Koulu 1918-2009         

Taito käyttää hyväksi kirjaa on hyvin olennainen keino tietojen saamiseksi.  NK Krupskaja

Lukeminen on ajattelun ja kehityksen lähde.  VA Suhomlinski

1918:  Venäjällä julkaistaan dekreetti koulun erottamisesta kirkosta, yhteisopetuksesta Neuvosto-Venäjän kouluissa, kansanvalistuksen järjestämisestä ja yhtenäisestä työkoulusta.

1918:  USAssa Thorstein Veblen osoittaa teoksessaan Higher Learning in America, kuinka pääomapiirien edustajat dominoivat yliopistojen hallintoelimiä ja kuinka kapitalistisen liikkeenjohdon toimintamenetelmät ovat iskostuneet yliopistojen hallintoon.  Yhdysvaltain edelläkävijäasema perustuu siihen, että maan yliopistoja ei suinkaan luotu feodaaliaatelin vallan turvaamiseksi kuten tapahtui Eutoopassa.

1918:  Uppsalassa aloittaa latojien ja painajien koulu Lärlingsskolan för sättare och tryckare i Uppsala teknillisen koulun osastona.

1918:  Suomessa vallankumous vaikuttaa kansanvalistukseen.  Helmikuussa kunnille annetaan määräys myöntää jokaiselle vähävaraiselle oppilaalle avustus ruokaan ja vaatetukseen.  Kouluissa tehdään loppu taantumusmiesten ja pappien ylivallasta.  Kouluhallintoihin on valittava työväestön luottamusta nauttivat henkilöt.  Pannaan alulle koulutusjärjestelmän uudistaminen: lopetetaan uskonnonopetus, opetetaan kansojen historiaa ja kulttuuria sekä otetaan oppiaineeksi yhteiskuntaoppi.

1918:  Taideteollisuus-Keskuskoulu ei voi toimia kevätlukukaudella, sillä valkoiset joukko-osastot majoittuvat toukokuussa pitkäksi aikaa Ateneumiin.

1918:  Helsingin kaupungin valtuusto päättää ryhtyä kannattamaan latojien ja painajien koulua.  Helsingin työnantajat suostuvat antamaan oppilaille yhden palkallisen koulupäivän viikossa, hankkimaan kouluun koneet ja opetusmateriaali sekä maksamaan oppilaista koulumaksua.  Valtuusto perustaa kokeeksi kunnallisen yhdenpäivän koulun latojille ja painajille.

1918:  Hertta Kuusinen (1904-74) kirjoittaa muistivihkoonsa Kouluasioita ja päiväkirjaa: Kouluasioita.  Venäjä.  Venäjä on poistettu kouluista.

1919:  Latvian yliopisto perustetaan Riikaan.

1919:  Saksan hallitusmuotoon kuuluu kouluvelvollisuus 17 vuotiaaksi saakka.

1919:  Saksalainen arkkitehti ja kirjailija Walter Gropius perustaa Weimariin arkkitehtuuri- ja taideteollisuuskoulun Staatliches Bauhaus in Weimar, jossa opetetaan muun muassa teollista muotoilua, typografiaa ja graafista muotoilua.  Herbert Bayer opettaa typografiaa.  Natsi-Saksan hallitus julistaa 1933 nykytaiteen hulluksi roskaksi ja lopettaa Bauhausin.  Gropius, Joseph Albers, Mies van der Rohe, Lyonel Feiniger ja Laszlo Moholy-Nagy muuttavat Yhdysvaltoihin.  Heidän kustantamonsa ja yrityksensä sekä kirjansa takavarikoidaan.  Bayer muuttaa 1938 Yhdysvaltoihin.

1919:  Pakkauksen uranuurtaja Otto Hadank perustaa graafisen suunnittelun osaston Vapaiden ja sovellettujen taiteiden  kouluun Schule für freie und Angewandte Kunst Berliinissä.

1919:  Stuttgartiin perustetaan Waldorf-Astorian tupakkatehtaaseen ensimmäinen Steiner-koulu.

1919:  Malmö stads skolor för yrkesundervisning alkaa järjestää kursseja kirjatyöntekijöille.

1919-20:  Helsingin kirjatyöntekijäin yhdistys järjestää 20 viikon ammattikurssit, jonka johtajana toimii EE Happonen.

1919:  Åbo Akademi perustetaan Turkuun.

1919:  Helsingissä aloittaa Kunnallinen yhdenpäivänkoulu latojille ja painajille opettajinaan kirjaltaja EE Happonen, Armas Pajatti ja muut.  Siitä tulee 1925 Helsingin Kaupungin Kirjapainokoulu rehtorinaan Gösta Allardt.  Kirjapainokonttorin osakkaat lahjoittavat latomakoneita ja painokoneen koululle.  Koulu muuttaa pian FW Liewendalin kivipainon entisiin tiloihin.  F Tilgmann lahjoittaa 1923 litografiavälineistön.

1919:  Neuvosto-Venäjällä säädetään koulupakko kaikille 8-50-vuotiaille lukutaidottomille.  Kansasta noin 60 prosenttia on jokseenkin lukutaidotonta.

1919:  Suomessa suulliset kuulustelut siirretäänn lukioihin ja perustetaan ylioppilastutkintolautakunta.

1920-luku:  Suomessa aapisten ja lukukirjojen kertomusten valintaa ohjaavat kristillis-siveelliset ja isänmaalliset pyrkimykset.  Aapisissa on selkeä ja yhtenäinen moraalinen sisältö.  Luterilaiseen kristillisyyteen perustuva moraalinen kosmologia ajatuksineen synnistä, lapsen velvollisuuksista vanhempiaan, isänmaata ja jumalaa kohtaan sekä lapselta odotettu tottelevaisuus, nöyryys ja kiitollisuus pyrkivät kasvattamaan hyvän luterilaisen lapsen.  Kasvattajien ja kansanvalistajien valkoinen Suomi kokoaa voimansa punaista vaaraa vastaan, joka uhkaa kommunismin ryssänhajuna, ruttona ja eläimellisyytenä sekä sisältä- että ulkoapäin.  Arvo Ylppö määrittelee kirjassaan Lastenkamarista koulunpenkille 1920 poikuutta omatoimisuutena ja rajuutena, mutta tyttöyteen hän liittää suloliikkeisyyden, jonka parhaiten saavuttavat pääkaupunkiseudun varakkaiden perheiden tyttäret.  Äitiyttä kutsutaan naisten asevelvollisuudeksi.  Tulevien äitien ja isien kasvatuksella halutaan varmistaa puhtaan ja terveen suomalaisen rodun kehittyminen sekä estää uuden kapinallispolven syntyminen ja kansakunnan rappeutuminen.  1960-luvun kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen murroksen jälkeen valitaan kirjoituksia, joilla pyritään opettamaan lapsille sopuisuutta, solidaarisuutta, suvaitsevuutta, tasa-arvoa ja yhdessä toimimisen iloa.  Moraalisessa kosmologiassa hyvä perustellaan sosiaalisilla argumenteilla hengellisten sijasta.  Jumalan katoaminen aapisten ja lukukirjojen teksteistä on lähes täydellinen.

1920:  Yleisvenäläinen erikoiskomissio lukutaidottomuuden poistamiseksi muodostetaan Kansankomissaarien neuvoston asetuksella.

1920:  Neuvosto-Venäjän väestönlaskennassa todetaan, että lukutaito on kasvanut vuodesta 1897 seuraavasti: miehet 32 - 42 ja naiset 13 - 25 prosenttia.  Väestönlaskenta 1926 osoittaa, että kaupunkiväestöstä 76 prosenttia osaa lukea ja kirjoittaa, mutta maaseutuväestöstä vain 45 prosenttia.  Väestönlaskennan 1939 mukaan yli yhdeksänvuotiaista 81 prosenttia osaa lukea ja kirjoittaa, mutta 9-49-vuotiaista 89 prosenttia.

1920:  Ranskalainen Célestin Freinet (1896-1966) alkaa opettaa kylässä Bar-sur-Loup.  Hän ostaa ja kunnostaa 1923 vanhan kirjapainon, jolla oppilaat luovat omia painotöitään joko mallien mukaan tai ilman.

1920:  Taideteollisuus-Keskuskoulussa järjestetään uudet ammattikurssit latojille ja painajille.  Koulussa aloitetaan väriopin, hinnoittelun ja graafisen tekstauksen opetus.  Opettajina ovat VA Vuorio, Unto Lehtinen ja muut.

1920:  Faktoriliitto ja Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto järjestävät graafisen alan luentopäivät, joita sanotaan faktorikurssiksi.

1920:  Alfr Kordelinin edistys- ja sivistysrahasto järjestää kolmen kuukauden kirjastokurssin.

1920:  Suomessa lähes kolmasosa 15 vuotta täyttäneistä on kirjoitustaidottomia.  Suomessa luku- ja kirjoitustaidon omaa 69,9 prosenttia, vain lukutaidon 29,1 prosenttia ja lukutaidottomia yli 10 vuotiaista on 1,0 prosenttia.  Prosenttiluvut 1900 olivat 40,7, 58,1 ja 1,2 sekä 1880 vain 12,5, 85,0 ja 2,4.

1920-21:  Ensio Rislakki opiskelee Leipzigin Institut für Zeitungskundessa.

1921:  Offenbacher Werkstatt perustaa kalligrafian ja kirjainmuotoilun koulun, jossa Rudolf Koch (1876-1934) toimii opettajana.

1921:  Kirjateollisuusasioimisto perustaa Helsinkiin Monotype-koulun latojien ja valajien koulutukseen.  Grafica antaa opetusta Linotype-latojille.

1921:  Suomen valtion kirjastotoimikunta alkaa järjestää lyhyitä, viikosta kahteen viikkoon, kursseja maaseudun sivutoimisia kirjastonhoitajia varten eri paikoissa maata melkein joka kesä.

1921:  Suomessa tulee voimaan oppivelvollisuuslaki, joka nopeuttaa kansakoulun yleistymistä.  Kaikki seitsenvuotiaat lapset velvoitetaan käymään kansakoulua.  Oppivelvollisuuslaki toteutetaan 1930-luvun loppuun mennessä.  Väinö Valorinnan laatima Opintokirja tulee käyttöön.  Siinä on ala- ja yläkansakoulun todistukset.

1922:  St Bride Foundation Printing School muuttaa nimensä London School of Printing & Kinred Trades.

1922:  Irlannin koululaitos uusitaan.  Oppivelvollisia 1926 ovat 6-14-vuotiaat lapset.

1922:  Neuvosto-Karjalassa on 51 suomalaiskoulua.

1922:  Suomalaisuushengessä perustetaan Turun Yliopisto.

1922:  Ammattien Edistämislaitos perustetaan.

1923:  Pittsburghissa Porter Garnett perustaa laboratoriopainon Carnegie Institute of Technologyn opiskelijoiden käyttöön.  Kone on ensimmäinen vain opetuskäyttöön tarkoitettu ja ensimmäinen yksityispaino Yhdysvalloissa.

1923:  Suomen oppisopimuslain mukaan kirjaltajaoppilaan täytyy ensin työskennellä kolmen kuukauden koeajalla kirjapainossa.  Sen jälkeen työnantajan pitää tehdä oppilaan kanssa kirjallinen oppisopimus.  Oppiaika on 2-4 vuotta.

1923:  Ammattien Edistämislaitos aloittaa koulutuksen.  Kursseja pidetään 20-luvulla faktoreille, latojille, painajille ja kirjansitojille.

1923:  F Tilgmann lahjoittaa Taideteollisuus-Keskuskoululle litografiavälineistön, joten voidaan aloittaa kolmivuotiset kurssit litografeille ja 1931 kivipainajille.

1923:  Helsinkiläinen professori Yrjö Jahnsson alkaa tarjota iltaopintoja nuorille aikuisille.  Hän perustaa Helsingin suomalaisen yksityislyseon, jonka yhteyteen hän saa 1927 luvan perustaa Euroopan ensimmäisen iltaoppikoulun eli 1994 alkaen aikuislukion.

1923:  Helsingin kirjapainokoulu saa viisijäsenisen johtokunnan, jossa Kirjatyöntekijäin liittoa edustaa OA Nyman.  Johtokunta ei ole täysilukuinen, sillä Nyman sosialistina ei nauti kansalaisluottamusta.  Kaupunginvaltuusto ei hyväksy hänen valintaansa, mutta Kirjatyöntekijäin liitto kieltäytyy valitsemasta uutta edustajaa Nymanin tilalle.

1923:  Jyväskylän seminaarissa aloitetaan ylioppilaspohjainen opettajankoulutus.  Tämä linja johtaa 1934 kasvatusopillisen korkeakoulun syntyyn.

1924:  Ranskassa avataan Euroopan ensimmäinen toimittajakoulu École Superieure de Journalisme de Lille.

1924:  New Yorkissa perustetaan laakapainosäätiö Lithographic Technical Foundation LTF edistämään laakapainamisen tutkimista ja koulutusta.  Se julkaisee käsikirjoja ja muuta kirjallisuutta.

1924:  Oppisopimuslain tullessa voimaan Suomessa Kauppa- ja teollisuushallituksen ohje määrää ammattikokeet latojille, painajille ja kirjansitojille.  Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys HKY huomaa, että lainlaatijoilta unohtui naisten työtä koskevat määräykset "johtuen ehkä asian tuntemattomuudesta".  HKY laatii naistyöntekijän opittavat työt.

1924:  Suomen valtion kirjastotoimikunta järjestää neljä kuukautta kestävät kirjastokurssit.  Seuraavat kurssit pidetään 1924, 1930, 1934 ja 1937.

1925:  Ateneumista kaikki graafisen teollisuuden oppilaskoulutus siirretään Helsingin Kaupungin Kirjapainokouluun.  Keskuskoulun iltakursseista tulee valmiiden ammattimiesten jatkokoulutusta.

1925:  Kansalaiskorkeakoulussa Helsingissä aloitetaan sanomalehtitoimittajien ammattikoulutus.  Kansalaiskorkeakoulu muuttuu 1930 Yhteiskunnalliseksi korkeakouluksi, joka siirtyy 1961 Tampereelle.  Siitä 1966 tulleessa Tampereen yliopistossa voi opiskella tiedotusoppia.

1926:  Chicagon yliopistoon perustetaan kirjastotieteellinen tiedekunta The Graduate Library School of Chicago University, joka ottaa 1928 opiskelijoita.  Tiedekunta keskittyy kirjastoja, niiden käyttöä ja kirjojen lukemista koskevaan tutkimukseen.

1926:  Neuvostoliitossa lukutaito on 56,6 prosenttia, mutta Tadzhikistanissa 3,8 prosenttia.

1926-27:  Neuvosto-Karjalassa asetetaan tavoitteeksi karjalaisten asuttamien alueiden koulujen muuttaminen suomenkielisiksi.  Venäläisiä vaaditaan koulutettavaksi kaksikielisiksi.  Suomalaisista ja karjalaisista lapsista saa opetusta karjalan- tai suomenkielellä 37,7 prosenttia ja 1928 jo 49 prosenttia.

1926:  Taideteollisuus-Keskuskouluun perustetaan graafillisten taiteitten osasto.  Tarkoituksena on kouluttaa mainospiirtäjiä eli -graafikkoja sekä kirjojen kuvittajia ja somistajia.

1927:  Yleisvenäläisen kansantalouden  neuvoston graafisen alan komitean yhteyteen perustetaan graafisen teollisuuden tieteellis-tekninen neuvosto.  Tämä on ensimmäinen neuvostoliittolainen tieteellinen tutkimuslaitos, joka keskittyy sellaisten graafisen alan kysymysten hoitamiseen kuten koneenrakennus, perusrakennustyöt ja niin edelleen.

1927:  Iconographie de l'Imprimerie et du Livre esittää kuvassaan naislatojien koulun Martinet Pariisissa.

1927:  Ruotsissa Gefle stads skolor för yrkesundervisning alkaa pitää kursseja kirjatyöntekijöille.

1927:  Ruotsissa Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu saa oikeuden antaa tohtorin arvon.

1927:  Faktoriliitto järjestää Ammattienedistämislaitoksen kanssa jatkokoulutuskurssit jäsenilleen.  Seuraava kolmas kurssi pidetään 1930 ja 1934.

1928:  Leipzigin kirjapainokoulu saa uuden rakennuksen, jossa on työpajaopetusta eri ammateille: latojat, painajat, stereotypoijat, galvanoijat, kirjakevalajat, reprovalokuvaajat, retusoijat, kemigrafit, xylografit ja syväpainajat.  Kartanpiirtäjien koulutus alkaa 1940.  Rakennukseen sijoitetaan 1929 mestarikoulu.

1928:  USAn maalaisopettajat ovat huolissaan siitä, että opiskelijat ovat liian riippuvaisia kaupan valmiista musteesta.  Opiskelijat eivät tiedä, kuinka valmistaa itse mustetta.  Mitä tapahtuu, jos muste loppuu?  He eivät voisi kirjoittaa ennen seuraavaa käyntiä taajamassa.

1928:  Ammattien Edistämislaitos ja Suomen Biografiliitto järjestävät oppikurssit elokuvateatterien koneenhoitajille.  Kurssien järjestäminen siirtyy 1930 Filmitekniselle lautakunnalle.

1929:  Leipzigiin perustetaan Gutenbergschule, joka on graafisen ja paperinjalostuksen alan mestarikoulu.  Koulusta tulee 1950 insinöörikoulu ja sen nimeksi tulee 1951 Ingenieurschule Otto Grotewohl.  Yli 17 000 oppilasta on käynyt koulu 40 vuoden aikana ja yli 30 000 ammatti-ihmistä on osallistunut jatkokoulutukseen kaikkialta maailmasta.

1929:  Neuvostoliitossa järjestetään kirjastoalan keskiasteen koulutus.

1929:  Englannissa Sir Cyril Norwood esittää käsityksenään, että alkeisopetuksen yleistyminen oli merkittävästi estänyt bolshevismia, kommunismia ja tuhon ja vallankumouksen teorioita saamasta todellista otetta maan väestöstä.

1929:  Kustaa Rovion mielestä yliopisto on saatava Karjalaan Petroskoihin.  Korkeakoulun perustaminen on välttämätöntä, koska ilman sitä kansalliselle kulttuurille ei voitaisi luoda vankkaa, tieteeseen perustuvaa pohjaa, Rovio perustelee.  Aloite yliopiston perustamisesta Petroskoihin pysähtyy Moskovassa.  Rovio ottaa kysymyksen esille 1930 Suomen Kommunistisen Puolueen SKP puoluekonferenssissa.  Hän esittää, että Leningradin Lännen vähemmistökansallisuuksien kommunistinen yliopisto siirrettäisiin Petroskoihin.

1930-luku:  Boliviassa intiaanipäällikkö Avelino Siñani ja kaupunkilainen älykkö Elizardo Pérez perustavat Warisata-koulun alkuperäiskansoille eli intiaaniheimoille.  Eurooppalaissukuisen eliitin hallitsema Bolivian valtio määrää 1940 Warisata-koulun suljettavaksi.

1930-luku:  Eri puolilla Suomea järjestetään latoja- ja painajaoppilaille teoriakursseja, joilla luennoivat muiden muassa EE Happonen ja AA Alén.

1930-luku:  Myynti- ja Mainoskoulu järjestää pääasiassa kirjeopiskeluna mainoshoitajakursseja.  Mainostoimistojen Liitto ja Mainosgraafikot kouluttavat mainosgraafikkoja kaksivuotisessa aamukoulussa.

1930-luku:  Ylioppilaiden määrä kasvaa pariin tuhanteen.  Perustetaan Ylioppilastulvan vastustamiskomitea. Perusteluna käytetään lama-ajan akateemista työttömyyttä. Yksi todellisista syistä on naisten tuleminen akateemisiin opintoihin.  Se harmittaa miehiä.

1930:  Englannissa perustetaan tutkimuslaitos Printing Industries Research Association - Patra.  Laboratoriot perustetaan 1937.  Kaikki menetetään 1941.  Uudeksi nimeksi 1947 tulee Printing, Packaging, and Allied Trades Research Association.  Uusi laboratorio, kirjasto ja työpajat avataan 1948.  1960-luvulla kirjastoon tulee yli 350 lehteä, joiden tärkeistä artikkeleista kootaan Printing Abstracts.

1930: Moskovaan perustetaan Moskovan Poligrafinen instituutti.  Se perustuu Moskovan ja Leningradin taiteellis-teknisten korkeakoulujen graafisten tiedekuntien toimintaan.  Alunperin instituutti käsittää kolme tiedekuntaa: pääasiallisesti taiteilijagraafikkoja valmistava kustantamoalan tiedekunta sekä tekniikan ja talouden tiedekunnat.  Vuonna 1939 aloittaa toimintansa mekaanisen koneenrakennuksen tiedekunta ja 1941 toimitustyön ja kustannusalan tiedekunta.  Sotia edeltävinä vuosina instituutista valmistuu noin 1000 loppututkinnon suorittanutta ja julkaistaan oppikirjoja.  Suuren isänmaallisen sodan aikoina monet instituutin opettajat ja opiskelijat taistelevat neuvostoarmeijan riveissä.  He toimittavat rintamalehtiä ja työskentelevät liikkuvissa rintamapainoissa.  Lisäksi he suunnittelevat ja rakentavat armeijalle ja partisaanijoukoille painovälineistöä.  Harkoviin perustetaan 1930 Ukrainan Poligrafinen Instituutti - UPI, joka puolestaan perustuu Kiovan, Harkovin ja Odessan taideinstituuttien graafisten tiedekuntien toimintaan.  Ennen sodan alkua instituutin loppututkinnon suorittaneita on noin 400 opiskelijaa.  Sodan aikana instituutti keskeyttää tilapäisesti toimintansa.  Sen toimitilat joutuvat fasististen valloittajien tuhon kohteeksi.  Sadat opiskelijat, opettajat ja muut instituutin toimihenkilöt liittyvät isänmaan puolustajien riveihin.  Harkovin vapauttamisen jälkeen instituutin toiminta alkaa uudelleen ja 1945 se siirtyy Lvoviin.  UPI nimetään 1949 ensimmäisen venäläis-ukrainalaisen kirjanpainajan Ivan Fjodorovin kunniaksi.

1930:  Leningradin poligrafinen ja kustantamoalan teknikum muodostetaan fotokinoteknikumin graafisen osaston ja kirjateknikumin kirjatuotannon osaston perustalle.  Tehtävänä on kouluttaa keskiasteen teknistä henkilöstöä.  Leningradin piiritys keskeyttää 1941-44 teknikumin toiminnan.  50 vuoden aikana teknikum kouluttaa 10 000 ammatti-ihmistä.  Suurimmat graafiset tuotantolaitokset perustavat iltalinjan sivuosaston muun muassa offsetpaino Petshatnyj Dvor nimetty M Gorkille, Offsetpaino N:o 1 ja Kirjapaino N:o 12 nimetty MI Lohankoville.  Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kansalaisten koulutus alkaa 1960.  1960-79 koulutetaan 130 ammatti-ihmistä 20 eri maasta.

1930:  Moskovaan perustetaan kirjastoinstituutti, joka kouluttaa korkeamman ammattikoulutuksen kirjastonhoitajia ja bibliografeja.  Myöhemmin samanlaisia instituutteja perustetaan Leningradiin, Harkoviin, Kiovaan ja 1960 Ulan-Udeen.

1930:  Neuvostoliitossa otetaan käyttöön yleinen oppivelvollisuus.  Koulujen rakentaminen laajenee, opettajia valmistavien kurssien ja opistojen lukumäärä kasvaa sekä oppikirjojen julkaiseminen lisääntyy.  Koulujen oppilasmäärä kasvaa.

1930:  Myynti- ja Mainoskoulu aloittaa perustajajärjestöinään Keskuskauppakamari, Suomen Rauta- ja Koneliikkeiden Yhdistys, Suomen Vähittäiskauppiasliitto, Suomen Tukkukauppiasliitto ja Suomen Teollisuusliitto.  Nimeksi otetaan 1969 Markkinointi-instituutti.  Ouluun perustetaan 1975 Pohjois-Suomen toimintakeskus.

1930:  Neuvostoliitossa väestön lukutaitoisuus on 73 prosenttia, ja Karjalassa 69 prosenttia, mutta 1939 jo 92,4, kun Neuvostoliitossa 87,4 prosenttia.

1930:  Suomalaisista 84 prosenttia on luku- ja kirjoitustaitoisia.

1931:  Moskovaan perustetaan toimialakohtaiset tutkimuslaitokset: Yhtyneiden valtion kustantamojen OGIZ paino- ja kustannustoiminnan tutkimuslaitos sekä SNTLn yleisvenäläisen kansantalousneuvoston painoteollisuuden tutkimuslaitos.  Näiden laitosten pohjalta muodostetaan yleisliittolainen tutkimuslaitos VNII alan kaikkien ongelmien tutkimiseksi.

1931:  Petroskoihin perustetaan pedagoginen instituutti opettajankoulutuslaitokseksi.

1931:  Englannissa perustetaan graafisen alan tutkimuslaitos PATRA (Printing, Packaging and Allied Trades Research Association).

1931:  Vaasan kaupunki järjestää kirjapainoalan ammattikurssit.

1932:  Harkoviin perustetaan graafisen teollisuuden ukrainalainen tutkimuslaitos (UNIIPP).  Tämäkin laitos siirretään 1945 Lvoviin.

1933:  Moskovaan perustetaan kirjallisuusinstituutti Maxim Gorki.

1933:  Natsi-Saksassa koululaitos saatetaan järjestelmän valvontaan muuttamalla opetussuunnitelmia ja kirjoittamalla koulukirjat uudelleen.  Opettajat pakotetaan noudattamaan hallituksen linjaa erottamisen uhalla.  Koululaitos sidotaan puolueeseen ja ideologiseen kasvatukseen tekemällä kansallissosialistisesta ideologiasta opetuksen perusta ja opettajat vannovat uskollisuutta Hitlerille.  Adolf Hitler -kouluihin pääsevät vain parhaat.

1934:  Dublinissa perustetaan painajakoulu Bolton Street Technical Collegeen.

1934:  Helsingin kirjapainokoulussa pidetään kesällä ensimmäinen neljän viikon kurssi, jolle osallistuu 24 maaseudulta kotoisin olevaa oppilasta.

1934:  Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu syntyy.  Jyväskylän kesäyliopistosta tulee 1937 korkeakoulun kesälukukausi.

1935:  Myynti- ja Mainoskoulu aloittaa yksivuotisen somistajakoulun.

1935:  Talvisen koulunkäynnin rasittavuutta käytetään perusteluna erillisen hiihtoloman aloittamiselle Suomessa.

1936:  Meksikon pääkaupungissa yliopisto Universidad Femenina de México aloittaa toimittajakurssit naisille.

1936:  Costa Rican lukutaidottomuus on kuusi prosenttia, kun asukkaita on 606 000, kouluja 750 ja niissä 62 000 oppilasta.

1936:  Tampereella pidetään kahden päivän faktorikurssi ja 1938 taas Helsingissä.

1937:  Pariisin yliopistoon perustetaan lehdistötieteen laitos.

1937:  USAssa perustetaan tutkimuslaitos Institute for Propaganda Analysis.

1937:  Suomen armeija alkaa kouluttaa toimittajia sodan varalta tiedotustehtäviin.

1937:  Orientalisti Israel-Jakob Schur (1879-1947) tekee väitöskirjakäsikirjoituksen, jolle esitarkastajat antavat painatusluvan, mutta jonka Helsingin yliopiston historialliskielitieteellinen osasto hylkää.  Väitöksen valvoja eli kustos vaihdetaan ja tilaisuuteen saapuu ylimääräisiä vastaväittäjiä, jotka vaativat väitöskirjan hylkäämistä.  Hylkäämisen puolesta esitetään juutalaisvastaisia perusteluja.  Taustalla vaikuttavat yliopiston läheiset suhteet Saksaan.

1938:  Neuvostoliitossa muodostetaan keskussuunnittelukonttori Poligrafmashprojekt, josta kehkeytyy myöhemmin 1939 graafisen koneenrakennuksen tutkimuslaitos.

1938:  Albaniassa koko väestöstä on lukutaidottomia 80 prosenttia ja naisista 95.

1938:  Natsi-Saksassa juutalaislapset suljetaan ulos saksalaisista kouluista.  Itävallan yliopistoista erotetaan juutalaiset opiskelijat.

1938-45:  Teheranin yliopistossa opetetaan lehdistöoppia.  Lehdistöopin laitos perustetaan 1958.

1938:  Helsingin kaupungin kirjapainokouluun perustetaan kirjansitomolinja sitomo-oppilaille Kirjansitomonomistajain Liiton aloitteesta.

1938:  Suomessa suoritetaan 2661 ylioppilastutkintoa, 1950 vähän enemmän 4073, 1970 jo 18 280 ja 1976 peräti 25 390 tutkintoa.

1938-43:  Suomen Filmiteollisuudella on näyttelijöitään varten elokuvakoulu.

1939:  Moskovan Poligrafisen Instituutin opettajat julkaisevat perusteoksen Poligrafitsheskije mashiny - Graafisen teollisuuden koneet.  Teokseen on koottu aineistoa koskien kirjapainoissa käytettäviä laitteistoja.  Tietoja on koneista ja niiden konstruktioista, analyysimenetelmistä, koneiden ja koneenosien suunnittelusta ja laskennasta.  Teos käsittää neljä osaa: Latomakoneet, Laaka- ja tiikelipainokoneet, Rotaatiopainokoneet sekä Nitoma- ja sitomakoneet.  Sodanjälkeisinä vuosina (1949-52) teosta  laajennetaan ja julkaistaan uudelleen kuusiosaisena nimellä Graafisen teollisuuden koneiden suunnittelu ja laskelmat.

1939:  Hollannin graafinen tutkimuslaitos Stichting Institut voor Grafische Techniek IGT kuuluu osana valtion valvomaan tutkimusorganisaatioon Toegepast Natuurwetenschappelijk Onderzoek TNO.

1939:  Francisco Francon valtaan noustua Espanjan koululaitoksessa lisääntyy propagandan osuus.

1939:  Kairon yliopistoon perustetaan lehdistölaitos, josta 1955 tulee tiedekunta.

1939:  Helsingin kaupungin kirjapainokoulun on käynyt 650 oppilasta.

1939:  Suomen Akatemia perustetaan korkeinta hengenviljelyä varten.  Akatemiaan tulee kuusi akateemikon virkaa.

1940:  Petroskoissa perustetaan Karjalais-suomalainen valtionyliopisto.  Se evakuoidaan sota-aikana, mutta ei keskeytä tieteellistä eikä opetustyötään.  Yliopiston eräänä tehtävänä on suomalais-ugrilaisten kielten historiallinen morfologia.

1940:  Natsi-Saksan SSn ja Gestapon päällikön Heinrich Himmler ohjelman mukaan idässä muut kuin saksalaiset saisivat käydä vain neliluokkaisen kansakoulun.  Hän kirjoittaa, että kansakoulun tarkoituksena on yksinkertaisen laskennon opetus.  Tulee osata laskea viiteen sataan, kirjoittaa oma nimi ja oppia, että jumalan käsky on totella saksalaisia.  Lukutaito ei ole tarpeellinen.

1940-60:  Suomessa yleisten ammattikoulujen oppilasmäärä kasvaa kymmenkertaiseksi.

1941:  Natsi-Saksassa romani- ja värillisiltä lapsilta kielletään saksalaisten koulujen käyminen.

1942:  Ruotsin graafinen tutkimuslaboratorio Grafiska Forskningslaboratoriet GFL perustetaan Tukholmaan.

1942:  Kuubassa perustetaan toimittajakoulu Escuela profesional de periodismo "Manuel Márquez Sterling".  Myöhemmin perustetaan jokaiseen kuuteen maakuntaan toimittajakoulu.

1942:  Natsi-Saksassa juutalaislapsille ei enää saa antaa minkäänlaista kouluopetusta.

1943:  Kööpenhaminassa aloittaa Den Grafiske Höjskole, jossa opetetaan graafisen teollisuuden kaikkia aloja.  Aikaisemmin tanskalaisten piti matkustaa Saksan mestarikouluihin Leipzigissa ja Münchenissä.  Talossa Den grafiske Läreanstalt toimii myös kirjapainokoulu ja kirjansitomokoulu sekä litografien, kemigrafien ja valokuvaajien oppilaskoulu.

1943:  Bror Zachrisson  perustaa Tukholmaan graafisen instituutin Grafiska Institutet GI korkeakoulutusta varten.

1943:  Aleksandriaan perustetaan arabialainen yliopisto.

1944:  Grafiska Institutet GI aloittaa toimintansa Tukholmassa.  Rehtorina on Bror Zachrisson.  Opiston perustajat ovat Ruotsin kirjanpainajain yhdistys ja Ruotsin sanomalehdenkustantajain yhdistys.  Rahoittajana on valtion avustama säätiö, jonka jäseninä on noin 250 alan yritystä.  Oppilaskunta julkaisee lehteä Calamus.

1944:  Tanskan Den Grafiske Höjskolen yhteyteen perustetaan tutkimuslaboratorio.

1944:  Albaniassa järjestetään laaja lukutaitokampanja.  Partisaanit liikkuivat 1943 aapinen toisessa ja kivääri toisessa kädessä.  Lukutaidottomuus hävitetään 1956 mennessä alle 40-vuotiaiden keskuudessa.

1944:  Professorin Matti Koskenniemi Kansakoulun opetusoppi ilmestyy.  Hän toteaa, että käytöksen sekä huolellisuuden ja tarkkaavaisuuden arvolauseissa 10 ei näy, onko oppilaalla rakentavaa mieltä vai vain taito välttää moitteenalaista käytöstä.

1944:  Natsisaksalaiset polttavat Lapissa muun muassa 120 koulua.

1944-51:  Espoon Träskändan kartanon meijerikoulun Aurorasommarhemmetin tiloissa toimii Överby skola, joka on evakossa Porkkalan alueelta.  Tila palveli 1924 alkaen helsinkiläisten ruotsinkielisten kansakoululaisten kesäsiirtolana.

1945:  Ecuadorin keskusyliopisto Quitossa ja Guayaquilin yliopisto alkavat antaa toimittajaopetusta.

1945:  Jugoslaviassa kansallisilla vähemmistöillä on oikeus koulutukseen omalla kielellä.  Kommunistit perustavat kouluja muun muassa albaanilapsille ja -aikuisille lukutaidon levittämiseksi.  Aikaisemmin albaanitytöt pidettiin poissa koulusta.  Kosovon albaaneja (myös tyttöjä ja naisia) opetetaan albaniankielellä.  Koska albanian kirjakieli on nuori, ei ole olemassa albaniankielistä kirjallisuutta.

1945:  Vallankumouksellinen Ho Tshi Minh (1890-1969) julistaa itsenäisen Vietnamin Demokraattisen Tasavallan VDT perustetuksi.  Lukutaidottomia on 90 prosenttia väestöstä.  Opetusasiain osasto käynnistää lukemis- ja kirjoituskursseja.  Vuoden kuluttua kaksi miljoonaa ihmistä on oppinut lukemaan.  On painettava oppikirjoja.  Vähäistä korkeampaa opetusta annetaan ranskaksi.  Kun Vietnam jaetaan 1954 kahtia, jatketaan työtä Pohjois-Vietnamissa.  Kaikki tasankoalueiden 12-50-vuotiaat asukkaat osaavat 1958 lukea ja kirjoittaa.  Opetusta jatketaan vuoristoseuduilla ja vähemmistökansallisuuksille.  Jos kirjakieltä ei ole, niin luodaan sellainen.

1945:  Tohtori Yrjö A Jäntti järjestää Porvoossa kymmenelle taiteilijalle grafiikan kurssin, johon opettajaksi kutsutaan professori Aukusti Tuhka (1895-1973).

1945-47:  Faktorikoulun ensimmäinen kurssi pidetään Taideteollisuus-Keskuskoulussa Ateneumin tiloissa ylifaktorin Väinö Anselm Vuorio (1895-) johdolla.  Kaksivuotinen koulutus annetaan iltakursseilla.  Toinen kurssi aloitetaan 1950, kolmas 1956 ja neljäs 1958.  Tarkoituksena on järjestää kursseja tarpeen mukaan.

1945:  Helsingin kaupungin kirjapainokoulu järjestää kesällä maaseudun oppilaille kursseja.  Kurssille osallistuu 36 oppilasta ensijaisesti sodassa mukana olleita.

1945:  Päivö Oksala ja HA Turja esittelevät kirjassaan Ammattiopinto-ohjeita graafisen teollisuuden koulutusta.  Helsingin kaupungin kirjapainokoulu kuvataan.  Taideteollisuus-Keskuskoulun kurssit mainitaan.  Kirjapainoteollisuutta esitellään.

1945-47:  Sodan jälkeen Suomessa perustetaan Valtion sisäoppilaitos Niinisaloon.  Sinne hyväksytään lähes 1850 entistä sotilasta, jotka olivat jättäneet lukionsa kesken tai sodan aikana jatkaneet keskikoulu- ja lukio-opintojaan.

1946:  Leipzigissa avataan jälleen graafisen alan mestarikoulu Meisterschule für das grafische Gewerbe.  Nyt siellä opetetaan graafisen tekniikan kaikkia aloja, kun ennen opetettiin ladontaa, painamista ja galvanoplastiikkaa.  Koulu on kansainvälinen kuten aikaisemmin.   1949 saa 63 puolalaista oppilasta todistuksensa.

1946:  Mainz perustaa uuteen Johannes Gutenbergin yliopistoon kalligrafian, painamisen ja kirjataiteen professuurin.

1946:  UNESCO antaa suosituksensa valmistaa sellaista opetusmateriaalia, joka lisäisi kansainvälistä ymmärtämyksen henkeä.

1946:  Korean Demokraattiseen Kansantasavaltaan KDKT perustetaan Kim Il Sung -yliopisto.

1946:  Suomessa kunnat voivat perustaa kansakouluun kuuluvia keskikouluja.

1947:  Leipzigissa avataan uudestaan graafisten taiteiden ja kirja-alan akatemia nimellä Akademie für Graphik und Buchkunst sittemmin Hochschule für Graphik und Buchkunst.  Perustetaan keskuslaboratorio Institut für grafische Technik IGT, joka laajennetaan 1949 graafisen teollisuuden tutkimuslaitokseksi.

1947:  Pjongjangin taideyliopisto perustetaan.  Siellä opetetaan muun muassa grafiikkaa.

1947:  USAssa värinvalmistajat perustavat tutkimuslaitoksen National Printing Ink Research Institute NPIRI.

1947:  Universidad Central de Venezuela perustaa toimittajakoulun Escuela de Periodismo.

1947:  Japanissa säädetään perusopetuksen tavoitteeksi 1850 merkkiä.

1947:  Intian väestöstä 86 prosenttia on lukutaidottomia.  Vuonna 1979 lähes 79 prosenttia ei vieläkään osaa lukea eikä kirjoittaa.

1947:  Perussa San Marcosin yliopistossa alkaa toimittajien nelivuotinen koulutus.

1947:  Helsingin kaupungin kirjapainokouluun perustetaan laakapaino- ja litografiaosasto.  Myöhemmin linjojen nimet muutetaan offsetosastoksi ja kuvanvalmistusosastoksi.

1947:  Turussa järjestetään neljän viikon ammattikursseja oppilaille ja nuorille kirjaltajille.

1947:  Kuopion ammattioppilaitoksen kirjapainolinja aloittaa opetuksen.  Vaasan ammattioppilaitoksessa on kaksivuotinen kirjapaino-osasto, jonka opetusohjelma 1948 uusitaan.  Vaasan ruotsinkielinen ammattikoulu antaa opetusta kirjaltajaoppilaille.  Turun kaupungin ammattikouluun perustetaan luokka kirjapaino-oppilaille, ja opetusta annetaan joka toinen vuosi.  Tampereen ammattioppilaitoksen yleisessä ammattikoulussa on kirjapaino-osasto, jonka kaksivuotinen opetus annetaan iltaisin.

1947:  Pohjoismaiden ensimmäinen sanomalehtiopin professuuri perustetaan Yhteiskunnalliseen korkeakouluun.  Kiistojen ja pätevien hakijoiden vähyyden takia siihen nimitetään vasta 1956 Eino Suova.  Tämä edeltää Tampereen yliopiston tiedotusopin journalistiikan linjaa.

1947:  Suomen Akatemia perustetaan.

1948:  Leipzigissa 57 oppilasta saa päästötodistuksen Gutenberg-koulusta, joka on perustettu 1886.

1948:  Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa KDKT aletaan opettaa 2,3 miljoonaa lukutaidotonta.  Kaikki kouluikäiset lapset velvoitetaan käymää peruskoulua.  Neljässä vuodessa lukutaidottomuus poistetaan.

1948:  Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa KDKT perustetaan Kim Chaekin teknillinen yliopisto.  Sille kerääntyy laaja kirjasto.

1948:  Maailman katolisia toimittajia koulutetaan instituutissa Instituto Superiore di Giornalismo e di Scienze dell'Opinione Publica, joka toimii 1945 perustetun sosiaalisten opintojen kansainvälisen yliopiston Pro Deo yhteydessä.  Opiskelija saa kahden vuoden opintojen jälkeen diplomin Scienze dell'Opinione Publica, Specializzazione Giornalistica.

1948:  Carl-Rudolf Gardberg (1898-1972) väittelee Åbo Akademissa tohtoriksi vuosien 1642-1718 Suomen kirjapainoista.  Yli 400-sivuinen väitöskirja on Helsingin Graafisen Klubin HGK historiateoksen ensimmäinen osa.  Toinen osa vuodet 1718-1827 ilmestyy 1957 ja kolmas osa 1827-1918 ilmestyy 1972.

1948:  Helsingin kaupungin ammatinvalintakomitea julkaisee jatkokoulun oppilaille vihkosen Kirjapainoalalleko?  Siinä nimetään eri ammatteja: kohopainon kirjaltajat latoja (käsinlatoja, monotypelatoja ja -valaja, linotypelatoja, katkaisija ja kehilöntekijä) ja painaja (painaja, alistaja ja tiikelipainaja), sanomalehtipainon matriisinpuristaja ja stereotyyppivalaja sekä rotaatiopainaja, kuvalaattalaitoksen kemigrafit korjailija eli retusoija, toisintavalokuvaaja, kopioitsija, syövyttäjä, koevetäjä ja asentaja, syväpainon toisintavalokuvaaja, korjailija, asettelija eli montteeraaja, kopioitsija, syövyttäjä ja syväpainaja, laakapainon kivi- eli litopiirtäjä, toisintavalokuvaaja, korjailija, asettelija, kopioitsija, käsipainaja, kivi- ja offsetpainaja, kirjansitomon kirjansitoja, arkintaittaja, konenitoja, rautalankanitoja, leikkaaja ja kultaaja sekä tilikirjanteossa viivaaja, tarkastaja, rautalankanitoja, kansientekijä ja kansittaja.

1948:  Suomessa maalaiskunnat voivat lisätä kuusivuotiseen kansakouluun seitsemännen luokan.

1949:  London County Council yhdistää koulut London School of Printed and Kindred Trades ja LCC School of Photo-Engraving & Lithography (aikaisemmin Bolt Court Technical School) nimellä London School of Printing and Graphic Arts.  Siitä tulee 1963 London College of Printing.

1949:  Ruotsissa julkaistaan komiteanmietintö aiheenaan yhteiskuntavalistus.

1949:  Taideteollisuus-Keskuskoulu muutetaan Taideteolliseksi oppilaitokseksi, johon kuuluu Taideteollinen ammattikoulu ja Taideteollisuusopisto.  Ammattikoulun graafisilla kursseilla opiskelee 48 oppilasta ja opiston graafisen taiteen osastolla 40 oppilasta.  Painajien kurssinjohtajana toimii VA Vuorio ja latojien faktori Olavi Siivonen.  Faktorikoulun 1945-47 suoritettuaan Vilho Olavi Siivonen (1916-67) otti vastaan opettajan toimen ja myöhemmin kurssinjohtajan tehtävät Taideteollisessa oppilaitoksessa graafisen alan iltakursseilla 1954 asti sekä suostuu opettajaksi Faktorikoulun kursseille 1950 alkaen.  Faktorikoulun esimieheksi hänet pyydetään 1962.

1950-60-luvut:  Brasilialainen Paulo Reglus Neves Freire (1921-97) toimii muun muassa teollisuustyöväestön järjestön koulutustoiminnan koordinaattorina ja tiedostaa lukutaidon merkityksen yksilön tietoisuudelle ja yhteiskunnan kehitykselle.  Hän havaitsee, ettei koulu kykene tavoittamaan työväestön lapsia, koska se ei puhu heidän kieltään.  Freire kirjoittaa 1959 väitöskirjan, joka käsittelee hänen omia kokemuksiaan, erityisesti tarvetta suunnata lukutaidon opetusta aikuisväestölle.  Hän toimii Recifen yliopistossa kasvatuksen filosofian ja historian opettajana sekä osallistuu Kansankulttuurin liikkeen - Movimiento de Cultura Popular MCP toimintaan kulttuuripiirien organisoijana.  Freire saa tilaisuuden kehitellä ajatuksiaan käytännössä ensin omassa kotimaakunnassaan ja sitten 1963 opetusministeriön kutsusta valtakunnallisella tasolla.  Presidentin João Goulart hallitus ajaa uudistuksia muun muassa koulutusjärjestelmän reformi.  Maaseudulla puolet aikuisväestöstä elää lukutaidottomana.  Freire ja muut suunnittelevat useita lukutaitokampanjoita.  Niiden levittämiseksi suunnitellaan perustettavaksi 20 000 kulttuuripiiriä, joilla on tarkoitus tavoittaa kaksi miljoonaa lukutaidotonta aikuista.  Sotilasklikki kaappaa 1964 vallan.  Freiren antiautoritaarinen ja yhteiskunnallista reformia edistävä menetelmä koetaan uhkaksi, häntä syytetään vallankumouksellisesta toiminnasta ja hänet vangitaan 70 päiväksi.  Lukutaito on politisoitunut aihe, koska se on Brasiliassa äänioikeuden ehtona.  (Freiren lukutaitokampanjoita ja kasvatusteoriaa kehitellään ja sovelletaan monissa Etelä-Amerikan ja Afrikan maissa.)  Freire lähtee vankeuden jälkeen maanpakoon Boliviaan, mutta poistuu sieltä sotilasvallankaappauksen jaloista Chileen, jossa presidentin Eduardo Frei maareformiin kuuluu myös koulutusjärjestelmän uudistaminen.  Freire työskentelee maaseudun viljelijöitä ja maatyöläisiä organisoineessa valtion virastossa.  Hän kirjoittaa ja viimeistelee teoksensa Educacão como prática da liberdade - Kasvatus vapautuksen käytäntönä 1965, Acão cultural para a liberdade - Vapautukseen pyrkivä kulttuurinen toiminta 1968 ja Pedagogia do Oprimido - Sorrettujen pedagogiikka 1970.  Freire lähtee Chilestä moniin kansainvälisiin tehtäviin ja palaa 16 vuoden jälkeen Brasiliaan.

1950-luku:  Lahden ammattioppilaitoksessa järjestetään luentoja iltaisin latoja- ja painajaoppilaille.  Samoin tehdään Oulussa ja Porissa.

1950-luku:  Helsingin yliopistossa järjestetään kursseja lehtien avustajille.

1950:  Leipzigin graafisen alan mestarikoulu muutetaan insinöörikouluksi, joka saa 1952 nimen Otto Grotewohl.

1950:  Yhdysvalloissa perustetaan American Academy of Forensic Sciences.  Epäiltyjen asiakirjojen tutkiminen tulee omaksi tiedekunnaksi.

1950:  USAssa huomataan, että kuulakärkikynät raunioittavat kasvatuksen.  Opiskelijat käyttävät näitä välineitä ja sitten vain heittävät ne menemään.  Säästäväisyyden ja vaatimattomuuden arvot hylätään.  Liikkeet ja pankit eivät saisi koskaan sallia sellaista kallista ylellisyyttä.

1951:  Heidelberg järjestää ensimmäisen painajien oppikurssin.

1951:  Englannissa perustetaan toimittajien koulutusta varten National Council for the Training of Journalists NCTJ, joka järjestää kursseja ja täydennyskoulutuskursseja.  Se on lehtiorganisaatioiden muodostama ja ylläpitämä.

1951:  Länsi-Saksassa perustetaan graafisen alan keskustutkimuslaitos Deutsche Gesellschaft für Forschung im graphischen Gewerbe FOGRA.

1951:  Intian miehistä 29 prosenttia ja naisista kahdeksan osaa lukea.  Pakistanissa luvut ovat 21 ja kuusi.  Alkeiskoulujen määrä alkaa kasvaa Intiassa 1950-luvun jälkeen, mutta vain Keralassa saadaan koulutus yleiseksi.

1951:  Faktoreiden kolmivuotinen kirjekurssi aloitetaan kirjeopiston Tietomies hoitamana.  Kurssi on tarkoitettu maaseutufaktoreille.

1952:  Helsingin yliopisto aloittaa Studia Generalia -luennot.

1953:  UNESCO luo yleismaailmallisen tutkimusprojektin, jossa kouluista tulee laboratorioita uusien opetusmenetelmien kehittämiseen ja niihin liittyvien innovaatioiden edistämiseen.  Tutkimusverkostoon kuuluu 2006 noin 7000 opetuslaitosta 170 maasta.  Kuuba liittyy heti verkostoon.  Ainakin 69 kuubalaista koulua kuuluu 2006 projektiin.

1953:  Tshekkoslovakiassa muodostetaan Prahan ja Bratislavan yliopistoon lehdistöopin oppituoli.

1953:  Budapestin yliopistoon perustetaan sanomalehtitoimen oppituoli ja 1954 tiedekunta.

1953:  Länsi-Saksassa perustetaan Darmstadtin teknillisen korkeakoulun alainen Institut für Druckmaschinen und Druckverfahren.

1953:  Sveitsissä graafisen tekniikan tutkimustoiminta keskitetään valtion tutkimuskeskukseen Eidgenössische Materialprüfungs- und Versuchs-Anstalt EMPA elimeen Verein zur Förderung wissenschaftlicher Untersuchungen im graphischen Gewerbe.

1953:  Meksikon pääkaupungissa Ciudad de México yliopisto Universidad Nacional Autonoma de México aloittaa toimittajakurssit.

1953:  Tromssan seminaarissa aletaan taas opettaa saamea.

1953:  Jyväskylässä Keski-Suomen keskusammattikoulu saa graafisen osaston.  Se on ensimmäinen valtion keskusammattikoulu, joka ottaa ohjelmaansa kirjapaino-opetuksen.  Ohjelmassa ovat latojain, kohopainajain, laakapainajain, lito- ja kemigrafien sekä kirjansitojien oppialat.  Kolmivuotisen ammattikoulun käytyään oppilas harjoittelee vuoden kirjapainossa.  Sen jälkeen hän voi suorittaa ammattikokeen ja valmistua opinkäyneeksi ammattimieheksi.  Kirjansitojalinja aloittaa 1955 kaksivuotisena, jonka jälkeen kolmas vuosi on harjoittelua.  Litografinen ja kemigrafinen linja perustetaan 1956.

1954:  USAn koulu-uudistus antaa mustille ja valkoisille yhteiset koulut eli rotuerottelu kouluissa kielletään.

1954:  Graafinen Keskusliitto järjestää vanhempien faktorien kurssin ainoastaan jäsenyritystensä faktoreille.  Tämä herättää faktoreiden arvostelua.

1954:  Suomen aikakauslehtiväestä kaksi on saanut toimittajakoulutusta.

1955:  Leipzigiin perustetaan kirjallisuusinstituutti, joka omistetaan 1959 kirjailijalle Johannes Robert Becher (1891-1958).

1955:  El Salvadorissa toimittajien koulutus alkaa San Salvadorin yliopistossa.

1955:  Helsingin venäläinen koulu perustetaan Suomi-Neuvostoliitto-Seuran SNS ja Venäläisen kulttuuridemokraattisen liiton aloitteesta sekä Neuvostoliiton ystävyysseurojen liiton ja Venäjän federaation opetusministeriön myötävaikutuksella.  Koulu jatkaa Tabunovin alkeiskoulun (perustettu 1864) ja Helsingin venäläisen lyseon (perustettu 1930) pohjalta.  Suomenkielinen linja perustetaan 1964 ja koulun nimeksi tulee Helsingin suomalais-venäläinen koulu.  Peruskoulun myötä 1977 nimeksi otetaan Suomalais-venäläinen koulu.

1955:  Taideteollisessa oppilaitoksessa lopetetaan litografi- ja kivipainajalinja.

1955:  Björn Landströmin aloitteesta Mainosgraafikot perustavat MG-koulun.

1955:  Suomeen perustetaan ensimmäinen Steiner-koulu.

1955:  Lapin kansankorkeakoulu vihitään käyttöön.

1956:  Korean Demokraattisen Kansantasavallan KDKT pakollista alkeiskoulua tehostetaan ja täydennetään 1958 oppikoululla.  Yleinen ilmainen koulutus aloitetaan 1959.

1956:  Ranska jättää Tunisian.  Tällöin tunisialaisista lapsista 25 prosenttia voi käydä koulua, 1966 jo 75 ja 1994 noin 95 prosenttia lapsista käy koulua.

1956:  Neuvostoliiton Uzbekistanin tasavallassa ei enää ole lukutaidottomuutta.

1956:  Faktorikoulua pitää yllä kolmannesta kurssista lähtien 1953 perustettu Graafinen Keskusliitto.  Neljäs kurssi alkaa 1958, viides 1962 ja kuudes 1963.

1957:  Neuvostoliiton lähettämä Sputnik antaa sysäyksen yhdysvaltalaisille havahtua tajuamaan, että heidän teknologinen ja sotilaallinen ylivaltansa alkaa järkkyä.  He toteavat, että teknologisen edistymisen edellytyksenä on luonnontieteellis-teknisen asiantuntemuksen kohottaminen koulutuksella.  Ratkaisuksi nähdään matematiikan ja luonnontieteiden osuuden lisääminen opetuksessa ja näiden aineiden opetuksen laadun kohottaminen.

1957:  Tiranan yliopisto perustetaan.  Se on Albanian Shqipëria - Kotkien maa ensimmäinen yliopisto.

1957:  Kuuban ylioppilasdirektoraatti hyökkää presidentinpalatsiin yrittäen tappaa Fulgencio Batistan.  Taistelussa kourallinen taistelijoita saa surmansa muun muassa Federación Estudiantil Universtitarian FEU puheenjohtaja Manzanita Echeverría.

1958:  Kuubassa ennen vallankumousta Pinar del Rion maakunnassa 36 prosenttia ihmisistä osaa lukea.

1958:  Suomen vanhimman suomenkielisen oppikoulun Jyväskylän lyseon 100-vuotisjuhla pidetään.  Kasvatusopilliseen korkeakouluun perustetaan filosofinen tiedekunta.

1958:  Taideteolliseen oppilaitokseen perustetaan niin sanottu kamerataiteen osasto, jossa opetetaan valokuvausta, elokuvausta ja televisiomenetelmiä.  Kolmivuotinen opetusohjelma muutetaan 1960 nelivuotiseksi ja ylioppilastutkintoon perustuvaksi.

1958:  Suomessa määrätään kansalaiskoulu järjestettäväksi kansakoulun jatkoksi.

1959:  Tukholmassa aloittaa toimittajakoulu.

1959:  Neuvostoliiton 208 826 650 asukkaasta 71,2 miljoonalla on alkeisopetusta korkeammat tiedot.  Korkeakoulututkinnon suorittaneita on 3,8 miljoonaa, heistä 49 prosenttia naisia.  Ammattiopiston käyneitä on 7,9 miljoonaa, joista 72 prosenttia naisia.  Tuhatta asukasta kohti on 280 ihmistä, joilla on alkeisopetusta korkeammat tiedot.  Tsaari-Venäjällä 1897 alkeisopetuksen korkeamman tason oli 125,6-miljoonaisesta väestöstä saavuttanut 1,4 miljoonaa ihmistä, kaupungeissa 61 tuhannesta ja maaseudulla kolme tuhannesta.  Luku- ja kirjoitustaitoisia 9-49-vuotiaista oli 26,3 prosenttia, mutta naisista 13,7.  Luvut ovat kansallisissa hallintopiireissä alhaisempia: tadzhikeilla 0,5 prosenttia, kirgiiseillä 0,6, turkmeeneilla 0,7, uzbekeilla 1,6 ja kazaheilla 2,0 prosenttia.

1959-61:  Kuuban vallankumoushallitus luo 10 000 uutta koulua.  Kaksinkertaistetaan maaseutukoulujen määrä, joita perustettiin viime 50 vuoden aikana.  Toimitetaan aapinen Venceremos.  Etsitään ja löydetään lähes miljoona lukutaidotonta.  Hankitaan lukutaitokampanjan työvoima, jota ovat kansanvalistajat, prikaati Conrado Benitez, työläisprikaati Patria o Muerte ja kansakoulunopettajat, yhteensä yli neljännesmiljoona.  Kampanjan tulos 1961 on yli 700 000 lukutaidon saavuttanutta.  Vaille lukutaitoa jää 3,9 prosenttia, kun lukutaidottomuus oli heti vallankumouksen voiton jälkeen 23,6 prosenttia.  Tämä on maailmanhistorian suurin lukutaitokampanja.  Kuubassa toimii 1959 kolme kehitysvammaisille, neljä kuuroille ja yksi sokeille tarkoitettu oppilaitos.  Santiago de Cubassa on kehitysvammaisuutta diagnostoiva laitos.  Kuubassa toimii 1990-luvulla 462 erityiskoulua.

1959:  Italiassa graafinen laboratorio sekä paperi- ja selluloosalaboratoriot muodostavat tutkimuslaitoksen Ente Nazionale per la Cellulosa e per la Carta.

1959:  Etelä-Afrikassa mustat, värilliset ja intialaiset alkavat opiskella heille varatuissa korkeakouluissa, jotka saavat 1969 yliopistoaseman.

1959:  Suomenkieliset keskikoulukirjat saadaan pistekirjoitukselle.

1959:  Maailman pohjoisin yliopisto avataan Oulussa.

1959:  Tekniikan Maailma kertoo, että kirjapainoalan työtilanne on edullinen ja uusien latojien ja painajien, lito- ja kemigrafien sekä kivi- ja offsetpainajien tarve pysyttelee vakiona: yhteensä lähes 500 vuodessa.

1959:  Helsingin Konekirjoituskoulu järjestää konekirjoituskilpailun.

1960-luku:  Helsingin kaupungin kirjapainokoulussa on viisi osastoa: latoja-, painaja-, kirjansitoja-, litografi- ja laakapainajaosastot.  Kussakin on kaksi vuosikurssia.

1960-luku:  Australiassa yliopistosta valmistuvat ensimmäiset aboriginaaliopiskelijat.

1960-61:  Kuuban vallankumouksen jälkeen koko kansa opetetaan lukemaan, kun kansallinen lukutaitokampanja alkaa 120 000 vapaaehtoisen voimin.  Nuoret koululaiset lähtevät metsään ja vuorille, kyliin ja slummeihin opettamaan vanhempiaan ja isovanhempiaan.  Kuuban lukutaitokampanja on maailmanhistorian suurin.  Lukutaidottomuus alenee vuodessa 23 prosentista muutamaan prosenttiin, ja on 2000 alle kolme prosenttia.

1960:  Moskovan Poligrafiseen instituuttiin yhdistetään 1935 perustettu etäopiskeluinstituutti.  Koulutusta tapahtuu päivä-, ilta- ja etäisopiskelulinjoilla.  Insinöörikoulutuksen muovaaminen saatiin 1950-luvulla vietyä loppuun. 

1960:  Neuvostoliiton kirjastoinstituutit järjestetään kulttuuri-instituuteiksi, joissa valmistuu kirjastotyöntekijöitä.  1967-75 niitä perustetaan 12 kaupunkiin.  Monien liittotasavaltojen pääkaupunkien yliopistoissa tai pedagogisissa instituuteissa on kirjasto-osastot.

1960:  USAssa michiganilainen Cranbrook Academy saa erillisen graafisen suunnittelun osaston.

1960:  Maapallon väestöstä 3/5 hallitsee lukutaidon.

1960:  Italiassa yli kuusivuotiaista 13 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia.  Koko kansasta 46 prosenttia on seurannut vain kansakoulun kolmea alinta luokkaa.

1960:  Ruotsissa korkeakouluopiskelijoista 14 prosenttia on OECDn tutkimuksen mukaan peräisin työläiskodeista.  Koko väestöstä 55 prosenttia on työläisiä.  Johtavien toimihenkilöiden ja vastaavien ryhmään kuuluu neljä prosenttia väestöstä, mutta 35 prosenttia opiskelijoista on tämän ryhmän jälkeläisiä.

1960:  Harold L Wilensky tekee Detroitissa empiirisen massakulttuuritutkimuksen.  Massakulttuuri, jota mediapuristit väistävät, on levinnyt kaikkialle yhteiskuntaan.  Koulunkäynnin ja lukutaidon kasvu vaikuttavat kulttuurisen yhdenmukaisuuden lisääntymiseen, samoin sosiaalinen ja alueellinen liikkuvuus ja joukkotiedotuksen tehostuminen.  Kulutuksen ja vapaa-ajan puolella tapahtuu kulttuurin standardisoitumista.  Wilenskyn käsitteissä korkeakulttuuri syntyy kulttuurieliitin tai esteettisen, kirjallisen tai tieteellisen tradition piirissä, ja sen tuotteisiin sovelletaan kriittisiä standardeja.  Hän tarkoittaa massakulttuurilla tuotteita, jotka valmistetaan pelkästään massamarkkinoille.  Tuotteiden käyttöön liittyy massakäyttäytymistä.  Massakulttuurin tulee miellyttää eriytymättömän yleisön keskimääräistä makua.  Yleinen maku muovaa massakulttuuria, autonomisten tuottajaryhmien kriittiset standardit korkeakulttuuria.  Yli 1300 haastatellun joukosta löytyi yksi täydellisesti massakulttuurin vaikutuspiiristä eristynyt mediapuristi.  Määritelmän väljentämisen jälkeen löytyi 19 henkilöä, jotka seuraavat laatuohjelmia, laatulehtiä ja -kirjoja.

1960:  Graafinen Keskusliitto palkkaa puukemian asiantuntijan tekniikan tohtori Olavi Perilä (1927-2001) johtamaan ja suunnittelemaan graafisen tekniikan tutkimusta.  Perilä järjestää Graafisen Tutkimuslaitoksen toiminnan, joka aloitetaan vuokraamalla tilat Valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta VTT.  Laitoksen toiminnan rahoittavat Graafinen Keskusliitto ja 1960 perustettu Graafisen Tekniikan Tutkimussäätiö.  Laitos isännöi 1961 Helsingissä graafisten tutkimuslaitosten kansainvälistä kongressia.  VTTn Graafinen laboratorio GRA perustetaan 1961 ja hajoitetaan 1993. Teknillisen korkeakoulun graafisen tekniikan professuuri ja laboratorio perustetaan 1967, sittemmin viestintätekniikan laboratorio.  Edellisessä on 1980 henkilökuntaa 30 ihmistä ja jälkimmäisessä 17 ihmistä ja viisi diplomityön tekijää.

1960:  Helsingistä Yhteiskunnallinen korkeakoulu muuttaa Tampereelle, jossa siitä tulee 1966 Tampereen yliopisto.

1960:  Ensimmäinen Suomi-koulu perustetaan Kanadaan.  Suomi-kouluja on 2002 noin 150 jo 37 maassa.  Niissä on noin 3500 oppilasta.

1960:  CC Mill esittää ensimmäisenä värikerroksen paksuuden laskemismenetelmän värilaitteessa.  Painettaessa paperille tuleva värikerroksen paksuus ei saa vaihdella enempää kuin 0,00005 millimetriä eli 0,05 mikrometriä.

1960:  Suomessa kansakoulua käy 626 000 oppilasta.

1961-64:  Helsingin Teknillisen Oppilaitoksen kirjapainotekniikan opintosuunnan eli graafisen teknikkolinjan ensimmäinen kurssi pidetään oppilaille.  Opintosuunnan tarkoituksena on kouluttaa teknikoita graafista teollisuutta varten erilaisiin koneiden korjaus- ja huoltotehtäviin sekä näihin verrattaviin, teknillisiä erikoistietoja ja taitoja edellyttäviin käyttö- ja muihin tehtäviin.  Ensimmäiset 18 kirjapainoteknikkoa valmistuu 1964.

1961:  Helsingin Graafillinen Konemestariklubi ja Graafinen Keskusliitto järjestävät kohopainojen työnjohtajille tarkoitetun jatkokoulutuskurssin, joka on ensimmäinen laatuaan.

1961:  Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT Graafinen laboratorio GRA perustetaan.

1961:  Teknillisessä korkeakoulussa alkaa tietokonetekniikan opetus.

1961-62:  Taideteollisen oppilaitoksen tunnus Pallas Athene (viisauden, filosofian, taiteen ja tieteiden sekä käsityön suojelija) muotoillaan uudelleen kilpailussa.

1962:  Kuuban yliopistouudistus alkaa.

1962:  Tanskassa perustetaan toimittajakoulu Danmarks Journalisthöjskole.  Aarhusin yliopisto järjesti 1946 lähtien toimittajien peruskursseja.

1962:  Taideteollinen oppilaitos (sitten Taideteollinen korkeakoulu) aloittaa elokuvan opetuksen.

1962-67:  Faktori Olavi Siivonen (1916-67) toimii Faktorikoulun johtajana.

1962:  Suomalaisista lääkäreistä puolet on peräisin yläluokasta, 31 prosenttia keskiluokasta, 13 maanviljelysväestöstä ja vain kuusi prosenttia työväestöstä.

1963:  Neuvostoliiton korkean ja keskiasteen kirjeopistoissa opiskelee yli kaksi miljoonaa henkilöä.  Heistä keskiasteen koulutuksen saa 130 900 ihmistä, korkeakoulutuksen 105 100 ja korkeampaa oppiarvoa varten opintonsa vie työn ohella päätökseen 3415 ihmistä.  Opiskelijoilla on tilaisuus säännöllisesti neuvotella opettajiensa kanssa, ja heille järjestetään radio- ja televisio-opetusta sekä julkaistaan omia oppikirjoja.  Laboratoriotöitä ja tutkintoja varten heille myönnetään kahdesti vuodessa 20-40 vuorokautta palkallista lomaa.  Diplomityön kirjoittamiseen tai loppututkintoihin myönnetään lomaa neljään kuukauteen saakka.

1963:  Ensimmäiset mustat opiskelijat kirjoittautuvat Alabaman yliopistoon.

1963-64:  Englannissa Robbins-mietinnön mukaan ylemmissä akateemista sivistystä vaativissa ammateissa toimivien vanhempien lapsista 33 prosenttia suorittaa akateemisen tutkinnon.  Ammattitaidottomien ja puoliammattitaitoisten lapsista yksi prosentti ja ammattitaitoisten työläisten lapsista kaksi prosenttia suorittaa akateemisen tutkinnon.

1963:  Vihkonen Ryhtyisinkö kirjaltajaksi esittelee ammatteja suppeammin kuin 1948 Kirjapainoalalleko?-esite: kirjaltajat latojat (käsinlatoja ja konelatoja) ja painajat (rotatiopainaja), stereotypoija, syövyttäjät, valokuvaajat ja muut.

1963:  Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto ja Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto perustavat yhteisen graafisen alan koulutustoimikunnan.

1963:  Jyväskylässä vietetään suomenkielisen opettajaseminaarin satavuotisjuhla.

1964:  Neuvostoliitossa on 2,44 miljoonaa opettajaa, kun heitä 1914 oli 279 000.  Kasvatusopillisia instituutteja on 196, joissa opiskelee 748 100 oppilasta.  Tsaari-Venäjällä oli kaksi kasvatusopillista korkeakoulua.  Neuvostoliitossa julkaistaan 58 kasvatusopillista aikakauslehteä ja Kasvatusopillista tietosanakirjaa.  Tasavalloissa ilmestyy kansallisella kielellä opettajien sanomalehtiä.

1964:  Havannan yliopistossa aloitetaan toimittajakoulutus.

1964:  Yhdysvalloissa paljastuu, että CIA on soluttautunut useisiin yliopistoihin ja ylioppilasjärjestöihin.

1964:  Bourdieu ja Passeron esittävät, että Ranskassa korkeakouluihin pääsee 58,5 prosenttia akateemisen sivistyksen saaneiden lapsista.  Teollisuus- ja maataloustyöläisten lapsista kaksi prosenttia pääsee korkeakouluihin.

1964:  Ruotsissa yhteiskunnallisen tiedottamisen päämääräksi asetetaan kuluttajavalistus.

1964:  Algeriassa perustetaan toimittajakoulu Ecole Nationale de Journalisme.

1964:  Tunisiassa toimittajia koulutetaan instituutissa Ali Bach Hamba.

1964:  Suomen Tietotoimisto STT kertoo radiouutisissa, että opettaja Rauha Räpsä Vanhanen muuttaa lastensa ja aviomiehensä Oiva kanssa Nigeriaan "valkoisen miehen hautaan".  Oiva Vanhanen työskentelee Kansainvälisen työjärjestön ILO ammattikasvatushankkeessa.

1964:  Ilmestyy Mietintö graafisen tekniikan tutkimuksen uudelleenjärjestelystä.

1965-66:  Neuvostoliitossa on 756 korkeakoulua, joista 40 yliopistoa.  Niissä opiskelee 3,86 miljoonaa opiskelijaa.  Ennen vallankumousta oli 105 korkeakoulua, joissa opiskeli 127 000 ylioppilasta, pääasiassa omistavasta luokasta.  Kansallisilta vähemmistöiltä korkeakoulut olivat suljetut.  Opiskelun pituus on 4-6 vuotta.  Korkeakouluista 1965 valmistui 400 000 spesialistia.  Korkeakouluissa opiskeli 1964 noin 31 200 aspiranttia, jotka valmistelevat väitöskirjaansa tieteiden kandidaatin arvon saamiseksi.  Kandidaattiväitöskirjan vaatimukset vastaavat muun muassa USAssa, Englannissa ja Ranskassa säädettyjä tohtorin väitöskirjan pätevyysvaatimuksia.  Neuvostoliitossa 1963 oli 115 200 kandidaattia.

1965:  Leipzigissa 600 graafisen teollisuuden tiedemiestä, insinööriä ja teknikkoa osallistuu polygraafisen teollisuuden tieteellis-teknillisille päiville.  Keskustellaan elektroniikan käytöstä reproduktiotekniikassa, elektronisesta kaiverruksesta sylinterin pinnalle ja tietokonevaloladonnasta.  Puhutaan offsetpainatuksen kehittämisestä sekä sähköisestä ja pneumaattisesta prosessin säädöstä.  Lähitulevaisuudessa saamme joka-aamuisen värikuvallisen sanomalehden.  Eräs esitelmöitsijä kertoo kokemuksista, joita saatiin painettaessa päivälehteä ensi kertaa offsetissa Saksan Demokraattisessa Tasavallassa DDR.

1965:  American Type Founders perustaa ATF-valolatomakoneiden huoltokoulun Frankfurt am Mainiin.  Yli 90 ATF-yksikköä on asennettu Eurooppaan.

1965:  Bagdadin yliopiston kirjallisuusosasto perustaa toimittajakoulun.

1965:  Dahrendorfin mukaan Saksan Liittotasavallassa korkeakouluopiskelijoista kuusi prosenttia on työväenluokkaan (90 prosenttia väestöstä) kuuluvia, kun taas ylimpään yhteiskuntakerrostumaan (yksi prosentti väestöstä) kuuluvien osuus on 25 prosenttia.

1965:  Taideteollisen oppilaitoksen 122. toimintavuosi on päättynyt Taideteollisuusyhdistyksen 90-vuotisessa omistuksessa.  Oppilaitos siirretään valtion omistukseen.  Nyt odotetaan ajanmukaisia opetustiloja nykyisten sijaan, jotka 1907 todettiin opetukselle mahdottomiksi.  Opistoa voidaan suunnitella korkeakouluksi.  Taideteollisuusopistossa on graafisen taiteen osasto ja siellä pidetään kirjapainoalan kursseja sekä kamerataiteen osasto.  Taideteollisen ammattikoulun linjoja ovat muun muassa graafinen, kirjapainoala (latojat, painajat, sitojat) ja valokuvaus (valokuvaajien oppisuunta, elokuva- ja televisio-oppisuunta).  Uusiksi oppiaineiksi tulevat valokuvaus latojille ja painajille sekä markkinointi graafisella linjalla.

1965:  Teknillisessä korkeakoulussa luennoidaan ATK-systeemien suunnittelusta ja Kauppakorkeakoulussa alkaa ATK-kurssi.

1965:  Suomessa ensimmäinen julkisen sektorin tiedotustoimintaa koskeva suunnitelma ilmestyy.

1965:  Helsingissä 1970 julkaistun tutkimuksen mukaan I sosiaaliryhmän lapsista 90 prosenttia käy oppikoulua, II ryhmän 72, III ryhmän 49 ja IV sosiaaliryhmän lapsista vain 36 prosenttia käy oppikoulua.

1966:  Hollannin Utrechtissa aloittaa toimittajakoulu School voor de Journalistiek.

1966:  Dakarin yliopistossa alkaa toimittajien koulutus.

1966-67:  Porin teknillisessä ammattikoulussa 31 oppilasta suorittaa graafisen kurssin.

1966:  Suomessa graafisessa teollisuudessa insinöörejä on noin 50.  Yksittäisiä insinöörejä on ollut alalla kauan.  Sotien jälkeen insinöörikunnan suuruus oli 25 henkeä.  Näissä luvuissa on mukana alan maahantuojaliikkeiden insinöörit.  Korkeakouluinsinöörejä on noin 2/3.  Insinöörien opiskeluaikaiset opintosuunnat vaihtelevat melkoisesti, sillä kummassakaan opetusportaassa ei ole ollut mahdollisuutta erikoistua graafiseen teollisuuteen.  Suurin insinöörikunta yhden yhtiön piirissä on neljä, ja tällaisia yhtiöitä on vain kolme.  Insinöörien joukossa on toimitusjohtajia, kirjapainonjohtajia, teknisiä johtajia, käyttöpäälliköitä, käyttöinsinöörejä ja myynti-insinöörejä.  Teollisuudessa insinöörit joutuvat melko paljon tekemisiin työsuhdeasioiden kanssa.

1966:  Graafisen alan koulutustoimikunta julkaisee: Konelatojan harjoitteluohjelma, Teletypekirjoittajan oppiohjelma, Käsinlatojan oppiohjelma ja Kohopainajan oppiohjelma.

1966:  Jyväskylän kasvatusopillisesta korkeakoulusta tulee yliopisto.  Sen kirjastossa 1977 on noin puoli miljoonaa nidettä.

1966:  Suomen kansakoululaitoksen satavuotisjuhla pidetään Helsingissä.

1966:  Suomessa peruskoulukokeilun alkaessa oppikouluissa on 220 000 oppilasta.

1966:  Suomessa säädetään korkeakoululaitoksen kehittämislaki.  Koulutuksen painopiste siirtyy 1981 mennessä humanistisesta luonnontieteellis-tekniseksi.

1967:  Yleisliittolaisen Kirjakamarin yhteyteen perustetaan kustannusalan, graafisen teollisuuden sekä kirjakaupan teknisen informaation ja teknis-taloudellisen tutkimuksen Keskustoimisto.  Vuodesta 1980 lähtien sen nimenä on Informpetshat - Tieteellinen Informaatiokeskus.  Ukrainan Poligrafiseen instituuttiin perustetaan mekanisoinnin ja automatisoinnin laitos.  Siellä kehitetään fotopolymeeripainolevyt.

1967:  Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa KDKT toteutetaan yhdeksänvuotinen tekninen koulutus 8-17-vuotiaille ja 1975 11-vuotinen peruskoulutus.

1967:  Patricia Cayo Sexton kuvaa koulutuksen alueellista eriarvoisuutta USAn suurkaupungissa, jossa käytetään koulujen toimintaan enemmän rahaa suurituloisilla alueilla.  Suuria summia oppilasta kohden "säästetään" vuodessa, kun pienituloisten kotien lapsia keskeyttää koulunsa tai työnnetään ulos koulustaan.  "Säästetty" raha käytetään suurituloisempien, kouluun jäävien lasten koulutuksen parantamiseen.

1967:  Hillel Black selostaa tutkimustaan teoksessaan The American Schoolbook.  Kun 1251 alakoulun opettajalta eri puolilta maata kysyttiin, kannustavatko he mielipide-eroavaisuuksia luokassaan, 92 prosenttia vastasi kieltävästi.  Kun heiltä kysyttiin, pitäisikö heidän keskustella pielipide-eroja herättävistä aiheista, 79 prosenttia vastasi kieltävästi.  Kuitenkin kun näiltä samoilta opettajilta kysyttiin, mistä aiheista he luulivat lasten olevan kiinnostuneita, he mainitsivat Vietnamin, homoseksuaalisuuden, Kuuban, politiikan, seksin ja niin edelleen.

1967:  Englantilainen psykiatri RD Laing sanoo: Lapsella, joka tänään syntyy Englannissa, on kymmenen kertaa suuremmat mahdollisuudet päästä mielisairaalaan kuin yliopistoon, ja noin viidennes mielisairaaloiden potilaista määritellään skitsofreenikoiksi.  Tämän voidaan nähdä viittaavan siihen, että teemme lapsistamme hulluja tehokkaammin kuin koulutamme heitä.  Kenties juuri tapamme kouluttaa heitä tekee heidät hulluiksi.

1967:  Kuuba sanoutuu irti kansainvälisistä tekijänoikeussopimuksista, sillä maalla ei ole varaa kustantaa ilmaisen opiskelun lisäksi koululaisille ja yliopisto-opiskelijoille oppikirjoja, joiden tekijänoikeuksista olisi pitänyt maksaa ulkomaille.

1967:  Valtioneuvosto vahvistaa vaihtuvan professorinviran opetusalaksi graafisen tekniikan Teknillisen korkeakoulun TKK paperitekniikan linjalle.  Graafinen Keskusliitto teki viimeksi 1963 esityksen graafisen tekniikan professuurin perustamisesta Teknilliseen korkeakouluun.  Puunjalostusosaston päärakennukseen Otaniemessä perustetaan graafisen tekniikan laboratorio.  Professori Olavi Perilä hoitaa aluksi 2/3 professuurista ja tekniikan lisensiaatti Simo Karttunen 1/3.  Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen VTT graafinen laboratorio GRA ja Graafinen tutkimuslaitos siirtyvät Otaniemeen.  Kaikki laboratoriot toimivat yhdessä.  Laboratorion johtaja on Perilä vuoden 1970 alusta.  Perilä siirtyy 1981 Valtion painatuskeskuksen VaPK ylijohtajaksi.

1967:  Kodak Graafinen Studio aloittaa Helsingissä esimiesten ja reproduktiovalokuvaajain jatkokoulutuksen.  Kodak on perustanut studioita ympäri maailmaa opettamaan uusimpia työmenetelmiä.

1967:  Sanoma perustaa oman ammattioppilaitoksen henkilökunnan perus- ja jatkokoulutuksen edistämiseksi.  Sanoma Osakeyhtiön Opisto käsittää graafisen koulutusosaston, toimitusosaston ja kurssikoulutusosaston, jolla keskitytään kustannusalan myyntimiesten ja toimistohenkilökunnan erikoisopetukseen.  Ammattikoulun avajaisia vietetään 1968 alussa.  Oppilaita on 72 ja vakituisia opettajia kuusi.  Opiston rehtorina on Seppo Vuorio.  Suomen Työnantajien Keskusliitto STK tukee kommunismin torjumiseksi toimittajakoulua.  Sanoman toimittajakoulu on vastapaino Tampereen yliopiston Tiedotusopin laitokselle.

1967:  Helsingin kaupungin kirjapainokoulu muuttaa uusiin tiloihin Erikoisammattikoulutaloon.

1967:  Jyväskylän yliopisto avaa ovensa.

1967:  Kalajan mukaan Suomessa Uudeltamaalta kotoisin olevasta väestöstä 15,4 promillea on korkeakouluopiskelijoita.  Lapissa asuvasta väestöstä 4 promillea ja Pohjois-Karjalan väestöstä 4,5 promillea on korkeakouluopiskelijoita.

1968:  Pravdassa julkaistaan NKPn Keskuskomitean päätös paikallistason lehdistön aseman ja tehtävien lisäämisestä sekä parantamisesta.  Tämän päätöksen mukaisesti laaditaan ja toteutetaan tärkeitä toimenpiteitä paikallislehdistön aineellisen ja teknisen perustan vahvistamiseksi.  Lisäksi paikallislehdistölle osoitetaan käytännön apua kuten toimitusten ja painojen muutto uusiin tuotantoyksiköihin, joiden rakentaminen tapahtuu tyyppiprojektein.  Samoin perustetaan uusia ammattioppilaitoksia antamaan koulutusta ja ammattipätevyyttä linotypelatojille, painajille, taittajille, oikolukijoille sekä muille paikallisten lehtipainojen tarvitsemille erikoismiehille ja asiantuntijoille.  Avunannon piiriin kuuluu myös ladonta- ja muidenkin työvaltaisten toimintojen koneellistaminen.  Jotta graafisen teollisuuden tuotantolaitosten suunnittelutyö tapahtuisi täydellisesti, perustetaan valtiollinen suunnitteluun ja tieteelliseen tutkimukseen erikoistunut alan instituutti Giproniipoligraf.

1968:  Costa Rican yliopistoon perustetaan toimittajakoulu.

1968:  USAssa Carnegie Commission of Higher Educationin tutkimuksen mukaan seitsemän prosenttia yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoista on peräisin kodeista, jotka kuuluvat väestön pienituloisimpaan 25 prosenttiin.

1968:  Italiassa opiskelijat valtaavat ensin Torinon yliopiston ja sitten muiden kaupunkien.  Helmikuussa opiskelijoiden toiminta jatkuu.  Confederazione Generale Italiana del Lavoro CGIL julistaa maaliskuussa yleislakon, ja opiskelijat ovat raskaan teollisuuden liikkeelle lähteneiden työläisten rinnalla.  Opiskelijat valtaavat Nanterre-yliopiston hallinnon toimiston ja perustavat opiskelijaneuvoston.  Tapahtuma tunnetaan maaliskuun 22. liikkeenä.  Kun 30 000 Fiatin työläistä menee lakkoon, opiskelijat osoittavat mieltään tehtaan ulkopuolella ja osallistuvat mellakkaan.  Madridin yliopistossa opiskelijat ja Francon joukot ottavat 30.3 yhteen.  Ranskassa opiskelijat aloittavat toimintansa teknokraattista Fousse-suunnitelmaa vastaan.  Saksassa yritetään 11.4 murhata opiskelijaliikkeen vasemmistolainen aktivisti Rudi Dutschke.  Toukokuun kolmas sadat opiskelijat kokoontuvat Sorbonnen yliopiston pihalla protestoimaan Nanterren yliopiston sulkemista, kahdeksan opiskelijan erottamista ja fasistien toimintaa vastaan.  Lukion opiskelijat sulkevat koulunsa ja lähtevät kaduille.  Opiskelijat vaativat pidätettyjen vapauttamista ja Sorbonnen avaamista.  Ranskan suurimmat ammattiliitot julistavat yleislakon opiskelijoiden tueksi, ja miljoona työläistä osoittaa mieltä Pariisin kaduilla.  Ammattiyhdistysbyrokratia puuttuu 17.5 asioihin ja estää Bijangurissa 3000 opiskelijan liittymästä Renault-tehtaan työläisten kanssa.  Opiskelijat kutsuvat 24.5 uusiin mielenosoituksiin.  Nantesissa ja Lyonissa opiskelijat ja työläiset ryhtyvät vallankumouksellisiin liikehdintöihin.  Kesäkuussa levottomuudet jatkuvat Italiassa , mukana on opiskelijoita ja työläisiä.  Belgradissa opiskelijat ottavat yhteen poliisin kanssa.  Syyskuussa Italiassa kesä päättyy opiskelijoiden hyökkäyksellä.  Lokakuussa opiskelijat osoittavat mieltään Amsterdamissa.  Joulukuussa opiskelijat ovat sotajalalla.

1968:  Meksikon pääkaupungissa Ciudad de México alkavat rajut opiskelijalevottomuudet, joiden vuoksi armeija miehittää Méxicon yliopiston.  Armeija vetäytyy, ja olympiakisat alkavat.

1968:  Ensimmäinen Suomessa tehty graafisen alan tohtorinväitös esitetään julkisesti tarkastettavaksi.  Tekniikan lisensiaatin Simo Karttunen väitöksen aiheena on paperin ja paino-olosuhteiden vaikutus painojäljen epätasaisuuteen.

1968:  Helsingin kaupungin kirjapainokouluun perustetaan kaksivuotinen kuvanvalmistajien opintolinja.  Koulun opetusohjelma jaetaan 1969 perus-, jatko- ja erikoiskursseihin.

1968:  Hesko aloittaa toimintansa syväpainoalan ammattikoulutuksessa.  Se on Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapainon SKK ja Hertson yhteinen reproduktiokoulutusosasto.  Oppilaita koulutetaan käyttämään kuvanvalmistuksessa mittavälineitä ja laskelmalliseen järjestelmään perustuvaa työtekniikkaa.  Kouluun hakee noin 350, joista hylätään heti yli 25-vuotiaat ja ylioppilaat.  Työterveyslaitoksella testataan 71 hakijaa ominaisuuksissa älykkyys, numeroiden käsittely, visuaalinen hahmottamiskyky, piirustustaito, sorminäppäryys, koordinaatio, työskentelynopeus, työskentelyn tarkkuus, värisävyjen erottamiskyky ja luonnekuva.  Hyväksytään 10 valokuvaaja- ja 20 kuvankorjaajaoppilasta.  Oppilaiden kanssa tehdään oppisopimus.

1968:  Porin teknisessä ammattikoulussa jaetaan todistukset 31 oppilaalle, jotka suorittivat 1966 alkaneen graafisen alan ammattikurssin.

1968:  Suomessa oppisopimuslain mukaisia painoalan oppiohjelmia on 13: käsinlatoja, asemoija, stereotypoija, graafinen valokuvaaja, graafinen kuvankorjaaja ja litografi, kopioija, kemigrafisyövyttäjä, syväpainosyövyttäjä, kohopainaja, tiikelipainaja, offsetpainaja, syväpainaja ja kirjansitoja.  Graafisen alan ammattikouluja ovat: Keski-Suomen Keskusammattikoulun kirjapaino-osasto, perustettu 1953; Porvoon seudun ammattikoulu, aloitettu 1968; Tampereen ammattikoulu, aloitettu 1968; Helsingin kaupungin kirjapainokoulu, perustettu 1918 sekä Turun kaupungin ammattioppilaitokset, aloitetaan 1969.  Yksityisiä painolaitosten ammattikouluja ovat: Sanoma Osakeyhtiön Opisto, perustettu 1968; Herttoniemen syväpainon Hertso ja Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapainon SKK yhteinen Hesko, perustettu 1968 sekä Turun Sanomien ammattikoulu, aloittaa 1970.

1968:  Suomen eduskunta säätää peruskoulun puitelain ja päättää peruskouluun siirtymisestä.  Peruskoulu luodaan taloudellisena välttämättömyytenä, sillä teollistuminen aiheuttaa koulutetun työvoiman tarvetta, ja siitä hyötyvät eniten ne, jotka talouselämän toiminnasta muutenkin hyötyvät eniten.  Peruskoulua suunnittelevat lähes yksinomaan porvarilliset virkamiehet ja koulupoliitikot.

1968:  Jäppisen mukaan Suomen kaupunkien, kauppaloiden ja kirkonkylien nuorista keskimäärin 12 prosenttia on lukiossa, kun koko maaseudun osalta luku on kahdeksan ja syrjäkylien osalta kuusi prosenttia.

1968:  Raimo J Kinnusen proosarunoteos Kutsumusopettajat erittelee kansakoulunopettajia.

1969:  Leipzigin teknilliseen korkeakouluun perustetaan graafisen tekniikan osasto.  Siellä opiskelee suhteellisen paljon ulkomaalaisia 21 maasta pääasiassa Tshekkoslovakiasta ja Puolasta.

1969:  Albanian Kansantasavallassa Republika Popullore e Shqiperise kansalliskokous hyväksyy lain uudesta koululaitoksesta.

1969:  Prishtinan yliopistosta (Belgradin yliopiston haaraosasto) tehdään itsenäinen yliopisto, joka antaa opetusta sekä albaniaksi että serbokroaatiksi.  Tiranan kanssa sovitaan 1970 kurssikirjojen ja 200 opettajan tuomisesta Albaniasta  Prishtinaan albaniankielisen kurssitarjonnan laajentamiseksi.  Ongelmana on, että virallinen albaniankieli perustuu eteläiseen tosk-murteeseen, joka on Albanian johtajan Enver Hoxha (1908-85) äidinkieli, kun taas Kosovossa puhutaan albanian pohjoista gheg-murretta.

1969:  Haikossa pidetään Itä-Uudenmaan ammattikoulussa Östra Nylands yrkeskola ÖNY ruotsinkielinen graafisen alan peruskurssi.

1969:  Teknillisessä korkeakoulussa TKK Espoon Otaniemessä käynnistyy SITRAn rahoittama Computer Graphics Project CGP, jota johtaa professori Hans Andersin.  Projektissa työskentelee muun muassa Hannu Kautto tuotesuunnittelijana.  Projekti saa 1971 valmiiksi INE-sivuntaittojärjestelmän ja IDA-kuvailmoitusten taittojärjestelmän.  Projekti jatkaa kaupallisena nimellä Typlan, joka on 1980 luvulla osa Nokia Dataa.

1969:  Porvoon ammattikoulussa aloittaa graafisen teollisuuden osasto.

1969:  Helsingissä Svenska social- och kommunalhögskolan aloittaa journalistik-opetuksen.

1970-luku:  Moskovan Poligrafinen instituutti koordinoi opetusta, tutkimusta ja standardointia.  Kievin (Kiova) haaraosasto tutkii ja opettaa painamista.  Leningradin haaraosaston pääala on konstruktiotekniikka.  Staraja Russassa tutkitaan ja kehitetään elektronisia laitteita, ja siellä on kokeellinen tuotantolaitos.  Tarshokissa tutkitaan painovärejä.  Klimovskissa on mekaanisten laitteiden tuotantolaitos, ja Moskovassa 1. koekirjapaino.  Instituutti on julkaissut yli 250 oppikirjaa ja -välinettä.  Ukrainan poligrafisella instituutilla on yhteistyötä Lvovin, Harkovin ja Riian teknisten korkeakoulujen, Lvovin yliopiston, Leningradin hienomekaniikan ja optiikan instituutin työryhmien kanssa.

1970-luku:  Suomessa ammatillinen koulutus jaetaan 25 peruslinjaan, joihin sisältyy yhteensä 231 erikoistumislinjaa.

1970-luvun alku:  Helsingin kaupungin kirjapainokoulusta tulee Käpylän ammattikoulun kirjapaino-osasto, jonka opetus jaetaan tekstinvalmistus-, kuvanvalmistus- ja painajalinjaan.  Viitisen tuhatta graafisen alan ammattikoululaista on saanut päästötodistuksen 1919 lähtien.  Lisäksi graafisia linjoja on Tampereella, Turussa ja Askolassa, jossa Porvoon seudun ammattikoulussa on graafinen osasto.

1970-luvun alku:  Tampereen yliopistossa nimitetään tiedotusopin professoreiksi Kaarle Nordenstreng ja Pertti Hemánus.

1970-luku:  Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus järjestää yli sata toimittajien ammattitaitoa edistävää kurssia.  Kansanopistot ja puolueiden kansankorkeakoulut ottavat opetusohjelmiinsa tiedotusalan kursseja.

1970-luvun alku:  Suomessa saamenkielinen opetus alkaa joissain kouluissa alkuopetuksena.

1970-luvun alku: Opetus- ja tiedeministeri Margaret Thatcher poistaa budjettisyistä koululaisilta ilmaisen maitoannoksen kouluaterioista ja saa liikanimen maitovaras.

1970-80-luvut:  Suomen kouluissa elinkeinoelämän ja poliittisen oikeiston piirissä syntynyt vaikutusvaltainen Vapaan koulutuksen tukisäätiö vastustaa koulutuksen "politisoitumista" kuten kouluneuvostoja ja yhteiskuntakasvatusta.  Tämä passivoi yhtenä tekijänä nuoria.

1970:  YK toteaa kansainvälisen kasvatuksen vuoden julistuksessaan: Pojat ja tytöt, jotka tänään käyvät koulua, tulevat viettämään suuren osan elämästään 21. vuosisadalla.  Kuitenkin monet heistä koulutetaan laitoksissa ja menetelmillä, jotka kehitettiin 1800-luvulla tai jopa aikaisemmin.

1970:  Leipzigin teknilliseen korkeakouluun perustetaan polygraafinen osasto.

1970:  Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa on 129 yliopistoa ja korkeakoulua.

1970:  Brasilialaisen pedagogin Paulo Freire mielestä tallettavassa kasvatuksessa heijastuu sortava yhteiskunta: 1) Opettaja opettaa, ja oppilaita opetetaan. 2) Opettaja tietää kaiken, ja oppilaat eivät tiedä mitään. 3) Opettaja ajattelee, ja oppilaat ovat ajattelun kohteita. 4) Opettaja puhuu, ja oppilaat kuuntelevat nöyrinä. 5) Opettaja pitää kuria, ja oppilaat alistuvat. 6) Opettaja tekee valintoja vaatien niiden hyväksymistä, ja oppilaat tottelevat. 7) Opettaja toimii, ja oppilailla on harhakuva toiminnasta opettajan toiminnan kautta. 8) Opettaja valitsee opetusohjelman sisällön, ja oppilaat (joiden mielipidettä ei kysytä) omaksuvat sen. 9) Opettaja samastaa tiedon auktoriteetin omaan henkilökohtaiseen auktoriteettiinsa, jonka hän asettaa oppilaiden vapautta vastaan. 10) Opettaja on oppimisprosessin subjekti, kun taas oppilaat ovat pelkkiä objekteja.  Freiren teos Pedagogia do Oprimido - Sorrettujen pedagogiikka ilmestyy 1968-70 (suomeksi 2005).  Teos käännetään yli 20 kielelle.

1970:  Brasilialainen pedagogi Paulo Freire toteaa, että kaikki myytit, joiden sisäistäminen on olennainen osa sorrettujen alistamista, esitetään näille hyvin järjestelmällisesti propagandana ja iskulauseina joukkotiedotusvälineillä.  Myyttejä ovat: myytti, että sortava järjestelmä on "vapaa yhteiskunta"; myytti, että ihmiset ovat vapaita työskentelemään siellä, missä haluavat, ja että he voivat hakea toisen työpaikan, ellei pomo miellytä; myytti, että tässä järjestelmässä kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja sitä on sen vuoksi arvostettava; myytti, että jokainen yritteliäs voi ryhtyä yrittäjäksi - ja vielä pahempaa, myytti, että katukauppias on yhtä lailla yrittäjä kuin suuren tehtaan omistaja; myytti yleisestä oikeudesta koulutukseen, kun samalla kaikista Brasilian peruskoulun aloittavista lapsista vain murto-osa pääsee yliopistoon; myytti ihmisten tasa-arvosta, kun keskuudessamme yhä toistuvasti kysytään: "Etkö ymmärrä kenelle puhut?"; myytti eliittien hyväntekeväisyydestä ja jalomielisyydestä, kun he todellisuudessa luokkana vaalivat valikoituja "hyvä tekoja" (jotka puolestaan johtavat "pyyteettömän avun" myyttiin); myytti sortavien luokkien sankaruudesta "länsimaisen kristillisyyden" puolustajina "materialistista barbarismia" vastaan; myytti, että hallitsevat eliitit "tuntien sen velvollisuudekseen" edistävät kansan kehittymistä, jotta kansa tästä kiitollisena hyväksyisi eliittien sanat ja alistuisi niihin; myytti, että kapinallisuus on synti jumalaa vastaan; myytti yksityisomistuksesta inhimilliselle kehitykselle välttämättömänä (vain niin kauan kuin ainoastaan sortajat ovat aitoja ihmisiä); myytti sortajien yritteliäisyydestä ja sorrettujen laiskuudesta ja epärehellisyydestä ja myytti sorrettujen luonnollisesta alemmuudesta ja sortajien ylemmyydestä sekä myytti: porvariston itsestään antama malli vihjailee, että tavallisesta kansasta lähtöisin oleva voi nousta hierarkiassa.

1970-80:  Sudanissa koulua käyvien lukumäärä kaksinkertaistuu samoin kuin yliopistossa opiskelevien määrä.

1970:  Saigonissa ylioppilaat lakkoilevat. Lakkoon osallistuvat 14 yliopiston, opiston ja teknillisen koulun opiskelijat, yhteensä yli 30 000 henkeä.  He protestoivat Saigonin hallituksen fasistista politiikkaa vastaan ja vaativat 41 pidätetyn opiskelijan vapauttamista.

1970:  Suomessa aletaan toteuttaa peruskoulu-uudistusta.  11-vuotiaista otetaan 2/3 oppikouluun, kun 1950 otettiin 1/4 ja 1880 vajaa kolme prosenttia ikäluokasta.

1970:  Lukiokomitean mukaan Suomessa ylimpään sosiaaliryhmään kuuluvista keskikoululaisista siirtyy lukioon 83,5 prosenttia, keskiluokkaan kuuluvista 58,4 ja työväestön keskikoulua käyvistä lapsista siirtyy lukioon 40,2 prosenttia.

1970:  Suomessa ylioppilastutkinnon äidinkielessä aletaan järjestää kaksi kirjoituskertaa.  Peruskoulun opetussuunnitelma POPS vie oppilastietojen järjestelmällisen ja laajamittaisen keruun lähelle täydellisyyttä.

1970:  Olavi Perilä nimitetään Teknillisen korkeakoulun TKK graafisen tekniikan professoriksi.  Tekniikan tohtori Simo Karttunen alkaa johtaa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT graafista laboratoriota GRA.

1970:  Pertti Hemánus kirjoittaa Parnassossa, miten Suomessa indoktrinoidaan.  1) Oppikirjoihin ei tule sisällyttää avointa, räikeää eikä helposti havaittavaa propagandaa, ei siis minkään yhteiskunnallisen katsomuksen, puolueen tms selittämistä muita paremmaksi.   2) Sen sijaan kirjojen tulee indoktrinoida käyttäjänsä lähinnä liberaalisporvarillisten yhteiskunnallisten katsomusten kannattajiksi siten, että yhteiskunnan koneisto ja toimintamekanismit esitetään kirjoissa suurin piirtein onnistuneina ja hyvin toimivina.  Tätä ei ole tehtävä suoraan, ei ole sanottava, että meidän yhteiskuntamme on hyvä ja oikeudenmukainen, vaan se on sanottava rivien välissä siten, että päinvastaiset näkökannat jätetään sanomatta tai niille annetaan suhteettoman vähän tilaa.  3) Kirjojen tulee sisältää indoktrinaatiota myös siten, että niiden yleissävy on erittäin rationaalinen ja faktapohjainen ja tunnepitoiset ilmaisut on karsittu pois.  Kun rationaalissävyisessä tekstissä punotaan tosiasioiden kanssa yhteen mielipiteitä... saavutetaan se hyöty, että tosiasioiden ja mielipiteiden erottaminen toisistaan on todennäköisesti lukijalle ylivoimaista.  4) Kirjoja ei tule rakentaa moniarvoisuuden varaan.  Ts niiden punaisena lankana ei tule olla sen seikan havainnollinen esittäminen, että eri mielipidesuunnat tulkitsevat yhteiskunnan tilanteen syy- ja seuraussuhteineen eri tavalla.

1970:  Suomen Teollisuusliiton tutkimus sisältää tietoja suomalaisista historian ja yhteiskuntaopin opettajista.  Tutkimuksen mukaan näiden opettajien asennoituminen talouselämään oli taantumuksellisempi kuin minkään aineryhmän korkeakouluopiskelijoiden.  Opettajista 86 prosenttia vastasi olevansa samaa mieltä väittämään "valtiojohtoisuus talouselämässä johtaa byrokratisoitumiseen", 77 prosenttia oli samaa mieltä väittämän "yksityisomistukseen perustuva talousjärjestelmä takaa korkean elintason" kanssa, vastaava prosentti 78 oli väittämän "voitontavoittelu on tarpeellista taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi" kohdalla ja 76 prosenttia katsoi, että "mainonta on välttämätöntä elinkeinoelämän tehokkaan toiminnan kannalta".  Ainoastaan 15 prosenttia opettajista hyväksyi väittämän "yhteiskunnan omistukseen perustuva talousjärjestelmä varmistaa oikeudenmukaisemman ansioiden jakautumisen kuin yksityisomistukseen perustuva".  Jopa yleensä taantumuksellisista kauppatieteiden opiskelijoista 27 prosenttia hyväksyi väittämän.

1970:  Helsingin Sanomat lainaa The Washington Postia: Arviolta 5-10 prosenttia nebraskalaisen Omahan kaupungin 62 000 koululaisesta saa käyttäytymiseen vaikuttavia lääkkeitä.  Niitä määräävät paikalliset lääkärit.  Tarkoituksena on parantaa lasten käyttäytymistä luokassa ja lisätä heidän oppimismahdollisuuksiaan.  Hoito on osa USAssa lisääntyvästä koululaisten lääkkeiden käytöstä.  ... Monet näistä oppilaista ovat köyhiä, toiset värillisiä, mutta kouluviranomaiset sanovat, ettei ohjelma suinkaan rajoitu vain heihin.

1970:  Vapaa-Sana, Kanada: Länsimaisia lapsia on ehkä liiaksi rasitettu vaihtoehdoilla, ..., jatkaako opiskelua vai miehittääkö yliopisto, ...

1970:  Yhteisvoimin-lehti:  Eräs äiti kirjoitti, että jos hän saisi aloittaa elämänsä alusta, hän ei kouluttaisi lapsiaan enempää kuin kansakoulun.  Nykyään ei niistä tule muita kuin nuorisoradikaaleja ja marxilaisia.

1971:  Tampereen yliopistoon perustetaan Suomen ensimmäinen kirjastotieteen professuuri, jonka ensimmäinen varsinainen haltija 1977 on Marjatta Okko.

1971:  Kaarle Nordenstreng nimitetään tiedotusopin (radio- ja televisio-opin) professoriksi Tampereen yliopistoon.

1971-81:  Teknillisestä korkeakoulusta TKK valmistuu noin sata graafiseen tekniikkaan erikoistunutta diplomi-insinööriä.

1971:  Turun Sanomain ammattioppilaitos aloittaa.

1971:  Lahden taideteollisen opiston Valokuvauksen osasto perustetaan.  Valokuvaajaksi valmistutaan kolmessa vuodessa.

1971:  Suomessa koulunkäynti lauantaina lakkaa syksyllä.

1971:  Hannu Kautto on tietojenkäsittelyopin erikoisopettajana Teknillisessä korkeakoulussa.

1972:  Kuubassa suoritetaan 1 850 000 kansakoulututkintoa (luku 1958 oli 800 000), 201 810 oppikoulututkintoa (63 526), 31 023 teknisen koulun tutkintoa (15 586) ja 30 386 akateemista loppututkintoa (25 514).  Alemmantasoisia opettajia on 116 697 (21 973) ja stipendejä jaetaan 386 148 kappaletta (75 023).

1972:  Graphic Arts Technical Foundation GATF julkaisee USAssa Pittsburghissa kirjasarjan Handbook for Graphic Communications, johon kuuluvat osat 1 Art & Copy Preparation, Composition, Conversion Processes, 2 Illumination, 3 Photography, 4 Lithography, 5 Letterpress, Screen Printing, Electrostatic, Gravure, Flexography, 6 Ink, Paper, Binding, 7 Handling of Chemicals Safety, 8 Related Data ja 9 Composite Index.

1972:  Bengalilainen Sanjit Bunker Roy (1945-) perustaa Rajastaniin Tilonian kylään köyhille tarkoitetun Paljasjalka-akatemian Barefoot College.  Hänen vaimonsa Aruna Roy sanoo, että taistelu oikeudesta tietoon on Intian toinen vapaustaistelu, nyt omia hallitsijoita vastaan.  Koko Intian kattava kampanja Oikeus tietoon syntyy 1996.  Rajastanin osavaltiossa säädetään 2000 julkisuuslaki.  Aruna Roylle myönnetään Magsaysay-palkinto yhteisöjohtajuudesta.  Intiassa säädetään 2005 liittovaltiotasolla julkisuuslaki.

1972:  Tampereen yliopisto aloittaa informaatiotutkimuksen.

1972:  Kohopainajille järjestetään offsettekniikassa Helsingissä kaksi kurssia ja Jyväskylässä yksi kurssi.  Latojille järjestetään valoladontatekniikassa Helsingissä kaksi kurssia.

1972:  Suomen peruskoulu-uudistus alkaa Lapin kouluista.  Viimeisenä uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön pääkaupunkiseudulla 1977.  Koulu alkaa korostaa oppilaskeskeistä työskentelytapaa.  1985 kouluissa aletaan pyrkiä niin sanottuun uuteen lukutaitoon.  Koululaisista pitäisi tulla aktiivisia lukijoita, joiden tulisi myös ymmärtää lukemansa.  Tietotekniikan opetus alkaa peruskoulujen yläasteilla.

1973 jälkeen:  Chilessä korvataan yleiset koulut yksityiskouluilla eli julkinen opetuslaitos korvataan kouluseteleillä ja charter-kouluilla, jotka rahoitetaan julkisista varoista mutta johdetaan yksityisesti.  Päiväkodit yksityistetään.

1973 alkaen:  Professoreiden Olavi Perilä (TKK, graafisen tekniikan laboratorio) ja Simo Karttunen (VTT, graafinen laboratorio GRA) johdolla alkavat painamisen ja sen säätöratkaisujen tutkimukset.  Tekniikan tohtorin Tapio Lehtonen ryhmä kehittää instrumentointia ja automaatiota offsetin prosessimallinnukseen.  Ryhmä kehittää filmi- ja levyskannereita, joilla mitataan levyjen värin syöttöprofiili konelinjan digitaalista esiasettelua varten.  KTA-yhtiöiden Data Oy hyödyntää tätä skanneritekniikkaa.  Digitaalista kauko-ohjausta kehitetään.

1973:  Australialainen aboriginaali Edward Eddie Koiki Mabo (syntyjään Sambo) (1936-92) perustaa koulun The Townville Black Community School, joka ei saa Australian liittovaltion avustusta.  Mabo toimii sen johtajana 1973-83.  Vaimonsa Bonita (syntyjään Nehow) opettaa koulussa.

1973:  Pertti Hemánus nimitetään Tampereen yliopiston tiedotusopin professoriksi.

1973:  Taideteollinen korkeakoulu jatkaa Taideteollisen oppilaitoksen toimintaa ja aloittaa kuvallisen viestinnän opetuksen, johon jää graafinen suunnittelu, valokuvaus, lavastus, elokuva- ja televisiolinja sekä Koulutuskeskuksen linjat graafinen, valokuvaus ja kirjapainoala.

1973:  Ammattikasvatushallitus vahvistaa tekstinvalmistusammattien oppiohjelman, kuvanvalmistusammattien oppiohjelman ja painajanammattien oppiohjelman.  Edelleen käytössä olevat vanhat oppiohjelmat ovat stereotypoijan oppiohjelma ja kirjansitojan oppiohjelma.

1973:  Suomessa julkistetaan kuluttajatietouden järjestämistä koskeva komiteatyöskentely.

1973:  Etelä-Suomen Sanomat: Postitornifysiikka pohdittavana Otaniemessä.  Lähes 100 fyysikkoa ja tiedemiestä 16 maasta on koolla Otaniemessä alkaneessa positronifysiikan konferenssissa.

1973 ja 1974:  Jyväskylän Kesän yhteydessä koulutetaan piirtäjiä.  Järjestäjät ovat Jyväskylän Kesä, Suomen Kulttuurirahasto ja Suomen Sarjakuvaseura.

1974:  Helsingin yliopistoon perustetaan Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitos.

1974:  Ammattikasvatushallituksen vahvistamat tapetinpainajan oppiohjelma ja kirjansitojan oppiohjelma otetaan käyttöön.

1974:  Suomen teollisuusliiton toimintaohjelman tulevan toiminnan periaatteet toteaa: Elinkeinoelämää olisi lähennettävä opetustoimeen kaikilla tasoilla (koulutus, suunnittelu, opetusohjelmat, palvelututkimus).  Tavoite pohjautuu näkökohtaan, että koululaitoksen kautta on mahdollista toimia teollisuudelle myönteisen suhtautumisen aikaansaamiseksi suuren yleisön piirissä.

1975:  Neuvostoliitossa 25 korkeakoulua kouluttaa kirjastonhoitajia.

1975:  Koulun uusi kirjoitustyyli tulee Ruotsin opetukseen.

1975:  Tampereen yliopiston tiedostusopin yleinen linja aloittaa.

1975:  Otavan ja Hämeenlinnan Ammattikoulujen Opettajaopiston yhteiset oppimateriaalipäivät pidetään Hämeenlinnassa.

1975:  Graafisen alan opetuksen selvittelyjaoston mietintö valmistuu.  Siinä selvitetään graafisen alan eriasteinen opistotasoinen koulutustarve.

1975:  Aamulehti: Pirkkalan kokeilu skandaali, Pirkkalan koulukokeilu on puhdasta aivopesua, (opetusministeri Marjatta) Väänänen Pirkkalan opetuskokeilusta: Yksipuolista, virheellistä.  Uusi Suomi: Kopiota neuvostoliittolaisesta kirjasta, Pirkkalan monisteesta kansainvälinen skandaali, Opettajien Keskusjärjestö: Pirkkalan kokeilu varoittava esimerkki.  Pirkkalan peruskoulun opetusmoniste kiihdyttää Vapaan koulutuksen tukisäätiön vasemmistoradikalismin vastaista työtä.

1975:  Uudenmaan sosialistisen nuorisoliiton USNL ammattiyhdistysjaosto järjestää kesäkoulutusta Vahermalla.  Kirjapainojaostossa Hannu Kautto käsittelee graafista tekniikkaa ja teollisuutta.

1976:  Suomessa järjestetään 47 graafisen alan kurssia, joilla on yhteensä 1756 osanottajaa.  Kursseja järjestävät Graafinen Keskusliitto, Suomen Faktoriliitto, Sanomalehtien Liitto, Graafinen Tutkimuslaitos, Insinöörijärjestöjen koulutuskeskus INSKO, Markkinointi-instituutti, Ammattienedistämislaitos, Johtamistaidon Opisto, Rastor-Instituutti, Tampereen yliopisto ja muut.

1977:  Institut für grafische Technik Leipzig tuo markkinoille dynaamisen värin tummuuden mittauksen.  Se toimii painonopeuksilla 0,5-25 metriä sekunnissa ja mittaa tummuuden 2 D saakka tarkkuudella 0,01 D.

1977:  Faktorikoulun 15. kurssin 24 oppilasta saavat todistuksensa.  Koulu on 32 toimintavuotensa aikana valmistanut 400 faktoria.

1977:  Aikakauslehtien Liiton jäsenlehdet julkaisevat ilmoitussarjan, jossa kiinnitetään huomiota lasten uuslukutaidottomuuteen.

1977:  Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA sekaantuu Tampereen yliopiston toimittajakoulutukseen.  Vuorineuvosten ja toimitusjohtajien mielestä tiedotustutkimuksen laitoksen opetus on yksipuolista ja tilanne epätyydyttävä.  Oikeisto yrittää kaapata toimittajakoulutuksen.  Opetusministeri Marjatta Väänänen aikoo ottaa valtioneuvoston esityslistalle asetuksen toimittajakoulutuksen "uudistamisesta".  Tasavallan presidentti Urho K Kekkonen ottaa asetusluonnokset tutkittavakseen.  Oikeisto ja lehdenkustantajat toivovat erillisen koulutuskeskuksen perustamista, johon suurpääomalla olisi suora vaikutusvalta.

1977:  Helsingin avoin yliopisto aloittaa toimintansa.

1977:  Espoo siirtyy peruskouluun.  Ennen tätä on 30 suomenkielistä koulua (oppilaita 7868) ja 10 ruotsinkielistä koulua (oppilaita 860).

1977:  Sotavahinkoyhdistyksen säätiö lahjoittaa Helsingin yliopistolle viestinnän professuurin, joka on räätälöity  Osmo A Wiiolle.  Hän toimi 1961-68 Suomen Työnantajien Keskusliiton STK suhdetoiminnan asiamiehenä.  Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA rahoittaa salaisesti yli puolet professuurista.  Professuuri on äärioikeiston vastaveto Tampereen yliopiston marxilaiselle näkökulmalle.

1977:  Karjalainen-lehti: Luulisi koululaitoksen synnyttävän jotakin uutta, kun supistuksia on joka kevät.

1978:  Tshekkoslovakiassa aletaan tuottaa entistä kevyempiä oppikirjoja koululaisten laukkujen ja reppujen painon vähentämiseksi.

1978:  USAssa ollaan huolissaan lukemisen yleensä ja sanomalehtien lukemisen vähentymisestä.  ANPAn mukaan 1966 vastaajista 78 prosenttia luki sanomalehtiä, mutta 1976 enää 67 prosenttia.  Aikakauslehtien lukijoiden osuus on kasvanut (25 prosenttia - 28) ja televisiouutisten osuus kasvanut (46 prosenttia - 52).

1978:  Etelä-Afrikassa mustista noin 60 prosenttia on lukutaidottomia, mutta valkoisista tuskin kukaan.  Mustien opettajien koulutus on huonompaa kuin valkoisten.  Valkoisten lapsille koulunkäynti on ilmaista, mutta mustien täytyy maksaa koulurahaa.  Noin 70 prosenttia mustista lapsista keskeyttää koulun jo parin ensimmäisen vuoden jälkeen.  Noin 0,5 prosenttia mustista koululaisista suorittaa ylioppilastutkinnon.

1978:  Insinöörijärjestöjen koulutuskeskus INSKO järjestää kurssin Toimituksen, latomon ja repron uusi tekniikka, mitä se on? miten siitä hyötyy?

1978:  Markkinointi-instituutissa aloitetaan myyntifaktoreiden koulutus kirjekurssina, jota täydennetään luento- ja tenttitilaisuuksin.

1978:  Helsingin yliopisto aloittaa viestinnän opetuksen ja 1997 ohjelmaan tulee journalistik.  Viestinnän professoriksi tulee Osmo A Wiio, jolle oikeisto suunnitteli oppituolin.

1978:  Tampereen yliopiston tiedotusopin apulaisprofessuuri perustetaan.  Tätä seuraa kahden vuoden professorisota.

1978:  Keskiasteen koulutuksen uudistuksen yhteydessä kirjataan lakiin koulutustakuu, jonka mukaan kaikille peruskoulun tai lukion päättäneille tulee järjestää jatkopaikka joko yleissivistävään tai ammatilliseen koulutukseen.  Nuorilla on lähes yhteiskunnallinen kouluttautumisvelvollisuus.

1979:  Moskovan painamisen instituutissa opiskelee 2100 oppilasta, mutta lisäksi 200 oppilasta 20 maasta kuten Kuuba, Sierra Leone, Etiopia, Libanon, Irak, Laos, Ghana, Costa Rica, Vietnam, Madagaskarin tasavalta, Mongolia ja Sudan.

1979:  Varsovan teknillisessä yliopistossa on painotekniikan laboratorio, jossa on professori, dosentti, tohtoreita ja noin 15 assistenttia.  Vuosikurssilla on 25 opiskelijaa.

1979:  Yhdistyneiden Kansakuntien YK tutkimusten mukaan lukutaidottomuus teollisuusmaissa kasvaa.  Maailmassa on yli 800 miljoonaa luku- ja kirjoitustaidotonta.

1979:  Nicaraguassa kansa syöksee vallasta Somozan.  Sandinistien valtakaudella rakennetaan noin 2000 koulua, luku- ja kirjoitustaito nousee, lukutaitokampanja vähentää lukutaidottomuuden alle seitsemäsosaan ja koulunkäynti tulee ilmaiseksi.

1979:  Kiinassa perustetaan televisioyliopisto.  Se avattiin 1960, mutta lopetettiin kulttuurivallankumouksen aikana.

1979:  Tampereen yliopisto aloittaa yleisen tiedotusopin opettamisen ja Jyväskylän yliopisto puheviestinnän opettamisen.

1979:  Opiskelijajohtaja Aki Kaurismäki kysyy Aviisissa: "Kysymys: mitä helvetin tekemistä työnantajilla on ylipäänsä yliopiston pääsykokeen kanssa?"

1979:  Insinöörijärjestöjen koulutuskeskus INSKO järjestää kurssin Kustannus- ja tuottavuustietoutta graafisen alan teknilliselle keskijohdolle ja esimieskunnalle.

1979:  Tietojenkäsittelyliiton koulutustoimikunta julkaisee vihon ATK ammatiksi?  Alan ammatit ovat jälkikäsittelijä, ATK-kirjoittaja, operaattori, käytönsuunnittelija, ohjelmoija, ATK-suunnittelija ja systeemisuunnittelija.  Alalla toimii noin 12 000 ihmistä.

1979-85:  Hannu Kautto on valokuvaustekniikan erikoisopettajana Teknillisessä korkeakoulussa TKK.

1970-luvun loppupuoli:  Graafisen teollisuuden monet ammatit muuttuvat ja häviävät uusien tieltä.  Tekstinvalmistuksessa tekstin esivalmistelija, tekstinkirjoittaja, valolatomakoneen hoitaja ja graafinen tekstinvalmistaja korvaavat ammatit konelatoja, teletypekirjoittaja, latomakoneen hoitaja (teletypevalinkoneen hoitaja, monotypevalaja ja materiaalivalinkoneen hoitaja), käsinlatoja, ilmoituslatoja, taittaja, oikovetäjä sekä oiko- ja revideerin lukija.  Kuvanvalmistuksessa reprografi, graafinen valokuvaaja ja valokuvaustyöntekijä korvaavat ammatit graafinen kuvakorjailija (kemigrafilaitos, litografi eli litopiirtäjä ja syväpainon retusoija), kemigrafisyövyttäjä, kuvalaattatyöntekijä, lomakepiirtäjä ja kartanpiirtäjä.  Painopinnanvalmistuksessa häviävät kehilöntekijä, stereotypoija, stereotypiatyöntekijä ja offsethioja sekä säilyvät asemoija, graafinen kopisti, nyloprintkoneen hoitaja tai vastaava, teräskaivertaja, koepainaja (painovedos) ja syväpainokuparoija, mutta syväpainosyövyttäjä tulee häviämään.  Painamisessa häviävät monet kohopainajat, tiikelipainaja, alistaja, pronssikoneen hoitaja, käsinpronssaaja ja rotaprintpainaja sekä säilyvät painaja, painajan apulainen, painotyöntekijä, flekso- eli aniliinipainaja, rotaatiopainaja, rotaatiotyöntekijä, lomakerotaatiopainaja, mittaripaperipainaja, lipuke-, kassakuitti- ja pussikonepainaja, silkkipainaja eli serografi ja silkkipainotyöntekijä.  Jälkikäsittelyssä ja sitomossa ammatteja ovat paperinleikkaaja, paperinleikkaajan apulainen, kirjansitoja, sitomotyöntekijä, sitomokoneen hoitaja, jälkikäsittelykoneen hoitaja, jälkikäsittelyosaston työntekijä, kotelotyöntekijä, karbonointikoneen hoitaja ja postittaja.  Muita työntekijöitä ovat kirjapainon lähetti, laitosmies, lähetysten rahtaaja, varastotyöntekijä, siivoustyöntekijä, trukinkuljettaja ja vartija, joista suuri osa ulkoistetaan.

1970-luvun loppu:  Espoon Matinkylään perustetaan ammattikoulu, joka antaa graafisen alan opetusta.  Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilaitoksessa opetetaan myös graafista suunnittelua.

1980-luku:  Graafisen tekniikan peruslinjan opetusta annetaan Helsingin kaupungin ammattikoulussa Käpylässä, Keski-Suomen keskusammattikoulussa Jyväskylässä, Espoon ammattikoulussa Matinkylässä, Porvoon ammattikoulussa, Tampereen ammattikoulussa, Turun teknillisessä ammattikoulussa ja Itä-Uudenmaan ammattikoulussa.

1980:  Neuvostoliiton keskiasteen erikoisoppilaitoksissa ja korkeakouluissa opiskelee yli 60 000 tyttöä ja poikaa 139 maasta.  Muun muassa Intiassa käytetään yli 300 neuvostoliittolaista oppikirjaa, Meksikossa 30, Brasiliassa 40 ja Syyriassa kymmentä.

1980 alkaen:  Nicaraguassa hevosen selässä, soutaen ja kävellen lukutaitoprikaatit tunkeutuvat Nicaraguan kaukaisimpiinkin kolkkiin.  Öljylampun valossa he opettavat tottumattomia käsiä pitelemään kynää.  On Lukutaidon vuosi - Año de la alfabetización, sillä lukutaito on vallankumouksen tae.  Eri puolille Nicaraguaa on perustettu kirjallisen kulttuurin harrastus- ja levittämiskeskuksia, runopajoja - talleres de poesia.  Luku- ja opintopiireissä keskustellaan Karl Marxista.  Ensimmäisen vuoden kuluessa 400 000 ihmistä oppii luku- ja kirjoitustaidon.  Lukutaidottomuus laskee noin 15 prosenttiin.  Nicaraguassa on neljä korkeakoulua.

1980:  USAssa on 80 toimittajakoulua.

1980:  Saksan toimittajakoulu Münchenissä valitsee uudeksi johtajaksi radion ohjelmajohtajan Dietrich Schwarzkopf.

1980:  Saksan Demokraattisessa Tasavallassa DDR on 10-vuotinen oppivelvollisuus, joka suoritetaan yleissivistävässä polyteknisessä peruskoulussa.  Tuotantolaitoksilla on noin 3000 polyteknistä keskusta, opetushuonetta ja työpajaa.  Koulunsa päättänyt saa oppisopimus- tai opiskelupaikan.  Yli 500 opetustyöpaikassa ja noin 1000 ammattikoulussa annetaan opetusta kaikissa koulutusammateissa.  Maassa on 54 yliopistoa ja korkeakoulua sekä 236 opistoa.  Ensimmäiset ulkomaiset opiskelijat kirjoittautuivat 1951 DDRn yliopistoihin.  Sen jälkeen noin 18 000 ulkomaista opiskelijaa yli 120 maasta on päättänyt opintonsa DDRn oppilaitoksissa.

1980:  Englannissa 58 prosenttia väestöstä lukee kirjoja säännöllisesti ja 98 prosenttia on säännöllisiä television katsojia.  Lukemiseen käytetty aika on vähentynyt television seuraamisen ohella lisäksi urheilukilpailujen, videoiden, kodin mikrotietokoneiden, ravintolassa syömisen, autoilun ynnä muun vuoksi.  Television seuraamiseen kulutetaan aikaa enemmän kuin kirjojen, sanoma- ja aikakauslehtien lukemiseen.

1980:  Jugoslaviassa on 15 prosentin lukutaidottomuus.

1980:  Kirjatyöntekijät, tutkijat ja Pohjoismainen Graafinen Unioni aloittavat tutkimus- ja kehittämisprojektin Utbildning, Teknik Och Produkt i Arbetskvalitetsperspektiv UTOPIA - Koulutus, tekniikka ja tuote työnlaadun näkökulmasta - yhteispohjoismainen tutkimusprojekti tietotekniikan ja työorganisaation kehittämisestä ja koulutuksesta AY-liikkeen näkökulmasta, erityisesti graafisen alan tekstin- ja kuvankäsittely.  Raportteja ilmestyy 20 kappaletta 1984 mennessä ja seitsemän Graffiti-lehteä.  Muita UTOPIAan liittyviä raportteja ilmestyy 10 ja tanskalaisia tietokoneen käyttöä graafisella alalla tutkivia GRAFO-raportteja seitsemän.

1980:  Suomen Akatemia jakaa ensi kertaa rahaa tieteestä tiedottamiseen.

1980:  Erkki Järvinen kirjoittaa Kirjatyössä Ammatillisten keskusjärjestöjen neuvottelupäivät: Ammattinimikkeistön uudistus välttämätön.

1980:  Alpo Kupiainen Aamulehdessä: Niilo Yli-Vainio ei ole saarnamiehenä mikään uusi ilmestys.  Muistan omalta kouluajaltani monta opettajaa, jotka aamuhartaudessa puhuivat oppilaita pyörryksiin.

1981:  USA äänestää ainoana valtiona vastaan Yhdistyneiden Kansakuntien YK julistusta, että muun muassa koulutus ja kansallinen kehitys ovat ihmisoikeuksia.  USA vastustaa julistusta 1982, 1983 ja edelleen.  USA ja Israel vastustavat ainoina valtioina YKn esityksiä Jerusalemin yliopiston perustamiseksi palestiinalaispakolaisille ja tuomita Israelin päätös sulkea yliopistoja miehitetyillä alueilla.

1981:  Maailmaa kiertänyt Prishtinan professori Harejdin Hoxha sanoo zagrebilaisen  Vjesnikin haastattelussa, että "yksikään kansallinen vähemmistö koko maailmassa ei ole saavuttanut samanlaisia oikeuksia kuin ne, joita albaanien kansallisuus nauttii sosialistisessa Jugoslaviassa".  "Vain romanianunkarilaisilla ja suomenruotsalaisilla on omat yliopistonsa, muttei yhtä täydellistä autonomiaa kuin Prishtinan yliopiston albaaneilla", hän toteaa.

1981:  Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton GTT ja Johtamistaidon Opiston JTO yhteistyönä luodaan työnjohtajien peruskurssista sovellutus graafisen teollisuuden tarpeita silmällä pitäen.

1981:  Helsingin yliopisto aloittaa vuosittaisten tiedonjulkistamispalkintojensa jakamisen.

1981:  Rauhankasvatusinstituutti perustetaan.

1981:  Helsingin Sanomat: Apurahoja tiedonjulkistamiseen: ... Bruun, Kettil, Tiedon salaamista koskevaan kirjaan 10 000 mk.

1982:  Moskovan Poligrafinen instituutti eli Neuvostoliiton Graafinen tutkimuslaitos on päälaitos.  Kievissä on haaraosasto lähinnä painamisen opetusta ja tutkimusta varten.  Ukrainassa toimii tutkimuslaitos.  Leningradin haaraosastossa opiskelee työn ohella yli tuhat opiskelijaa.  Pääala on konstruktiotekniikka.  Staraja Russassa tutkitaan ja kehitetään elektronisia laitteita, siellä on kokeellinen tuotantolaitos.  Tarshokissa Kalininin kaupungin lähellä tutkitaan värejä.  Klimovskissa on mekaanisten laitteiden tuotantolaitos, ja Moskovassa on 1. koekirjapaino.  Poligrafisen instituutin 35 tiedekunnassa työskentelee noin 400 professoria ja opettajaa, 200 dosenttia ja kandidaattia.  Viime vuosina on perustettu uusia tiedekuntia.

1982:  Neuvostoliiton Entisöinnin yleisliittolaisessa tutkimuslaitoksessa on osasto, jossa konservoidaan ja kunnostetaan keskiajalta peräisin olevia käsinkirjoitettuja pergamenttikirjoja.  Vuodelta 1073 peräisin olevan Izbornik Svjatoslavan restaurointi kesti neljä vuotta.  Siinä on 266 sivua.  Käsikirjoitus julkaistaan näköispainoksena.

1982:  Turkissa yliopistot eivät ole opetusministeriön valvonnassa, vaan Kenan Evrenin sotilasklikki perustaa niitä varten korkeakoulutusneuvoston Yüksekögretim Kurulu YÖK.  Se valvoo edelleen 2007 kaikkea yliopistoissa tehtävää tutkimusta ja muuta toimintaa.

1982:  Ammattienedistämislaitos AEL (perustettu 1922) järjestää kirjatyöntekijäin liiton, faktoriliiton ja työnantajaliiton aloitteesta automaattiseen tietojenkäsittelyyn pohjautuvan tekstinvalmistuksen kurssin kirjatyöläisille.  Graafisen henkilöstön jatkokoulutus ja tekninen täydennyskoulutus keskitetään tähän laitokseen, jossa koulutus hoidetaan kurssein.

1982:  Helsingin Kirjatyöntekijäin Sosialistinen Yhdistys julkaisee Kirjatyöntekijäin työsuojeluohjelman.  Kirjoittajana on muun muassa Hannu Kautto.

1982:  Teknillisen korkeakoulun TKK graafisen tekniikan laboratorio saa apulaisprofessorin viran.  Graafista tekniikkaa pääaineena opiskelleita diplomi-insinöörejä on sata valmistunutta.

1982:  Oulun yliopistossa saamea voi opiskella pääaineena.

1983:  Englanti saa ensimmäisen journalistiikan professorin.  John Dodge alkaa johtaa Lontoon City Universityn journalistikoulutuksen osastoa.  Hän on johtanut Englannin journalistikoulutuksen neuvostoa.  Joka kymmenes 15-23-vuotias englantilaisnuori on lukutaidoton tai ei osaa laskea.  Heitä on yli kaksi miljoonaa.

1983:  Lähes puolet USAn aikuisväestöstä ei ole koskaan lukenut kirjoja.  Yli 16-vuotiaista 39 prosenttia lukee vain sanoma- ja aikakauslehtiä.  Joka viides kirjan ostanut ei koskaan avaa sitä, vaan lykkää lukemisen myöhempään.  USAssa julkaistaan kirjoja henkeä kohti kahdeksasosa Norjan luvusta.  USAssa on yli 25 miljoonaa aikuista lukutaidotonta, ja 46 miljoonaa aikuista lukee ja laskee huonommin kuin seitsemäsluokkalainen.  Presidentti Ronald Reagan myöntää tämän ilmoittaessaan kampanjan aloittamisesta lukutaidottomuutta vastaan.  Yhdysvaltalaisista 94 prosenttia ei tiedä mitään I maailmansodasta, 74 ei ole kuullut suuresta lamakaudesta, 68 ei tiedä II maailmansodasta, 44 ei tiedä presidentin Kennedy murhasta ja 32 prosenttia ei ole kuullut yhdysvaltalaisten laskeutumisesta Kuuhun.  UNESCOn tutkimusten mukaan 40 prosenttia USAn koululaisista pitää Israelia arabimaana ja joka viides on varma siitä, että USAn väkiluku ylittää Kiinan ja Neuvostoliiton väkiluvun.  USAssa kielletään vuodessa noin tuhat kirjaa.

1983:  Italian opettajat järjestävät yhden päivän yleislakon vaatiessaan hallitusta perumaan päätöksen sivistysmäärärahojen karsimisesta.

1983:  Suomen Teknillisen Seuran STS Graafisen Kerhon 25-vuotisjuhlissa jaetaan STSn korkein ansiomerkki plaketti Valtion painatuskeskuksen ylijohtajalle professori Olavi Perilä.

1983:  Turun Sanomat valmistaa opetuspaketin Näin syntyy sanomalehti.  Videoelokuva kestää 12 minuuttia ja on saatavana Beta- ja VHS-kasetilla.  Lisäksi on aineistoa opettajia ja oppilaita varten.

1983:  Maija-Liisa Starck Helsingin Sanomissa: Johan Cygnaeus sanoi, että jos koko kansalle ei voida antaa kansakouluopetusta, on koulutettava ainakin tytöt.

1984:  USAn presidentin Ronald Reagan sodassa Nicaraguaa vastaan on salamurhattu 98 opettajaa ja vangittu 171, täydellisesti tuhottu on 14 koulua ja jouduttu sulkemaan 359.  Aikuiskoulutuskeskusten 247 jäsentä on salamurhattu ja 840 keskusta on jouduttu sulkemaan.

1984-85:  Faktorikoulun 21. ja viimeinen kurssi pidetään.  Kurssilta valmistuu 26 faktoria.  Faktorikoulusta on 1945-85 valmistunut 567 faktoria.

1984:  Mikkelin teknillisessä oppilaitoksessa alkaa graafiselle alalle suuntautuneiden koneinsinöörien koulutus.

1984:  Vantaalla aletaan kouluttaa kirjakonservaattoreita.

1984:  Suomen peruskoululaissa vahvistetaan saamen asema ala-asteen opetusaineena ja -kielenä, jonka huoltaja saa valita.

1984:  Sari Heinämaa Ylioppilaslehdessä: Opiskelijoista on naisia 75 prosenttia - yliopiston opettajista 10 prosenttia.  Lähes kaikki tiedemiehet on vielä tänäkin päivänä varustettu peniksellä.

1984:  Aamulehti: Ähtärin ongelmana aivovienti.

1985:  USAssa kustantajien liiton puheenjohtaja huokaa "Lukutaidottomuus on saanut kansallisen vitsauksen mittasuhteet" San Franciscon kokouksessa, johon osallistuu myös kirjakauppiaita ja kirjailijoita.  Joka kolmas aikuinen yhdysvaltalainen ei pysty kunnolla lukemaan lehtiä tai kirjoja.  Heillä on vaikeuksia kaupassa tuoteselosteiden kanssa.  Tiekartta on heille tarpeeton.  Maassa on 60 miljoonaa aikuista lukutaidotonta ja määrä kasvaa parilla miljoonalla vuosittain.  Heistä 25 miljoonaa ei ole sivistystasoltaan kolmasluokkalaisen tasolla.  Korkeakouluista 65 prosenttia järjestää opiskelijoille luku- ja kirjoituskursseja.  USA on Yhdistyneiden Kansakuntien YK tilastojen mukaan 49. sijalla maailman lukutaitotilastossa.  Julkaistavien kirjojen määrässä henkeä kohden USA on 24. sijalla.

1985:  Suomalainen tekniikan lisensiaatti Nils Enlund nimitetään Kungliga Tekniska Högskolanin graafisen tekniikan professoriksi.

1985:  Suomessa oppivelvollisuus ulotetaan näin myöhään koskemaan myös vaikeimmin kehitysvammaisia lapsia.  Opetussuunnitelman perusteet POP85 on kypsän, voiumakkaasti keskusjohtoisen peruskoulun huipentuma.

1985:  Suomessa 56,6 prosenttia ikäkuokasta päättää peruskoulutuksensa ylioppilastutkintoon.  1970 kolmannes ikäluokasta lähti lukioon ja 1950 joka kymmenes.

1985:  Suomessa on 16-vuotiaita noin 65 000.  Heistä lähes 37 000 aloittaa lukion, mutta 1989 korkeakoulut ottavat 15 572 uutta opiskelijaa.

1985:  Espoon-Vantaan teknillinen oppilaitos EVTOL perustetaan ja kirjapainoteknikoiden koulutus alkaa.  Tietotekniikan linjalla voi suuntautua graafiseen teollisuuteen.  EVTOL muutetaan 1996 ammattikorkeakouluksi.  Sillä on 2001 toimipaikat Vantaan Myyrmäessä ja Espoon Leppävaarassa.  Viestintätekniikan osaston suuntautumisvaihtoehdot ovat graafinen tekniikka ja digitaalinen media.  Viestintätekniikan insinöörin tutkinto vaatii neljän vuoden opiskelun.

1985:  Mikkelin teknillisessä oppilaitoksessa voi koneinsinöörilinjalta suuntautua graafiseen teollisuuteen.

1985:  Åbo Akademi aloittaa informaatiotutkimuksen - informationsförvaltning.

1985:  Helsingin Teknillisestä Oppilaitoksesta on 1964 lähtien valmistunut 467 kirjapainoteknikkoa.

1985:  Kauppaneuvos Rakel Wihuri televisiossa: Jos kaikki ovat maistereita, kuka silloin työt tekee?

1986:  Saksassa perustetaan toimittajakoulu Axel Springer.

1986:  Oppisopimuskoulutuksen oppiohjelmat uusitaan graafisella alalla.

1986:  Markkinointi-instituutissa aloitetaan uusi graafisen alan faktori- ja keskijohdon tutkinto FKT.

1986:  Suomessa ikäryhmästä alkeiskoulutuksen aloittavien osuus prosentteina on: pojat 104, tytöt 104 ja peruskoulun oppimäärän suorittaneet 99 prosenttia.  Egyptissä luvut ovat 96/77 ja ikäryhmästä koulun aloittaneista sen käy loppuun 1980-86 vain 64 prosenttia.  Etiopiassa luvut ovat 44/28/41,  Bangladeshissa 68/49/20, Nepalissa 104/47/27, Somaliassa 26/13/33, Sudanissa 59/41/61, Sambiassa 112/101/85, Nicaraguassa 93/103/27, Perussa 125/120/51, Vietnamissa 107/94/50, Sri Lankassa 104/102/91 ja Bhutanissa 29/17/25 prosenttia.

1986:  Professori Martti Tiuri Tietotekniikka-lehdessä: Aivokapasiteetista meillä on aika vähän käytössä.  Meillä oli keskiajalla aivan samat aivot kuin nykyään, eikä silloin tarvinnut osata ajaa autoa ja se on sentään aika mutkikas vekotin.  Jos ajatellaan keskiajan ritaria auton ratissa, niin siitä ei tulisi mitään.  Sen sijaan jos me joudumme hevosen selkään, niin kyllä se onnistuu.  Minä voin taata sen.

1987:  USA äänestää ainoana valtiona vastaan Yhdistyneiden Kansakuntien YK esitystä siitä, että koulutetaan toimittajia ja rahoitetaan heitä sekä alikehittyneiden maiden tiedonvälityspalvelua.

1987:  Uudistetun faktorikoulutuksen kaksivuotisena etäopiskeluna ja seminaaritöillä täydennettyinä kirjekursseina käy 21 opiskelijaa ja suorittaa faktori- ja keskijohdon tutkinnon FKT.

1987:  Jyväskylän yliopisto aloittaa toimittajakoulutuksen.

1987:  Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitoksen ja yliopiston kirjaston yhteishanke Suomen takautuva kansallisbibliografia 1488-1800 käynnistyy.

1987:  Taloudellinen tiedotustoimisto julkaisee vihkon Opas tekniikan ammatteihin.  Siinä graafisen tekniikan peruslinja on pelkistettynä: painopinnan valmistaja, painaja ja graafinen jälkikäsittelijä.  Opistoasteella on kirjapainoteknikko ja ylemmällä opistoasteella kirjapainotekniikan ylioppilaspohjainen insinöörilinja, joka alkaa 1988.

1988:  Keniassa Sirisian kunnassa lukio sulkee ovensa tytöiltä.

1988:  Espoon-Vantaan teknillisessä oppilaitoksessa EVTOL ryhdytään antamaan nelivuotista graafisen alan eli kirjapainoinsinöörin ylioppilaspohjaista koulutusta, jonka aloittaa 25 oppilasta.

1988:  Insinööritoimisto Printplan ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT graafinen laboratorio GRA järjestävät tilaisuuden Print Visions '88 Dipolissa Espoossa.

1989:  Heidelberg rakentaa uuden tutkimus- ja kehityskeskuksen.

1989:  Aikakauslehti koulussa -projekti saa aikaan, että yläasteella ja lukiossa voidaan hyväksyä valtionapuun oikeuttavana kustannuksena aikakauslehtien tilaamiseen enintään tietty summa lukuvuoden aikana eli aikakauslehdet hyväksytään virallisesti opetusmateriaaliksi.  Aikakauslehtien Liitto julkaisee 1990 lähtien Aikakauslehdistö-lehdessään vuosittain syksyllä kouluteemanumeron, joka on suunnattu opettajille ja kouluviranomaisille.

1989:  Norjan Kautokeinoon perustetaan valtion ylläpitämä Sámi Allaskuvla - Saamen korkeakoulu.  Opetusohjelmassa on kaksivuotinen toimittajakoulutus.

1989:  Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto järjestää ensimmäisen Prometheus-leirin.  Prometheus-leirin tuki Protu perustetaan 1990.  Protu perustaa 2009 Ruotsiin sisarjärjestön Protus Sverige.

1990-luku:  Irakia koskevien kauppapakotteiden aikana lukutaitoisten aikuisten osuus väestöstä vähenee huomattavasti.  Koulujen oppilasmäärät putoavat tasaisesti.

1990:  Graafisen tekniikan koulutuskeskus GRATEKO aloittaa toimintansa Ammattienedistämislaitoksessa AEL.

1990:  Oulun yliopisto aloittaa informaatiotutkimuksen.

1990:  Turun yliopisto aloittaa elokuva- ja televisiotieteen opetuksen.

1991:  Gdanskiin perustetaan ensimmäinen kasubinkielinen lyseo.  Gdanskin yliopistossa on kasubinkielen lehtoraatti.

1991:  Tukholmassa Kungliga Tekniska Högskolan KTH valitsee graafisen tekniikan professuuriin professorin Simo Karttunen Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT Graafisesta laboratoriosta GRA.  Karttunen toimii samalla tieteellisenä neuvojana Ruotsin graafisen teollisuuden tutkimuslaboratoriossa Grafiska Forskningslaboratoriet GFL.

1991:  Espoon-Vantaan teknillisessä oppilaitoksessa EVTOL ryhdytään kouluttamaan 25 kirjapainoteknikkoa graafisen alan insinööreiksi.  Sinne siirretään kirjapainoteknikkojen kolmivuotinen koulutus Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta.

1991:  Suomessa saame määritellään peruskoulussa osaksi äidinkielen oppiainetta.

1992:  Vaasan yliopistoon perustetaan viestintätieteiden laitos.

1992:  Tampereella, Torniossa ja Turussa aloittavat ensimmäiset taiteen ja viestinnän laitokset.

1992:  Lapin yliopisto alkaa opettaa mediatiedettä.

1992:  Suomessa lukioita ja iltalukioita varten on yhteensä 379 virallisesti hyväksyttyä oppikirjaa.

1993:  Taideteollisen korkeakoulun MediaLab perustaa tietokoneavusteisen valokuvauksen laboratorion CAP.

1994:  Ruandassa alkaa sata päivää kestävä kansanmurha, jossa tapetaan 800 000 ihmistä.  Tapettujen joukossa on myös opettajia.  Osa opettajista pakenee maasta.  Kouluja ja oppimateriaalia tuhotaan. Ruandan koulujärjestelmä kärsii vakavia vahinkoja.

1994 alkaen:  Meksikon Chiapasissa zapatistisissit perustavat jokaiseen zapatistikylään koulun.  Opetuskielenä käytetään tzotzilia.  Meksikossa ei yleensä ole alkuperäiskansojen kielten opetusta.  Zapatistien kouluissa opetetaan kulttuuria, kieltä ja historiaa intiaanien omasta näkökulmasta.

1994:  Saamelaiskulttuuriyksikkö syntyy Inarissa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa.  Koulutuskeskus vastaa saamenkielen luku- ja kirjoitustaitokampanjasta Oahpa lohkat ja cállit eatnigiela 1995-2000.

1995:  Suomessa graafisen alan ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen perusteet astuvat voimaan.  Ammattitutkinnot suuntautumisaloineen ovat painopinnanvalmistaja: kuvanvalmistus, työasemataitto, filmiasemointi ja tiedostonkäsittely/tulostus, painaja: arkkioffset, sanomalehtioffset, heatsetoffset, syväpaino, seripaino, fleksopaino ja erikoispaino kuten digitaalipaino, kirjansitoja: perustyö sekä jälkikäsittelykoneen hoitaja: teollinen sitomo eli kirjatuotanto, teollinen aikakauslehtituotanto ja tilauskirjapainojen jälkikäsittely, postitusjärjestelmät sekä tuotevarasto, pakkaus ja lähettämö.  Graafisen alan mestareiden erikoisammattitutkinnot suuntautumisaloineen ovat sivunvalmistajamestari: järjestelmän hallinta ja tiedonkäsittely, kuvanvalmistus ja -käsittely, työasemataitto, ilmoitusvalmistus ja -taitto sekä filmiasemointi, painajamestari: arkkioffset, seripaino ja digitaalipaino, rotaatiomestari: heatsetoffset, sanomalehtioffset, syväpaino ja fleksopaino, kirjansitojamestari: ammatillinen erityisosaaminen sekä konesitojamestari: teollinen kirjatuotanto, teollinen aikakauslehtituotanto ja tilauskirjapainojen jälkikäsittely, postitustuotanto ja -järjestelmät sekä tuotevarasto, pakkaus ja lähettämö.

1995:  Suomen kouluissa voidaan romania (rom - ihminen) opettaa äidinkielenä.  Romani palautuu indoarjalaiseen kieleen.  Mustalaiset lähtivät Keski-Intiasta luultavasti viimeistään 200 eaa Intian länsiosiin, Lähi-Itään viimeistään tuhatluvulla ja sieltä myöhemmin Eurooppaan.

1995:  Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitoksessa järjestetään eri tiedekuntien opiskelijoille yhteinen kirjahistorian luentosarja.  Kirjahistorian sivuaine voidaan suorittaa 1996 lähtien.

1996:  Suomessa suorittaa ylioppilastutkinnon 34 681 koululaista.  Ylioppilastutkinto järjestettiin ensimmäisen kerran 1852 Helsingin yliopiston pääsytutkintona, jossa tuli antaa riittävä näyttö yleissivistyksestä ja latinankielen taidosta.  Nykyisin tutkinnon tarkoituksena on saada selville, ovatko koululaiset omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä lukion tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden.  1975 ylioppilastutkinnon suoritti 24 828 koululaista, 1950 vain 4073 koululaista ja 1920 ainoastaan 1091 koululaista.

1996:  Suomen opetusministeriö asettaa tavoitteeksi tietokonelukutaidon opettamisen koululaisille vuoteen 2000 mennessä.  Kaikkien peruskoululaisten pitää päästä ainakin tutustumaan tietokoneisiin koulussa, ja lukiolaisilla on oltava mahdollisuus käyttää tietokonetta.

1996:  Kouvolassa ammattikoulussa viestinnän osasto eriytetään muotoilun osastosta omaksi yksikökseen.  Kymenlaakson ammattikorkeakoulu vakinaistetaan 1999.

1996:  Ensimmäiset valo- ja ääni-ilmaisun opettajat valmistuvat Teatterikorkeakoulusta.

1997:  Keniassa Sirisian kunnassa tytöille avataan lukio Karibuni Girls Secondary School.  Kulttuurivaihdossa olleet suomalaisopiskelijat laajensivat yhteistyötä terveysalan opiskelijavaihdosta kehitysyhteistyöhön.

1997:  Taideteollisessa korkeakoulussa taiteen kandidaatiksi voi opiskella muun muassa aloilla elokuvataide, graafinen suunnittelu ja valokuvataide.  Taiteen maisteriksi voi opiskella muun muassa aloilla animaatioelokuva, elokuvataide, graafinen suunnittelu, kuvatutkimus, mainos- ja tiedotuselokuva, New Media, elektronisten eli sähköisten julkaisujen kuvajournalismi (yhteistyössä ovat Tampereen ja Jyväskylän yliopistot), valokuvan taidepaino ja valokuvataide.  Sähköisten julkaisujen kuvajournalismin koulutusohjelman nimi muuttuu 2000-luvulla visuaalisen journalismin maisteriohjelmaksi.

1997:  Tampereen yliopisto käynnistää tietoverkkopalvelujen maisteriohjelman.

1997:  Viestintäalan perustutkinnon (entinen kouluaste) ja medianomin (entinen opistoaste) tutkinnon voi suorittaa useissa oppilaitoksissa.  Ammattikorkeakoulujen viestintäalan tutkintonimike on medianomi, AMK.

1997:  Norjassa otetaan käyttöön koulujen saamelainen opetussuunnitelma, jota saamelaisalueen koulut seuraavat.

1997 mennessä:  Saamenkielen tohtoreita on valmistunut kuusi, joista kaksi Suomessa.

1997:  Monivuotiset kielipesät auttavat inarin- ja koltansaamelaisia lapsia oppimaan oma äidinkielensä jo ennen kouluaikaa.  Kielipesät kehitettiin Uuuden-Seelannin maoreja varten.

1997:  Suomessa tulee voimaan työmarkkinatukea koskeva laki, jonka mukaan alle 25-vuotias vailla ammatillista koulutusta oleva nuori menettää oikeutensa työmarkkinatukeen ellei hakeudu koulutukseen tai työpoliittiseen toimenpiteeseen kuten työharjoitteluun.

1998:  Yli 15-vuotiaista espanjalaisista noin 97 prosenttia osaa lukea ja kirjoittaa.

1998:  Yhdysvaltalainen kirjallisuuden opetuksen tutkija Judith A Langer sanoo, että lukiessa ihminen kyselee, kyseenalaistaa, arvailee, käyttää mielikuvitustaan ja sepittää.  Ihminen samanaikaisesti lukee ja kerää tekstistä informaatiota sekä toisaalta mutustelee luettua ja arvailee, mihin tämä johtaa.  Erilaisten mahdollisuuksien hahmottaminen tuottaa ajatteluprosesseja, jotka ovat hyödyllisiä eri elämäntilanteissa.  Siksi kaunokirjallisuutta täytyy lukea ja opettaa kouluissa.

1998-2001:  Kolumbian Bogotássa kaupunginjohtaja Enrique Peñalosa rakennuttaa ja kunnostuttaa 50 julkista koulua.  Kaupunkiin luodaan toimiva kirjastoverkko.

1998:  Maailman lapsista on vailla koulutusta 113 miljoonaa ja koulua käy 681 miljoonaa lasta, kun heitä kävi 1990 koulussa 599 miljoonaa.  Koulua käymättömiä tyttöjä on 59 prosenttia lapsista.  Lukutaitoisia on maailmassa 3,3 miljardia eli yli kaksi kertaa niin monta kuin 1970.  Lukutaidottomia aikuisia on 880 miljoonaa.

1998:  Jyväskylän yliopisto perustaa Mediainstituutin.  Jyväskylän yliopistossa toimii Suomen suurin viestintätieteiden laitos.  Mediainstituutin yhteistyössä ovat mukana Sanomalehtien Liitto, Kärkimedia, erilaiset levikkitahot, Väli-Suomen Media ja Paikallismediat.

1998:  Suomessa alkaa viittomakielinen luokanopettajakoulutus.

1999:  Suomessa oppilaitosten määrä vähenee.  Suomessa on 5483 oppilaitosta, joissa opiskelee 1,8 miljoonaa opiskelijaa.  Oppilaitosten määrä väheni edellisestä vuodesta 172 kappaletta, joista 118 on peruskouluja.

2000:  Maailman yli 14-vuotiaasta väestöstä on 20,6 prosenttia lukutaidottomia (miehistä 14,7 ja naisista 26,4).  Osuus oli 1970 peräti 37 prosenttia.  Maanosittainen lukutaidottomuusprosentti: Afrikka 40,3, Aasia 24,9, Amerikka 7,3, Oseania 4,6 ja Eurooppa 1,3.  Prosentti ylittää 50 rajan 26 maassa.  Näistä 18 on Afrikassa, seitsemän Aasiassa ja yksi Amerikassa (Haiti 50,2).  Saksassa 20 prosenttia nuorista lukee huonosti tai ei ymmärrä lukemaansa.  Lukutaitoprosentti eräissä maissa:  Suomi 100, Kuuba 97, Costa Rica 96, El Salvador 79, Honduras 75, Guatemala 69, Nicaragua 66, Panama 92, Belize 93 ja Pakistan 45.

2000:  Maailmassa on UNESCOn mukaan 876 miljoonaa lukutaidotonta, joista naisia 563 miljoonaa.  Kehittyvien maiden miehistä 81 prosenttia on lukutaitoisia ja naisista 67 (1990: 76 ja 59).  Heikoiten kehittyneiden maiden luvut ovat 62 ja 42 (1990: 54 ja 32).

2000:  Heidelbergin painoviestinnän akatemia avataan Heidelbergin perustamisen 150-vuotisjuhlien yhteydessä.

2000:  USAssa on 16 miljoonaa collegen opiskelijaa, kun heitä 1970 oli 8 ja 1940 vain 1,5 miljoonaa.

2000-07:  Israel muuttaa miehittämillään palestiinalaisten alueilla 43 koulua sotilastukikohdiksi.

2000-07:  Kolumbiassa tapetaan keskimäärin 42 opettajaa vuodessa.

2000:  Kanarian saarten La Gomeran kouluissa tulee vihellyskielen silbo opiskelu pakolliseksi.

2000:  Suomessa alkaa saamenkielinen toimittajakoulutus.

2000:  Turun yliopistossa yhdistetään elokuva- ja televisiotiede (alkoi 1991) sekä viestinnän (alkoi 1996) oppiaineet.

2000:  Audiovisuaalisen median tutkimus- ja kehittämiskeskus Lume avataan.  Sinne sijoittuvat Taideteollisen korkeakoulun elokuva- ja lavastustaiteen osastot sekä Medialaboratorio.

2001:  Oulun yliopiston tiedeviestinnän maisteriohjelman opetus käynnistyy.

2001:  Nykymaailmassa elää 854 miljoonaa lukutaidotonta aikuista ja 325 miljoonaa lasta ei voi käydä koulua.  Intiassa miehistä on lukutaitoisia 2/3 ja naisista puolet.  Eräissä OECD-maissa puutteellisen luku- ja kirjoitustaidon omaavien aikuisten osuus: Puola 44 prosenttia, Irlanti 24, Englanti 23, USA 22, Sveitsi 18, Belgia 17, Kanada 17, Australia 17, Saksa 12, Hollanti 10 ja Ruotsi seitsemän prosenttia.

2001-02:  Israelilaiset tunkeutuvat usein miehittämänsä Länsirannan Birzeitin, An-Najahin ja Betlehemin yliopistoihin.  Opiskelijoilta on estetty pääsy opinahjoihinsa, ja yliopistoja on suljettu eri pituisiksi ajoiksi.  Ulkonaliikkumiskiellolla UNICEFin mukaan Israelin armeija estää yli 200 000 palestiinalaislapsen ja yli 9000 opettajan pääsyn kouluihinsa.  580 koulua on suljettu.

2001:  Sierra Leonen päättyneessä sisällissodassa tuhottiin 1200 koulua.

2001:  Tieteen tiedotuksen teettämä Tiedebarometri 2001 osoittaa ihmisten olevan kiinnostuneempia tutkijoiden saavutuksista kuin urheilusta, kulttuurista, politiikasta ja pörssistä.

2001:  Teknillisen korkeakoulun professori Pirkko Oittinen 7.5: "Tiedoksi kaikille/  Osastonjohtajan kanssa on tänään sovittu, että AS-osastolle perustetaan uusi laboratorio 1.1.2002 alkaen työnimenä 'Viestinnän käyttöliittymät'.  Siirryn ko. ajankohtana uuteen laboratorioon./  Viestintätekniikan laboratorio jatkaa toimintaansa normaalisti.  Hannu Saarelma palaa laboratorion johtajaksi 1.1.2002./  Pirkko Oittinen".  Laboratoriota ei jaeta.  Monet laboratorion entiset opiskelijat arvioivat, että laboratorio on liian pieni, jotta se saisi aikaan kunnollista tutkimusta ja kehitystä.  Saarelma ei palaa, vaan ilmoittaa 17.10.2003 sähköpostissaan, että hänen virkavapautensa loppuu 31.12.  Hän ei hae lisää virkavapautta eikä aio palata virkaansa.

2002:  Kuubassa perustetaan Informaatiotieteiden yliopisto Universidad de las Ciencias Informáticas UCI.  Siellä on 925 opettajaa ja 8000 opiskelijaa, joista lähes puolet on naisia.  Yliopistossa on 8000 tietokonetta ja nopeat tietoverkkoyhteydet.  UCIn tehtävänä on tuottaa tekniikkaa, joka auttaa kehittämään koulutusta ja turvaa korkeatasoisen koulutuksen kaikille kuubalaisille, kuten vararehtori Rosa Vázquez sanoo BBClle.  Yliopisto tuottaa ohjelmistoja ja tietotekniikkapalveluja Kuuban biotekniikan, maatalouden, koulujärjestelmän ja hallinnon tarpeisiin, mutta sen tehtävänä on myös kehittää ohjelmistoteollisuudesta tuottava talouden haara.  UCI rahoittaa jo 2005 toimintansa kehittämiensä ohjelmistojen ja palvelujen myynnillä.  Yliopiston asiakkaina ovat muun muassa eräiden Latinalaisen Amerikan maiden hallitukset.

2002:  Israelin sotilaat piirittävät Betlehemin yliopiston.  Paikalla ovat CNNn televisiokamerat.

2002:  Moskovan kouluihin palkataan vartijoita lukuisten pommiuhkausten seurauksena.  Yksityiskouluja käyvien uusrikkaiden lapsilla on mukanaan henkilökohtaiset turvamiehet koko koulupäivän ja -matkan ajan.  Koulun henkilökunta kerää vanhemmilta vartiointimaksun.  Vähävaraisille myönnetään maksuhelpotuksia.  Suurissa kouluissa on 3-4 vartijaa, pienissä 1-2.

2002:  Somaliasta kotoisin oleva juristi Ahmed Egal perustaa Ruotsissa Rinkebyhyn koulun Invandrarskolan.  Koulussa 2006 on 67 oppilasta ja kolme opettajaa, joista yksi suomalainen.

2002:  Suomenkieltä opetetaan yli 90 yliopistossa eri puolilla maailmaa.

2002 mennessä:  Suomessa ylioppilastutkinnon on suorittanut 1,2 miljoonaa ihmistä.

2003:  YK päättää kansainvälisen lukutaitopäivän julistamisesta 8.9.

2003:  Meksikon Oaxacaan perustetaan vaihtoehtoinen yliopisto Universidad de la Tierra eli Unitierra.

2003-04:  USAn hyökkäyksen jälkeen lukuvuoden aikana arvioidaan 250 opettajan saaneen surmansa Irakissa ja 2003-07 surmataan 180 yliopisto-opettajaa.  Kun John Agresto, joka johtaa korkeakoululaitoksen jälleenrakentamista, katsoo Bagdadin ryöstöä televisiosta, hän näkee tehtäväkseen rakentaa Irakin korkeakoululaitoksen uudelleen tyhjästä.  Hänen mielestään yliopistojen ja opetusministeriön ryöstö tarjoaa tilaisuuden aloittaa puhtain paperein.  Agresto ei tiedä, että Irakin opetuslaitos on alueen paras ja että lukutaitoisten osuus on arabimaiden suurin: 89 prosenttia irakilaisista osasi lukea ja kirjoittaa 1989.  Agreston kotiosavaltiossa New Mexicossa 46 prosenttia väestöstä on toiminnallisesti lukutaidottomia ja 20 prosenttia ei pysty perusmatematiikkaan laskeakseen kauppakuitin loppusumman.

2003-04:  Bechtel rakentaa Irakiin kehnoja kouluja, joista ensimmäisistä valitetaan heti.  Bechtel lähtee Irakista 2006.

2003:  Sudanin lukutaito on 61,1 prosenttia, naisilla 50,5 ja miehillä 71,8 prosenttia.

2003:  Kansainvälinen opiskelijoiden arviointiohjelma PISA-2000 tutki teollisuusmaiden opiskelijoita, ja tulokset julkaistiin 41 maassa.  Suomalaiset opiskelijat ovat kärkisijalla, mutta israelilaiset opiskelijat häntäpäässä.  Heistä 33 prosenttia ei ymmärrä lukemaansa.

2003:  Kuvataideakatemian viisivuotinen Tuntematon kaupunki -projekti, jossa kaupunkia käsitellään viestinnän välineenä hyödyntämällä katutaiteen eri muotoja, järjestää tarra- ja julistetyöpajan.  Siellä valmistetaan ja levitetään muun muassa sodanvastaisia julisteita ja tarroja ennen Irakin sotaa.  Tarrat ovat tärkeä kanava ilmaista arvostelua ja mielipiteitä.  Julkinen tila kuten bussipysäkit on muutettu kaupalliseksi ja rajoitetuksi yksityiseksi tilaksi.  Tarran voi kuka tahansa laittaa seinään protestina vallitsevalle yhteiskunnalle.

2004:  Etelä-Afrikan kouluissa tarjotaan opetusta maan 11 virallisella kielellä.  Aikaisemmin ei käytetty yhtään yhdeksästä afrikkalaisesta kielestä.  Lähes sata prosenttia lapsista käy ala-asteen, 87 yläasteen ja lukion.  Ykioppilastutkinnon suorittaa lähes 70 prosenttia, kun 1994 läpi pääsi 58 prosenttia yrittäneistä.  27 000 koulussa opiskelee noin 12 miljoonaa ihmistä.  Oppilaita on noin 30 opettajaa kohden, kun 1994 oli 47.

2004:  Egyptin lehdistöliitto kieltäytyy Yhdysvaltojen tarjouksesta kouluttaa liiton lehtimiehiä yliopistoissaan.  Kieltäytymisen syy on se, että USA valloitti Irakin, ja että George W Bush hyväksyi sionistin Sharon Gazan vetäytymissuunnitelman.

2004:  Venezuelassa käynnistyy kuubalainen opetusohjelma.

2004:  Yhdysvallat aikoo luoda Amerikan valtioiden järjestön OAS puitteissa koulutusohjelman, jonka tavoitteena on vastavallankumouksellisten kouluttaminen USAn ja Latinalaisen Amerikan oppilaitoksissa.  Akateemista ja koulutusvaihtoa USAn ja Kuuban välillä vähennetään entisestään rajoittamalla matkustuslupien myöntämistä Kuubaan.  Miljoonia dollareita varataan kansainväliseen mediakampanjaan, jonka tarkoitus on häpäistä Kuubaa.

2004:  Nepalin naisten lukutaitoaste on 24 prosenttia.

2004:  Maailmassa yli sata miljoonaa kouluikäistä lasta ei saa lainkaan kouluopetusta.  Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ei yksi kolmesta lapsesta tavoita peruskoulutuksen viidettä luokkaa eli 62 prosenttia käy peruskoulun.  Etelä-Aasiassa 80 prosenttia lapsista käy peruskoulun.  Kehitysmaissa keskimäärin 87 tyttöä 100 poikaa kohti käy peruskoulun ja 82 tyttöä pääsee toisen asteen koulutukseen.

2004:  Teknillisen korkeakoulun TKK hallitus nimittää kokouksessaan 13.12 tekniikan tohtorin Eero Hyvönen, jonka Informaatiotekniikan osastoryhmän tieteellinen neuvosto virkaehdotuksessaan asetti ensimmäiselle ja ainoalle ehdokassijalle, viestintätekniikan professorin virkaan pysyvästi 1.1.2005 lukien.

2005:  Burkina Fasossa 50 prosenttia pojista käy perus- ja keskiasteen koulua ja tytöistä 37.  Luvut Etelä-Afrikassa ovat 97 prosenttia tytöillä ja pojilla.

2005:  Yhdistyneiden kansakuntien tutkimuksen mukaan 80 prosenttia Irakin korkeamman opetuksen laitoksista on tuhottu, ryöstetty tai vaurioitettu Yhdysvaltain johdolla 2003 suoritetun miehityksen jälkeen.  Kahden viime vuoden aikana on 48 yliopiston professoria murhattu.  UNICEFin mukaan peruskoulutuksen tilat on lähes kokonaan tuhottu.  Kouluista puuttuvat pöydät, tuolit, vesijohdot ja muuta.

2005:  Venäjällä päästään 60 prosentin tasolle opettajien palkkauksessa verrattuna 1989 tasoon.

2005-06:  George W Bushin hallitus tukee oikeistolaisten suunnitelmaa tehdä New Orleansin kouluista charter-kouluja eli julkisrahoitteisia, mutta yksityisten johtamia oppilaitoksia.  Kongressi ilmoittaa, että menoja pienennetään muun muassa opintolainoja.  Opettajia erotetaan tuhansittain.

2005-08:  Suomeen somalialaiset maahanmuuttajanaiset perustavat yhdistyksen Shiffa, joka tukee somalialaisten naisten sosiaalista ja intellektuaalista kehitystä.  Shiffa järjestää naisten media- ja informaatiokehitysyhteistyöhankkeen Nasib Somaliassa.  Siihen kuuluu muun muassa dokumenttielokuvien ja radio-ohjelmien tuottamista paikan päällä.  Journalismi ja kuvallinen viestintä -jakson kouluttaja Mia Waire vierailee Somaliassa 2008.  Hänen aiheensä on kuvallinen viestintä ja lehden taitto.  Shiffa paneutuu sisällön suunnitteluun ja tuottamiseen.  Somalian ensimmäinen naisten toimittama aikakauslehti Aman-Magazine valmistuu 2,5 viikossa.  Nasib-hankkeen jatko-opinnot järjestetään 2009.

2005:  Suomessa on 3579 peruskoulua, kun niitä 1995 oli 4474 ja 1980 lähes 1300 enemmän eli 4877 peruskoulua.  Opetushallitus arvioi, että 2008 mennessä on 3500 koulua.

2006:  Kuubassa opiskelee 12 000 opiskelijaa 83 maasta.  Viime kuuden vuoden aikana muun muassa 500 perulaista on opiskellut Kuubassa.

2006:  Presidentit Fidel Castro ja Evo Morales allekirjoittavat Kuuban ja Bolivian välisen valtiollisen yhteistyösopimuksen.  Kuuba tarjoaa Bolivialle muun muassa koko sen väestön kattavan lukutaitokampanjan järjestämisessä tarvittavaa tietotaitoa, teknistä aineistoa ja välineistöä.  Kaksi kansaa työskentelee yhdessä 30 kuukautta kestävässä ohjelmassa, joka alkaa heinäkuussa 2006.

2006:  USAssa puolet uusista yksityisistä lahjoituksista menee kymmenelle rikkaimmalle yliopistolle.

2006:  Irakissa lapset katoavat kouluista: 2/3 jää kotiin.

2006:  Iranissa naisten lukutaidottomuus on 22 prosenttia ja miesten 11, kun taas Malissa luvut ovat 85 ja 69.  Luvut olivat 1976 Iranissa 76 ja 52 sekä Malissa 94 ja 87 prosenttia.

2006-07:  USAn 21 osavaltiossa on ruumiillinen kuritus kouluissa edelleen sallittua.  Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan saa selkäänsä opettajan tai kouluavustajan kepistä yli 200 000 koululaista.  Eniten piiskaamisen kohteeksi joutuvat mustat tyttöoppilaat.

2006:  Pariisin Sorbonnen yliopisto suljetaan.  Opiskelijat vastustavat CPE-lakia.  Taistelut pitävät oppilaitokset suljettuina viikkokausia kunnes laki kumotaan.

2006:  Boliviassa alkaa lukutaito-ohjelma Yo sí puedo - Kyllä minä osaan.  Kurssi järjestetään myös Bolivian yleisimmillä intiaanikielillä.  Ohjelman kehittäjä on kuubalainen Leonela Relys (1948-), ja ohjelmaa on käytetty 18 maassa.  Venezuelassa ohjelma Kyllä minä osaan käynnistettiin 2003, ja 1,5 miljoonaa aikuista suoritti kurssin.  Haitissa lukutaitokampanja kilpistyi 2004 poliittiseen epävakauteen.  UNESCOn mukaan Latinalaisen Amerikan ja Karibian väestöstä 11 prosenttia on lukutaidottomia, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 40 ja Etelä-Aasiassa 45 prosenttia.

2006:  Argentiinassa sovelletaan kuubalaista opetusmenetelmää Yo si puedo - Kyllä minä osaan.

2006:  Intiassa 15 prosenttia slummissa asuvista työtä tekevistä on lukutaidottomia.

2006:  Kreikan opiskelijakapinassa 417 korkea- ja ammattikorkeakoulutuksen 457 oppilaitoksesta on opiskelijoiden hallussa.  Yli 40 000 nuorta osoittaa mieltään suurimmissa kaupungeissa ja 100 000 opiskelijaa osallistuu yleiskokouksiin.

2006:  Afganistanissa USAn ja liittolaisten sodassa surmataan 85 opiskelijaa ja opettajaa sekä tuhotaan 187 koulua.

2006:  Suomessa peruskouluja on 92 vähemmän kuin 2005 syksyllä.  Lukioita on kahdeksan vähemmän.  Eniten lakkautetaan alle 50 oppilaan kouluja.  Peruskouluja on 3450 ja lukioita 420.

2006:  Kirjallisuuden emeritusprofessori Pertti Karkama puhuu Johan Vilhelm Snellmanin (1806-81) syntymän 200-vuotistilaisuudessa Snellmanin ajatuksesta kohottaa koko kansakunnan sivistystasoa.  Ilman sitä ei Snellmanin mielestä voi rakentaa kansalaisyhteiskuntaa, jossa jokainen voi vapaasti esittää mielipiteitään ja jossa kukin voi toimia vapaana subjektina.  Karkama kysyy, onko koululaitoksemme enää sivistyslaitos snellmanilaisessa mielessä.  Hoetaan osaamista sivistyksen sijasta.  Karkama toteaa sanan sivistys hävinneen Suomessa käytöstä 1980-90-luvuilla.

2007:  Yli 580 000 ihmistä 16 maassa opettelee lukemaan ja kirjoittamaan kuubalaisella ohjelmalla Yo Si Puedo - Kyllä minä osaan - Yes I Can, jolla voi oppia lukemaan ja kirjoittamaan 12 viikossa.  Kuubalaisen professorin Leonela Relyz Diaz suunnittelemaa opetusohjelmaa käytetään Venezuelassa, Paraguayssa, Argentiinassa, Meksikossa, Ecuadorissa, Boliviassa, Brasiliassa, Perussa, Hondurasissa, Nicaraguassa, Dominikaanisessa tasavallassa, Uudessa Seelannissa, Mosambikissa, El Salvadorissa, Kolumbiassa ja Guinea Bissaussa. Ohjelma suunnitellaan otettavaksi käyttöön Grenadassa, Päiväntasaajan Guineassa, Etelä-Afrikassa, Ranskan Guayanassa, Itä-Timorissa ja Haitissa.  UNESCOn mukaan maailmassa on 861 miljoonaa lukutaidotonta, ja 113 miljoonalla lapsella ei ole mahdollisuutta koulunkäyntiin.  Bolivian 327 paikallishallintoalueesta 190 julistetaan 2008 vapaaksi luku- ja kirjoitustaidottomuudesta.

2007:  Angola ja Kuuba allekirjoittavat opetusyhteistyösopimuksen.

2007:  USAssa on 4000 korkeinta opetusta antavaa oppilaitosta.  Hajanainen järjestelmä opettaa 17 miljoonaa opiskelijaa (osa yli sadasta maasta).  Kaksi miljoonaa valmistelee maisterin- tai tohtorintutkintoa.  Noin 2500 oppilaitosta tarjoaa neljän vuoden opintojaksoa, jonka aikana voi suorittaa kandidaatintutkinnon.  Näistä collegeista 1850 on yksityisiä oppilaitoksia, joiden lukukausimaksut ovat 10 000-30 000 dollaria.  Niiden lahjoitusvarat ovat kasvaneet 10-20 prosenttia vuodessa viime 15 vuoden ajan.  Julkisten yliopistojen lukukausimaksut ovat 3000-12 000 dollaria.  Niissä opiskelee 80 prosenttia yhdysvaltalaisista opiskelijoista.  Julkisten oppilaitosten budjetit ovat viime 25 vuoden aikana pienentyneet kolmanneksella.  Siksi ne ovat nostaneet lukukausimaksujaan.  Loput colleget antavat kaksivuotisen ammattitutkintoon päättyvän koulutuksen.

2007:  USAssa 135 000 lasta vie aseita kouluun.

2007:  Etelä-Afrikassa avataan koulu köyhille tytöille.  Koulun perustaja on yhdysvaltalainen televisio-ohjelman juontaja Oprah Winfrey.

2007:  Costa Rican Los Santosissa aloitetaan luku- ja kirjoitustaitokampanja siellä ajoittaisesti työskentelevien nicaragualaisen ja ngöbe-kansan parissa.

2007:  Nicaraguassa aloitetaan uusi luku- ja kirjoitustaitokampanja kuubalaisella menetelmällä Yo si puedo - Kyllä minä osaan.  Lukutaidottomien osuus vähenee kahdessa vuodessa 20 prosentista alle neljään.

2007:  New Orleansissa hurrikaanin Katrina 2005 jälkeen 3/4 julkisista kouluista on suljettu, kirjoista on pulaa ja tuhansia opettajia on irtisanottu.

2007:  Pariisin Sorbonnen yliopisto suljetaan, kun Sarkozyn lakia vastustavat opiskelijat ottavat yhteen rikkureiden ryhmän kanssa.  Uuden lain mukaan yliopistoille sallitaan yksityisen pääoman rahoitus.  Opiskelijat ovat vallanneet lukuisia yliopistoja Ranskassa.

2007:  Perussa opetusalan ammattiliitto SUTEP on lakossa Andien lakkoaallossa.  Perun hallitus suunnittelee uudistaa tutkintovaatimukset ja pakottaa opettajat ammattitaitoa mittaaviin testeihin.

2007:  Kuuba viettää lukutaitokampanjan aloittamisen 46. vuosipäivää.  Yhdistyneitten Kansakuntien YK koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestö - United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization UNESCO listaa Kuuban 23. sijalle kaikkien maailman valtioiden joukossa koulutuksen yleisessä tasossa.  Kuuba on ensimmäinen latinalaisen Amerikan maa, joka on saavuttanut 164 valtion Dakarissa 2000 pitämän koulutusfoorumin asettamat tavoitteet.

2008:  Puerto Ricossa yli 35 000 koulujen opettajaa aloittaa lakon.  Opettajien ammattiliiton ja valtiotyönantajan väillä on erimielisyys luokkien suurimmasta koosta 50 oppilasta.  Opettajat haluavat pienentää sen 25 oppilaaseen.

2008:  Kuubalainen lukutaito-ohjelma Yo Si Puedo - Yes I can toimii englanninkielellä Grenadassa.  Ohjelmalla opetettiin 2007 lukemaan ja kirjoittamaan yli kolme miljoonaa ihmistä.

2008:  Ranskan hallitus aikoo leikata koulujen kuluja muun muassa vähentämällä opettajien 8830 virkaa ja suurentamalla luokkien kokoa.  Opiskelijat ja koululaiset osoittavat mieltään.  Koululaiset suunnittelevat koulujensa valtauksia.  Presidentin Sarkozy suosio on laskenut.

2008:  Englannissa opettajien lakko heikon palkkaratkaisun vuoksi sulkee tuhansia kouluja.

2008:  Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy haluaa karsia julkiselta alalta 150 000 työpaikkaa 2012 mennessä.  Suuri osa viroista lakkautetaan opetustoimessa.

2008:  UNESCO julkaisee valtioiden opetuksen ja koulutuksen tilaa koskevan raporttinsa ohjelman Koulutusta kaikille - Education for All puitteissa.  Valko-Venäjä on niiden maailman 30 maan joukossa, jotka käyttävät vähintään kuusi prosenttia bruttokansantuotteestaan opetukseen ja koulutukseen.

2008:  Zimbabwessa maaseudun koulujen opettajat pakenevat vaalien jälkeen puhjenneita väkivaltaisuuksia.  Moni opettaja toimi vaalitoimitsijana, ja on joutunut uhkausten ja hyökkäysten kohteeksi.  Yli tuhat opettajaa on pahoinpidelty, ja yli sata koulua on joutunut sulkemaan ovensa.

2008:  UNESCOn viranomaiset ovat sanoneet tshekkiläisessä Bohemia-viikkolehdessä arvostavansa suuresti Kuuban yleismaailmallisesti suuntautunutta opetus- ja koulutusohjelmaa.

2008:  Gruusian eli Georgian aloittamassa hyökkäyksessä Etelä-Ossetian pääkaupunkiin Tshinvali (perustettu 242) vaurioituu muun muassa yliopisto, kouluja ja musiikkikouluja sekä kirjastoja.  Kulttuuriministeriön pommituksessa tuhoutuvat tietokoneet, joiden muistissa on tietoja Ossetian näytelmäkirjallisuudesta.

2008:  Ruotsalainen Henning Mankell sanoo Tukholmassa kansainvälisessä kirjailija- ja kääntäjäkongressissa, että maailman lasten lukutaidottomuus hävitettäisiin summalla, jonka länsieurooppalaiset käyttävät vuosittain koiran- ja kissanruokaan.

2008:  Syyria sulkee yhdysvaltalaisen koulun ja USAn kulttuurikeskuksen Damaskuksessa.  Päätös on vastatoimi USAn asevoimien Irakista Syyrian alueelle tekemään iskuun, jossa kahdeksa syyrialaista siviiliä sai surmansa.

2008:  Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa KDKT on yli 270 yliopistoa ja korkeakoulua sekä 469 erikoiskoulua.  Yli 10-vuotiaasta väestöstä käytännössä 100 prosenttia on lukutaitoista.  Valtion ilmaisen 11-vuotisen peruskoulun ansiosta lähes kaikki 5-16-vuotiaista tytöistä ja pojista käy koulua.  Joka seitsemäs mies ja joka kahdestoista nainen on suorittanut yliopistotason tutkinnon.  Naiset ovat enemmistö opettajien koulutuksessa ja kasvatustieteissä.  Ne ovat miesten kolmanneksi suosituin ala.

2008:  Korean Demokraattinen Kansantasavalta KDKT ja Tshekin tasavalta allekirjoittavat Pjongjangissa opetusyhteistyösopimuksen.

2008:  Angola ottaa käyttöön kuubalais-brasilialaisen lukutaito-ohjelman Yo Si Puedo - Kyllä minä osaan.  Kuuba videoi 65 oppituntia ja painatti Angolaan soveltuvan oppikirjan.  Ohjelma on käytössä Afrikassa Mozambikissa, Guinea Bissaussa, Tansaniassa ja Päiväntasaajan Guineassa sekä Aasiassa Itä-Timorissa.

2008:  Bolivia voitti 20.12 lukutaidottomuuden kolmantena Latinalaisen Amerikan maana Kuuban 1961 ja Venezuelan 2005 jälkeen.

2008:  Israel tuhoaa hyökkäyksessään 27.12 Gazaan rakennuksia.  Kahden ensimmäisen sotaviikon aikana Gazassa tuhotaan muun muassa 18 koulua ja yliopistoa.  Israel pommittaa Yhdistyneiden Kansakuntien YK koulua Jabalian pakolaisleirillä.  Suuri osa 187 koulusta tuhoutuu.

2008:  Yhdistyneet Kansakunnat YK vaatii rikostutkintaa siitä, miten palestiinalainen opettaja Wafer Shaker al Daghma (1974-2008) kuoli Gazassa hänen talonsa oven räjähdyksessä - Israelin armeija asensi räjähteet.  Todistajien mukaan räjähdys repi opettajan pään irti hänen vartalostaan.  Kolme lasta oli huoneessa heidän äitinsä pirstaloituneen ruumiin kanssa viisi tuntia peläten israelilaissotilaita.

2009:  Vladivostokin kommunistit: Korealainen sosialismi tiennäyttäjänä.  Pohjois-Koreassa lasten ja nuorten yhteisöllinen koulutus ja kasvatus on maksutonta.  Kahdesti vuodessa kaikille koululaisille jaetaan maksuttomat kouluasut ja koulumateriaali.  Sanomalehdet ovat ilmaisia.

2009:  Guatemala alkaa soveltaa kuubalaista lukutaito-ohjelmaa Yo Si Puedo - Yes I Can.  Ohjelman toteuttaminen aloitettiin 2007, mutta nyt se viedään läpi koko maassa.

2009:  Lukutaidottomuus on lisääntynyt Itä-Euroopan EU-maissa.  Bulgariassa ja Romaniassa lasten peruskoulutus vähenee.  Kyläkouluja on suljettu ja luokkaryhmiä on yhdistetty.  Lukutaidottomuus on yleisintä romanien keskuudessa.  Lapset eivät saa helposti opetusta omalla kielellään.

2009:  Natalia Mihailova on viimeisen vuoden opiskelija Venäjän Udmurtian valtion yliopiston udmurtinkielisen journalismin linjalla Izhevskissä.  Suomen ja udmurtin keskeinen sanasto ja kielioppi ovat yhteistä alkuperää.

2009:  Zimbabwen koulut ovat kriisissä.  Zimbabwen aikuisväestöstä noin 90 prosenttia osaa lukea.  Kouluissa on puutetta opettajista, sillä yli 20 000 opettajaa on 2007 jälkeen siirtynyt Etelä-Afrikkaan.  Rahasta, liiduista ja kirjoista on puutetta.

2009:  Kuperkeikka Esikoulut pitää päiväkotia Espoossa ja Porvoossa.  "Elämä on yrittämistä."  Kuperkeikka haluaa kasvattaa yritteliäitä, oma-aloitteisia ja vastuullisia ihmisiä, jotka osaavat vastata tulevaisuuden haasteisiin.  Kuperkeikan arvoja ovat dynaamisuus, uudistumiskykyisyys, rohkeus ja avoimuus.  Sen ilmapiiri on yrittäjähenkinen: "Yrittäjyyskasvatus on osa peruskoulun opetussuunnitelmaa heti ensimmäiseltä luokalta, mutta pohja luodaan päivähoidossa".

2009:  John Boormanin mukaan Englannin kouluissa on yhä eliittijärjestelmä.  Politiikan ja liike-elämän eliitti sikiää Eatonin ja Harrowin uumenista.

2009:  Opiskelijat valtaavat Wienin yliopiston suurimman luentosalin Audimax.  Itävallassa säädettiin 1996 säästöpaketti, ja musta-sininen hallitus määräsi 2000 lukukausimaksut.  Seuraava "uudistus" kavensi edustajien oikeutta päättää yliopiston asioista.  Lopulta opintopaikkoja vähennettiin ja uusittiin tutkinnot.

2009:  Kuubassa on 11 yliopistoa.

2009:  Suomessa on 15 vuoden aikana lopetettu 1500 koulua.

2009:  Kiina lahjoittaa yli 600 oppikirjaa Ghanan yliopistolle.  Lahjoitukseen sisältyy yliopistotasoisia kirjoja eri aloilta.

2009:  UNESCO hyväksyy Nicaraguan täysin lukutaitoiseksi valtioksi.  Ehtona on alle viiden prosentin lukutaidottomuus.  Opetusmenetelmänä käytettiin kuubalaista menetelmää Yo Si Puedo.  Sandinistihallitus pudotti parissa vuodessa lukutaidottomuuden 21 prosentista neljään.  Sosialistinen Kuuba saavutti täyden lukutaidon 1960-luvulla, Venezuela ja Bolivia 2000-luvulla.

2009:  Korkeakouluopetus säilyy Venäjällä maksuttomana.

2009:  Dominicassa toteutetaan laaja lukutaito- ja kirjoitusprojekti kuubalaisella menetelmällä Yes I Can.

2009:  Darfurissa aloittaa Kiinan lahjoittama koulu.

2009:  Vepsäläisessä Soutjärven kylässä avataan uusi koulu.  Opetus on vepsänkielistä.