-1814 vain 51.

1661:  Wienissä alkaa ilmestyä sanomalehti Italienischen Zeitung.

1662:  Dublinissa ilmestyy viikkolehti Mercurius Hibernicus or the Irish Intelligencer.

1663:  Tanskassa alkaa ilmestyä Europaeische Woechentliche Zeitung saksaksi.

1663:  Mercurio Portuguez ei elä vuosisadan loppuun.

1665:  Englannissa alkaa ilmestyä Oxford Gazette, kun rutto puhkeaa Lontoossa, ja hovi siirtyy Oxfordiin.  Virallisen lehden perustaja on Sir Henry Williamson ja painaja Leonard Lichfield.  Lehti siirretään Lontooseen ja virallisen lehden nimeksi tulee 23 numeron jälkeen London Gazette.  Ensimmäinen toimittaja on Henry Muddiman.  London Gazette muuttuu 1666 kaksipalstaiseksi.

1665:  Frankfurt am Mainissa aletaan julkaista Journal-sanomalehteä.

1666:  Tanskalainen Anders Bording (1619-77) saa hallitukselta tehtäväksi julkaista tanskankielistä sanomalehteä Den Danske Mercurius.  Runomittainen valtion lehti ihannoi hallitsijaa ja uutta valtiomuotoa.  Se ilmestyy kerran kuussa vuoteen 1677.  Painaja on Jörgen Göde.

1666:  Maximilian Graet alkaa julkaista lehteä Ghentsche Post-tijdinghen.

1667:  Ruotsin ensimmäinen päivälehti Dagligt Allehanda perustetaan.

1667-1929:  Juutalaisia lehtiä ilmestyy lähes 5000 kappaletta 70 maassa enimmäkseen jiddishiksi, englanniksi, saksaksi tai hepreaksi.

1660-luvun loppu:  Ranskassa Lettres en vers et en prose-kirjallisuuslehdessä julkaistaan jatkoromaani.

1671:  Wienissä alkaa ilmestyä kahdesti viikossa italiaksi Il Coriere Ordinario.

1672:  Tanskalainen Daniel Paullis (1640-85) alkaa julkaista viikkolehteä Extraordinaires Maanedlige Relationer.

1674:  Indonesiassa alkaa ilmestyä käsinkirjoitettu lehti Bataviaasche Nouvelles

1675-76:  Tallinnassa ilmestyy ensimmäinen Baltian lehti Ordinari Freytags Post-Zeitung ja 1677-78 Ordinari Donnerstags Post-Zeitung.  Baltiassa luetaan saksankielisiä lehtiä, sillä saksa on aateliston ja porvariston kieli.

1676:  Saksalainen lakimies Ahasver Fritsch vastustaa teoksessaan sanomalehden päästämistä yhteisen kansan luettavaksi.

1677-80:  Madridissa Bernardo de Villa-Diego painaa lehteä Gaceta ordinaria de Madrid.

1680:  Saksan suurin lehti Frankfurter Journal leviää 1500 kappaleena.  Lehtien levikki on usein 100-500 kappaletta.

1680:  Riiassa alkaa ilmestyä Rigasche Rundschau.

1681:  Lontoossa sir Roger L'Estrange perustaa lehden Observator.

1681:  Riiassa ilmestyy Rigische Novellen -lehti.  Sen edeltäjä on samana vuonna ilmestynyt Rigische Montags (Donnerstags) Ordinari Post-Zeitung.  Tämän esikuva on Danzigissa (Königsberg) ilmestyvä Königs. Donnertags (Sonntags) Ordinari Post-Zeitung.

1683:  Tshekkoslovakiassa Prahassa Johann Arnolt alkaa julkaista saksaksi lehteä Eingelaufene Ordinari Post-Zeitung.

1685:  Irlannin ensimmäinen varsinainen sanomalehti on The Dublin News-letter.

1687:  Moskovassa julkaistaan ensimmäinen käsinkirjoitettu sanomalehti Kuranty - Tornikello.

1687:  Filosofi Christian Thomasius pitää Leipzigin yliopistossa ensimmäisen saksankielisen luennon ja joutuu lähtemään yliopistosta.  Hän alkaa julkaista kansantajuista naisille suunnattua lehteä Monatsgespräche ensin Leipzigissa ja 1688 Hallessa.

1688-90:  Etelä-Afrikassa luetaan hollantilaisia lehtiä kuten De Hollandsche Mercurius.

1688 jälkeen:  Englannissa ja Yhdysvalloissa omaksutaan liberaali lehdistöteoria.  Sanomalehtien tarkoituksena on tiedottaa, viihdyttää, myydä, paljastaa totuus ja valvoa hallitusta.  Lehtien omistus on pääasiassa yksityistä.

1689:  Tallinnassa alkaa ilmestyä Revalsche Post-Zeitung, 1699-1710 Revalische Post-Zeitung.  Lehti ilmestyy kaksi kertaa viikossa nelisivuisena.  Se painetaan Christoph Brendekenin kirjapainossa.

1689:  Increase Mather julkaisee yhden numeron lehteä Present State of the New-English Affairs Uudessa Englannissa.

1690-luku:  Ranskalaiset pakolaiset julkaisevat Amsterdamissa ranskaksi lehtiä, jotka salakuljetetaan Pariisiin.  Gabriel d'Artis julkaisee menestyvää lehteä Journal sur toutes sortes de sujets - Kaikenlaisten asioiden lehti.  Pariisissa lukutaidoton voi kuunnella maksusta ääneen luettuja uutisia.

1690:  Dublin Intelligence alkaa ilmestyä.

1690:  Englannin ensimmäinen maakuntalehti Worcester Postman perustetaan.  Sen nimi on myöhemmin Berrow's Worcester Journal.

1690:  Pohjois-Amerikassa Bostonissa ilmestyy painajan Benjamin Harris toimittaman lehden Publick Occurrences, Both Foreign and Domestick ensi numero, joka painetaan Richard Piercen kirjapainossa.  Lehden koko on noin 10x25 neliösenttimetriä nelisivuisena taitettuna arkkina.  Vain kolme sivua on painettu. Englannin siirtomaiden hallitus lakkauttaa byrokraattisesti lehden ensi numeroon, koska painamiseen ei ole lupaa.  Lehti aloittaa ja yhdistää Englannin vastaisen liikkeen.  Harris on aapisen New England Primer tekijä.

1691-1820:  Yhdysvalloissa julkaistaan 2120 lehteä 30 siirtomaassa ja valtiossa.  Lehdistä vain 461 ilmestyy yli kymmenen vuotta.

1691:  Kokkolan pormestari ja raatimiehet tilaavat yhdessä Tukholman virallisen lehden.

1692:  John Houghton perustaa ensimmäisen englantilaisen kauppalehden A Collection for Improvement of Husbandry and Trade.

1693:  Englannissa alkaa ilmestyä The Ladies Mercury.

1694:  Mary Astell kirjoittaa naisten alistetusta asemasta.

1695:  Kaspar von Stieler valittaa, että postipäivinä Hollannissa tulee niin monta sanomalehteä, että niiden lukemiseen tuhlautuu tunteja.  Hänen mielestään niiden lukeminen tulisi kieltää ja lukea raamattua.

1695:  Englannissa ilmestyy The Postboy neljänä numerona.

1695:  Englannissa syntyy aamulehtien lisäksi iltalehtiä: Intelligence Foreign and Domestic (Benjamin Harris), Weekly News (Edward Lloyd), Dawks's News-Letter 1696 (Ichabod Dawks), Evening Post 1706, Evening Courant ja Night Post 1711.  Nämä ilmestyvät kolme kertaa viikossa.

1697:  Noticias ordinarias alkaa ilmestyä.  Sen nimi numerosta 2 on Gaceta de Madrid.  Lehti alkaa 1778 ilmestyä kahdesti viikossa ja lyhyen aikaa ennen muutostaan 1808 päivittäin.  Joseph Bonaparte - José Napoléan tekee 1808 siitä virallisen lehden, ja Espanjan hallitus samoin 1812 nimellä Gaceta de Gobierno.  Se ilmestyy 1821-1936 nimellä Gaceta de Madrid.

1699:  Skotlannin Edinburghissa alkaa ilmestyä Edinburgh Gazette.

1700-luku:  Preussin kuningas järjestää valtiolle ilmoitusmonopolin, joka vaikeuttaa sanomalehtien taloutta.

1700-luku:  Irlannissa George Faulkner perustaa lehden Dublin Journal ja Eugene Swiney Cork Journalin.

1700:  Pärnussa ilmestyy lehti Dhe Aviser kaksi kertaa viikossa.

1701:  Englannissa syntyy tavallisesti kaksi kertaa viikossa ilmestyviä paikallislehtiä: Norwich Post tai The Norwich Press 1701-12, jota Francis Burges (-1706) alkaa julkaista, Bristol Post-Boy 1702-12, Sam Farley’s Exeter Post-Man 1704-25 ja muita.

1701-1800:  Irlannissa Dubliniin perustetaan 39 ja Corkiin 21 sanoma- ja aikakauslehteä.  Niistä useimmat ilmestyvät vähän aikaa.  Muutamia maakuntalehtiäkin ilmestyy.  Irlannin lehdistö on englantilaisen maa-aateliston painostuksen alainen.

1701:  Hollantilainen Romeyn de Hooghe perustaa aikakauslehden Esopus in Europa.  Se on ensimmäinen aikakauslehti, joka julkaisee yksinomaan poliittisia satiireja yleensä Aisopoksen faabelin muodossa.  Lehti kuihtuu 1702 ja jää 40 numeroon.

1701:  Pohjois-Amerikassa Tennesseehen perustetaan sanomalehti, ja  Ohioon 1793.

1702:  Lontoon ja Doverin välisen postipalvelun avaamisen jälkeen syntyy jokapäiväisiä sanomalehtiä: Samuel Buckley alkaa julkaista Englannin ensimmäistä päivälehteä Daily Courant 1702, jonka ensimmäinen numero painetaan vain arkin toiselle puolelle, Daily Post 1719, Daily Journal 1720 ja Daily Advertiser 1730.  Daily Courant menestyy hyvin.

1702:  Pietari I Suuri (1682-1725) antaa ukaasin perustaa lehden Vedomosti - Tiedonantaja, joka ilmestyy vuoteen 1727 saakka.  Pietari allekirjoittaa hallituksen ukaasin, joka sisältää asetuksen ensimmäisen venäläisen lehden julkaisemisesta ja painamisesta.  Siinä sanotaan: "Juoksevat tapahtumat tahi kuten meillä puhutaan, tiedonannot, joita muista maista ja kaupungeista lähetetään, painettakoon ja myytäköön maailmalle asianmukaisella hinnalla".  Seuraavina päivinä ilmestyvät ensimmäiset, käsinkirjoitetut lehden numerot.  Lehdellä ei ole yhtenäistä pysyvää nimeä.  Arvellaan, että nämä ensimmäiset käsinkirjoitetut numerot toimivat originaaleina lehden koenumeroita ladottaessa.  Ei ole onnistuttu löytämään yhtään Vedomostin painettua numeroa ennen joulukuuta 1702.  Ensimmäinen säilynyt numero on tammikuun toiselta päivältä 1703 ja venäläisen lehdistön perustamispäivänä pidetään 2.1.1703.  Venäjän lehdistön päivää vietetään 13.1, jolloin muiden tietojen mukaan ilmestyi ensimmäinen venäläinen sanomalehti.  Pietari on Venäjän ensimmäinen toimittaja, sillä hän kirjoittaa lehteen ja käy usein painossa.  Lehteä ilmestyy 1703-06 noin 150 numeroa.  Neljännesvuosisadan Vedomosti o vehennyh i inyh delah on hallituksen virallinen painettu äänitorvi.  Vuoteen 1710 asti lehteä painetaan Moskovan painossa, sitten vuorotellen Moskovassa ja Pietarissa, vuodesta 1719 lähtien kuitenkin pääasiallisesti Pietarissa.  Lehden painosmäärä vaihtelee muutamasta kymmenestä kappaleesta aina 4000 kappaleeseen.  Siinä on mitä erilaisimpia tietoja: valaistaan Venäjän sekä ulkomaiden sotilaallisten ja poliittisten tapahtumien taustoja, annetaan tiedoituksia laivaston rakentamistyöstä, teollisuuden ja tekniikan kehityksestä, kosketellaan teknisen koulutuksen asemaa maassa, annetaan palstatilaa Pohjansodan aikaisille tapahtumille.  Lehdellä on merkittävä osuus Pietari Suuren uudistusten toteuttamisessa sekä Venäjän valtiollisen mahdin lujittamisessa.

1702:  Narvassa (Nerva) alkaa ilmestyä Narvische Post-Zeitung.  Narva on Baltian neljäs kaupunki, joka saa oman lehden.  Suuren pohjansodan jälkeen kestää puoli vuosisataa, ennen kuin lehtiä alkaa ilmestyä Virossa ja Liivinmaalla: 1761 Rigische Anzeigen, 1766 Mitausche Nachrichten, 1722 Revalsche (Revalische) Wöchentliche Nachrichten ja 1789 Dörptsche Zeitung.

1702:  Johann van Ghelen painaa Wienissä säännöllistä lehteä Wiennerisches Diarium, sitten 1780 nimeksi tulee Wiener Zeitung, joka on hallituksen virallinen äänitorvi.  Se on tiettävästi maailman vanhin yhä painettuna ilmestyvä lehti.  Itävallan natsimiehitys keskeyttää sen ilmestymisen.  Ruotsalainen Post- och Inrikes-Tidningar muuttuu 2007 verkkolehdeksi.

1702:  Wienissä alkaa ilmestyä Wienerische Allwochentliche Zweimal Posttägliche Merkurii Zeitung.

1702:  Pohjois-Amerikan ensimmäinen säännöllisesti ilmestyvä lehti The Boston News-Letter aloittaa.

1703:  Itävallassa Wieniin perustetaan Posttägliche Mercurius.

1703:  Unkarissa leviää Wiennerisches Diarium.

1704:  Kirjakauppias Johann Lorentz saa luvan perustaa lehti Berlinische Ordinaire Zeitung, jota painaja Johann Andreas Rüdiger julkaisee 1721 lähtien nimellä Berlinische Privilegirte Zeitung.  Sen ottaa 1751 kirjakauppias Christian Friedrich Voss (josta myöhempi nimi Vossische Zeitung) haltuunsa.  Karl Philipp Moritz ottaa 1784 lehden haltuunsa ja antaa sille 1785 nimen Königlich Privilegirte Berlinische Zeitung von Staats- und gelehrten Sachen, joka kansan suussa on Tante Voss - Täti Voss.  Lehti nimetään 1910 uudestaan: Vossische Zeitung.  Se lakkaa 1934.

1704-13:  Englantilainen Daniel Defoe (ennen 1703 Foe) (1660-1731) julkaisee viikoittain ilmestyvää poliittista lehteä A Review of the Affairs of France, and of All Europe -lehden.  Se on ensimmäinen mielipidelehti, joka sisältää alkuituina uudenaikaisen sanomalehden eri elementit, myös pääkirjoituksen tapaisen.  Hän on tällöin vangittuna satiirisen pamfletin The Shortest Way with the Dissenters julkaisemisesta.  Defoe julkaisee jatkokertomuksena eli följetongina Original London Postissa Robinson Crusoen, joka ilmestyy kirjana 1719.  Hän toimittaa lehtiä 1716-20 Mercurius Politicus ja 1720 Manufacturer ja 1720-21 Director.  Defoe luo mielipidelehdistön käsitteen, ottaa pääkirjoituksen käyttöön ja julkaisee jatkokertomuksia.

1704:  Ilmestyy ensi kertaa liikeilmoituksia pohjois-amerikkalaisessa sanomalehdessä.  Bostonissa kirjakauppias ja postimestari John Campbell julkaisee 1704 perustamassa lehdessään Boston News-Letter, joka ilmestyy tarpeen mukaan, ilmoituksen kahdesta kadonneesta alasimesta.  1600-luvulla perustetut lehdet epäonnistuivat.  Sanomalehtien ja ilmoitusten leimavero on eräs tärkeä vaikutin Pohjois-Amerikan itsenäisyysliikkeelle.  Painaminen osoittaa poliittisen voimansa.  Sanomalehti ja pamfletti valmistelevat Pohjois-Amerikan vapaussotaa.  Lehti ilmestyy 15 vuotta.

1705-10:  Unkarissa kreivi (Anton) Esterházy Antal (1676-1722) alkaa toimittaa vapaustaistelijan ruhtinas (Franz) Rákóczi Ferenc (1676-1735) perustamaa Unkarin ensimmäistä lehteä Mercurius Hungaricus latinaksi.  Lehti ilmestyy myöhemmin nimellä Mercurius Veridicus ex Hungaricus.

1705:  James Watson alkaa painaa lehteä The Edinburgh Courant.

1705:  Painaja Johann Christian Hermitz perustaa lehden Hildesheimer Relations-Courier Saksassa.

1705:  Perustetaan Dublin Gazette.

1706:  Englannin ensimmäinen iltapäivälehti Evening Post alkaa ilmestyä.

1707:  Slovenian Ljubljanassa (Laibach) Itävallan hallitus julkaisee saksaksi lehteä Wöchentliche Ordinari Laybacher Zeitung.

1709:  Stephen Bryan alkaa julkaista paikallislehteä The Worcester Postman.

1710-11:  Englantilainen Jonathan Swift (1667-1745) toimittaa Examiner-lehteä, joka aloittaa varsinaiset pääkirjoitukset.  Ne yleistyvät 1730-lukuun mennessä Englannin sanomalehdistössä.

1712-1757:  Englannin sanomalehdistön yhteislevikki kasvaa kahdeksankertaiseksi.

1715:  London Gazetteer perustetaan.

1715:  Lissabonissa alkaa ilmestyä Gazeta de Lisboa, joka on hallituksen lehden Diário do Governo edeltäjä.

1716:  Roomalainen Giovanni Francesco Cracas alkaa julkaista lehteä Diario di Roma, josta tulee joksikin aikaa hovin virallinen äänenkannattaja.  Ensimmäinen numero on nimeltään Diario ordinario d'Ungheria Unkarin sodan johdosta.  Paino julkaisee myös lehteä Notizie annuali.  Julkaisuja kutsutaan nimellä Cracas.

1717-84:  Luxemburgissa ilmestyy La Clef du Cabinet des Princes, 1773 alkaen Journal historique et littéraire.

1717:  Englantilainen oppinut James Franklin (-1735) saapuu Englannista kirjapainoineen Bostoniin ja painaa 1719 postimestarille William Brooker, joka korvasi Campbellin, lehteä Boston Gazette.  James Franklin perustaa 1721 Bostoniin oman lehden New England Courant, joka on Bostonin kolmas ja Pohjois-Amerikan neljäs lehti. 

1717:  Jamaikassa perustetaan lehti Jamaica Weekly Courant.  Jamaika on Karibialla ensimmäinen Englannin siirtomaa, joka saa sanomalehden.

1718-23:  Yhdysvaltalainen keksijä Benjamin Franklin (1706-90), James Franklinin veli, on veljensä kirjapainon oppipoikana ja tekee 1721 veljensä lehteä New England Courant sekä julkaisee sitä, kunnes James pääsee vankilasta julkaistuaan häpeämättömiä ajatuksia Hänen Majesteettinsa hallituksesta, papistosta, kirjoista ja yliopistosta.  Ben muuttaa 1723 Philadelphiaan.  Lontoossa oleskelunsa 1724-26 jälkeen (Ben on 1725 John Wattsin painossa) hän avaa kirjapainon Philadelphiassa ja ostaa 1729 sanomalehden The Pennsylvania Gazette.  Hän kustantaa 1732-58 aikakauslehteä Poor Richard’s Almanack - Köyhän Rikhardin almanakka 25 vuoden ajan ja muita lehtiä 1749 saksaksi Philadelphier Teutsche Fama, 1755-57 saksaksi ja englanniksi Philadelphische Zeitung, joihin hän kirjoittaa pseudonyyminä Richard Saunders.  Benjamin Franklin perustaa 1731 Yhdysvaltojen ensimmäisen lainakirjaston.  Hän myy 1748 kirjapainonsa ja vetäytyy liike-elämästä.

1718:  Puolassa alkaa ilmestyä Poczta Królewiecka - Königsbergin Posti.

1719:  Prahassa alkaa ilmestyä ensimmäinen tshekinkielinen lehti Prazhské Poshtovni Noviny - Prahan Postilehti Karl Franz Rosenmüllerin painosta.

1719:  Englannissa aloittaa Daily Post.  Perustajana muun muassa Daniel Defoe.

1719:  Pohjois-Amerikassa Andrew Bradford alkaa julkaista Philadelphiassa American Weekly Mercury -lehteä.

1720-40-luvut:  Englannissa lehdistökorruptio leviää whighallituksen aikana laajalle.  Hallitus maksaa tukea niille, jotka kirjoittavat hallituksen toivomalla tavalla, usein enemmän kuin ne olivat maksaneet veroa.

1720:  Tanskalainen Joachim Wielandt alkaa julkaista lehteä Ekstraordinaire Relationer.   Hänen leskensä ottaa kuolleen miehensä privilegion haltuunsa, mutta myy 1749 sen Mecklenburgista 1731 maahan muuttaneelle kustantajalle Ernst Heinrich Berling (1708-50), joka muuttaa nimen: Köbenhavnske Danske Post-Tidender.

1721:  Painaja James Franklin julkaisee Bostonissa kuusi vuotta omaa lehteä The New England Courant kuninkaallisetta luvatta.  Lehti julkaisee uudelleen englantilaisten lehtien Spectator ja Guardian juttuja.  Kun James Franklin julkaisee hallitusta arvostelevan kirjoituksen, niin hänet lähetetään vankilaan kuudeksi kuukaudeksi.  Nuorempi veli Benjamin Franklin (1706-90) aloittaa toimittajana lehdessä ja oppipoikana alkaa latoa, painaa ja levittää lehteä, joka julkaistaan vuoteen 1926 Benin nimissä.  James Franklin joutuu vankilaan ja muuttaa Rhode Islandiin, jossa Newportissa julkaisee siirtokunnan ensimmäistä sanomalehteä.

1721:  Unkarin Pozsonyssa (nykyisin Slovakian Bratislava) alkaa Nova Posoniensia - Uutisia Poznanista tai Pozsonyn Uutiset ilmestyä latinaksi.  Vasta 1780 se ilmestyy unkariksi.

1721:  Saksassa Vossische Zeitung alkaa ilmestyä nimellä Berlinische Privilegirte Zeitung.

1722:  Meksikossa Juan Ignacio de Castorena y Ursua perustaa kuukausilehden Gaceta de Mexico y noticias de Nueva España.

1725:  Leipzigissa ilmestyy Gottschedin lehti Vernünftige Tadlerinnen.

1725:  George Faulkner perustaa lehden Dublin Journal.  Se ilmestyy 1825 asti.

1725:  New Yorkissa ilmestyy ensimmäinen numero New York Gazette -viikkolehteä.  Sen perustaja ja painaja on William Bradford (1660-1752).

1726:  Englannissa alkaa ilmestyä Craftsman.

1727:  St Petersburger Zeitung - Pietarin tiedonantoja ilmestyy venäjäksi ja saksaksi.  Sitä toimittaa Venäjän tiedeakatemian puheenjohtaja Laurent Blumentrost.

1727:  Pohjois-Amerikassa Bostonissa Samuel Kneeland alkaa julkaista New-England Journal -lehteä.  William Parks alkaa toimittaa Annapoliksessa lehteä nimeltä Maryland Gazette.  James Franklin alkaa julkaista Newportissa lyhytikäistä lehteä Rhode Island Gazette.

1727-1917:  Vedomostin seuraajaksi tulee lehti Sankt-Peterburgskije Vedomosti - Pietarin Tiedonantaja tai Sanomat, jonka julkaisemiseen ryhtyy 1728 Venäjän Tiedeakatemia.  Sen kirjapaino julkaisee 1728 Sankt-Peterburgskije Vedomostin ensimmäisen siellä painetun numeron.  Tiedeakatemia alkaa 1728 julkaista saksaksi lehteä St Petersburg Zeitung, joka lakkaa 1917.  Joka numerossa on 1729 alkaen liite Primetshanie, jota voi sanoa ensimmäiseksi venäläiseksi aikakauslehdeksi.  Se sisältää oppineita kirjoituksia tieteen, kirjallisuuden ja taiteen alalta.  Mihail Lomonosov (1711-65) tulee 1748 toimittajaksi.

1728:  Pohjois-Amerikassa Samuel Keimer alkaa julkaista lehteä Universal Instructor in all the Arts and Sciences, and Pennsylvania Gazette.  Keimer myy 1729 sanomalehtensä kumppaneille Benjamin Franklin ja Hugh Meredith.  Lehden nimi lyhennetään: Pennsylvania Gazette.  Franklin kirjoittaa 1729-66 mielipideartikkeleita.

1728-43:  Meksikossa Juan Francisco Sahagún de Arévalo Ladrón de Guevara julkaisee kuukausilehteä Gaceta de México.  Sen nimeksi 1742 tulee El Mercurio de México.

1729:  Hallen yliopiston kansleri Johann Peter von Ludewig perustaa lehden Wochentliche Hallische Prage- und Anzeigungs-Nachrichten.

1729:  Krakovassa perustetaan Kuryer Polski - Puolan Kuriiri.

1729:  Guatemala Cityssä julkaistaan lehteä Gazeta de Goathemala.  Monien kieltojen jälkeen se alkaa ilmestyä uudelleen.  Lehti on 1797-1816 maan ainoa uutislehti.

1730-luku:  Pääkirjoitus eli johtava artikkeli on tavallinen Englannin lehdistössä.

1730:  Englannissa Henry Woodfall perustaa lehden Public Advertiser, joka pyrkii suurentamaan ilmoitustulojaan sisällön kehittämiseksi ja uusien lukijoiden saamiseksi.

1730:  John Peter Zenger julkaisee lehteä New York Weekly Journal.  Häntä syytetään herjauksesta ja todetaan syylliseksi, mutta vapautetaan yleisen mielipiteen vuoksi.

1730:  A Giese perustaa lehden Stockholmske Handels-Mercurius.

1730-40:  Uusia lehtiä ilmestyy 176 kappaletta.  1741-65 ilmestyy 745 lehteä ja 1766-90 peräti 2191.

1730:  Historianprofessori Algoth Scarin alkaa pitää Turun akatemiasa sanomalehtikollokvioita eli opettaa ylioppilaille lehtien avulla Euroopan tapahtumia.  Akatemia tilaa lehtiä.

1731:  Mecklenburgilainen Ernst Heinrich Berling (-1750) saapuu Kööpenhaminaan kirjapainokisälliksi.  Hänestä tulee kirjanpainaja ja kustanja.  Hän saa 1748 kuninkaallisen privilegion, johon kuuluu jakelumonopoli Tanskaan.

1731-37:  Saksalainen Albert Giese toimittaa Tukholman ensimmäistä ilmoituslehteä Stockholms Handels-Mercurius.

1731:  Pohjois-Amerikassa perustetaan South-Carolina Gazette-lehti, jota toimittaa Thomas Whitmarsh (-1734).  Lehti painetaan Charlestonissa.

1731:  Englantilaisella Nicholas Amhurstin lehdellä Craftsman on 12000 kappaleen levikki.  Lehden väitteen mukaan puolet sen paperi- ja painatuskuluista peitetään ilmoitustuloilla.

1732:  Pohjois-Amerikassa Eleazer Phillips alkaa julkaista lehteä South-Carolina Weekly Journal.

1734:  Lloyd's alkaa julkaista sanomalehteä Lloyd's List.

1736:  William Parks alkaa Virginian Williamsburgissa julkaista lehteä The Virginia Gazette.

1737:  Irlannissa Francis Joy perustaa lehden The Belfast News-letter.

1738:  Sveitsissä alkaa ilmestyä La Feuille d'Avis de Neuchâtel.

1740-86:  Preussin Fredrik II Suuri käyttää hyväkseen maansa lehdistöä ja koettaa saada juttuja englantilaisiin ja hollantilaisiin lehtiin.  Hän lähettää väärennöksiä lehtiin ja harjoittaa lahjontaa eikä jää jälkeen Göbbelsistä.  Fredrik II määrää ennen sotaa Itävaltaa vastaan laadittavaksi Itävallan vastaisia valheellisia artikkeleita, joita syötetään hollantilaisiin lehtiin.  Niistä kirjoitetaan sitten preussilaisissa lehdissä.  Fredrik II on Berliinin lehtien päätoimittaja ja luo yleisen mielipiteen.  Myös Venäjän Katariina II kirjoittaa propaganda-artikkeleja, joita sijoitetaan ulkomaisiin lehtiin.

1741-45:  Johann Joachim Schwabe julkaisee Leipzigissa Saksan ensimmäistä kirjallista lehteä Belustigungen des Verstandes und Witzes.

1744-46:  Hollantilainen virkamies julkaisee hollanniksi painettua lehteä Bataviaasche Nouvelles Indonesian alueella.  Lehti ilmestyy käsinkirjoitettuna 1807 asti.

1744-67:  Perussa ilmestyy Gaceta de Lima.

1745:  Kirjanpainaja Peter Momma perustaa kaupunkilehden Stockholms Weckoblad.  Sen liitteeksi perustetaan 1767 Dagligt Allehanda, joka 1769 erkanee omaksi sanomalehdekseen.

1745:  The Jamaica Gazette alkaa ilmestyä.

1745-73:  Kirjakauppias Lars Salvius julkaisee tieteellistä lehteä Lärda Tidningar, joka sisältää kirjaesittelyjä, kaunokirjallista ja oppinutta ainesta.

1745:  Piispa KF Mennander tilaa Turkuun lehden Lärda Tidningar ja myöhemmin tärkeimmät Tukholman lehdet.

1746:  Englantilainen kirjailija Henry Fielding (1707-54) perustaa lehden Covent Garden-Journal ja keksii, että oikeusjuttujen selostaminen hänen lyhytikäisissä lehdissään kiinnostaa yleisöä.  Lontoon lehdet innostuvat selostamaan rikosjuttuja.

1746:  Saksassa perustetaan Braunschweigische Anzeigen ilmoituslehdeksi ja julkaisemaan taloustietoa.

1748:  Independent Advertiser-lehden toimittaja Samuel Adams kokoaa ryhmän avustajia, jotka tiedottavat isänmaalliselle liikkeelle siirtokuntien erityisesti Bostonin ja New Yorkin tapahtumista.  Alkeellinen uutispalvelu osoittautuu tehokkaaksi Englannin armeijan ja hallituksen päätösten seuraamisessa.  Kapinamielen levittämisessä auttavat Sons of Liberty - Vapauden pojat, jotka julkaisevat 1768-69 lehteä Journal of Occurrences.  Siinä kerrotaan englantilaisten joukkojen toimista.  Bostonilaisen lehden Massachusetts Spy toimittaja Isaiah Thomas toimii edellisten tapaan.  Tämän ajan lehdet ovat toiselta puolelta painettuja halpoja arkkeja, jotka leviävät kädestä käteen, ja joita kiinnitetään julkisten rakennusten oviin.

1748:  London Gazetteer jaetaan pariinkymmeneen osakkeeseen, joista useimmat menevät kirjamyyjille.

1748:  Englantilaiset alkavat julkaista Karibialla lehteä Antigua Gazette.

1749:  Tanskassa Ernst Heinrich Berling (1708-50)  perustaa lehden Berlingske Tidende nimellä Kjöbenhavnske Danske Post-Tidender.  Se on maailman vanhin perheomistuksessa oleva lehti.  Levikki on 800 kappaletta.  Berling julkaisee hovi-, koti- ja ulkomaan uutisten lisäksi talousalan uutisia ja kulttuurialan kirjoituksia.  Lehdellä on vuoteen 1840 privilegio ilmaiseen postikuljetukseen.  Professori Ole Pihl muuttaa 1750 lehden nimeksi De til Forsendelse med Posten aleene priviligerede Kjöbenhavnske Tidender.  Nimeksi tulee 1762 De til Forsaendelse med Posten alene privilegerede köbenhavnske Tidender ja 1806 Den danske Statstidende.  Tidender menettää 1808 privilegionsa kahdeksi vuodeksi.  Lehteä toimitetaan hallituksen valvonnassa vuoteen 1832, jolloin lehti saa nimen Den til Forsendelse med de Kongeliger Brevposter privilegerede Berlingske politiske og Avertissements-Tidende ja 1833 Den Berlingske politiske og Avertissements Tidende.  Lehti alkaa 1840 ilmestyä joka päivä ja 1845 kaksi kertaa päivässä.  Nimi supistetaan 1936 Berlingske Tidendeksi.  Levikki on 125 000 kappaletta.  Berlingsken johto suunnittelee 1975 peräti 300 työntekijän erottamista.  Neuvottelutilanne kiristyy 1977, ja johto lomauttaa työntekijät.  Viisikuukautisen työseisauksen jälkeen solmitaan sopimus.  Konservatiivinen Berlingske Tidende kannattaa NATOa ja Tanskan EC-jäsenyyttä.  Lehteä julkaisee 1980-luvulla Det Berlingske Officin.  Painos on noin 150 000 ja sunnuntaisin noin 250 000 kappaletta.  Det Berlingske Hus on Tanskan suurin viestintäkonserni.  Konserni julkaisee: iltapäivälehti B.T., Weekendavisen Berlingske Aften, viikkolehdet Billed-Bladet levikkinään 400 000 kappaletta ja Söndags-B.T., kuukausijulkaisu Radio-TV ja pari maakuntalehteä.  Se omistaa yksin tai osittain veikkauslehti Tipsbladetin, valokuva- ja arkistopalvelun, mainostoimiston ja useita lehti- ja kirjapainoja.  Konserni on myös kirjankustantaja.  Yhtiön päivälehtien levikki on neljännes Tanskan päivälehdistä.  Lehti on maailman yhdeksänneksi vanhin, koko maahan leviävä ja jatkuvasti ilmestyvä sanomalehti.

1749: Ruotsissa Göteborgissa perustetaan ensimmäinen Tukholman ulkopuolinen lehti Götheborgs Weko-Lista, joka keskittyy paikallisuutisiin.

1750-luvulta lähtien:  Voltaire, Rousseau ja Diderot vaativat lehdistön vapautta.

1750-75:  Haitissa ilmestyy yhteensä 50 lehteä aika ajoin, siinä luvussa aikakauslehti Journal de Saint-Dominique.

1751:  James Davis alkaa julkaista lehteä North Carolina Gazette.

1751:  Englantilaiset alkavat julkaista Karibialla lehteä Barbados Gazette.

1751:  Satakuntalainen osakunta alkaa tilata Turkuun lehtiä kuten Stockholms Weckoblad ja Lärda Tidningar.  Lehdet kiertävät sovitussa järjestyksessä, ja vuoden lopussa numerot sidotaan.

1752:  Kanadan ensimmäinen sanomalehti Halifax Gazette alkaa ilmestyä Bartholomew Green juniorin, joka on kotoisin Bostonista, perustamassa painossa Halifaxissa Nova Scotiassa.  Hänen kuoltuaan hänen kumppaninsa John Bushell jatkaa lehden julkaisemista.

1753-92:  Ensyklopedisti Melchior Grimm julkaisee Pariisissa käsin kirjoitettua aikakauslehteä Correspondance littéraire, philosophique et critique - Kirjallisia, filosofisia ja kriittisiä tiedotuksia.  Niitä lähetetään merkkihenkilöille ja mahtimiehille.

1754:  Englannissa Leedsissä aloittaa Yorkshire Post.

1754:  Ruotsin Karlskronassa alkaa ilmestyä Carlskronas Wekoblad.

1755:  Lissabonin maanjäristyksestä tieto leviää Eurooppaan kolmessa viikossa.

1756:  Mihail Lomonosov (1711-65) alkaa julkaista Moskovan yliopiston kirjapainon painamana yliopiston lehteä Moskovskije Vedomosti - Moskovan Tiedonantaja tai Sanomat 1755 perustamansa yliopiston äänenkannattajana.  Moskovskije Vedomostin tilaajamäärä kasvaa.  Kun 1779 tilaajia on 600, niin viiden vuoden kuluttua heitä on lähes 4000.  Lehti propagoi tilanherrojen ja papiston katsomuksia.  Lehti on 1905 alkaen mustasotnialaisten päälehtiä.  Se lakkaa 1917.

1756:  Linköpings Stifts Tidningar alkaa ilmestyä.  Vastaavia hiippakuntalehtiä ovat Göteborg 1768, Västerås 1769, Lund 1773, Växjö 1776, Upsala 1780, Carlstad 1785, Kalmar 1790, Skara 1793 ja Strängnäs 1798.

1757:  Ruotsissa perustetaan Norrköpings Weko-Tidningar.  Sen nimeksi 1887 tulee Norrköpings Tidningar.

1757:  St Jago Intelligence alkaa ilmestyä Jamaikassa.

1758:  Espanjassa Manuel Ruiz de Urive y Compañia saa privilegion julkaista ensimmäistä päivälehteä Diario noticioso, curioso, erudito y comercial publico y economico.  Nimi muutetaan 1788: Diario de Madrid ja 1825: Diario de Avisos de Madrid.

1758:  Ruotsissa alkaa ilmestyä Norrköpings Weko-Tidningar.  Sen nimi on vuodesta 1787 Norrköpings Tidningar, ja se ilmestyy edelleen Ruotsin vanhimpana maaseutulehtenä.

1758:  Leipzigilainen professori Lorentz Mitzler de Koloff alkaa julkaista Puolassa puolaksi lehteä Nowe Wiadomosci Ekonomiczne i Uczone - Uusi talous- ja oppineiden lehti.

1760-luvun alku:  Englannin lehdet alkavat selostaa ja arvioida teattereiden näytelmiä.

1760:  Liettuassa Vilnassa alkaa ilmestyä Kurjer Litewski.

1760:  Ruotsalainen tilastotieteilijä Pehr Wargentin tekee aloitteen kotimaanuutislehden perustamiseksi.  Inrikes Tidningar alkaa koota uutisia.

1760:  Venetsiassa alkaa ilmestyä Gazzetta Veneta, jota 1941 julkaistaan nimellä Il Gazzettino.  Useimmat 1700-luvun lehdet ovat lyhytikäisiä.

1761:  Portugalin Portossa Francisco Bernardo de Lima alkaa toimittaa lehteä Gazeta Literária.  Hän on ensimmäinen portugalilainen jatkokertomuksen julkaisija ja teatteriarvostelija.

1761-1812:  Ruotsissa painetaan kaikkiaan 368 lehteä, joista 52 on sanomalehtiä.  Tukholmalaisia on 245 ja näistä 11 sanomalehteä.  Loput ovat aikakauslehtiä.  Lehdet ovat lyhytikäisiä, ja 1772 ilmestyy 28 lehteä, kun 1810 ilmestyy jo 67 lehteä.

1762:  Sveitsissä perustetaan Feuille d'Avis de Lausanne.

1763:  Norjan ensimmäisenä sanomalehtenä pidetään Kristiania Intelligentsedler -lehteä, jonka perustaa stettiniläinen painaja Samuel Konrad Schwach Kristianiaan (Oslo).  Lehden nimeksi tulee myöhemmin Norske Intelligenz-Seddeler.  Intelligenz-lehtiä perustetaan 1765 Bergeniin, 1767 Trondheimiin ja 1780 Kristiansandiin.

1763-1924:  Irlannissa ilmestyy Freeman's Journal.

1764:  Unkarissa (nykyään Slovakiassa) Pressburgissa Johann Michael Landerers alkaa toimittaa kahdesti viikossa ilmestyvää lehteä Pressburger Zeitung.  Daniel Tallyai julkaisee 1783-87 Bratislavassa sen tshekinkielistä käännöstä Preshpurskeé Noviny - Pressburgin Uutiset.

1764:  Ruotsissa alkaa ilmestyä Nyköpings Wekoblad.

1764:  Kanadassa William Brown (-1789) ja Thomas Gilmore (-1773) alkavat julkaista lehteä Quebec Gazette.  Sen ranskankielinen painos La Gazette de Quebec elää lyhyen ajan.  Quebec Gazette ilmestyy 1874 asti lyhyin keskeytyksin 1765 ja 1775.

1764:  Argentinassa kirjoitetaan käsin lehti Gaceta de Buenos Aires, joka vaeltaa kädestä käteen.

1765:  Ruotsin Gevlessä aletaan julkaista lehteä Handels Tidning från Gefle.

1766:  Viron Põltsamaalla alkaa ilmestyä Lühhike Öppetus, joka on ensimmäinen vironkielinen lehti.

1766:  Irlannissa aloittaa maaseutulehti Limerick Chronicle.

1766-81:  Saksassa Justus Möser julkaisee lehtensä Osnabrücker Intelligenzblatt yhteydessä merkittäviä liitteitä.  Niitä julkaisevat muutkin lehdet.

1766:  Kanadassa Robert Fletcher perustaa Halifaxiin lehden Nova Scotia Gazette, jonka Anthony Henry yhdistää 1769 perustamaansa lehteen Nova Scotia Chronicle nimellä Nova Scotia Gazette and Weekly Advertiser.  Se ilmestyy 1868 asti.

1767:  Tanskan maaseudun vanhin lehti Aalborgs Stiftstidende perustetaan.

1767:  Norjassa Adresseavisen alkaa ilmestyä nimellä Trondhjems Adresse-Kontors Efterretninger.

1767:  Benjamin Franklinin painaja Jonas Green (-1767) kuolee.  Hän painoi Pennsylvania Gazettea ennen muuttoaan Annapolikseen Marylandiin.  Siellä hän oli siirtokunnan painaja.  Hän jättää kuollessaan yrityksensä ja keskeneräiset työt vaimolleen Anne Catharine Green (-1775), joka täyttää sopimukset ja jatkaa lehden Maryland Gazette julkaisemista yhdeksän vuotta.  Anne Green kieltäytyy julkaisemasta nimettömiä henkilökohtaisia hyökkäyksiä ja häikäilemättömiä syytöksiä.

1768:  Venetsiassa alkaa ilmestyä aikakauslehti Slaveno-Serbski Magazin serbian kirkkokielellä.

1768-72:  Englantilainen The Public Advertiser julkaisee Junius-kirjeitä, jotka avaavat oven lähetetyille kirjoituksille - Letters to the editor.  Parissa lontoolaislehdessä on aikaisemmin jätetty viimeinen sivu tyhjäksi, jotta lukija voi kirjoittaa sille omia uutisiaan ja lähettää sitten lehden ystävilleen.

1768-69:  Ruotsissa ilmestyy Anders Berchin Posten.

1769:  Katariina II Suuri perustaa lehden Vsjakaja vsjatshina - Runsaudensarvi kaikille.

1769: Venäläinen Nikolai Ivanovitsh Novikov (1744-1818) alkaa julkaista satiirista lehteä Truten - Loinen, jossa paljastetaan, millaisia ovat miehiään maaorjuuden kannattajat sekä virkamiehet saattaessaan kaikin tavoin ahtaalle tavallisen kansan, isänmaan elättäjät.  Novikov kehittelee maaorjuuden vastaisia ajatuksiaan myöhemmissä lehdissään: Pustomelja - Tyhjänjauhaja 1770, Zhivopisets - Taidemaalari 1772-73 ja Koshelok - Kukkaro 1774.

1769:  Lontoossa perustetaan The Morning Chronicle, joka alkaa käyttää 1770-luvun lopulla omia kirjeenvaihtajia ulkomailla.  Lehden omistaja James Percy matkustaa Pariisiin uutisoimaan Ranskan vallankumouksesta.

1769:  Ruotsin ensimmäinen päivälehti Dagligt Allehanda - Päivän Kaikenlaista alkaa ilmestyä.  Se julkaisee hampurilaisista lehdistä saksimiaan ulkomaanuutisia.  Sen nimi 1859-1944 on Nya Dagligt Allehanda.

1770-luku:  USAssa ilmestyy 35 sanomalehteä.

1770:  Walesin eli kymrinkielinen lehti Eurgrawn Cymraeg alkaa ilmestyä.

1770:  Venetsiassa perustetaan Gazetta.

1771:  Kroatian Zagrebissa ilmestyy Ephemerides Zagrabienses silloisella virkakielellä latinaksi.

1771:  Ranskan sensuurin jäykkyyden vuoksi Ranska saa ensimmäisen päivittäisen sanomalehtensä Journal de Paris ou la Poste du soir myöhään Englantiin verrattuna.

1771:  Aurora Sällskapet - Aurora-seura perustaa Turussa sanomalehden Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo.  Henrik Gabriel Porthan (1739-1804) toimittaa lehteä 1790-luvulle ja on Suomen ensimmäinen toimittaja.  Kirjeenvaihtaja AJ Lexell on 1771 Pietarissa.  Oikeastaan kirjallinen, akateeminen, historiallinen ja maantieteellinen lehti on aikakauslehti nykykäsityksen mukaan.  Lehti ilmestyy 12-16-sivuisena 1771-78 joka toinen viikko (yhden vuoden aikana kerran viikossa) pientä oktaavokokoa olevana puoliarkkina.  Painos on 250 kappaletta.  Lehti herää 1782, mutta pakotetaan 1785 lopettamaan erioikeuden puuttuessa.  Lehti ilmestyy 1789 nimellä Åbo Nya Tidningar ja 1791 nimellä Åbo Tidningar vain kaksi kertaa kuukaudessa.  Numerossa 8 on suomalaisen lehti-ilmoituksen kantaisä satulamaakarin John jäämistöä koskeva tiedotus.  Lehden nimi vuodesta 1801 on Åbo Tidning.  Lehdessä on runsaasti kirjanmyynti-ilmoituksia.  Lehti ei yleensä puutu poliittis-valtiollisiin tapahtumiin.  Se ei 1808 keväällä kerro mitään sodasta, ei 1809 Porvoon valtiopäivistä eikä Haminan rauhasta.  Åbo Tidning on 1808 kesän ja syksyn venäläisille alistettuna ja kertoo sodasta näiden näkökulmasta.  Lehdestä tehdään 1810 Åbo Allmänna Tidning eli hallituskonseljin virallinen lehti, joka seuraa Napoleonin ajan lopputapahtumia ja luo kulttia Aleksanteri I.  Hallituksen muutettua Helsinkiin sinne perustetaan 1819 uusi virallinen lehti.  Åbo Tidningar jatkaa turkulaisten ilmoitus- ja uutislehtenä.  Lehti jää 1827 Turun palon vuoksi ilmestymättä runsaan kuukauden ajan.  Lehti ilmestyy 1861 saakka.

1771-1932:  Suomessa perustetaan 797 sanomalehteä, joista 702 pääsee näytenumeroa pitemmälle.  Lehdistä 1932 ilmestyy 183.

1772:  Englannin lehdet saavat oikeuden julkaista selosteita parlamentin kokouksista.

1772:  Tanskassa perustetaan Fyens Stiftstidende.

1772:  Ruotsissa alkaa ilmestyä Upsala Wecko-Tidningar.

1772:  Englannissa perustetaan The Morning Post, jonka toimittaja Daniel Stuart käyttää suuria otsikoita huomattavimmista jutuista.

1772:  Wieland julkaisee Weimarissa lehteä Teutsche Merkur, joka yhdistää politiikan, kirjallisuuden ja taiteen.

1772:  Meksikossa José Ignacio Bartilache julkaisee lehteä Mercurio volante.

1773:  Islannissa Reykjavikissa alkaa ilmestyä ensimmäinen säännöllisesti julkaistu kuukausilehti Islandske Maaneds Tidende - Islannin Kuukausilehti tanskaksi.

1773:  Sveitsissä alkaa ilmestyä Journal d'Yverdon.

1773:  Nicolas Lambert painaa Mauritiuksella sanomalehteä Annonces, Affiches et Avis divers pour les colonies des Iles de France et de Bourbon.

1774:  Ruotsissa julkaistaan Carlstads Wecko-Tidningar.

1774:  Puolan konservatiivit perustavat lehden Gazeta Warszawska - Varsovan lehti.

1774:  Surinamissa alkaa ilmestyä De Weekelyksche Woensdagsche Surinaamse Courant.

1774:  Ensimmäinen tavaraa kaupitteleva lehti-ilmoitus Suomessa ilmestyy ruotsiksi.

1775:  Ruotsissa alkaa ilmestyä Lunds Weckoblad, jota tanskalainen Lundin akatemianpainaja Carl Gustav Berling (1716-89) painaa.  Hänen poikansa Carl Fredrik jatkaa lehden julkaisemista, joka 1783-1812 ilmestyy nimellä Nytt och Gammalt, myöhemmin Lunds Dagblad.  Lehti lakkaa 1970.

1775:  Ecuadorin Quitoon perustetaan päivälehti Gaceta de Sante Fé.

1775:  Mynämäen rovasti Anders Antti Lizelius (1708-95) perustaa ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden Suomenkieliset Tieto=Sanomat, mutta se kuolee pian seuraavana vuonna tilaajien puutteeseen.  Lehti on opettava ja valistava.  Lehdessä on osasto Uusia Sanomita, jossa on koti- ja ulkomaanuutisia.  Lehdessä on 1776 ilmoitus vaskisesta kirjoitussauvasta.  Se on ensimmäinen tavaraa kaupitteleva lehti-ilmoitus suomeksi.  Lehtien palstoille otetaan mainintoja myytäviksi tai ostettaviksi tarkoitetuista tavaroista toimituksen tekstissä julkaistuina puffeina.  Myöhemmin ilmoituksista otetaan satunnainen korvaus ilman hinnastoa.  Lehti painetaan Turun akatemian kirjapainossa.

1777:  Ranskassa ilmestyy Journal général de France.

1777-1811:  Ranskan ensimmäinen päivälehti Journal de Paris ilmestyy.

1777:  Ruotsissa perustetaan Örebro stads Wecko-Tidning.

1778-1833:  Ruotsissa ilmestyy JH Kellgrenin ja KP Lenngrenin Stockholms Posten.

1778:  Fleury Mesplet perustaa Montrealiin lehden La Gazette du commerce et litteraire, mutta hänen pitää 1779 lopettaa se. Hänet vangitaan, sillä hän propagoi Kanadan liittämisestä Yhdysvaltoihin.  Mesplet julkaisee vankeutensa jälkeen kaksikielistä lehteä Gazette de Montreal.  Se ilmestyy myöhemmin nimellä The Gazette.

1779:  Slovenian Ljubljanassa perustetaan Ljubljanske Novice.

1779:  Elizabeth Johnson alkaa julkaista ensimmäistä Englannissa sunnuntaina ilmestyvää lehteä British Gazette and Sunday Monitor.

1779:  The Jamaica Mercury & Kingston Weekly Advertiser alkaa ilmestyä.

1770-luvun loppu:  Englantilainen James Percy alkaa käyttää ulkomaan kirjeenvaihtajia The Morning Chroniclessa.

1780-luku:  Gazette de Francen levikki on 12 000 kappaletta.

1780-luku:  Philadelphiassa alkaa ilmestyä USAn ensimmäinen päivälehti.

1780:  Mathias Ráth (Rát Mátyás) alkaa painaa Pozsonyssa (Bratislava) ensimmäistä unkarinkielistä lehteä Magyar Hirmondó - Unkarin Tiedonantaja.

1780:  Sveitsissä perustetaan Zürichiin porvarillinen sanomalehti Neue Zürcher Zeitung und schweizerisches Handelsblatt - Uusi zürichiläinen ja sveitsiläinen kauppalehti, sitten Zürcher Zeitung, jota jotkut sanovat maailman parhaaksi lehdeksi.  Julkaisija on yhtiö Orell, Gessner, Füssli & Cie.  Salomon Gessner ilmoittaa, että lehdellä on parhaat ulkomaiset lehdet käytössään sekä kirjeenvaihtajia.  Ensimmäiset päätoimittajat Johann Kaspar Risbeck ja JM Armbuster pakotetaan arvostelunsa vuoksi maanpakoon.  Lehti toimittaa 1794 italiankielistä laitosta Corriere di Zurigo, myöhemmin Corriere Transalpino.  Napoleonin sodat lopettavat 1797 tämän.  Nimeksi tulee 1821 Neue Zürcher Zeitung - NZZ.  Sen tavoite Sveitsin liittovaltio toteutuu 1848.  Lehti alkaa 1869 ilmestyä kaksi kertaa päivässä ja 1894 kolme kertaa.  Ilmestymiskerrat lasketaan 1969 kahteen ja 1974 yhteen päivässä, koska Sveitsin postilaitos siirtyy yhteen kantoon päivässä.  1930-luvun alussa NZZ saa tuontikieltoja Saksaan, kun se varoittaa kansallissosialismin vaaroista.  Lehti kielletään 1934 Saksassa, mutta Saksan hallitus tilaa lehteä 200 kappaletta itselleen.  Englanniksi julkaistaan 1951 lähtien NZZn tärkeimmät artikkelit kuukausijulkaisussa Swiss Review of World Affairs.  Neue Zürcher Zeitung und schweitzerisches Handelsblatt leviää 1980-luvulla yli sataan maahan.  Levikki on 123 400.  Neuvostoliittoon menee 300 vuosikertaa ja muihin sosialistisiin maihin yli tuhat.  Lehdessä on juttujen alussa toimittajan nimikirjaimet, ei apinalaatikkoa.  Lehti ei julkaise sensaatiouutisia lukijoita loukkaavina, ei viihdettä, sarjakuvia, vitsejä, pilapiirroksia eikä ristisanaa.  Kuvia on niukasti.  Lehti suuntautuu ajatteleville.  Sunnuntaisin lehdessä on viikonloppuliite Wochenende, jossa on viihdettä.  Lauantaisin ilmestyy kirjallisuus- ja taideliite Literatur und Kunst.  Elokuvaa, radiota ja televisiota käsittelee viikkoliite.  On liitteitä tieteestä ja tekniikasta, matkailusta ja liikenteestä, ilmailusta ja moottoriurheilusta, naisista ja yhteiskunnasta sekä mainonnasta.

1780:  Itävallassa Wienerisches Diarium muuttaa nimekseen Wiener Zeitung.  Se säilyttää uutismonopolinsa 1848 asti.

1780:  Intiassa James Augustus Hickey alkaa julkaista Kalkutassa lehteä The Bengal Gazette.  Kalkutassa ja Bombayssa 1780-luvulla julkaistaan useita sanomalehtiä.

1780-1861:  Bombayssa ilmestyy The Bombay Courier.

1781-1870:  Kanadan Halifaxissa ilmestyy Halifax Journal.  Sitä julkaisee kuninkaan painaja John Howe.

1781:  Frankfurter Journal: "Sitä, että sanomalehtikirjoittajat useimmiten varastavat, on melkein mahdoton salata.  Kuitenkaan tuollainen varkaus ei ole syntiä.  He ottavat uutterien mehiläisten tavoin sadasta lehdestä, mitä niissä on kelvollista heidän tarkoituksiinsa."

1783:  Kanadassa perustetaan Royal St John Gazette.

1783:  John Holt perustaa lehden Independent Gazette or New York Journal Revived.

1783:  Yhdysvaltain itsenäistyttyä vapaamielinen lehdistö voittaa.

1784:  Yhdysvalloissa lehdet Pennsylvania Packet ja Daily Advertiser of Philadelphia muuttuvat päivittäin ilmestyviksi.

1784-1823:  Meksikossa Manuel Antonio Valdé Murguía y Saldaña julkaisee lehteä Gaceta de México.  Siitä tulee 1810 varakuninkaan hallituksen virallinen lehti Gaceta del Gobierno.  Itsenäisyysjulistuksen 1820 jälkeen lehden nimeksi tulee Gaceta Imperial.

1784:  Kreikassa Georg Vendotis (1757-95) aloittaa lehden julkaisemisen, mutta turkkilaiset lopettavat sen.  Hänen veljensä koettaa jatkaa lehden julkaisemista Wienissä, mutta Metternich saa tiedon lehdestä ja lopettaa sen.  Lehden nimi ei ole tiedossa.

1784 jälkeen:  Etelä-Afrikassa Hollannin Itä-Intian komppanian kirjansitoja Johann Christian Ritter painaa yksinkertaisella koneella lehteä.

1785:  Skotlantilainen Lontoossa vaikuttava kirjanpainaja ja kirjakauppias John Walter (1738-1812), joka perusti 1783 painon Logographic Press (hän hylkää 1792 logotyypit), perustaa lehden The Daily Universal Register, jonka nimeksi 1788 tulee The Times or Daily Universal Register ja vielä samana vuonna The Times - Ajat.  The Times on Englannin porvariston lehti.  Hänen tarkoituksensa on pitää lehti puolueista riippumattomana ja kaikkien hyväksymänä.  Lehden levikki 1790 on 2000 kappaletta ja 1861 jo 65 000 kappaletta.  Walter kuten muut lehtien julkaisijat joutuvat ottamaan valtiolta rahaa selvitäkseen veroista.  Timesin on pakko julkaista hallituksen artikkeleita.  Walter kokoaa rahaa skandaalijutuilla.  Walter joutuu välillä vankilaan sisäpoliittisista kannanotoistaan.  Poika Walter II alkaa hoitaa lehteä 1803 eikä ota rahallista tukea, vaan kehittää ilmoitusmyyntiä.  Times alkaa käyttää mannermaalla omia kirjeenvaihtajia.  Walterin tilaamat ulkomaiset lehdet takavarikoidaan ja postilaitosta kielletään kuljettamasta Timesia, mutta Walter palkkaa salakuljettajia tuomaan mantereelta sanomalehtiä ja kuljettaa lehteä omilla postivaunuillaan.  Englannin ulkoministeriö pyytää 1815 Timesilta uutisia Waterloon taistelun aikoihin ja 1850-luvulla Intian tapahtumista ja Krimin sodasta 1853-56.  Times perustaa 1820 yleisön osaston - Letters to the Editor.  Lehden eräässä pääkirjoituksessa 1829 sanotaan: ”Me jylisemme”, josta tulee nimitys Thunderer.  Krimin sodassa päätoimittajalla John Thaddeus Delane (1817-79) on irlantilainen sotakirjeenvaihtaja William Howard Russell (1820-1907), jonka apuna on lennätin.  Sotaa valokuvataan.  Timesin kirjoitukset herättävät Florence Nightingalen auttamistahdon, ja hän lähtee Krimin taistelukentille.  Delanen ja Russellin työ vaikuttaa Englannin kabinetin kaatumiseen 1855 ja johtaa armeijan uudelleenjärjestämiseen.  Times kerää rahaa haavoittuneille sotilaille, ja lehden levikki on 70 000 kappaletta, 1875 jopa 100 000.  Kirjallisuusliite The Times Literary Supplement alkaa 1901 ilmestyä.  Timesille tulee Walter III aikana taloudellisia vaikeuksia, sillä on buurisodassa 19 kirjeenvaihtajaa ja Venäjän-Japanin sodassa 1904-05 oma lennättimellä varustettu höyrylaiva.  Osakeyhtiö puretaan 1907.  Daily Mailin perustaja Alfred Harmsworth (-1922) eli lordi Northcliffe hankkii 1908 kaksi kolmannesta Timesin osakkeista.  Hän alentaa 1914 lehden hinnan pennyksi, ja levikki nousee ollen 200 000.  Lehti painostaa 1919 Suomea Pietarin valtaukseen.  Timesin osake-enemmistö joutuu 1922 pojan Walter IV ja majuri JJ Astorin käsiin.

1785-1803:  Friedrich Johann Justin Bertuch (1747-1822) julkaisee Christoph Martin Wielandin ja Christian Gottfried Schützin kanssa Weimarissa lehteä Allgemeine Literatur-Zeitung - Yleinen kirjallisuuslehti, joka ilmestyy päivittäin.  Siihen kuuluu Intelligenzblatt für Anzeigen - Älymystön ilmoituslehti.

1785:  Wilmingtonilainen Jacob A Killen julkaisee Delawaressa lehteä Delaware Gazette.

1785:  Irlantilainen Matthew Carey (1760-) tavattuaan  Franklinin Pariisissa muuttaa Philadelphiaan ja ryhtyy painajakustantajaksi.  Hän aloittaa lehdellä Columbian Magazine ja alkaa myöhemmin julkaista aikakauslehteä The American Museum.

1785:  Fleury Mesplet alkaa julkaista Montrealissa kaksikielistä lehteä Montreal Gazette: Gazette de Montréal.

1785:  Kolumbiassa alkavat ilmestyä El Aviso del Terremoto ja Gaceta de Santa Fé.

1785:  Kalkutassa ilmestyy neljä lehteä, joista The Indian Gazette ja Bengal Harkuru yhdistetään 1883.

1786:  Kroatian Zagrebissa (Agram) julkaistaan saksaksi lehteä Agramer Deutsche Zeitung ja 1789 Kroatischer Korrespondent.  Keisari Joosef II antaa sille julkaisuluvan.

1786:  Yhdysvaltain lännessä perustetaan Pittsburgh Gazette ja 1787 Kentucke Gazette Lexingtonissa.

1786-1837:  Kanadan Halifaxissa ilmestyy Weekly Chronicle.

1787-89:  Kanadassa ilmestyy Royal American Gazette and Weekly Intelligencer.

1787:  Englantilainen valtiotieteilijä Edmund Burke nimittää lehdistöä neljänneksi valtiomahdiksi.

1787:  Pariisissa salongin pitäjä madame Doublet julkaisee lehteä Mémoires secrètes, joka julkaistaan koottuna monessa osassa.  Lehdessä on uutisia teatterista ja kirjallisuudesta, mielenkiintoisista oikeudenkäynneistä, salaisista julkaisuista sekä satiirisia lauluja ja sketsejä, pilarunoja ja juoruja hovista.

1788:  Konservatiivinen The Times-lehti syntyy nimenvaihdoksella.  Siitä tulee yli puoleksi vuosisadaksi lehdistökehityksen laadullinen kärki.

1788:  Englannin ensimmäinen päivittäinen iltalehti Star alkaa ilmestyä.

1788:  Kanadassa perustetaan Le Courier de Quebec.

1789:  Ranskan vallankumous alkaa.  Näihin aikoihin julkaisutoiminta Ranskassa on kasvamassa; tämä koskee etenkin kirjallisia ja tieteellisiä aikakauslehtiä.  Vallankumous merkitsee poliittisen mielipidelehdistön syntyä.  Jean Pierre Brissot (-1793) joutuu Bastiljiin laadittuaan pamfletin kuningatar Marie Antoinettea vastaan.  Pohjois-Amerikkaan pakonsa jälkeen hän palaa Pariisiin ja alkaa levittää sanomalehtensä näytenumeroa Numéro Zéro - Numero nolla ilmaiseksi.  Kun varsinainen lehti Patriote Francais - Ranskan isänmaanystävä ilmestyy, viranomaiset takavarikoivat sen.  Brissot joutuu giljotiiniin 1793, ja lehti lakkaa.  Kesällä kolmen kuukauden aikana ilmestyy noin 300 pamflettia.  Näistä Mirabeaun lentokirjanen Lehdistön vapaudesta sekä Malesherbesin pamfletti Muistio lehdistönvapaudesta ajavat demokratian erään perusoikeuden asiaa, joka kirjataan ihmisoikeuksien julistukseen.  Mirabeaun lehti on Etats généraux, ja Louis Prudhomme aloittaa lehtensä Révolutions de France.  Kuningasmielisiä lehtiä julkaisevat Antoine Rivarol ja Mirabeau: Les Actes des Apôtres ja abbé Royou: L'Ami du roi.  Gazette de France ja Journal de Paris jatkavat virallisina julkaisuina.  Panckoucke perustaa lehden Moniteur universel, josta tulee tasavallan virallinen lehti 1799 asti.  Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistuksessa tunnustetaan lehdistön vapaus.  Ajatusten ja mielipiteiden vapaa vaihto on "ihmisen kallisarvoisimpia oikeuksia".  Siksi "kaikilla kansalaisilla on oikeus puhua, kirjoittaa, julkaista vapaasti kunhan ei käytä näitä oikeuksia väärin tavoilla, jotka laissa on erikseen mainittu".  Neljäs valtiomahti syntyy.  Goncourt-veljekset kirjoittavat myöhemmin: "Journalismi on syntynyt vallankumouksen aivoista.  Sanomalehti on toinen kansalliskokous: paperinen puhujanlava, enemmän kuultu, kauaskantoisempi ja tehokkaampi kuin tavallinen puhujanlava".  Vallankumouksen aattona Pariisissa ilmestyi neljä lehteä; 1789 ilmestyy pääkaupungissa 184 sanomalehteä ja 34 muualla Ranskassa, mutta 1790 ilmestyy 500 lehteä.  Painosmäärät vaihtelevat muutamasta sadasta aina 3000 kappaleeseen.  Joskus painos on 12000 kappaletta käyttämällä useita kirjapainoja.  Kiertävät katukaupustelijat myyvät lehtiä.  Journalismin pioneereista 14 päättää päivänsä giljotiinissa.  Alati muuttuva yleinen mielipide on "kevytkenkäinen nainen".

1789:  Pariisilainen kirjakauppias Charles-Joseph Panckoucke perustaa Le Moniteur  -lehden.

1789:  Jean-Paul Marat perustaa lehden L'Ami du Peuple, joka ilmestyy 1793 asti.

1789:  Cahiers de doléance ilmestyy Pariisissa.

1789:  Pariisissa perustetaan Journal des Débats et des décrets.

1789-91:  Camille Desmoulins julkaisee lehteä Révolution de France et de Brabant.

1789-93:  Girondistinen lehti La Chronique de Paris ilmestyy.

1789-95:  Girondistien päivälehti Annales patriotiques ilmestyy Pariisissa.

1789:  Sanomalehtien sisältö vaihtelee vallankumouksen jälkeen koko Euroopassa suoraan vallankumouksellisten suhdanteiden mukaan: vuosien 1789, 1813/14, 1830 ja 1848 ajat ovat poliittisesti sitoutuneen ja poliittisesti sisällöllisen lehdistön loistokautta.  Vallankumousaikojen väliset taantumuskaudet merkitsevät lehdistön nöyryytystä ja alennustilaa.  Pirkäveteisimpiä ovat viralliset lehdet...  Niiden koko teksti... on yleensä täysin arvotonta.  Kun hallitusten pakkotoimet katkaisevat lehtien yhteydet ajankohdan yhteiskunnallisiin ja poliittisiin kysymyksiin, täyttyvät lehdet jälleen kuten ennen 1789 taiteita, teatteria ja kirjallisuutta käsittelevin kirjoituksin, ajanvietteellä, jatkoromaaneilla ja muilla.  Taantumusaikojen valtionsensuuri korvautuu lehdistön itsesensuurilla.

1789-1818:  Gazette of the United States ilmestyy, jota julkaisee John Fenno New Yorkissa.

1789-92:  Bombayssa ilmestyy The Bombay Herald.

1790-luku:  Ruotsissa aletaan puhua säätyjen ohella yleisöstä ja yleisestä mielipiteestä.

1790-94:  Ranskassa Jacques-René Hébert julkaisee lehteä La Père Duchêsne Pariisissa.  Lehti ilmentää puoliproletaaristen joukkojen mielialoja.

1790-91:  Pariisissa rojalistit julkaisevat lehteä Apocalypse.

1790:  Veljekset Poulios julkaisevat Wienistä kreikkalaista lehteä Ephimeris - Päivän Tapahtumia.

1790:  Lontoossa ilmestyy 15 jokapäiväistä ja yhdeksän kolmipäiväistä sanomalehteä.  Lontoon lehtien yhteenlaskettu numerolevikki on 4,7 miljoonaa, kun se 1764 oli 1,1 miljoonaa.

1791-95:  Jean Lambert Tallien julkaisee lehteä L'Ami des Citoyens.

1791:  Ensimmäistä serbiankielistä lehteä Serbskija Novini aletaan julkaista Wienissä.

1791:  Englannissa perustetaan The Observer.  Sen yhdysvaltalainen omistaja myy 1981 lehden puolienglantilaiselle Roland Rowlandille.

1791:  Martin Binnart alkaa julkaista lehteä Den Ordinarien Posten Antwerpen.

1791-92:  Puolan liberaalien lehti Gazeta Narodowa y Obca - Koti- ja ulkomaanlehti ilmestyy.

1791:  Ruotsin akatemia saa virallisten lehtien julkaisuoikeuden.

1791-93:  USAssa ilmestyy National Gazette.

1791:  Benjamin Franklinin lapsenlapsi Benjamin Franklin Bache (1769-98) perustaa Philadelphiaan lehden General Advertiser.  Nimeksi tulee pian Aurora.

1791:  Kolumbiassa perustetaan lehti Papel Periódico de la Ciudad de Santa Fé de Bogotá, josta vastaa johtaja Manuel del Socorro Rodriguez.

1791-1840:  Perussa ilmestyy lehti El Mercurio de Peruano.

1791-93:  Perun ensimmäinen päivälehti El Día ilmestyy.

1791-1914:  Bombayssa ilmestyy The Bombay Gazette.

1792-98:  Puolan ensimmäinen päivälehti Dziennik Patryotycznych Polityków - Isänmaallisten poliitikkojen päivälehti ilmestyy Lembergissä.

1792-93:  Girondistien puolivirallinen lehti Sentinelle ilmestyy.  Lehti ilmestyy 1795 jälleen.

1792:  Ecuadorin ensimmäinen toimittaja Francisco Javier Eugenio de Santa Cruz y Espejo perustaa lehden Primicias de la Cultura de Quito, joka aloittaa liikkeen irtautua Espanjasta.  Hänet vangitaan kaksi kertaa, ja hän kuolee vankilassa.

1792:  Surinamissa alkavat ilmestyä Surinaamsche Nieuwsvertelder ja Gazette de Suriname.

1792:  The Timesin levikki vaihtelee 1250-1650.

1793:  American Minerva perustetaan.

1793:  The Daily Advertiser alkaa ilmestyä Jamaikassa.

1793-94:  Pariisissa ilmestyy Bulletins des lois.

1793:  Ranskalainen Charlotte Corday (1768-93) surmaa jakobiinin ja toimittajan Jean-Paul Marat kylpyammeeseen.  Maratin sanomalehti L’Ami du Peuple - Kansan ystävä oli hirmuvallan jyrkimpiä puolestapuhujia.  Muita vallankumousvuosien lehtiä Pariisissa ovat Camille Desmoulinsin Vieux Cordelier 1793-94, Hébertin Pére Duchesne sekä Le Moniteur, josta 1803 tulee maan virallinen lehti Napoleonin konsulikaudella.  Se ottaa 1869 nimekseen Journal officiel 1901 asti.

1793:  Ranskassa kansalliskonventti tukee rahallisesti sen politiikkaa kannattavia lehtiä.  Konventilla on oma propagandalehdistönsä.

1793-1845:  Kanadassa ilmestyy Canada Gazette.

1794:  Ranskalainen Gracchus (Francois-Noël) Babeuf (1760-97) alkaa julkaista lehteä Journal de la liberté de la presse, mutta muuttaa sen nimeksi Le tribun du Peuple.  Häntä kuvataan sanoilla anarkisti, sosialisti ja kommunisti.

1794:  Tanskassa perustetaan Aarhus Stiftstidende.

1794:  Puolassa syntyy maalis-huhtikuun vaihteen tienoilla 14 sanomalehteä.

1794-95:  Kanadassa ilmestyy The Times/Le Cours du Temps.

1794:  Frans Mikael Franzén (1772-1847) ryhtyy Åbo Tidningarin toimittajaksi.  Hänen aikanaan osastossa Litteratur ja siten Finlands litteratur  esitellään kotimaiset alkuperäisteokset ja käännökset.  Franzén luo suomalaisen kirjallisuuskritiikin.

1795:  Ranskassa ilmestyy 700 sanomalehteä.

1795:  Quitossa intiaanin poika Chusig - Pöllö kuolee.  Hän kutsui itseään nimellä Francisco Javier Eugenio de Santa Cruz y Espejo.  Hän perusti, johti ja toimitti Quitossa säännöllisesti ilmestyvää lehteä Primicias de la Cultura - Kulttuurin ensisaavutukset.  Espejo oli yleisen kirjaston palkaton johtaja.  Hän kuolee vankilassa, koska arvosteli siirtomaahallitusta.

1795-97:  Schiller julkaisee kirjallisfilosofista lehteä Horen.

1795:  Englantilaiset miehittävät Kapin (Cape), tuovat painokoneen ja julkaisevat 1800 alkaen virallista lehteä Cape Town Gazette and African Advertiser.  Se elää 24 vuotta.  Lehti ilmestyy 1803-06 hollanniksi nimellä Kaapsche Stads Courant.

1795:  Latinanprofessori HG Porthan saa huhtikuussa kuuden viikon postin ja uppoutuu kaiken maailman lehtiin, poliittisiin ja oppineisiin.