Lukeminen on paras opiskelutapa. Viisaan ihmisen ajatukset ovat kiintoisin
opinlähde. AS Pushkin
1500-luku:
Johannes Sturmius (1507-89) perustaa Strassbourgiin mallikoulun
Gymnasium, joka on saksalaisten lukioiden prototyyppi. Koulun noin 500 oppilasta jaetaan 15
eritasoiseen luokkaan, ja joka luokka kymmenen oppilaan ryhmiin, joita
roomalaisperinteen mukaan kutsutaan decurioiksi.
1500-luvun alku: Martin eli Martti Luther vaatii yleistä
alkeiskoulutusta kaikille. Kun hän
huomaa uudistusajatustensa saaneen vastakaikua porvariston lisäksi alistetuissa
talonpojissa, Luther tajuaa vaatineensa liikaa.
Hän asettuu julkisesti vastustamaan kapinoivia talonpoikia ja kehottaa
aatelia ja ruhtinaita verisesti nujertamaan kapinoijat. Alemmille kansankerroksille riittää pappien
ja lukkarien antama katekismuksen opettaminen.
1502:
Wittenbergiin perustetaan yliopisto.
1506:
Frankfurt-on-Oderiin perustetaan yliopisto.
1508:
Kardinaali Ximinez de Cisneros perustaa Alcalán yliopiston.
1528:
Melanchthon laatii Saksin koulujärjestyksen, jossa määrätään, että
koulumestarin tulee opettaa lapsille vain latinaa, ei saksaa, kreikkaa eikä
hepreaa.
1533 alkaen:
Hävitetyssä inkavaltiossa jotkut katoliset papit ja munkit perustavat
kouluja, harjoittavat laupeuden työtä ja yrittävät vastustaa espanjalaisten
conquistadorien rikoksia, kidutuksia ja kiristyksiä, mutta turhaan.
1539:
Vilnaan perustetaan oppikoulu, mutta se suljetaan 1542.
1544:
Königsbergin yliopisto perustetaan.
1546:
Jesuiittojen ensimmäinen oppilaitos perustetaan Gandiaan Valencian
eteläpuolelle. Siitä kehittyy
oppilaitostyyppi jesuiittakollegio.
Jesuiittakouluja varten hyväksytään 1586 opetussuunnitelma Ratio atque
institutio studiorum.
1558:
Jenaan perustetaan yliopisto.
1559:
Sveitsissä perustetaan yliopisto
Universite de Geneve.
1560:
Douai saa yliopiston.
1570:
Vilnaan perustetaan jesuiittakoulu.
Se muutetaan 1579 yliopistoksi - Almae Academia et Universitas Vilnensis
Societatis Jesu.
1571:
Ruotsin piispan Laurentius Petri Gothus suunnittelema koulu-uudistus
pitää latinan ainoana koulussa käytettynä kielenä jopa oppilaiden välillä. Hänen koulujärjestyksensä esikuvina ovat
Saksin, Branderburg-Nürnbergin, Mecklenburgin ja Pfalz-Neuburgin
koulusäännöt. Oppikirjoiksi määrätään
Caton Disticha Moralia, Camerariuksen Praecepta morum, Ciceron De officiis,
Aisopoon sadut sekä Erasmuksen De civilitate morum ja Colloquia familiaria.
1572:
Nancyn yliopisto perustetaan.
1575:
Vilhelm Oranialainen perustaa Leydenin yliopiston.
1575:
Helmstädtin yliopisto perustetaan.
1578:
Altdorf saa yliopiston.
1579:
Islantilaiset ylioppilaat alkavat saada rahallista tukea opiskellessaan
Kööpenhaminan yliopistossa. Se on heidän
Alma Materinsa yli kolme sataa vuotta.
1579:
Jesuiitat perustavat Vilnaan akatemian, josta kehittyy Vilnan yliopisto.
1586:
Franeker saa yliopiston.
1591:
Irlannissa perustetaan yliopisto University of Dublin.
1594:
Saksenissa todetaan, että kirjanpainajan ja kirjakauppiaan tulee
ymmärtää latinaa.
1595:
Ruotsin Kaarle-herttua eli Kaarle IX mainitsee muistiossaan
opiskelijaksi ottamisesta Uppsalan yliopistoon, joka on perustettu 1477. Kuulustelija on rehtori. Aateliset saavat kirjoittautua pääsykokeetta.
1596:
Sloveniassa perustetaan yliopisto Univerza v Ljubljani.
1600-luku:
Luku- ja kirjoitustaito leviää ensin aateliston keskuuteen, sitten
porvareiden ja kauppiaiden piirin ja vasta myöhemmin rahvaan pariin. Aikaisemmin vain papistolla harvoja
poikkeuksia lukuunottamatta oli tämä valmius.
Aateliston naiset jäävät pitkään lukutaidottomiksi, mutta Venäjän
tsaariperheen naiset ovat kauan osanneet sekä lukea että kirjoittaa.
1600-luku:
Latinakouluissa luetaan muun muassa Ciceron (eritoten De officiis),
Terentiuksen, Cornelius Nepoksen, Caesarin, Curtiuksen, Liviuksen,
Sallustiuksen ja Justinuksen tekstejä.
1600-luku:
Pohjois-Amerikassa Uudessa Englannissa miehistä noin 60 prosenttia osaa
lukea, kun Englannissa vain 40 prosenttia.
Siirtokunnissa 46 prosenttia sulhasista ja 43 morsiaimista osaa
kirjoittaa nimensä. 1600-luvun lopussa
Ranskassa syntyneistä quebeciläisistä 38 prosenttia sulhasista ja 32
morsiaimista osaa kirjoittaa nimensä.
1603:
Galilein oppilaat perustavat Firenzeen hänelle omistetun Galilein
akatemian L'Accademia dei Lincei - Ilvessilmäisten akatemia.
1603-1867:
Japaniin perustetaan yli 10 000 temppelikoulua terakoya.
1606:
Saamenkielisiä poikia lähetetään opintielle Uppsalaan, mutta yritys
epäonnistuu.
1611:
Ruotsille annetaan koulujärjestys.
Sen oppikirjoissa ei ole yhtään ruotsalaista tai suomalaista tekijää.
1621:
Strassburgin yliopisto perustetaan.
1621:
Piispa Ericus Erici Sorolainen sanoo postillansa esipuheessa, että
suurin osa Suomen kansasta osaa ulkoa katekismuksensa ja että monicahdat mös
owat näinä wuosina kiriasta oppenet lukeman niistä ABC kirioista cuin heidän
tygöns owat lähetetyt. Harvat koulua
käymättömät kansan ihmiset hallitsevat lukemisen alkeet.
1624:
Boliviassa perustetaan Sucreen yliopisto.
1628-32:
Tshekki eurooppalaisen koulun isä Jan Amos Komensky eli Johann Amos
Comenius (1592-1670) kirjoittaa tshekinkielellä teoksen Didaktika, jonka hän
laajentaa 1633-38 latinankieliseksi nimellä Didactica magna. Käsikirjoitus painetaan 1657 Amsterdamissa
osana Comeniuksen kasvatusopillista kaksiosaista teosta Opera didactica omnia. Hänen koulutusjärjestelmänsä on
nelivaiheinen, joka vaihe kuusivuotinen.
Ensimmäisenä on äidin syli gremium maternum, toisena äidinkielen koulu
schola vernacula, kolmantena latinakoulu sekä neljäntenä yliopisto ja sen
päättävä opintomatka academia et peregrinationes. Comenius kannattaa yleistä oppivelvollisuutta.
1630:
Turkuun perustetaan lukio.
1631:
Tallinnan kymnaasi avataan Ruotsin kuninkaan Kustaa II Adolf
perustamana.
1632:
Moskovaan perustetaan ensimmäinen valtion koulu.
1632:
Kustaa II Adolf muuttaa Tarton kimnaasin Tarton yliopistoksi Tartu
Ülikool eli Academia Gustaviana. Se
lakkaa 1656, mutta 1690 perustetaan Academia Gustavo-Carolina, joka muuttaa
1699 Pärnuun (Pernau).
1632:
Ruotsin Lyckseleen perustetaan ensimmäinen varsinainen lapinkoulu.
1632:
Hollannissa perustetaan yliopisto Universiteit van Amsterdam.
1635:
Ludvig XIII perustaa Ranskan akatemian Académie Francaise.
1635:
Unkarissa perustetaan Nagyszombatiin yliopisto Eötvös Loránd
Tudományegyetem. Se siirretään ensin
Budaan ja sitten Pestiin 1770-80.
1636:
Utrechtin yliopisto perustetaan.
1636:
Pohjois-Amerikan ensimmäinen yliopisto Harvardin yliopisto perustetaan
Massachusettsiin.
1639:
Suomen ensimmäinen kansakoulu perustetaan Ahvenanmaalle.
1640: Kuningatar
Kristiina perustaa Kuninkaallisen Turun akatemian. Sen virallinen kieli on latina, joka
säilyttää asemansa vuoteen 1852 asti.
Dekaanin pääsykuulustelu vastaa suomalaista ylioppilastutkintoa. Aatelisilta ei vaadita pääsykuulustelua. Akatemiaan perustetaan myöhemmin itämaisten
kielten - linguarum orientalium oppituoli.
Keisarillisen Turun akatemian uusi menosääntö vahvistetaan 1811. Akatemia eli yliopisto määrätään 1827
muuttamaan Helsinkiin, jossa Keisarillinen Aleksanterin yliopisto aloittaa 1828
toimintansa väliaikaisissa tiloissa.
Nimeksi tulee 1919 Helsingin yliopisto.
1643:
Suomessa koululaitos järjestetään.
1645:
Lontoossa perustetaan Royal Society.
1647:
Tartossa painetaan Juhana Gezelius vanhemman kirjoittama kreikan
kielioppi Grammatica graeca, jota käytetään oppikirjana pari vuosisataa. Hän kirjoittaa myös latinan kieliopin
Grammatica latina contracta ja muokkaa tekstejä latinakoulujen käyttöön.
1647:
Pohjois-Amerikassa Massachusettsin kukin kaupunkikunta velvoitetaan
järjestämään koulu. Yleensä
siirtokuntien lapset käyvät yhdeksänvuotiaina naisten koulua, jossa leski tai
vaimo opettaa lukemista ja kirjoittamista.
1649:
Moskovaan perustetaan kreikkalais-latinalainen koulu, jossa opetetaan
kielioppia, puhetaitoa, filosofiaa ja uskontoa.
1649:
Ruotsille säädetään koulujärjestys, jossa esitetään moniportainen
koulutusjärjestelmä: kaupunkien pedagogiot eli lastenkoulut, latinakoulun
tapaan toimivat triviaalikoulut, lukiot ja yliopistot. Koulujärjestys mainitsee kolme ruotsalaista
oppikirjan tekijää. Koululaki perustuu
Comeniuksen oppeihin.
1649:
Suomessa koulujärjestyksen mukaan ylemmän triviaalikoulun II luokalla on
uskontoa ja kreikkaa 10 viikkotuntia, latinaa 23, laulua (virsiä) kuusi ja
kirjoitusharjoituksia viisi viikkotuntia.
1649:
Valtiomies Aksel Oxenstierna perustaa Kemiön pitäjään lastenkoulun, joka
on tavallaan kansakoulu.
1665:
Kiel saa yliopiston.
1666:
Ranskan tiedeakatemia Académie des Sciences perustetaan Pariisissa.
1666:
Lundin yliopisto perustetaan ruotsalaistamaan entistä Pohjois-Tanskaa
Skånea.
1671:
Virginiassa Pohjois-Amerikassa kuvernööri William Berkeley lausuu
ylpeänä: Kiitän luojaa siitä, ettei meillä ole ilmaisia kouluja tai
painovapautta, ja toivon ettei niitä tulisi sataan vuoteen; sillä opetuksen
myötä on maailmaan tullut tottelemattomuus, harhaopit ja uskonlahkot, ja
painotuotteet ovat niitä edistäneet.
1681:
Ruotsin kuningas antaa virallisen luvan lukukinkereiden eli lukutaidon
tutkintotilaisuuksien pitämiseen piispan Gezelius anomuksesta. Jos vaadittavaa lukutaitoa ei ole, annetaan
vakava varoitus tai jalkapuurangaistus, ehtoolliselle ei pääse eikä kuulutusta
avioliittoon saa.
1684:
Bengt Gottfried Forselius (-1688) perustaa opettajaseminaarin Tarton
lähelle Piiskopin kartanoon. Sieltä
valmistuu neljässä vuodessa 160 nuorta opettajaa.
1684:
Pohjois-Amerikassa Bostonissa alkaa toimia poikien julkinen koulu. Yksityinen poikien kirjoitus- ja
laskemiskoulu toimii 1667 lähtien. Kaksi
yksityiskoulua perustetaan 1700 ja 1719.
1684-91:
Turun akatemian itämaisen kirjallisuuden oppituolin haltija Simon
Paulinus kirjoittaa heprean kieliopin.
1684:
Vaasan triviaalikoulu perustetaan.
1687:
Moskovaan perustetaan Slaavilais-kreikkalais-latinalainen akatemia. Venäläiset kirjoittavat useita kuvauksia
itämaista esimerkiksi Spafarin Kertomus Kiinasta ja laativat useita Venäjän
karttoja. Kirjallisuus kehittyy.
1688:
Keminsaamelainen pappi Olaus Matinpoika Sirma (1650-1719) ehdottaa, että
Torion Lappiin perustetaan lapinkoulu.
Virkamiesten penseä suhtautuminen estää tämän toteutumisen. Sirma yrittää onnistumatta painattaa
saamentamansa Johan Getzelius vanhemman katekismuksen Yxi paras lasten
tavara. Se julkaistaan pari sataa vuotta
myöhemmin.
1691:
Vaasan triviaalikoulu rakennetaan.
1693:
Kuninkaan Kaarle XI koululaki vahvistaa latinan asemaa ja käyttöä
kouluissa.
1694:
Hallen yliopisto perustetaan.
1698:
Mallorcan yliopisto perustetaan.
1699:
Englannissa perustetaan Society for Promoting Christian Knowledge, jolla
1724 on 1329 koulua.
1699:
Uppsalassa sanomalehtikollegiot eli -luennot otetaan yliopistossa
käyttöön. Professorit käyttävät
sanomalehteä valtio-opin lukukirjoina.
Saksassa sanomalehteä käytettiin aikaisemmin politiikan ja maantiedon
opetuksessa.
1700-luvun alku: Norjassa Trondheimin seminaari opettaa
saamelaisten pariin lähteviä opettajia.
1700-1800-luvut: Suomessa kansanopetusta annetaan suurimmissa
kirkonkylissä lukkarin- ja pitäjänkouluissa, kyläyhteisöjen kyläkouluissa ja
kodeissa. Lukkarinkouluja vastaavat kaupungeissa
porvareille perustetut pedagogiot eli lastenkoulut. Opillista koulutusta annetaan lähes yksinomaan papiston ja aatelin
lapsille.
1703:
Pohjois-Amerikassa opettajien kokouksessa todetaan, että jos oppilaiden
ei enää tarvitsisi valmistaa puun kaarnaa tai kuorta tehtävien laskemiseen, he
olisivat riippuvaisia kalliista rihvelitauluista. Mitä tapahtuisi, jos rihvelitaulu putoaisi ja
menisi rikki?
1709:
Turun akatemiassa alkaa arabian opetus.
1723:
Kuninkaallinen kirje määrää Suomessa vastuun kansanopetuksesta
vanhempien velvollisuudeksi. Jos he
eivät itse siihen pysty, lapset on vietävä koulumestarin tai lukkarin luo
lukemista harjoittelemaan.
1723:
Porvoossa alkaa toimia kimnaasi.
1724:
Lontoossa aloittaa toimintansa grafiikkakoulu St Martin Lane
Academy. Siellä opettavat muun muassa
ranskalainen Hubert Gravelot (1699-1773) ja englantilainen taidemaalari ja
kuparipiirtäjä William Hogarth (1697-1764).
1724:
Ruotsissa toteutetaan koulu-uudistus.
1724:
Venäläinen Pietari I Suuri perustaa tiedeakatemian Pietariin, minne
siirtyy monia johtavia matemaatikkoja.
Akatemia avataan 1725.
1726:
Suomessa konventikkeliplakaatti velvoittaa isäntiä opettamaan
katekismusta paitsi lapsilleen myös muille sukulaisilleen ja
palvelusväelleen. Lukukinkerien pito
määrätään papiston ehdottomaksi virkavelvollisuudeksi.
1728: Havannan
kuninkaallinen ja paavillinen Pyhän Hieronymoksen yliopisto perustetaan.
1737:
Göttingenin yliopisto perustetaan.
1738-60:
Turussa historian professori Algot Scarin (1684-1771) pitää
sanomalehtikollegioita eli -luentoja.
1743:
Erlangen saa yliopiston.
1744:
Madridiin perustetaan Academia de Bellas Artes de San Fernando, jonka
ansiosta kirjojen kuvitus paranee Espanjassa.
1751:
Saksenilaisen ediktin mukaan kirjanpainajan tulee ymmärtää latinaa ja
osata lukea kreikkaa. Hänellä on neljän
vuoden oppiaika ja kolmen vuoden harjoittelu apulaisena ennen kuin hän voi
päästä mestaritutkintoon.
1751:
Utsjoella alkaa katekeettaopetus.
Katekeetat ovat kiertäviä opettajia, jotka ovat usein paikallisia ja
hallitsevat saamenkielen.
1752:
Kirjallisuuden akatemia perustetaan Sevillaan.
1754:
Pohjois-Amerikassa perustetaan Dartmouth Collegen edeltäjä Eleazar
Wheelockin intiaanikoulu New Hampshiren siirtokuntaan. Intiaanit yritetään opettaa kalpeanaamojen
tavoille.
1755:
MV Lomonosovin (1711-65) aloitteesta perustetaan Moskovaan yliopisto,
jonka nimeksi tulee 1940 Lomonosovin valtionyliopisto.
1756-58:
Turun akatemian kirjaston amanuenssi Henrik Hyllén alkaa antaa
kirjallisuuden ja kirjastonkäytön opetusta.
Hän pitää 1758 alkaen luentonsa kirjastossa ja opastaa samalla
opiskelijoita kirjastonkäytössä.
Hyllénin työtä jatkavat Jacob Haartman ja myöhemmin Porthan.
1758:
Kuninkaallinen päätös velvoittaa Suomessa papistoa valvomaan, että joka
kylässä on perheiden yhteisesti palkkaama lukutaitoa opettava henkilö.
1762-96:
Katariina II (1729-96) perustaa kirjallisuusakatemian ja kouluja.
1762:
Suomessa seurakuntia käsketään ottamaan palvelukseensa
koulumestari. Lukutaidon enentyessä
vuotuinen almanakka ja neuvokkikirjallisuus saavuttavat erityisen
kansansuosion.
1763:
Fredrik Suuri perustaa kyläkouluja.
1763:
Preussissa luodaan valtakunnallinen kansakoululainsäädäntö.
1764:
Leipzigin taideakatemia perustetaan.
Siellä voi opiskella kuparipiirtäjäksi.
Akatemiassa opetus loppuu 1813 Napoleonin sotien aikana, mutta jatkuu
muutaman vuoden kuluttua.
1764:
Konsistorinamanuenssi Mathias Calonius puolustaa Turun Akatemiassa
väitöskirjansa ensimmäistä osaa De nova facie orbis europaei circa saeculum
reformationis exorta - Eurooppalaisen maailman uudesta ulkonäöstä
uskonpuhdistuksen aikaan. Hän lainaa
Baconia, jonka mukaan kirjapainotaito on mullistanut perusteellisesti henkistä
kulttuuria. Calonius käsittelee kirjapainotaitoa,
maalaustaidetta, puupiirrosta ja vaskipiirrosta. Toisessa osassa hän käsittelee 1765 paperin
keksimistä sekä koulujen ja yliopistojen perustamista.
1764:
Espooseen anotaan omaa kiertokoulumestaria. Koska mestarille pitäisi maksaa palkkaa,
mestari saadaan 1856.
1769:
Maltaan perustetaan Kuninkaallinen yliopisto.
1781:
Wienissä kuuromykkien koulussa ladotaan ja painetaan muun muassa
oopperan Mozart, Don Giovanni libretto.
1786:
Ruotsin akatemia perustetaan.
1788:
Preussissa humanististen lukioiden oppilailta vaaditaan
Befähigungsnachweis - kelpoisuustodistus, jotta pääsee yliopistoon.
1789:
Ranskan suuren porvarillisen vallankumouksen tavoitteisiin kuuluu
yleisen ja yhteisen koululaitoksen luominen koko kansalle. Ranskassa oppikoulut kehittyvät 1800-luvulla kuitenkin
enemmän kuin kansakoulut.
1791:
Ranskan kansalliskokous päättää, että opetusasiat on otettava pois
kirkon ohjauksesta, ja kaikille kansalaisille tarpeellista koulutusta varten on
perustettava eritasoisia kouluja valtakunnan eri puolille.
1793:
Ranskan tiedeakatemia lakkautetaan.
1794:
Ranskan kansalliskonventti hyväksyy komiteaehdotuksen perustaa
oppilaitos École centrale des travaux public - Yleisten töiden
keskuskoulu. Se saa seuraavana vuonna
nimekseen École polytechnique - Polyteknillinen koulu.
1794:
Ranskassa vietetään 8.6 Järjen juhlapäivää.
1700-luvun loppu: Englannissa Robert Raikes (1735-1811)
perustaa Gloucesteriin laiminlyötyjen lasten sunnuntaikoulun ja käyttää
edistyneimpiä oppilaita apuopettajinaan.
Menetelmää kehittävät Intiassa toiminut Andrew Bell (1745-1833) ja
Lontoossa työskennellyt Joseph Lancaster (1778-1838) vuoro-opetukseksi. Opettaja kouluttaa edistyneimpiä oppilaita
eritasoisiksi apuopettajiksi eli monitoreiksi (latinassa monere - opastaa,
ohjata). Vuoro-opetuksessa
seinätauluilla opetetaan lukemaan ja laskemaan.
Syntyy koulutarviketeollisuutta, joka alkaa painaa seinätauluja. Voidaan ostaa kaksi kirjaa, joiden lehdet
kiinnitetään tauluihin aukeamina, joita monitorit opettavat oppilaille.
