Kirja on kielen ja lukemisen paras
käyttöliittymä.
1918:
Neuvosto-Venäjällä hyväksytään asetus valtiollisten kustannusliikkeiden
perustamisesta. Neuvostoliiton
kustannusliikkeet julkaisevat 1927 mennessä 26 prosenttia enemmän kirjoja kuin
Venäjän kustannusliikkeet 1913 mennessä, jolloin julkaistiin sataa henkeä kohti
62 nidettä, mutta 1963 peräti 566.
Neuvostoliitossa ilmestyy 1918-64 kaikkiaan 1,9 miljoonaa erilaista
kirjaa ja kirjasta kokonaispainosmäärältään yli kaksi miljardia nidettä, josta
noin 20 prosenttia lankeaa kaudelle 1958-62.
1918:
Moskovaan perustetaan M Gorkin aloitteesta maailmankirjallisuuden
harrastuksen ja leviämisen edistämiseksi kustantamo Vsemirnaja literatura -
Maailmankirjallisuus, joka julkaisee kahta kirjasarjaa. Perussarjaan otetaan eri maiden ja eri
kausien kirjailijoiden teoksia. Rinnan
julkaistaan suuripainoksista sarjaa, joka käsittää kooltaan vähäisempiä, mutta
Euroopan ja Amerikan kirjallisuuksien kannalta merkittäviä kirjoja ja kirjasia.
1918:
Luokkasodan aikana työläiset panevat käyntiin Tilgmannin kivipainon ja
kirjapainon Helsingissä.
1918:
Senaatti määrää Työväen kirjapainon Helsingissä pantavaksi käyntiin valtion
laskuun. Painossa painetaan mm
Suomi-Finnland -niminen saksankielinen sanomalehti, joka tähän saakka on
painettu Senaatin kirjapainossa. Kuopion
Työväen Sanomalehti- ja Kirjapaino asetetaan konkurssitilaan. Viipurin Työväen Kirjapaino ja Sanomalehti
(entinen Työn kirjapaino) jättää Viipurin raastuvanoikeudelle
vararikkoanomuksen.
1918:
Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta perustetaan. Sen omistukseen joutuu 1923 Työväen
Kirjapaino (perustettu 1898), Työväen Kirjansitomo (perustettu 1908) ja Työväen
Kirjakauppa.
1918:
Kustannus-Oy Karjalan Ääni perustetaan Sortavalassa.
1918:
Holger Schildtin Kustannusliike ostaa kirjapainon ja kirjansitomon,
jonka kapteeni K Lilius ja pankinjohtaja H Hertzberg perustivat 1898.
1918:
Arvi A Karisto ostaa Hämeenlinnan Uuden Kirjapainon ja Isak Julinin
Kirjapainon Tampereelta.
1918:
Suomen kustannusliikkeet ja kirjakauppiaat perustavat Kirjavälitys
Osakeyhtiön.
1918:
Helsingissä perustetaan graafisen alan agentuuriliike Papyrus.
1918:
Loviisan Sanomat (perustettu 1916) ostaa kirjapainon.
1918:
Weilin & Göös myy kivipainon.
Tuli tuhoaa 1919 sitomon koneineen.
Toiminta jatkuu vuoden kuluttua.
1918:
Suomessa on 118 kirjapainoa sekä 19 kivipainoa ja kemigrafista
laitosta. Itsenäisiä kirjansitomoita ja
kotelotehtaita on 40 kappaletta.
Graafisia laitoksia on 37 kaupungissa ja lähes viidennes
Helsingissä. Yli puolet (72/137)
laitoksista sijaitsee Helsingissä, Viipurissa, Vaasassa, Tampereella, Oulussa
ja Turussa. Naantalista puuttuu oma
kirjapaino.
1919:
Neuvosto-Venäjän Valtion kustantamo Gosizdat perustetaan. Se organisoidaan 1931 uudelleen nimellä OGIZ.
1919:
Maxim Gorki perustaa kustannesarjan Vsemirnaja literatura - Maailman
kirjallisuus.
1919:
Tshekkoslovakian Valtion painatuskeskus Státní Tiskarna perustetaan
Karel Dyrynkin johdolla.
1919:
Kruppin pääjohtaja Alfred Hugenberg (1865-1951) ostaa lehtikustantamon
Scherl-Verlag ja perustaa uutistoimiston Telegrafen-Union.
1919:
Suomen Pankki päättää perustaa setelipainon ja hankkii 1921 Ernst
Tilgmannilta paino- ja erikoiskoneet sekä galvanoplastillisen laitoksen. Pankki on jo ostanut Tervakosken
paperitehtaan osake-enemmistön ja tekee sopimuksen vesileimallisen käsintehdyn setelipaperin toimittamisesta. Pankki ottaa 1923 haltuunsa valtion painon
Charta Sigillata, jossa Suomen posti- ja leimamerkit on painettu. Painossa painetaan kaikki valtion laitosten
arvopaperit, obligatioita, osakkeita, postivekseleitä, shekkejä ja muuta. Seteliarkkien liimaus- ja kuivauslaite
ostetaan 1938 ja darmstadtilaisen yrityksen Goebel kahdeksansylinterinen
kirjapainorotaatiokone. Neljä sylinteriä
on väripainatusta ja neljä numerointia varten.
Koneella voi painaa postimerkkejä, obligatioita ja seteleitä. Painossa on 1940-luvulla 18 osastoa. Niitä ovat kuparipaino seteliarkkien
kostuttamis-, kuivaamis- ja silittämisosastoineen sekä kaiverrus- ja
guillocheerausosasto, jossa on erikoiskoneita alkuperäisten piirrosten
tekemistä varten muun muassa kaksi guillochikonetta, reliefikone ja pantografi,
galvanoplastillinen laitos klisheenvalmistuksessa tarvittavine
galvanoplastillisine kylpyineen ja muine laitteineen kuten valu-, jyrsin- ja
höyläyskojeet sekä kirjapaino-, leimapaino-, liimaus- ja arkinkiilloitusosastot
ja mekaaninen verstas.
1919:
Helsinkiin perustetaan Kirjavälitys, joka välittää kustantajien ja
kirjakauppiaitten keskeistä liikettä Saksan komissionikirjakauppojen
tavoin. Siinä on 1921 jo 23 kustantajaa
ja 263 kirjakauppaa. Kirjavälitys
välittää asiakkailleen jonkin verran aikakauslehtiä.
1919:
Gunnar Arvidsson (1890-) perustaa kirjapainon Nya Stentryckeriet - Uusi
Kivipaino Tampereelle.
1919:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapaino ja WSOY perustavat
Kuvateollisuuden Holger Schildtiltä ostetusta kemigrafisesta laitoksesta eli
kliseelaitoksesta.
1919:
Faktori Eetu Waltamo perustaa Suomen ensimmäisen maaseutukirjapainon
Helsingin pitäjän Oulunkylään, kun painoja saadaan perustaa kaupunkien
ulkopuolelle.
1919:
Lahtelainen Etelä-Suomen Sanomain Kirjapaino ostaa Aug Kanervan
Kirjapainon kokonaisuudessaan.
1919:
Turkulainen Ota ostaa Rauman Kirjapainon ja myy sen myöhemmin.
1919-20:
Turun Sanomat hankkii uuden rotaation, stereotypointi- ja
kaksivärilaitteet, kaksi Linotypeä, kaksi pikapainokonetta, alistuskoneita,
viisi tiikeliä ja Intertypen.
1919:
Gust Carlsson ja Emil Moilanen (1877-1919) myyvät Grafican osakkeensa ja
yhtiö tulee suomalaisiin käsiin.
Moilasen kuoltua Albert Gotthard Nordberg (1870-) tulee johtajaksi
1919-25. Lauri Lyytikäinen (1875-) on
seuraava johtaja ja 1934 alkaen Halfdan Malmgren (1904-).
1919:
Tuontiluvan Suomeen saa 17 pikapainokonetta, kolme rotaatiota, yksi
puolirotaatio, 15 tiikeli-, käsi- ja kivipainokonetta, 15 latomakonetta, kuusi
arkinalistuslaitetta, 14 nitoma- ja stanssauskonetta, 43 sivunumerointikonetta,
seitsemän lävistintä, neljä paperileikkuria, 10 taittokonetta, viisi
kansientekokonetta, kuusi kirjansidontakonetta sekä yleiskäyttöisiä koneita
muun muassa kolme kirjapainojen ja sitomoiden sähkömoottoria. Tuonti oli 1918 lähes pysähdyksissä. Suurin osa koneista tulee tukholmalaisen
agentuurifirman S Gumaelius välittämänä.
1920-luku:
Englannissa Ernest Benn alkaa julkaista huokeata kirjasarjaa, mutta
epäonnistuu. Bennillä työskennellyt
Victor Gollancz aloittaa 1927 oman sarjansa julkaisemalla rumia mutta
tehokkaita lehti-ilmoituksia ja käyttämällä mustalla tai magentalla painettuja
keltaisia suojakansia. Stanley Morison
suunnittelee hänelle timanttikirjaimen.
Kirjat sidotaan mustaan kluuttiin.
Gollancz saa kohtalaisen levikin suurten kirjakerhojen kautta.
1920-luku:
USAssa sensaatio- ja roskalehtien isän WR Hearst konsernin mainoksessa
on ylimpänä totuus, sitten oikeus ja yleisön palvelu.
1920-luku:
Kadunnimi Madison Avenue New Yorkissa vakiintuu merkitsemään USAn
mainosteollisuutta.
1920-luku:
Yhdysvalloissa on vain 700 kirjakauppaa.
1920-luku:
Suomessa antikvariaatit vakiintuvat.
Suuren osan tuloistaan monet liikkeet saavat koulukirjoista, jotka
oppilaat joutuvat itse ostamaan.
1920-luku:
Suomessa perustetaan ensimmäiset mainostoimistot lähinnä
ilmoitustoimistoina.
1920-luvun alku: Helsingin NMKYn Pikatoimisto Mars ottaa
huolehtiaakseen lehtien katumyynnistä, ja myyjät saavat myyntilaatikot. Lehtivalikoimaan tulevat myös aikakauslehdet.
1920-luvun alku: Gunnar Joutseno (filmitähden Lea Joutseno isä)
työskentelee Kirjateollisuusasioimistossa myyntimiehenä 1950-luvun
loppuun. Ennen II maailmansotaa hän
liikkuu sivuvaunullisella Harley Davidson -moottoripyörällä. Reput ovat sivuvaunussa. Juuri ennen talvisotaa Joutseno saa
Auburn-avoauton, joka jää sotareissulle.
1920:
Faktori Felix Emil Kellosalmi (vuoteen 1908 Pettersson) (1877-1939)
perustaa Petroskoihin Karjalan kansallisen kirjapainon. Hän oli kirjaltaja ja toimi Suomessa
kansanedustajana 1909-10 ja 1917 sekä 1918 Suomen Kansanvaltuuskunnan
maksukonttorin johtajana, jolloin pakeni luokkasodasta. Kellosalmi on Petroskoissa Vapaus-lehden
toimittajana ja Kirja-osuuskunnan sihteerinä.
1920:
Saksan kansallissosialistinen puolue ostaa Völkischer Beobachter -lehden
ja perustaa Franz Eher -kustannusliikkeen Müncheniin. Sen johtajaksi tulee 1922 Max Amman
(1891-1957), josta tulee myöhemmin valtionlehdistökamarin puheenjohtaja. Kustantamo julkaisee 1925 Adolf Hitlerin
teoksen Mein Kampf - Taisteluni. Sitä
painetaan 1933 mennessä 340 000 kappaletta ja 1940 mennessä kuusi
miljoonaa. Eher täydentää 1926 lehteä
liitteellä Illustrierter Beobachter.
1920:
Virossa perustetaan kustannusyhdistys Loodus. Se omistaa painon Ilutrükk. 1930-luvun lopussa Loodus julkaisee noin
1/4-osan Viron kustantajien tuotannosta.
1920:
Kansasilainen E Haldeman-Julius aloittaa yli 1200 huokean kirjan
sarjansa Little Blue Books, jota myydään pääosin postimyynnissä.
1920:
Vaasassa sosiaalidemokraatit häviävät kamppailun Oy Kirjapaino ABstä,
jonka jälkeen Vapaa Sana tulee Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen SSTP
äänenkannattajaksi. Myös Kuopiossa
(Savon Kansan kirjapaino), Kajaanissa (Kainuun Työväen kirjapaino) ja Oulussa
(Oulun läänin Työväen Kirjateollisuuden kirjapaino) SSTP saa voiton.
1920:
Arthur Frenckell myy lehtiyrityksensä juuri perustetulle yhtiölle
Hufvudstadsbladet Förlags och Tryckeri.
1920:
Gummerus aloittaa halpahintaisen kaunokirjallisen kirjasarjan
Gummeruksen romaaneja.
1920:
Lauri Peltonen aloittaa postimerkkikauppiasuransa 16-vuotiaana. Hän julkaisee pienet ilmoitukset Suomen
Postimerkkilehdessä ja Nuori Voima -lehdessä.
Postimerkkien lisäksi Peltonen myy valintavihkoja ja -arkkeja. Hinnasto on 1921 saatavilla. Uutuuspalvelutoiminta alkaa
1930-luvulla. Postimerkki-asiakaslehti
alkaa ilmestyä 1934. Nykyisin lehti
ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
LAPE-postimerkkiluettelo ilmestyy kerran vuodessa. Poika Olli Peltonen jatkaa isänsä työtä, ja
mukana ovat Ollin pojat Tom ja Keijo.
Alan ammatillinen yhdysside on Suomen Postimerkkikauppiaiden Liitto,
joka kuuluu kansainväliseen kauppiasliittoon International Federation of Stamp
Dealer’s Associations.
1920:
Rautatiekirjakauppa saa yksinoikeuden lehtikauppaan rautateillä. Junapojat lehtilaukkuineen alkavat liikkua
1920-luvulla junissa, ja kioskimyyntiä asemilla kehitetään. Kioskeja on 65, mutta niiden määrä
kaksinkertaistuu viidessä vuodessa.
1920:
Suomen graafisen teollisuuden työvoima (kirjatyöntekijät, toimittajat,
toimisto- ja muu henkilöstö) on noin 9600 henkeä eli 5,6 prosenttia
teollisuuden palveluksessa olevista.
1920:
Suomessa suunnitellaan valtion oppikirjatuotantoa, mutta yksityiset
kustantajat ryhtyvät vastatoimiin.
1920:
Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto tekee konehankkijoiden kanssa
sopimuksen, jonka allekirjoittavat kaikki graafiset agentuurit paitsi
tukholmalainen S Gumaelius Maskinaffär ja viipurilainen Johs Tiedemann. Kun nämä allekirjoittavat 1922 sopimuksen,
sen piiriin kuuluu 19 graafisen alan laitetoimittajaa.
1921:
Yhdysvalloissa perustetaan kirjakerho Book-of-the-Month Club.
1921:
Helsinkiin perustetaan bolshevikkikirjapaino. Osakeyhtiö Työ, joka kustantaa kommunistista
sanomalehteä Suomen Työmies, perustaa kirjapainon, joten mainittu lehti
ruvennee ilmestymään pääkaupungista käsin.
Graafillisen Teollisuuden Harjoittajain Liitto uhkaa boikotilla
kirjapainokoneiden toimittajaa S Gumaeliusta Tukholmassa: jäsentemme on
pidettävä muistissa, että hankkija on katsonut edullisemmaksi olla
liikeyhteydessä bolshevikkien kanssa kuin yhtyä siihen sopimukseen, minkä muut
maassa toimivat asioimistot ovat Liittomme kanssa tehneet.
1921:
Heinolaan perustetaan Itä-Hämeen Kustannusosakeyhtiö. Se tekee 1930 vararikon.
1921:
Turkulainen Åströms Fabriker - Åströmin Tehtaat aloittaa saksalaisella
painovärireseptuurilla painovärien tuotannon.
Tehtaassa on mustan sanomalehtivärin värinvalmistuskone ja kaksi konetta
mustaa väriä varten sekä kolme konetta värillisten painovärien
valmistukseen. Saksassa
värinvalmistuksen opin saanut diplomi-insinööri Ragnar Eskolin johtaa
väriosastoa 1924 saakka, jolloin tehdas luopuu painovärien tuotannosta.
1921:
Akateeminen Kirjakauppa avaa Helsingissä erityisen myymälän
leikkuukaavojen, muotilehtien, käsityökirjojen ja muiden kauppaa varten. Wienissä kuukausittain ilmestyvää muotilehteä
Revue des Modes myydään niin paljon, että kirjakauppa jakaa sen mukana suomen-
ja ruotsinkielisen tekstiliitteen.
Tavaratalo Stockmannin yhdysvaltalaisia Butterick-malleja myyvä liike
liitetään 1931 kirjakaupan mallikaavamyymälään, joka siirretään Stockmannin
kolmanteen kerrokseen.
1921:
Rautatiekirjakauppa järjestää kiertävän myyjän, joka huolehtii lehtien
katumyyjien varastoista. Aikaisemmin
myyjien piti itse käydä ostamassa lehdet Rautatiekirjakaupasta.
1922:
Moskovassa ja Leningradissa perustetaan Valtion kustantamo.
1922:
Otava on Suomen ainoa sotilasammattikirjallisuuden kustantaja. Otavan joululuettelossa 1927 on 90 nimekettä
sotilasammattikirjallisuutta.
1922:
Tidningsaktiebolaget Nyland ostaa yhtiön Pås- och Kuverttryckeri
Helsingistä.
1922:
Raivolaan perustetaan Raivolan Kotelotehdas, joka muuttaa 1939
Lappeenrantaan. Tehtaassa valmistetaan
savuke-, apteekki-, karamelli- ja muita pakkauslaatikoita kotimaisesta pahvista,
paperista ja liimasta.
1923:
Leninin Päiväkirjan sivuja Pravdassa: ... jonkin valtion
kustannusliikkeen henkilökunta on paisutettu liian suureksi välittämättä
lainkaan siitä, että valtion ei pidä huolehtia ensi kädessä kustannustoiminnasta,
vaan siitä, että olisi lukijoita, että olisi mahdollisimman paljon
lukutaitoisia, että kustannustoiminta olisi tulevaisuuden Venäjällä
poliittisesti laajakantoisempaa.
1923:
Mezhdunarodnaja kniga perustetaan.
Se järjestää eri maissa näyttelyitä ja osallistuu suurimpiin
kansainvälisiin kirja- sekä kaupallis-taloudellisiin messuihin. Se tarjoaa ulkomaille kirjoja melkein 50
ulkomaan kielellä.
1923:
Kustantamo Bauhausverlag perustetaan.
1923:
Willi Langrock on Leipzigissa Saksan kommunistisen puolueen kirjapainon ja
kustantamon johtaja ja 1925 lähtien KPDn kaikkien painojen ja kustantamojen
vastaava.
1923:
Pietarissa (sitten Leningrad) perustetaan Suomalainen
Kustannusosuuskunta Kirja.
Kansanedustaja Toivo Alavirta (alkuaan Ahlström) (1890-1939?) on sen
johtajana. Teemu Törmälä (1882-1937) on
1927 lähtien johtajana.
Kansakoulunopettaja Heino Rautio (1881-1937?) toimii kustantamon
hallinnossa ja nimitetään 1934 liikkeen johtajaksi, mutta erotetaan 1935. Asianajaja Asser Salo (1902-38) toimii
1935-37 kustantamon poliittisen osaston johtajana. Simo Susi (1896-1937?) on Kirjan
apulaisjohtajana ja kirjapainon Anohin johtajana Petroskoissa. Yrjö Karppanen (1896-1937?) toimii 1929-34
Kirjan toimittajana. Kontrad (Konrad)
Arppe (salanimi Janne Puro) (1907-1942?) on 1930-luvulla Kirjan kirjapainon palveluksessa. Ensimmäinen Kirjan julkaisu on Työläisen ja
Talonpojan kalenteri vuodelle 1924.
Kirjasta tulee 1931 Karjalan ja Leningradin alueen Valtion
kustannusliike Kirja. Anohinin
kirjapaino Petroskoissa ja Kontupohjan kirjapaino siirtyvät Kirjalle.
1923:
Joseph H Sears kuulee I maailmansodan jälkeen vapaasta kirjapainosta
Tennesseessä. Hän varustaa sen
täydellisesti ja Kingsport Press valmistaa sata tuhatta kirjaa päivässä. 1925 mennessä julkaistaan 165 nimekettä,
joista 40 myydään lähes kymmenen miljoonaa kappaletta. Searsin ohjelmassa on Reader’s Library ja
American Home Classics: The Popular American Library of Worthwhile Books. Kingsport Pressin viiden ammattiliiton 1600
työläistä menee 1963 lakkkoon, joka kestää yli kaksi vuotta, paremman työajan ja palkan puolesta.
1923:
Heikki Haavikko (1885-), Paavo Haavikon isä, perustaa Helsingin
Bulevardille konttori- ja paperitarvikkeita maahan tuovan liikkeen. Liikemies Heikki Haavikko oli Valtioneuvoston
kirjansitojana, 1916-18 Kirjapaino-Oy Sanan sitomon johtajana ja Työväen
Sanomalehti Osakeyhtiön sitomon johtajana.
1923:
Tapetti perustetaan.
1923:
Suomessa julkaistaan painotuotteita yli 10 000 nimekettä vuodessa. Kauno- ja tietokirjallisuuden osuus on
laskussa niin, että se muodostaa 1930 noin 10 prosenttia koko tuotannosta.
1924:
Neuvostoliitossa kustantamo Akademia erikoistuu julkaisemaan ulkomaista
kaunokirjallisuutta sekä kirjallisuuden ja taiteen historiaa käsitteleviä
teoksia. Se julkaisee monipuolisesti
kirjailijoiden teoksia: Aiskhylos, Aristofanes, Cervantes, Swift,
Racine,Corneille, Rousseau ja muita.
Kustantamo ryhmittää 1932 kirjansa sarjoiksi: Antiikin kirjallisuus
(Aristofanes, Vergilius, Catullus, Apuleus), Itämainen kirjallisuus (Tuhat ja
yksi yötä, Firdausin Shahname eli Kuningasten kirja), Keskiajan kirjallisuus
(Rolandin laulu, Kuriton muuli) ja Ranskan kirjallisuus (H Balzac, E Goncourt,
V Hugo, A Dumas). Sarja
Maailmankirjallisuuden aarteita on tarkoitettu laajoille lukijapiireille.
1924:
Saksassa perustetaan Euroopan suurin kirjakerho Büchergilde Gutenberg.
1924:
Hämeen Kirjapaino Tampereella siirtyy oston kautta
Vankeinhoitohallituksen haltuun ja sijoitetaan Keskusvankilan (entinen
Kuritushuone) yhteyteen Helsingissä.
1924:
Tietosanakirja Oy lakkauttaa toimintansa. Sen perustivat 1905 WSOY ja Otava. Otavalle tulevat aakkoselliset
tietoteokset. Muut suurteokset saa WSOY.
1924: F
Tilgmann ostaa kustantamon Holger Schildt painokoneet, kaluston ja
varaston. Yritys hankkii myös teräspainokoneen,
kivi- ja kirjapainokoneita sekä perustaa 1925 ajanmukaisen fotolitograafisen
jäljennösosaston vanhentuneen tilalle ja ostaa Systeman Kirjapainon. Englannista George Mannilta ostetaan 1926
kaksivärinen offsetpikapaino. Tilgmann
ostaa 1926 Kotelotehdas Teoksen ja 1928 tamperelaisen Julius Syrénin koneet ja
varastot.
1924:
Väinö Wesslin perustaa liikkeen Kirjansitomo Atlas.
1924:
Väri-, vernissa- ja teknokemiallisen tehtaan D Winter & Co
(perustettu 1892 Tampereen Tapettitehtaan Osakeyhtiönä) maisteri Arne Winter
käy tutustumassa Turussa Åströmin tuotantoon.
Kaupat tehdään 1925 ja Åströmin painovärituotanto sekä diplomi-insinööri
Ragnar Eskolin siirtyvät Winterille. Painoväriosasto
muuttaa 1926 Tampereelle. Yhtiö vie
aluksi painoväriä jopa Kiinaan mustaa sanomalehtiväriä. Tulipalo tuhoaa 1926 tapettitehtaan
paperivaraston, mutta pellavaöljy- ja tärpättivarastot säilyvät. Åströmin Tehtailta hankittu peltipurkkien valmistuslaitos
kaksi puristinta, leikkuri ja saumauskone pitävät painoväritehtaan omavaraisena
peltipurkkien suhteen. Näistä tarpeista
saa 1950 alkunsa peltipurkkitehdas Mety, jonka GWS ostaa 1970-luvulla ja
yhdistää omaan toimintaansa.
Tuotevalikoima 1930-luvulla on sanomalehtivärit, kirjapainovärit,
syvennyspainovärit, vernissat ja telahyty.
Erikoisvärejä ovat kaksoisvivahdusväri duppelton eli kaksoissävyväri,
jossa on liukenematon ja vernissaan liukoinen sävyltään erilainen pigmentti, ja
pronssiväri. Tehtaalle hankitaan
1940-luvun lopulla kuulamyllyjä, laboratorio uusitaan ja saksalainen kemisti
Alfred Franz palkataan 1952 sekä uusia kolmitelamyllyjä hankitaan. Saksalainen Concentra GmbH Gebrüder Hartmann
tulee 1950-luvun lopulla yhteistyökumppaniksi ja hankitaan koepainokone. Winter siirtyy 1960 W Rosenlewille. Ylipainolakkojen valmistukseen solmitaan 1966
lisenssisopimus Rhein-Mainische Lackfabrikin kanssa. Uusi tehdas valmistuu 1976 Tampereelle. Painoväritehtaaseen hankitaan
Nagema-kolmitelamyllyjä Saksan Demokraattisesta Tasavallasta DDR. Lohja ostaa 1981 W Rosenlewin maalitehtaan,
ja painoväriosaston nimeksi tulee Lohja Winter Painovärit. Lohja ostaa 1985 tehtaan Scanink osakekannan
ja 1986 sen kautta tehtaan Swedish ITI Ruotsista. Lohja hankkii 1988 tehtaan Vertex, mutta myy
1990 painovärit ja pastat sveitsiläiselle tehtaalle Sicpa, joka myy pastat
Tikkurilalle.
1924-25:
Holger Schildtin serkku kirjailija Runar Schildt toimii Porvoossa
Söderströmin kirjakaupan johtajana.
1925:
Norjalainen kirjailija Knut Hamsun (1859-1952) ostaa tanskalaisen
kustantamon Gyldendal Norjaan.
Kustantamon perusti 1770 Sören Gyldendal.
1925:
Yhtyneet Painot muodostetaan Kemissä Pohjolan Sanomain Kirjapainosta
sekä H Vierimaan ja I Kilposen liikepainosta.
1925:
Kunnan kirjapainoa suunnitellaan Helsinkiin. Hellgren (sd) ehdotti, että valtuusto
asettaisi komitean valmistamaan kysymystä oman kirjapainon ja sitomon
perustamisesta, jotta saataisiin kunnan painatuskustannukset alenemaan. Rahatoimikamari oli viisivuotismenoarviossaan
ehdottanut määrärahaa kirjapainoa varten.
Kaupungin valtuusto hyväksyi ehdotuksen ja asetti komitean asiata
valmistelemaan.
1925:
Mainostoimisto Erva-Latvala perustetaan.
1926:
Moskovaan rakennetaan ensimmäinen graafisen alan kombinaatti SNTLn sekä
yleisvenäläisen toimeenpanevan keskuskomitean alaisen Izvestija - Tiedonantaja
-lehden kustantamon paino.
1926:
Irlannin hallituksen paino An Gúm perustetaan.
1926:
Kustantamo Simon & Schuster perustetaan Yhdysvalloissa.
1926:
Yhdysvalloissa perustetaan kaksi kirjakerhoa Book of the Month Club ja
Literary Guild. Kummankin kerhon yli
miljoonalle jäsenelle jaetaan 150 miljoonaa kirjaa vuoteen 1946 mennessä. Yhdysvalloissa oli jo edellisellä
vuosisadalla kirjakerhoja.
1926:
Yhdysvalloissa Viking Pressin 1925 perustanut Harold K Guinzburg
perustaa saksalaisten esikuvien mukaan kirjakerhon Literary Guild ja lasten
kerhon Junior Literary Guild, jotka myy 1930-luvulla Doubledaylle. Guinzburg keksii 1944, että painetulle
sanalle ei ole korviketta.
1926:
Klimsch hankkii leipzigilaisen
yrityksen Falz & Werner, joka valmistaa reprokameroita ja
-laitteita.
1926:
Jyväskylässä Saarijärven Paavo perustaa tytäryhtiön Keskimaa.
1926:
Mainostoimisto Valotorni perustetaan.
1926:
Kirjateos perustetaan Helsingissä.
1926:
Oskari Hiltunen (1890-1964) perustaa Helsingissä Yrjönkadulle vanhojen
huonekalujen liikkeen, jossa myydään myös vanhoja kirjoja. Hän muuttaa 1930 liikkeen antikvariaatiksi.
1927:
Japanilainen Iwanami tuo kauppoihin Iwanami-kirjasarjan yhden yenin
hintaan. Siitä tulee suosittu, sillä
kirja on bunkobon-kokoinen pehmeäkantinen taskukirja.
1927:
Random House -kustantamo perustetaan Yhdysvalloissa.
1927:
Sveitsiläinen Maurice Amon perustaa Lausanneen väritehtaan SICPA.
1927:
Uusi Tapettitehdas perustetaan Toijalaan.
1927:
Suojeluskuntain Kustannusosakeyhtiö perustetaan.
1927:
Tampereen kirjapaino/Aamulehti ostaa 32-sivuisen rotatiokoneen ja
perustaa kuvalaattalaitoksen.
1927:
Suomessa kirjansitomot sijoitetaan vielä paperiteollisuuden alaryhmään
koteloteollisuus. 1928-44 kirjansitomot
luetaan graafisen teollisuuden alaryhmään rasia-, laatikko- ja kotelotehtaat.
1927:
Kirjailija Ilmari Kianto (1874-1970) pitää elämää näppimällä
kirjoituskoneen koskettimia ja kirjoittaa Konrad Lehtimäelle: Kell' opus on sanat salatkoon ja olkoon
onnellinen silloin vaan, kun vihdoin viimein kustantajan saa. (...) kustantajille - nykyajan pahoille
hengille. Kirjailija Arvi Järventaus
(1883-1939) kirjoittaa Lehtimäelle: Kustannusyhtiöitten johtajat ovat kyllä
kovin ystävällisiä. Mutta - sitten kun
tulee puheeksi esim Konrad Lehtimäen asia, eivät he suvaitse vastata edes
kirjeisiin. Niin kävi keväällä, kun
kirjoitin Jäntille sinun puolestasi.
1928:
Saksassa on noin 23 000 pikapainokonetta, 16 000 tiikeliä, 2245
rotaatiota ja 8888 latomakonetta.
Suomessa on 1000-1200 painokonetta ja yli 250 latomakonetta.
1928:
WSOYn tehdaslaitoksiin kuuluu käsilatomo, jossa 36 työntekijää ja neljä
korrehtuurikonetta; konelatomo, jossa seitsemän Monotype-latoma- ja viisi
-valinkonetta ja Linotype; kirjapaino, jossa 25 pikapainokonetta, joista
kahdeksan kaksivuorokonetta, melkein kaikki koneet on varustettu
automaattisilla alistuskoneilla; syvennyspaino laitoksineen; manul-offset -laitos hankitaan 1929;
stereotyyppilaitos; valssivalimo; korjauspaja; paperivarastossa kolme
arkinleikkuukonetta; kuvakevarastossa 86 000 kuvaketta, WSOY järjestää myös
kuva-arkistoa; kirjansitomo, jossa 74 konetta 28 eri tehtävää varten muun
muassa 12 sitomakonetta, yhdeksän taittokonetta, kahdeksan leikkuukonetta ja
viisi kultauskonetta sekä yhdysvaltalaiset kansienvalmistus-, kansitus- ja
stiftauskoneet.
1928: F
Tilgmann perustaa uuden jäljentämisosaston, hankkii pronssauskoneen,
kaksivuoroisen pikapainokoneen Planeta, kolmisivuleikkuukoneen, painokoneen
Miehle vertical, offsetpainokoneen ja apukoneita. Tilgmann purkaa kaksi painokonetta ja
romuttaa 1929 neljä kivipainokentta, joiden tilalle asennetaan offsetpainokone
Roland ja pikapainokone Johannesberg.
1928:
Suomessa on yhdeksän mainostoimistoa.
1928:
Maalaiskuntien Liitto perustaa oppikirjakustantamon, mutta se ei
menesty.
1928:
Lapin Kansa ostaa Rovaniemellä Lapin Kirjapainon, jonka perustajat ovat
faktori Frans Pirkola ja painomestari Arvi Elo.
1928:
Suomessa kirjapaino on 57 paikkakunnalla. Uudet paikkakunnat eivät ole kaupunkeja:
Forssa, Hyvinkää, Jämsä, Kerava, Kokemäki, Kouvola, Lohja, Loimaa, Mänttä,
Oulunkylä, Pieksämäki, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Sysmä, Terijoki,
Tervakoski, Tyrvää (Vammala) ja Virrat.
1929:
Hyväksytään päätös "Pravdan" painotalon rakentamisesta
Moskovaan. Kyseessä on valtaisa
sanomalehti- ja aikakauslehtitoimintaan erikoistunut yritys. Rakennustyöt alkavat 1931. Tuotantolaitosten rakentaminen saadaan
päätökseen 1937.
1929:
Yhdysvalloissa George Macy (1900-56) perustaa Rajoitettujen painosten
kirjakerhon - Limited Editions Club. Se
julkaisee 12 korkeatasoista kirjaa vuodessa.
1929:
Yhdysvalloissa Albert ja Charles Boni alkavat julkaista huokeata
pehmeäkantista sarjaa Boni Paper Books, jonka muotoilija on Rockwell Kent. Yritys hylätään, ja Bennett Cerf ostaa sarjan
perustaakseen Random House -yhtiön ja sarjan The Modern Library.
1929:
Väritehdas Morrill yhdistyy USAssa neljän väritehtaan kanssa muodostaen
yhtiön General Printing Inks GPI. GPI
ottaa nimekseen myöhemmin Sun Chemical.
1929:
Sokeain Ystävät ottavat vastatakseen Ina Hoffrénin pistekirjapainon
taloudesta ja muuttavat painon nimeksi Sokeain Ystäväin kirjapaino.
1929:
Englannin ensimmäinen kirjakerho The Book Society perustetaan.
1929:
Otavan pelkkien kirjojen tuotanto on 912 000 kappaletta, kun määrä 1910
oli 212 000. Tähän eivät sisälly
lentokirjaset, luettelot eikä aikakauslehdet, joiden määrä 1929 lähentelee
kahdeksaa miljoonaa.
1929:
Gummeruksen Nuorten kirjasto perustetaan.
1929:
Akateemisen Kirjakaupan omistajat myyvät osakkeensa Stockmannin
tavaratalolle. Kirjakauppa muuttaa
1930-luvun alussa tavaratalon tiloihin, ja kirjasaleissa nähdään kasvava joukko
asiakkaita, jotka ilmeisesti ovat ensimmäistä kertaa kirjakaupassa.
1929:
Lapin Kansan Kirjapaino saa kirjakauppaoikeuden.
1929:
Hans Björklind (1908-69) ja Börje Barkman perustavat mainostoimiston
Mainos-Mono-Reklam. Björklind lähtee
1930 Erva-Latvalaan ja Barkman Ilmoon.
Björklind voittaa 1937 Salpausselkä-julistekilpailun. Hän taitaa piirtämisen kivelle.
1930-luku:
Yhdysvalloissa Simon & Schuster, Farrar & Rinehart ja Doubleday,
Doran koettavat myydä huokeita kirjoja onnistumatta. Blue Ribbon Books, jonka omistavat Harper’s,
Harcourt, Dodd, Mead ja Little, Brown, yrittää myydä huokeita kovakantisia
kirjoja rohdosmyymälöissä ja 1937 lisäksi Triangle Books. Eugene Reynal ostaa 1933 Blue Ribbon Books
-sarjan sen perustajilta ja myy sen 1939 Doubledaylle.
1930-luku:
Sosiaalidemokraattisen puolueen tannerilainen siipi hyväksyy fasistien
terrorin kommunisteja ja vasemmistolaista työväenliikettä vastaan ja käyttää
tilannetta hyväkseen valtaamalla sosiaalidemokraattiselle puolueelle työväen
kirjapainoja ja -taloja. Monet
kirjapainot ja -talot siirtyvät heidän käyttöönsä porvarillisen
"laillisuuden" sanelemina.
1930-luku:
Otava julkaisee hinnaltaan huokeaa Ota mukaan -sarjaa, ja WSOY tuottaa
10 mk:n romaaneja -sarjaansa.
1930:
Mezhdunarodnaja kniga - Kansainvälinen kirja on Neuvostoliiton
valtiollinen ulkomaankauppajärjestö (1923 osakeyhtiö), joka vie ja tuo maahan
kirjoja, kuvataiteen tuotteita, äänilevyjä, magnetofoninauhoja, postimerkkejä
keräilijöitä varten, nuotteja sekä sanoma- ja aikakauslehtiä. Järjestön aikakautisten julkaisujen vientiluettelossa
on yli tuhat nimekettä. Laitoksella on
yhteyksiä yli 80 maahan ja se solmii ulkomaisten kustantajien kanssa sopimuksia
neuvostoliittolaisten kirjojen julkaisemisesta ulkomailla ja ulkomaisten
painotuotteiden ostamisesta. Sillä on
yhteyksiä kapitalistisissa maissa 6000 kustantamoon ja kirjakauppaan.
1930:
Karjala-kustantamo perustetaan Leningradiin. Sen edeltäjä osuuskunta Kirja perustettiin
1923. Kustantamon haaraosasto toimii
Petroskoissa, mutta 1934 hallinto siirtyy Petroskoihin. Koko kustannustoimi keskitetään 1936
Karjalaan.
1930:
Valistus ja suuret helsinkiläiset kustantajat hallitsevat
kansakoulukirjojen markkinoista 90 prosenttia.
Loput jakautuvat Kustannus Oy Kirjan, Maalaiskuntien liiton ja Gummeruksen
kesken.
1930:
Ammattimiehet T Kaski ja V Salonen perustavat Helsinkiin Klichélaitos
Kaski & Salosen.
1930:
Helsingin Sokeain Yhdistys tekee konkurssin, ja Suomen Sokeain Liitto
ostaa lehtiensä painamista varten pakkohuutokaupasta stereotyyppikoneen ja
käynnistää pistekirjapainonsa.
Helsingissä on kolme pistekirjapainoa, ja Kuopiossa käyttämättöminä
kahden entisen painon laitteistot.
Painokset ovat yleensä vain 15 kappaletta, 1930-luvun lopulla enää 10.
1930:
Toijalaan perustetaan tapettitehdas Pihlgren ja Ritola.
1930:
Suomessa toimii yli 300 lehtien katumyyjää. Noin 500 paperi- tai muuta kauppaa myy
lehtiä. Lehtien katukauppa siirtyy
1930-luvulla Rautatiekirjakaupalle.
1930:
Helsingissä aloittaa Antikvariaatti Johannes.
1931:
Kustantamo Progress - Edistys perustetaan Moskovassa. Se julkaisee neuvostokirjoja vierailla
kielillä ja ulkomaiden tuotteita venäjäksi.
Niihin kuuluu marxismi-leninismin klassikkojen teoksia sekä
yhteiskuntapoliittista ja kaunokirjallisuutta.
Progress julkaisee 1970-luvun lopulla 1100 kirjaa vuodessa
yhteispainokseltaan 30 miljoonaa. Niitä
lähetetään 140 maahan 48 kielellä.
1931:
Sadolin & Holmblad perustaa keskuslaboratorion ja S&H aloittaa
tutkimustoiminnan. Orgaanisten
pigmenttien valmistaminen siirretään 1935 Kööpenhaminan lähelle Kögeen. Siitä tulee erillinen yhtiö Kemisk Verk Köge. S&H aloittaa 1942 ftaalihapon anhydridien
valmistuksen, joka on raaka-aine synteettisten hartsien valmistuksessa.
1931:
WSOY suunnittelee eräänlaista kirjakerhoa Kotilieden lukupiirejä. Kotilieden tilaajat saisivat hankkia WSOYn
kirjoja edullisemmin kuin kirjakaupoista.
Kirjakauppiaat suuttuvat ja onnistuvat estämään lukupiirien synnyn.
1932:
John Holroyd-Reece, Kurt Enoch ja Max Christian Wegener tekevät yhdessä
Hampurissa Albatross Modern Continental Library -kirjasarjasta
kansainvälisen: johto Luxemburgissa,
toimitus Pariisissa, myynti ja mainonta Hampurissa ja painaminen ensin
Italiassa ja sitten Leipzigissa. Halpa
mutta hyvälaatuinen sarja kasvaa pian 400 nimekkeeseen. Enoch muotoilee useimmat kirjat
typografisesti puoleensa vetäviksi. Myös
(Hans) Giovanni Mardersteig muotoilee sarjan kirjoja. Albatross hankkii 1935 Tauchnitzin
englanninkieliset julkaisut. Albatrossin
johto pakenee Pariisiin, Englantiin ja sitten Ruotsiin. Enoch muuttaa Yhdysvaltoihin, jossa hän
jatkaa pehmeäkantisten kirjojen parissa.
1932:
Kustannusosakeyhtiö Lapua perustetaan.
Sen hallitukseen kuuluvat Vihtori Kosola, Matti Malkamäki, Iivari
Koivisto, KR Kares, Vihtori Varpio ja Artturi Vuorimaa.
1932:
Suomalainen painovärien tuotanto pystyy tyydyttämään yli puolet maan
kokonaistarpeesta. Lähes kaikki muut
raaka-aineet ja puolivalmisteet tuodaan ulkomailta.
1932:
Helsingissä perustetaan Painoväri-Osakeyhtiö, myöhemmin Painoväri. Perustajat ovat Hufvudstadsbladet ja Uusi
Suomi. Koneet, laitteet ja
tarveainevarasto ostetaan Treman konkurssipesästä. Kolmitelamylly Lehmann hankitaan 1938,
jolloin palkataan Bruno Ufert Oslosta opettamaan painovärien tuotekehitystä ja
valmistusta. Värimestari Laaksonen
kehittää tislausmenetelmän valmistaa suomalaisesta sulfaattipiestä painoväriöljyä. Tätä varten rakennetaan 1945 tislaamo kaksine
tislaamokattiloineen. Sen toiminta
lopetetaan 1947, kun tehdas saa ostettua öljyä.
Yhtiö valmistaa sanomalehtivärejä ja kirjapainovärejä sekä ennen sotia
ja niiden jälkeen syväpainovärejä. WSOY
alkaa 1950 käyttää yhtiön syväpainovärejä.
Myyntisopimus Grafican kanssa irtisanotaan 1954, jolloin yhtiö myy
tuotteitaan suoraan asiakkaalle.
Yhteistyösopimus Drubinin kanssa sovitaan 1964 ja yhtiöstä tulee tehtaan
Coates Brothers Inks yksinmyyntiedustaja Suomessa. Drubinin offset- ja fleksovärien
lisenssivalmistus alkaa 1968. Yhtiö
sulauttaa 1979 Graafisen Värin Magentaksi, josta tulee 1992 Sun Chemical.
1933:
Maksim Gorkin aloitteesta Neuvostoliitossa perustetaan ensimmäinen
erikoistunut lastenkirjallisuuden kustannusliike Detizdat. Se julkaisee 168 nimekettä, joita painetaan
seitsemän miljoonaa.
1933:
Natsi-Saksassa kustantamot alistetaan kiihkokansallisen fasistisen
propagandan julkaisemiseen esimerkkeinä ruskea Brockhaus ja kirjakauppiaiden
pörssiyhdistyksen ottaminen natsien haltuun.
1933:
Suomessa kirjakaupoilla on 459 myymälää.
1933:
Helsingissä perustetaan graafisen alan agentuuriliike Paperitukku.
1934-52:
Norjassa romutetaan 700 tonnia kirjapainojen koneita: 171
pikapainokonetta, 55 tiikeliä, 10 automaattista kohopainokonetta ja 34
latomakonetta.
1934:
WSOY ja Otava perustavat Yhtyneet Kuvalehdet, joka on Suomessa
ensimmäinen laaja aikakauslehtien markkinoiden keskitys ja merkittävä
toimialarationalisointi. Otavalla on
Suomen Kuvalehti 1916 ja Oma Koti 1932, WSOYllä Kotiliesi 1922 ja Kansan
Kuvalehti 1926. Kansan Kuvalehti
sulautetaan Suomen Kuvalehteen ja Oma Koti Kotilieteen. Yhtiön uusi lehti on Seura 1934, joka
kilpailee Avun kanssa.
1934:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran paino ostaa lakkautetun Kirjapaino
Maan.
1934: Kymen Kirjapaino lopettaa Kymenlaakson
Sanomat ja myy painonsa Kotkalle, joka julkaisee Kansallisen Kokoomuspuolueen
äänenkannattajaa Etelä-Suomi.
1934:
Jorma Suhonen, Holger Erkelenz ja Aarno Knuus aloittavat SEK-piirtämön
Hufvudstadsbladetilta vuokratuissa tiloissa.
Suhonen on aerograafitekniikan eli kynäretussiruiskun eli väriruiskun
taitaja.
1934:
Henry Czarnecki, Göran Englund ja Paul Söderström perustavat somistus-
ja näyttelyalan yrityksen Kuvamainos Etelä-Esplanadille.
1934:
Rautatiekirjakauppa alkaa laajentaa lehtimyyntiä linja-autoasemille.
1935:
Syktyvkariin perustetaan lehdistön toimitalo ja kirjapaino Dom petshati.
1935:
Penguin Books aloittaa pioneerina Englannissa pehmeäkantisten nidottujen
taskukirjojen julkaisemisen. Kirjan voi
ostaa kymmenen savukkeen hinnalla. Allen
Lane ideoi sarjan ja Albatross-sarjan innoittamana alkaa suunnitella huokeaa
kirjasarjaa. Edward Young muotoilee
kirjasarjan Penguin, joka nimi lainataan sarjakuvasta. Lane valitsee Penguin-sarjaan uusia varmoja
kovakantisina paljon myytyjä kirjoja: André Maurois, Ariel; Ernest Hemingway, A
Farewell to Arms; Susan Ertz, Madame Claire; Eric Linklater, Poet’s Pub; Dorothy
Sayers, The Unpleasantness at the Bellona Club; Agatha Christie, The Mysterious
Affair at Styles; Mary Webb, Gone to Earth; Beverley Nichols, Twenty-five; EH
Young, William ja Compton McKenzie, Carnival.
Kirjakauppiaat eivät pidä hinnasta eikä kirjan formaatista. Lane kääntyy FW Woolworth Department Storen
puoleen, jota nimekkeet eivät kiinnosta.
Viime hetkellä tarjous hyväksytään ja kirjasarjan jakelu varmistuu. Aluksi painetaan kutakin kirjaa 20 000 kappaletta,
ja kirjoja aletaan myydä. Pian
julkaistaan toinen kymmenen nimekkeen ryhmä.
Allen Lane (sittemmin Sir Allen) perustaa 1936 veljineen Richard ja John
yhtiön Penguin Books. Perustettuaan
toimitalon Harmondsworthiin Middlesexiin yritys alkaa julkaista
Pelicans-faktasarjaa ja 1937 Penguin Specials -sarjaa poliittisista ja ajankohtaisista
aiheista. Yli sata nimekettä on
saatavana. Kovakantista taidesarjaa King
Penguins aletaan julkaista 1939. Sarjoja
aletaan myydä Yhdysvaltoihin, jonka haaraosaston johtajaksi tulee Ian
Ballantine. II maailmansodan vuoksi
joitain nimekkeitä painetaan Yhdysvalloissa ja tuodaan Englantiin. Penguin myy 1948 Yhdysvaltain toiminnot
yritykselle New American Library of World Literature NAL ja perustaa parin
vuoden kuluttua taas oman haaraosaston Baltimoreen. Se tuottaa Harry Paroissienin johdolla viidenneksen
yhtiön kirjoista. Penguin Classics alkaa
1946. Sodan jälkeisen lukuinnostuksen
vuoksi Lane palkkaa 1947 Jan Tschicholdin parantamaan kirjojen muotoilua. Toinen typografian mestari on Hans
Schmoller. Penguin Millions julkaisee
monia kirjailijoita: George Bernard Shaw, HG Wells, Agatha Christie ja
muita. Penguin-luettelo 1956 sisältää
lähes 2400 nimekettä. 65
Penguin-julkaisua on voittanut muotoilupalkinnon.
1935:
Englantilainen Victor Gollancz perustaa vasemmistolaisen kirjakerhon The
Left Book Club. Hän aloitti
kustannustoiminnan 1928.
1935: F
Tilgmann ostaa Mercatorin Kirjapainon, jonka Amos Anderson perusti 1906, ja
1936 GA Serlachiuksen vaasalaisen yhtiön Lito-Björkell. Se painoi 1918 kaikki valkoisten painatustyöt
muun muassa Vaasan setelit, postimerkit ja sotakartat.
1935:
Akateeminen Kirjakauppa alkaa julkaista Helsingin Yliopiston eri
tiedekuntien tutkintovaatimusten lisäksi opasta Helsingin Yliopiston
opintoneuvot ja opasta Teknillisen Korkeakoulun opiskelijoille. Kirjakaupassa vanhemmat opiskelijat antavat
suullista opintoneuvontaa. Samoin tekee
Suomalainen Kirjakauppa.
1935:
Väinö Jalmari Puokka (entinen Johansson) (1879-) perustaa graafisen alan
agentuuriliikkeen Kirjapainotarvike Helsinkiin.
Sen nimeksi otetaan myöhemmin Kirjatarvike.
1935:
SEK ja Kuvamainos perustavat mainostoimiston Oy SEK Ab.
1935:
Yrjö Soini perustaa Tekijätoimiston hoitamaan runojen, novellien ja muun
pikkuaineiston välittämistä lehdille.
Tarvittaessa Tekijätoimisto teettää juttuihin valmiin kuvituksen. Kukin juttu myydään yhdelle lehdelle
paikkakunnalla. Järjestelmään osallistuu
muutama sarjakuvapiirtäjä.
1936:
Saksassa Hermann Ullstein saa maastamuuttoluvan ja hänet pakotetaan
myymään kustantamonsa pilkkahintaan natseille.
Berliner Illustrirte Zeitung joutuu toimittamaan kuva-aineistoa natsien
propagandalehdelle Signal, jota julkaistaan sodan aikana 1940-45 usealla
kielellä muun muassa suomeksi. Viimeinen
numero on 6/45.
1937:
Pelican-sarja ja erikois-Penguin -kirjat alkavat ilmestyä.
1937: Kustannusosakeyhtiö
Pohjolan Työ perustetaan Ouluun.
1937: F
Tilgmann perustaa densatonpaino- ja parafinointiosaston.
1937:
Teknotukku perustetaan Helsinkiin.
Sen nimeksi tulee myöhemmin Grafitukku.
1938:
Ranskalainen Paul Flamand (1909-98) perustaa kustantamon Les Editions du
Seuil. Sen kirjailijoita ovat Roland
Barthes, Simone Signoret, Jacques Lacan ja Jacques Derrida. Giovanni Guareschin Don Camillon suuri myynti
takaa käännöskirjallisuuden julkaisemisen: Aleksandr Solzhenitsyn, Italo
Calvino ja Gabriel Garcia Márquez. Seuil
julkaisee uskonnollista kirjallisuutta ja aikakauslehteä Esprit. Muita aloja ovat antropologia, semantiikka,
aikalaismusiikin teoria ja Freud.
1938:
New Yorkissa aloittaa silkkipainotyöpaja, jonka johdossa on Anthony
Velonis.
1938-39:
F Tilgmann saa Olympiakisoja 1940 odotellessa runsaasti kivipaino- ja
offsetpainotöiden tilauksia: seinäjulisteita, nimilippuja, erilaisia kääre- ja
pakkauspainatuksia. Painetaan Suomen
Ulkomaankauppaliiton laskuun kuvitettu Suomea ja sen talouselämää valaiseva
suurteos.
1938:
Suomessa on graafisia laitoksia 219 kappaletta, joista 191 kirjapainoa,
15 kivipainoa, kolme syväpainoa, 10 itsenäistä ja 15 muun yrityksen yhteydessä
olevaa kemigrafista laitosta.
Kirjansitomot eivät sisälly tilastoon, sillä ne kuuluvat
paperiteollisuuteen. Teollisuustilastoon
1918-53 ei sisällytetä 1-9 työntekijän aksidenssipainoja, vaan ne kuuluvat
teollista käsityötä koskevaan tilastoon.
Oikeusministeriön painovapaustoimistoon tulleiden ilmoitusten mukaan
1918-39 perustettiin 262 uutta kirja- ja kivipainoa, ja lopetti 211
painoa. Itsenäisiä rasia-, laatikko- ja
kotelotehtaita ynnä kirjansitomoita on 59 kappaletta. Kirjapainopaikkakuntia on 73, joista 16
uutta: Enso, Haaga, Imatra (Ruokolahti), Kangasala, Karjaa, Kemijärvi,
Koivisto, Lahdenpohja (Kurkijoki), Lapua, Nokia, Nurmes, Parkano, Puistola
(Helsingin maalaiskunta), Teuva, Toijala (Akaa), Varkaus ja Ylivieska. Neljännes painoista on Helsingissä ja yli
puolet graafisista laitoksista Helsingissä, Turussa, Viipurissa, Tampereella,
Vaasassa ja Oulussa. Pohjoisin paino on
Kemijärvellä (1928 Rovaniemellä ja 1918 Torniossa). Graafisessa teollisuudessa työskentelee 14
100 henkeä eli 4,5 prosenttia teollisuuden työvoimasta.
1939:
Vomag on rakentanut parituhatta kaikkien painomenetelmien rotaatiota,
joita on toimitettu lähes kaikkiin maihin.
1939:
Englantilainen World Books -kirjakerho aloittaa toimintansa.
1939: Yhdysvaltalainen taskukirjojen pioneeri
Robert F de Graff (Frank N Doubledayn sukulainen) perustaa yrityksen Pocket
Books, jonka ensimmäiset nimekkeet ovat: James Hilton, Lost Horizon; Dorothea
Brande, Wake Up and Live!; William Shakespeare, Five Grat Tragedies; Thorn
Smith, Topper; Agatha Christie, The Murder of Roger Ackroyd; Dorothy Parker,
Enough Rope; Emily Brontë, Wuthering Heights; Samuel Butler, The Way of All
Flesh; Thornton Wilder, The Bridge of San Luis Rey ja Felix Salten, Bambi. Massachusettsilainen Colonial Press valmistaa
ensimmäiset pokkarit. Kirjojen
muotoilija on Robert Josephy. Aluksi
kirjat lankaneulotaan, mutta myöhemmin liimasidotaan. Kirjan syrjät punataan ja esilehdet liimataan
kiiltäviin laminoituihin kansiin.
Pokkareita myydään missä tahansa rohdoskaupoista lehtikojuihin. Armeijan joukoille julkaistaan laitosta Armed
Services Editions. 1940 myydään 4,5
miljoonaa ja 1949 jo 45 miljoonaa kirjaa.
Kymmenenä ensimmäisenä vuonna ilmestyy 600 nimekettä yhteensä 260
miljoonaa kirjaa. Yli 50 nimekettä
myydään yli miljoona kappaletta.
Jäljittelijöitä esiintyy runsaasti.
Milwaukeelainen kustantaja kopioi Penguinin koon, mutta Red Arrow Books
kuolee. Pocket Books kieltää 1942
Avon-kustantamoa (perustettu 1941) käyttämästä punaisia syrjiä ja sanaa Pocket
kannessa. New American Library aloittaa
1948 päätoimittajana Victor Weybright ja puheenjohtajana Kurt Enoch, myöhemmin
Times-Mirror-yhtiön johtaja. Pocket
Books ja Bantam Books (perustettu 1945) perustavat 1949 haaraosaston Englantiin. Muita jäljittelijöitä ovat Dell (perustettu
1943), Graphic, Pyramid, Lion ja Ballantine 1952. Pocket Books toimii nopeasti. Presidentti Rooseveltin kuoltua 1945
huhtikuun 12 päivänä perjantaina George ja Stefan Salter kutsutaan lauantaina
suunnittelemaan kansi ja teksti 250-sivuiseen muistoteokseen. Colonial Press aloittaa latomisen ja
oikoluvun sunnuntaina, levynvalmistus ja painaminen tapahtuu viikolla ja
sitominen päättyy perjantaina.
Seuraavana maanantaina Franklin Delano Roosevelt - A Memorial-teosta on
60 000 kappaletta myynnissä.
Paperipula rajoittaa koko 325 000 painoksen tuottamista.
1939:
Virolaiset perustavat Englantiin kustantamon Boreas.
1939-45:
II maailmansodan aikana natsisaksalaiset hävittävät melkein kaikki
Lontoon kustantamotalot. Yli
kaksikymmentä miljoonaa kirjaa tuhoutuu.
Sodan loppuvaiheessa kirjakaupunki Leipzigin kustantamot pommitetaan
raunioiksi. Sota-aikana luettavan
kysyntä ylittää aikaisemmat ennätykset.
1939:
Suomessa on 97 kaupunkikirjakauppaa, kauppaloissa 31 ja eri pitäjissä
342 erioikeuksin varustettua kirjakauppaa eli yhteensä 470. Lisäksi on 74 haaraliikettä ja parisataa
kustannusliikkeitten asioimistoa kirjakaupattomilla paikkakunnilla.
1939-40:
Talvisodassa Karjalan kannaksella Terijoella ja Koivistolla sijaitsevat
kirjapainot evakuoidaan. Lahdenpohjassa
ja Ensossa kirjapainotoiminta lakkaa.
Hangossa pommi tuhoaa painon Hangö Tryckeri. Käkisalmelainen Kaakkois-Karjalan Kirjapaino
siirtää 1940 painatuksen Parikkalassa sijaitsevaan sementtitehtaaseen. Viipurin Kirja- ja Kivipaino evakuoi osan
konekannastaan ja kalustostaan Tampereelle.
Viipurissa tuhoutuu Karjalan Kirjapainon kiinteistö ja Karjalan
Maakunnan talo. Sortavalan Kirjapainon
talo kärsii vaurioita, samoin Raamattutalon kiinteistö Sortavalassa. Täysosuma hävittää Kirjapaino Tarmon. Helsinkiläinen lehtipaino, joka valmistaa
Ajan Suuntaa, Kirjapaino- ja Kustannus Liike kärsii pienehköjä vaurioita, kun
naapuritaloon osuu pommi.
Lappeenrannassa Kansalliskirjapainon (Etelä-Saimaa) talo vaurioituu, ja
Kajaanissa palopommit tuhoavat osan Kainuun Sanomien kirjapainoa, samoin Åbo
Underrättelseriä kustantavan Åbo Tidnings- och Tryckerin
konttorihuoneisto. Palopommi tuhoaa
Harald Kajetskin Affärstryckerietin. Lahdessa
vaurioituu Lahden Kirjapaino- ja Sanomalehti-Oyn kiinteistö. Porvoossa tuhoutuu 1940 Uusimaan paino, mutta
pelastetuiksi saadaan kirjanpitokirjat, vanhat Uusimaan vuosikerrat, osa
toimituksen kirjastoa ja konttorivälineistöä.
Mikkelin pommitus pakottaa Länsi-Savon kirjapainon keskeyttämään
tuotantonsa pariksi päiväksi sen kiinteistön vaurioiden vuoksi. Kemijärvellä pommitus aiheuttaa katkon
Koillis-Suomen painon toimintaan.
Kirjatyöntekijäin liiton miespuolisia jäseniä kuolee 67 ja Faktoriliiton
jäseniä kolme.
1939-44:
Suomessa syntyy sotavuosina uusia kustantamoja ja kirjoja painetaan
entistä enemmän. Kirja-ala kukoistaa
samoin kuin pulavuosina.
1940-luku:
II maailmansodan aikana myydään lähes kaikki kirjat, jotka kyetään
tuottamaan. 40-luvusta tulee perinteisen
kirjanjulkaisemisen viimeinen suuri kausi.
Sotien välinen aikakaan ei merkinnyt
taloudellista katastrofia kustantamoille.
1940-60-luvut:
CIA luo Neuvostoliiton vastaisen propagandakampanjan, johon kuuluu yli
tuhannen englanninkielisen kirjan salainen julkaiseminen. Osan kirjoista kirjoittavat tunnetut kirjailijat,
ja niitä levitetään kaikkialle maailmaan, myös vierailla kielillä.
1940:
Virossa julkaistaan vironkielellä 229 kirjanimekettä yhteispainokseltaan
1,92 miljoonaa, mutta 1983 Neuvosto-Virossa 1379 nimekettä yhteispainokseltaan
12,76 miljoonaa, eli 1940 asukasta kohti kaksi kirjaa, mutta 1983 jo 11,3
kirjaa. Vironkielisiä sanomalehtiä
ilmestyy 16, mutta 1983 jopa 32.
Vironkielisten aikakauslehtien luku on seitsemän, mutta 1983 peräti 73.
1940:
Natsisaksalaiset perustavat erääseen Champs-Elysées -kadun hotelliin
propagandaosaston, joka valvoo lehdistöä, kirjankustannusta, radiota ja
elokuvaa.
1940:
Lontoon kustantamot ovat St Paulin läheisyydessä Ave-Maria Lane ja
Paternoster Row -kaduilla. Niiden
ympärillä ovat lisäksi sitomot ja kirjakaupat.
Yöllä 29-30 joulukuuta seutu tuhoutuu palopommituksessa, ja parikymmentä
miljoonaa kirjaa muuttuu savuksi ja tuhkaksi.
1940:
Ruotsissa alkaa kirjakerhotoiminta.
1940:
Kustannus Vapaa Sana perustetaan painamaan sanomalehteä Vapaa Sana. Lehden tukahduttamisen jälkeen sen
julkaiseminen jatkuu 1944 Suomen Kansan Demokraattisen Liiton SKDL
äänenkannattajana.
1940:
Kustannusliike Kansankulttuuri perustetaan vasemmistolaisella pohjalla.
1940:
Valkeakoskelle perustetaan Paperituote, jolla on kirjapaino. Äänekoski saa kirjapainon.
1940:
Pehr Pelle Henrik Taucher (1915-) ja Bertil Pitkä Svartström perustavat
toimiston Mainos Taucher. Taucher tekee
1945 liikennejulisteen Varoen vaara vähempi.
1940:
Suomessa otettiin käyttöön 1918 lähtien painokoneita: tiikeleitä 500,
pika- ja kaksoispainokoneita 423, sanomalehtirotaatioita 32,
tasokehilörotaatioita 13, offsetpainokoneita 21 ja syväpainokoneita 10, joista
neljä rotaatiota. Suomessa on 1600-1800
painokonetta. Latomakoneita tuotiin: 213
Linotypeä, 99 Intertypeä, 45 Monotypeä ja 13 muuta latomakonetta. Suomessa on noin 350 rivilatomakonetta ja 70
Monotype-rei'ityskonetta.
1940:
Moskovan rauhassa luovutetuilla alueilla Karjalassa ja Hankoniemellä on
24 kirja- ja kivipainoa kahdeksalla paikkakunnalla Viipurissa 14, Sortavalassa
neljä, Käkisalmessa, Lahdenpohjassa, Ensossa, Terijoella, Koivistolla ja
Hangossa yksi kussakin. Ne joko
lopettavat toimintansa tai jatkavat toisella paikkakunnalla. Karjalan Kirjapaino Viipurista alkaa
julkaista Karjala-lehteä Helsingissä, kunnes yhtiö muuttaa 1952 Lahteen. Karjalan Maakunnan lehteä painetaan
Kuopiossa, mutta lopetetaan 1.4.
Viipurin Työväen Kirjapainon Kansan Työ siirtää julkaisemisen Imatralle. Östra Finlands Tryckeri (Wiborgs Nyheter)
lopettaa toimintansa, samoin Karjalan Painotyö (Karjalan Suunta). Kauppakirjapaino jatkaa Helsingissä, samoin
Viborgs Bok- och Stentryckeri oltuaan Tampereella 1940 ensi puoliskon. Sortavalan Kirjapaino (Laatokka) ja Kansan
Voima siirtyvät Joensuuhun, kun taas Raamattutalo lopettaa toistaiseksi. Se kuten evakuoimatta jääneet painot joutuu
jättämään koneensa ja irtaimistonsa.
Kansan Voima hankkii oman painon Joensuuhun. Sortavalalainen Kustannus Karjalan Ääni
lopetetaan. Käkisalmen Sanomat lakkaa
ilmestymästä 1940 huhtikuun lopussa. Lahdenpohjan
Kirjapainon omistaja Ludvig Ojanen perustaa kirjapainon Äänekoskelle. Viipurilaisen Kirjapaino Liiketyön omistaja
Toivo Vuori jatkaa liikettään samalla nimellä Lahdessa. Hangö Bladets Tryckeri keskeyttää toimintansa
ja jatkaa 1941 perustettuaan painon Helsinkiin.
Paino palaa 1942 Hankoon.
1940: F
Tilgmann valmistaa monenlaisia lomakkeita, elintarvikekortteja, julisteita ja
muuta jättiläispainoksin.
1940-44:
Koneiden tuonti natsi-Saksasta Suomeen pysyy käynnissä. Uusia painokoneita hankkivat 1940 Etelä-Savon
Kirjapaino, Sanomalehti Kotka ja Uusimaan Kirjapaino, 1941 Kajaanin Kirjapaino,
Kala- ja Pyhäjokilaaksojen Kirjapaino, Satakunnan Maakunta, Länsi-Suomi ja
Ålands Tidnings-Tryckeri, 1942 Kansalliskirjapaino, Keski-Pohjanmaan
Kirjapaino, Sortavalan Kirjapaino, Karjalan Maakunta ja Länsi-Savo, 1943
Kehityksen Kirjapaino ja 1944 Iisalmen Sanomain Kirjapaino. Latomakoneita hankkivat mikkeliläinen
Länsi-Savon Kirjapaino (Linotype saadaan päämajan avulla, sillä Länsi-Savo
tekee sille töitä), vaasalainen Kirjapaino, valkeakoskelainen Paperituote ja
Hufvudstadsbladet. Helsingin Uusi
Kirjapaino ottaa 1942 käyttöön offsetosaston, ja Uusi Suomi 1943. Satakunnan kirjateollisuus tilaa 1940
MAN-rotaation Saksasta, mutta 1942 tehdasta pommitetaan ja toimitusvalmis kone
tuhoutuu.
1940:
Helsingissä perustetaan painoväritehdas Roto. Perustajat ovat Otso Maunula,
kööpenhaminalainen Jean Laraignou ja Otava.
Tilatut koneet uppoavat haverissa Itämereen. Yhtiö tuo väriä Tanskasta ja solmii
lisenssisopimuksen tehtaan Lorilleux Lefranc kanssa. Tehdas valmistaa 1952 ensimmäisen
lehtisyväpainovärierän Otavalle. Mustat
sanomalehtivärit ja Ilta=Sanomien punainen tulevat 1954 tuotevalikoimaan. Offsetvärien valmistukseen hankitaan
kolmitelamyllyjä ja 1950-luvun lopulla alkaa heatsetvärien valmistus. Ensimmäisten asiakkaiden joukossa on
Sanomapaino painotyönään Aku Ankka.
Posliinikuulamylly hankitaan 1965, jolloin alkaa flekso-osaston toiminta. Asiakkaina ovat Tampellan ja Ahlströmin
kartonki- ja säkkipainajat. Tehtaan koko
toiminta siirtyy 1975 mennessä Vantaan Silvolaan. Sinne hankitaan kolmitelakoneita, sekoittajia
ja helmimyllyjä. Roto lopettaa
lehtisyväpainovärien valmistuksen 1987, kun WSOY lopettaa syväpainonsa.
1941:
Neuvostoliitossa perustetaan poliittisen kirjallisuuden kustannusliike
Politizdat. Se 1965 julkaisee 365 eri
aiheita käsittelevää kirjaa, joiden
yhteispainos on 93 miljoonaa.
1941-44:
Ranskassa toimii maanalaisia kustantajia muun muassa Les Editions de
minuit.
1941:
Penguin Booksin lastenkirjojen Puffin Books -sarja alkaa ilmestyä.
1941:
Helsingissä avataan natsisaksalaisen kirjallisuuden näyttely.
1941-44:
Jatkosodassa Viipurin Työväen Kirjapaino (Kansan Työ, evakuoidaan
Mikkeliin) ja Karjalan Maakunta (Karjalan Sanomat, evakkoon Lahteen) palaavat
Viipuriin sekä Sortavalan Kirjapaino (kokoomuksen Laatokka, evakkoon
Jyväskylään) ja Raamattutalo (evakuontivalmiit koneet on luovutettava
Neuvostoliitolle) Sortavalaan.
Hangö-Bladets Tryckeri palaa Hankoon.
Ekenäs Tryckeri (Västra Nyland) siirtää lehtensä painamisen omistamaansa
Karis Tryckeriin. Hankoniemen
valtaamisen jälkeen yhtiö siirtää toimintansa Tammisaareen. Sodassa tuhoutuvat Sanomalehti Kotkan
(Etelä-Suomi) kirjapaino ja Heinolan Kirjapainon kiinteistö. Etelä-Suomen painatus siirretään Lahteen
samoin kuin Heinolalaisen, mutta se sulautetaan 1942 Itä-Hämeeseen, jota
tuottava Itä-Hämeen Kirjapaino siirretään Sysmästä Heinolaan. Sodan lopulla Helsingin pommitukset tuhoavat
Kirjapaino Tiedon toimitiloja, ja pommi osuu Helsingin Sanomien tiloihin, mutta
ei estä lehden ilmestymistä. Helsingin
ilmapuolustuksessa kunnostautuvat Risto Kavander (myöhemmin Kavanne) ja Heikki
A Reenpää. Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton
jäsenkunnasta kuolee 108 jäsentä. Neljä
Porvoon osaston kirjatyöntekijää kuolee, kun pommi räjähtää 1941 WSOYn
rakennuksen ulkopuolella.
1941:
Faktori Harri Kyhäräinen ostaa AG Väänäsen kirjapainon Heinolasta ja
siirtää se Lappeenrantaan saaden 1942 kirjapainonsa Seppo toimintaan. Heidelberg-tiikeli ostetaan 1952.
1942: Natsi-Saksan
juutalaisilta kielletään asiointi kirjakaupoissa.
1942:
Helsingissä perustetaan graafisen alan agentuuriliike
Painotarvike-Keskus, jonka nimeksi otetaan myöhemmin Painotarvike.
1942:
Lempäälään perustetaan Piippo paperi- ja kartonkijalosteiden
tuottamiseksi. Ensimmäisiä artikkeleja
ovat paperinarut ja -köydet.
1943:
Berliinin ja Leipzigin angloamerikkalaisissa terroripommituksissa
tuhoutuu raunioiksi ja tuhkaksi suuri määrä kustantamoja, painoja ja sitomoja,
Leipzigissa noin 80 prosenttia. Leipzig
on Euroopan suurin painoalan keskus.
Leipzigissa toimii 1945 jo 67 yritystä, joissa työskentelee noin 7500
kirjatyöläistä.
1943:
Maakansan toimitalo tuhoutuu Viipurin pommituksissa.
1943-44:
Suomessa muutamat kirjapainot saavat tarjouksia Saksasta, kun monia
saksalaisia painolaitoksia on tuhoutunut liittoutuneiden pommituksissa.
1943:
Työväen Sivistysliitto, Kansa, SAK, KK, OTK ja Elanto perustavat
Kustannusosakeyhtiö Tammen. Se julkaisee
10 vuoden aikana 837 teosta, painattaa 3,6 miljoonaa kirjaa, joissa yhteensä
966 miljoonaa sivua. Tammi alkaa 1950-luvun alussa julkaista uutta
maailmankirjallisuutta.
1943:
Painoväritehdas Vertex perustetaan Helsinkiin. Perustajat ovat Birger ja Erik Ahlbäck,
joiden Paperitukku toi 1933 lähtien saksalaisen painoväritehtaan Gleitzmann
kohopainovärejä. Painovärien saannin
ehtymisen vuoksi niiden valmistus alkaa autotallissa. Yhtiö hankkii 1947 pari kolmitelamyllyä. Ensimmäisiä tuotteita ovat kohopainovärit ja
telahydyt. Vertex siirtyy 1950 Helsingin
Pitäjän (Vantaan) Hakkilaan.
Pigmentteinä käytetään rautaoksideja, kromaatti- ja
molybdeenipigmenttejä. Tikkurilan
Öljytehdas toimittaa pellavaöljyvernissaa.
Tuotevalikoimaan tulevat Duplexvärit.
Flexovärien valmistus alkaa 1950-luvulla paperipussien painamiseen
asiakkaina Yhteiskirjapaino ja Ahlströmin Kauttuan tehdas. Offsetvärejä aletaan valmistaa 1960-luvulla
sekä heatset- ja lehtisyväpainovärejä 1968.
Helprintin kanssa solmittu sopimus aiheuttaa 1969 lisärakennuksen
pystyttämisen. Vertex tekee painovärien
kehityssopimuksen tehtaan Cresent Ink
and Colour Company kanssa. Vertex
valmistaa 1985 heatsetväriä Sanomapainon uusille Lithoman-koneille. Lohja ostaa 1988 Vertexin ja sulauttaa sen
Sicpaan.
1943: Helsingissä
perustetaan graafisen alan agentuuriliike Pajako.
1943:
Kustannusosakeyhtiö Itävartio lakkaa Helsingissä.
1944:
Kustannusliike Kansankulttuuri voi aloittaa toimintansa, vaikka se
perustettiin 1940. Se harjoittaa myös
kirjakauppaa. Se kustantaa 1945-47
ilmestynyttä 40-lukua, vasemmistolaista kulttuurijulkaisua.
1944:
Keskisuomalainen ostaa Viitasaaren Seudun.
1944:
Lapin sodassa natsi-Saksaa vastaan Lapin Kansan Kirjapaino ja
Sanomalehti Rovaniemi evakuoidaan Kokkolaan.
Maalaisliittolainen Lapin Kansa painetaan Keski-Pohjanmaan Kirjapainossa
ja kokoomuslainen Rovaniemi Sanomalehti Kokkolan painossa. Lapin Kansa muuttaa 1945 Rovaniemelle ja
Rovaniemi 1946. Kemissä Pohjois-Pohjan
Kirjapaino ja Yhtyneet Painot sekä torniolainen Tornion Uusi Kirjapaino
kärsivät vähän natsien karkotussodasta.
Kolmessa sodassa on kuollut ainakin 200 kirjatyöntekijää.
1944:
Viipurissa 1939 toimineista 12 kirjapainosta seitsemän jää eloon:
Karjalan Kirjapaino, Karjalan Maakunta, Kansan Työ (Viipurin Työväen Kirjapaino),
Kauppakirjapaino, Viborgs Bok- och Stentryckeri, Paperinjalostus (entinen
Viipurin Kirjekuori- ja Paperinjalostustehdas) ja Kirjapaino Liiketyö.
1944:
Käkisalmelainen Kaakkois-Karjalan Kirjapaino lopettaa toimintansa.
1944:
Puolustusministeriön kirjapaino yhdistetään Valtioneuvoston
kirjapainoon.
1944:
Lahtelainen Eino Riihelä aloittaa kuvaus- ja
kuvanvalmistustoiminnan. Myymälä avataan
1945 ja valokuvaamo aloittaa 1946.Valokuvaustarpeisto avataan 1951. Pauli Riihelä tulee 1952 mukaan. Maahantuonti ja tukkumyynti alkavat.
1945:
Neuvostoarmeijan Saksan fasismista vapauttamisen jälkeen alkaa
kustantamojen, painojen, kirjansitomoiden, kirjakauppojen, kirjastojen,
ammattikoulujen ja kirjapainokoneiden valmistamisen uudelleen pystyttäminen. Lichtenbergin mielestä latomokastien lyijy on
muuttanut maailmaa enemmän kuin pyssyjen lyijy.
Neuvostoliiton Saksan sotilashallinto tilaa Leipzigin painoilta 4,2
miljoonaa kappaletta kirjaa Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (b)
historia. Se työllistää 30 graafista
laitosta. Leipzigiin perustetaan
Vertrieb für Wissenschaft und Litteratur.
Fasistit ovat tuhonneet Neuvostoliiton suurkaupunkien Harkov, Leningrad,
Odessa ja muiden painot. 1945-49
Leipzigissa painetaan 19 miljoonaa koulukirjaa.
1945:
Vomagin tuhouduttua perustetaan PLAMAG - Plauener
Druckmaschinenwerk. Se myy 1948
Neuvostoliittoon rotaation kuvapainatukseen ja puolalaiselle painolle Dom Slowa
Polskiego Varsovaan kaksi rotaatiota.
Plamag toimittaa 1959 mennessä 1500 rotaatiota 27 maahan.
1945:
Berliiniin perustetaan kustantamo Aufbau-Verlag, joka julkaisee Becherin
romaanin Abschied, Anna Seghersin Das siebte Kreuz ja Bert Brechtin töitä. Itä-Saksan kustamoista tehdään kansan
omistamia yrityksiä - volkseigene Betriebe - VEB.
1945:
Radikaaliin kirjallisuuteen erikoistunut kirjakauppa Housmans
perustetaan Lontooseen. Sen juuret ovat
englantilaisessa rauhanliikkeessä. Se
julkaisee lehteä Peace News ja kalenteria Housmans Peace Diary.
1945:
Kustannusosakeyhtiö Union perustetaan Helsinkiin. Union erikoistuu kielten kirjekursseihin
kuten Englantia luonnonmenetelmällä ja ruotsinkursseja. Toimitusjohtaja Sven Sevelius perustaa 1959
kustannusliikkeen Tietosanakirja.
1945:
Kaarlo Mantere perustaa Kustannus Mantereen julkaisemaan viihdekirjoja
ja aikakauslehtiä. Yhtiöön sulautetaan
1947 Kaleva Salmisen Lehtiyhtymä.
1945:
Liikemies Kaleva Salminen perustaa Lehtiyhtymän.
1945-46:
Sanoma asentaa loput Hoe & Crabtree -rotaationsa yksiköt, jotka
ostettiin 1938.
1945-49:
Suomeen saadaan kolme uutta kirjapainopaikkakuntaa: Karkkila, Kauhava ja
Somero.
1945:
Sanoma Osakeyhtiöön fuusioidaan Helsingin Uusi Kirjapaino.
1945:
Esan Kirjapaino ostaa Heinolassa ilmestyvän Itä-Hämeen.
1945:
Suomessa julkaistaan 2025 kirjaa, joista 1662 suomen ja 318 ruotsin
kielellä.
1945:
Suomessa myydään 8,9 miljoonaa kirjaa, 1950 vähemmän eli 4,9 ja 1975 jo
21,7 miljoonaa kirjaa.
1945:
Suomessa kirjansitomot tilastoidaan erikseen.
1946:
Neuvostoliiton tieteellisen kirjallisuuden kustantamo Nauka - Tiede
alkaa julkaista sarjaa Tieteen klassikoita.
Muita sarjajulkaisuja ovat Kirjallisuuden perintö, Kirjallisuuden
muistomerkkejä, tiedemiesten elämäkertojen sarja ja suuripainoksinen yleistajuinen
sarja.
1946:
Neuvostoliitossa perustetaan Ulkomaisen kirjallisuuden kustantamo
Inoizdat, nimenä sittemmin Progress.
1946:
Leipzigin kirjamessut jatkavat perinnettään Leipzigin messuilla. Neuvostoliiton Saksan sotilashallinto tilaa
Breitkopf & Härteliltä suuren paino- ja sidontatyön.
1946:
Axel Springer (1912-85) saa englantilaisilta miehitysviranomaisilta
luvan julkaista radio-ohjelmalehteä Hörzu, perustaa kustantamon Axel Springer
Verlag ja sanomalehden Nordwestdeutschen Hefte.
Hän perustaa lehdet 1948 Hamburger Abendblatt, 1952 Bild, 1953 Die Welt
ja Welt am Sontag sekä hankkii 1955 lehdet Berliner Morgenpost ja B-Z sekä 1959
Ullsteinin enemmistön. Kustantamo
hankkii tai perustaa 1960-73 kaksi syväpainoa ja offsetpainon sekä lehtiä tai niiden
osuuksia.
1946:
Yhdysvaltain hallitus suunnittelee psykologista aggressiota
Neuvostoliittoa vastaan. Tavoitteena on
propagandan harjoittaminen muun muassa nimettömiä, tekaistuja tai salaa
tuettuja julkaisuja hyväksi käyttäen.
Aktiivinen toiminta alkaa 1970.
Yhdysvallat hävittää Venäjän kirjallisuudesta ja taiteesta sen
sosiaalisen sisällön sekä tukee kirjallisuutta, teatteria ja elokuvaa, joissa
esitetään ja ylistetään alhaisimpia ihmistunteita. Yhdysvallat kannattavat kirjailijoita ja
taiteilijoita, jotka istuttavat ihmisten tajuntaan seksikulttia, väkivaltaa,
sadismia, petturuutta ja kaikkea siveetöntä.
1946:
Ranskassa perustetaan kirjakerho Club francais du livre.
1946:
Tukholmaan perustetaan Sadolin & Holmbladin ensimmäinen tehdas
ulkomaille Sadolins Färgfabrik.
1946:
Ruotsissa on 1158 graafista laitosta, joista 848 kirjapainoa, ja 20 000
kirjatyöntekijää.
1946:
Suomen Kommunistinen Puolue SKP perustaa Helsinkiin Kustannus
Yhteistyön, jossa valmistetaan muun muassa Työkansan Sanomat.
1946: Oululainen Kansan Tahto painetaan Kustannus
Pohjolan Työn (entinen Oulun Läänin Kirjateollisuus) painossa, joka saa
alkuperäisen nimensä, 1948 Oulun Kirjateollisuus. Kustannus Pohjolan Työ irtisanoo 1954
vuokrasopimuksensa ja perustaa oman painon.
1946: Thure (Tuure) Lehén (salanimi Alfred Langer)
(1893-1976) toimii kustantamon Kansankulttuuri kirjallisena johtajana.
1946:
Suomen Kustannusyhdistys tilaa Suomen Gallupilta tutkimuksen
Kirjamarkkinat ja kirjallisuus, jossa selvitetään kirjojen ostamista ja
ostomotiiveja.
1947:
Lontoossa Christopher Sandford, Charles Ede ja AJ Bott perustavat
yleisen kirjakerhon Folio Society.
1947:
Irlannissa aloittaa iirinkielinen kustantamo Sairséal agus Dill.
1947:
Leipzigissa avataan kirjakauppa Meshdunarodnaja Kniga, jossa myydään
venäjän-, saksan-, ranskan- ja englanninkielisiä kirjoja sekä eri alojen
aikakauslehtiä Moskovasta.
1947:
Lontoossa insinööri John Crosfield kunnostaa talonsa vinttiin
elektroniikkalaboratorion. Hän
suunnittelee apulaisensa Dennis Bent kanssa automaattisen värien
kohdistuslaitteen rotaatiokoneisiin.
Ensimmäinen laitteisto rakennetaan lontoolaiselle Amalgamated
Pressille. Kohdistuksen
tarkistuslaitetta Autotron aletaan tilata rotaatiopainoihin. Myöhemmin Crosfield valmistaa värinerottelulaitetta
Scanatron, sanomalehtiin värisivujen lisäämislaitetta Insetter,
valolatomakoneita, värinerottelulaitetta Diascan, syväpainosylinterien
syövytyskonetta Etchomatic, värin viskositeetin säätölaitetta Viscomex ja
syväpainatuksen laatua parantavaa laitetta Heliostat.
1948:
Leipzigissa otetaan käyttöön 189 uutta tai korjattua konetta, joista
kahdeksan suurta offsetkonetta, kaksi syväpainokonetta, yksi kirjarotaatio, 29
pikapainokonetta, sinkkipainokoeita, valopainokoneita ja muita. Leipzigissa on 215 kirjakauppaa muun muassa
SED Franz-Mehring-Haus.
1948:
Kuopiossa Kustannus Savon Sana perustaa oman painon. Kansan Sana painettiin Suunnan tehtaassa
Yhtyneiden Lehtien Kirjapainossa. Myöhemmin
Keski-Suomen Työ painetaan Kansan Sanan painossa.
1948:
Poriin perustetaan Satakunnan Yhteisvoiman paino, jonne siirretään
Satakunnan Työn ja Hämeen Yhteistyön tuotanto.
1948:
Merenkulkuhallituksen karttapaino perustetaan.
1948:
Graafisen alan agentuuriliike Arila perustetaan Helsinkiin.
1948:
Painotuotteiden kustannus- ja välitysliikkeessä vallitsevia epäkohtia
tutkivan komitean mietintö julkaistaan.
Komitea asetettiin 1945 sihteerinä Raoul Palmgren. Kirjailijan tekijäpalkkio on pieni, jopa alle
10 prosenttia nidotun kirjan verottomasta myyntihinnasta, yleensä 15-20
prosenttia. Kustannusliikkeistä 82
julkaisi 1944-45 vähintään kaksi teosta, 23 kustansi yli 10 teosta vuodessa ja
184 vain yhden teoksen.
Itsenäisyysaikana myönteistä kustannusta ovat olleet suuret hakuteokset,
filosofia, psykologia, kasvatusoppi, historia, lakitiede, maantiede,
luonnontiede, musiikki, taloudellinen ja maatalouskirjallisuus. Kielteistä on ollut kansalaissotaa
käsittelevän kirjallisuuden suunnaton määrä, suomenkielisen
käännöskirjallisuuden rajoittuneisuus, yksipuolisuus ja kaupallisuus sekä
Neuvostoliittoa käsittelevän kirjallisuuden yksipuolisuus ja kielteinen
laatu. Käännöskirjallisuudessa
Neuvostoliittoa koskien on ilmestynyt vain agitatioluontoista
häväistyskirjallisuutta, ei kulttuuriteoksia.
Suomenruotsista on jäänyt kääntämättä M Lybeck, T Jansson ja E
Diktonius, mikä on vakava laiminlyönti, sekä koko 30- ja 40-lukujen
modernistiryhmä. Ruotsinruotsista on
jätetty kääntämättä A Engström, A-L Elgström, F Månsson, A v Krusenstjerna, HP Mathis
ja Hedenvind-Eriksson. Norjasta on
kääntämättä H Kinck, A Sandemose, N Griegin päätuotanto ja Överland. Tanskasta A Nexön vain yksi teos on käännetty
ja kääntämättä H Pontoppida, J Paluda, O Gelsted, H Kirka ja Munckin näytelmät. Islannista ei ole suomennettu Laxnessin
teoksia. Saksankielestä on kääntämättä F
Kafka, A Zweig, T ja H Mannin sekä Feuchtwangerin myöhempi tuotanto. Ranskankielestä on kääntämättä Romains,
Proust, Péguy, Malraux, Aragon, Sartre, Duhamel, Giden pääteokset. Englannista on jätetty kääntämättä Joyce,
Huxley, Walpole, Mansfield ja Macaylay.
USAsta ja Kandasta on kääntämättä Hergesheimer, E Caldwell, T Wolfe,
Faulkner, Dos Passos, M Andersson, R Wright ja Dreiser (käännetty yksi
nuoruuden teos). Sinclairin vanhuuden
tuotanto on kääntämättä.
Neuvostoliitosta on jätetty kääntämättä Leonov, Ivanov, Seifulina,
Inber, Serafimovitsh ja Gorkin suurimmat yhteiskunnalliset teokset. Suurta kansainvälistä mainetta nauttivia
kirjallisia teoksia ei ole suomennettu, sen sijaan best-seller - ja
ajanvietekirjallisuutta. Neuvostoliiton
vastaisia kirjoja julkaistiin 1919-39 yhteensä 54 ja 1940-44 peräti 242
kappaletta. Kustantajilla on etusijalla
kannattavuus eli markkinoilla on ajanvietekirjojen tulva, jonka rajoittamista
paperipula vaatii verottamalla ala-arvoisia kirjoja ja aikakauslehtiä
erikoisverolla. Suomen Kustannusyhdistys
SKY myöntää kirjakauppaoikeudet, mutta ei mielellään osuusliikkeille. SKY määrää, mitä kirjakaupoissa myydään eli
SKYn kustantajien tuotteita.
Kirjavälityksen toimitukset ovat hitaita vain kirjakauppaoikeudet
saaneille kirjakaupoille ja toimintamuodot kankeita. Rautatiekirjakaupalla RKK on 118 myymälää
rautatiealueella, 110 katumyyntipaikkaa Helsingissä ja sen ulkopuolella 1750
lehtimyymälää. Niistä 300 myy myös
kirjoja. RKKlla on monopoli kirjavälityksessä
paperikaupoille. RKK lamauttaa
paperikauppojen toimintaa ja estää niitä saamasta omaa kirjamyyntiä, levittää
runsaasti heikkoa kirjallisuutta. RKKn
kioskeista ei saa vasemmiston lehtiä eikä kirjoja, esim Vapaa Sana ja SNS-lehti
ovat vaikeasti saatavia. Suomessa 1939
oli 470 täysin kirjakauppaoikeuksin varustettua kirjakauppaa, 74 haaraliikettä
ja 200 kustantajan asioimistoa eli yhteensä 744 myymälää. Pelkkä kirjamyynti ei kannata, vaan tarvitaan
paperikauppa. Lähes kaikki 1800-luvulla
perustetut kirjakaupat ovat tehneet vararikon.
Pulavuosina eräät kirjakaupat joutuivat SKYn hallintaan. Yleisiä kirjastoja 1939 oli noin 500 kuten
kuntia, mutta haarakirjastot mukaanluettuna 2500. Monet maalaiskirjastot ovat vanhoillisia,
samoin Valtion kirjastotoimisto ja sen arvosteleva luettelo.
1948:
Yhteistyö hankkii Työkansan Sanomien tarpeisiin Ruotsista käytetyn
Vomag-rotaation.
1948-53:
Suomen painojen määrä laskee kymmenellä ollen 224, sillä graafisen
teollisuuden markkinat on kyllästetty.
1949: Leipzigissa
Bugra jatkaa uudistettuna. Bugra 1914
oli maailman suurin polygraafinen näyttely.
Leipzigissa toimii 350 graafista yritystä ja niissä työskentelee 22 075
kirjatyöläistä. Avataan kirjatupa
Johannes Gutenberg.
1949:
Virossa neljästä kustantamosta muodostetaan Viron valtion
kustantamo. Se jaetaan 1964 kahteen
kustantamoon Eesti Raamat ja Valgus.
1949:
Victor Otto (Vauo) Stomps (1897-1970) perustaa kumppaneinaan Helmut
Knaupp ja Ferdinand Möller kustantamon Eremiten-Presse bibliofiilipainoksia
varten.
1949:
Japanissa perustetaan graafisen teollisuudenalan kustannusyritys Japan
Printing News Co.
1949:
Kaarlo Mantere perustaa uuden yhtiön Mantereen Kirja ja erikoistuu
ajanvietteeseen.
1949:
Suomessa on teollisuustilaston mukaan 248 graafista laitosta, mutta
toisten tietojen mukaan 326. Graafisen
alan yhtiöitä on 666. Henkilöstöä on
yhteensä 9737. Jos otetaan mukaan
pikkupainot, sitomot ja kustantamot, niin henkilöstöä on 17 300, josta
työntekijöitä 13 200.
1949:
Talouselämä-lehti puuttuu valtion omistamiin kirjapainokoneisiin
huomauttamalla, että valtion laitoksissa on kolme pienehköä englantilaista
Rotaprint-konetta käyttämättöminä.
1950-luvun alku: Helsingin olympiakisat tuovat graafiselle
teollisuudelle työtilaisuuksia ja jouduttavat konehankintoja
sanomalehtiyrityksissä, kun ne tehostavat uutistenvälitystä viemällä loppuun
uusiin koneisiin kohdistuneen 1948-49 alkaneen hankinnan.
1950:
Kanadalainen lakimies Pierre Péladeau (1925-97) ostaa ranskankielisessä
Kanadassa pienen paikallislehden. Hänen
yritystoimintansa laajenee ripeästi erityisesti 1990-luvulla
yritysostoilla. Péladeaun perustama
Quebecor Print ja yhdysvaltalainen World Color muodostavat 1999 maailman
suurimman kirjapainoyhtiön, kun ne sopivat yhdistymisestä.
1950:
Englannissa uusien kirjanimekkeiden määrä ylittää 10 000
kappaletta. Vuonna 1980 julkaistaan yli
37 000 uutta nimekettä ja yli 10 000 uusintapainosta. Englantilaiset kustantajat myyvät 1984-85
Englannissa tai muualla 412 miljoonaa kirjaa.
1950:
Ruotsissa 14 virolaista kirjailijaa perustaa Lundiin osuuskunnan ja 1951
kustantamon. Se julkaisee 400 teosta,
joista 300 on uusia virolaisia teoksia.
1950:
Bukarestiin perustetaan polygrafinen kombinaatti Casa Scínteii, jossa
painetaan kuusi päivä- ja neljä viikkolehteä.
1950:
Sokeain Kirjapaino perustetaan neljän yhdistyksen voimin. Osakepääoma maksetaan antamalla yhtiölle
kirjapainokoneita ja -tarvikkeita, sillä muut pistekirjapainot lopettavat
toimintansa. Sokeain Ystävät antaa
kirjojen painamiseen kultausprässin, Sokeain Jatko-opintoyhdistys
stereotyyppikoneensa ja Sokeain Keskusliitto stereotyyppikoneen, tiikelin ja
nitojan.
1950:
Suomessa on 556 kirjakauppaa, 1955 jo 628.
1950:
Suomessa on 200 Rautakirjan kioskia, 1960 niitä on 293, 1970 jo 466 ja
1976 peräti 630 kioskia.
1951:
USA:ssa Ginn lopettaa kirjapainonsa, Scribner’s 1955, Little, Brown 1960
ja Houghton Mifflin 1970.
1951:
Tshekkoslovakiassa juutalaisperheeseen syntynyt Robert Maxwell alkuperäiseltä
nimeltään Ján Ludvik Hoch (1923-91) ostaa Springer Verlagilta tulevan
lehti-imperiuminsa ytimen Pergamon Press.
Hän muutti 1940 Englantiin ja toimi siellä Springerin jakelijana.
1951:
Viroksi kirjoja julkaiseva kustantamo Orto muuttaa Kanadaan Keski-Ruotsin
Vadstenasta. Orto perustettiin toisen
maailmansodan jälkeen Suomessa.
Kustannustoiminta loppuu 1973, kun omistaja Andres Laur kuolee. Orton tuotanto käsittää lähes 200 teosta.
1951:
Weilin & Göös muodostaa Paragonista oman yhtiön, jonka osakkeista 95
prosenttia jää Weilin & Göösin haltuun.
1951:
Bernard Berelson kirjoittaa, että kirjaliiketoiminta on säilynyt
onnistuessaan alentamaan kirjojen hintaa, mutta uusi uhka on televisio.
1951:
WSOY perustaa Riksin sarjan.
1951:
Hoechst Fennica perustetaan.
1952:
Graafisen alan agentuuriliike Ansala perustetaan Helsinkiin. Sen toimitusjohtaja on Väinö Ansala.
1953:
Leipzigiin perustetaan Volkseigene Aussenhandelsbetrieb Buchexport, joka
huolehtii valtion kirjojen viennistä ja tuonnista.
1953: San Franciscossa avataan City Lights
Bookstore, joka on myös kustantamo muun muassa 1956 Allen Ginsbergin Howl and
Other Poems.
1953:
Egyptissä upseerit perustavat kustannusliikkeen Dar Al Tahrir.
1953:
Yhdysvalloissa palautetaan kustantajille 15 miljoonaa pehmeäkantista
kirjaa täydellä korvauksella.
Tavaratalot ovat täynnä. Pienet
kustantajat erottavat monia työntekijöitä.
Supermarketit eivät myy paljon kirjoja.
Pocket Books hautaa tonneittain kirjoja hylättyyn kanavaan Buffalon
lähellä. Muut kustantajat tuhoavat 60
miljoonaa taskukirjaa.
1954:
Ian Ballantine, Walter Pitkin nuorempi ja Sidney Kramer jättävät Penguin-yhtiön ja
perustavat Ballantine Books -yhtiön.
1954:
Australialainen Keith Rupert Murdoch perii sanomalehden, ostaa 1956
aikakauslehden, 1958 televisioaseman, 1960 levy-yhtiön, 1962 toisen
televisioaseman, 1981 kustantamon ja 1983 kaapelikanavan.
1954:
Suhdetoimintateollisuuden johtohahmo Edward Bernays oli Creelin
komission jäsen. Hän johtaa United Fruit
Companyn suhdetoimintakampanjaa, kun USA syrjäyttää Guatemalan
kapitalistis-demokraattisen hallituksen ja perustaa tilalle kuolemanpartioiden
johtaman yhteiskunnan.
1954:
Tammi aloittaa Keltaisen kirjaston.
Siinä julkaistaan 2009 mennessä yli 400 kaunokirjallista teosta lähes
130 kirjailijalta noin 40 maasta.
Kirjailijoista 25 on nobelisteja.
1954:
Suomen teollisuustilastoa muutetaan siten, että kirjapainoihin,
laakapainoihin, syväpainoihin, kuvalaattalaitoksiin ja kirjansitomoihin
lisätään kirjojen, sanomalehtien ja aikakauslehtien kustantajat. Toimialaluokitus on voimassa 1970 asti.
1955:
Suomessa perustetaan Levikintarkastus.
1955:
Paragonista tulee itsenäinen osakeyhtiö.
Erikoispainamo Paragon aloitti 1909 Weilin & Göösin osastona, jonka
ensimmäisiä tuotteita olivat Paragon-kuitit.
Paragoniin kuuluvat 1983 Paraforms ja Parasystems.
1955:
Sadolinin Painoväritehdas perustetaan maalitehtaan 1954 jälkeen
Helsinkiin omistajinaan puoliksi Arila ja tanskalainen Sadolin &
Holmblad. Kohopainovärien jälkeen
valmistetaan offset- ja fleksopainovärejä.
Tehdas kehittää 1960-luvun lopulla esidispergoidut
Tops-polyamidichipsit, jotka helpottavat fleksovärien valmistusta. Nimeksi lyhennetään 1980 Sadolinin
Painovärit. Casco Nobel ostaa 1987
Sadolinin maali-, liima- ja painoväritoiminnot, ja nimeksi muutetaan 1993 Casco
Nobel. Se myydään 1993 hollantilaiselle
yritykselle AKZO, ja Suomen yrityksen nimeksi tulee 1996 Akzo Nobel Inks.
1955:
Ruotsalainen Grafisk Färg aloittaa painovärien tuonnin Suomeen. Ensimmäinen asiakas on syväpaino Hertso. Graafinen Väri perustetaan 1960
Helsinkiin. Graafinen Väri - Grafisk
Färg tuo aluksi kaikki värit Ruotsista ja Norjasta. Syväpainovärien valmistaminen alkaa
1961. Niitä viedään jonkin verran
Ruotsiin ja Norjaan. Fleksovärejä
aletaan valmistaa aaltopahvia ja paperipusseja varten. Offset- ja silkkipainovärien tuotanto alkaa
1965. Asiakkaina ovat Enso, Haarla ja
Yhtyneet Paperitehtaat. USAsta Ruotsin
kautta tulee Pantone Matching Systemin PMS-nelivärisarja ja -lisäsävyt Suomeen,
jolloin offsetvärien valmistus käynnistyy.
Offsetväriasiakkaita ovat Tampella ja Tako. Grafisk Färgin omistajayhtiö hankkii tehtaan
Torda Norjasta ja tehtaita Hollannista, Sveitsistä ja Saksasta. Tehdas muuttaa 1972 Espoon Juvanmalmille ja
ostaa kolmitelamyllyjä, helmimyllyjä ja sekoittimia. Heatsetvärejä aletaan valmistaa asiakkaina
Tilgmann, Simonpaino ja Uusi Kivipaino.
Vienti Neuvostoliittoon alkaa 1977 sekä vientiyrityksiä Egyptiin ja
Unkariin. Painoväri ostaa 1979 Graafisen
Värin. Bonnier-Yhtymä/Grafisk Färg saa
puolet sekä Uusi Suomi ja Hufvudstadsbladet kumpikin neljänneksen
osakkeista. Nimeksi tulee Magenta. Tehtaassa sattuu 1980 tulipalo, mutta
vesivahingot ovat suuremmat kuin tulen aiheuttamat. Yhtiö muuttuu 1992 Sun Chemicaliksi, joka
lunastaa Uusiovärin konkurssipesän jatkaen mustan uusiovärin valmistusta.
1955:
Suomessa toimii 226 Rautatiekirjakaupan myymälää ja 2300
lehdenmyyntipaikkaa.
1956:
Aarne Laaksonen perustetaan. Se
myy muun muassa NCR-paperia.
1956:
Kirjailija Aarne Laitinen, 1935 lähtien Haapakoski alias Outsider,
Henrik Horna, Victor Mario, William B Harrow, Halt Denis ja muita (1904-61)
perustaa Kustannus Oy Ajanviete -yrityksen, joka julkaisee Kalle-Kustaa Korkin
ja Pekka Lipposen seikkailuja. Lehti
elää vuoteen 1965 haamukirjoittajan avulla.
1957:
Neuvostoliitossa perustetaan kustannusliike Malysh - Pienokainen, joka
julkaisee katselukirjoja, pöytäpelejä ja pienokaisille tarkoitettuja kirjasia.
1957:
Leipzigiin perustetaan valo- ja elokuva-alan kustantamo VEB
Fotokinoverlag.
1957:
Maailman suurin painokonetehdas aloittaa toimintansa Wieslochissa
Heidelbergin lähellä. Noin 400 000
Heidelbergin painokonetta on 2000 toiminnassa 240 000 painossa.
1957:
Ansbacher-Siegle yhdistyy väritehtaaseen Sun Chemical.
1957:
Helsingissä Yhtyneiden Kuvalehtien toimitalo valmistuu Hietalahden
rantaan.
1957:
Eino Riihelä aloittaa värikuvien valmistamisen. Päivässä valmistetaan muutamasta kymmenestä
filmirullasta kuvat, kun 1974 sesonkiaikana tehdään 20 000 asiakkaan kuvat. Laitevalmistus alkaa: muovituotteet, laitteet
ja koneet kuvalaboratorioille, graafisille kuvaamoille ja
teollisuusröntgenfilmien käsittelyyn.
Nimi Eiri tulee 1967 käyttöön tuotenimenä ja offsetpaino aloittaa.
1957:
Suomessa on teollisuustilaston mukaan 512 graafisen alan yritystä,
joista 240 painoa. Graafisen alan
yrityksiä on Saksassa 8781. Ranskassa 7372, Englannissa 6000, Italiassa 5908,
Belgiassa 4140, Hollannissa 2709 ja Ruotsissa 1209. Suomessa kaikenlaisia graafisen alan
yrityksiä työntekijöiden määrästä riippumatta on noin 800.
1958:
Neuvostoliiton kaunokirjallisuuden suurin kustantamo Goslitizdat
julkaisee vuodessa noin 650 kirjaa ja painattaa yhteensä 80 miljoonaa nidettä,
kun keskipainos on 120 000 kappaletta.
Painosesimerkkejä: kymmenosainen
Dostojevski 300 000, 12-osainen Mark Twain 315 000 ja Anatole France 240 000.
1958-62:
Neuvostoliitossa rakennetaan uusia ja kunnostetaan vanhoja suuria
kirjapainokombinaatteja Moskovassa, Leningradissa, Kiovassa, Harkovassa,
Minskissä, Tbilisissä, Kalininissa ja muissa kaupungeissa.
1958:
Kirjayhtymä perustetaan Pellervo-seuran kustannusosaston pohjalle. Se on porvarillinen vastapaino Tammelle,
vasemmistolaiselle kustannustoiminnalle.
Ruotsalainen Bonnier ostaa myöhemmin osuustoiminnalliset kustantamot.
1959:
Kuubassa vallankumouksen jälkeen perustetaan ensimmäinen kansallinen
kustantamo. Joukkotiedotusvälineet
kansallistetaan.
1959:
United States Information Agency USIA jakaa Neuvostoliitossa
venäjänkielistä lehtinumeroa Amerika, joka on omistettu USAn graafiselle
teollisuudelle.
1959:
Johannisbergistä tulee tehtaan Miller Printing Machinery (Pittsburgh,
Pennsylvania) tytäryhtiö.
1959:
Saksan Demokraattisen Tasavallan DDR Polygraph-Export järjestää
Helsingin Messuhallissa näyttelyn, jossa on esillä paperi- ja
kirjapainoteollisuuden koneita.
Edustettuna ovat muun muassa heidenaulaiset Victoria-tehtaat sekä
leipzigilaiset ja dresdeniläiset tehtaat.
1950-luvun loppu: Yhdysvaltalainen Grove Press -kustantamo
perustaa Evergreen-lehden. Ed Sandersilla
on kirjakauppa, kustantamo Peace Eye ja aikakausjulkaisu Fuck You, a Magazine
of Arts. Sandersin rockyhtyeen The Fugs
jäsen Tuli Kupferberg perustaa kustantamon Birth Press.
1960-luvun alku: Richard Booth aloittaa kirjojen myynnin
kotikaupungissaan Hay-on-Wey. Se
julistautuu 1970-luvun lopulla maailman ensimmäiseksi kirjakaupungiksi. Siellä on 2002 noin 40 kirjakauppaa
miljoonine kirjoineen, vaikka asukkaita on 1300. Kirjakaupunkeja tai -kyliä löytyy monista
maista.
1960-luku:
Curtis G Benjaminin mukaan nonbooks- eli epäkirjatuotteiden määrä kasvaa
380 prosenttia. Epäkirjoja ovat muut
kuin painetut kirjat: äänitteet, audiovisuaaliset välineet, filmit sekä
oppimis- ja viihdevälineet.
Koulukäytössä on korttilaatikoita, mallineita, oppilaan harjoituskirjoja
ja opettajan käsikirjoja.
1960-luku:
Sanoma ostaa Puromiehen Kirjapainon, Kohopainon ja Painoteollisuuden.
1960-luku:
Helsingissä toimii maanalainen kirjapaino-kustantamo,
sananvapausyhdistys Demo. Se tuottaa
lehtiä, kirjoja, sarjakuvia ja muuta aineistoa.
Demo on pari kertaa painokanteen partaalla. Toisella kertaa Demossa painettua
Ultra-lehteä epäillään huumeiden mainostamisesta, toisella kertaa skandaalin
aiheuttaa juliste, jossa käsi rypistää USAn lippua. Demo jää 1960-70-lukujen vaihteessa
maolaisten haltuun.
1960:
VEB Druckmaschinenwerke Leipzig syntyy yhdistämällä tehtaat
kirjapainokonetehdas (perustettu 1819), painoautomaattitehdas Optima
(perustettu 1861), arkinalistustehdas (perustettu 1908) ja painokonetehdas
Universal (perustettu 1901). Polygraph
syntyy sulauttamalla taitto- ja hakasnitomakonetehdas (perustettu 1879) ja
kirjansitomokonetehdas (perustettu 1855).
1960: Brooklinessa (Massachusetts) William Garth Jr
perustaa Compugraphicin. Mukaan
tulevat Ellis Hanson ja David Lunquist Photonista.
1960:
WSOYn kirjallisuussäätiön lahjoituksen turvin saavat kirjallisuus- ja
teatterikriitikot oman palkintonsa Vaaskivi-plaketin. Palkinto on 100 000 markkaa ja ensimmäisen
kerran se on tarkoitus jakaa 1962, jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta Tatu
Vaaskiven syntymästä.
1960:
Kirjapaino Kursiivi perustetaan.
1960:
Turun Sanomat ottaa käyttöön Goss-rotaation. Miehle-Goss-Dexter tulee Suomessa suosituksi.
1960:
Japanissa on 11 410 graafisen alan yritystä, ja niissä 186 827
työntekijää. 3420 liikkeessä on
korkeintaan kolme työntekijää.
Kohopainoja liikkeistä on 3/4.
1960:
Suomi-Filmi myy elokuvalehden Uutisaitta Valiolehdille.
1960:
Suomessa julkaistaan 1144 kotimaista suomenkielistä tietokirjanimekettä,
käännettyjä tietokirjoja 167 ja kotimaista suomenkielistä kaunokirjallisuutta
311. Luvut 1990 ovat 5829, 689 ja
683. Kirjoja myydään 1990 lähes 25
miljoonaa kappaletta.
1960:
Insinööriliitto, Suomen Teknillinen Seura, Tekniska Föreningen i Finland
ja Driftsingengörsförbundet i Finland perustavat Insinöörijärjestöjen
Kustannuksen. Nimeksi otetaan myöhemmin
Insinöörilehdet.
1961:
Kirjapainot valmistavat maailmassa 375 000 kirjaa 70 maassa. Tuotanto jakaantuu: Eurooppa 44 prosenttia, Aasia 22,9,
Neuvostoliitto 19,7, Pohjois-Amerikka 6,9, Etelä-Amerikka 4, Afrikka 1,6 ja
Oseania 0,8 prosenttia.
1961:
Irlannin neljänneksi suurin teollisuuden ala on graafinen teollisuus.
1962:
Peregrine- ja Peacock Books -sarjat alkavat ilmestyä.
1962: Music Corporation of America MCA hankkii
Universalin.
1962:
Esan Kirjapaino hankkii Goss-rotaation.
1962:
Suomessa toimiluvan omaavia mainostoimistoja on 37.
1963:
Gummerus, Otava ja Karisto aloittavat yhteisen taskukirjasarjan
Kompassi.
1964:
Neuvostoliiton eri seuduilla on suuria kustantamoja. Ne julkaisevat 61 Neuvostoliiton kansojen
kielellä ja 33 vieraalla kielellä 78 204 kirjaa, joiden yhteinen painosmäärä on
1253 miljoonaa kappaletta. Ne
julkaisevat 3912 aikakauslehteä yhteisvuosipainokseltaan 1218 miljoonaa
kappaletta ja 6595 sanomalehteä 94 kielellä, joiden yhteinen kertapainos on 89
miljoonaa kappaletta. Lisäksi
tuotantolaitoksissa, kolhooseissa, korkeakouluissa ja muualla julkaistaan
seinälehtiä. Suurimpia kustannusliikkeitä
ovat poliittisen kirjallisuuden Politizdat, yhteiskunnallisen ja taloudellisen
kirjallisuuden Mysl - Ajatus, Hudozhestvennaja literatura - Kaunokirjallisuus,
ulkomaisen kirjallisuuden Progress - Edistys ja Mir - Rauha, Neuvostoliiton
tiedeakatemian Nauka - Tiede, Sovetski pisatel - Neuvostokirjailija, Sovetskaja
entsiklopedija - Neuvostotietosanakirja, Sovetski hudozhnik -
Neuvostotaiteilija ja Muzyka - Musiikki.
Useilla yhteiskunnallisilla järjestöillä on oma kustannusliike kuten
yleisliittolaisen kommunistisen nuorisoliiton keskuskomitean Molodaja gvardija
- Nuori kaarti, ammattiliittojen yleisliittolaisen keskusneuvoston Profizdat,
lehdistötoimiston Novosti - Uutisia ja yleisliittolaisen seuran Znanije -
Tieto. Neuvostoliitossa on 44
erikoisalojen keskuskustannusliikettä sekä 150 neuvostotasavaltojen ja muuta paikallista
kustannusliikettä. Venäjän SFNTn
laajimpia kustannusliikkeitä ovat oppi- ja pedagogisen kirjallisuuden
Prosveshtshenije - Valistus, Malysh - Pienokainen, Detskaja literatura -
Lastenkirjallisuus, maatalouskirjallisuuden Kolos - Tähkä ja Hudozhnik RSFSR -
Venäjän SFNTn taiteilija.
Kustannustoimi, graafinen ala ja kirjakauppa kuuluvat 1964 alkaen
Neuvostoliiton ministerineuvoston painoasiain valtionkomitean alaisuuteen. Jakelusta huolehtivat kirjakaupat,
Sojuzpetshat - Liittolehdistö, Kniga potshtoi - Kirjojen postimyynti ja
Mezhdunarodnaja kniga - Kansainvälinen kirja.
1964:
Cambridgen yliopisto saa uuden kirjapainon. Uusia koneita ovat neljä DPE RP 54
-arkkikohopainorotaatiota, automaattiset Mc Laughlin -laatanvalmistuslaitteet,
Joycen latomohyllyköt ja mekaaniset ladelmiensäilytysyksiköt,
metallinsulatuskone, Camco-taittokoneet ja Smythin kuljetushihnoilla toisiinsa
yhdistetyt kirjansitomokoneet. Paino ei
hanki valoladontaa eikä offsetia, vaan arvelee uuden kirjapainon olevan tehokas
puolentoista vuosisataa eteenpäin.
Vuosituotanto on 2,5 miljoonaa kirjaa ja 400 000 tieteellistä
aikakauslehteä.
1964:
Pravda käynnistää Moskovassa aikakauslehtien syväpainon. Lehtiä valmistetaan 17 kielellä kaikkiin
maanosiin. Latomossa on niin metalli-
kuin valolatomakoneita. Paperin
päiväkulutus on 250 tonnia ja väriä käytetään päivässä 15 tonnia. Rotaatiopainokoneiden keskinopeus on 20 000
kappaletta tunnissa.
1964:
Agfa ja Gevaert yhtyvät.
1964:
Berthold ostaa yrityksen Film-Klischee.
1964:
Lehtikeisari Patrick McGovern (1937-) perustaa tietotekniikkaan
erikoistuvan yhtiön International Data Group IDG. Sen lehtiä ovat Computerworld, PC World,
Macworld ja Infoworld sekä liike-elämän teknologialehti CIO. Lehtien jälkeen IDG lanseeraa Kiinassa
kymmeniä verkkopalveluita. IDG on 2008
kiinnostunut Intiasta, Vietnamista ja Koreasta.
Suomessa IDGn yhteistyökumppaneita ovat Talentumin Tietoviikko ja
MikroPC. Ensimmäisen ulkomaisen version
lehdestä Computerworld IDG vie 1972 Japaniin.
Yhtiöllä on 2008 liiketoimintaa 85 maassa. Etelämantereella toimii verkkopalvelu
Computerworld Antarctica.
1964:
Englannissa 38 prosenttia työnantajaliiton painoista työllistää
vähintään 25 työläistä. Vain 0,2
prosentissa painoista on yli tuhat työntekijää.
1964:
Weilin & Göösin uuden kirjapainorakennuksen ensimmäinen vaihe
valmistuu. Yläkerrassa ei ole tuotantoa
ja koneiden sijoittelua häiritseviä pilareita, vaan katto riippuu neljän
rakennuksen läpi kulkevan ilmastointitornin ja vinojen kannattimien
varassa. Sen suunnittelija on professori
Aarno Ruusuvuori.
1964-65:
Painovärien kulutus kiloa henkeä kohti vuodessa on eräissä maissa: USA
1,4, Ruotsi 1,25, SLT ja Sveitsi 1,0, Englanti 0,9, Tanska 0,75, Ranska ja
Japani 0,7, Suomi 0,65, Itävalta ja Italia 0,45 sekä Espanja 0,2.
1965:
Neuvostoliittolainen kustannusliike Nauka - Tiede julkaisee 2300 kirjaa
ja aikakauslehteä.
1965:
Neuvostoliittolainen kustannusliike Detskaja literatura -
Lastenkirjallisuus julkaisee 700 nimekettä.
Neuvostoliitossa julkaistaan yli 20 lasten sanomalehteä ja yli 30
aikakauslehteä (Murzilka, Pioner, Koster, Junyi tehnik ja muita). On julkaistu 10-osainen lasten
tietosanakirja.
1965:
Mondadori aloittaa Italiassa taskukirjojen tascabili tuottamisen
sarjalla Oscar. Ranskassa tuotetaan
kirjoja livre broché myöhempää uudelleensidontaa varten, mutta myös
taskukirjoja kuten sarjat Livre de Poche - Taskukirja, Que sais-Je? - Mitä
tiedän?, Classiques Larousse ja Collections Marabout sekä blitz books -
salamakirjoja, jotka julkaistaan viikon sisällä tärkeästä tapahtumasta. Ranskan suurin pehmeäkantisten kirjojen
valmistaja Imprimerie Bussière tuottaa 125 000 -150 000 kirjaa päivässä.
1965:
Moskovassa valmistuu kirjapainotalo Molodaja Guardija. Tähänastisissa tiloissa on painettu
vuosittain 30 miljoonaa kirjaa ja 76 miljoonaa aikakauslehteä. Pionerskaja Pravdan painos on 6,5
miljoonaa. Uuteen taloon tulee myös
offsetpainamo.
1965:
Ranskassa on 6791 graafisen teollisuuden yritystä. Niistä 14 on henkilökunnaltaan yli 500
työntekijää. 6000 yrityksessä työntekijöitä
on kymmenen henkeä tai vähemmän.
Työntekijöitä on yhteensä 33 000.
1965:
Svenska folkskolans vänner tekee aloitteen suomenruotsalaisen Suomea
käsittelevän hakuteoksen julkaisemisesta.
Joukko suomenruotsalaisia yhteisöjä perustaa 1969 yhdistyksen Föreningen
Finlandssvenska Uppslagsverk ja sopii kustantajan Holger Schildt kanssa teoksen
julkaisemisesta. Sen työnimi on
Uppslagsverk över Finland.
1965:
Suomessa aloittaa Oy Valitut
palat - Reader’s Digest Ab.
1965:
Weilin & Göös muuttaa nimensä muotoon Weilin + Göös.
1965:
Suomessa on 788 kirjakauppaa, mutta 1970 enää 739 ja 1976 vain 594
kirjakauppaa.
1966:
Neuvostoliitossa ilmestyy 16 valtakunnallista sanomalehteä
päivittäiseltä yhteispainokseltaan 111 miljoonaa. Lehtiä painetaan 35 kaupungissa eri puolilla
maata. Teletypeladontaa käytetään
runsaasti.
1966:
Moskovan alueella perustetaan Tshehovin kirjapainokombinaatti, joka on
suurimpia Neuvostoliitossa.
1966:
USAssa Gulf & Western ostaa Paramountin. Nimeksi tulee 1989 Paramount.
1966:
Agfa-Gevaert perustetaan Suomeen.
1966:
Iisalmen Sanomat ostaa paikallislehden Salmetar.
1966:
Eräs bibliofiili ostaa Helsingissä antikvariaatista vuoden 1685
suomenkielisestä kirkkolaista vajanaisen kappaleen, joka on Johan Winterin
Turussa 1688 painama. Kotona bibliofiili
havaitsee, että katkelma alkaa siitä, mihin hänen aikaisemmin omistama
katkelmansa päättyy, sivulta 83. Muuan
tanskalainen pistäytyi muutama vuosi aikaisemmin Helsingissä
antikvariaatissa. Sieltä hän löysi toisen
puolikkaan eräästä 1500-luvun painotuotteesta, jonka alkuosa oli hänen
hallussaan.
1967:
Japanissa on 12 000 graafisen alan liikettä ja niissä 167 000
työntekijää. Heitä on noin 2000 vähemmän
kuin 1960.
1967:
Sveitsin graafisessa teollisuudessa on 1200 kirjapainoa, 201
offsetpainoa, 84 kemigrafialaitosta ja 26 syväpainoa. Henkilökuntaa on yhteensä 15 071
ammattityöläistä ja 1789 oppilasta.
1967:
Saksan Liittotasavallan Güterslohissa on suuryhtymä Bartelsmann, jolla
on graafisen teollisuuden lisäksi kustannustoimintaa, äänilevy- ja
elokuvatuotantoa sekä televisiotoimintaa kaikkiaan 30 alayhtiötä, ja niissä
8000 työntekijää. Barcelonassa on
sitomo, joka tekee päivittäin 5000 sidosta.
1967:
Englannin suurimpia kustannusyhtymiä on News of the World Organisation. Sen kolme merkittävintä kirjapainoliikettä
liittyy uudeksi Impress-organisaatioksi.
Se investoi runsaasti uusiin laitoksiin ja koneisiin.
1967:
Ranskan suurin kustannuskonserni Presses de la Cité ostaa pari Pariisin
kustannusliikettä Julliard ja Plon.
Konsernin hallussa on 13 kustannustaloa.
Tämän yhtiön luoja on tanskalainen kirjakauppias Sven Nielsen, joka
aloitti 1947 yrityksensä halpakirjatyöllä.
Yhtiö julkaisi 1966 peräti 1125 kirjanimekettä yhteispainokseltaan 42
miljoonaa kappaletta. Ranskan
kustannusyhdistyksen Euroopan best-sellerien 1966 listalla 17 ensimmäisen
joukossa oli kahdeksan Nielsenin julkaisemaa kirjaa.
1967:
Lontoolainen International Publishing Corporation IPC ostaa
yhdysvaltalaisen Cahnersin ammattilehtikustantamon. IPC omistaa tytärliikkeet Saksan
Liittotasavallassa, Ranskassa ja Italiassa.
Cahnersissa on 60 elektroniikan alan lehtimiestä. IPC aikoo vallata 1/5 Englannin
äänilevymarkkinoista. IPC siirtyy myös
taskukirjojen ja kaunokirjallisuuden alalle, kun se on nyt erikoistunut
kuvakirjoihin ja teknilliseen kirjallisuuteen.
1967:
Lordi Roy Thomson ostaa yhdysvaltalaisen Brush-Moore Newspaper
-lehtiyhtymän, joka julkaisee 12 päivälehteä yli puolen miljoonan
yhteislevikillä ja viittä viikkolehteä.
1967:
Englannissa kehitetään kirjan standardinumerojärjestelmä International
Standard Book Numbering ISBN. Sen
laatija on Dublinin yliopiston professori FG Foster. Kansainvälinen standardointijärjestö ISO
laatii 1969 standardisuosituksen.
1967:
Valtion painatuskeskuksesta 1966 annettu laki tulee voimaan. Valtioneuvoston kirjapaino ja valtion
julkaisutoimisto muuttuvat painatuskeskukseksi.
Virallinen lehti siirtyy painatuskeskuksen alaiseksi. Valtion painatuskeskus saa painaa myös muiden
asiakkaiden kuin valtion painotöitä. Kun
painatuskeskus ei maksa lainkaan veroa, sen asema on etuoikeutettu Graafisen
Keskusliiton mielestä. Liitto lähettää
kirjelmän asiasta valtiovarainministerille.
Sanomalehdet Karjalainen, Vaasa, Hämeen Sanomat, Suomen
Sosialidemokraatti, Salon Seudun Sanomat ja Hufvudstadsbladet kirjoittelevat
kateellisina, ikään kuin painatuskeskus veisi koko Suomen painotyöt.
1967:
Suomeen perustetaan Esselte.
1967-70:
Sanoma valmistaa Helsingin Pitäjänmäellä sanomalehtiväriä
kohopainorotaatiota varten käyttäen jäteöljyä.
Pastoista sekoitettu väri vaihtelee laadultaan paljon ja lentää
rotaatiossa ympäri painosalia. Väri ei
kuivu lainkaan sanomalehdessä. Eräänä
yönä painossa ei saada kunnon painojälkeä, sillä värissä on liian vähän mustaa
pastaa. Värinvalmistus lopetetaan. Kohopainorotaatioaikana Sanoma valmistaa
telahytyä omaan käyttöön.
1967:
Suomen Naisten Demokraattinen Liitto SNDL ehdottaa kirjeessään
opetusministerille, että perustettaisiin valtion kustannusyhtiö painattamaan
kaikki koulukirjat. Oppikirjojen
valmistamista ja kustantamista voitaisiin valvoa johdonmukaisemmin sekä
huolehtia siitä, että kirjojen sisältö vastaisi nykyajan vaatimuksia.
1967:
Raimo Aarnisalo avaa Hyvinkäällä antikvariaatin. Hän on 1971 mukana perustamassa Helsinkiin antikvariaattia
Kulku Katti, joka lopettaa 1976.
1968:
Graafinen Keskusliitto kyselee jäsenliikkeittensä koneiden ja laitteiden
lukumäärää. Kyselyyn vastaa 117
jäsenyritystä eli noin 70 prosenttia.
Aineiston edustavuus on tyydyttävä.
Painokoneista tasokehilö- ja tiikelipainokoneita on 770 kappaletta,
arkkioffsetkoneita 135 ja offsetrotaatioita 21.
Syväpainorullarotaatiokoneita on 15 ja arkkirotaatioita neljä. Kohopainorotaatiokoneita on 70 ja
fleksopainokoneita 70 kappaletta.
Latomakoneista käsinohjattuja rivilatomakoneita on 370 kappaletta,
reikänauhaohjattuja 70, Monotypevalinkoneita 85 ja käsin alistettavia
valinkoneita 35. Valolatomakoneita on
vain kymmenkunta kappaletta.
Reproduktiolaitteista kameroita on 120 kappaletta, toistokopiokoneita
60, kuvalaattojen pikasyövytyskoneita 40, optisia skannereita 11 ja mekaanisia
18 kappaletta. Kirjansitomokoneista
yksiteräleikkureita on 220 kappaletta ja kolmiteräleikkureita 70. Taittokoneista kaksitaitteisia on 70 ja
useampitaitteisia 160. Yksinkertaisia stiftauskoneita
on 160 ja asemakoneita 50. Käsin
alistettavia lankanidontakoneita on 90 ja automaattisia 14. Liimanidontakoneita on 19, ylösottokoneita
35, kannentekokoneita 21 ja kansituskoneita 14.
Kultauspuristimia on 90 ja stanssauskoneita sata kappaletta.
1968: Tukholmassa yhdistetään Svenskt Djuptryck ja
Nordisk Rotogravyr. Uusi
liikenimi on Rotogravyr (Roto). Sen
omistaa SLT.
1968:
Hollantilainen Verenigde Nederlandse Uitgiversbedrijven sulauttaa
itseensä leideniläisen NRM-yhtiön, jonka tärkeimpiä lehtiä ovat
televisio-ohjelmalehti 580 000 ja naistenlehti Ewa 360 000 kappaleen
levikki. Kustannuskonsernin hallussa on
nyt noin 90 prosenttia Hollannin kirjapainojen aikakauslehtituotannosta.
1968:
Yhdysvaltain valtiolla on 316 omaa kirjapainoa, joissa on 15 571
työntekijää. Näistä pelkästään
Government Printing Officen GPO seitsemässä painossa on 6998 työntekijää.
1968:
Tammi aloittaa Huutomerkkisarjan.
1968:
Esan Kirjapaino ostaa Kuusankosken Sanomat (näytenumero 1959).
1968:
Suomen maolaisilla on omia kirjakauppoja.
1969:
Konserni Bonnier käsittää noin 30 yritystä Ruotsissa ja ulkomailla. Kustantamo Albert Bonniers Förlag (perustettu
1837) on julkaissut 15 000 kirjanimekettä; nykyään noin 500 uutta nimekettä
vuodessa yhteispainokseltaan 11 miljoonaa.
Bonnier osti 1929 lehtikustantamon Åhlén & Åkerlund (perustettu
1906). Tytäryritys Semic Press
(perustettu 1920-luvulla) julkaisee sarjakuvia myös ulkomailla. Tytäryritys Kamera-Bild työllistää
valokuvaajia. Printing Equipment
(perustettu heti II maailmansodan jälkeen) valmistaa offsetarkki- ja
rotaatiokoneita Solna. Grafisk Färg
alkoi 1946 valmistaa syväpainoväriä Åhlén & Åkerlundille. Painovärejä valmistetaan myös
ulkomailla. Direktkopia aloitti
1950. Industrial Developments kehittyi
Åhlén & Åkerlundin teknisestä kehitysosastosta. Bonnier osti 1949 paperitehtaan
Billingsfors-Långed, jolla on kolme tehdasta.
Pakkausteollisuuden alalla esiteltiin 1957 järjestelmä Sprinter, johon
kuuluu Sprinter Pack, joka valmistaa pakkausaihioita, Sprinter System, joka
rakentaa pakkauskoneita, ja Bilå Cup, joka tuottaa kertakäyttöastioita. Alga valmistaa pelejä ja palapelejä.
1969:
Suuri Suomalainen Kirjakerho aloittaa omistajinaan WSOY, Otava, Tammi ja
Yhtyneet Kuvalehdet.
1969:
Gummerus aloittaa Sipuli-sarjan.
1969:
Reader's Digest lunastaa Valitut Palat itselleen Sanomalta.
1970-luku:
Yhdysvalloissa kustantajat vastaavat television uhkaan
pikakirjasarjoilla ajankohtaisisa tapahtumista.
NAL tarjoaa sarjaa Broadsides, Dow Jones -yhtiö Newsbook-sarjaa ja Yale
University Press julkaisee Yale Fastbacks -kirjoja.
1970-luku:
Kirjailija Erik Ågren (1924-2008) on perustamassa ruotsinkieliselle
Pohjanmaalle kustannusosuuskuntaa Författarnas Andelslag.
1970-luku:
Suomessa suuret ikäluokat alkavat perustaa antikvariaatteja.
1970-luku:
Helsingissä uskonnolliset järjestöt alkavat pitää kirpputoreja ja myydä
kirjoja. Muun muassa Pelastusarmeija myy
joskus Kallion kirkon takana kirjoja kaksi markkaa kilo. Emmauksella on myymälä, joka muuttaa usein,
vihdoin Tehtaankadulle.
1970:
Perustetaan Chileläinen kustannusliike Quimantú - Tiedon aurinko
mapuchenkielellä.
1970:
Sir Allen Lanen kuoltua lontoolainen S Pearson & Son hankkii Penguin
Books -kustantamon. Keskipainoksesta
75 000 kirjaa yli puolet menee vientiin eri puolille maailmaa.
1970:
Englannissa WH Howson ja Algraphy yhdistyvät yritykseksi
Howson-Algraphy, joka toimii laakapainoalalla.
Yrityksestä tulee 1973 Vickersin ryhmä.
Yhtiön painolevyjä Marathon, Super Marathon, Olympic Gold ja Spartan
myydään 1975 jo 90 maassa. Yhtiö
valmistaa automaattisia painolevyprosessoreja, uuneja, graafisen alan
tarvikkeita ja kemikaleja.
1970:
Amer-Tupakka ostaa Weilin & Göösin ja 1976 Kivirannan Graafisen
Laitoksen.
1970:
Sven Sevelius tarjoaa Tietosanakirja-yhtiötään Otavalle, joka ei osta
sitä, mutta WSOY hyväksyy tarjouksen.
WSOYlle siirtyy yhtiö tytäryhtiöineen, toimitus, käsikirjasto ja
arkisto, hakusanat tietokoneella käsiteltävässä muodossa sekä yhtiön
kustannusvarasto.
1970:
WSOY valmistaa vuosittain Porvoossa kuusi miljoonaa kirjaa sekä 15
miljoonaa aikakauslehteä ja muuta julkaisua.
Latomossa on yhdeksän Monotype lävistintä ja valinkonetta, viisi
Multiface rivilävistintä, kaksi Friden Justowriter rivilävistintä, kuusi
rivilatomakonetta ja kuusi vedostuskonetta sekä matriisien puristus- ja
stereotypioiden valulaitteisto. Reprossa
värikuvat valmistetaan skannerilla Hell Chromagraph, horisontaalikameralla
Klimsch Super Authorika, suurennuskoneilla Xenotron, Colorex, Hohlux Selectron
ja Zucchiatti Autom LFT. Värivedostus
tapahtuu Gevaproofilla. Yksivärikuvat
valmistetaan kameralla Klimsch Super Autovertikal. Pinnakkaiskopioinnissa ovat Color Kontalux
II, kolme Klimsch Vakuprintiä, Staub Brillant ja Sixt Universal + Gevarex. Kohopainossa on kahdeksan yksivuorokonetta
Heidelberg, kaksivuorokoneet Miehle n:o 6, viisi High Speed n:o 1 L&M
-konetta, neljä Nebiolo Uraniaa, GMA Tirfing, Standard n:o 3, Planeta ZT 1b ja
2b, tiikelit Golding Jobber 8, Gietz, Hohner Rapid ja Heidelberg sekä
lakkauskone. Laakapainossa on
nelivärikoneet Roland Ultra RVU ja Ultra MAN 6, kaksivärikoneet kaksi Roland
RVU 5 ja Ultra MAN 5 sekä yksivärikoneet kaksi Roland Parva RP 1, Ultra MAN 5
ja Crabtree Sovereign. Syväpainossa on
rullarotaatiot Wifag neljä yksikköä värit 2+2 tai 3+1 ja MAN-Cerutti 5+5
yksikköä sekä arkkikone Super Palatia.
Sitomossa on seitsemän arkkileikkuria, 15 taittokonetta, neljä
esilehtien ja liitteiden liimauskonetta, 30-asemainen arkkien keräyskone, 13
Brehmer liinalankanitomakonetta.
Koneellinen sidontalinja käsittää koneet selänliimauskone Martini
Autobinder, kolmiteräleikkuri Krause Wohlenberg, selänpyöristyskone Kolbus,
vahvikeharson, kapitelinauhan ja vahvikepaperin kiinnityskone Smyth, kansituskone
Smyth-Horne ja asemointi-, puristus- ja kannentaipeen puristuskone
Smyth-Horne. Käsialisteinen sidontalinja
sisältää koneet selänliimauskone Smyth-Horne, puristuskone Smyth-Horne, kaksi
kolmiteräleikkuria Krause Wohlenberg, selänpyöristyskone Smyth-Horne, kaksi
kansituskonetta Kolbus sekä kirjan puristus-, kansien oikaisu- ja kannenselän
pyöristyskoneet. Liimasidonta tehdään
Rotobinderillä, stiftaus kolmella kolmiteräleikkurilla ja alistuslaitteilla
varustetulla sarjastiftauskoneella.
Kannet valmistetaan viidellä kansien valmistuskoneella ja kannet
nimiöidään 10 väri- ja kultauspuristimella.
1970:
Suomen Teknillinen Seura STS luopuu julkaisuosastostaan, ja sen
henkilökunta siirtyy yhtiön Insinöörijärjestöjen Kustannus palvelukseen. Yhtiön nimeksi otetaan myöhemmin Insinöörilehdet.
1970:
Suomessa graafisen alan toimipaikkoja on 611. Kasvu johtuu lähinnä kustannustoiminnan
vilkastumisesta.
1970:
Suomessa on vajaat 600 kirjakauppaa ja lähes 500 Rautakirjan kioskia.
1970-76:
Suomessa graafisen teollisuuden tuotanto kasvaa 29 prosenttia, kun
Norjassa kasvu on 18 prosenttia, Saksan Liittotasavallassa kolme ja Englannissa
pysytään paikoillaan. Ruotsissa
tuotannon määrä laskee hieman.
1971:
Moskovassa perustetaan kustantamo Sovremennik - Aikalainen. Se julkaisee kymmenen vuoden aikana 2100
kirjaa yhteispainokseltaan 150 miljoonaa.
1971:
Basil Blackwellin Oxfordin kirjakauppa on maineeltaan maailman suurin.
1971:
Gummerus perustaa kirjakerhon Johanna.
1971:
Suomessa julkaistaan 20 miljoonaa kirjaa ja ylitetään kirjojen neljän
tuhannen nimekkeen kokonaisvuosituotannon raja.
Aikaisemmin ylitettiin 1964 kolmen, 1945 kahden ja 1905 tuhannen
kirjanimekkeen rajat. Tiedot koskevat
Suomen kustannusyhdistykseen kuuluvien
kustantajien kirjatuotantoa.
1971:
Suomessa kirjojen myyntijärjestelmä muutetaan. Kirjakauppojen yksinmyyntioikeus eli
kartellijärjestelmä on voimassa, kunnes liberalistinen kilpailulainsäädäntö
poistaa kirjakaupan etuoikeudet. Kirjoja
voi ostaa tavarataloista, valintamyymälöistä, alennushalleista ja muista
kaupoista.
1971:
Yhtyneet Kuvalehdet ja Apulehti perustavat kustannusyhtiön A-lehdet sekä
myynti- ja ATK-yhtiön Valiolehdet.
A-lehdille siirretään kustannettavaksi Anna, Avotakka, Tuulilasi, Nakke
ja Retu. Hopeapeili yhdistetään Annaan
ja Kaunis Koti Avotakkaan. Yhtiöt
puretaan 1980, ja Apulehti ottaa nimekseen A-lehdet.
1971:
Typlan Systems Projects syntyy Teknillisen korkeakoulun TKK graafisen
tietojenkäsittelyprojektin Computer Graphics Project 1969-71 jatkona. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967
rahaston SITRA rahoittaman projektin vastaavana oli tietojenkäsittelyopin
professori Hans Hasse E Andersin. SITRAn
luokituksessa projekti sai harvinaiset viisi tähteä. Hannu Kautto oli oman toimensa ohessa mukana
projektissa ja on aluksi Typlanissa.
1971:
Suomessa graafinen tuotanto ja kustannustoiminta jaetaan sanomalehtien
painantaan, muuhun kohopainantaan, laakapainantaan ja syväpainantaan sekä
kuvalaattojen valmistukseen, kirjansidontaan, sanomalehtien, aikakauslehtien,
kirjojen ja muuhun kustantamiseen. Jako
ei ole looginen, sillä sanomalehdet alkavat siirtyä offsetlaakapainoon.
1971-75:
Suomessa graafisen teollisuuden tuottavuus kasvaa 106 prosenttia,
Tanskassa 72, Ruotsissa 65 ja Norjassa 52 prosenttia.
1972:
Wärtsilä toimittaa Suomen Pankin setelipainolle yksikön, jolla painetaan
viiden markan seteleitä, ja myöhemmin 10 markan setelien painamiseen koneen,
jossa on kolme offsetyksikköä ja kaiverruspainoyksikkö. Helprintille valmistetaan kaksi
syväpainoyksikköä ja 1974 Neuvostoliittoon kone, joka painaa puujäljitelmää
sisustustarkoituksiin. Koneita
toimitetaan Yhteiskirjapainolle, Serlachiuksen tehtaille Englantiin, Ruotsin
setelipainolle Tumba Bruk, Helprintiin tilattuna 10 yksikköä ja Tampereen
Arpatehtaalle offsetkone 1979 lopulla.
Wärtsilä ja Bofors-Nohab päättävät 1981 yhdistää painokoneiden
valmistuksensa yhtiöksi GMA-Nohab Printing Systems. Wärtsilä kuitenkin perääntyy painokoneista.
1972:
Rautakirjan välityksellä myydään 23 taskukirjasarjaa, 19 romaanisarjaa,
10 novellilukemistoa aikakauslehtiasussa ja neljä sanomalehtiasussa yhteensä
lähes miljoon kappaletta.
1972:
Gummeruksen, Kariston, Kirjayhtymän ja Weilin+Göösin Uusi Kirjakerho
aloittaa toimintansa. Neljän tähden
tähtikustantajat kokeilevat mainostamista televisiossa yhteisen lehti-ilmoittelun
lisäksi.
1972:
WSOYssä käydään taistelu vanhoillisten omistajien ja ennakkoluulotonta
kustannuspolitiikkaa edustavan johdon välillä.
Hallintoneuvosto irtisanoo pääjohtajan Hannu Tarmio 28.1. Uskonnollis-kansallisiin perusarvoihin uskova
vanha valta havaitsi vaaran, sillä uusi pääjohtaja oli muuttamassa
arvovaltaisen kulttuuri-instituution vasemmistolaisen vallankumouksen
hyökkäysvaunuksi. Yhtiö julkaisi
Marshall McLuhanin Ihmisen uudet ulottuvuudet, Frantz Fanonin Sorron yöstä, Sam
Greenleen Musta nyrkki, Luis J Gonzálesin ja Gustavo A Sánches Salazarin Che
Guevara ja Bolivian sissit sekä arkkitehtien Vilhelm Helanderin ja Mikael
Sundmanin Kenen Helsinki - raportti kantakaupungista. Hallintoneuvoston enemmistö ohjasti uutta
pääjohtajaa kirjallisesti toteamalla, että WSOY oli "periaatteessa"
puolueeton, mutta "on syytä noudattaa varovaisuutta poliittista ärsytystä
synnyttävän tendenssikirjallisuuden suhteen, kuten erityisesti
vallankumousoppeja edustavan kirjallisuuden osalta". Tarmiosta oli tullut vallankumousjohtaja. Hotelli Marskin M-klubissa järjestetyssä
yhtiökokouksessa 24.3.1972 hallintoneuvosto erotettiin ja uusi neuvosto
valittiin. Se nimitti Hannu Tarmion
WSOYn pääjohtajaksi.
1973:
Virossa perustetaan kirjakustantamo Perioodika, joka julkaisee 1983
mennessä 700 teosta.
1973:
Filosofian maisteri Seppo Hiltunen aloittaa antikvariaatin pitämisen
Helsingissä. Hänen isoisällään Oskari
oli antikvariaatti.
1973:
Kaikista haastatelluista suomalaisista kahdeksan prosenttia kuuluu
vähintään yhteen kirjakerhoon, mutta 1977 koko maan 15 vuotta täyttänyttä
aikuisväestöä edustavalle näytteelle tehdystä haastattelusta 11 prosenttia.
1974:
Moskovan kirjapaino no. 1 siirtyy offsetiin. Työntekijöitä on 2800, joista 500
toimihenkilöä. Kovakantisia kirjoja
valmistuu 120 000 päivässä (noin 40 miljoonaa kirjaa vuodessa) ja
pehmeäkantisia liimasidottuja kirjoja 150 000 päivässä. Lisäksi painetaan julisteita, postikortteja
ja muuta. Latomossa on kahdeksan
rivilatomakonetta ja 22 Monovalinkonetta sekä toisessa valolatomossa kaksi
neuvostoliittolaista valolatomakonetta NFA-2 ja Friden Justotext 70 ja toisessa
kaksi valolatomakonetta Linotron 505.
Reprossa on rullafilmikamera Klimsch-Espressa S, Magnascan 450, viisi
Varioklischografia ja Hohlux Selectron sekä kehityskoneet Crosfield Autoflow ja
Pako. Erottelulaskin on Pawo
Colortrol. Kemigrafiassa on
pikasyövytyskoneita kolme Lithotex, Lüth ja Ukrainan instituutin kehittämä
kone. Stereotypiassa on Plamagin
valinkoneita ja Polygrafin puristimia PVC muovistereolevyille. Offsetin nelivärikoneet ovat viisi Polygrafia
ja Nebiolo, neljä kaksivärikonetta Polygrafia ja yksivärikoneita. Kohopainossa on kaksi tasokehilökonetta
Victoria A0 ja arkkirotaatio Victoria 1300 SW, kolme neliväriarkkikonetta
Koebau Rotafolio sekä parikymmentä yksiväristä tasokehilökonetta. Sitomossa on liimasidonnassa Müller
Jet-Binder, kovakantisissa 30 automaattista selänneulomakonetta Polygraf ja
neuvostoliittolainen kansituslinja.
Painolla on tutkimus- ja laadunvalvontalaboratorio sekä henkilökunnan
oma koulu, jossa työntekijät saavat perus-, täydennys- tai uudelleenkoulutusta.
1974:
Neuvostoliiton suurin lasten- ja nuorisokirjallisuuden kustantamo
Detskaja literatura (entinen Detizdat) julkaisee noin 600 nimekettä
painosmäärän ollessa 210 miljoonaa.
Prosveshtshenie - Valistus julkaisee oppikirjoja 1155 nimekettä
painosmäärältään 265 miljoonaa. Yli sata
maata ostaa Prosveshtshenien kirjoja.
1974:
Kuubassa perustetaan Euroopan tutkimuksen keskus Centro de Estudios
Europeos. Sille kertyy laaja kirjasto ja
se julkaisee 2000 mennessä 400 painotuotetta.
1974:
Rautakirjalla on Suomalaisen Kirjakaupan 11 kirjakauppaa, 588 R-kioskia,
kahdeksan lehtitoimistoa ja 13 Domi-kahvilaa.
1974:
Reino Uusitalo perustaa Pyhtäälle yrityksen Pyroll arkittamaan ja
pituusleikkaamaan paperia. Myöhemmin
toiminta laajenee Ypäjälle, Lieksaan ja Lempäälään. Arkitus ja rullaus käsittävät puolet
tuotannosta, kääreet 20 prosenttia, kotelot 10, päälaput 10 ja muut 10
prosenttia.
1974:
Nyky-Offset muuttaa Teuvalle.
Yritys aloitti 1964 offsetpainona ja hankki silkkipainon. Yhtiö ryhtyi 1972 silkkipainolla painamaan elektroniikkateollisuudelle
virtapiirilevyjä.
1974:
Sandudd ostaa Winterin tapettituotannon.
1975:
Pergamon Pressin Symposion Publications Division julkaisee
kirjoitusohjeet valokuvaukseen valmiiden käsikirjoitusten tekoon Style Notes
for Authors for the Preparation of Camera-ready Manuscripts. Pergamon Pressilla on toimisto Englannissa, USAssa,
Kanadassa, Australiassa, Ranskassa ja Saksassa.
1975:
Ruotsinsuomalaisten kirjailijain osuustoiminnallinen kustantamo
Finn-Kirja perustetaan Tukholmaan.
1975:
Konstsamfundet omistaa kokonaan yritykset Tilgmann, Hufvudstadsbladet,
Til-Set, Scancompac, Åbo Stentryckeri, Press-Foto, Tilgmanns Svenska ja
Fastighetsaktiebolaget Forum Henrici.
1975:
Kirjailija ja runoilija Paavo Haavikko perustaa yrityksen Arthouse. Se sijaitsee Helsingin Bulevardilla samassa
talossa, jossa hänen kirjansitojana aloittanut isänsä harjoitti 1923 alkaen
konttori- ja paperitarvikkeiden maahantuontia.
Haavikko kustantaa 1987 omia teoksiaan, ostaa 1988 Uudelta Suomelta
Tietosanomat ja Kustannus Jalavan, joka julkaisee sarjakuvia.
1975:
Iisalmen Sanomilla on tytäryhtiöitä: Salmetar, Lapinlahden-Varpaisjärven
Kustannus (Matti ja Liisa) ja Eläketieto.
1975:
Suomessa oppimateriaalikomitea esittää suunnitelman valtion
kustantamosta, jonka tulee aloittaa 1975 ja vuodesta 1980 huolehtia
oppikirjojen tuottamisesta. Asia
hautautuu. Itsenäisyyden alussa tehtiin
vastaava yritys.
1975:
Kirjojen tuottaja- ja välittäjäporras kasvattavat kirjamainonnalla
tavaran pintaan aineellisen ja symbolisen kuoren, näyttöarvon, kuten Kaj
Ilmonen ja Juha Partanen tiivistävät mainonnan ja markkinoinnin
toimintatavan. Näyttöarvo pyrkii
antamaan ostajalle lupauksen tavaran käyttöarvosta ja toisaalta se haluaa
vedota ostajan tunteeseen, synnyttää halun tavaran omistamiseen, laukaista
ostoimpulssin.
1975:
Valtion painatuskeskus muuttaa Helsingin Hakuninmaalle.
1975:
Helprint syntyy yhdistämällä Uuden Suomen syväpaino ja Hertson
syväpaino. Osakkaina ovat Lehtimiehet ja
Uusi Suomi kumpikin 45 prosenttia ja Rauma-Repola 10 prosenttia. Apu-yhtiöt ostaa 1977 Uuden Suomen osuuden.
1975:
Apulehti ostaa Williamsin lehdet Eeva, Eevaneule, Kauneus ja terveys,
Kotiposti, Ravi ja Ratsastus, Monalisa ja Hertta. Apulehti ostaa 1976 Uuden Maailman ja Katson
julkaisuoikeudet Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapainolta SKK sekä 1979
Lehtimiehiltä Jaanan.
1975:
Yhtyneet Kuvalehdet ostaa lehden Pientalo/Omakoti, joka perustettiin
1966, ja Terveydenhoitolehden, josta tehdään Kotilääkäri.
1975:
Lehtimiehet ostaa Venelehden, 1976 KaksPlussan Tampereen Kirjapainolta,
perustaa Nykypostin, Erän ja Taitajan, jonka myy 1979 Jaanan kanssa Avulle.
1975:
Oriolalle siirtyy Du Pontin edustus.
Graafinen osasto alkaa markkinoida painopinnan esivalmisteluun liittyviä
valoherkkiä tuotteita.
1976:
Neuvostoliitossa Donetskin kaivostyöläisten alueen keskuksessa otetaan
käyttöön lehdistötalo, jossa sijaitsevat neljän aluelehden toimitukset.
1976:
Axel Springer perustaa kustantamon Cora Verlag Hampuriin. Springer jatkaa paino- ja sähköisen
viestinnän perustamista tai hankkimista sekä alkaa 1988 laajentua ulkomaille.
1976:
Bonnierin Åhlén & Åkerlund ostaa yhdysvaltalaiselta yhtymältä Warner
kaikki Pohjoismaiden Williams-yhtiöt.
1976:
Kustannusosakeyhtiö Sanan Tie (perustettu 1956 Tampereelle) valmistaa
aikakausi- ja sanomalehtiä, kirjoja, painotöitä vientiin, arpoja, lomakkeita ja
mainospainotuotteita. Painossa on
kahdeksan latomakonetta, kahdeksan kohopainokonetta, reprokamera ja
Nyloprint-menetelmä, kaksivärinen offsetpainokone, sanomalehtirotatio,
arvanvalmistusautomaatti ja sitomo.
1976:
Raf Haarla yhdistetään Yhtyneisiin Paperitehtaisiin.
1976:
Psykologian assistentti Kaarle Ervasti perustaa antikvariaatin
Antikvaarinen Kirjakauppa K Ervasti, joka alkaa palvella kirjatoukkia Helsingin
Kalliossa. Hän sulkee 2009 sen.
1976:
Valitut Palat aloittaa kerhonsa Kirjavaliot.
1976:
Otava julkaisee Tietoja oppikirjantekijälle.
1976:
Sanoma ostaa Tilgmannin lehtiryhmän.
1976:
Amer-yhtymä ostaa Kivirannan graafisen laitoksen.
1977:
Moldavian Kisheneviin perustetaan kustantamo Literatura Artistike -
Kaunokirjallisuus. Se tuottaa käännettyä
kaunokirjallisuutta sekä kirjoja lapsille ja nuorille.
1977:
Neuvostoliitossa on 16 600 kirjakauppaa ja noin 40 000
kirjakioskia. Leningradissa on yli 30
kustantamoa ja vuodessa julkaistaan yli 55 miljoonaa kirjaa ja kirjasta.
1977:
Keith Rupert Murdoch ostaa päivälehden New York Post sekä newyorkilaisen
aikakauslehtikustantamon New York Magazine, joka julkaisee muun muassa lehteä
New York sekä sanomalehdet Village Voice ja New West. Hän omistaa 84 lehteä Australiassa,
Englannissa ja USAssa.
1977:
USAssa Newhouse-ryhmä ostaa Booth Newspapers- ja Gannett Speidel
-ketjut.
1977:
Englannissa sunnuntailehti The Observer (perustettu 1791) myydään
yhdysvaltalaiselle öljymiljonäärille Robert A Anderson.
1977:
Englannissa sijoitusyhtiö Trafalgar House ostaa lehtiyhtymän
Beaverbrook, joka julkaisee päivälehteä Daily Express, sunnuntailehteä Sunday
Express ja iltalehteä Evening Standard.
1977:
Ruotsissa perustetaan Atlantis, joka kustantaa kaunokirjallisuutta ja
historiaa. Svenska Litteratursällskapet
i Finland, Föreningen Konstsamfundet, Söderström ja muut ostavat 2001 yhtiöstä
enemmistön.
1977:
Sadolin & Holmblad on Skandinavian suurin yhtymä maali- ja
väriteollisuuden alalla käsittäen 35 yritystä maapallolla.
1977:
Porvoossa Uusimaa ostaa Uudenmaan Sanomat.
1977:
Keskisuomalainen ostaa lehden Kuorevesi-Mänttä-Vilppula.
1977:
Biologi Cecil Hagelstam avaa antikvariaatin Pietarinkadulle
Helsingissä. Hän muuttaa 1980-luvun
alussa Fredrikinkadulle.
1977:
WSOYn graafinen tekniikka on uusitunut.
Latomossa on 17 lävistintä sekä valolatomakoneet kaksi Linotron 303 AC,
Diatronic ja Staromatic. Teksti
käsitellään tietokoneilla Univac 90/60 ja Univac 9400 sekä kuudella Uniscope
näyttöpäätteellä. Metallilatomo neljä
Monotype-lävistintä ja kolme -valinkonetta, kaksi vedoskonetta ja
laakastereoiden valulaitteet on lopetettu.
Reprossa on kaksi Magnascan 460 skanneria, kameroita, suurennuskoneita,
pinnakkaiskopiolaitteita sekä värivedostuksessa Gevaproof ja Cromalin. Kohopaino kaksi Heidelberg-yksivuorokonetta,
kaksi kaksivuorokonetta High Speed no 1 L&M, tiikelit Heidelberg ja Hohner
Rapid on lopetettu (paitsi Cameron).
Laakapainon nelivärikoneet ovat kaksi Ultra MAN 4-OVI, Roland Ultra RVU
V ja Roland Parva RP, kaksivärikoneet Ultra MAN 2-OV ja kaksi Roland Ultra RZU
V, yksiväriperfektorit kaksi Crabtree Sovereign SP-65 ja Crabtree Sovereign
SP-50, yksivärikoneet Ultra MAN OV ja kaksi Roland Parva RP 1 sekä lakkauskone
Gula Infrarapid. Levyt valmistetaan
toistokopiokoneella Multinex Master II ja levyprosessorilla Lüth. Syväpainon rullarotaatiot ovat MAN-Cerutti ja
Wifag sekä sylinterinvalmistuslinjassa automaattiset koneet Martini ja
Walter. Lehtinitomossa ja postituksessa
on kaksi automaattista sarjanidontalinjaa Müller Martini 235-5 ja JGV, osoitteenliimausautomaatit
AMAK ja Magnacraft postipiirien lukijalaittein, kaksi ristiluovuttajaa Müller,
muovikalvon käärimiskone Idab, kaksi automaattista niputuskonetta Ampag ja
kolme niputuskonetta Bunn. Pohjoismaiden
ensimmäinen Cameron Beltpress painaa kohopainomuovilaatoilla APR paperirainalle
eli rullapaperille. Etulehtiyhdistelmien
kokoamiskone on Würsch, liimanitomakone Sheridan UB III ja puhtaaksileikkaus
Sheridan CT Trimmer. Sitomossa on kuusi
arkkileikkuria ja 14 taittokonetta, etulehden ja liitteiden liimauksessa neljä
konetta, 30-asemainen arkkien keräyskone Grassi, liinalankanidonnassa viisi
automaattista konetta Brehmer, Smyth ja kahdeksan käsialisteista konetta
Brehmer. Liimanidontalinjassa on
ylösottokone Müller 201, liimanidonta-automaatti Martini AM, automaattinen
kirjanpinoaja Kolbus ja kolmisivuleikkuri Krause-Wohlenberg. Kovakantisten
kirjojen automaattilinjassa on selänliimauskone Martini, kolmisivuleikkuri
Krause-Wohlenberg, selänpyöristys- ja puristuskone Kolbus, päänauha- ja
harsotuskone Kolbus, kansituskone Kolbus, taipeenpuristuskone Kolbus,
kirjanpinoaja Kolbus ja suojapaperin pujotuskone Martini. Kovakantisten kirjojen erillislinjassa on
liimauskone Martini RB, kaksi selänpuristuskonetta Smyth-Horne, kaksi
kolmiteräleikkuria Krause-Wohlenberg, selänpyöristyskone Smyth-Horne ja kaksi
kansiinpanokonetta Kolbus. Kannet
valmistetaan neljällä koneella sekä nimiöidään neljällä automaattisella
foliopuristimella ja kolmella tavallisella foliopuristimella.
1977:
Viljo K Piippo perustaa Sulkavalle Neuvostoliiton vientiin erikoistuvan
painolaitoksen Finnreklama.
1977:
Helprint perustaa tytäryhtiön Optronics International, jonka omistus
jakaantuu: Helprint 90 prosenttia, Apu-yhtiöt 2, Lehtimiehet 2, Sysplan 5 ja
Rauma-Repola 1 prosentti. Se kehittää ja
markkinoi Pagitron-järjestelmään perustuvia graafisen alan sovellutuksia. Yhtiöllä on yhdysvaltalaisen yhtiön Optronics
International kanssa yhteistoimintasopimus.
Sivunvalmistuslaitteistosta Pagitron ei tule käyttökelpoista, sillä
laitteet eivät ole vielä riittävän kehittyneitä kuvien ja suurten tietomäärien
nopeaan käsittelyyn. Helprint päättää
1978 siirtyä Mikkeliin.
1977:
Suomessa virallinen tilasto erottaa sanomalehtien painamisen ja muun
painamisen.
1977:
Sanoman Vantaan tuotantolaitos otetaan käyttöön.
1977:
Uusi Suomi ostaa lehtensä tueksi yritykset Kirjapaino Kanta,
Kolmio-kirja ja Perjantai. Uudesta
Suomesta tulee uusi kioskiviihdejulkaisija (Jerry Cotton, Nyyrikki ja Regina).
1978:
Juan Marinellolle nimetty Guantánamon kirjapaino on Kuuban ja Saksan
Demokraattisen Tasavallan DDR yhteistyön tulos.
Se tuottaa 20 miljoonaa kirjaa ja miljoona aikakausjulkaisua vuodessa.
1978:
Sen jälkeen kun Vietnamin kansa voitti USA-aggressorit ja Saigonin
marionetit alkoi painojen korjaaminen ja nykyaikaistaminen. Saksan Demokraattinen tasavalta DDR auttaa
muun muassa Vietnamin kommunistisen puoleen painon uudistamisessa. Hanoin keskustassa painetaan puoluelehti Nhân
Dân - Kansa. Painossa on neljä
kohopainorotaatiota Plamag sekä neuvostotoimittajien ja Pravdan lahjoittamat
kymmenen rivilatomakonetta Rossija.
Painossa työskentelee kaksi Leipzigissa koulutettua
kirjapainoinsinööriä.
1978:
Neuvostoliitossa on lähes 200 kustantamoa, jotka julkaisevat yli 1,7
miljardia kirjaa vuodessa eli seitsemän kirjaa ihmistä kohti. Venäjällä julkaistiin 1913 kaikkiaan 30 100
kirjaa kokonaispainokseltaan 99 miljoonaa eli yksi kirja kahta asukasta
kohti. Moskovalainen kirjankustantamo
Hudozhestvennaja literatura alkaa 1978 julkaista jättimäistä sarjaa Klassikkojen
kirjasto. Maailman kirjallisuuden
kirjasto ja kokoelma Euroopan runous valmistuivat 1977.
1978:
Time ostaa lehden Washington Star.
1978:
Italiassa milanolainen Rizzoli Editore hankkii osake-enemmistön
sanomalehdessä Corriere della Sera.
1978:
Namibian suurin kustantamo siirtyy SWAPOn kannattajan Dieter Lauenstein
haltuun. Yhtiö julkaisee saksankielistä
Allgemeine Zeitungia ja Windhoek Advertiseria.
1978:
Moskovassa Technopromimport ja Helprint sopivat, että Helprint toimittaa
Spartakiadeihin sivunvalmistuslaitteiston Pagitron-järjestelmän. Helprint allekirjoittaa Moskovan 1980
olympiakisojen järjestelykomitean kanssa sopimuksen, jossa Helprintille
myönnetään1980 Moskovan olympiakisojen virallisen toimittajan arvo. Sopimukseen sisältyvät myös painatustyöt.
1978:
Wärtsilä myy Ruotsin valtionpankin tytäryhtiölle Tumba Bruk suuren
setelipainokoneen. Sen pohjana on Suomen
Pankin setelipainolle toimitetut arvopaperikoneet. Wärtsilä on myynyt 1972 lähtien kahdeksan
painokonetta.
1978:
Yhteiskirjapaino palauttaa Wärtsilän offsetkoneen. Ongelmana on vesi-väri -tasapainon hallinta
ja siksi makulatuurin suuri määrä.
1978:
Gummeruksen, Tammen, Kariston ja Kirjayhtymän Libri-tilaus aloittaa
Espoossa.
1978:
Kymiyhtiö ostaa 51 prosenttia Tilgmannista.
1978:
Eeva Böök perustaa Helsingin Antikvariaatin.
1978:
WSOY aloittaa kirjakerhon Johanna.
Gummerus ostaa 1988 sen toiminnan .
1978:
Kuvateollisuus sulautetaan WSOYöön.
1978:
Amer-yhtymän Weilin & Göös ostaa Tammen oppikirjaosaston.
1978:
Vaasalainen Litoset ostaa Herman Mattssons Prägeltryckerin.
1978:
Levykauppias Erkka Kettunen avaa Helsingissä ensimmäisen liikkeensä
Fennica Kettunen. Nimeksi tulee pian
Fennica Records. Helsingissä ja
Keravalla on enimmillääm viisi Fennicaa, mutta 2008 jäljellä ovat levyliike ja
sarjakuvaliike Fennica Comics.
1979:
Puolassa Varsovassa yhtymä RSW Prasa Ksiazka Ruch toimittaa, painaa ja
jakelee sanoma- ja aikakauslehtiä. Sillä
on 80 painoa, joista kuusi Varsovassa.
Niissä painetaan 90 prosenttia maan sanomalehdistä ja 200
aikakauslehteä. RSW tuottaa puoluelehden
Trybuna Ludu - Kansantribuuni, jonka arkipainos on 1,6 miljoonaa. Varsovassa valmistut sivut siirretään puhelinkaapeleitse
faksimilena painettavaksi muun muassa Lódzissa, Wrockissa ja Krakovassa, jossa
on rakenteilla paino. RSW painaa
syväpainossaan 50 aikakauslehteä.
Varsovassa RSWn offsetpaino Zaklady Offsettowe tuottaa 240 miljoonaa
postikorttia vuodessa ja julisteita.
Taidejäljennöksiä painetaan valopainossa. Varsovassa lehti- ja kirjatehdas Zaklady
Graficzne painaa 20 arkkikohopainokoneella, kolmella rainakohopainorotaatiolla
sanomalehtiä muun muassa Trybuna Ludun Varsovan painos, neljällä
rainaoffsetkoneella, neljällä arkkioffsetkoneella Planeta, viidellä
arkkisyväpainokoneella ja 15-yksikköisellä rainasyväpainokoneella. Kirjoja tuotetaan 22 miljoonaa vuodessa. Sitomossa on automaattisia
kansituslinjoja. Painotalo Lódzissa
tuottaa neljä sanomalehteä, 38 aikakauslehteä, kirjoja, albumeja ja
mainoslehtisiä. Paikalliset päivälehdet
ovat Glos Robotniczy - Työläisten Ääni, Dziennik Lódzki - Lodzin Päivälehti ja
Express Ilustrowany. Puolan suurimmasta
päivälehdestä Trybuna Ludu painetaan osa.
Lehden sivut saadaan painoon kaukosiirtona.
1979:
Hollannissa Elsevier ja NDU yhdistyvät.
1979-81:
Englannissa noin 300 painolaitosta lopettaa toimintansa. Graafisen teollisuuden tuotantokyky vähenee
noin kahdeksalla prosentilla.
1979:
Tammen perustama Kansan Kirjarengas välittää erityisesti koti- ja
ulkomaista työväenkirjallisuutta.
1979:
Sanoma ostaa Simonpainon.
1979:
Sanoman tytäryhtiö Lehtikuva alkaa myydä myös kirjoitettua tavaraa. Tekstit esimerkiksi tieteen, urheilun ja
muodin alalta hankitaan USAsta, Ranskasta ja Saksasta. Artikkeleja myydään erikoislehdille.
1979:
TS-yhtiöt sulauttaa itseensä Turun Keskuskirjapainon. Yhtiöihin kuuluvat Turun Sanomat, Euroform,
Tietolomake, Tietokaapeli, Polytypos ja Tietojakelu.
1979:
Amer-yhtymä ostaa Valistuksen ja 1980 paperitukkuliikkeen Hyppölä
(perustettu 1905).
1979:
Tilgmann ostaa ruotsalaisen Helsingborgs Litografiskan.
1979:
Kunnallispaino ryhtyy peruskoulun oppikirjankustantajaksi.
1979:
Iisalmen Sanomat ottaa nimekseen IS-Yhtymä.
1979:
Insinööritieto INSTO (perustettu 1975) ostaa yhtiön Finnvisuals ja sen
varastot.
1979:
Lehtisepät ostaa päälehtensä Pieksämäen Lehti ympärille Asikkalasta
ilmestyvän Päijät-Hämeen ja Mikkelin ympäristössä ilmestyvän
Länsi-Saimaan. Lehtisepät osti
1950-luvulla Kangasniemen Kunnallislehden ja 1960-luvulla suonenjokelaisen
Sisä-Savon Lehden.
1979:
Enso Gutzeit ostaa painolaitoksen Ornamentum (perustettu 1965).
1979:
Suomen parillakymmenellä kirjanmyyntitoimistolla on noin tuhat
asiamiestä.
1979:
Kirjatuotannon kasvu Suomessa II maailmansodan jälkeen on merkinnyt
seuraavia muutoksia. Sekä kauno- että
tietokirjallisuuden nimekkeiden lukumäärä on kasvanut. Tietokirjojen sisällä on laajentunut
oppikirjatuotanto. Kaunokirjallisuuden
osuus kirjallisuuden koko nimekemäärästä on pysynyt noin neljänneksenä. Kotimaisen kaunokirjallisuuden osuus kotimaisen
kirjallisuuden koko nimekemäärästä on pienentynyt ja kaunokirjallisuuden koko
nimekemäärästä supistunut.
Kioskikirjallisuus on asettunut Suomeen.
Vanhemman kirjallisuuden saatavuudessa on puutteita. Kirjamarkkinoilla painopiste on 1970-luvulla
siirtynyt yhä voimakkaammin bestsellereihin päin.
1979:
Tavako perustetaan välittämään tavaraa koteihin. Sen toiminta laajenee silkkipainatuksiin
kankaalle ja suurtulostuksiin kankaalle ja muoville.
1979:
Suomessa on 548 kirjakauppaa, kun niitä 1970 oli 739.
1979:
Otakustantamo ja Otapaino julkaisevat Ohjeita puhtaaksikirjoittajalle.
1979:
Äidinkielen opettaja Anssi Arohonka perustaa antikvaaristen kirjojen
kaupan Helsingin Etu-Töölöön. Hän
muuttaa myöhemmin Mannerheimintielle.
1970-luvun loppu: Seppo Marjakangas on töissä Tornion
Kirjapainossa ja ryhtyy vapaa-ajallaan painamaan tarroja yrityksessään
Kalottitarra. Hän hankkii 1980
painolevyn valmistuslaitteet ja palkkaa ensimmäisen työntekijän. Marjamaa ostaa 1986 Tornion Kirjapainon ja
1988 Kemin Painotuotteen. Koneita on
1990 neljä tarrapainokonetta, 17 arkkipainokonetta ja yksi rotaatio.
1980-luku:
Kirjailija Erik Ågren (1924-2008) hoitaa Korsnäsissä kustantamoa
Hantverk. Hänen teoksiaan ovat muun
muassa Arbetslust 1975 ja Modellfilaren 1982, mutta yhtään Ågrenin teosta ei
ole suomennettu.
1980:
Saksan Demokraattisessa Tasavallassa DDR painokoneita ja -varusteita vie
Unitechna. Sen suurin tehdas on VEB
Kombinat Polygraph "Werner Lamberz" Leipzigissa. Unitechna on viime 20 vuoden aikana
toteuttanut yli 100 suurprojektia muun muassa SEV-paino Moskovassa, Ulan
Batorin painokombinaatti Mongolian kansantasavallassa, offsetpaino Jerevanissa,
12 suurta painolaitosta Tshekkoslovakiassa, kolme Unkarissa ja Bulgariassa sekä
kaksi Puolassa. "Werner
Lamberz" on suunnitellut muun muassa valtion arvopaperi- ja karttapainot
Ghanassa, täydellisiä kirjapainolaitoksia Guineassa, Algeriassa, Egyptissä,
Sudanissa, Irakissa, Burmassa ja Brasiliassa.
Täydellisiä lehtipainoja on rakennettu muun muassa Libyaan, Syyriaan ja
Kyprokseen. Kuubassa on toteutettu
latinalaisen Amerikan suurin koulukirjapaino.
DDRn painokonetellisuuden kärkituotteita ovat rullaoffsetkone Zirkon 66,
jota on viety SEV-maiden lisäksi Ruotsiin, Itävaltaan, USAan ja Saksan
Liittotasavaltaan.
Sanomalehtirotaatioista tunnetuin on Rondoset ja pienehköille lehdille
Rondoset Petit. Paperitukku on 1960
lähtien tuonut Suomeen 125 painoyksikköä arkkioffsetkoneita Planeta, kolme
rullaoffsetia Zirkon ja noin 40 leikkuria Perfekta.
1980:
Neuvosto-Gruusian kustantamot painoivat 1921 lähtien yli 400 miljoonaa
gruusiankielistä kirjaa. Ensimmäinen
gruusialainen kirja ladottiin 1629 Roomassa.
Siitä alkaen 1629-1920 julkaistiin lähes 6000 kirjanimekettä
yhteispainokseltaan 1,5 miljoonaa.
Tasavallan suurimmat kustantamot ovat Sabtshota Sakartvelo -
Neuvosto-Gruusia, Metsniereba - Tiede, Ganatleba - Valistus, Nakaduli - Puro
(julkaisee lasten ja nuorten kirjallisuutta) ja Gruusian kirjailijaliiton Merani.
1980:
Petroskoissa pidetään juhlatilaisuus Pjotr Fjodorovitsh Anohinille
nimetyn kirjapainon 175-vuotispäivän johdosta.
Laitoksen kollektiivi palkitaan Znak Potshota -kunniamerkillä.
1980:
Moldaviassa avataan 609. luminitsa (tuike tai kipinä) eli maaseudun
kirjakauppa.
1980:
"Länsimaiden" suurimmat lehtiä julkaisevat kustannustalot:
Suomi: Sanoma, Yhtyneet Kuvalehdet, A-lehdet, Lehtimiehet ja Uusi Suomi;
Ruotsi: Dagens Nyheter, Göteborgs-Posten, SvD-konserni, Sydsvenska Dagbladet,
Saxon & Lindström, Allers, Åhlén & Åkerlund ja Hemmets Journal; Norja:
Schibsted-ryhmä, Hjemmet, Bergens Tidende, Ernst G Mortensen ja Allers; Tanska:
Gutenberghus, Det Berlingske Hus, Politiken, Allerpress ja Fogtdal; Englanti:
IPC, Mirror Group, Pearson Longman, S Pearson & Son, National Magazine, British
Condé Nast, News International, Trafalgar House, Roland "Tiny"
Rowland, Associated Newspapers ja DC Thompson; Saksan Liittotasavalta:
Springer, Bauer, Gruner+Jahr, Burda, Spiegel ja Jahreszeiten Verlag; Hollanti:
VNU, Elsevier-NDU ja Kluwer; Ranska: Hachette Presse, Bayard Presse, Amaury,
Editions Mondiales, Filipacchi, Le Monde ja Publications Bonnier; Sveitsi:
Ringier; Italia: Arnoldo Mondadori ja Rizzoli sekä USA: Time, Times Mirror,
Gannett, Knight Ridder Newspaper, McGraw-Hill, New York Times, Washington Post,
Dow Jones, Meredith Publications, CBS Publications, Charter Publishing, Hearst,
Rupert Murdoch, Newhouse, Petersen Publishing, Reader's Digest, Thomson
Newspapers, Triangle Publications ja Ziff-Davis.
1980:
USAssa tuotetaan noin 35 000 uutta kirjanimekettä vuosittain. Jakelussa toimii 13 000 kirjakauppaa, lähes
500 kirjakerhoa ja yli 100 000 taskukirjojen myyntipistettä. Yli puolet kirjanimekkeistä jää alle 10 000
painosmäärän.
1980:
USAssa Hearst-yhtymä ostaa televisioaseman lisää. Hearst omistaa 30 päivälehteä, 21
viikkolehteä, neljä televisioasemaa, kolme kirjankustantamoa ja uutistoimiston
Kings Features.
1980:
Saksalainen Bertelsmann ostaa loput yhdysvaltalaisen kustantajan Bantam
Books osakkeista.
1980: Robert Maxwell hankkii Pergamon Pressin
kautta Englannin suurimman kirjapainokonsernin British Printing and
Communication Corporation BPCC.
1980:
Iranilainen mattokauppias Hassein Sabet ostaa berliiniläisen
bulevardilehden Der Abend.
1980:
Ranskassa Hachette joutuu Matran alaisuuteen.
1980:
JK Ihalainen perustaa Palladium Kirjat.
Se alkaa 2000 julkaista neljästi vuodessa kirjallisuus- ja
kulttuurilehteä Kirjo.
1980:
Keskisuomalainen ostaa Hankasalmen Sanomat.
1980:
Suomen 93 sanomalehteä painetaan 74 painokoneella. Borgåbladet ja Uusimaa omistavat
TTU-offsetin. Laitilan Sanomat,
Uudenkaupungin Sanomat ja Vakka-Suomen Sanomat omistavat laitilalaisen painon
Plari. Kuusi lehteä, joilla ei ole omaa
painoa, valmistavat itse sivunsa, jotka lähetetään filmeinä painoihin.
1980:
Lehtimiehet-konserniin kuuluvat yhtiöt Lehtimiehet (1957), Nykyposti
(1977), Pop-kasetti (1976), Commenda (1970), Kustannusmiehet (1973), Pop-kirjat
(1977), Pop-lehdet (1973), Lehtiketju (1974), Kustannus-Vaihe (1968),
Lakiperintä (1971), Erikoisjakelu (1966), Tahkovuori, Helprint (1975,
Lehtimiehet 45 prosenttia) ja Systre.
1980:
Suomessa on 8500 lehtipistettä, joista voi ostaa irtonumeroita.
1980:
WSOY ja Tammi käynnistävät Uudet Kirjat -kerhon.
1980:
Suomessa on 15 kirjakehoa.
1980:
Salamanteri-sarja aloittaa ja tarjoaa laatukirjoja halvalla. Sarja ei menesty.
1980:
Sanoma myy postimyynnissä kahvikalustoja, lintusormustimia,
tinasotilaita, uima-altaita, tauluja, kuvalautasia ja muuta. Sanoman postimyynti alkoi 1970-luvun alussa
Kodin Kuvalehden Keittotaitokerhon reseptikorteista ja yhtiön aikakauslehtien
lukijapalvelun tavarakaupalla.
1980:
Wihurin Sandudd ostaa Helpiön ja lopettaa yhtiön vanhanaikaisen
tapettitehtaan. Wihuri siirtää Wipakin
jalostustoiminnan loppupäätä Englantiin yritykseensä Greencrown Packaging.
1980:
Ruotsalainen Esselte ostaa yritykset Plastipak ja Kalvopakkaus, jonka
nimeksi tulee Dormitor. Esselteen
fuusioidaan Grako.
1980:
Typlanissa nimetään insinööritoimisto Typlan Consulting. Suunnitteluryhmän johtaja on Orvar Monni ja
suunnittelupäällikkö Annikka Tuukkanen.
He ovat aikaisemmin työskennelleet suunnittelupalvelussa.
1980:
Kirjateollisuusasioimisto ostaa Datan.
1980:
Scanink perustetaan Vihdin Huhmariin.
Aluksi valmistetaan flekso- ja silkkipainovärejä sekä hankitaan uudet
laboratoriolaitteet. Henkilökuntaa
siirtyy muista painoväritehtaista Scaninkiin.
Tehdas myydään 1985 Lohjalle.
Yhtiö ostaa väritehtaan Swedish ITI, jonka nimeksi tulee Scanink. Sveitsiläinen Sicpa ostaa 1990 Lohja Winter
-painovärit, ja Scaninkin nimeksi tulee 1991 Sicpa Scanink. Sen toiminnot Huhmarissa lopetetaan 1992 ja
siirretään Tampereelle Sicpan tilohin.
1981:
Neuvostoliitossa on 217 kustantamoa.
Niitä alettiin 1922 perustaa joka tasavallassa tunnuksella Kirjoja
kansan käyttöön ja kansalle, ja 1925 niitä oli 28. VI Leninin teosten kokonaispainos on 560,7
miljoonaa, joista 501,6 miljoonaa on ilmestynyt Neuvostoliiton kansojen eri
kielillä. Hänen teoksiaan on julkaistu 65
maassa 126 kielellä. Neuvostovallan
vuosina K Marxin ja F Engelsin teosten yhteispainos on 127,5 miljoonaa nidosta.
1981:
Neuvostoliitossa perustetaan kustantamo Raduga - Sateenkaari. Se julkaisee kirjoja 45 kielellä ja vie niitä
yli 130 maahan.
1981:
Kustantamo Prosveshtshenije - Valistus palkitaan Työn Punaisen Lipun
kunniamerkillä. Kustantamo julkaisee
muun muassa oppikirjoja lähes 1300 nimekettä vuodessa.
1981:
Kustantamo Detskaja Literatura - Lastenkirjallisuus julkaisee vuosittain
600 kirjanimekettä yhteispainokseltaan 220 miljoonaa.
1981:
Techmashexportin Inpoligraf-yhtiö tarjoaa valolatomakoneita FA-500S ja
FA-1000, offsetkoneita POK84-42, POK84-22, 2POK84-42 ja POK75-42
moniväripainatusta varten sekä offsetrotaatiota POG 60 yksi- tai kaksiväristä
painatusta varten. Italialaisen Nebiolon
lisenssillä Neuvostoliitossa valmistetaan laakapainokoneita PP-84. Kaksivärinen arkkioffsetkone on Offset 90-2,
yksivärinen arkkioffsetkone on POL-54-1 ja kohopainokone PP-45. Arkkileikkurit ovat BR 139 ja BR 72. Kniga-linjalla tapahtuu kovakantisten kirjojen
valmistus automaattisesti: liimaus, nidonta, kolmiteräleikkaus, kansitus ja
valmiiden kirjojen pakkaus.
Metallilankakoneilla BPSH-30, TPSH-50 ja TPSH-80 nidotaan painotuotteita
metallilangalla tai litteällä nauhalla.
Yhtiö tarjoaa valokopiokoneita, elektrostaattisia kopiokoneita ja
lämpökopiokoneita.
1981:
Kuubassa käynnistyy kirjapainokombinaatti Palma-Sorranossa. Se tuottaa 30 miljoonaa kirjaa vuodessa. Painon henkilökunta on koulutettu Saksan
Demokraattisessa Tasavallassa DDR.
Kuubassa julkaistiin 1980 uusia kirjanimekkeitä 1143 ja kirjojen
yhteispainos oli 42,6 miljoonaa.
Painoalalla on 1500 ihmistä.
1981:
Australialais-yhdysvaltalainen mediamoguli Rupert Murdoch myy Englannin
vanhimman maakuntalehtiketjun Berrows, jolla on 37 paikallista viikkolehteä ja
kaksi iltalehteä, ja ostaa Lontoossa lehden The Times. Neuvoteltu sopimus on viikunanlehti, jolla
kauppa saadaan aikaan. Kun
apulaispäätoimittaja muistuttaa 1982 Murdochia lupauksista, mediamoguli vastaa:
"Hyvä luoja, ette kai ottaneet niitä tosissanne! Miksi en voi antaa The Timesille ohjeita
siinä missä muillekin lehdilleni?"
Margaret Thatcher on Murdochin tukena 1986, kun tämä uudistaa
lehtiyrityksiään irtisanomalla 5500 työntekijää. Murdochin lehdet The Sun, News of The World,
The Times ja The Sunday Times tukevat 1997 Tony Blairin ehdokkuutta, koska tämä
jatkaa Thatcherin perintöä vapaakaupan ja NATO-suhteiden kannattajana. Blair voittaa vaalit.
1981:
Englannissa sunnuntailehti The Observer (perustettu 1791) myydään
monikansalliselle yhtiölle Lonrho, jonka omistaa Roland Rowland.
1981:
Länsi-Saksan sosiaalidemokraattinen lehdistö häviää lähes
olemattomiin. Kölnin lähellä Deutzissa
puolueen lehtipaino suljetaan.
1981:
Länsisaksalainen Bayer ostaa loput Agfa-Gevaertin osakkeista.
1981:
Espanjassa valtio on yhä suurin lehtitalo, vaikka demokratian
palauttamisesta on kulunut kuusi vuotta.
Maan 110 päivälehdestä 82 lehteä julkaisee 74 yksityistä kustantamoa. Vain 16 lehteä on perustettu diktatuurin
päättymisen jälkeen. Näiden rinnalla ilmestyy
28 valtion sanomalehteä. Vanhana
jäänteenä on 29 maanantailehteä - Hojas de Lunes, joita
sanomalehtimiesyhdistykset julkaisevat maanantaisin vanhan lain perusteella,
joka kieltää sanomalehtiä ilmestymästä maanantaina.
1981:
Kustantamo Osuuskunta Vastapaino perustetaan. Jäseniä on noin 1600.
1981-85:
Otavan kirjakerho Seitsentähdet toimii.
1981:
Sanoma ostaa newyorkilaisen kirjapainon Crafton Graphic Manhattanilta ja
espoolaisen Simonpainon sekä valtaosan Helsinki Television osakkeista.
1981: Keskisuomalainen
ostaa äänekoskelaisen Äänepainon, Sisä-Suomen Lehden, Jyväskylän
Maalaiskuntauutiset ja Jyväskylän Ympäristölehden.
1981:
Typlanin osake-enemmistö siirtyy avoimen osakeannin jälkeen
Nokialle. Seuraavaksi suurimmat
omistajat ovat Tampereen Kirjapaino, Turun Sanomat ja Esan Kirjapaino.
1981:
Apulehti muuttaa nimekseen A-lehdet.
1981:
Veikkauksen kirjapaino Kvartto luopuu lehtien painamisesta. Se painoi lehtiä Veikkaus-Lotto,
Kansanvakuutus, Rautatieuutiset ja TULn urheilulehteä. Aikaisemmin yhtiö painoi Tiedonantajaa.
1981:
Amer-yhtymä ostaa Helsingin Paperiteollisuuden osakekannan ja sopii 1982
Casio Electronicsin kanssa Casio-laskimien maahantuonnin ja yksinmyynnin
Suomessa.
1981:
Helsingin Pahvitukku perustetaan.
1981:
Kirjateollisuusasioimisto KTA selkiyttää organisaatiota. Funduksen (perustettu 1921 KTAn
holding-yhtiöksi) tytäryhtiöiksi tulevat KTA, Insinööritoimisto Data, Merso,
Grafica, Solidon, Grameka, Papyrus ja OJ Dahlberg.
1981:
Comex perustetaan. Siihen kuuluu
graafisen alan yrityksiä.
1981:
Kauppalehti-yhtiö sulautetaan Uuteen Suomeen.
1981:
Esselte ostaa Insinöörivälineen ja Virastokoneen. Esselteen fuusioidaan Insinööriväline ja
Dormitor, johon yhdistettiin Plastipak.
1981:
Tampereella Kirjapaino Ulonen yhdistetään Kirjapaino Hermekseen.
1981:
Helsingissä avataan Hietalahden torille ensimmäinen kirpputori, josta
yksityiset saavat vuokrata myyntipaikkoja.
Siellä myydään myös kirjoja ja lehtiä.
1982:
Petroskoissa vietetään 17. kirjan juhla Karjalan maalla. Kaupungin 13 kirjakaupan tiskirivit on
Voitto-elokuvateatterin vastapäisellä katukäytävällä. Myyjäisten kysytyin teos on Anna Kareninan
uusi laitos.
1982:
Finnboard järjestää Moskovassa symposiumin, jonka aiheena on tapetin
tuotanto. Suomesta siihen osallistuvat
Äänekosken väri ja tapetti, Sandudd ja Tapetti.
1982:
Coca-Cola ostaa yhtiön Columbia Pictures.
1982:
Englantilainen Tim Waterstone avaa ensimmäisen kirjakauppansa. Hänen Lontoon Piccadillyn suurmyymälänsä
avataan 1999 ja se on Waterstonen 172. kirjakauppa.
1982:
Euroopassa on 68 tapettitehdasta, kun niitä 1970 oli 100. Suomessa toimivat Wihurin Sandudd,
toijalalainen Tapetti sekä Pillgren ja Ritola.
Kohopainon rinnalle ovat tulleet syväpaino, flexopaino ja silkkipaino.
1982:
Kymi Kymmene ostaa Konstsamfundetilta Tilgmannin loput 49 prosenttia.
1982:
Sanoma ostaa Lippupalvelun.
1982:
Lehtimiehet Yhtymään kuuluu Lehtimiehet, Erikoisjakelu, Tahkovuori,
Commenda, Turku-Palvelu, Kaupunkilehti Turkulainen, Lahtinen & Kumpp,
Kustannusmiehet, Kustannus-Vaihe, Lakiperintä, Nykyposti ja Pop-Kirjat. Lehtimiehiin sulautetaan 1982 Lehtiketju,
Pop-Lehdet ja Pop-Kasetti. Yhtymä on
osakkaana yhtiöissä Helprint 45 prosenttia, Systre 33 prosenttia ja Foto-Set 20
prosenttia.
1982:
Vihtiläinen kustannusliike Sahlgren perustetaan, kun Schildts ei
julkaise kirjailijan Brita Högnäs-Sahlgren teosta Hautaviita. Se kertoo oikeusmurhasta 1920-luvun
Suomessa. Toinen kirja Erik Andrénin Var
är din broder? 1983 kertoo jatkosodan loppuvaiheissa teloitetuista sotilaista,
joita on ainakin 468. Karl Sahlgren on
toinen kustantaja.
1982:
Taiteilijat Mirja Kesävaara ja Marita Vihervuori perustavat kustantamon
Florinda.
1982:
Kainuun Sanomat ostaa Sotkamon Lehden osake-enemmistön.
1982:
Jämsän Lehti myy Hämeen Kirjapainon uudelle yhtiölle Hämeen Kirjapaino.
1982:
Äänekoskelainen Äänepaino yhdistetään Keskisuomalaiseen. Se ostaa paikallislehden Laukaa-Konnevesi.
1982:
Kolmiokirja myy Yhtyneille Kuvalehdille OK-lehden.
1982:
Suomen suurimmat kirjakauppaketjut ovat Suomalainen Kirjakauppa 20
myymälää, Info-ryhmittymä yhteensä 80 (Akateeminen Kirjakauppa 5, Kirja-Otava 6
ja Gummeruksen kirjakauppa 9), Yliopistokirjakauppa 7 ja SOK-osuuskaupat 96
myymälää.
1982:
Insinööritoimisto Printplan aloittaa Helsingissä vetäjänä Typlanin
suunnitteluryhmän johtajana toiminut insinööri Orvar Monni. Yhtiön toimialana on kirjapainoteollisuuden
ja kustannustoiminnan suunnittelu-, koulutus- ja asiantuntijapalvelut. Typlan lopettaa konsulttiosastonsa.
1982:
Grafisystems aloittaa toimintansa, mutta luopuu1986 graafisen alan
maahantuonnista keskittyen japanilaisten kopiokoneiden Mita
maahantuontiin. Mita ostaa 1987
Grafisystemsin osakekannan.
1982:
Graafisen alan tukkuliikkeestä Arila eroaa kaksi yritystä CPT Suomi ja
Hellscan.
1982:
Graafisen alan kone- ja prosessitekninen insinööritoimisto Grafiplan
perustetaan Vantaalle.
1983:
Yhdysvalloissa perustetaan järjestö National Endowment for Democracy
NED. Se tukee USA:n politiikan
kannattajia muun muassa kustantamoja, sanomalehtiä ja muita tiedotusvälineitä. Se esimerkiksi taistelee 1980-luvun
puolivälissä Filippiinien vasemmistokapinallisia vastaan ja rahoittaa
tiedotusvälineitä.
1983:
USAn suurimpiin kuuluva kirjakauppa on New Yorkissa viidennen valtakadun
ja 48. kadun kulmassa. Siellä ei näy
venäläisten klassikkojen eikä neuvostokirjailijoiden teoksia. Kysyttäessä myyjä löytää jonkun pölyisen
niteen Tolstoin, Dostojevskin ja Turgenevin luomuksia. Publishers Weeklyn mukaan kyseisiä kirjoja
julkaistaan hyvin vähän ja pienin painoksin.
1983:
Kustannusliike Clarion perustetaan Turkuun.
1983:
Kainuun Sanomat ostaa paikallislehden Ylä-Kainuu.
1983:
Lapin Kansa ostaa Rovaniemen kirjakaupan (perustettu 1895) ja Kirpa Oyn.
1983:
Tamprint ostaa datamailereita valmistavan yhtiön Parabill.
1983:
Mercantile ostaa Arilan osastokseen.
1983:
Grafiyhtymä on kolmen graafisen asioimiston Graficon, Graphic Metal ja
Grafiseppo yhteenliittymä, jonka Paul Pasanen, Vesa Valkama ja Seppo Karttunen
perustavat.
1983:
Suomessa avaa ovensa AV-talo MediaCenter.
1983:
Gummerus ostaa saarijärveläisen Väinö Rautiaisen Aripainon latomon ja
perustaa G-printin Saarijärvelle.
1983:
Rautakirjan toimitusjohtaja Antero Siljola ehdottaa, että puhe
kioskikirjallisuudesta lopetetaan, koska arvostelijat ovat tahranneet
nimityksen. Hän ehdottaa tilalle
viihdekirjallisuutta. Suomessa on 2300
kioskia, mutta kaikki eivät myy kirjoja.
Seksikirjojen osuus myynnistä on vähentynyt. Suosituimmat aiheryhmät ovat romanttinen
jännitys ja rakkaus. Rautakirja perustaa
55 R-kioskia lisää.
1984:
Smolenskin kirjapainokombinaatti painaa vuosittain yli 50 miljoonaa
oppikirjaa kouluille.
1984:
Ranskan suurimmat lehdenkustantajat ovat Robert Hersantin konserni
Socpresse (40 lehteä), Hachette, Editions mondiales, Publications Filipacchi
(40 lehteä), Compagnie européenne de publications, yhtymä Parisien Libéré,
Ouest-France, Bayard-Presse, Sud-Ouest, Le Monde, Le Dauphiné Libéré ja
Publications de la Vie catholique.
1984:
Ranskalaiset kustantajat Editions Mondiales ja Berda ostavat 80
prosenttia belgialaisesta kustantamosta Dupuis, joka julkaisee muun muassa
Smurffeja.
1984:
Robert Maxwellista tulee Fleet Streetin uusi lehtikuningas, kun hän
ostaa konsernin Daily Mirror viisi sanomalehteä ja viikkolehden Sporting Life.
1984:
Suomessa 11 kirjailijaa ja yhdistys Omakustannuskirjailijat perustavat
oman kustannus- ja markkinointiliikkeen Harppuuna. Se julkaisee lehteä Harppuuna. Yhdistys päättää 1986 muuttaa nimekseen
Kirjailijain Omatoimiyhdistys.
1984:
Hufvudstadsbladet siirtyy Vantaan Martinlaaksoon Sanoman rakentamaan
painotaloon pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.
Sanoman hankkima offsetrotaatio on Frankenthal A 500. Lehden vanha
kohopainokone Goss Headliner myydään Sydsvenska Dagbladetille Malmöön,
kun heillä on samanlainen.
1984:
Sanoma ostaa yhtiön Tecnopress, jonka lehdet ovat Prosessori, Hifi ja
Tietokone.
1984:
Kulutuskuntien Keskusliiton KK kirjapaino siirtyy Sosiaalidemokraattisen
Puolueen haltuun siten, että Tammi omistaa siitä 25 prosenttia, Paasipaino 50
ja KK 25 prosenttia.
1984:
Martinpaino siirtyy Helprintin omistukseen. Helprint ostaa 1985 Offset-Kopio O Palosen.
1984:
WSOY ostaa audiovisuaalisen toimiston Avset osake-enemmistön ja
Kirjapaino FG Lönnbergin osakekannan.
WSOY, Paavo Haavikko ja Kimmo Pietiläinen perustavat yritysinformaation
suunnitteluun ja toteuttamiseen eli markkinointiviestintään keskittyvän
yrityksen Haavikko & Pietiläinen & Co.
1984:
Tampereen Kirjapaino ostaa Tampereen Arpatehtaan, Koillis-Hämettä kustantavan
Jämsän Lehden osake-enemmistön, Suomen Muovikortin, puolet Laakakuvan
osakekannasta ja Painokuvan. Tamprint
ostaa enemmistön Kaukoladonnan osakkeista.
1984:
Turun Sanomat ostaa Uudenmaan Kirjapainon ja Ornamentumin.
1984:
Kouvolan Sanomat ostaa Etelä-Suomen.
1984:
Uusimaa myy Mäntsälän Seudun.
1984:
Savon Sanomat ostaa Siilinjärvellä ja Maaningassa ilmestyvän lehden
Uutis-Jousi (perustettu 1967).
1984:
Jouko Jokkeri Elevaara myy puolet kaupunkilehdestään Uusi Lahti Lohjan
Kirjapaino ja Sanomalehdelle.
Lehtimiehillä on Lahdessa kaupunkilehti Lahtiset.
1984:
Kirjapaino FG Lönnberg ostaa silkkipainon Mainos ja etiketti.
1984:
Kymi-Strömberg myy yksiköitään: Kymtac, Tilgmannin kotelotuotanto ja 51
prosenttia Tilgmannista Yhtyneille Paperitehtaille.
1984:
Ruoveden Pakkaus perustetaan. Se
rakentaa aaltopahvikoteloita ja -laatikoita tuottavan pakkaustehtaan
Jäminkipohjaan.
1984:
Amer-yhtymä ostaa viidenneksen kuvalaatta-reprolaitoksen Kuva (perustettu 1907) osakekannasta,
suoramarkkinointiyrityksen Salomo Karvinen ja kirjapainon Finnreklama. Amersoft hankkii MicroPron oikeudet. Nokia saa silti varustaa Mikkonsa
WordStarilla ja muulla.
1984:
Grafilaser aloittaa Helsingissä.
1984:
Rautakirja perustaa 47 uutta R-kioskia, joita on 807. Muita kioskeja on 1200. Rautakirja jakaa Pravdan irtonumeron
ostajille ilmaiseksi Pariisissa ilmestyvää neuvostovastaista emigranttilehteä
Russkaja Mysl.
1984:
Tamperelainen kirjapaino JF Olan menee nurin.
1985:
Lehtiruhtinas Rupert Murdoch ostaa puolet 20th Century Foxista,
myöhemmin toisen puolen, ja seitsemän televisioasemaa USAssa. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto myöntää
Murdochille Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan 1. luokan komentajamerkin
suomalaisen sanomalehtipaperin vientiä edistäneistä toimista.
1985:
The Washington Post ostaa 53 kaapelitelevisioasemaa.
1985:
Weilin+Göös solmii Otavan kanssa yhteistyösopimuksen ja ostaa Otavan
suurteosten myyntiorganisaation. Otava
keskittyy kaksiosaisiin suurteoksiin ja W+G useampiosaisiin.
1985:
Yhtyneet Paperitehtaat ostaa Tilgmannin.
1985:
Hämeen Kansa ja Hämeen Sanomat perustavat osakeyhtiön, joka ostaa
ilmaisjakelulehden Hämeenlinnan Paikallislehti.
1985:
Turkulainen Jaakkoo-Taara ostaa Farmoksen omatarvepainon ja
Painoprisman.
1985:
Eero Lehti ja Keski-Uusimaa muodostavat lehtiryhmän Keski-Uusimaa,
Vantaan Seutu, Kotikeskari, Sipoon Sanomat, Uusimaa, Etelä-Vantaa, Hyvinkään
Uutiset, Porvoon Sanomat ja Tuusulanjärven Viikkouutiset. Yhtiöryhmään kuuluu kolme kirjapainoa.
1985:
Suomalainen värijärjestelmäyritys Unda (aalto) perustetaan. Undan päämarkkinamaat ovat Englanti,
Länsi-Saksa, Italia, Ranska ja USA.
Undan järjestelmän GDW 2002 toimitukset tapahtuvat 1987 Suomessa ja
USAssa. Unda myydään 1989 Scitexille.
1985:
Nokia jatkaa Typlanin sopimusten hoitamista. TIPS-konseptin modulien ADS-250, LOGO-400,
IMAGE-500, PAGE-700 ja PHOTO-800/PLATE-900 kehitys jatkuu.
1985:
Sanoma perustaa yritysinformaation tuottajan Startel ja ostaa Sinisen
Kirjan.
1985:
Insinöörilehdet ostaa Pörssilehden.
1985:
Uusi Suomi ostaa Tukholmassa ilmestyvän lehden Ruotsin Suomalainen.
1985:
Tampereen Kirjapaino ostaa kolme prosenttia MTVn osakkeista
Suomi-Filmiltä ja enemmistön PG-yhtiöistä, joita ovat Paragon, Parasystems,
Tietovoima ja Systek.
1985:
Amer-yhtymä ostaa Marimekon osake-enemmistön. Yhtymän Weilin & Göös saa haltuunsa
Otavan suurteosten myynnin ja varaston.
Otava keskittyy yleistietosanakirjoihin ja luopuu muiden suurteossarjojen
kustantamisesta.
1985:
Hämeenlinnalainen Polarpak ostaa espanjalaiset yhtiöt Pallarés. Polarpakilla on tuotantoa Englannissa
vuodesta 1983 sekä Singaporen ja Saudi-Arabian joint venture -yrityksissä 1985
lähtien. Tuotteet ovat kertakäyttöastioita
kartongista ja muovista.
1985:
USAssa Murdoch's News Corp ostaa Fox Broadcastingin.
1985:
USAssa Turner Broadcasting ostaa yhtiön MGM/United Artists, pitää MGMn
3000 elokuvan kirjaston, mutta myy loput.
1985:
Finvest ostaa piirilevy-yritykset Metalex ja Nyky-Offset.
1985:
Liberaalista kansanpuoluetta lähellä oleva kustannusosakeyhtiö Librum
julistetaan konkurssiin.
1985:
Veikko Pohjola (perustettu 1942) lopettaa Ulvilassa ja sen 125
työntekijästä sanotaan irti 50 työläistä.
1985:
Ulkomainos muuttuu Maximediaksi.
1985:
Suomessa on 832 R-kioskia ja 6991 lehtipistettä. Niissä myydään 80,4 miljoonaa sanomalehteä ja
33,9 miljoonaa aikakauslehteä.
1985:
Lohja ostaa painoväritehtaan Scanink.
1986:
USAssa lehtiala keskittyy.
Gannett ostaa lehdet Des Moines Register, Courier-Journal, Louisville
Times ja Detroit News. Times-Mirror
ostaa baltimorelaisia sanomalehtiä Baltimore Sun ja Evening Sun kustantavan
perheyhtiön AS Abell, jolla on myös televisioasemia ja pieniä
aikakauslehtiä. Kauppa tapahtuu päivä
sen jälkeen, kun Hearstin iltalehti News-American ilmoitti lopettavansa Baltimoressa. Lähes 1700 sanomalehden levikistä 59
prosenttia kuuluu 25 suurimpaan
ketjuun. Jäljellä olevat 484 itsenäistä
sanomalehteä ovat valtauskohteita, vaikka ovat pieniä.
1986: USAssa General Electric ostaa yhtiön NBC
Network (RCA).
1986:
Meksikolainen lehtikuningas Mario Vasquez Raña ostaa uutistoimiston
United Press International UPI. Vasquez
Raña omistaa Meksikon suurimman lehtiketjun ja televisioasemia.
1986:
Lehtipohatta Robert Maxwell ostaa Mirror Groupin, joka julkaisee muun
muassa The Daily Mirroria. Hän muuttelee
ja sensuroi toimittajiensa kirjoituksia.
Maxwellin kasvot esiintyvät usein etusivulla. Toimittajia lähtee lehdestä, ja Mirrorin
levikki laskee.
1986:
Ranskassa Robert Hersant ostaa lehdistölain vastaisesti lehden Le
Progres. Hänellä on nyt 38 prosenttia
kansallisesta ja 20 maakunta- ja paikallislehdistöstä, vaikka yhdellä
omistajalla saisi olla 15 prosenttia kansallisten lehtien tai maakunta- ja
paikallislehtien levikistä.
1986:
Saksalainen Bertelsmann ostaa USAsta yhtiön Doubleday ja nousee USAn
toiseksi suurimmaksi kustantajaksi.
1986:
Saksalainen Rudolf Hell ostaa englantilaisen yhtiön Xenotron.
1986:
Kustannusliike Vastavoima aloittaa Helsingissä. Liikkeellä on sopimus neuvostoliittolaisen
ulkomaankauppayhtiön Mezhdunarodnaja Kniga kanssa.
1986:
Kursiivi alkaa painaa neuvostoliittolaista lehteä Sputnik. Sitä painoi aikaisemmin Yhteistyö.
1986:
Maanmittaushallituksen karttapaino myy suurta seinäkarttaa Suomi 1933.
1986:
Atena Kustannus syntyy, kun Gummerus muuttaa kustannustoimintansa
Helsinkiin. Pekka Mäkelä ei halua
perinteiden Jyväskylään katkeavan.
Perustajina ovat Gummerus, Graafinen Suunnittelu Face ja Lanserit.
1986:
Porvoolainen toimitusjohtaja Leo Reijonen myy Asikkalassa sijaitsevan
kirjansitomonsa.
1986:
Yhtyneet Kuvalehdet, A-lehdet ja Valitut Palat perustavat
Aikakausmedian, jonka tehtävänä on yleisaikakauslehtien mediamarkkinointi
mainostajiin ja mainostoimistoihin päin.
Se puretaan, kun Yhtyneet Kuvalehdet eroaa 1988 siitä.
1986:
Ruotsalainen ICA-Förlaget ostaa Forman koko osakekannan
Tilgmannilta. Yhtiön Kotivinkki
perustettiin 1982.
1986:
Suomalainen Fredr Wagner ottaa nimekseen Fredr Wagner. Sen omistus siirtyy 1993 Grapha Holdingin
haltuun, joka on Müller Martinin katto-organisaatio. Uudeksi nimeksi tulee 1998 Müller Martini.
1986:
Esan Kirjapaino ostaa ilmaislehden Uusi Lahti.
1986:
Sanomalehteä Karjalainen (kokoomus) julkaisevan Pohjois-Karjalan
Kirjapainon osake-enemmistö siirtyy Laakkosten suvulle. Veljekset Yrjö, Reino ja Erkki nostavat 1987
omistusosuutensa 51,57 prosenttiin.
Omistukset 1988 ovat Autotalo Laakkosen lisäksi Paperityö (Helsinki),
Nurmeksen Kirjapaino, Lieksan Lehti, Keski-Karjalan Kustannus (Parikkala), Pogostan
Sanomat (Ilomantsi), kaupunkilehdet Etelä-Karjala (Lappeenranta) ja Uutisvuoksi
(Imatra) sekä paikallislehdet Ylä-Karjala (Nurmes), Lieksan Lehti, Parikkalan
Sanomat ja Pogostan Sanomat. Fuusioidut
osat ovat Etelä-Karjalan Kirjapaino (Imatra ja Lappeenranta) ja offset
(Helsinki).
1986: Satakunnan
Kansa ostaa Kokemäen Sanomat ja Noormarkussa ilmestyvän Luoteiskunnat.
1986:
Oululainen Liitto ostaa Koillissanomat.
1986:
Savon Sanomat ostaa Warkauden lehden.
1986:
Sanomalehti Kotka (lehti Etelä-Suomi) ostaa kirjapainon Anson
Myllykoskelta.
1986:
Taivalkosken Uutiset yhdistetään kuusamolaiseen yhtiöön Koillis-Suomi.
1986:
Karprint myy Nurmijärven Paikallislehdelle ilmaisjakelulehden
Nurmijärven Kureeri. Karprint ja
yksityishenkilöt ostavat Viiskunnan, jolle kuuluvat paikallislehdet Härmät ja
Viiskunta.
1986:
Rytmi-lehti siirtyy Lehtimiehille.
1986:
Yhtyneet Paperitehtaat ostaa Hyrylästä Kotelo-Tuotteen, joka valmistaa
aaltopahvilaatikoita.
1986:
Keskisuomalainen jättää Kepun.
Lehti pysyy keskustalaisena, mutta ei ole Keskustapuolueen äänitorvi.
1986:
Wihuri myy tapettitehtaansa Tapetille.
Wihurin Sanduddin tehtaan tapettituotanto lakkaa.
1986:
Sanduddilta lähteneet Aarre Kangas, Aarne Ahola ja Uffe Hjorth
perustavat painon Joutsenon Tapetti.
1986:
Kehitysyhtiölle Expaco siirtynyt Santel myy kehittämiään lavaajia,
arkinkäsittelylaitteita ja portaalirobotteja painotaloille.
1986:
Juha (Raimon poika) Aarnisalo perustaa Helsinkiin antikvariaatin Kulku
Katin Poika ostamalla paikalta Riikka Kajoksen yleisantikvariaatin. Aarnisalo siirtyy pian Simo Sjöblomin divarin
tilalle. Sjöblom oli erikoistunut
sarjakuviin ja dekkareihin, ja hänellä on Seaflower-kustantamo. Aarnisalo muuttaa 1988 uusiin tiloihin,
erikoistuu dekkareihin ja nuorten kirjoihin.
1986:
Suomen suurin neuvostoliittolaisen kirjallisuuden kustantaja ja
maahantuoja Kansankulttuuri tekee konkurssin.
Kirjakaupat Oulussa, Kemissä ja Helsingissä lopetetaan. Sen tehtävää jatkaa uusi yritys SN-kirjat, jonka
perustaja ja omistaja on Suomi-Neuvostoliitto-Seura SNS. Markkinointipäällikkö on Petteri Baer.
1986:
Tampereen Kirjapaino ostaa vakuutusyhtiön Pohjola omatarvepainon.
1986:
Rautakirja luopuu tietokonekaupoista eli Computer Station
-myymälöistään.
1987:
Tshekkoslovakia alkaa uusia graafista alaa, kertoo Nachrichten für Aussenhandel.
1987:
Yhdysvaltalainen kustantamo McGraw-Hill lopettaa toimintansa ja
tuotteidensa myynnin Etelä-Afrikassa.
1987:
Brasilialainen Roberto Marinho (1905-) omistaa lehden O Globo, jonka
johtamisesta hänellä on vuosikymmenten kokemus, ja televisiokanavan Globo TV,
joka perustettiin 1965. Hänellä on
Brasiliassa lisäksi kymmeniä radioasemia, ja hän on mukana tietoliikenne-,
video-, levy-, mainonta- ja julkaisualalla.
Marinhon yhtiö omistaa 80 prosenttia TV Monte Carlosta 1985
lähtien. Novela, hienostunut ja
pinnallinen saippuaooppera, on yhtiön Globo TV tärkein vientiartikkeli. Ohjelmia myydään 130 maahan.
1987:
Torontolainen kustantaja Hollinger ostaa 28 yhdysvaltalaista ja 13
kanadalaista sanomalehteä.
1987: Kanadalainen International Thomson of Canada
hankkii kustantamon Britain's Associated Book Publishers.
1987:
Lehtimiljonääri Rupert Murdoch ostaa australialaisesta lehti-, radio- ja
televisioyhtiöstä The Herald and Weekly Times HWT vain lehdet. Hän ostaa englantilaisen lehden Today ja 15
prosenttia lehdestä Financial Times.
1987:
DIC ostaa väritehtaan Sun Chemical.
Hartmann ja Kohl & Madden yhdistyvät Sun Chemicaliin.
1987:
Nobel-konsernin tytäryhtiö Casco Nobel ostaa Tanskan suurimman
värivalmistajan Sadolin & Holmblad.
1987:
Suomeen tuodaan 1965 lähtien 17 009 painokonetta, joista 5144 on
erilaisia rotaatioita. Painokoneiden
elinkaari lyhenee, ja kone myydään yleensä pois, kun sen käyttö tulee
teknisesti tai taloudellisesti kannattamattomaksi. Samana aikana metallilatoma- ja valinkoneita
tuodaan 5796, mutta 1987 vain 24 konetta, sillä metalliladonta väistyy
valoladonnan tieltä. Tuodaan 3364
kuvalaattojen tai painosylintereiden valmistukseen käytettävää konetta ja
laitetta sekä 16 717 painamisen apukonetta ja -laitetta.
1987:
Sanomalehti Kotka ostaa anjalankoskelaisen Ansonin eli entisen
Myllykosken Kirjapainon.
1987:
Pieksämäkeläinen Lehtisepät ostaa mäntyharjulaisen Pitäjänuutiset.
1987:
Toijalalainen Tapetti ostaa Wihurin Sanduddin tapettitehtaan ja tekee
sopimuksen ruotsalaisen Econ kanssa yhteisestä markkinoinnista ja suomalaisen
tytäryhtiön lakkauttamisesta. Tapetti
saa Neuvostoliitosta miljoonan tapettirullan tilauksen. Suomen toinen tapetin valmistaja on Joutsenon
Tapetti.
1987:
Like Kustannus perustetaan Vanhan kuppilassa Helsingissä. Se siirtyy 2006 itsenäisenä Otavan
alaisuuteen.
1987:
Kustantamo Hanki ja Jää perustetaan.
Sen ensimmäinen kirja on Matti Kortteen Hallittu rakennemuutos.
1987:
Tietoviikko yhdistyy Insinöörilehtiin.
1987:
Weilin+Göös menettää almanakkojen erioikeuden, sillä WSOY nosti 1984
alkaneessa tarjouskilpailussa vuokrasumman 250 prosenttia. W+G ei pysty enää laaja-alaiseen kustantamiseen,
sillä almanakkojen julkaiseminen synnytti noin puolet liikevaihdosta.
1987:
Amer-yhtymän Weilin+Göös perustaa kirjakerhon Lasten Parhaat Kirjat.
1987:
Suomi-Neuvostoliitto-Seuran SNS yhtiö SN-kirjat perustaa Helsinkiin
kirjakaupan Gogolin Nenä.
Markkinointijohtaja Petteri Baer ostaa 1989 sen, mutta laatukirjakauppa
joudutaan lopettamaan 1991.
1987:
Salon Seudun Sanomalehti ostaa somerolaisen perheyrityksen Sanomalehti
Somero.
1987:
Hyvinkään Kirjapaino tekee Semicin kanssa sopimuksen sarjakuvalehtien
vientitoimituksesta Pohjoismaihin ja Hollantiin.
1987:
Kuvatoimisto Lehtikuva liittyy eurooppalaisen kuvaverkoston EPA
osakkaaksi.
1987:
Rautakirja ostaa Paletin ja Suomalainen Kirjakauppa
Yliopistokirjakaupan, joka on WSOYn tytäryhtiö.
1987:
Hufvudstadsbladet ja Jörn Donner Productions solmivat konsulttisopimuksen.
1987:
Wihurin kanadalainen tytäryhtiö Winpak ostaa USAsta kalvopakkaustehtaan
Flex-On.
1987:
Kimmo Välkesalmi perustaa antikvariaatin Helsinkiin.
1988:
Moskovassa perustetaan kustantamo Knizhnaja palata - Kirjakamari. Se julkaisee uusintapainoksia harvinaisista
teoksista ja bibliografista kirjallisuutta.
1988:
Kustannusliike Progress - Edistys Moskovassa lopettaa suomenkielisen
toimituksensa. Sen toimituspäällikkönä
oli Veikko Airola (1914-).
1988:
Sony ostaa yhtiön CBS Records.
Tämä on alkua Columbian hankkimiselle.
1988:
Erwin Grimmin 1945 perustama yritys Erwin Grimm
Metall-Präzisionswerkstätte, sitten E & K Grimm tulee nimellä MAN Roland
Mainhausen painokoneryhmän osaksi.
1988:
Heidelberg hankkii yhdysvaltalaisen offsettehtaan Harris.
1988:
Lehtikeisari Rupert Murdoch joutuu myymään New York Postin ostettuaan
kolme vuotta sitten kaupungista televisioaseman. Liittovaltion lainsäädäntö kieltää samaa
omistajaa pitämästä sekä lehteä että televisioasemaa samoilla
markkinoilla. Murdoch ostaa yhtiön
Triangle Publications ja saa kaupassa muun muassa lehdet TV-Guide, Seventeen,
Good Food ja The Daily Racing Form sekä yli 60 kirjapainoa.
1988:
Kustantajamiljonääri Robert Maxwell ostaa USAsta yhtiöltä Dun &
Bradstreet lentoyhtiöiden aikatauluja ja muuta kustannustoimintaa harjoittavan
yhtiön Official Airline Guide sekä kustannusyhtiön Macmillan.
1988:
Englantilainen Crosfield ostaa yhdysvaltalaisen Lightspeedin.
1988:
Ruotsissa perustetaan uusi kirjakerho Böckernas klubb.
1988:
Uusi suomalais-neuvostoliittolainen kustantamo ryhtyy julkaisemaan
Suomessa eri kielillä neuvostoliittolaista kirjallisuutta. Neuvostoliiton Kirjailijaliitto ja Sovetski
Pisatel ovat mukana 40 prosentin osuudella.
Loppu on suomalaisilla muun muassa Publishing Combinating Media ja Six.
1988:
Kustannus Taide aloittaa.
Toimitusjohtajana on Jyrki Lappi-Seppälä.
1988:
Gummerus ostaa Weilin+Göösin kauno- ja lastenkirjallisuuden
kustannusoikeudet ja noin 600 000 kirjan varaston. Gummerus ostaa Hankasalmelta CTR-Latomon.
1988:
Arthouse ostaa Kustannus Jalavan ja Uuden Suomen Tietosanoman. Nimeksi tulee Art House.
1988:
Harry Schaumanin säätiö ostaa Vasabladetin.
1988:
Sanoman Varkauden painolaitos otetaan käyttöön.
1988:
Aamulehti ostaa Vaasan (Pohjalainen) osake-enemmistön. Tampereen Kirjapaino ja Uusi Suomi
Yhdistetään. Uuden yhtiön nimeksi tulee
myöhemmin Aamulehti-yhtymä.
1988:
Kymen Viestintä ryhtyy kustantamaan Kouvolan Sanomia.
1988:
Jaakko Iloniemi, Keijo Immonen ja Paavo Lipponen perustavat viestinnän
ja julkaisualan yhtiön Viestintä Teema.
1988:
Oululainen Liitto ostaa Haapaveden Lehden.
1988:
Loimaan Lehti ostaa Karinaisten kunnassa ilmestyvän Kunnallisen
Viikkolehden.
1988:
Kymmene myy Kouvolan Kirjapainon Kuusankoskella ja Helsingborgs Litografiskan.
1988:
Yhtyneet Kuvalehdet ostaa Lehtimiehet.
1988:
Sanoma vetäytyy USAsta tekemällä esisopimuksen newyorkilaisen yhtiön
Crafton Graphic myymisestä liittymälle HMK Graphics.
1988:
Nixdorf ostaa PC-verkkopohjaisiin toimituksen tietojärjestelmiin erikoistuneen
Monigraafin (perustettu 1983).
Monigraafin ohjelmistossa on muun muassa tekstintuotanto, uutislinja-,
tietokanta- ja aluetoimitusliitännät sekä kirjapainoyhteydet. Rivitys- ja tavutusohjelma on suomen- ja
ruotsinkielinen.
1988:
Grafica ostaa mikrojen Kaypro ja NorthStar sekä oheislaitteiden
maahantuojan Tehokivi.
1988:
Pohjoismaiden suurimpaan seri- eli silkkipainoyritykseen Myyntivirta
(Vaajakoski) kuuluvat Print House (Turku ja Naantali, offset- ja seripaino),
Litokolmio (Jyväskylä, reprokuvaus), Serimatt (Sammatti, seripaino), Tuotenauha
(Lahti, kangasmerkit), Kansi-Muovi (Kouvola, muovikotelot ja -kannet), Suomen
Displaytuote (Vantaa, maahantuonti ja markkinointi), MyCo (holding),
Kataka-offset (Helsinki, offsetpaino), Grafitex (Helsinki, offsetpaino),
Myyntivirta (Tukholma, markkinointi) ja Henningsson (Tukholma,
offsetpaino). Myyntivirta ostaa 1989
osake-enemmistön ruotsalaisesta hologrammeihin ja folioihin erikoistuneesta
yrityksestä Strand Grafiska ja ryhtyy valmistamaan ja markkinoimaan Suomen
Pankin setelipainon kanssa hologrammeja.
1988:
Lohja ostaa väritehtaan Vertex, jonka ruotsalaisen yhtiö Pavex sisältyy
kauppaan. Lohjan väriteollisuuteen
kuuluuvat nyt näiden lisäksi Winter Painovärit, Winter Sävytyspastat ja
-koneet, Scanink, ruotsalainen tytäryhtiö Swedish ITI ja osakkuusyhtiö
Winter-Bouts Hollannissa.
1988:
Sysmässä Kerttu Tapiola ja hänen antikvariaattinsa Vanha Kerttu alkaa
järjestää Kertun kirjapäiviä. Sysmä
julistautuu 1997 kirjakyläksi, jollaisia Euroopassa on toista kymmentä. Kirjakyläyhdistyksen jälkeen aktiivit
perustavat 1999 yhtiön Sysmän Kirjakylä.
1988:
Suomen virallisessa tilastossa graafisessa teollisuudessa on
kustantaminen ja painaminen, joka jaetaan painamiseen kustantamisen yhteydessä,
erilliseen painamiseen ja painamista palvelevaan toimintaan (kirjansidonta,
tekstinvalmistus ja reprot eli reproduktiolaitokset). Teollisuustilastossa on 687 graafisen
teollisuuden toimipaikkaa, kun niitä on 2145 yritysrekisterissä. Kymmenen suurinta graafisen teollisuuden
yritystä, joiden lukumäärä on puoli prosenttia alan kaikista yrityksistä,
kehittää 32,0 prosenttia alan koko liikevaihdosta, maksaa 34,1 prosenttia alan
palkoista ja työllistää 31,5 prosenttia alan henkilöstöstä.
1989:
Moskovskij rabotshij ja saksalainen kustantamo perustavat kustantamon
Vsja Moskva - Koko Moskova. Se julkaisee saman nimistä opasta ja kirjoja.
1989:
Leningradiin perustetaan kirjallisuus- ja neuvontaosuuskunta
Redaktor. Tekijä kustantaa
julkaisemisen, jossa osuuskunta auttaa tekijöitä.
1989:
Saksan Demokraattisessa Tasavallassa DDR on 710 kansankirjakauppaa. Niiden lisäksi on yli 400 pientä yksityistä
kirjakauppaa. Kustantamoja on 78, joista
17 yksityistä. Suuret berliiniläiset
kustantajat julkaisevat yli 4000 nimekettä vuodessa kokonaispainoksenaan 110
miljoonaa. Se on 3/4 DDRn
kirjoista. Nimekkeitä julkaistiin 1949
jo 1998 ja 1989 jopa 6093 nimekettä.
Kokonaispainoksen kasvu on 33,4 miljoonasta 136,8 miljoonaan.
1989:
Merikustannus alkaa markkinoida ilmoituksia neuvostoliittolaiseen
lehteen Izobretateli razionalizator IR.
Merikustannus hankkii lehteen ilmoituksia ja painattaa ne Suomessa
liitettäväksi lehteen IR. Se on
perustettu 1929 ja sen levikki on noin puoli miljoonaa. Kerran kuussa ilmestyvää lehteä lukevat
insinöörit ja suunnittelijat.
1989:
Time ja Warner Communications (Warner Bros Pictures) yhdistyvät Time
Warner -yhtiöksi. Timen tärkeimmät
toimialat ovat aikakauslehdet kuten Time, Money, Sports Illustrated, Fortune ja
People, maksullinen televisiokanava Home Box Office, kaapelitelevisio,
kaapeliohjelmat ja kirjat. Warnerin
liiketoimintaa ovat äänilevyt, elokuvat, televisio-ohjelmat, kaapelitelevisio
ja kirjat.
1989: Viestinnän kymmenen suurinta ovat
Bertelsmann, Gütersloh; Time Warner, New York; News Corporation, Sydney, Lontoo
ja New York; Capital Cities ABC, New York; Dai Nippon, Tokio; Hachette,
Pariisi; Toppan, Tokio; RCA NBC, New
York; ARD, Frankfurt ja Garnett, Arlington.
1989:
Sony hankkii elokuva- ja televisioyhtiön Columbia Pictures ja osti 1987
äänilevy-yhtiön CBS Records.
1989:
Suurkustantaja Rupert Murdoch ostaa skotlantilaisen kustantamon William
Collins ja puolet unkarilaisten sanomalehtien Reform ja Mai Nap
osakekannasta. Murdoch on häpeätahra
lehdistön historiassa. Hän on tuhonnut
laatulehtiä, vaihtanut uutiset sensaatioihin ja kolumnit nakutyttöihin. News Corporationin lehdistön ainoa vastuu on
kerätä rahat kansalta Murdochin kirstuun.
News Corporation hallitsee 80 prosenttia Australian tiedotusvälineistä
muun muassa 29 sanomalehteä, omistaa Tyynenmeren alueella 12 sanoma- ja
yhdeksän aikakauslehteä, Englannissa viisi sanoma- ja viisi aikakauslehteä sekä
USAssa kaksi sanoma- ja yhdeksän aikakauslehteä. Lisäksi tulevat muut tiedotusvälineet.
1989:
Italialaiseen kustannusyhtiöön Arnoldo Mondadori yhdistyy
lehtiryhmittymä L'Espresso Editoriale, joka julkaisee muun muassa yhtiöön
Rizzoli aiemmin sulautuneen Corriere della Seran kanssa valtakunnallisen
ykköslehden asemasta kilpailevaa päivälehteä La Repubblica ja viikkolehteä
L'Espresso.
1989: USAssa QVC (Quality, Value, Convenience)
ostaa kilpailijansa Cable Value Network CVN.
Ostoskanavalla
esitellään tuotteita, joita voi tilata kotoa.
On yhdistetty televisio ja ostoskeskus.
Yhdysvaltalainen katsoja tuskin pystyy erottamaan, mihin ohjelmat päättyvät
ja mistä mainokset alkavat. Jos
pystyvät, niin he saattavat pitää mainoksia ohjelmia parempina. QVC menee 1996 verkkoon, kun osasto iQVC
perustaa verkkosivun QVC.com.
1989:
Englannissa kirjakauppaketjun Dillon's omistaja Terry Maher on
tyytymätön kustantajien ohjehintasopimukseen.
Hänen mielestään kirjojen hinnat ovat keinotekoisen korkeat. Vuoden ajan myymättä olleita kirjoja saa
myydä alennuksella. Kirjakauppias saa
tavallisesti odottaa tilaamiaan kirjoja pari kolme viikkoa, vaikka äänilevyt toimitetaan
parissa päivässä.
1989:
Japanilainen Dainippon Screen ostaa 70 prosenttia kalifornialaisen
yrityksen Island Graphics osakkeista.
1989:
Siemensin tytäryhtiö Hell ja Linotype yhdistyvät yritykseksi
Linotype-Hell.
1989:
Kanadalainen kustantaja International Thomson Organisation ostaa
Rakennusalan Projektitiedoston.
1989:
Kansandemokraattisen Kansan Uutisten ja keskustalaisen Suomenmaan
kustantajat perustavat yhteisen painotalon.
Herttoniemen Painotalo (entinen Yhteistyö 1988) ja Maakansan Kirjapaino
Helsingissä yhdistetään yhdeksi yhtiöksi, joka jatkaa toimintaansa Herttoniemen
Painotalona.
1989:
Vastavoima VaVo tarjoaa lehtitilauksia: Neuvosto-Karjala,
Neuvostoliitto, Punalippu, Neuvostonainen ja Kipinä. Sanomalehtiä: Moskovskije Novosti - Moskovan
Uutiset, Pravda - Totuus, Ekonomitsheskaja gazeta - Talouslehti ja
Literaturnaja gazeta - Kirjallisuuslehti.
Neuvostoliiton tapahtumat: Sputnik, Puteshestvije v SSSR - Matka
Neuvostoliittoon ja Vneshnjaja torgovija - Ulkomaankauppa. Kansainväliset tapahtumat: Novoje vremja -
Uusi Aika, Mezhdunarodnaja zhizn - Kansainvälinen elämä ja XX vek i mir - 20.
vuosisata ja rauha. Kulttuuri ja
kirjallisuus: Kultura i zhizn - Kulttuuri ja elämä, Kniga i iskusstvo v SSSR -
Kirja ja taide Neuvostoliitossa ja Ogonjok.
Tieteet: Nauka v SSSR - Tiede neuvostoliitossa, Obshtshestvennyje nauki
- Yhteiskunnalliset tieteet ja Sovetskoje finno-ugrovedenije - Neuvostoliiton
suomalais-ugrilaisen kielitieteen tutkimusjulkaisu. Urheilu: Sport v SSSR - Urheilu Neuvostoliitossa,
Sovetski sport - Neuvostourheilu, Olympic panorama ja Shahmaty v SSSR - Shakki
Neuvostoliitossa. Elokuva ja teatteri:
Sovetski film - Neuvostoelokuva ja Sovetski teatr - Neuvostoteatteri. Kuvataide ja arkkitehtuuri: Arhitektura SSSR
- Neuvostoliiton arkkitehtuuri, Iskusstvo - Taide ja Sovetskoje foto -
Neuvostovalokuva. Lapsille ja
koululaisille: Misha, Vesjolyje kartinki - Iloiset kuvat, Murzilka, Pioner -
Pioneerilehti, Kolobok ja Junyi tehnik - Nuori teknikko. Musiikki ja tanssi: Sovetski balet -
Neuvostobaletti ja Sovetskaja muzyka - Neuvostomusiikki. Eestiläiset: Kodumaa - Kotimaa, Looming -
Luomistyö, Vikerkaar - Sateenkaari ja Spordileht - Urheilulehti.
1989:
Kirjailijat Inger Haldis Halvari ja Kirste (Kirsti) Paltto perustavat
kustannusseuran Gielas.
1989:
Karisto jatkaa Amerin kirjapainon Finnreklama toimintaa Sulkavalla.
1989:
Loki-Kirjat perustetaan Helsinkiin.
Se julkaisee 1991 ensimmäisen kirjansa.
1989:
Kustantamo Cultura aloittaa.
1989:
Filosofian kandidaatti Anssi Sinnemäki perustaa kustantamon Tamara
Press. (Saman niminen on
neuvostoliittolainen kuula- ja kiekkomestari 1960-luvulla.)
1989:
Tammi ostaa pienkustantajan Hanki ja Jää.
1989: Oululainen
Kaleva ryhtyy yhteistyöhön Neuvosto-Karjalan kustannustoimen valtionkomitean
kanssa. Kaleva painaa
neuvostokarjalaisia kirjoja ja esitteitä.
1989:
Gummerus aloittaa pakettikirjakerhon Hyvät Kirjat ostettuaan Bokförlaget
Bra Böckeriltä kerhon jäsenrekisterin.
1989:
Gummerus ja Bonnierin Semic perustavat lasten ja nuorten kirjoihin
erikoistuvan kustantamon Gummerus Carlsen, joka toimii yhteistyössä Ruotsissa,
Norjassa, Tanskassa ja Länsi-Saksassa sijaitsevien lastenkirjojen
kustantamoiden Carlsen kanssa. Toiminta
alkaa 1990. Gummerus ostaa 1991
ruotsalaisen kumppanin ulos Gummerus Carlsenista ja muuttaa nimeksi Gummerus
Junior. Se lopetetaan.
1989:
Tampereella perustetaan Grafiikanpaja Himmelblau. Se kustantaa taidegrafiikkaa yhteistyössä taiteilijoiden
ja gallerioiden kanssa.
1989:
Helsingissä aloittaa toimintansa graafisen tekniikan ja
tietojärjestelmien tuontiliike Gratel.
1989:
Akateemisessa kirjakaupassa Helsingissä avataan valtion tuella
mielipidelehtien myyntipiste.
1989:
Amer-yhtymä hankkii lyhyessä ajassa noin 30 prosenttia WSOYn
osakekannasta. Arctos Securities
välittää tarjouksen Aamulehti-yhtymän
osakkeiden ostamisesta. Nobiscum ostaa
Aamulehden osakkeita. Aamulehti ja WSOY
tekevät 1990 sopimuksen, jossa lupaavat tukea toisiaan valtaajia vastaan.
1989:
Valtion painatuskeskus muutetaan valtion liikelaitokseksi. Ylijohtajasta Olavi Perilä tulee
toimitusjohtaja.
1989:
Yhteiskirjapaino YKP lopettaa toimintansa sulautumalla
Kunnallispainoon. Osa
painopinnanvalmistuksen työläisistä jatkaa yhtiössä Pictus. Spontel ostaa 80 prosenttia Kunnallispainon
osakekannasta, josta Suomen Kunnallisliitto omisti enemmistön, ja perustaa
painon Printel.
1989:
WSOYn Avset ostaa Ruotsista audiovisuaalisen yrityksen TV-House.
1989:
Keskisuomalainen ostaa Karstulassa ilmestyvän Viiden Kunnan Sanomat.
1989:
Ilkka ostaa osake-enemmistön yhtiöstä Kristiinan Sanomalehti, joka
julkaisee paikallislehtiä Suurpohjan Sanomat ja Luoteis-Satakunta.
1989:
Sanoma ostaa Hyvinkään Sanomat.
1989:
Aamulehti ostaa Pyhäjokiseudun.
1989:
TS-Yhtymä ostaa enemmistön Uudenkaupungin Kirjapainosta ja Salon Seudun
Sanomalehden osake-enemmistön saaden niiden sanomalehdet Uudenkaupunkin Sanomat
ja Salon Seudun Sanomat haltuunsa puolustaakseen omaa aluettaan sekä Yhtyneiltä
Kuvalehdiltä Turku-Palvelun, joka tekee päiväjakeluja. Keijo Ketonen pelkäsi, että Aamulehti tulee
Ketosten reviirille. TS-Yhtiöihin kuuluu
Turun Sanomat, Tietojakelu, Turun Tietotarjonta, Turun Tietokuva, Kiinteistö
Turun Kauppakortteli, Kiinteistö Salon Kauppakortteli, Repro-Time, Uudenmaan
Kirjapaino, Polytypos, Turun Tietopostitus, Lomaketehdas, Polytypos (Englanti),
Polytypos Svenska Datablanketter (Ruotsi), Polytypos Data Products (Sveitsi),
Salon Seudun Sanomalehti, Sanomalehti Somero, Somerpaino ja Tekstinvalmistus.
1989:
Satakunnan Kansa ostaa Harjavallan Seudun ja Merikarvian.
1989:
Tampella ostaa tehtaan Ruoveden Pakkaus.
1989:
Kehitysyhtiö Pro Lehdistö (perustettu 1988) ostaa Viestintäkehityksen,
joka lakkautetaan. Sen omistavat Savon
Sanomain Kirjapaino, Satakunnan Kirjateollisuus, Ilkka, Vaasa ja
Aamulehti-Yhtymä. Pro Lehdistön
omistavat Esan Kirjapaino, Ilkka, Kirjapaino Kaleva, Satakunnan
Kirjateollisuus, Turun Sanomat, Sanoma, Kainuun Sanomain Kirjapaino,
Keskisuomalainen, Savon Sanomain Kirjapaino, Hämeen Sanomat, Keski-Pohjanmaan
Kirjapaino ja Hufvudstadsbladet.
1989:
Suomen Pankin Setelipaino ostaa espoolaisen älykorttikokeilijan Otatieto
tietotaidon ja perustaa Otaniemen teknologiakylään korttiyksikön. Otatieto on kehittänyt älykorttia
tutkimushankkeessa OTA-2000.
1989-91:
Helsinkiläinen Paasipaino sekä tamperelaiset Kirjapaino Hermes ja Uusi
Kivipaino menevät monen painon joukossa konkurssiin.
1989:
Suomessa julkaistaan yli 10 000 nimekettä, joista noin 8000 suomeksi.
1989: Suomen
Uusioväri perustetaan Valkeakoskelle osakkaina Kauno Vastinesluoma, Risto
Sihvonen ja Yhtyneet Paperitehtaat Valke, joka toimittaa tehtaalle
mäntyöljypohjaisen sideaineen.
Tuotantovälineet hankitaan USAsta.
Ensimmäinen käyttäjä on Aamulehti, joka mainostaa itseään vihreänä
lehtenä. Toiminta siirtyy 1991
Tampereelle Teknos-Winterin tilohin Epilään.
Lisäksi käytetään soijaöljyä.
Flushattuja pigmenttejä ja heatsetpastoja ostetaan Sun Chemicalin
pigmenttitehtaalta. Uusiovärin
asiakkaita ovat Aamulehti, Länsi-Savo, Kaleva, ESAn Kirjapaino, Savon Sanomat,
Keski-Uusimaa, Lehtikanta ja heatsetasiakkaana Tampereen Arpatehdas. Valke luopuu 1991 osakkuudestaan. Sun Chemical ostaa 1992 konkurssipesän.
1989:
Sanoman Varkauden paino otetaan käyttöön.
1989:
Altim Control on myynyt lähes 30 painokoneiden ohjausjärjestelmää. Uusi järjestelmä on Alcont. Ohjausjärjestelmä on lehdissä Neue Zürcher
Zeitung, Oslo Dagbladet ja Nerikes Allehanda sekä Sanoman Varkauden painossa ja
1992 Forssan painossa.
1989: Rautakirja ostaa Elannolta videovuokraamon
Marmorivideo ja Tukkutiimiltä sadan myymälän Tiimari-ketjun. Rautakirjalla on viisi muuta ketjua:
R-kioskit, Circle K -myymälät, Eurostrada-taukopaikat, Suomalainen Kirjakauppa
ja Kotikatsomot.
1980-luvun loppu: Hufvudstadsbladet ostaa Östra Nylands
Tryckerin ja Borgåbladetin.
1990-luku:
Chicagosta Barnes & Noblen (perustettu 1870-luvulla)
superstore-kirjakaupat alkavat levitä ympäri Yhdysvaltoja. Pian Borders (perustettu 1930-luvulla)
perustaa superstoreja ja leviää USAn ulkopuolelle muun muassa Australiaan ja
Englantiin.
1990-luku:
Argentiinalainen presidentin Menem pankkiiri Raúl Monetta omistaa 60
prosenttia Argentiinan mediasta kuten kaapelikanavia, Telefe, Azul Television,
Radio Continental, Editorial Atlantida, Torneos y Competencias, maakuntien
kaapeliasemia ja Cablevision. Hän on
suurin puhelinyhtiön Telefonica Argentina osakkeenomistaja.
1990-luku:
Elektroninen kustantaminen alkaa.
1990:
Kuubassa perustetaan keskus Centro Félix Varela, joka opettaa muun
muassa kestävää kehitystä. Keskus
tuottaa julkaisuja ja videoita.
1990:
Japanilainen Matsushita (Panasonic) ostaa yhtiön MCA (Universal Pictures
and Music), johon kuuluvat MCA Records, Geffen Records ja MoTown;
kustantajajoukko Putnam, Berkeley, Jove ja Grosset & Dunlop, Coward-McCann;
teemapuistot kuten Universal City Studios, Hollywood ja Florida.
1990:
Englantilainen Robert Maxwell ostaa 40 prosenttia Unkarin ainoasta
iltapäivälehdestä Esti Hirlap.
1990:
Rupert Murdoch ostaa unkarilaisen lehden Reform.
1990:
Italiassa Silvio Berlusconi ja Carlo De Benedetti taistelevat
viestintäkonsernista Arnoldo Mondadori Editore.
Berlusconi hallitsee Italian yleisradion Rai rinnalla kolmea yksityistä
kanavaa Retequattro, Canale Cinque ja Italia Uno sekä mainoslähetyksillään
suurta osaa paikallistelevisioverkostosta.
Hänen hallussaan on yli 30 prosenttia mainosalasta.
1990:
Planeta North America on ensimmäinen yhdysvaltalainen yritys, jonka
osake-enemmistö on DDRn käsissä. Yhtiö
syntyi Royal Zenith -yrityksestä, joka työskenteli 30 vuotta DDRn Polygraph
Export-Import -ulkomaankauppayrityksen kanssa.
Yritys huolehtii Planetan arkki- ja rullaoffsetkoneiden myynnistä,
asentamisesta ja huollosta.
1990:
Länsikustantajat jakavat DDRn lehtimarkkinoita. DDRn lehdistä 95 prosenttia kuului
SED-puolueelle. Kamppaillaan suurimmasta
kustantamosta Berliner Verlag, joka julkaisee arvostettua lehteä Berliner
Zeitung, DDRn ainoaa naistenlehteä Für Dich, satiirista lehteä Eulenspiegel ja
yhdeksää muuta.
1990:
MAN Miller Druckmaschinen tulee yrityksen MAN Roland Druckmaschinen
tytäryhtiöksi.
1990:
Treuhand ja MAN Roland allekirjoittavat konetehtaan Plamag Maschinenbau
(Plauen) kaupan. Plamagista tulee 1991
osa yhtiötä nimellä MAN Plamag Druckmaschinen.
1990:
Ruotsalainen Esselte Info ostaa Norjan johtavan suoramarkkinointiyhtiön
Sandberg ja yhtymä Esselte myy kaikki kustantamonsa Norstedts, Almqvist &
Wiksell ja Esselte Studium. Esselte myy
vielä painonsa Norstedts Tryckeri ja Esselte Vardetryck, konsulttiyhtiön
Esselte Print ja paperintuontiyhtiön Esselte Print Paper.
1990:
Liber ostaa Esselten kustannustoiminnan.
Kirja-alan keskittyminen huolestuttaa Ruotsissa, sillä Liberillä on nyt
64 prosenttia Ruotsin oppikirjamarkkinoista.
1990:
Israelilainen Scitex ostaa suomalaisen Undan. Ennen kauppaa Unda osallistui näyttelyyn
Drupa'90.
1990:
Irakin kauppasaarto lakastuttaa Bagdadissa runoilijan mukaan nimetyn
Al-Mutanabbi kadun kirjakauppakeskittymän.
Tilalle tulee kirjatori. Harvat
pystyvät enää ostamaan uusia kirjoja ja myyvät pois vanhoja kirjojaan. Al-Mutanabbi muuttuu antikvariatoriksi.
1990:
Intialainen aviopari Moloy ja Tapati Kundu myyvät kumpikin toisen
munuaisensa rahoittaakseen Kalkutan köyhille tarkoitetun sanomalehtensä Bela -
Aika kustantamisen. He ostavat
mikrotietokoneen. Belan levikki on 10
000.
1990:
Australiassa lehtiryhmä Fairfax Group menee konkurssiin. Sen lehtiä ovat The
Melbourne Age, The Sydney Morning Herald ja The Australian Financial Review.
1990:
Sveitsiläinen Sicpa Group ostaa Lohjan painoväriteollisuuden Winter
Tampereella, Scanink Vihdissä, Vertex Vantaalla ja Scanink Ruotsin Våxtorpissa.
1990:
Tammen ja Kirjayhtymän tytäryhtiöstä tulee molempien emo.
1990:
SN-kirjat laajentaa omistuspohjaansa.
Yhtiön enemmistöosakkaaksi tulee Tammen ja Kirjayhtymän emoyhtiö
Kirjakanava 51 prosentilla ja toiseksi pääomistajaksi neuvostoliittolainen
Mezhdunarodnaja Kniga - Kansainvälinen Kirja.
Uudeksi nimeksi tulee Orient Express.
1990:
WSOY luopuu ruotsalaisesta tytäryhtiöstään Avset-TV-House. WSOY ja sen tytäryhtiö Avset ostavat
yrityksen.
1990:
Pienkustantamo Nostromo aloittaa Helsingissä. Sen perustajat Kaarle Ervasti, Otso
Kantokorpi ja Lasse Saarinen joutuvat 1992 lopettamaan sen. Nostromo julkaisee seitsemän kirjaa.
1990:
Elanto ostaa Helsingissä Hakaniemen torin reunasta kirjakaupan
Kirja-Aitta. Myyjä on Kansanvalta.
1990:
Suomen Uusioväri aloittaa toimintansa.
1990:
Insinöörilehdet ja Talouselämä yhdistyvät yhtiöksi Talentum.
1990:
Espoolainen Tapiolan Viestintäsuunnittelu ostaa Startelilta Uudet Viestimet (perustettu 1983). Yritys kustantaa audiovisuaalista lehteä
Visio.
1990:
Aamulehti ostaa vantaalaisen suoramainonnan ja -markkinoinnin painon
Printpoint ja Hyvinkään Kirjapainon.
1990:
Posti ja TS-yhtymä aloittavat osoitteettomia lähetyksiä koskevan
jakeluyhteistyön Turun talousalueella.
Posti on ostanut osakkuuden TS-yhtymän Turku-Palvelusta.
1990:
Savon Sanomain Kirjapaino kustantaa lehtiä Savon Sanomat, Uutis-Jousi,
Karttulan - Tervon - Vesannon Sanomat, Warkauden Lehti, Varkauden Viikko,
Pitäjäläinen, Koillis-Savo, Viikko-Savo, Soisalon Seutu, Heinäveden Lehti ja
Puruvesi. Savon Sanomien Kirjapaino
lakkaa olemasta ja fuusioituu yhtiöiden Pro Lehdistö ja Sijoitusturva kanssa,
jonka pääomistaja on ollut Suomen Viestintäkehitys.
1990:
Maanmittaushallituksen karttapaino muutetaan valtion liikelaitokseksi
nimellä Karttakeskus.
1990:
Satajulkaisut ostaa Yhtyneiden Kuvalehtien Jallun ja Kallen. YKL osti 1988 ne Lehtimiehiltä.
1990:
KTA-yhtiöt ja Papyrus yhdistetään yhtiöksi KTA-Papyrus. Se hajaantuu 1992 kahdeksi yhtiöksi.
1990:
Rautakirja hankkii 26 uutta kioskia, joita on nyt 850. Rautakirjaan kuuluva Suomalainen Kirjakauppa
ostaa Lapin Kansan Kirjakaupan ja Kirja-Otavan 14 kirjakauppaa.
1991:
Kroatian hallitus palkkaa yhdysvaltalaisen PR-yrityksen Ruder Finn
Global Public Affairs "kehittämään ja toteuttamaan viestintästrategioita
ja -taktiikoita viestinnässä USAn edustajainhuoneen ja senaatin jäsenten sekä
USAn hallituksen mukaan lukien ulkoministeriön, kansallisen
turvallisuusneuvoston ja muiden asiaankuuluvien ministeriöiden ja virastojen
sekä kansainvälisen uutismedian kanssa".
Sopimusta laajennetaan kattamaan myös lobbaus diplomaattisen
tunnustamisen, pakotteiden ja kauppasaartojen aikaansaamiseksi sekä Bushin
hallituksen jäsenten briiffaaminen ja erityisten taustamateriaalien ja
lehdistötiedotteiden tuottaminen, reaktiivisten ja proaktiivisten
mielipidekirjoitusten laatiminen suurimpiin sanomalehtiin sekä tiedonantojen
laatiminen toimittajia, kolumnisteja ja kommentaattoreita varten. Tiedotusvälineille ja kongressiedustajille
lähtee lehdistötiedotteiden tulva.
Videokuvia kuolemasta ja hävityksestä levitetään ympäri maailmaa
kommentein, jotka on laadittu tukemaan käsitystä, että Kroatiassa käytävät
taistelut ovat osa Suur-Serbian luomiseen ja Kroatian valtaamiseen tähdännyttä
suunnitelmaa.
1991:
Arnoldo Mondadori Editoren kirjat, aikakauslehdet ja painot joutuvat
Silvio Belusconin Fininvestin haltuun sekä sanomalehti Repubblica ja
paikalliset päivälehdet ryhmään CIR.
Mondadorilla on 41 aikakauslehteä, mainosalaa, painoja, kirjakauppoja,
kolme radiota ja sanomalehtiä.
1991:
Iltapäivälehti New York Daily News siirtyy maaliskuussa englantilaisen
julkaisukeisarin Robert Maxwell omistukseen.
Hän sopi lehden neljä kuukautta lakkoilleiden ammattiyhdistysten kanssa
800 työläisen ja 240 toimittajan vähentämisestä. Nykyinen henkilökunta on 2600, josta 760
toimittajaa. Tshekkoslovakiassa
juutalaisperheeseen syntynyt Maxwell alkuperäiseltä nimeltään Ján Ludvik Hoch
(1923-91) löydetään marraskuussa hukkuneena Kanarian saarten vesiltä. Hän myi 1991 keväällä kustantamon Pergamon
Press suurten velkojen vuoksi.
Maxwelliltä jää enemmistöomistuksia Maxwell Media, israelilainen
sanomalehti Modiin, painot Newport & Robinson ja Nuffield Press, Mirror
Groupin viisi sanomalehteä ja kaksi vähemmistöomistuksen kanadalaista painoa,
Berliner Zeitung ja Kenya News. Yhtiö
Maxwell Communication Corporation MCC toimii pääasiassa USAssa omistamalla
useita kustantamoja. MCC ilmoittaa
myyvänsä japanilaisille matkaopasyhtiön Berlitz.
1991:
USAssa 23 yhtiötä (1981 vielä 46) hallitsee suurinta osaa sanomalehtien,
aikakauslehtien, television, kirjojen ja elokuvien kaupasta. Ne ovat Bertelsmann kirjat, Capital Cities/ABC
sanomalehdet, radio ja televisio, Cox Communication sanomalehdet, CBS radio ja
televisio, Buena Vista Films Disneyn elokuvat, Dow Jones sanomalehdet, Gannett
sanomalehdet, General Electric televisio, Paramount Communications kirjat ja
elokuvat, Harcourt Brace Jovanovich kirjat, Hearst sanoma- ja aikakauslehdet,
Ingersoll sanomalehdet, International Thomson sanomalehdet, Knight Ridder
sanomalehdet, Media News Group Singletonin sanomalehdet, Newhouse sanomalehdet,
kirjat ja aikakauslehdet, News Corporation Murdochin sanoma- ja aikakauslehdet
sekä elokuvat, New York Times sanomalehdet, Reader's Digest Association kirjat,
Scripps-Howard sanomalehdet, Time Warner aikakauslehdet, kirjat ja elokuvat,
Times Mirror sanomalehdet ja Tribune aikakauslehdet.
1991:
Virossa on 750 kustantamoa ja julkaistaan yli 700 lehtinimekettä, joiden
määrän arvellaan laskevan. Siirtyminen
kapitalismiin nostaa paperin hinnan jopa kymmenkertaiseksi. Kommunistipuolueen kustantamo perustaa yhtiön
Eesti Press.
1991:
Tanskalainen kustantamo Aller (perustettu 1930) tulee Suomen
lehtimarkkinoille lehdellä 7 päivää.
Julkkisjuoruihin ja televisio-ohjelmiin perustuva lehti ilmestyy jo
Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kirjavine
ulkoasuineen ja lyhyine juttuineen ne ovat samankaltaisia.
1991:
P&S Print-Yhtiöt perustavat tuotannollisen yhteisyrityksen Joint
Venture SPS Moskovaan.
Neuvostoliittolaiset omistajat ovat paperi- ja kartonkiteollisuusyritys
Sojuz ja matkailuyritys Sputnik.
Leningradiin perustettiin 1988 Joint Venture Smart, jonka neuvostoliittolainen
osapuoli on Vneshtorgizdat. Pari
kuukautta myöhemmin 1991 Print-Yhtiöihin kuuluvien yhtiöiden Soiniprint,
Polyprint (painaa muun muassa Tiedonantajaa) ja Isoprint hallitukset hakevat
yhtiöt neuvostokaupan maksuvaikeuksien vuoksi likviditeettikonkurssiin. Perustettava United Print Company jatkaa 1992
Print-Yhtiöiden toimintaa.
1991:
Viialalainen kirjapaino Toiprint tekee Venäjälle nelivärisiä esitteitä.
1991:
Kokkolalainen viestinnän kehitysyhtiö RockMedia ostaa Amerikan Uutiset,
joka perustettiin 1932 New York Millsissä
Minnesotassa.
1991:
WSOYn Kirjapaino Lönnberg ostaa Helsingin Liikekirjapainon (perustettu
1932).
1991:
Kymmenen työntekijää perustaa Vaasaan kirjapainon Arkmedia.
1991:
Yhtyneet Kuvalehdet myy Markkinointiviestinnän julkaisuoikeudet
Talentumille, joka sulauttaa lehden Mainosuutisiin.
1991:
Ahvenanmaalla aloittaa kustantamo Abacus, joka on Mariehamns Tryckerin
tytäryritys.
1991:
Kaavilla aloittaa kirjekuoritehdas Kirjekuori.
1991:
Helsingissä Herttoniemen Painotalo menee konkurssiin. Se painoi Suomenmaata ja Kansan Uutisia
omistajinaan Suomen Kommunistinen Puolue SKP ja Osakeyhtiö Suomenmaa
yhteispainona 1989 lähtien. Muita
painotuotteita: Rakentaja, Veikkaaja, Sanomalehtimies, Ylioppilaslehti, TUL,
Kallio, Seuratieto ja Eläkeläinen.
1991:
Ilmaislehti Vehka-Hamina siirtyy Kymen Sanomille.
1991:
Pieksämäkeläinen Lehtisepät ostaa Suomen Urheilulehden kustannusoikeudet
kymmeneksi vuodeksi.
1991:
Jyväskyläläiset Kari ja Riitta Marttinen ostavat Vaajakoskelta
SOK-painon, joka jatkaa nimellä Primaco Paino.
Sen suurin asiakas on SOK.
1991:
Raumalainen kokoomuksen äänenkannattaja Länsi-Suomi julistautuu
sitoutumattomaksi.
1991:
Anjalankoskella painotalo Anson ostaa uuden neliväripainokoneen. Anson myy Neuvostoliittoon.
1991:
Kirjapaino Sanan Tie tekee konkurssin Tampereella. Pääsyy on viennin romahtaminen
Neuvostoliittoon. Painon pääomistaja on
Suomen Kommunistisen Puolueen Tampereen piiri.
1991:
Viitasaarelainen kirjapaino Wiita-Offset (perustettu 1983) hakee itsensä
konkurssiin.
1991:
Vihdin Kirjapaino menee konkurssiin.
1991:
Painovärinvalmistaja SICPA toimii 20 maassa ja sillä on 37 tehtaassa
2800 työntekijää. Suomen yritykset ovat
SICPA Scanink Huhmarissa, SICPA Vertex Vantaalla ja SICPA Winter Tampereella.
1991:
Suomessa 35 sanomalehtiyhtiön omistama Suomen Uusvisio ja eräät
sanomalehdet omistavat lähes 40 prosenttia televisioyhtiön MTV (1993 MTV3)
osakkeista.
1991:
Suomen Pankin Setelipaino itsenäistyy osakeyhtiöksi ja saa nimen Setec
(Security Technology - turvateknologia).
Setec valmistaa muun muassa Suomen passeja ja ID-kortteja sekä käyttää
turvatekijänä hologrammitekniikkaa.
1992:
Bosniassa Izetbegovicin hallitus Sarajevossa allekirjoittaa sopimuksen
yhdysvaltalaisen PR-yrityksen Ruder Finn Global Public Affairs kanssa USAn
johtavan aseman vahvistamiseksi Balkanilla.
Yritys perustaa yhdysvaltalaisiin, englantilaisiin ja ranskalaisiin
tiedotusvälineisiin yhteydessä olevan "Bosnian kriisitiedotuskeskuksen",
valmentaa Bosnian ulkoministeriä Haris Silajdzhic mediaesiintymisiä varten,
lähettää lehdistötiedotteita yhdysvaltalaisille kongressiedustajille ja faksaa
Bosnian tapahtumia koskevia pikatiedotteita yli 300 eri taholle kuten
tärkeimmille tiedotusvälineille ja eri maiden parlamentaarikoille, kirjoittaa 17
kirjettä Izetbegovicin ja Silajdzhicin nimissä korkeimmille kansainvälisille
vaikuttajille, luo henkilökohtaiset yhteydet Silajdzhicin ja Al Goren, 17 muun
yhdysvaltalaissenaattorin, Margaret Thatcherin sekä muiden vaikutusvaltaisten
henkilöiden välille, toimittaa artikkeleita New York Timesin, Washington
Postin, USA Todayn ja Wall Street Journalin pääkirjoitussivuille ja niin
edelleen. Näin luodaan yleinen
mielipide.
1992:
Ruder Finn Global Public Affairs ottaa vastaan tehtävän Serbian Kosovon
maakunnan albaaniseparatistien PR-toimistona.
1992:
USAssa kuusi kustantamoa ansaitsee yli puolet kaikista kirjojen
myyntituloista. Ne ovat Paramount (ennen Snyderin Simon &
Schuster; Ginn & Co), Harcourt Brace Jovanovich (Academic Press), Time
Warner (Little, Brown; Scott Foresman), Bertelsmann (Doubleday, Bantam, samoin
kuin RCA Records ja Arista; Literary Guild; Dell), Reader's Digest Association
ja Newhouse (Random House, The New Yorker).
Näistä
viisi on mukana muussa mediassa televisio mukaan luettuna, ja kaksi
elokuva-alalla. Time Warner on maailman
suurin mediayhtiö, toiseksi suurin kaapeliyhtiö ja yksi suurimmista
kustannusyhtiöistä.
1992:
Ranskalainen Hachette omistaa 74 aikakauslehteä ympäri maailmaa ja
julkaisee lähes kolmanneksen ranskankielisistä kirjoista sekä Encyclopedia
Americanaa, hallitsee jakelua espanjankielisissä maissa ja harjoittaa sanoma-
ja aikakauslehtien myyntiä Saksassa, Englannissa, Belgiassa ja USAssa.
1992:
Hollantilaiset Moskovassa asuvat Derk Sauer ja Annemarie van Gaal perustavat
Dutch Novamedia Groupin kanssa aikakauslehtikustantamon Independent Press.
1992:
Hollantilainen Philips ostaa videovuokraamoketjun Videoland.
1992:
Ranskalainen pankki Crédit Lyonnais ostaa elokuvastudion MGM.
1992:
Virolainen Printall aloittaa toimintansa uudella nimellään. Painotalo on perustettu 1971. Nyt Printall on Viron suurin painotalo. Tärkeimmät asiakkaat ovat: Eesti Päevaleht - Viron Päivälehti
jokapäiväinen sanomalehti, Sõnumileht - Tietolehti jokapäiväinen sanomalehti,
Õhtuleht - Iltalehti iltapäiväsanomalehti, Äripäev - Arkipäivä liike-elämän
sanomalehti, Eesti Ekspress - viikkolehti, Estonia - venäjänkielinen
jokapäiväinen sanomalehti, Soov - Toive ilmoitussanomalehti, Privat-Info -
venäjänkielinen ilmoitussanomalehti, Eesti Naine - Viron Nainen aikakauslehti,
Horisont - aikakauslehti ja Nädal TV - Televisioviikkolehti.
1992:
Saksalainen Bundesanzeiger-Verlag, joka vastaa liittohallituksen lehtien
Bundesgesetzblatt ja Bundesanzeiger painamisesta ja jakelusta, yksityistetään.
1992: Taifuuni perustetaan.
1992:
Pienkustantamo Colombina perustetaan.
1992:
Valtion Painatuskeskus VAPK ostaa Veikkaukselta kirjapainon Kvartto
osake-enemmistön. VAPK osti 1991
Finnairin omatarvepainon.
1992:
Konkurssin 1991 tehneen Art-Printin työntekijät ostavat yrityksen ja
työpaikkansa.
1992:
Suomessa hakuteosten ja tietosanakirjojen myynti alkaa laskea. Ilmeisesti CD-ROM alkaa korvata niitä. Verkosta löytyy helposti tietoa. Logaritmitaulukkojen tapaisia kirjoja ei enää
tarvita.
1992:
Suomen Kustannusyhdistyksellä on 64 jäsentä.
1992:
Suomalaisesta väritehtaasta Magenta tulee Sun Chemical.
1992:
Sanoman Forssan painotalo otetaan käyttöön.
1992:
Ilkka ostaa Jurvan Sanomat.
1992:
Pohjois-Kymenlaaksossa perustetaan Varhaisjakelu, joka jakaa sanomalehdet.
1992:
TS-Yhtymän tytäryhtiö AGE-Nordic ryhtyy välittämään yksinoikeudella
Pohjoismaista ilmoitusmainontaa etenkin Viron tiedotusvälineisiin. Virolainen sopimusosapuoli on Viron radion ja
television, uutistoimiston ETA sekä lehtien Postimees ja Eesti Ekspress
perustama mainostoimisto AGE. AGE-Nordic
välittää ilmoitustilaa 14 virolaiseen, yhteen latvialaiseen ja kahteen
liettualaiseen lehteen. Suurimmat
vironkieliset päivälehdet ovat Postimees, Rahva Hääl ja Päevaleht sekä
viikkolehdet Eesti Ekspress, Esmaspäev ja Liivimaa Kroonika.
1992:
Aamulehti ostaa kuvatoimiston Pressfoto osake-enemmistön.
1992:
WSOY myy audiovisuaalista aineistoa valmistavan Avsetin kahdelle
johtajalle Antti Öhrling ja Peter Ingo.
1992:
Reileik ostaa konkurssiin menneen Sandudd Tapetin.
1992:
Etelä-Karjalan Kirjapaino menee konkurssiin Imatralla.
1993:
Puhelinyhtiö U.S. West ostaa neljäsosan osuuden Time Warnerista ja
yhtiön Wometco & Georgia Cable TV.
1993:
USAssa AT&T ostaa yhtiön McCaw Cellular Communications, Southwestern
Bell ostaa kaapeliyhtiön Hauser Communications ja Bell Atlantic ostaa Meksikon
toiseksi laajimman matkapuhelinyhtiön Grupo Iusacell.
1993:
British Telecom ostaa viidesosan osuuden kaukopuheluyhtiöstä MCI.
1993:
France Telecom ja Deutsche Telecom ostavat yhtiön Sprint.
1993: USAssa Turner Broadcasting ostaa yhtiöt
Castle Rock Films ja New Line Cinema.
1993: USAssa videoketju Blockbuster Video ostaa
jakeluyhtiön Republic Pictures.
1993:
USAssa maailman suurin kaapeliyhtiö, jolla on neljännes USAn
markkinoista, Tele-Communications Inc TCI ostaa Liberty Median. Bell Atlantic ja TCI yhtyvät.
1994:
USAssa Motorola ostaa Nextelin.
1994:
USAssa Cox Cable ostaa Times Mirror Cablen.
1994:
Viacom hankkii yhtiöt Paramount ja Blockbuster.
1994:
Ranskalainen Imprimerie Nationale, perustettu 1640, luo
multimediajulkaisujärjestelmän Integrane.
Yritys on Ranskan johtava yleispainaja, toimii kolmella paikkakunnalla Pariisi,
Douai ja Évry sekä työllistää noin 2000 ihmistä.
1995: Time Warner ostaa yhtiöt Houston Industries
ja Cablevision Industries.
1995: Disney hankkii yrityksen Capital
Cities/ABC. ABCn
ESPN International urheilutelevisiolla on lähetyksiä 21 kielellä yli 165
maassa. Disneyllä on maailmanlaajuiset
sopimukset McDonald's-ketjun ja Mattel-leluyrityksen kanssa. Disney aloittaa kiinankielisen Disney-kanavan
Taiwanilla.
1995-96:
Tele-Communications Inc TCI ostaa useita USAn kaapeliyhtiöitä ja muuttaa
kaapelijärjestelmiä digitaalimuotoon saaden 200 kanavaa. TCI omistaa osuuksia
muun muassa kanavista Discovery, QVC, Fox Sports Net, Court TV, E!, Home
Shopping Network ja Black Entertainment TV.
TCI:llä
on yksiköt Englannissa, Japanissa ja Chilessä sekä sopimuksia USAn ulkopuolella
kuten Sega Enterprises tietokonepelikanavia ja News Corporationin
urheilukanava.
1995:
Bronfman-suvun whisky- ja juomayhtiö Seagram hankkii Universalin (sitten
MCA) Matsushitalta. Universal tuottaa
elokuvia ja televisio-ohjelmia, musiikkia sekä kustantaa kirjoja ja toimii
useissa teemapuistoissa. Se omistaa
kaapeliverkot USA Network ja Sci-Fi Network.
1995:
Weilin+Göösistä tulee WSOYn tytäryhtiö.
1996:
Heidelberg hankkii yritykset Linotype-Hell, hollantilaisen kuivaajien
valmistajan Stork Contiweb ja Sheridan Systems, joka valmistaa sitomon ja
postituksen järjestelmiä.
1996: Time Warner hankkii Turner Broadcasting
-yhtiön.
1996:
Saksalainen Bertelsmann omistaa Saksan televisiokanavat RTL, RTL2,
SuperRTL ja Vox, osittain Saksan suurimman maksutelevisiokanavan Premiere,
osuuksia englantilaisista, ranskalaisista ja hollantilaisista
televisiokanavista, puolet yhtiöstä Compagnie Luxembourgeoise de Telediffusion
CLT-Ufa, joka omistaa 19 eurooppalaista televisiokanavaa ja 23 eurooppalaista
radioasemaa, 18 eurooppalaista radioasemaa, sanoma- ja aikakauslehtikustannusta
(yli sata aikakauslehteä), noin 40 kirjankustantamoa (hallitsee noin viittä
prosenttia koko maailman kirjojen myynnistä), äänitysstudiot Arista ja RCA sekä
kirja- ja äänilevykerhoja eri maissa.
1996:
General Electric omistaa yhtiön NBC, joka yhdessä Microsoftin kanssa
tuottaa kaapeliuutiskanavan MSNBC täudentävine palveluineen. NBC omistaa televisio- ja radioverkkoja ja
-asemia sekä laajenee kaapelikanaviin.
1996:
Italiassa Gruppo Arnoldo Mondadori Editore työllistää yli 5000
ihmistä. Sen tuotannosta muodostavat
aikakauslehdet 45, kirjat 24 ja painaminen 20 prosenttia. Lehtiä ovat Panorama, Grazia, Sorrisi &
Canzoni, Chi ja Marie Claire.
1996:
Italialainen perheyritys Rusconi Editore on 500 ihmisen ja 14 yhtiön
yritys, jonka ala on kirjojen ja aikakauslehtien kustantaminen, mainonta ja
painaminen. Parista kymmenestä lehdestä
mainittakoon Gioia, Eva Express, Gente Money ja Gente.
1996:
Espanjalainen yhtiö Grupo Zeta omistaa noin 40 lehteä kuten El Periódico
de Catalunya. Se omistaa kaupallista
televisioyhtiötä Antena 3 TV.
1996:
Kansainväliseen yritykseen United News & Media yhdistyy
televisioyritys MAI. Yritys julkaisee
lehtiä Daily Express, Daily Star ja Sunday Express sekä toimii Englannin
kaupallisessa televisiossa.
1996:
Ruotsalainen Bonnier tulee Tammen omistajaksi. Kirjayhtymä on osa Tammea.
1996:
Grafitukku lopettaa.
1996:
Keskiolutta saa 400 R-kioskista.
Tajunnan täyttö laajennetaan pään täyttöön.
1997:
Time Warner omistaa 200 yritystä maailmanlaajuisesti. Sillä on tuhat valkokangasta USAn
ulkopuolella, maksutelevisiokanavia yli 35 maassa kuten HBO ja Cinemax,
kaapelitelevisiojärjestelmiä USAssa, useita USAn ja maailmanlaajuisia
televisiokanavia kuten CNN, Headline News, CNNfn, TBS, TNT, Turner Classic Movies,
The Cartoon Network ja CNN-SI, osuuksia kanavista Comedy Central ja Court TV,
osuus USAn satelliittitelevisopalvelusta PrimeStar, yli 6000 elokuvan kirjasto,
25 000 televisio-ohjelmaa, 24 aikakauslehteä kuten Time, People ja Sports
Illustrated, puolikasomistus yrityksestä DC Comics joka julkaisee Teräsmiestä,
Batmania ja 60 muuta sarjakuvaa, maailman toiseksi suurin
kirjankustannustoiminta ja Book-of-the-Month Club, Warner Music -ryhmä, Six Flags -teemapuistoketju,
urheilujoukkueita sekä osuuksia Atari- ja Hasbro-yrityksistä.
1997:
Disney omistaa ABC-televisio- ja radioverkoston, kaapelitelevisiokanavia
kuten Disney Channel, ESPN, ESPN2 ja ASPNews, osuuksia kanavista Lifetime, A
& E ja History, interaktiivisen televisioyrityksen Americast puhelinyhtiöineen,
elokuva, televisio- ja videostudioita kuten Disney, Miramax ja Buena Vista,
kirja-, aikakaus- ja sanomalehden sekä musiikin kustantamista, teemapuistoja,
risteilyvarustamon, urheilujoukkueita ja kuluttajatavaroiden tuotantoa ja
kauppoja.
1997:
Viacom omistaa 13 televisioasemaa USAssa, puolet UPN-televisioverkosta,
USAn ja maailmanlaajuisia kaapelitelevisioverkkoja MTV, M2, VH1, Nickelodeon,
Showtime, TVLand ja Paramount Networks, puolet kanavasta Comedy Central (Time
Warnerin kanssa), elokuva-, televisio- ja videotuotantoa, puolet United Cinemas
International-teatteriyrityksestä, Blockbuster-video- ja musiikkikaupat,
kirjankustannusta kuten Simon & Schuster, Scribners ja Macmillan sekä viisi
teemapuistoa.
1997:
Rupert Murdochin News Corporation omistaa USAssa Fox radioverkoston ja
22 televisioasemaa, Fox News Channelin, puolet USAn ja maailmanlaajuisista
kaapeliverkoista fx, fxM ja Fox Sports Net (TCI:n Liberty Median kanssa),
puolet studiosta Fox Kids Worldwide, osuuksia satelliittipalveluista, yhtiön
Twentieth Century Fox jolla on yli 2000 elokuvan kirjasto, 132 sanomalehteä
luten Times ja New York Post, 25 aikakauslehteä kuten TV Guide, osuuksia
kirjakustantamoista ja urheilujoukkueen.
1997:
Maailmassa on paljon suuria mediayrityksiä esimerkiksi Yhdysvalloissa
Westinghouse, Advance Publications, Gannett, Cox Enterprises, Times-Mirror,
Comcast, McGraw Hill, Reader's Digest, Knight-Ridder, Dow Jones, New York
Times, Tribune, Hearst, Washington Post, Cablevision, DirectTV ja DreamWorks, Kanadassa
Thomson, Rogers Communications ja Hollinger, Venezuelassa Cisneros-ryhmä,
Brasiliassa Globo, Argentiinassa Clarin, Meksikossa Televisa, Ranskassa Havas,
Hachette, Canal Plus, Television Francais ja CEP Communications, Englannissa ja
Hollannissa Reed Elsevier, Englannissa EMI, Reuters, Granada-ryhmä, BBC,
Pearson PLC, United News & Media ja Carlton Communications, Saksassa
Kirch-ryhmä, Axel Springer ja Verlagsgruppe Bauer, Luksemburgissa CLT,
Italiassa Mediaset ja RCS Editori Spa, Ruotsissa Kinnevik, Hollannissa Wolters
Kluwer ja VNU, Espanjassa Prisa-ryhmä ja Antena 3, Japanissa NHK, Fuji
Television, Nippon Television Network, Tokyo Broadcasting System, Asahi
National Broadcasting ja Toho, Koreassa Cheil Jedang, Intiassa Modi ja
Doordarshan, Australiassa PBL, Kiinassa TVB International, Chinese
Entertainment Television ja Chinese Central Television, Thaimaassa Asia
Broadcasting and Communications Network sekä Filippiineillä ABS-CBN.
1997:
Havas ja Générale des Eaux yhdistyvät yhtiöksi Vivendi. Havas julkaisee kirjoja Ranskassa,
Italiassa, Espanjassa ja
Englannissa. Monenlaiset painotuotteet
ovat 40 prosenttia yhtiön tuloista. Sen
haaraliike CEP käsittää 50 kirjankustantajaa ja yli 50 aikakauslehteä
Ranskassa. Yhtiö ostaa 1998
espanjalaisen kustantajan Grupo Anaya.
CD-ROM- ja ohjelmatuotanto, radio-, televisio-, elokuva- ja
mainostoiminta kuuluvat yhtiön alaan.
1997:
Ranskalainen Lagardére SCA (Hachette) saa tuloistaan 60 prosenttia
kustannustoiminnasta. Jakelun,
painamisen ja kirjankustantamisen, muun muassa tietosanakirjakustantamo
Grolier, lisäksi yhtiö julkaisee 130 lehteä yli 30 maassa kuten Car and Driver,
Elle, George, Metropolitan Home, Mirabella, Paris Match, Premiere ja Woman's
Day.
1997:
Saksassa Axel Springer Verlag, perustettu 1945, työllistää 12 000
ihmistä. Se tuottaa useita sanomalehtiä
kuten Die Welt, Bild, Berliner Morgenpost ja Hamburger Abendblatt. Elokuvaryhmä Kirch omistaa osan yhtiötä. Springerin Saksan ulkopuolinen myynti on noin
13 prosenttia yritysten kautta Ranskassa, Puolassa, Itävallassa ja
Sveitsissä. Yhtiön Computer Bild on
suurin tietokonelehti Euroopassa.
Naistenlehden Bild der Frau, perustettu 1983, versio on eniten luettu
Puolassa. Autolehteä Auto Bild myydään
11 maassa. Yhtiö on Tshekin ja Slovakian
sanomalehtimarkkinoilla ostettuaan 1996 hollantilaisesta yrityksestä
Ringer-Taurus 49 prosenttia. Springer
kustantaa kirjoja, omistaa 40 prosenttia televisioasemasta SAT 1 ja 10
prosenttia Saksan AOL-yrityksestä, on mukana Deutsche Telekomissa,
Holtzbrickissa ja Infoseekissa. Yhtiöllä
on 95 prosenttia kustantajasta Econ & List ja omistuksia yli 30
eurooppalaisesta kustantajasta.
1997:
Englannissa Daily Mail and General Trust Plc muodostuu yrityksistä
Associated Press (Daily Mail, Mail on Sunday ja Evening Standard), Northcliff
Newspapers (17 päivittäistä lehteä ja 14 viikkolehteä), Euromoney Publications
(yli 50 talouslehteä), Harmsworth Media (televisio-, radio- ja
näyttelytoimintaa) ja Harmsworth Publishing (oppikirjat).
1997:
Pearson Plc on Englannin suurin media- ja viihdeyritys, joka omistaa
kustantamon Penguin USA, lehden Financial Times ja tuotantoyhtiön Pearson
Television. Muita yrityksiä ovat oppikirjakustantaja Addison Wesley Longman,
ranskalainen sanoma- ja aikakauslehtikustantaja Les Echos ja espanjalainen
Recoletos ja muuta. Pearsonilla on
painotoimintaa Ruotsissa ja USAssa.
1997:
Fernando Couto perustaa Mosambikin suurimman kustannusyhtiön Ndjira,
jonka nimekkeitä kertyy yhdeksässä vuodessa satakunta. Portugalilainen Editorial Caminho omistaa Ndjirasta
70 prosenttia. Ndjira julkaisee
kokeilumielessä shanganankielisen kirjan, mutta sitä myydään 12
kappaletta. Kustantamo Maguezo Editores
perustetaan. Sen toinen omistaja Joaquim
Salvador suunnittelee kahdeksanosaisen Mosambikin historian julkaisemista,
mutta siitä ei tule mitään rahan puutteessa.
Maguezo Editores julkaisee muutaman nimekkeen vuodessa, ja painokset
ovat 200-300.
1997:
Hollantilainen VNU julkaisee Moskovassa lehteä Moscow Magazine ja ostaa
Tshekistä lehden Kwety Ceske. Aikakaus-
ja sanomalehdet muodostavat puolet yrityksen myynnistä. VNU on investoinut hollantilaisiin ja
belgialaisiin televisioasemiin.
1997:
Sveitsiläisen Union Bank of Switzerlandin pääomarahasto UBS Capital
ostaa syväpainon Helprint A-Lehdiltä ja Urpo Lahtisen perikunnalta. Helprint sulautetaan UBS Capitalin omistamaan
ruotsalaiseen Tryckinvest i Norden-painokonserniin. Kanadalainen painotalo Quebecor Printing
ostaa 1998 Tryckinvest i Nordenin Helprinteineen, jonka uusi nimi on Helprint
Quebecor. Kanadalaista painojättiä
kiinnostaa Helprintin kauppa Venäjälle.
Suurin painotyö on Sem Dnej -televisiolehden painatus. Helprintin syväpainosta valuu 1998 herkästi
syttyvää tolueenia Mikkelin viemäriverkostoon.
Keskustan kuusi korttelia eristetään räjähdysvaaran takia. Jäteveden puhdistamon bakteerikanta
luultavasti tuhoutuu.
1997:
Sun Chemical ja Eastman Kodak muodostavat yhtiön Kodak Polychrome
Graphics.
1997:
Fyysikko Kimmo Pietiläinen perustaa tiedekustantamon Terra Cognita. Hän on kääntänyt suomeksi muun muassa teokset
Daniel C Dennett, Lumous murtuu, Richard Dawkins, Jumalharha ja Sam Harris,
Uskon loppu.
1997:
Kymen Lehtimedia hankkii paikallislehtiä: mäntyharjulainen
Pitäjänuutiset, asikkalalainen Päijät-Häme, Nastola ja Luumäenlehti. Kymen Sanomia, Kouvolan Sanomia ja
Etelä-Saimaata julkaisevan yhtiön paikallislehtiä ovat ennestään Anjalankosken
Sanomat, Virolahti-Miehikkälässä Kaakonkulma ja Joutseno.
1997:
Karprint kustantaa aikakauslehtiä Akvaariomaailma, Ase & Erä,
Bodaus, Helli, elä ja harrasta HEH, Helsinki Guide, Kiinteistö ja isännöitsijä,
Kiinteistötyö, Kissafani, Ladyfitness, Sukeltajan maailma, Talomestari,
Terveyden Kuvalehti, Uusi Kansanmusiikki, Sisustusvinkki ja
Sit-Sisustustietokortisto sekä paikalliset sanomalehdet Luoteis-Uusimaa, Karkkilan
Tienoo, Hangon Lehti Hangö Tidningen, EteläRanta-SydKusten, Forssan Seutu ja
Lopen Lehti.
1997:
Lehtisepät siirtyy Savon Sanomille.
1997:
Rautakirja ostaa 95 kioskia, 10 ravintolaa ja kuusi kirjakauppaa.
1997:
Suomessa kirjojen prosentuaalinen vähittäismyynti on: kirjakaupat 37,
kustantajien suoramyynti 22, kirjakerhot 11, tavaratalot ja supermarketit 10,
erikoistuneet jälleenmyyjät 9 ja muut 11 prosenttia. Suomessa on yli 300 kirjakauppaa, kun niitä
1968 oli lähes 600. Markettien ja
tavaratalojen kirjaosastoja on noin 170.
1998:
EMAP on Englannin toiseksi suurin aikakauslehtien kustantaja ja
radioryhmä. Se jakautuu neljään osaan:
kuluttajalehdet, liikelehdet, sanomalehdet ja painaminen sekä radiotoiminta. EMAP julkaisee Englannissa 90 massalehteä ja
40 Ranskassa. Yritys pyrkii USAn ja
Australian markkinoille.
1998:
Englannissa Guardian Media Group tuottaa sanomalehtiä, aikakauslehtiä,
televisio- ja radiotoimintaa kuudessa osastossa sekä latinalaisessa Amerikassa
ja Etelä-Afrikassa.
1998: Englantilainen
pakkausjätti Rexam toimii kaikilla mantereilla ja työllistää 21 000 ihmistä.
1998:
Hollantilainen Roto Smeets de Boer NV ostaa painon Senefelder ja
hallitsee 2/3 Hollannin offsetrotaatiopainamisesta. Yrityksellä on syvä- ja arkkioffsetpaino.
1998:
Yhdysvaltain kilpailuviranomaiset hyväksyvät kaupan, jolla saksalainen
mediajätti Bertelsmann ostaa yhdysvaltalaisen Random House -kustantamon. Hinta on noin seitsemän miljardia
markkaa. Random House yhdistetään
Bertelsmannin Yhdysvalloissa toimivaan tytäryhtiöön Bantam Doubleday
Delliin. Syntyvä Random House Inc nousee
Penguin-kustantamon ohi maailman suurimmaksi englanninkielisten kirjojen
kustantajaksi. Yhdysvaltain
kirjailijayhdistys vastusti kaupan mukanaan tuomaa keskittymistä ja vetosi viranomaisiin
yhdistymisen estämiseksi.
1998:
Saksassa Bertelsmann ja Holtzbrinck hallitsevat yli 20 prosenttia
saksankielisen alueen kirjamarkkinoista. Niillä on myös musiikin kustantamista,
sanoma- ja aikakauslehtiä sekä sähköistä mediaa. Berltelsmann työllistää 57 000 ihmistä,
omistaa kokonaan tai osittain 21 kustannusliikettä tai -ryhmää kuten Random
House, Springer Verlag ja yli 10 sanoma- ja 70 aikakauslehteä. Bertelsmannin kirjakerho on maailman suurin:
35 miljoonaa jäsentä. Luxemburgilaisen
CLT-yhtiön liittäminen 1997 UFA-yhtiöön muodosti CLT-UFA -yhtiön Euroopan
suurimmaksi radio- ja viihdeyhtiöksi.
Holtzbrinck omistaa 11 kustannusliikettä tai -ryhmää ja 11 sanoma- ja
aikakauslehteä kuten viikkolehti Die Zeit - Aika. Riippumattomia kustantajia ovat
sanomalehtien kustantaja Süddeutscher Verlag, Luchterhand, Suhrkamp, Hanser,
Steidl ja Aufbau. Saksassa on noin 2800
kirjakustantamoa ja lähes 7800 kirjakauppaa.
Kirjoja painetaan lähes 80 000 nimekettä.
1998:
Saksalainen Heinrich Bauer Verlag julkaisee aikakauslehtiä. Alkuna on ilmoituslehti Polenburgsorter
Zeitung 1903 ja ensimmäinen aikakauslehti 1926.
Massalehtiä ovat Neue Post, Tina, Das Neue Blatt ja Bella, televisiolehdet
ja yksi sanomalehti.
1998:
Burda, perustettu 1908, on Saksan kolmanneksi suurin kustantaja. Pääala on aikakauslehtien kustantaminen ja
painaminen sekä alueelliset sanomalehdet, radio ja televisio. Burdalla on 1963 alkaen Itävallassa
ensimmäinen ulkomainen yritys ja 1971 yhteispaino USAssa.
1998:
Englannissa syntyy Polestar Plc, kun The British Printing Company BPC ja
Watmoughs yhdistyvät yli 6000 ihmisen yhtiöksi, jolla on yli 90 painokonetta
(joista 16 syväpaino- ja 47 heatset rainaoffsetkonetta) ja 60
sitomolinjaa. Polestar jakautuu offset-,
aikakauslehti-, syväpaino-, tietotekniikka-, pakkaus- ja kansainväliseen
yksikköön.
1998:
Bayard Presse International on Ranskassa johtava lastenkirjojen ja
aikakauslehtien kustantaja. Yhtiö
työllistää 1500 ihmistä ja 2000 vapaata toimittajaa. Se julkaisee kansainvälisesti 97 sanoma- ja
aikakauslehteä, joiden yhteislevikki on 7,4 miljoonaa Ranskassa ja 34 muussa
maassa. Yhtiö tuottaa
televisio-ohjelmia, CD-levyjä ja kasetteja.
1998:
Yhdysvaltain toiseksi suurin kirjakauppaketju Borders avaa suurmyymälän
Lontoon Oxford Circuksella.
1998:
Ruplan romahdus pienentää Suomen graafisen teollisuuden viennin
Venäjälle kolmannekseen entisestä.
1998:
Heikki Saure hoitaa Lahdessa kirjakauppaa Axis Mundi.
1998:
Alma Media perustetaan. Siihen
kuuluu Aamulehti-yhtymän lisäksi MTV-Yhtymä ja tuleva digikanava ja Radio
Nova. Lehtiä ovat Aamu-, Kauppa- ja
Iltalehti sekä monta maakunta- ja paikallislehteä.
1998:
Sanoma, Helsinki Media, näitä omistava Devarda ja WSOY eli Suomen
konservatiivisimmat mediatalot menevät yhteen.
Tytäryhtiö Bertmark Media julkaisee suurteoksia Tanskassa, Norjassa ja
Ruotsissa. Rautakirjalla on kioskeja
Suomessa 730, Virossa 190, 60 Suomalaisen Kirjakaupan myymälää, video-ja
elokuvavuokrausta sekä ravintolat Motorest ja Pizzahut. SanomaWSOY listautuu Helsingin pörssiin.
1998:
SanomaWSOY-konsernin Helsinki Media ostaa 10,3 prosentin osuuden
norjalaisesta A-pressen-yhtiöstä. Se on
Norjan toiseksi suurin mediakonserni, joka omistaa useita sanomalehtiä ja 1/3
Norjan TV2:sta.
1998:
Otava ja WSOY yhdistävät lehtipainonsa, ja Acta Print aloittaa
toimintansa. Otava lunastaa pian WSOYn
omistusosuuden siitä ja myy yhtiön Editan kanssa perustetulle yhtiölle, joka
jatkaa 1999 liiketoimintaa.
1998:
Akateeminen kirjakauppa myy Joensuun, Jyväskylän, Kuopion,
Lappeenrannan, Oulun ja Vaasan myymälät Suomalaiselle kirjakaupalle. Akateemisen kirjakaupan myymälöitä on
Stockmannin tavaratalojen yhteydessä.
Akateeminen kirjakauppa perustaa 1999 Stockmannin kanta-asiakkaille
kirjakerhon, johon liittyy 20 000 jäsentä 550 000 kanta-asiakkaasta.
1998:
Kirjasuomi (Bonnier/Tammi ja Gummerus) aloittaa kirjakerhon Ex Libris.
1998:
Suomessa on noin 700 painoa ja 27 000 kirjatyöntekijää.
1998:
Suomen kirjamyynnin rahallisesta arvosta kirjakaupat myyvät 35
prosenttia, kustantajien suoramyynti 21, tavaratalot ja suurmarketit 14,
erikoismyyjät 11, kirjakerhot 11, antikvariaatit 1 ja muut 7 prosenttia.
1998:
UPM-Kymmene myy kirjekuoritehtaat Walki Kuori Tampereella, Konvoluttrykk
Norjassa ja Walki Erikson Ruotsissa ruotsalaiselle yritykselle Bong Ljungdahl.
1999:
Kanadalainen Quebecor Print ja yhdysvaltalainen World Color
yhdistyvät. Quebecor-holdingyhtiön
viidestä toimialasta Quebecor Print on suurin.
Sen 115 painolaitoksessa työskentelee 26 000 henkeä. Muut toimialat ovat painotuotteiden
kustantaminen, metsäteollisuus, radio- ja televisiotoiminta sekä
multimediatuotanto. Toimipaikkoja johtaa
perustajan Pierre Péladeau (1925-97) poika Pierre Karl Péladeau (1962-). Yrityksellä on toimipaikkoja myös
Euroopassa. World Colorilla on vain Yhdysvalloissa
toimipaikkoja: 53 painolaitosta ja palvelupisteitä, joissa on 16 000
työntekijää. Painomaailman suurin yhtiö
ristitään Quebecor Worldiksi.
Chicagolainen RR Donnelly putoaa toiseksi.
1999:
Yhdysvalloissa syntyy maailmanlaajuinen viestintäyritys, kun Viacom
ostaa CBS-televisioverkon. Yhtiöön
kuuluu kustannusyhtiö Simon & Schuster.
1999:
The Financial Times ja The Wall Street Journal perustavat Moskovassa
ilmestyvän venäjänkielisen talousalan päivälehden Vedomosti - Sanomalehti. Kolmas omistaja on hollantilaisen
mediapohatan Derk Sauer 1990-luvun alussa perustama venäläinen Independent
Media, joka julkaisee yhdeksää aikakauslehteä ja kolmea sanomalehteä. Vedomostin painos on aluksi 75 000
kappaletta.
1999:
Ruotsalaiseen Bonnier-ryhmään kuuluvat Bonnier Media, Marieberg, Dagens
Industri, Bonnier Business ja Frili Industrial Group. Bonnier on Pohjoismaiden suurin sanomalehtien
kustantaja ja omistaa kaupallisia televisioasemia seitsemässä maassa. Päälehdet ovat Dagens Nyheter, Sydsvenska
Dagbladet ja Expressen. Bonnier toimii
kirjan- ja aikakauslehtien kustantajana sekä elokuva- ja radioalalla.
1999:
Tanskalaiseen Egmont-ryhmään kuuluu 106 yhtiötä. Yritys toimii 28 maassa kuten Unkari, Latvia,
Australia ja Kiina. Perinteinen ala on
aikakauslehdet, kirjat ja lasten julkaisut, mutta lisäksi elokuva Nordisk Film,
televisio ja internet.
1999:
Waterstonen suurkirjakauppa avataan Lontoon Piccadillyllä. Se on Euroopan suurin. Waterstone kuuluu HMV Media Group
-yritykseen, jolla on toinen kirjakauppaketju Dillon, lehtimyymälät WH Smith ja
John Menzies sekä musiikkiketju HMV.
Liikkeen kahdeksassa kerroksessa on 265 000 nimekettä ja yhteensä 1,5
miljoonaa kirjaa. New Yorkin Barnes
& Noble on pinta-alaltaan maailman suurin, mutta Piccadillyn kirjavalikoima
on suurempi.
1999:
Yhdysvaltalainen internet-kirjakauppa Amazon.com muuttaa
myyntitapojaan. Sanomalehti The New York
Times paljasti, että Amazon myy kustantajille myynninedistämispaketteja, joiden
avulla kirjat pääsevät kirjakaupan "Mitä me luemme" ja "Uutta ja
merkittävää" -listoille sekä saavat laajemman esittelyn kuin muut
kirjat. Amazon ei ilmoita, onko kyseessä
maksettu palvelu vai ei.
1999:
Sun Chemical ostaa yhtiöt Coates Lorilleux ja SWALE sekä ryhtyy
väritehtaan Tintas in Latin America yhtiökumppaniksi.
1999:
Euroopan unionin alueella graafisen teollisuuden noin 60 000 yritystä
työllistävät lähes miljoona ihmistä.
Yrityksistä 85 prosenttia työllistää alle 20 ihmistä. Yli 500 työntekijän yrityksiä on alle 0,5
prosenttia yrityksistä.
1999:
Entiset Editan työntekijät perustavat lehdenkustantajan Stellatum, joka
ostaa Editalta lähes 30 erikois- ja ammattilehden kustannusoikeudet.
1999:
Kirjavälityksestä voi tilata yli 67 000 nimekettä. Keskisuuressa suomalaisessa kirjakaupassa on
noi 7000 nimekettä. Akateemisessa
kirjakaupassa on lähes 100 000 nimekettä, mutta suuri osa niistä on
vieraskielisiä.
1999:
Suomen Kustannusyhdistykseen kuuluu noin 80 yhtiötä, mutta Helsingin
yliopiston kirjaston ISBN-toimiston kustantajarekisterissä on 3458 kustantajaa.
1999:
TS-Yhtymä ja Sanoman Helsinki Media yhdistävät painotoimintansa
Hansaprintiin.
1999:
Kainuun Sanomain Kirjapainosta tulee Alpressin konserniyhtiö. Alpress kustantaa lehtiä Iltalehti,
Kauppalehti, Aamulehti, Satakunnan Kansa, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat ja
Kainuun Sanomat sekä 15 paikallislehteä ja kahdeksan kaupunki- ja
ilmaisjakelulehteä.
1999:
Helsingissä Sanomatalossa puuttuu työrauha ja tekniikka tökkii. Osastojen kaikuminen haittaa keskittymistä
eikä työrauhaa ole. Valaistus himmenee
väen vähetessä, kun liikeilmaisimet sammuttavat valoja, ja täytyy huitoa, jos
haluaa valaistusta. Tupakkahuoneita ei
ole, vaan täytyy tupakoida parvekkeella.
Jotkut saavat läpinäkyvässä talossa paniikkihäiriöitä. Lasiseinäiset hissit ovat korkean paikan
kammoisille kauhistus.
1999:
Suomen koko mediatalouden volyymi on liikevaihdolla mitattuna
seitsenkertaistunut vuodesta 1950.
1999:
Suomessa kirjakauppoja on 358, eikä 199 kunnassa ole kirjakauppaa. Kirjojen myynnistä 35 prosenttia ohjautuu kirjakauppojen
kautta. 1960-luvulla niiden osuus oli
2/3, ja kirjakauppoja noin 700.
2000:
Maailman suurin viestintäyritys Time Warner ja maailman suurin
internetoperaattori America Online yhdistyvät.
Viihde- ja tiedonvälityskonglomeraatti Vivendi
(muun muassa internetyritys ja Canal+-televisiokanavan omistaja) ostaa
Seagramin, joka omistaa muun muassa Universal-elokuvastudiot. Vivendi aloitti ranskalaisena vedenjakelijana
ja Seagram kanadalaisena viskitislaamona.
2000: Päivittäin julkaistaan tuhat kirjaa ja 14 000
tiedeartikkelia. Painetun tiedon määrä
kaksinkertaistuu 3-4 vuoden välein.
Viime 30 vuoden aikana on tuotettu enemmän tietoa kuin edeltävien 500
vuoden aikana. Helsingin Sanomien
sunnuntainumero sisältää enemmän informaatiota kuin keskiajan ihminen keräsi
elinaikanaan. Päivittäin tallennetaan
arviolta 20 miljoonaa sanaa teknistä informaatiota.
2000:
Euroopassa julkaistaan vuosittain 54 000 kustantajan 366 000 uutta
nimekettä, joita jakelee 25 000 kirjakauppaa ja yli 100 000 muuta
jakelupistettä. Kirja on sähköisen
kaupan tärkein kohde.
2000:
Venäjällä on 6000 painotaloa.
Pietarissa toimii lähes 900 kirjapainoa, joiden tuotteet vaihtelevat
yksivärisistä mainoslehtisistä kalliisiin kuvalehtiin. Moskovalainen Almaz-Press painaa yli 130
lehtinimekettä. Venäjälle kaivataan 18
000 uutta kirjapainoa.
2000:
Yhdysvalloissa kuusi yritystä hallitsee yli puolta kaikista Yhdysvaltain
joukkoviestimistä. Puolta mediakakusta
jakoi 1983 vielä 50 yritystä.
2000:
Ensimmäisenä kaikkialla maailmassa internet-liittymää tarjonnut AOL ja
multimediayritys Time-Warner yhdistyvät.
2000:
Ranskassa Vivendi, Universal ja Canal+ yhdistyvät.
2000:
Hollannissa on kolme sanomalehtitaloa Holdingmij De Telegraaf, Wegener
ja Perscombinatie, kun 1990 olivat vielä Elsevier NDU ja VNU Dagbladen NV.
2000: Creo Products ostaa Scitex Graphic Arts
Groupin, Kodak ostaa 2004 Scitex Digital Printingin ja Hewlett-Packard ostaa
2005 Scitex Visionin.
2000:
Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa on myynnissä 100 000 nimekettä ja
yli miljoona kirjakappaletta.
Kirjakaupan rakenteilla olevassa tietokannassa on puoli miljoonaa
nimekettä noin 30 kielellä. Hyvässä
kirjakaupassa on noin 10 000 nimekettä.
2000:
Islannissa julkaistaan eniten maailmassa kirjanimekkeitä asukasta
kohti. Siellä kirja- ja paperikaupan
alalla työskentelee 500-600 ihmistä, vaikka maassa on vain 260 000
asukasta. Norjassa kirja- ja
paperikaupan myyjiä on pari tuhatta, ja Suomessa noin 1800. Suomalaisella kirjakaupalla on 60 myymälää ja
niissä noin 700 työntekijää. Kahden muun
ketjun Info ja Kipa lisäksi on pieniä perhekirjakauppoja ja suurmyymälöiden
kirja- ja paperiosastoja.
2000:
SanomaWSOYn Rautakirjan Lehti-Maja Eesti ostaa 22 kioskia Tarton
alueelta. R-kioskeja on nyt Virossa 204.
2001:
Ranskalainen JCDecaux ostaa Maximedian, ja Helsinki on mainosalalla
globalisaatiossa. Mainoskulut nostavat
kaikkien mainostettujen tavaroiden hintaa.
2001:
SanomaWSOY omistaa 49 prosenttia Keski-Suomen Mediasta ja 22 Savon
Mediasta. Kymen Lehtimedia ostaa lehden
Uutisvuoksi. Yhtiöön kuuluvat
sähköisestä viestinnästä televisiokanava Nelonen, maksutelevisiotoiminta ja
Internet-palvelut. Työntekijöitä on 13
000. Yhtiöön kuuluvat Leijonajakelu,
taloustietopalvelu Startel ja Lehtikuva.
Yhtiö ostaa hollantilaisen kustantamon VNU aikakauslehtitoiminnan CIG,
joka julkaisee yli 250 lehteä seitsemässä maassa ja saa muun muassa Unkarista
35 prosentin osuuden. Helsinki Media
julkaisee 27 yleisölehteä ja 30 erikoisaikakauslehteä sekä kolmea aikakauslehteä
Ruotsissa. Rautakirjan Finnkinolla on
Suomessa 20 elokuvasalia, joissa on 77 valkokangasta, 11-salinen elokuvakeskus
Tallinnassa sekä suunnitteilla 15-salinen keskus Riikaan. Yhtiö omistaa jääkiekkoseuraa Jokerit, jolle
myönnetään radiotoimintalupa SportFM.
2001:
WSOY, Otava, Tammi ja Gummerus perustavat yhteisyrityksen Taskukirja
Loisto. Se julkaisee myös Kariston, Book
Studion, Liken, Nemon ja Ajatuksen kirjoja pokkareina. Kirjavälitys, ruotsalainen Pocket Grossisten
ja Karto perustavat Suomen Pokkaritukun.
2001:
Otavan Suuri Suomalainen Kirjakerho ostaa kirjakerhon Ex Libris, jonka
myyvät Tammi, Gummerus ja Semic International.
2001:
Alma Media ostaa kolmanneksen Talentumista.
2002:
Väritehdas Sun Chemical ostaa Bayerin pigmenttiosaston.
2003:
Axel Springer julkaisee Saksassa yhdeksää sanomalehteä ja 27
aikakauslehteä sekä ulkomailla lehtiä Ranskassa, Espanjassa, Sveitsissä,
Tshekin tasavallassa, Unkarissa ja Puolassa.
Esimerkiksi Auto Bild ilmestyy 19 maassa.
2003:
Norjassa A-pressen lopettaa Sam-Trykk -painon, ja kuusi viestintäalan
ammattiliiton NGF jäsentä menettää työpaikkansa.
2003:
Ruotsissa Annebergissä 65 työntekijää menettää työpaikkansa, kun
Eco-tapettien valmistaja Bernt-Ove Gimmersta lopettaa tehtaansa tuotannon.
2003:
Edita ja Alma Media muodostavat Acta Printin Tarmolan offsetpainosta
Porvoosta, Kivenlahden syväpainosta Espoosta ja Raholan offsetpainosta
Tampereelta. Kannattavuusjahti merkitsee
200 työpaikan menetystä.
2003:
WSOY, Otava ja Tammi ryhtyvät kustantamaan äänikirjoja
menestysteoksista. Edita Publishing
solmii sähköisten kirjojen jakelusopimuksen Eweline Finlandin kanssa. Ewelinellä on Helsingin yliopiston
opiskelijakirjaston kanssa järjestelmä, jolla lainataan sähköisiä kirjoja.
2003:
Yhdysvaltalainen Banc of American Euroopan sijoitusrahasto BA Capital
Management Europe II LLC ostaa Janton-konsernin. Siihen kuuluu muun muassa Suomen
Suoramainonta, City-lehti, Uutislehti 100, Länsi-Uusimaa, TV-Tampere,
Sävelradio, Alueuutiset, Turkulainen ja Tamperelainen.
2003:
Kirjavälitys ostaa Libri-Logistiikan liiketoiminnan.
2004:
USAn turvallisuusala yhdentyy mediayhtiöihin. Digiviestintäyritys LexisNexis ostaa tiedonlouhintayrityksen Seisint, joka
toimii valvonta-asioissa yhteistyössä liittovaltion ja osavaltioiden
viranomaisten kanssa. Seisintin
kehittämä tietokanta Multistate Anti-Terrorist Information Exchange Matrix
sisältää 120 000 mahdollista terroristia.
Televisioyhtiön NBC omistaja General Electric ostaa InVisionin, joka on
lentoasemilla ja muissa julkisissa tiloissa käytettyjen kiisteltyjen
pomminhavaintolaitteiden valmistaja.
Mitä enemmän uskotaan, että joka paikassa on terroristeja, sitä enemmän
katsotaan uutisia, sitä enemmän vaaditaan ja myydään biometrisia henkilön
tunnistimia ja huipputeknisiä aitoja rakennetaan.
2004:
Rupert Murdoch omistaa yhdeksän satelliittitelevisioverkkoa, sata
kaapelikanavaa, 175 sanomalehteä, 40 kirjapainoa, 40 televisioasemaa ja yhden
elokuvastudion. News Corporationiin
kuuluu muun muassa USAssa Fox Television, Fox Video, lehti New York, TV Guide,
Harper-Collins Publishers, Delphi International Services, oppikirjoja
kustantava Scott Foresman, informaatiopalvelut News and Electronic Data,
videopelien kehitysyhtiö Kesmai, digitaalisten karttojen yhtiö Etak, muotilehti
Mirabella, sanomalehtiä ja televisioasemia.
Korporaatioon kuuluu Lontoon The Times ja tabloidi The Sun, lentoyhtiö
Ansett Transport, englantilainen satelliittiyhtiö B Sky B, Aasian
satelliittiverkko Star TV, kartanvalmistusyhtiö Geographia sekä Fox Video -yhtiöt
Espanjassa, Ranskassa, Saksassa, Japanissa, Uudessa-Seelannissa ja
Australiassa.
2004:
Bertelsmann (Stern, Financial Times Deutschland ja Brigitte) ja Axel
Springer (Bild ja Die Welt) suunnittelevat yhteisen painotalon perustamista,
sillä syväpainoalan kilpailu on koventunut.
Aikakauslehtien ja esitteiden paino vastaisi Euroopan markkinoista 20
prosenttia ja työllistäisi noin 5000 ihmistä.
2004:
Afrikkalaisten kirjankustantajien verkoston lehti kirjoittaa, että
Afrikan kehitysohjelman Nepad toteutusta hidastaa se, ettei sitä tunneta. Jos siitä julkaistaan kirjoja, niin esteinä
ovat, että harvalla on varaa kirjoihin, lukuharrastus on pientä eikä lukutaito
ole itsestään selvyys. Afrikkalaisten
painotalojen tuotanto rajoittuu lähinnä koulukirjoihin, mutta
oppikirjamarkkinoista 60 prosenttia on muilta mantereilta tulleiden
ylikansallisten yhtiöiden käsissä.
Ranskankielisen Afrikan maiden koulu- ja muista kirjoista 95 prosenttia
valmistetaan Ranskassa. Etelä-Afrikassa
yli 3/4 kirjoista on ulkomaisten suuryhtiöiden tuotantoa. Kotimaisista kirjoista 2/3 painetaan
valkoisten omistamissa painoissa ja 1/3 mustien.
2004:
Väritehdas Sun Chemical ostaa yhtiöt Veritec ja Rycoline.
2004:
SanomaWSOY ostaa Malmberg Investin ja tulee Euroopan viidenneksi
suurimmaksi oppimateriaalin kustantajaksi.
2004:
Suomessa kirjojen myynti kasvaa kirjakaupoissa 5,2 prosenttia, josta
kaunokirjallisuus 13,9, lastenkirjallisuus 10,3, tietokirjallisuus 3,2
prosenttia ja ulkomaisten kirjojen myynti pysyy 2003 tasolla.
2004-08:
Marimekko uusii valtaosan kangaspainon koneista ja laitteista.
2005:
Suomalainen passi- ja älykorttiyhtiö Setec siirtyy luxemburgilaisen
yhtiön Gemplus omistukseen, kun Setecistä luopuvat CapManin rahastot, Suomen
itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Suomen Teollisuussijoitus, työeläkeyhtiö
Varma, Henki-Sampo ja yhtiön johto.
2005:
SanomaWSOY julkaisee 270 lehteä 12 Euroopan maassa. Pääkaupunkiseudulla Sanoma-perheen
omistuksessa on Uutislehti 100, Nöjesguiden, Radio Helsinki,
Kellokas-lehtiperhe ja perustamansa ilmaisjakelulehti Kymppi, jonka uusi nimi
on Vartti. Yritys laajenee Venäjälle
Independent Median ostolla.
2005:
Helsingissä avataan kahdeksan kustantajan kirjakauppa Kolmen sepän
kirjakauppa, joka toimi 2003 ja 2004 jouluna.
2005:
A-lehdet ostaa Image Kustannuksen.
2005:
Helsingissä Kampintorin antikvariaatin omistaja Timo Surojegin tarjoaa
massakirjoja halpalaarista, sitten kirppiksille ja lahjoituksena esimerkiksi
kouluille, mutta joutuu osan heittämään roskiin. Surojegin ei osta lainkaan huonokuntoisia
kirjoja eikä sarjakuvia, vanhempaa kotimaista kaunokirjallisuutta eikä
kirjakerhokirjoja. Hän sanoo
haastattelussa, että parhaimmassa tapauksessa maksaa kirjasta puolet
ulosmyyntihinnasta ja kalleista kirjoista vähän enemmänkin.
2006:
USAn toiseksi suurin sanomalehtien julkaisija Knight Ridder myydään The
McClatchy Companylle.
2006:
Mosambikin kirjamyymälöiden nimekkeistä alle viisi prosenttia on
kustannettu Mosambikissa. Siellä on
käytännössä neljä kustantamoa, jotka julkaisevat parikymmentä kirjaa vuodessa
(Suomessa 10 000). Mosambikissa
lukutaitoisia on 40 prosenttia. Vaikka
Mosambikissa puhutuista lähes 30 kielestä yli puolella on kirjoitusjärjestelmä,
niin kirjoja julkaistaan käytännössä vain portugaliksi. Se on virallinen kieli, jota puhuu
äidinkielenään vain joka kymmenes.
Kirjailijaliitto teki 1996 tutkimuksen siitä, kuinka monella
mosambikilaisella on varaa ostaa säännöllisesti kirjoja. Silloisesta 16 miljoonasta vain neljällä
sadalla. Painokset ovat tavallisesti 300
kappaletta, mutta jos kirjalle saadaan sponsori, painos voi olla 600. Koulukirjojen markkinat ovat kolmen kansainvälisen
yhtiön hallussa. Mosambikissa on puoli
tusinaa kirjakauppaa.
2006: Sanoma toimii 22 Euroopan maassa.
2006:
Bong Suomi ilmoittaa, että se aikoo sulkea koko Tampereen
tuotantolaitoksensa. Bong-konserni on
Euroopan johtava kirjekuorivalmistaja.
Tampereella on kirjekuoria valmistettu 1900-luvun alusta. Tuotanto on 1100 miljoonaa kappaletta
vuodessa, josta vientiin menee noin 30 prosenttia.
2006:
Suomessa taskukirjoilla eli pokkareilla on yli 2000 myyntipistettä,
joista perinteisiä kirjakauppoja on noin 300.
2006:
Editan entinen toimitusjohtaja eläkeläinen Mikko Suotsalo ei saa enää
soitella matkapuhelimella valtion laskuun.
Editassa keräys tuottaa kolehdin, jolla Suotsalolle ostetaan Nokia 2600
ja ilmaista puheaikaa. Suotsalo sai noin
300 000 euron kultaisen kädenpuristuksen, kun hän lähti 2005 eläkkeelle. Edita on tehnyt miljoonatappioita 2002
lähtien.
2007:
Australialais-yhdysvaltalainen mediamoguli Rupert Murdoch ostaa Wall
(sanotaan War) Street Journalin. Murdoch
panee toimituksen marssimaan oman pillinsä tahdissa.
2007:
Ranskassa on 28 000 lehtikioskia, kun niitä muutama vuosi sitten oli 36
000 myyntipistettä.
2008: Audiovisuaalinen pehmeä valta: Disney, Time
Warner, Sony (Japani), News Corp, Direct TV Group, Nintendo (Japani), NBC
Universal, Vivendi Universal (Ranska), CBS ja Bertelsman (Saksa).
2008:
Italian pääministerin Silvio Berlusconi holdingyhtiön Fininvest suurin
omistus on televisioyhtiö Mediaset, jolla on Italiassa kanavat Italia 1,
Retequattro ja Canale 5 sekä Espanjassa Telecinco. Italian valtiollisen yleisradioyhtiön RAI
katsojaosuus on pienempi kuin Mediasetin.
Fininvestin muut omistukset ovat kirjankustantamo Mondadori, lehtiä
kuten Il Giornale ja Panorama, video- ja elokuvayhtiö Medusa,
videovuokrausyhtiö Blockbuster, rahoitusyhtiö Mediolanum ja jalkapalloseura AC
Milan.
2008:
Bonnier ostaa Pohjoismaiden kanavan Canal+.
2008:
Konstsamfundet yhdistää lehtiensä taustatoiminnot yhtiöön KSF
Media. Lehtiryhmään kuuluvat
Hufvudstadsbladet, Borgåbladet, Östra Nyland, Västra Nyland ja yhteistyössä Österbottningen sekä viikkolehti
Volt ja ilmaislehti Papper.
2008:
Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus Tivit perustetaan tieto- ja
viestintäalan innovaatioyritykseksi.
Mukana on 17 yritystä (kuten Nokia, NSN, Telia Sonera ja Technopolis) ja
19 julkisyhteisöä (kuten VTT, yliopistoja ja korkeakouluja).
2008:
Pilot-kustannus julkistaa konkurssihakemuksen. Sen seurauksena kustantamon
kirjoittajapalkkiot jäävät maksamatta.
2008:
SanomaWSOY muuttaa nimekseen Sanoma.
2009:
Google ostaa Stora Ensolta Haminasta Summan tehtaan rakennukset ja
perustaa sinne datakeskuksen.
2009:
Partiolaisten Turun Metsänkävijät omistama Karhukopio ostaa
helsinkiläisestä Multiprintistä 42 prosenttia.
2009:
Pohjola Nordenin aktivistit perustavat Ruotsin Uplannissa osuuskunnan
Fimafeng.
2009:
Printservice ostaa helsinkiläisen Hakapainon.
2009:
Perustettava yhtiö Bookwell (WSBW/Sanoma 80 prosenttia, Gummerus 20)
ostaa WS Bookwellin ja Gummerus Kirjapainon kirjojen painamisen.
2009:
Bolivian presidentti Evo Morales ilmoittaa, että espanjalaisen
kustantamon Santillana koulujen oppikirjat tullaan korvaamaan bolivialaisella
aineistolla.
2009:
Yellow Film & TV parustaa kirjakustantamon Helsinki-kirjat. Yellow-konserniin kuuluvat Filmiteollisuus
Fine, Funny Films, Helsinki-filmi, Ten Years Productions ja Filmiteollisuus
Fine-Mediastation.