torstai 2. helmikuuta 2012

Painot, sitomot, kustannustoiminta, kirjakauppa, maahantuojat ja tehtaat 1918-2009

Kirja on kielen ja lukemisen paras käyttöliittymä.

1918:  Neuvosto-Venäjällä hyväksytään asetus valtiollisten kustannusliikkeiden perustamisesta.  Neuvostoliiton kustannusliikkeet julkaisevat 1927 mennessä 26 prosenttia enemmän kirjoja kuin Venäjän kustannusliikkeet 1913 mennessä, jolloin julkaistiin sataa henkeä kohti 62 nidettä, mutta 1963 peräti 566.  Neuvostoliitossa ilmestyy 1918-64 kaikkiaan 1,9 miljoonaa erilaista kirjaa ja kirjasta kokonaispainosmäärältään yli kaksi miljardia nidettä, josta noin 20 prosenttia lankeaa kaudelle 1958-62.
1918:  Moskovaan perustetaan M Gorkin aloitteesta maailmankirjallisuuden harrastuksen ja leviämisen edistämiseksi kustantamo Vsemirnaja literatura - Maailmankirjallisuus, joka julkaisee kahta kirjasarjaa.  Perussarjaan otetaan eri maiden ja eri kausien kirjailijoiden teoksia.  Rinnan julkaistaan suuripainoksista sarjaa, joka käsittää kooltaan vähäisempiä, mutta Euroopan ja Amerikan kirjallisuuksien kannalta merkittäviä kirjoja ja kirjasia.
1918:  Luokkasodan aikana työläiset panevat käyntiin Tilgmannin kivipainon ja kirjapainon Helsingissä.
1918:  Senaatti määrää Työväen kirjapainon Helsingissä pantavaksi käyntiin valtion laskuun.  Painossa painetaan mm Suomi-Finnland -niminen saksankielinen sanomalehti, joka tähän saakka on painettu Senaatin kirjapainossa.  Kuopion Työväen Sanomalehti- ja Kirjapaino asetetaan konkurssitilaan.  Viipurin Työväen Kirjapaino ja Sanomalehti (entinen Työn kirjapaino) jättää Viipurin raastuvanoikeudelle vararikkoanomuksen.
1918:  Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta perustetaan.  Sen omistukseen joutuu 1923 Työväen Kirjapaino (perustettu 1898), Työväen Kirjansitomo (perustettu 1908) ja Työväen Kirjakauppa.
1918:  Kustannus-Oy Karjalan Ääni perustetaan Sortavalassa.
1918:  Holger Schildtin Kustannusliike ostaa kirjapainon ja kirjansitomon, jonka kapteeni K Lilius ja pankinjohtaja H Hertzberg perustivat 1898.
1918:  Arvi A Karisto ostaa Hämeenlinnan Uuden Kirjapainon ja Isak Julinin Kirjapainon Tampereelta.
1918:  Suomen kustannusliikkeet ja kirjakauppiaat perustavat Kirjavälitys Osakeyhtiön.
1918:  Helsingissä perustetaan graafisen alan agentuuriliike Papyrus.
1918:  Loviisan Sanomat (perustettu 1916) ostaa kirjapainon.
1918:  Weilin & Göös myy kivipainon.  Tuli tuhoaa 1919 sitomon koneineen.  Toiminta jatkuu vuoden kuluttua.
1918:  Suomessa on 118 kirjapainoa sekä 19 kivipainoa ja kemigrafista laitosta.  Itsenäisiä kirjansitomoita ja kotelotehtaita on 40 kappaletta.  Graafisia laitoksia on 37 kaupungissa ja lähes viidennes Helsingissä.  Yli puolet (72/137) laitoksista sijaitsee Helsingissä, Viipurissa, Vaasassa, Tampereella, Oulussa ja Turussa.  Naantalista puuttuu oma kirjapaino.
1919:  Neuvosto-Venäjän Valtion kustantamo Gosizdat perustetaan.  Se organisoidaan 1931 uudelleen nimellä OGIZ.
1919:  Maxim Gorki perustaa kustannesarjan Vsemirnaja literatura - Maailman kirjallisuus.
1919:  Tshekkoslovakian Valtion painatuskeskus Státní Tiskarna perustetaan Karel Dyrynkin johdolla.
1919:  Kruppin pääjohtaja Alfred Hugenberg (1865-1951) ostaa lehtikustantamon Scherl-Verlag ja perustaa uutistoimiston Telegrafen-Union.
1919:  Suomen Pankki päättää perustaa setelipainon ja hankkii 1921 Ernst Tilgmannilta paino- ja erikoiskoneet sekä galvanoplastillisen laitoksen.  Pankki on jo ostanut Tervakosken paperitehtaan osake-enemmistön ja tekee sopimuksen vesileimallisen  käsintehdyn setelipaperin toimittamisesta.  Pankki ottaa 1923 haltuunsa valtion painon Charta Sigillata, jossa Suomen posti- ja leimamerkit on painettu.  Painossa painetaan kaikki valtion laitosten arvopaperit, obligatioita, osakkeita, postivekseleitä, shekkejä ja muuta.  Seteliarkkien liimaus- ja kuivauslaite ostetaan 1938 ja darmstadtilaisen yrityksen Goebel kahdeksansylinterinen kirjapainorotaatiokone.  Neljä sylinteriä on väripainatusta ja neljä numerointia varten.  Koneella voi painaa postimerkkejä, obligatioita ja seteleitä.  Painossa on 1940-luvulla 18 osastoa.  Niitä ovat kuparipaino seteliarkkien kostuttamis-, kuivaamis- ja silittämisosastoineen sekä kaiverrus- ja guillocheerausosasto, jossa on erikoiskoneita alkuperäisten piirrosten tekemistä varten muun muassa kaksi guillochikonetta, reliefikone ja pantografi, galvanoplastillinen laitos klisheenvalmistuksessa tarvittavine galvanoplastillisine kylpyineen ja muine laitteineen kuten valu-, jyrsin- ja höyläyskojeet sekä kirjapaino-, leimapaino-, liimaus- ja arkinkiilloitusosastot ja mekaaninen verstas.
1919:  Helsinkiin perustetaan Kirjavälitys, joka välittää kustantajien ja kirjakauppiaitten keskeistä liikettä Saksan komissionikirjakauppojen tavoin.  Siinä on 1921 jo 23 kustantajaa ja 263 kirjakauppaa.  Kirjavälitys välittää asiakkailleen jonkin verran aikakauslehtiä.
1919:  Gunnar Arvidsson (1890-) perustaa kirjapainon Nya Stentryckeriet - Uusi Kivipaino Tampereelle.
1919:  Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapaino ja WSOY perustavat Kuvateollisuuden Holger Schildtiltä ostetusta kemigrafisesta laitoksesta eli kliseelaitoksesta.
1919:  Faktori Eetu Waltamo perustaa Suomen ensimmäisen maaseutukirjapainon Helsingin pitäjän Oulunkylään, kun painoja saadaan perustaa kaupunkien ulkopuolelle.
1919:  Lahtelainen Etelä-Suomen Sanomain Kirjapaino ostaa Aug Kanervan Kirjapainon kokonaisuudessaan.
1919:  Turkulainen Ota ostaa Rauman Kirjapainon ja myy sen myöhemmin.
1919-20:  Turun Sanomat hankkii uuden rotaation, stereotypointi- ja kaksivärilaitteet, kaksi Linotypeä, kaksi pikapainokonetta, alistuskoneita, viisi tiikeliä ja Intertypen.
1919:  Gust Carlsson ja Emil Moilanen (1877-1919) myyvät Grafican osakkeensa ja yhtiö tulee suomalaisiin käsiin.  Moilasen kuoltua Albert Gotthard Nordberg (1870-) tulee johtajaksi 1919-25.  Lauri Lyytikäinen (1875-) on seuraava johtaja ja 1934 alkaen Halfdan Malmgren (1904-).
1919:  Tuontiluvan Suomeen saa 17 pikapainokonetta, kolme rotaatiota, yksi puolirotaatio, 15 tiikeli-, käsi- ja kivipainokonetta, 15 latomakonetta, kuusi arkinalistuslaitetta, 14 nitoma- ja stanssauskonetta, 43 sivunumerointikonetta, seitsemän lävistintä, neljä paperileikkuria, 10 taittokonetta, viisi kansientekokonetta, kuusi kirjansidontakonetta sekä yleiskäyttöisiä koneita muun muassa kolme kirjapainojen ja sitomoiden sähkömoottoria.  Tuonti oli 1918 lähes pysähdyksissä.  Suurin osa koneista tulee tukholmalaisen agentuurifirman S Gumaelius välittämänä.
1920-luku:  Englannissa Ernest Benn alkaa julkaista huokeata kirjasarjaa, mutta epäonnistuu.  Bennillä työskennellyt Victor Gollancz aloittaa 1927 oman sarjansa julkaisemalla rumia mutta tehokkaita lehti-ilmoituksia ja käyttämällä mustalla tai magentalla painettuja keltaisia suojakansia.  Stanley Morison suunnittelee hänelle timanttikirjaimen.  Kirjat sidotaan mustaan kluuttiin.  Gollancz saa kohtalaisen levikin suurten kirjakerhojen kautta.
1920-luku:  USAssa sensaatio- ja roskalehtien isän WR Hearst konsernin mainoksessa on ylimpänä totuus, sitten oikeus ja yleisön palvelu.
1920-luku:  Kadunnimi Madison Avenue New Yorkissa vakiintuu merkitsemään USAn mainosteollisuutta.
1920-luku:  Yhdysvalloissa on vain 700 kirjakauppaa.
1920-luku:  Suomessa antikvariaatit vakiintuvat.  Suuren osan tuloistaan monet liikkeet saavat koulukirjoista, jotka oppilaat joutuvat itse ostamaan.
1920-luku:  Suomessa perustetaan ensimmäiset mainostoimistot lähinnä ilmoitustoimistoina.
1920-luvun alku:  Helsingin NMKYn Pikatoimisto Mars ottaa huolehtiaakseen lehtien katumyynnistä, ja myyjät saavat myyntilaatikot.  Lehtivalikoimaan tulevat myös aikakauslehdet.
1920-luvun alku:  Gunnar Joutseno (filmitähden Lea Joutseno isä) työskentelee Kirjateollisuusasioimistossa myyntimiehenä 1950-luvun loppuun.  Ennen II maailmansotaa hän liikkuu sivuvaunullisella Harley Davidson -moottoripyörällä.  Reput ovat sivuvaunussa.  Juuri ennen talvisotaa Joutseno saa Auburn-avoauton, joka jää sotareissulle.
1920:  Faktori Felix Emil Kellosalmi (vuoteen 1908 Pettersson) (1877-1939) perustaa Petroskoihin Karjalan kansallisen kirjapainon.  Hän oli kirjaltaja ja toimi Suomessa kansanedustajana 1909-10 ja 1917 sekä 1918 Suomen Kansanvaltuuskunnan maksukonttorin johtajana, jolloin pakeni luokkasodasta.  Kellosalmi on Petroskoissa Vapaus-lehden toimittajana ja Kirja-osuuskunnan sihteerinä.
1920:  Saksan kansallissosialistinen puolue ostaa Völkischer Beobachter -lehden ja perustaa Franz Eher -kustannusliikkeen Müncheniin.  Sen johtajaksi tulee 1922 Max Amman (1891-1957), josta tulee myöhemmin valtionlehdistökamarin puheenjohtaja.  Kustantamo julkaisee 1925 Adolf Hitlerin teoksen Mein Kampf - Taisteluni.  Sitä painetaan 1933 mennessä 340 000 kappaletta ja 1940 mennessä kuusi miljoonaa.  Eher täydentää 1926 lehteä liitteellä Illustrierter Beobachter.
1920:  Virossa perustetaan kustannusyhdistys Loodus.  Se omistaa painon Ilutrükk.  1930-luvun lopussa Loodus julkaisee noin 1/4-osan Viron kustantajien tuotannosta.
1920:  Kansasilainen E Haldeman-Julius aloittaa yli 1200 huokean kirjan sarjansa Little Blue Books, jota myydään pääosin postimyynnissä.
1920:  Vaasassa sosiaalidemokraatit häviävät kamppailun Oy Kirjapaino ABstä, jonka jälkeen Vapaa Sana tulee Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen SSTP äänenkannattajaksi.  Myös Kuopiossa (Savon Kansan kirjapaino), Kajaanissa (Kainuun Työväen kirjapaino) ja Oulussa (Oulun läänin Työväen Kirjateollisuuden kirjapaino) SSTP saa voiton.
1920:  Arthur Frenckell myy lehtiyrityksensä juuri perustetulle yhtiölle Hufvudstadsbladet Förlags och Tryckeri.
1920:  Gummerus aloittaa halpahintaisen kaunokirjallisen kirjasarjan Gummeruksen romaaneja.
1920:  Lauri Peltonen aloittaa postimerkkikauppiasuransa 16-vuotiaana.  Hän julkaisee pienet ilmoitukset Suomen Postimerkkilehdessä ja Nuori Voima -lehdessä.  Postimerkkien lisäksi Peltonen myy valintavihkoja ja -arkkeja.  Hinnasto on 1921 saatavilla.  Uutuuspalvelutoiminta alkaa 1930-luvulla.  Postimerkki-asiakaslehti alkaa ilmestyä 1934.  Nykyisin lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.  LAPE-postimerkkiluettelo ilmestyy kerran vuodessa.  Poika Olli Peltonen jatkaa isänsä työtä, ja mukana ovat Ollin pojat Tom ja Keijo.  Alan ammatillinen yhdysside on Suomen Postimerkkikauppiaiden Liitto, joka kuuluu kansainväliseen kauppiasliittoon International Federation of Stamp Dealer’s Associations.
1920:  Rautatiekirjakauppa saa yksinoikeuden lehtikauppaan rautateillä.  Junapojat lehtilaukkuineen alkavat liikkua 1920-luvulla junissa, ja kioskimyyntiä asemilla kehitetään.  Kioskeja on 65, mutta niiden määrä kaksinkertaistuu viidessä vuodessa.
1920:  Suomen graafisen teollisuuden työvoima (kirjatyöntekijät, toimittajat, toimisto- ja muu henkilöstö) on noin 9600 henkeä eli 5,6 prosenttia teollisuuden palveluksessa olevista.
1920:  Suomessa suunnitellaan valtion oppikirjatuotantoa, mutta yksityiset kustantajat ryhtyvät vastatoimiin.
1920:  Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto tekee konehankkijoiden kanssa sopimuksen, jonka allekirjoittavat kaikki graafiset agentuurit paitsi tukholmalainen S Gumaelius Maskinaffär ja viipurilainen Johs Tiedemann.  Kun nämä allekirjoittavat 1922 sopimuksen, sen piiriin kuuluu 19 graafisen alan laitetoimittajaa.
1921:  Yhdysvalloissa perustetaan kirjakerho Book-of-the-Month Club.
1921:  Helsinkiin perustetaan bolshevikkikirjapaino.  Osakeyhtiö Työ, joka kustantaa kommunistista sanomalehteä Suomen Työmies, perustaa kirjapainon, joten mainittu lehti ruvennee ilmestymään pääkaupungista käsin.  Graafillisen Teollisuuden Harjoittajain Liitto uhkaa boikotilla kirjapainokoneiden toimittajaa S Gumaeliusta Tukholmassa: jäsentemme on pidettävä muistissa, että hankkija on katsonut edullisemmaksi olla liikeyhteydessä bolshevikkien kanssa kuin yhtyä siihen sopimukseen, minkä muut maassa toimivat asioimistot ovat Liittomme kanssa tehneet.
1921:  Heinolaan perustetaan Itä-Hämeen Kustannusosakeyhtiö.  Se tekee 1930 vararikon.
1921:  Turkulainen Åströms Fabriker - Åströmin Tehtaat aloittaa saksalaisella painovärireseptuurilla painovärien tuotannon.  Tehtaassa on mustan sanomalehtivärin värinvalmistuskone ja kaksi konetta mustaa väriä varten sekä kolme konetta värillisten painovärien valmistukseen.  Saksassa värinvalmistuksen opin saanut diplomi-insinööri Ragnar Eskolin johtaa väriosastoa 1924 saakka, jolloin tehdas luopuu painovärien tuotannosta.
1921:  Akateeminen Kirjakauppa avaa Helsingissä erityisen myymälän leikkuukaavojen, muotilehtien, käsityökirjojen ja muiden kauppaa varten.  Wienissä kuukausittain ilmestyvää muotilehteä Revue des Modes myydään niin paljon, että kirjakauppa jakaa sen mukana suomen- ja ruotsinkielisen tekstiliitteen.  Tavaratalo Stockmannin yhdysvaltalaisia Butterick-malleja myyvä liike liitetään 1931 kirjakaupan mallikaavamyymälään, joka siirretään Stockmannin kolmanteen kerrokseen.
1921:  Rautatiekirjakauppa järjestää kiertävän myyjän, joka huolehtii lehtien katumyyjien varastoista.  Aikaisemmin myyjien piti itse käydä ostamassa lehdet Rautatiekirjakaupasta.
1922:  Moskovassa ja Leningradissa perustetaan Valtion kustantamo.
1922:  Otava on Suomen ainoa sotilasammattikirjallisuuden kustantaja.  Otavan joululuettelossa 1927 on 90 nimekettä sotilasammattikirjallisuutta.
1922:  Tidningsaktiebolaget Nyland ostaa yhtiön Pås- och Kuverttryckeri Helsingistä.
1922:  Raivolaan perustetaan Raivolan Kotelotehdas, joka muuttaa 1939 Lappeenrantaan.  Tehtaassa valmistetaan savuke-, apteekki-, karamelli- ja muita pakkauslaatikoita kotimaisesta pahvista, paperista ja liimasta.
1923:  Leninin Päiväkirjan sivuja Pravdassa: ... jonkin valtion kustannusliikkeen henkilökunta on paisutettu liian suureksi välittämättä lainkaan siitä, että valtion ei pidä huolehtia ensi kädessä kustannustoiminnasta, vaan siitä, että olisi lukijoita, että olisi mahdollisimman paljon lukutaitoisia, että kustannustoiminta olisi tulevaisuuden Venäjällä poliittisesti laajakantoisempaa.
1923:  Mezhdunarodnaja kniga perustetaan.  Se järjestää eri maissa näyttelyitä ja osallistuu suurimpiin kansainvälisiin kirja- sekä kaupallis-taloudellisiin messuihin.  Se tarjoaa ulkomaille kirjoja melkein 50 ulkomaan kielellä.
1923:  Kustantamo Bauhausverlag perustetaan.
1923:  Willi Langrock on Leipzigissa Saksan kommunistisen puolueen kirjapainon ja kustantamon johtaja ja 1925 lähtien KPDn kaikkien painojen ja kustantamojen vastaava.
1923:  Pietarissa (sitten Leningrad) perustetaan Suomalainen Kustannusosuuskunta Kirja.  Kansanedustaja Toivo Alavirta (alkuaan Ahlström) (1890-1939?) on sen johtajana.  Teemu Törmälä (1882-1937) on 1927 lähtien johtajana.  Kansakoulunopettaja Heino Rautio (1881-1937?) toimii kustantamon hallinnossa ja nimitetään 1934 liikkeen johtajaksi, mutta erotetaan 1935.  Asianajaja Asser Salo (1902-38) toimii 1935-37 kustantamon poliittisen osaston johtajana.  Simo Susi (1896-1937?) on Kirjan apulaisjohtajana ja kirjapainon Anohin johtajana Petroskoissa.  Yrjö Karppanen (1896-1937?) toimii 1929-34 Kirjan toimittajana.  Kontrad (Konrad) Arppe (salanimi Janne Puro) (1907-1942?) on 1930-luvulla  Kirjan kirjapainon palveluksessa.  Ensimmäinen Kirjan julkaisu on Työläisen ja Talonpojan kalenteri vuodelle 1924.  Kirjasta tulee 1931 Karjalan ja Leningradin alueen Valtion kustannusliike Kirja.  Anohinin kirjapaino Petroskoissa ja Kontupohjan kirjapaino siirtyvät Kirjalle.
1923:  Joseph H Sears kuulee I maailmansodan jälkeen vapaasta kirjapainosta Tennesseessä.  Hän varustaa sen täydellisesti ja Kingsport Press valmistaa sata tuhatta kirjaa päivässä.  1925 mennessä julkaistaan 165 nimekettä, joista 40 myydään lähes kymmenen miljoonaa kappaletta.  Searsin ohjelmassa on Reader’s Library ja American Home Classics: The Popular American Library of Worthwhile Books.  Kingsport Pressin viiden ammattiliiton 1600 työläistä menee 1963 lakkkoon, joka kestää yli kaksi vuotta,  paremman työajan ja palkan puolesta.
1923:  Heikki Haavikko (1885-), Paavo Haavikon isä, perustaa Helsingin Bulevardille konttori- ja paperitarvikkeita maahan tuovan liikkeen.  Liikemies Heikki Haavikko oli Valtioneuvoston kirjansitojana, 1916-18 Kirjapaino-Oy Sanan sitomon johtajana ja Työväen Sanomalehti Osakeyhtiön sitomon johtajana.
1923:  Tapetti perustetaan.
1923:  Suomessa julkaistaan painotuotteita yli 10 000 nimekettä vuodessa.  Kauno- ja tietokirjallisuuden osuus on laskussa niin, että se muodostaa 1930 noin 10 prosenttia koko tuotannosta.
1924:  Neuvostoliitossa kustantamo Akademia erikoistuu julkaisemaan ulkomaista kaunokirjallisuutta sekä kirjallisuuden ja taiteen historiaa käsitteleviä teoksia.  Se julkaisee monipuolisesti kirjailijoiden teoksia: Aiskhylos, Aristofanes, Cervantes, Swift, Racine,Corneille, Rousseau ja muita.  Kustantamo ryhmittää 1932 kirjansa sarjoiksi: Antiikin kirjallisuus (Aristofanes, Vergilius, Catullus, Apuleus), Itämainen kirjallisuus (Tuhat ja yksi yötä, Firdausin Shahname eli Kuningasten kirja), Keskiajan kirjallisuus (Rolandin laulu, Kuriton muuli) ja Ranskan kirjallisuus (H Balzac, E Goncourt, V Hugo, A Dumas).  Sarja Maailmankirjallisuuden aarteita on tarkoitettu laajoille lukijapiireille.
1924:  Saksassa perustetaan Euroopan suurin kirjakerho Büchergilde Gutenberg.
1924:  Hämeen Kirjapaino Tampereella siirtyy oston kautta Vankeinhoitohallituksen haltuun ja sijoitetaan Keskusvankilan (entinen Kuritushuone) yhteyteen Helsingissä.
1924:  Tietosanakirja Oy lakkauttaa toimintansa.  Sen perustivat 1905 WSOY ja Otava.  Otavalle tulevat aakkoselliset tietoteokset.  Muut suurteokset saa WSOY.
1924:  F Tilgmann ostaa kustantamon Holger Schildt painokoneet, kaluston ja varaston.  Yritys hankkii myös teräspainokoneen, kivi- ja kirjapainokoneita sekä perustaa 1925 ajanmukaisen fotolitograafisen jäljennösosaston vanhentuneen tilalle ja ostaa Systeman Kirjapainon.  Englannista George Mannilta ostetaan 1926 kaksivärinen offsetpikapaino.  Tilgmann ostaa 1926 Kotelotehdas Teoksen ja 1928 tamperelaisen Julius Syrénin koneet ja varastot.
1924:  Väinö Wesslin perustaa liikkeen Kirjansitomo Atlas.
1924:  Väri-, vernissa- ja teknokemiallisen tehtaan D Winter & Co (perustettu 1892 Tampereen Tapettitehtaan Osakeyhtiönä) maisteri Arne Winter käy tutustumassa Turussa Åströmin tuotantoon.  Kaupat tehdään 1925 ja Åströmin painovärituotanto sekä diplomi-insinööri Ragnar Eskolin siirtyvät Winterille.  Painoväriosasto muuttaa 1926 Tampereelle.  Yhtiö vie aluksi painoväriä jopa Kiinaan mustaa sanomalehtiväriä.  Tulipalo tuhoaa 1926 tapettitehtaan paperivaraston, mutta pellavaöljy- ja tärpättivarastot säilyvät.  Åströmin Tehtailta hankittu peltipurkkien valmistuslaitos kaksi puristinta, leikkuri ja saumauskone pitävät painoväritehtaan omavaraisena peltipurkkien suhteen.  Näistä tarpeista saa 1950 alkunsa peltipurkkitehdas Mety, jonka GWS ostaa 1970-luvulla ja yhdistää omaan toimintaansa.  Tuotevalikoima 1930-luvulla on sanomalehtivärit, kirjapainovärit, syvennyspainovärit, vernissat ja telahyty.  Erikoisvärejä ovat kaksoisvivahdusväri duppelton eli kaksoissävyväri, jossa on liukenematon ja vernissaan liukoinen sävyltään erilainen pigmentti, ja pronssiväri.  Tehtaalle hankitaan 1940-luvun lopulla kuulamyllyjä, laboratorio uusitaan ja saksalainen kemisti Alfred Franz palkataan 1952 sekä uusia kolmitelamyllyjä hankitaan.  Saksalainen Concentra GmbH Gebrüder Hartmann tulee 1950-luvun lopulla yhteistyökumppaniksi ja hankitaan koepainokone.  Winter siirtyy 1960 W Rosenlewille.  Ylipainolakkojen valmistukseen solmitaan 1966 lisenssisopimus Rhein-Mainische Lackfabrikin kanssa.  Uusi tehdas valmistuu 1976 Tampereelle.  Painoväritehtaaseen hankitaan Nagema-kolmitelamyllyjä Saksan Demokraattisesta Tasavallasta DDR.  Lohja ostaa 1981 W Rosenlewin maalitehtaan, ja painoväriosaston nimeksi tulee Lohja Winter Painovärit.  Lohja ostaa 1985 tehtaan Scanink osakekannan ja 1986 sen kautta tehtaan Swedish ITI Ruotsista.  Lohja hankkii 1988 tehtaan Vertex, mutta myy 1990 painovärit ja pastat sveitsiläiselle tehtaalle Sicpa, joka myy pastat Tikkurilalle.
1924-25:  Holger Schildtin serkku kirjailija Runar Schildt toimii Porvoossa Söderströmin kirjakaupan johtajana.
1925:  Norjalainen kirjailija Knut Hamsun (1859-1952) ostaa tanskalaisen kustantamon Gyldendal Norjaan.  Kustantamon perusti 1770 Sören Gyldendal.
1925:  Yhtyneet Painot muodostetaan Kemissä Pohjolan Sanomain Kirjapainosta sekä H Vierimaan ja I Kilposen liikepainosta.
1925:  Kunnan kirjapainoa suunnitellaan Helsinkiin.  Hellgren (sd) ehdotti, että valtuusto asettaisi komitean valmistamaan kysymystä oman kirjapainon ja sitomon perustamisesta, jotta saataisiin kunnan painatuskustannukset alenemaan.  Rahatoimikamari oli viisivuotismenoarviossaan ehdottanut määrärahaa kirjapainoa varten.  Kaupungin valtuusto hyväksyi ehdotuksen ja asetti komitean asiata valmistelemaan.
1925:  Mainostoimisto Erva-Latvala perustetaan.
1926:  Moskovaan rakennetaan ensimmäinen graafisen alan kombinaatti SNTLn sekä yleisvenäläisen toimeenpanevan keskuskomitean alaisen Izvestija - Tiedonantaja -lehden kustantamon paino.
1926:  Irlannin hallituksen paino An Gúm perustetaan.
1926:  Kustantamo Simon & Schuster perustetaan Yhdysvalloissa.
1926:  Yhdysvalloissa perustetaan kaksi kirjakerhoa Book of the Month Club ja Literary Guild.  Kummankin kerhon yli miljoonalle jäsenelle jaetaan 150 miljoonaa kirjaa vuoteen 1946 mennessä.  Yhdysvalloissa oli jo edellisellä vuosisadalla kirjakerhoja.
1926:  Yhdysvalloissa Viking Pressin 1925 perustanut Harold K Guinzburg perustaa saksalaisten esikuvien mukaan kirjakerhon Literary Guild ja lasten kerhon Junior Literary Guild, jotka myy 1930-luvulla Doubledaylle.  Guinzburg keksii 1944, että painetulle sanalle ei ole korviketta.
1926:  Klimsch hankkii leipzigilaisen  yrityksen Falz & Werner, joka valmistaa reprokameroita ja -laitteita.
1926:  Jyväskylässä Saarijärven Paavo perustaa tytäryhtiön Keskimaa.
1926:  Mainostoimisto Valotorni perustetaan.
1926:  Kirjateos perustetaan Helsingissä.
1926:  Oskari Hiltunen (1890-1964) perustaa Helsingissä Yrjönkadulle vanhojen huonekalujen liikkeen, jossa myydään myös vanhoja kirjoja.  Hän muuttaa 1930 liikkeen antikvariaatiksi.
1927:  Japanilainen Iwanami tuo kauppoihin Iwanami-kirjasarjan yhden yenin hintaan.  Siitä tulee suosittu, sillä kirja on bunkobon-kokoinen pehmeäkantinen taskukirja.
1927:  Random House -kustantamo perustetaan Yhdysvalloissa.
1927:  Sveitsiläinen Maurice Amon perustaa Lausanneen väritehtaan SICPA.
1927:  Uusi Tapettitehdas perustetaan Toijalaan.
1927:  Suojeluskuntain Kustannusosakeyhtiö perustetaan.
1927:  Tampereen kirjapaino/Aamulehti ostaa 32-sivuisen rotatiokoneen ja perustaa kuvalaattalaitoksen.
1927:  Suomessa kirjansitomot sijoitetaan vielä paperiteollisuuden alaryhmään koteloteollisuus.  1928-44 kirjansitomot luetaan graafisen teollisuuden alaryhmään rasia-, laatikko- ja kotelotehtaat.
1927:  Kirjailija Ilmari Kianto (1874-1970) pitää elämää näppimällä kirjoituskoneen koskettimia ja kirjoittaa Konrad Lehtimäelle:  Kell' opus on sanat salatkoon ja olkoon onnellinen silloin vaan, kun vihdoin viimein kustantajan saa.  (...) kustantajille - nykyajan pahoille hengille.  Kirjailija Arvi Järventaus (1883-1939) kirjoittaa Lehtimäelle: Kustannusyhtiöitten johtajat ovat kyllä kovin ystävällisiä.  Mutta - sitten kun tulee puheeksi esim Konrad Lehtimäen asia, eivät he suvaitse vastata edes kirjeisiin.  Niin kävi keväällä, kun kirjoitin Jäntille sinun puolestasi.
1928:  Saksassa on noin 23 000 pikapainokonetta, 16 000 tiikeliä, 2245 rotaatiota ja 8888 latomakonetta.  Suomessa on 1000-1200 painokonetta ja yli 250 latomakonetta.
1928:  WSOYn tehdaslaitoksiin kuuluu käsilatomo, jossa 36 työntekijää ja neljä korrehtuurikonetta; konelatomo, jossa seitsemän Monotype-latoma- ja viisi -valinkonetta ja Linotype; kirjapaino, jossa 25 pikapainokonetta, joista kahdeksan kaksivuorokonetta, melkein kaikki koneet on varustettu automaattisilla alistuskoneilla; syvennyspaino laitoksineen;  manul-offset -laitos hankitaan 1929; stereotyyppilaitos; valssivalimo; korjauspaja; paperivarastossa kolme arkinleikkuukonetta; kuvakevarastossa 86 000 kuvaketta, WSOY järjestää myös kuva-arkistoa; kirjansitomo, jossa 74 konetta 28 eri tehtävää varten muun muassa 12 sitomakonetta, yhdeksän taittokonetta, kahdeksan leikkuukonetta ja viisi kultauskonetta sekä yhdysvaltalaiset kansienvalmistus-, kansitus- ja stiftauskoneet.
1928:  F Tilgmann perustaa uuden jäljentämisosaston, hankkii pronssauskoneen, kaksivuoroisen pikapainokoneen Planeta, kolmisivuleikkuukoneen, painokoneen Miehle vertical, offsetpainokoneen ja apukoneita.  Tilgmann purkaa kaksi painokonetta ja romuttaa 1929 neljä kivipainokentta, joiden tilalle asennetaan offsetpainokone Roland ja pikapainokone Johannesberg.
1928:  Suomessa on yhdeksän mainostoimistoa.
1928:  Maalaiskuntien Liitto perustaa oppikirjakustantamon, mutta se ei menesty.
1928:  Lapin Kansa ostaa Rovaniemellä Lapin Kirjapainon, jonka perustajat ovat faktori Frans Pirkola ja painomestari Arvi Elo.
1928:  Suomessa kirjapaino on 57 paikkakunnalla.  Uudet paikkakunnat eivät ole kaupunkeja: Forssa, Hyvinkää, Jämsä, Kerava, Kokemäki, Kouvola, Lohja, Loimaa, Mänttä, Oulunkylä, Pieksämäki, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Sysmä, Terijoki, Tervakoski, Tyrvää (Vammala) ja Virrat.
1929:  Hyväksytään päätös "Pravdan" painotalon rakentamisesta Moskovaan.  Kyseessä on valtaisa sanomalehti- ja aikakauslehtitoimintaan erikoistunut yritys.  Rakennustyöt alkavat 1931.  Tuotantolaitosten rakentaminen saadaan päätökseen 1937.
1929:  Yhdysvalloissa George Macy (1900-56) perustaa Rajoitettujen painosten kirjakerhon - Limited Editions Club.  Se julkaisee 12 korkeatasoista kirjaa vuodessa.
1929:  Yhdysvalloissa Albert ja Charles Boni alkavat julkaista huokeata pehmeäkantista sarjaa Boni Paper Books, jonka muotoilija on Rockwell Kent.  Yritys hylätään, ja Bennett Cerf ostaa sarjan perustaakseen Random House -yhtiön ja sarjan The Modern Library.
1929:  Väritehdas Morrill yhdistyy USAssa neljän väritehtaan kanssa muodostaen yhtiön General Printing Inks GPI.  GPI ottaa nimekseen myöhemmin Sun Chemical.
1929:  Sokeain Ystävät ottavat vastatakseen Ina Hoffrénin pistekirjapainon taloudesta ja muuttavat painon nimeksi Sokeain Ystäväin kirjapaino.
1929:  Englannin ensimmäinen kirjakerho The Book Society perustetaan.
1929:  Otavan pelkkien kirjojen tuotanto on 912 000 kappaletta, kun määrä 1910 oli 212 000.  Tähän eivät sisälly lentokirjaset, luettelot eikä aikakauslehdet, joiden määrä 1929 lähentelee kahdeksaa miljoonaa.
1929:  Gummeruksen Nuorten kirjasto perustetaan.
1929:  Akateemisen Kirjakaupan omistajat myyvät osakkeensa Stockmannin tavaratalolle.  Kirjakauppa muuttaa 1930-luvun alussa tavaratalon tiloihin, ja kirjasaleissa nähdään kasvava joukko asiakkaita, jotka ilmeisesti ovat ensimmäistä kertaa kirjakaupassa.
1929:  Lapin Kansan Kirjapaino saa kirjakauppaoikeuden.
1929:  Hans Björklind (1908-69) ja Börje Barkman perustavat mainostoimiston Mainos-Mono-Reklam.  Björklind lähtee 1930 Erva-Latvalaan ja Barkman Ilmoon.  Björklind voittaa 1937 Salpausselkä-julistekilpailun.  Hän taitaa piirtämisen kivelle.
1930-luku:  Yhdysvalloissa Simon & Schuster, Farrar & Rinehart ja Doubleday, Doran koettavat myydä huokeita kirjoja onnistumatta.  Blue Ribbon Books, jonka omistavat Harper’s, Harcourt, Dodd, Mead ja Little, Brown, yrittää myydä huokeita kovakantisia kirjoja rohdosmyymälöissä ja 1937 lisäksi Triangle Books.  Eugene Reynal ostaa 1933 Blue Ribbon Books -sarjan sen perustajilta ja myy sen 1939 Doubledaylle.
1930-luku:  Sosiaalidemokraattisen puolueen tannerilainen siipi hyväksyy fasistien terrorin kommunisteja ja vasemmistolaista työväenliikettä vastaan ja käyttää tilannetta hyväkseen valtaamalla sosiaalidemokraattiselle puolueelle työväen kirjapainoja ja -taloja.  Monet kirjapainot ja -talot siirtyvät heidän käyttöönsä porvarillisen "laillisuuden" sanelemina.
1930-luku:  Otava julkaisee hinnaltaan huokeaa Ota mukaan -sarjaa, ja WSOY tuottaa 10 mk:n  romaaneja -sarjaansa.
1930:  Mezhdunarodnaja kniga - Kansainvälinen kirja on Neuvostoliiton valtiollinen ulkomaankauppajärjestö (1923 osakeyhtiö), joka vie ja tuo maahan kirjoja, kuvataiteen tuotteita, äänilevyjä, magnetofoninauhoja, postimerkkejä keräilijöitä varten, nuotteja sekä sanoma- ja aikakauslehtiä.  Järjestön aikakautisten julkaisujen vientiluettelossa on yli tuhat nimekettä.  Laitoksella on yhteyksiä yli 80 maahan ja se solmii ulkomaisten kustantajien kanssa sopimuksia neuvostoliittolaisten kirjojen julkaisemisesta ulkomailla ja ulkomaisten painotuotteiden ostamisesta.  Sillä on yhteyksiä kapitalistisissa maissa 6000 kustantamoon ja kirjakauppaan.
1930:  Karjala-kustantamo perustetaan Leningradiin.  Sen edeltäjä osuuskunta Kirja perustettiin 1923.  Kustantamon haaraosasto toimii Petroskoissa, mutta 1934 hallinto siirtyy Petroskoihin.  Koko kustannustoimi keskitetään 1936 Karjalaan.
1930:  Valistus ja suuret helsinkiläiset kustantajat hallitsevat kansakoulukirjojen markkinoista 90 prosenttia.  Loput jakautuvat Kustannus Oy Kirjan, Maalaiskuntien liiton ja Gummeruksen kesken.
1930:  Ammattimiehet T Kaski ja V Salonen perustavat Helsinkiin Klichélaitos Kaski & Salosen.
1930:  Helsingin Sokeain Yhdistys tekee konkurssin, ja Suomen Sokeain Liitto ostaa lehtiensä painamista varten pakkohuutokaupasta stereotyyppikoneen ja käynnistää pistekirjapainonsa.  Helsingissä on kolme pistekirjapainoa, ja Kuopiossa käyttämättöminä kahden entisen painon laitteistot.  Painokset ovat yleensä vain 15 kappaletta, 1930-luvun lopulla enää 10.
1930:  Toijalaan perustetaan tapettitehdas Pihlgren ja Ritola.
1930:  Suomessa toimii yli 300 lehtien katumyyjää.  Noin 500 paperi- tai muuta kauppaa myy lehtiä.  Lehtien katukauppa siirtyy 1930-luvulla Rautatiekirjakaupalle.
1930:  Helsingissä aloittaa Antikvariaatti Johannes.
1931:  Kustantamo Progress - Edistys perustetaan Moskovassa.  Se julkaisee neuvostokirjoja vierailla kielillä ja ulkomaiden tuotteita venäjäksi.  Niihin kuuluu marxismi-leninismin klassikkojen teoksia sekä yhteiskuntapoliittista ja kaunokirjallisuutta.  Progress julkaisee 1970-luvun lopulla 1100 kirjaa vuodessa yhteispainokseltaan 30 miljoonaa.  Niitä lähetetään 140 maahan 48 kielellä.
1931:  Sadolin & Holmblad perustaa keskuslaboratorion ja S&H aloittaa tutkimustoiminnan.  Orgaanisten pigmenttien valmistaminen siirretään 1935 Kööpenhaminan lähelle Kögeen.  Siitä tulee erillinen yhtiö Kemisk Verk Köge.  S&H aloittaa 1942 ftaalihapon anhydridien valmistuksen, joka on raaka-aine synteettisten hartsien valmistuksessa.
1931:  WSOY suunnittelee eräänlaista kirjakerhoa Kotilieden lukupiirejä.  Kotilieden tilaajat saisivat hankkia WSOYn kirjoja edullisemmin kuin kirjakaupoista.  Kirjakauppiaat suuttuvat ja onnistuvat estämään lukupiirien synnyn.
1932:  John Holroyd-Reece, Kurt Enoch ja Max Christian Wegener tekevät yhdessä Hampurissa Albatross Modern Continental Library -kirjasarjasta kansainvälisen:  johto Luxemburgissa, toimitus Pariisissa, myynti ja mainonta Hampurissa ja painaminen ensin Italiassa ja sitten Leipzigissa.  Halpa mutta hyvälaatuinen sarja kasvaa pian 400 nimekkeeseen.  Enoch muotoilee useimmat kirjat typografisesti puoleensa vetäviksi.  Myös (Hans) Giovanni Mardersteig muotoilee sarjan kirjoja.  Albatross hankkii 1935 Tauchnitzin englanninkieliset julkaisut.  Albatrossin johto pakenee Pariisiin, Englantiin ja sitten Ruotsiin.  Enoch muuttaa Yhdysvaltoihin, jossa hän jatkaa pehmeäkantisten kirjojen parissa.
1932:  Kustannusosakeyhtiö Lapua perustetaan.  Sen hallitukseen kuuluvat Vihtori Kosola, Matti Malkamäki, Iivari Koivisto, KR Kares, Vihtori Varpio ja Artturi Vuorimaa.
1932:  Suomalainen painovärien tuotanto pystyy tyydyttämään yli puolet maan kokonaistarpeesta.  Lähes kaikki muut raaka-aineet ja puolivalmisteet tuodaan ulkomailta.
1932:  Helsingissä perustetaan Painoväri-Osakeyhtiö, myöhemmin Painoväri.  Perustajat ovat Hufvudstadsbladet ja Uusi Suomi.  Koneet, laitteet ja tarveainevarasto ostetaan Treman konkurssipesästä.  Kolmitelamylly Lehmann hankitaan 1938, jolloin palkataan Bruno Ufert Oslosta opettamaan painovärien tuotekehitystä ja valmistusta.  Värimestari Laaksonen kehittää tislausmenetelmän valmistaa suomalaisesta sulfaattipiestä painoväriöljyä.  Tätä varten rakennetaan 1945 tislaamo kaksine tislaamokattiloineen.  Sen toiminta lopetetaan 1947, kun tehdas saa ostettua öljyä.  Yhtiö valmistaa sanomalehtivärejä ja kirjapainovärejä sekä ennen sotia ja niiden jälkeen syväpainovärejä.  WSOY alkaa 1950 käyttää yhtiön syväpainovärejä.  Myyntisopimus Grafican kanssa irtisanotaan 1954, jolloin yhtiö myy tuotteitaan suoraan asiakkaalle.  Yhteistyösopimus Drubinin kanssa sovitaan 1964 ja yhtiöstä tulee tehtaan Coates Brothers Inks yksinmyyntiedustaja Suomessa.  Drubinin offset- ja fleksovärien lisenssivalmistus alkaa 1968.  Yhtiö sulauttaa 1979 Graafisen Värin Magentaksi, josta tulee 1992 Sun Chemical.
1933:  Maksim Gorkin aloitteesta Neuvostoliitossa perustetaan ensimmäinen erikoistunut lastenkirjallisuuden kustannusliike Detizdat.  Se julkaisee 168 nimekettä, joita painetaan seitsemän miljoonaa.
1933:  Natsi-Saksassa kustantamot alistetaan kiihkokansallisen fasistisen propagandan julkaisemiseen esimerkkeinä ruskea Brockhaus ja kirjakauppiaiden pörssiyhdistyksen ottaminen natsien haltuun.
1933:  Suomessa kirjakaupoilla on 459 myymälää.
1933:  Helsingissä perustetaan graafisen alan agentuuriliike Paperitukku.
1934-52:  Norjassa romutetaan 700 tonnia kirjapainojen koneita: 171 pikapainokonetta, 55 tiikeliä, 10 automaattista kohopainokonetta ja 34 latomakonetta.
1934:  WSOY ja Otava perustavat Yhtyneet Kuvalehdet, joka on Suomessa ensimmäinen laaja aikakauslehtien markkinoiden keskitys ja merkittävä toimialarationalisointi.  Otavalla on Suomen Kuvalehti 1916 ja Oma Koti 1932, WSOYllä Kotiliesi 1922 ja Kansan Kuvalehti 1926.  Kansan Kuvalehti sulautetaan Suomen Kuvalehteen ja Oma Koti Kotilieteen.  Yhtiön uusi lehti on Seura 1934, joka kilpailee Avun kanssa.
1934:  Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran paino ostaa lakkautetun Kirjapaino Maan.
1934: Kymen Kirjapaino lopettaa Kymenlaakson Sanomat ja myy painonsa Kotkalle, joka julkaisee Kansallisen Kokoomuspuolueen äänenkannattajaa Etelä-Suomi.
1934:  Jorma Suhonen, Holger Erkelenz ja Aarno Knuus aloittavat SEK-piirtämön Hufvudstadsbladetilta vuokratuissa tiloissa.  Suhonen on aerograafitekniikan eli kynäretussiruiskun eli väriruiskun taitaja.
1934:  Henry Czarnecki, Göran Englund ja Paul Söderström perustavat somistus- ja näyttelyalan yrityksen Kuvamainos Etelä-Esplanadille.
1934:  Rautatiekirjakauppa alkaa laajentaa lehtimyyntiä linja-autoasemille.
1935:  Syktyvkariin perustetaan lehdistön toimitalo ja kirjapaino Dom petshati.
1935:  Penguin Books aloittaa pioneerina Englannissa pehmeäkantisten nidottujen taskukirjojen julkaisemisen.  Kirjan voi ostaa kymmenen savukkeen hinnalla.  Allen Lane ideoi sarjan ja Albatross-sarjan innoittamana alkaa suunnitella huokeaa kirjasarjaa.  Edward Young muotoilee kirjasarjan Penguin, joka nimi lainataan sarjakuvasta.  Lane valitsee Penguin-sarjaan uusia varmoja kovakantisina paljon myytyjä kirjoja: André Maurois, Ariel; Ernest Hemingway, A Farewell to Arms; Susan Ertz, Madame Claire; Eric Linklater, Poet’s Pub; Dorothy Sayers, The Unpleasantness at the Bellona Club; Agatha Christie, The Mysterious Affair at Styles; Mary Webb, Gone to Earth; Beverley Nichols, Twenty-five; EH Young, William ja Compton McKenzie, Carnival.  Kirjakauppiaat eivät pidä hinnasta eikä kirjan formaatista.  Lane kääntyy FW Woolworth Department Storen puoleen, jota nimekkeet eivät kiinnosta.  Viime hetkellä tarjous hyväksytään ja kirjasarjan jakelu varmistuu.  Aluksi painetaan kutakin kirjaa 20 000 kappaletta, ja kirjoja aletaan myydä.  Pian julkaistaan toinen kymmenen nimekkeen ryhmä.  Allen Lane (sittemmin Sir Allen) perustaa 1936 veljineen Richard ja John yhtiön Penguin Books.  Perustettuaan toimitalon Harmondsworthiin Middlesexiin yritys alkaa julkaista Pelicans-faktasarjaa ja 1937 Penguin Specials -sarjaa poliittisista ja ajankohtaisista aiheista.  Yli sata nimekettä on saatavana.  Kovakantista taidesarjaa King Penguins aletaan julkaista 1939.  Sarjoja aletaan myydä Yhdysvaltoihin, jonka haaraosaston johtajaksi tulee Ian Ballantine.  II maailmansodan vuoksi joitain nimekkeitä painetaan Yhdysvalloissa ja tuodaan Englantiin.  Penguin myy 1948 Yhdysvaltain toiminnot yritykselle New American Library of World Literature NAL ja perustaa parin vuoden kuluttua taas oman haaraosaston Baltimoreen.  Se tuottaa Harry Paroissienin johdolla viidenneksen yhtiön kirjoista.  Penguin Classics alkaa 1946.  Sodan jälkeisen lukuinnostuksen vuoksi Lane palkkaa 1947 Jan Tschicholdin parantamaan kirjojen muotoilua.  Toinen typografian mestari on Hans Schmoller.  Penguin Millions julkaisee monia kirjailijoita: George Bernard Shaw, HG Wells, Agatha Christie ja muita.  Penguin-luettelo 1956 sisältää lähes 2400 nimekettä.  65 Penguin-julkaisua on voittanut muotoilupalkinnon.
1935:  Englantilainen Victor Gollancz perustaa vasemmistolaisen kirjakerhon The Left Book Club.  Hän aloitti kustannustoiminnan 1928.
1935:  F Tilgmann ostaa Mercatorin Kirjapainon, jonka Amos Anderson perusti 1906, ja 1936 GA Serlachiuksen vaasalaisen yhtiön Lito-Björkell.  Se painoi 1918 kaikki valkoisten painatustyöt muun muassa Vaasan setelit, postimerkit ja sotakartat.
1935:  Akateeminen Kirjakauppa alkaa julkaista Helsingin Yliopiston eri tiedekuntien tutkintovaatimusten lisäksi opasta Helsingin Yliopiston opintoneuvot ja opasta Teknillisen Korkeakoulun opiskelijoille.  Kirjakaupassa vanhemmat opiskelijat antavat suullista opintoneuvontaa.  Samoin tekee Suomalainen Kirjakauppa.
1935:  Väinö Jalmari Puokka (entinen Johansson) (1879-) perustaa graafisen alan agentuuriliikkeen Kirjapainotarvike Helsinkiin.  Sen nimeksi otetaan myöhemmin Kirjatarvike.
1935:  SEK ja Kuvamainos perustavat mainostoimiston Oy SEK Ab.
1935:  Yrjö Soini perustaa Tekijätoimiston hoitamaan runojen, novellien ja muun pikkuaineiston välittämistä lehdille.  Tarvittaessa Tekijätoimisto teettää juttuihin valmiin kuvituksen.  Kukin juttu myydään yhdelle lehdelle paikkakunnalla.  Järjestelmään osallistuu muutama sarjakuvapiirtäjä.
1936:  Saksassa Hermann Ullstein saa maastamuuttoluvan ja hänet pakotetaan myymään kustantamonsa pilkkahintaan natseille.  Berliner Illustrirte Zeitung joutuu toimittamaan kuva-aineistoa natsien propagandalehdelle Signal, jota julkaistaan sodan aikana 1940-45 usealla kielellä muun muassa suomeksi.  Viimeinen numero on 6/45.
1937:  Pelican-sarja ja erikois-Penguin -kirjat alkavat ilmestyä.
1937:  Kustannusosakeyhtiö Pohjolan Työ perustetaan Ouluun.
1937:  F Tilgmann perustaa densatonpaino- ja parafinointiosaston.
1937:  Teknotukku perustetaan Helsinkiin.  Sen nimeksi tulee myöhemmin Grafitukku.
1938:  Ranskalainen Paul Flamand (1909-98) perustaa kustantamon Les Editions du Seuil.  Sen kirjailijoita ovat Roland Barthes, Simone Signoret, Jacques Lacan ja Jacques Derrida.  Giovanni Guareschin Don Camillon suuri myynti takaa käännöskirjallisuuden julkaisemisen: Aleksandr Solzhenitsyn, Italo Calvino ja Gabriel Garcia Márquez.  Seuil julkaisee uskonnollista kirjallisuutta ja aikakauslehteä Esprit.  Muita aloja ovat antropologia, semantiikka, aikalaismusiikin teoria ja Freud.
1938:  New Yorkissa aloittaa silkkipainotyöpaja, jonka johdossa on Anthony Velonis.
1938-39:  F Tilgmann saa Olympiakisoja 1940 odotellessa runsaasti kivipaino- ja offsetpainotöiden tilauksia: seinäjulisteita, nimilippuja, erilaisia kääre- ja pakkauspainatuksia.  Painetaan Suomen Ulkomaankauppaliiton laskuun kuvitettu Suomea ja sen talouselämää valaiseva suurteos.
1938:  Suomessa on graafisia laitoksia 219 kappaletta, joista 191 kirjapainoa, 15 kivipainoa, kolme syväpainoa, 10 itsenäistä ja 15 muun yrityksen yhteydessä olevaa kemigrafista laitosta.  Kirjansitomot eivät sisälly tilastoon, sillä ne kuuluvat paperiteollisuuteen.  Teollisuustilastoon 1918-53 ei sisällytetä 1-9 työntekijän aksidenssipainoja, vaan ne kuuluvat teollista käsityötä koskevaan tilastoon.  Oikeusministeriön painovapaustoimistoon tulleiden ilmoitusten mukaan 1918-39 perustettiin 262 uutta kirja- ja kivipainoa, ja lopetti 211 painoa.  Itsenäisiä rasia-, laatikko- ja kotelotehtaita ynnä kirjansitomoita on 59 kappaletta.  Kirjapainopaikkakuntia on 73, joista 16 uutta: Enso, Haaga, Imatra (Ruokolahti), Kangasala, Karjaa, Kemijärvi, Koivisto, Lahdenpohja (Kurkijoki), Lapua, Nokia, Nurmes, Parkano, Puistola (Helsingin maalaiskunta), Teuva, Toijala (Akaa), Varkaus ja Ylivieska.  Neljännes painoista on Helsingissä ja yli puolet graafisista laitoksista Helsingissä, Turussa, Viipurissa, Tampereella, Vaasassa ja Oulussa.  Pohjoisin paino on Kemijärvellä (1928 Rovaniemellä ja 1918 Torniossa).  Graafisessa teollisuudessa työskentelee 14 100 henkeä eli 4,5 prosenttia teollisuuden työvoimasta.
1939:  Vomag on rakentanut parituhatta kaikkien painomenetelmien rotaatiota, joita on toimitettu lähes kaikkiin maihin.
1939:  Englantilainen World Books -kirjakerho aloittaa toimintansa.
1939:  Yhdysvaltalainen taskukirjojen pioneeri Robert F de Graff (Frank N Doubledayn sukulainen) perustaa yrityksen Pocket Books, jonka ensimmäiset nimekkeet ovat: James Hilton, Lost Horizon; Dorothea Brande, Wake Up and Live!; William Shakespeare, Five Grat Tragedies; Thorn Smith, Topper; Agatha Christie, The Murder of Roger Ackroyd; Dorothy Parker, Enough Rope; Emily Brontë, Wuthering Heights; Samuel Butler, The Way of All Flesh; Thornton Wilder, The Bridge of San Luis Rey ja Felix Salten, Bambi.  Massachusettsilainen Colonial Press valmistaa ensimmäiset pokkarit.  Kirjojen muotoilija on Robert Josephy.  Aluksi kirjat lankaneulotaan, mutta myöhemmin liimasidotaan.  Kirjan syrjät punataan ja esilehdet liimataan kiiltäviin laminoituihin kansiin.  Pokkareita myydään missä tahansa rohdoskaupoista lehtikojuihin.  Armeijan joukoille julkaistaan laitosta Armed Services Editions.  1940 myydään 4,5 miljoonaa ja 1949 jo 45 miljoonaa kirjaa.  Kymmenenä ensimmäisenä vuonna ilmestyy 600 nimekettä yhteensä 260 miljoonaa kirjaa.  Yli 50 nimekettä myydään yli miljoona kappaletta.  Jäljittelijöitä esiintyy runsaasti.  Milwaukeelainen kustantaja kopioi Penguinin koon, mutta Red Arrow Books kuolee.  Pocket Books kieltää 1942 Avon-kustantamoa (perustettu 1941) käyttämästä punaisia syrjiä ja sanaa Pocket kannessa.  New American Library aloittaa 1948 päätoimittajana Victor Weybright ja puheenjohtajana Kurt Enoch, myöhemmin Times-Mirror-yhtiön johtaja.  Pocket Books ja Bantam Books (perustettu 1945) perustavat 1949 haaraosaston Englantiin.  Muita jäljittelijöitä ovat Dell (perustettu 1943), Graphic, Pyramid, Lion ja Ballantine 1952.  Pocket Books toimii nopeasti.  Presidentti Rooseveltin kuoltua 1945 huhtikuun 12 päivänä perjantaina George ja Stefan Salter kutsutaan lauantaina suunnittelemaan kansi ja teksti 250-sivuiseen muistoteokseen.  Colonial Press aloittaa latomisen ja oikoluvun sunnuntaina, levynvalmistus ja painaminen tapahtuu viikolla ja sitominen päättyy perjantaina.  Seuraavana maanantaina Franklin Delano Roosevelt - A Memorial-teosta on 60 000 kappaletta myynnissä.  Paperipula rajoittaa koko 325 000 painoksen tuottamista.
1939:  Virolaiset perustavat Englantiin kustantamon Boreas.
1939-45:  II maailmansodan aikana natsisaksalaiset hävittävät melkein kaikki Lontoon kustantamotalot.  Yli kaksikymmentä miljoonaa kirjaa tuhoutuu.  Sodan loppuvaiheessa kirjakaupunki Leipzigin kustantamot pommitetaan raunioiksi.  Sota-aikana luettavan kysyntä ylittää aikaisemmat ennätykset.
1939:  Suomessa on 97 kaupunkikirjakauppaa, kauppaloissa 31 ja eri pitäjissä 342 erioikeuksin varustettua kirjakauppaa eli yhteensä 470.  Lisäksi on 74 haaraliikettä ja parisataa kustannusliikkeitten asioimistoa kirjakaupattomilla paikkakunnilla.
1939-40:  Talvisodassa Karjalan kannaksella Terijoella ja Koivistolla sijaitsevat kirjapainot evakuoidaan.  Lahdenpohjassa ja Ensossa kirjapainotoiminta lakkaa.  Hangossa pommi tuhoaa painon Hangö Tryckeri.  Käkisalmelainen Kaakkois-Karjalan Kirjapaino siirtää 1940 painatuksen Parikkalassa sijaitsevaan sementtitehtaaseen.  Viipurin Kirja- ja Kivipaino evakuoi osan konekannastaan ja kalustostaan Tampereelle.  Viipurissa tuhoutuu Karjalan Kirjapainon kiinteistö ja Karjalan Maakunnan talo.  Sortavalan Kirjapainon talo kärsii vaurioita, samoin Raamattutalon kiinteistö Sortavalassa.  Täysosuma hävittää Kirjapaino Tarmon.  Helsinkiläinen lehtipaino, joka valmistaa Ajan Suuntaa, Kirjapaino- ja Kustannus Liike kärsii pienehköjä vaurioita, kun naapuritaloon osuu pommi.  Lappeenrannassa Kansalliskirjapainon (Etelä-Saimaa) talo vaurioituu, ja Kajaanissa palopommit tuhoavat osan Kainuun Sanomien kirjapainoa, samoin Åbo Underrättelseriä kustantavan Åbo Tidnings- och Tryckerin konttorihuoneisto.  Palopommi tuhoaa Harald Kajetskin Affärstryckerietin.  Lahdessa vaurioituu Lahden Kirjapaino- ja Sanomalehti-Oyn kiinteistö.  Porvoossa tuhoutuu 1940 Uusimaan paino, mutta pelastetuiksi saadaan kirjanpitokirjat, vanhat Uusimaan vuosikerrat, osa toimituksen kirjastoa ja konttorivälineistöä.  Mikkelin pommitus pakottaa Länsi-Savon kirjapainon keskeyttämään tuotantonsa pariksi päiväksi sen kiinteistön vaurioiden vuoksi.  Kemijärvellä pommitus aiheuttaa katkon Koillis-Suomen painon toimintaan.  Kirjatyöntekijäin liiton miespuolisia jäseniä kuolee 67 ja Faktoriliiton jäseniä kolme.
1939-44:  Suomessa syntyy sotavuosina uusia kustantamoja ja kirjoja painetaan entistä enemmän.  Kirja-ala kukoistaa samoin kuin pulavuosina.
1940-luku:  II maailmansodan aikana myydään lähes kaikki kirjat, jotka kyetään tuottamaan.  40-luvusta tulee perinteisen kirjanjulkaisemisen viimeinen suuri kausi.  Sotien välinen aikakaan ei merkinnyt  taloudellista katastrofia kustantamoille.
1940-60-luvut:  CIA luo Neuvostoliiton vastaisen propagandakampanjan, johon kuuluu yli tuhannen englanninkielisen kirjan salainen julkaiseminen.  Osan kirjoista kirjoittavat tunnetut kirjailijat, ja niitä levitetään kaikkialle maailmaan, myös vierailla kielillä.
1940:  Virossa julkaistaan vironkielellä 229 kirjanimekettä yhteispainokseltaan 1,92 miljoonaa, mutta 1983 Neuvosto-Virossa 1379 nimekettä yhteispainokseltaan 12,76 miljoonaa, eli 1940 asukasta kohti kaksi kirjaa, mutta 1983 jo 11,3 kirjaa.  Vironkielisiä sanomalehtiä ilmestyy 16, mutta 1983 jopa 32.  Vironkielisten aikakauslehtien luku on seitsemän, mutta 1983 peräti 73.
1940:  Natsisaksalaiset perustavat erääseen Champs-Elysées -kadun hotelliin propagandaosaston, joka valvoo lehdistöä, kirjankustannusta, radiota ja elokuvaa.
1940:  Lontoon kustantamot ovat St Paulin läheisyydessä Ave-Maria Lane ja Paternoster Row -kaduilla.  Niiden ympärillä ovat lisäksi sitomot ja kirjakaupat.  Yöllä 29-30 joulukuuta seutu tuhoutuu palopommituksessa, ja parikymmentä miljoonaa kirjaa muuttuu savuksi ja tuhkaksi.
1940:  Ruotsissa alkaa kirjakerhotoiminta.
1940:  Kustannus Vapaa Sana perustetaan painamaan sanomalehteä Vapaa Sana.  Lehden tukahduttamisen jälkeen sen julkaiseminen jatkuu 1944 Suomen Kansan Demokraattisen Liiton SKDL äänenkannattajana.
1940:  Kustannusliike Kansankulttuuri perustetaan vasemmistolaisella pohjalla.
1940:  Valkeakoskelle perustetaan Paperituote, jolla on kirjapaino.  Äänekoski saa kirjapainon.
1940:  Pehr Pelle Henrik Taucher (1915-) ja Bertil Pitkä Svartström perustavat toimiston Mainos Taucher.  Taucher tekee 1945 liikennejulisteen Varoen vaara vähempi.
1940:  Suomessa otettiin käyttöön 1918 lähtien painokoneita: tiikeleitä 500, pika- ja kaksoispainokoneita 423, sanomalehtirotaatioita 32, tasokehilörotaatioita 13, offsetpainokoneita 21 ja syväpainokoneita 10, joista neljä rotaatiota.  Suomessa on 1600-1800 painokonetta.  Latomakoneita tuotiin: 213 Linotypeä, 99 Intertypeä, 45 Monotypeä ja 13 muuta latomakonetta.  Suomessa on noin 350 rivilatomakonetta ja 70 Monotype-rei'ityskonetta.
1940:  Moskovan rauhassa luovutetuilla alueilla Karjalassa ja Hankoniemellä on 24 kirja- ja kivipainoa kahdeksalla paikkakunnalla Viipurissa 14, Sortavalassa neljä, Käkisalmessa, Lahdenpohjassa, Ensossa, Terijoella, Koivistolla ja Hangossa yksi kussakin.  Ne joko lopettavat toimintansa tai jatkavat toisella paikkakunnalla.  Karjalan Kirjapaino Viipurista alkaa julkaista Karjala-lehteä Helsingissä, kunnes yhtiö muuttaa 1952 Lahteen.  Karjalan Maakunnan lehteä painetaan Kuopiossa, mutta lopetetaan 1.4.  Viipurin Työväen Kirjapainon Kansan Työ siirtää julkaisemisen Imatralle.  Östra Finlands Tryckeri (Wiborgs Nyheter) lopettaa toimintansa, samoin Karjalan Painotyö (Karjalan Suunta).  Kauppakirjapaino jatkaa Helsingissä, samoin Viborgs Bok- och Stentryckeri oltuaan Tampereella 1940 ensi puoliskon.  Sortavalan Kirjapaino (Laatokka) ja Kansan Voima siirtyvät Joensuuhun, kun taas Raamattutalo lopettaa toistaiseksi.  Se kuten evakuoimatta jääneet painot joutuu jättämään koneensa ja irtaimistonsa.  Kansan Voima hankkii oman painon Joensuuhun.  Sortavalalainen Kustannus Karjalan Ääni lopetetaan.  Käkisalmen Sanomat lakkaa ilmestymästä 1940 huhtikuun lopussa.  Lahdenpohjan Kirjapainon omistaja Ludvig Ojanen perustaa kirjapainon Äänekoskelle.  Viipurilaisen Kirjapaino Liiketyön omistaja Toivo Vuori jatkaa liikettään samalla nimellä Lahdessa.  Hangö Bladets Tryckeri keskeyttää toimintansa ja jatkaa 1941 perustettuaan painon Helsinkiin.  Paino palaa 1942 Hankoon.
1940:  F Tilgmann valmistaa monenlaisia lomakkeita, elintarvikekortteja, julisteita ja muuta jättiläispainoksin.
1940-44:  Koneiden tuonti natsi-Saksasta Suomeen pysyy käynnissä.  Uusia painokoneita hankkivat 1940 Etelä-Savon Kirjapaino, Sanomalehti Kotka ja Uusimaan Kirjapaino, 1941 Kajaanin Kirjapaino, Kala- ja Pyhäjokilaaksojen Kirjapaino, Satakunnan Maakunta, Länsi-Suomi ja Ålands Tidnings-Tryckeri, 1942 Kansalliskirjapaino, Keski-Pohjanmaan Kirjapaino, Sortavalan Kirjapaino, Karjalan Maakunta ja Länsi-Savo, 1943 Kehityksen Kirjapaino ja 1944 Iisalmen Sanomain Kirjapaino.  Latomakoneita hankkivat mikkeliläinen Länsi-Savon Kirjapaino (Linotype saadaan päämajan avulla, sillä Länsi-Savo tekee sille töitä), vaasalainen Kirjapaino, valkeakoskelainen Paperituote ja Hufvudstadsbladet.  Helsingin Uusi Kirjapaino ottaa 1942 käyttöön offsetosaston, ja Uusi Suomi 1943.  Satakunnan kirjateollisuus tilaa 1940 MAN-rotaation Saksasta, mutta 1942 tehdasta pommitetaan ja toimitusvalmis kone tuhoutuu.
1940:  Helsingissä perustetaan painoväritehdas Roto.  Perustajat ovat Otso Maunula, kööpenhaminalainen Jean Laraignou ja Otava.  Tilatut koneet uppoavat haverissa Itämereen.  Yhtiö tuo väriä Tanskasta ja solmii lisenssisopimuksen tehtaan Lorilleux Lefranc kanssa.  Tehdas valmistaa 1952 ensimmäisen lehtisyväpainovärierän Otavalle.  Mustat sanomalehtivärit ja Ilta=Sanomien punainen tulevat 1954 tuotevalikoimaan.  Offsetvärien valmistukseen hankitaan kolmitelamyllyjä ja 1950-luvun lopulla alkaa heatsetvärien valmistus.  Ensimmäisten asiakkaiden joukossa on Sanomapaino painotyönään Aku Ankka.  Posliinikuulamylly hankitaan 1965, jolloin alkaa flekso-osaston toiminta.  Asiakkaina ovat Tampellan ja Ahlströmin kartonki- ja säkkipainajat.  Tehtaan koko toiminta siirtyy 1975 mennessä Vantaan Silvolaan.  Sinne hankitaan kolmitelakoneita, sekoittajia ja helmimyllyjä.  Roto lopettaa lehtisyväpainovärien valmistuksen 1987, kun WSOY lopettaa syväpainonsa.
1941:  Neuvostoliitossa perustetaan poliittisen kirjallisuuden kustannusliike Politizdat.  Se 1965 julkaisee 365 eri aiheita käsittelevää  kirjaa, joiden yhteispainos on 93 miljoonaa.
1941-44:  Ranskassa toimii maanalaisia kustantajia muun muassa Les Editions de minuit.
1941:  Penguin Booksin lastenkirjojen Puffin Books -sarja alkaa ilmestyä.
1941:  Helsingissä avataan natsisaksalaisen kirjallisuuden näyttely.
1941-44:  Jatkosodassa Viipurin Työväen Kirjapaino (Kansan Työ, evakuoidaan Mikkeliin) ja Karjalan Maakunta (Karjalan Sanomat, evakkoon Lahteen) palaavat Viipuriin sekä Sortavalan Kirjapaino (kokoomuksen Laatokka, evakkoon Jyväskylään) ja Raamattutalo (evakuontivalmiit koneet on luovutettava Neuvostoliitolle) Sortavalaan.  Hangö-Bladets Tryckeri palaa Hankoon.  Ekenäs Tryckeri (Västra Nyland) siirtää lehtensä painamisen omistamaansa Karis Tryckeriin.  Hankoniemen valtaamisen jälkeen yhtiö siirtää toimintansa Tammisaareen.  Sodassa tuhoutuvat Sanomalehti Kotkan (Etelä-Suomi) kirjapaino ja Heinolan Kirjapainon kiinteistö.  Etelä-Suomen painatus siirretään Lahteen samoin kuin Heinolalaisen, mutta se sulautetaan 1942 Itä-Hämeeseen, jota tuottava Itä-Hämeen Kirjapaino siirretään Sysmästä Heinolaan.  Sodan lopulla Helsingin pommitukset tuhoavat Kirjapaino Tiedon toimitiloja, ja pommi osuu Helsingin Sanomien tiloihin, mutta ei estä lehden ilmestymistä.  Helsingin ilmapuolustuksessa kunnostautuvat Risto Kavander (myöhemmin Kavanne) ja Heikki A Reenpää.  Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton jäsenkunnasta kuolee 108 jäsentä.  Neljä Porvoon osaston kirjatyöntekijää kuolee, kun pommi räjähtää 1941 WSOYn rakennuksen ulkopuolella.
1941:  Faktori Harri Kyhäräinen ostaa AG Väänäsen kirjapainon Heinolasta ja siirtää se Lappeenrantaan saaden 1942 kirjapainonsa Seppo toimintaan.  Heidelberg-tiikeli ostetaan 1952.
1942:  Natsi-Saksan juutalaisilta kielletään asiointi kirjakaupoissa.
1942:  Helsingissä perustetaan graafisen alan agentuuriliike Painotarvike-Keskus, jonka nimeksi otetaan myöhemmin Painotarvike.
1942:  Lempäälään perustetaan Piippo paperi- ja kartonkijalosteiden tuottamiseksi.  Ensimmäisiä artikkeleja ovat paperinarut ja -köydet.
1943:  Berliinin ja Leipzigin angloamerikkalaisissa terroripommituksissa tuhoutuu raunioiksi ja tuhkaksi suuri määrä kustantamoja, painoja ja sitomoja, Leipzigissa noin 80 prosenttia.  Leipzig on Euroopan suurin painoalan keskus.  Leipzigissa toimii 1945 jo 67 yritystä, joissa työskentelee noin 7500 kirjatyöläistä.
1943:  Maakansan toimitalo tuhoutuu Viipurin pommituksissa.
1943-44:  Suomessa muutamat kirjapainot saavat tarjouksia Saksasta, kun monia saksalaisia painolaitoksia on tuhoutunut liittoutuneiden pommituksissa.
1943:  Työväen Sivistysliitto, Kansa, SAK, KK, OTK ja Elanto perustavat Kustannusosakeyhtiö Tammen.  Se julkaisee 10 vuoden aikana 837 teosta, painattaa 3,6 miljoonaa kirjaa, joissa yhteensä 966 miljoonaa sivua. Tammi alkaa 1950-luvun alussa julkaista uutta maailmankirjallisuutta.
1943:  Painoväritehdas Vertex perustetaan Helsinkiin.  Perustajat ovat Birger ja Erik Ahlbäck, joiden Paperitukku toi 1933 lähtien saksalaisen painoväritehtaan Gleitzmann kohopainovärejä.  Painovärien saannin ehtymisen vuoksi niiden valmistus alkaa autotallissa.  Yhtiö hankkii 1947 pari kolmitelamyllyä.  Ensimmäisiä tuotteita ovat kohopainovärit ja telahydyt.  Vertex siirtyy 1950 Helsingin Pitäjän (Vantaan) Hakkilaan.  Pigmentteinä käytetään rautaoksideja, kromaatti- ja molybdeenipigmenttejä.  Tikkurilan Öljytehdas toimittaa pellavaöljyvernissaa.  Tuotevalikoimaan tulevat Duplexvärit.  Flexovärien valmistus alkaa 1950-luvulla paperipussien painamiseen asiakkaina Yhteiskirjapaino ja Ahlströmin Kauttuan tehdas.  Offsetvärejä aletaan valmistaa 1960-luvulla sekä heatset- ja lehtisyväpainovärejä 1968.  Helprintin kanssa solmittu sopimus aiheuttaa 1969 lisärakennuksen pystyttämisen.  Vertex tekee painovärien kehityssopimuksen  tehtaan Cresent Ink and Colour Company kanssa.  Vertex valmistaa 1985 heatsetväriä Sanomapainon uusille Lithoman-koneille.  Lohja ostaa 1988 Vertexin ja sulauttaa sen Sicpaan.
1943:  Helsingissä perustetaan graafisen alan agentuuriliike Pajako.
1943:  Kustannusosakeyhtiö Itävartio lakkaa Helsingissä.
1944:  Kustannusliike Kansankulttuuri voi aloittaa toimintansa, vaikka se perustettiin 1940.  Se harjoittaa myös kirjakauppaa.  Se kustantaa 1945-47 ilmestynyttä 40-lukua, vasemmistolaista kulttuurijulkaisua.
1944:  Keskisuomalainen ostaa Viitasaaren Seudun.
1944:  Lapin sodassa natsi-Saksaa vastaan Lapin Kansan Kirjapaino ja Sanomalehti Rovaniemi evakuoidaan Kokkolaan.  Maalaisliittolainen Lapin Kansa painetaan Keski-Pohjanmaan Kirjapainossa ja kokoomuslainen Rovaniemi Sanomalehti Kokkolan painossa.  Lapin Kansa muuttaa 1945 Rovaniemelle ja Rovaniemi 1946.  Kemissä Pohjois-Pohjan Kirjapaino ja Yhtyneet Painot sekä torniolainen Tornion Uusi Kirjapaino kärsivät vähän natsien karkotussodasta.  Kolmessa sodassa on kuollut ainakin 200 kirjatyöntekijää.
1944:  Viipurissa 1939 toimineista 12 kirjapainosta seitsemän jää eloon: Karjalan Kirjapaino, Karjalan Maakunta, Kansan Työ (Viipurin Työväen Kirjapaino), Kauppakirjapaino, Viborgs Bok- och Stentryckeri, Paperinjalostus (entinen Viipurin Kirjekuori- ja Paperinjalostustehdas) ja Kirjapaino Liiketyö.
1944:  Käkisalmelainen Kaakkois-Karjalan Kirjapaino lopettaa toimintansa.
1944:  Puolustusministeriön kirjapaino yhdistetään Valtioneuvoston kirjapainoon.
1944:  Lahtelainen Eino Riihelä aloittaa kuvaus- ja kuvanvalmistustoiminnan.  Myymälä avataan 1945 ja valokuvaamo aloittaa 1946.Valokuvaustarpeisto avataan 1951.  Pauli Riihelä tulee 1952 mukaan.  Maahantuonti ja tukkumyynti alkavat.
1945:  Neuvostoarmeijan Saksan fasismista vapauttamisen jälkeen alkaa kustantamojen, painojen, kirjansitomoiden, kirjakauppojen, kirjastojen, ammattikoulujen ja kirjapainokoneiden valmistamisen uudelleen pystyttäminen.  Lichtenbergin mielestä latomokastien lyijy on muuttanut maailmaa enemmän kuin pyssyjen lyijy.  Neuvostoliiton Saksan sotilashallinto tilaa Leipzigin painoilta 4,2 miljoonaa kappaletta kirjaa Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (b) historia.  Se työllistää 30 graafista laitosta.  Leipzigiin perustetaan Vertrieb für Wissenschaft und Litteratur.  Fasistit ovat tuhonneet Neuvostoliiton suurkaupunkien Harkov, Leningrad, Odessa ja muiden painot.  1945-49 Leipzigissa painetaan 19 miljoonaa koulukirjaa.
1945:  Vomagin tuhouduttua perustetaan PLAMAG - Plauener Druckmaschinenwerk.  Se myy 1948 Neuvostoliittoon rotaation kuvapainatukseen ja puolalaiselle painolle Dom Slowa Polskiego Varsovaan kaksi rotaatiota.  Plamag toimittaa 1959 mennessä 1500 rotaatiota 27 maahan.
1945:  Berliiniin perustetaan kustantamo Aufbau-Verlag, joka julkaisee Becherin romaanin Abschied, Anna Seghersin Das siebte Kreuz ja Bert Brechtin töitä.  Itä-Saksan kustamoista tehdään kansan omistamia yrityksiä - volkseigene Betriebe - VEB.
1945:  Radikaaliin kirjallisuuteen erikoistunut kirjakauppa Housmans perustetaan Lontooseen.  Sen juuret ovat englantilaisessa rauhanliikkeessä.  Se julkaisee lehteä Peace News ja kalenteria Housmans Peace Diary.
1945:  Kustannusosakeyhtiö Union perustetaan Helsinkiin.  Union erikoistuu kielten kirjekursseihin kuten Englantia luonnonmenetelmällä ja ruotsinkursseja.  Toimitusjohtaja Sven Sevelius perustaa 1959 kustannusliikkeen Tietosanakirja.
1945:  Kaarlo Mantere perustaa Kustannus Mantereen julkaisemaan viihdekirjoja ja aikakauslehtiä.  Yhtiöön sulautetaan 1947 Kaleva Salmisen Lehtiyhtymä.
1945:  Liikemies Kaleva Salminen perustaa Lehtiyhtymän.
1945-46:  Sanoma asentaa loput Hoe & Crabtree -rotaationsa yksiköt, jotka ostettiin 1938.
1945-49:  Suomeen saadaan kolme uutta kirjapainopaikkakuntaa: Karkkila, Kauhava ja Somero.
1945:  Sanoma Osakeyhtiöön fuusioidaan Helsingin Uusi Kirjapaino.
1945:  Esan Kirjapaino ostaa Heinolassa ilmestyvän Itä-Hämeen.
1945:  Suomessa julkaistaan 2025 kirjaa, joista 1662 suomen ja 318 ruotsin kielellä.
1945:  Suomessa myydään 8,9 miljoonaa kirjaa, 1950 vähemmän eli 4,9 ja 1975 jo 21,7 miljoonaa kirjaa.
1945:  Suomessa kirjansitomot tilastoidaan erikseen.
1946:  Neuvostoliiton tieteellisen kirjallisuuden kustantamo Nauka - Tiede alkaa julkaista sarjaa Tieteen klassikoita.  Muita sarjajulkaisuja ovat Kirjallisuuden perintö, Kirjallisuuden muistomerkkejä, tiedemiesten elämäkertojen sarja ja suuripainoksinen yleistajuinen sarja.
1946:  Neuvostoliitossa perustetaan Ulkomaisen kirjallisuuden kustantamo Inoizdat, nimenä sittemmin Progress.
1946:  Leipzigin kirjamessut jatkavat perinnettään Leipzigin messuilla.  Neuvostoliiton Saksan sotilashallinto tilaa Breitkopf & Härteliltä suuren paino- ja sidontatyön.
1946:  Axel Springer (1912-85) saa englantilaisilta miehitysviranomaisilta luvan julkaista radio-ohjelmalehteä Hörzu, perustaa kustantamon Axel Springer Verlag ja sanomalehden Nordwestdeutschen Hefte.  Hän perustaa lehdet 1948 Hamburger Abendblatt, 1952 Bild, 1953 Die Welt ja Welt am Sontag sekä hankkii 1955 lehdet Berliner Morgenpost ja B-Z sekä 1959 Ullsteinin enemmistön.  Kustantamo hankkii tai perustaa 1960-73 kaksi syväpainoa ja offsetpainon sekä lehtiä tai niiden osuuksia.
1946:  Yhdysvaltain hallitus suunnittelee psykologista aggressiota Neuvostoliittoa vastaan.  Tavoitteena on propagandan harjoittaminen muun muassa nimettömiä, tekaistuja tai salaa tuettuja julkaisuja hyväksi käyttäen.  Aktiivinen toiminta alkaa 1970.  Yhdysvallat hävittää Venäjän kirjallisuudesta ja taiteesta sen sosiaalisen sisällön sekä tukee kirjallisuutta, teatteria ja elokuvaa, joissa esitetään ja ylistetään alhaisimpia ihmistunteita.  Yhdysvallat kannattavat kirjailijoita ja taiteilijoita, jotka istuttavat ihmisten tajuntaan seksikulttia, väkivaltaa, sadismia, petturuutta ja kaikkea siveetöntä.
1946:  Ranskassa perustetaan kirjakerho Club francais du livre.
1946:  Tukholmaan perustetaan Sadolin & Holmbladin ensimmäinen tehdas ulkomaille Sadolins Färgfabrik.
1946:  Ruotsissa on 1158 graafista laitosta, joista 848 kirjapainoa, ja 20 000 kirjatyöntekijää.
1946:  Suomen Kommunistinen Puolue SKP perustaa Helsinkiin Kustannus Yhteistyön, jossa valmistetaan muun muassa Työkansan Sanomat.
1946:  Oululainen Kansan Tahto painetaan Kustannus Pohjolan Työn (entinen Oulun Läänin Kirjateollisuus) painossa, joka saa alkuperäisen nimensä, 1948 Oulun Kirjateollisuus.  Kustannus Pohjolan Työ irtisanoo 1954 vuokrasopimuksensa ja perustaa oman painon.
1946:  Thure (Tuure) Lehén (salanimi Alfred Langer) (1893-1976) toimii kustantamon Kansankulttuuri kirjallisena johtajana.
1946:  Suomen Kustannusyhdistys tilaa Suomen Gallupilta tutkimuksen Kirjamarkkinat ja kirjallisuus, jossa selvitetään kirjojen ostamista ja ostomotiiveja.
1947:  Lontoossa Christopher Sandford, Charles Ede ja AJ Bott perustavat yleisen kirjakerhon Folio Society.
1947:  Irlannissa aloittaa iirinkielinen kustantamo Sairséal agus Dill.
1947:  Leipzigissa avataan kirjakauppa Meshdunarodnaja Kniga, jossa myydään venäjän-, saksan-, ranskan- ja englanninkielisiä kirjoja sekä eri alojen aikakauslehtiä Moskovasta.
1947:  Lontoossa insinööri John Crosfield kunnostaa talonsa vinttiin elektroniikkalaboratorion.  Hän suunnittelee apulaisensa Dennis Bent kanssa automaattisen värien kohdistuslaitteen rotaatiokoneisiin.  Ensimmäinen laitteisto rakennetaan lontoolaiselle Amalgamated Pressille.  Kohdistuksen tarkistuslaitetta Autotron aletaan tilata rotaatiopainoihin.  Myöhemmin Crosfield valmistaa värinerottelulaitetta Scanatron, sanomalehtiin värisivujen lisäämislaitetta Insetter, valolatomakoneita, värinerottelulaitetta Diascan, syväpainosylinterien syövytyskonetta Etchomatic, värin viskositeetin säätölaitetta Viscomex ja syväpainatuksen laatua parantavaa laitetta Heliostat.
1948:  Leipzigissa otetaan käyttöön 189 uutta tai korjattua konetta, joista kahdeksan suurta offsetkonetta, kaksi syväpainokonetta, yksi kirjarotaatio, 29 pikapainokonetta, sinkkipainokoeita, valopainokoneita ja muita.  Leipzigissa on 215 kirjakauppaa muun muassa SED Franz-Mehring-Haus.
1948:  Kuopiossa Kustannus Savon Sana perustaa oman painon.  Kansan Sana painettiin Suunnan tehtaassa Yhtyneiden Lehtien Kirjapainossa.  Myöhemmin Keski-Suomen Työ painetaan Kansan Sanan painossa.
1948:  Poriin perustetaan Satakunnan Yhteisvoiman paino, jonne siirretään Satakunnan Työn ja Hämeen Yhteistyön tuotanto.
1948:  Merenkulkuhallituksen karttapaino perustetaan.
1948:  Graafisen alan agentuuriliike Arila perustetaan Helsinkiin.
1948:  Painotuotteiden kustannus- ja välitysliikkeessä vallitsevia epäkohtia tutkivan komitean mietintö julkaistaan.  Komitea asetettiin 1945 sihteerinä Raoul Palmgren.  Kirjailijan tekijäpalkkio on pieni, jopa alle 10 prosenttia nidotun kirjan verottomasta myyntihinnasta, yleensä 15-20 prosenttia.  Kustannusliikkeistä 82 julkaisi 1944-45 vähintään kaksi teosta, 23 kustansi yli 10 teosta vuodessa ja 184 vain yhden teoksen.  Itsenäisyysaikana myönteistä kustannusta ovat olleet suuret hakuteokset, filosofia, psykologia, kasvatusoppi, historia, lakitiede, maantiede, luonnontiede, musiikki, taloudellinen ja maatalouskirjallisuus.  Kielteistä on ollut kansalaissotaa käsittelevän kirjallisuuden suunnaton määrä, suomenkielisen käännöskirjallisuuden rajoittuneisuus, yksipuolisuus ja kaupallisuus sekä Neuvostoliittoa käsittelevän kirjallisuuden yksipuolisuus ja kielteinen laatu.  Käännöskirjallisuudessa Neuvostoliittoa koskien on ilmestynyt vain agitatioluontoista häväistyskirjallisuutta, ei kulttuuriteoksia.  Suomenruotsista on jäänyt kääntämättä M Lybeck, T Jansson ja E Diktonius, mikä on vakava laiminlyönti, sekä koko 30- ja 40-lukujen modernistiryhmä.  Ruotsinruotsista on jätetty kääntämättä A Engström, A-L Elgström, F Månsson, A v Krusenstjerna, HP Mathis ja Hedenvind-Eriksson.  Norjasta on kääntämättä H Kinck, A Sandemose, N Griegin päätuotanto ja Överland.  Tanskasta A Nexön vain yksi teos on käännetty ja kääntämättä H Pontoppida, J Paluda, O Gelsted, H Kirka ja Munckin näytelmät.  Islannista ei ole suomennettu Laxnessin teoksia.  Saksankielestä on kääntämättä F Kafka, A Zweig, T ja H Mannin sekä Feuchtwangerin myöhempi tuotanto.  Ranskankielestä on kääntämättä Romains, Proust, Péguy, Malraux, Aragon, Sartre, Duhamel, Giden pääteokset.  Englannista on jätetty kääntämättä Joyce, Huxley, Walpole, Mansfield ja Macaylay.  USAsta ja Kandasta on kääntämättä Hergesheimer, E Caldwell, T Wolfe, Faulkner, Dos Passos, M Andersson, R Wright ja Dreiser (käännetty yksi nuoruuden teos).  Sinclairin vanhuuden tuotanto on kääntämättä.  Neuvostoliitosta on jätetty kääntämättä Leonov, Ivanov, Seifulina, Inber, Serafimovitsh ja Gorkin suurimmat yhteiskunnalliset teokset.  Suurta kansainvälistä mainetta nauttivia kirjallisia teoksia ei ole suomennettu, sen sijaan best-seller - ja ajanvietekirjallisuutta.  Neuvostoliiton vastaisia kirjoja julkaistiin 1919-39 yhteensä 54 ja 1940-44 peräti 242 kappaletta.  Kustantajilla on etusijalla kannattavuus eli markkinoilla on ajanvietekirjojen tulva, jonka rajoittamista paperipula vaatii verottamalla ala-arvoisia kirjoja ja aikakauslehtiä erikoisverolla.  Suomen Kustannusyhdistys SKY myöntää kirjakauppaoikeudet, mutta ei mielellään osuusliikkeille.  SKY määrää, mitä kirjakaupoissa myydään eli SKYn kustantajien tuotteita.  Kirjavälityksen toimitukset ovat hitaita vain kirjakauppaoikeudet saaneille kirjakaupoille ja toimintamuodot kankeita.  Rautatiekirjakaupalla RKK on 118 myymälää rautatiealueella, 110 katumyyntipaikkaa Helsingissä ja sen ulkopuolella 1750 lehtimyymälää.  Niistä 300 myy myös kirjoja.  RKKlla on monopoli kirjavälityksessä paperikaupoille.  RKK lamauttaa paperikauppojen toimintaa ja estää niitä saamasta omaa kirjamyyntiä, levittää runsaasti heikkoa kirjallisuutta.  RKKn kioskeista ei saa vasemmiston lehtiä eikä kirjoja, esim Vapaa Sana ja SNS-lehti ovat vaikeasti saatavia.  Suomessa 1939 oli 470 täysin kirjakauppaoikeuksin varustettua kirjakauppaa, 74 haaraliikettä ja 200 kustantajan asioimistoa eli yhteensä 744 myymälää.  Pelkkä kirjamyynti ei kannata, vaan tarvitaan paperikauppa.  Lähes kaikki 1800-luvulla perustetut kirjakaupat ovat tehneet vararikon.  Pulavuosina eräät kirjakaupat joutuivat SKYn hallintaan.  Yleisiä kirjastoja 1939 oli noin 500 kuten kuntia, mutta haarakirjastot mukaanluettuna 2500.  Monet maalaiskirjastot ovat vanhoillisia, samoin Valtion kirjastotoimisto ja sen arvosteleva luettelo.
1948:  Yhteistyö hankkii Työkansan Sanomien tarpeisiin Ruotsista käytetyn Vomag-rotaation.
1948-53:  Suomen painojen määrä laskee kymmenellä ollen 224, sillä graafisen teollisuuden markkinat on kyllästetty.
1949:  Leipzigissa Bugra jatkaa uudistettuna.  Bugra 1914 oli maailman suurin polygraafinen näyttely.  Leipzigissa toimii 350 graafista yritystä ja niissä työskentelee 22 075 kirjatyöläistä.  Avataan kirjatupa Johannes Gutenberg.
1949:  Virossa neljästä kustantamosta muodostetaan Viron valtion kustantamo.  Se jaetaan 1964 kahteen kustantamoon Eesti Raamat ja Valgus.
1949:  Victor Otto (Vauo) Stomps (1897-1970) perustaa kumppaneinaan Helmut Knaupp ja Ferdinand Möller kustantamon Eremiten-Presse bibliofiilipainoksia varten.
1949:  Japanissa perustetaan graafisen teollisuudenalan kustannusyritys Japan Printing News Co.
1949:  Kaarlo Mantere perustaa uuden yhtiön Mantereen Kirja ja erikoistuu ajanvietteeseen.
1949:  Suomessa on teollisuustilaston mukaan 248 graafista laitosta, mutta toisten tietojen mukaan 326.  Graafisen alan yhtiöitä on 666.  Henkilöstöä on yhteensä 9737.  Jos otetaan mukaan pikkupainot, sitomot ja kustantamot, niin henkilöstöä on 17 300, josta työntekijöitä 13 200.
1949:  Talouselämä-lehti puuttuu valtion omistamiin kirjapainokoneisiin huomauttamalla, että valtion laitoksissa on kolme pienehköä englantilaista Rotaprint-konetta käyttämättöminä.
1950-luvun alku:  Helsingin olympiakisat tuovat graafiselle teollisuudelle työtilaisuuksia ja jouduttavat konehankintoja sanomalehtiyrityksissä, kun ne tehostavat uutistenvälitystä viemällä loppuun uusiin koneisiin kohdistuneen 1948-49 alkaneen hankinnan.
1950:  Kanadalainen lakimies Pierre Péladeau (1925-97) ostaa ranskankielisessä Kanadassa pienen paikallislehden.  Hänen yritystoimintansa laajenee ripeästi erityisesti 1990-luvulla yritysostoilla.  Péladeaun perustama Quebecor Print ja yhdysvaltalainen World Color muodostavat 1999 maailman suurimman kirjapainoyhtiön, kun ne sopivat yhdistymisestä.
1950:  Englannissa uusien kirjanimekkeiden määrä ylittää 10 000 kappaletta.  Vuonna 1980 julkaistaan yli 37 000 uutta nimekettä ja yli 10 000 uusintapainosta.  Englantilaiset kustantajat myyvät 1984-85 Englannissa tai muualla 412 miljoonaa kirjaa.
1950:  Ruotsissa 14 virolaista kirjailijaa perustaa Lundiin osuuskunnan ja 1951 kustantamon.  Se julkaisee 400 teosta, joista 300 on uusia virolaisia teoksia.
1950:  Bukarestiin perustetaan polygrafinen kombinaatti Casa Scínteii, jossa painetaan kuusi päivä- ja neljä viikkolehteä.
1950:  Sokeain Kirjapaino perustetaan neljän yhdistyksen voimin.  Osakepääoma maksetaan antamalla yhtiölle kirjapainokoneita ja -tarvikkeita, sillä muut pistekirjapainot lopettavat toimintansa.  Sokeain Ystävät antaa kirjojen painamiseen kultausprässin, Sokeain Jatko-opintoyhdistys stereotyyppikoneensa ja Sokeain Keskusliitto stereotyyppikoneen, tiikelin ja nitojan.
1950:  Suomessa on 556 kirjakauppaa, 1955 jo 628.
1950:  Suomessa on 200 Rautakirjan kioskia, 1960 niitä on 293, 1970 jo 466 ja 1976 peräti 630 kioskia.
1951:  USA:ssa Ginn lopettaa kirjapainonsa, Scribner’s 1955, Little, Brown 1960 ja Houghton Mifflin 1970.
1951:  Tshekkoslovakiassa juutalaisperheeseen syntynyt Robert Maxwell alkuperäiseltä nimeltään Ján Ludvik Hoch (1923-91) ostaa Springer Verlagilta tulevan lehti-imperiuminsa ytimen Pergamon Press.  Hän muutti 1940 Englantiin ja toimi siellä Springerin jakelijana.
1951:  Viroksi kirjoja julkaiseva kustantamo Orto muuttaa Kanadaan Keski-Ruotsin Vadstenasta.  Orto perustettiin toisen maailmansodan jälkeen Suomessa.  Kustannustoiminta loppuu 1973, kun omistaja Andres Laur kuolee.  Orton tuotanto käsittää lähes 200 teosta.
1951:  Weilin & Göös muodostaa Paragonista oman yhtiön, jonka osakkeista 95 prosenttia jää Weilin & Göösin haltuun.
1951:  Bernard Berelson kirjoittaa, että kirjaliiketoiminta on säilynyt onnistuessaan alentamaan kirjojen hintaa, mutta uusi uhka on televisio.
1951:  WSOY perustaa Riksin sarjan.
1951:  Hoechst Fennica perustetaan.
1952:  Graafisen alan agentuuriliike Ansala perustetaan Helsinkiin.  Sen toimitusjohtaja on Väinö Ansala.
1953:  Leipzigiin perustetaan Volkseigene Aussenhandelsbetrieb Buchexport, joka huolehtii valtion kirjojen viennistä ja tuonnista.
1953:  San Franciscossa avataan City Lights Bookstore, joka on myös kustantamo muun muassa 1956 Allen Ginsbergin Howl and Other Poems.
1953:  Egyptissä upseerit perustavat kustannusliikkeen Dar Al Tahrir.
1953:  Yhdysvalloissa palautetaan kustantajille 15 miljoonaa pehmeäkantista kirjaa täydellä korvauksella.  Tavaratalot ovat täynnä.  Pienet kustantajat erottavat monia työntekijöitä.  Supermarketit eivät myy paljon kirjoja.  Pocket Books hautaa tonneittain kirjoja hylättyyn kanavaan Buffalon lähellä.  Muut kustantajat tuhoavat 60 miljoonaa taskukirjaa.
1954:  Ian Ballantine, Walter Pitkin nuorempi ja  Sidney Kramer jättävät Penguin-yhtiön ja perustavat Ballantine Books -yhtiön.
1954:  Australialainen Keith Rupert Murdoch perii sanomalehden, ostaa 1956 aikakauslehden, 1958 televisioaseman, 1960 levy-yhtiön, 1962 toisen televisioaseman, 1981 kustantamon ja 1983 kaapelikanavan.
1954:  Suhdetoimintateollisuuden johtohahmo Edward Bernays oli Creelin komission jäsen.  Hän johtaa United Fruit Companyn suhdetoimintakampanjaa, kun USA syrjäyttää Guatemalan kapitalistis-demokraattisen hallituksen ja perustaa tilalle kuolemanpartioiden johtaman yhteiskunnan.
1954:  Tammi aloittaa Keltaisen kirjaston.  Siinä julkaistaan 2009 mennessä yli 400 kaunokirjallista teosta lähes 130 kirjailijalta noin 40 maasta.  Kirjailijoista 25 on nobelisteja.
1954:  Suomen teollisuustilastoa muutetaan siten, että kirjapainoihin, laakapainoihin, syväpainoihin, kuvalaattalaitoksiin ja kirjansitomoihin lisätään kirjojen, sanomalehtien ja aikakauslehtien kustantajat.  Toimialaluokitus on voimassa 1970 asti.
1955:  Suomessa perustetaan Levikintarkastus.
1955:  Paragonista tulee itsenäinen osakeyhtiö.  Erikoispainamo Paragon aloitti 1909 Weilin & Göösin osastona, jonka ensimmäisiä tuotteita olivat Paragon-kuitit.  Paragoniin kuuluvat 1983 Paraforms ja Parasystems.
1955:  Sadolinin Painoväritehdas perustetaan maalitehtaan 1954 jälkeen Helsinkiin omistajinaan puoliksi Arila ja tanskalainen Sadolin & Holmblad.  Kohopainovärien jälkeen valmistetaan offset- ja fleksopainovärejä.  Tehdas kehittää 1960-luvun lopulla esidispergoidut Tops-polyamidichipsit, jotka helpottavat fleksovärien valmistusta.  Nimeksi lyhennetään 1980 Sadolinin Painovärit.  Casco Nobel ostaa 1987 Sadolinin maali-, liima- ja painoväritoiminnot, ja nimeksi muutetaan 1993 Casco Nobel.  Se myydään 1993 hollantilaiselle yritykselle AKZO, ja Suomen yrityksen nimeksi tulee 1996 Akzo Nobel Inks.
1955:  Ruotsalainen Grafisk Färg aloittaa painovärien tuonnin Suomeen.  Ensimmäinen asiakas on syväpaino Hertso.  Graafinen Väri perustetaan 1960 Helsinkiin.  Graafinen Väri - Grafisk Färg tuo aluksi kaikki värit Ruotsista ja Norjasta.  Syväpainovärien valmistaminen alkaa 1961.  Niitä viedään jonkin verran Ruotsiin ja Norjaan.  Fleksovärejä aletaan valmistaa aaltopahvia ja paperipusseja varten.  Offset- ja silkkipainovärien tuotanto alkaa 1965.  Asiakkaina ovat Enso, Haarla ja Yhtyneet Paperitehtaat.  USAsta Ruotsin kautta tulee Pantone Matching Systemin PMS-nelivärisarja ja -lisäsävyt Suomeen, jolloin offsetvärien valmistus käynnistyy.  Offsetväriasiakkaita ovat Tampella ja Tako.  Grafisk Färgin omistajayhtiö hankkii tehtaan Torda Norjasta ja tehtaita Hollannista, Sveitsistä ja Saksasta.  Tehdas muuttaa 1972 Espoon Juvanmalmille ja ostaa kolmitelamyllyjä, helmimyllyjä ja sekoittimia.  Heatsetvärejä aletaan valmistaa asiakkaina Tilgmann, Simonpaino ja Uusi Kivipaino.  Vienti Neuvostoliittoon alkaa 1977 sekä vientiyrityksiä Egyptiin ja Unkariin.  Painoväri ostaa 1979 Graafisen Värin.  Bonnier-Yhtymä/Grafisk Färg saa puolet sekä Uusi Suomi ja Hufvudstadsbladet kumpikin neljänneksen osakkeista.  Nimeksi tulee Magenta.  Tehtaassa sattuu 1980 tulipalo, mutta vesivahingot ovat suuremmat kuin tulen aiheuttamat.  Yhtiö muuttuu 1992 Sun Chemicaliksi, joka lunastaa Uusiovärin konkurssipesän jatkaen mustan uusiovärin valmistusta.
1955:  Suomessa toimii 226 Rautatiekirjakaupan myymälää ja 2300 lehdenmyyntipaikkaa.
1956:  Aarne Laaksonen perustetaan.  Se myy muun muassa NCR-paperia.
1956:  Kirjailija Aarne Laitinen, 1935 lähtien Haapakoski alias Outsider, Henrik Horna, Victor Mario, William B Harrow, Halt Denis ja muita (1904-61) perustaa Kustannus Oy Ajanviete -yrityksen, joka julkaisee Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuja.  Lehti elää vuoteen 1965 haamukirjoittajan avulla.
1957:  Neuvostoliitossa perustetaan kustannusliike Malysh - Pienokainen, joka julkaisee katselukirjoja, pöytäpelejä ja pienokaisille tarkoitettuja kirjasia.
1957:  Leipzigiin perustetaan valo- ja elokuva-alan kustantamo VEB Fotokinoverlag.
1957:  Maailman suurin painokonetehdas aloittaa toimintansa Wieslochissa Heidelbergin lähellä.  Noin 400 000 Heidelbergin painokonetta on 2000 toiminnassa 240 000 painossa.
1957:  Ansbacher-Siegle yhdistyy väritehtaaseen Sun Chemical.
1957:  Helsingissä Yhtyneiden Kuvalehtien toimitalo valmistuu Hietalahden rantaan.
1957:  Eino Riihelä aloittaa värikuvien valmistamisen.  Päivässä valmistetaan muutamasta kymmenestä filmirullasta kuvat, kun 1974 sesonkiaikana tehdään 20 000 asiakkaan kuvat.  Laitevalmistus alkaa: muovituotteet, laitteet ja koneet kuvalaboratorioille, graafisille kuvaamoille ja teollisuusröntgenfilmien käsittelyyn.  Nimi Eiri tulee 1967 käyttöön tuotenimenä ja offsetpaino aloittaa.
1957:  Suomessa on teollisuustilaston mukaan 512 graafisen alan yritystä, joista 240 painoa.  Graafisen alan yrityksiä on Saksassa 8781. Ranskassa 7372, Englannissa 6000, Italiassa 5908, Belgiassa 4140, Hollannissa 2709 ja Ruotsissa 1209.  Suomessa kaikenlaisia graafisen alan yrityksiä työntekijöiden määrästä riippumatta on noin 800.
1958:  Neuvostoliiton kaunokirjallisuuden suurin kustantamo Goslitizdat julkaisee vuodessa noin 650 kirjaa ja painattaa yhteensä 80 miljoonaa nidettä, kun keskipainos on 120 000 kappaletta.  Painosesimerkkejä:  kymmenosainen Dostojevski 300 000, 12-osainen Mark Twain 315 000 ja Anatole France 240 000.
1958-62:  Neuvostoliitossa rakennetaan uusia ja kunnostetaan vanhoja suuria kirjapainokombinaatteja Moskovassa, Leningradissa, Kiovassa, Harkovassa, Minskissä, Tbilisissä, Kalininissa ja muissa kaupungeissa.
1958:  Kirjayhtymä perustetaan Pellervo-seuran kustannusosaston pohjalle.  Se on porvarillinen vastapaino Tammelle, vasemmistolaiselle kustannustoiminnalle.  Ruotsalainen Bonnier ostaa myöhemmin osuustoiminnalliset kustantamot.
1959:  Kuubassa vallankumouksen jälkeen perustetaan ensimmäinen kansallinen kustantamo.  Joukkotiedotusvälineet kansallistetaan.
1959:  United States Information Agency USIA jakaa Neuvostoliitossa venäjänkielistä lehtinumeroa Amerika, joka on omistettu USAn graafiselle teollisuudelle.
1959:  Johannisbergistä tulee tehtaan Miller Printing Machinery (Pittsburgh, Pennsylvania) tytäryhtiö.
1959:  Saksan Demokraattisen Tasavallan DDR Polygraph-Export järjestää Helsingin Messuhallissa näyttelyn, jossa on esillä paperi- ja kirjapainoteollisuuden koneita.  Edustettuna ovat muun muassa heidenaulaiset Victoria-tehtaat sekä leipzigilaiset ja dresdeniläiset tehtaat.
1950-luvun loppu:  Yhdysvaltalainen Grove Press -kustantamo perustaa Evergreen-lehden.  Ed Sandersilla on kirjakauppa, kustantamo Peace Eye ja aikakausjulkaisu Fuck You, a Magazine of Arts.  Sandersin rockyhtyeen The Fugs jäsen Tuli Kupferberg perustaa kustantamon Birth Press.
1960-luvun alku:  Richard Booth aloittaa kirjojen myynnin kotikaupungissaan Hay-on-Wey.  Se julistautuu 1970-luvun lopulla maailman ensimmäiseksi kirjakaupungiksi.  Siellä on 2002 noin 40 kirjakauppaa miljoonine kirjoineen, vaikka asukkaita on 1300.  Kirjakaupunkeja tai -kyliä löytyy monista maista.
1960-luku:  Curtis G Benjaminin mukaan nonbooks- eli epäkirjatuotteiden määrä kasvaa 380 prosenttia.  Epäkirjoja ovat muut kuin painetut kirjat: äänitteet, audiovisuaaliset välineet, filmit sekä oppimis- ja viihdevälineet.  Koulukäytössä on korttilaatikoita, mallineita, oppilaan harjoituskirjoja ja opettajan käsikirjoja.
1960-luku:  Sanoma ostaa Puromiehen Kirjapainon, Kohopainon ja Painoteollisuuden.
1960-luku:  Helsingissä toimii maanalainen kirjapaino-kustantamo, sananvapausyhdistys Demo.  Se tuottaa lehtiä, kirjoja, sarjakuvia ja muuta aineistoa.  Demo on pari kertaa painokanteen partaalla.  Toisella kertaa Demossa painettua Ultra-lehteä epäillään huumeiden mainostamisesta, toisella kertaa skandaalin aiheuttaa juliste, jossa käsi rypistää USAn lippua.  Demo jää 1960-70-lukujen vaihteessa maolaisten haltuun.
1960:  VEB Druckmaschinenwerke Leipzig syntyy yhdistämällä tehtaat kirjapainokonetehdas (perustettu 1819), painoautomaattitehdas Optima (perustettu 1861), arkinalistustehdas (perustettu 1908) ja painokonetehdas Universal (perustettu 1901).  Polygraph syntyy sulauttamalla taitto- ja hakasnitomakonetehdas (perustettu 1879) ja kirjansitomokonetehdas (perustettu 1855).
1960:  Brooklinessa (Massachusetts) William Garth Jr perustaa Compugraphicin.  Mukaan tulevat Ellis Hanson ja David Lunquist Photonista.
1960:  WSOYn kirjallisuussäätiön lahjoituksen turvin saavat kirjallisuus- ja teatterikriitikot oman palkintonsa Vaaskivi-plaketin.  Palkinto on 100 000 markkaa ja ensimmäisen kerran se on tarkoitus jakaa 1962, jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta Tatu Vaaskiven syntymästä.
1960:  Kirjapaino Kursiivi perustetaan.
1960:  Turun Sanomat ottaa käyttöön Goss-rotaation.  Miehle-Goss-Dexter tulee Suomessa suosituksi.
1960:  Japanissa on 11 410 graafisen alan yritystä, ja niissä 186 827 työntekijää.  3420 liikkeessä on korkeintaan kolme työntekijää.  Kohopainoja liikkeistä on 3/4.
1960:  Suomi-Filmi myy elokuvalehden Uutisaitta Valiolehdille.
1960:  Suomessa julkaistaan 1144 kotimaista suomenkielistä tietokirjanimekettä, käännettyjä tietokirjoja 167 ja kotimaista suomenkielistä kaunokirjallisuutta 311.  Luvut 1990 ovat 5829, 689 ja 683.  Kirjoja myydään 1990 lähes 25 miljoonaa kappaletta.
1960:  Insinööriliitto, Suomen Teknillinen Seura, Tekniska Föreningen i Finland ja Driftsingengörsförbundet i Finland perustavat Insinöörijärjestöjen Kustannuksen.  Nimeksi otetaan myöhemmin Insinöörilehdet.
1961:  Kirjapainot valmistavat maailmassa 375 000 kirjaa 70 maassa.  Tuotanto jakaantuu:  Eurooppa 44 prosenttia, Aasia 22,9, Neuvostoliitto 19,7, Pohjois-Amerikka 6,9, Etelä-Amerikka 4, Afrikka 1,6 ja Oseania 0,8 prosenttia.
1961:  Irlannin neljänneksi suurin teollisuuden ala on graafinen teollisuus.
1962:  Peregrine- ja Peacock Books -sarjat alkavat ilmestyä.
1962:  Music Corporation of America MCA hankkii Universalin.
1962:  Esan Kirjapaino hankkii Goss-rotaation.
1962:  Suomessa toimiluvan omaavia mainostoimistoja on 37.
1963:  Gummerus, Otava ja Karisto aloittavat yhteisen taskukirjasarjan Kompassi.
1964:  Neuvostoliiton eri seuduilla on suuria kustantamoja.  Ne julkaisevat 61 Neuvostoliiton kansojen kielellä ja 33 vieraalla kielellä 78 204 kirjaa, joiden yhteinen painosmäärä on 1253 miljoonaa kappaletta.  Ne julkaisevat 3912 aikakauslehteä yhteisvuosipainokseltaan 1218 miljoonaa kappaletta ja 6595 sanomalehteä 94 kielellä, joiden yhteinen kertapainos on 89 miljoonaa kappaletta.  Lisäksi tuotantolaitoksissa, kolhooseissa, korkeakouluissa ja muualla julkaistaan seinälehtiä.  Suurimpia kustannusliikkeitä ovat poliittisen kirjallisuuden Politizdat, yhteiskunnallisen ja taloudellisen kirjallisuuden Mysl - Ajatus, Hudozhestvennaja literatura - Kaunokirjallisuus, ulkomaisen kirjallisuuden Progress - Edistys ja Mir - Rauha, Neuvostoliiton tiedeakatemian Nauka - Tiede, Sovetski pisatel - Neuvostokirjailija, Sovetskaja entsiklopedija - Neuvostotietosanakirja, Sovetski hudozhnik - Neuvostotaiteilija ja Muzyka - Musiikki.  Useilla yhteiskunnallisilla järjestöillä on oma kustannusliike kuten yleisliittolaisen kommunistisen nuorisoliiton keskuskomitean Molodaja gvardija - Nuori kaarti, ammattiliittojen yleisliittolaisen keskusneuvoston Profizdat, lehdistötoimiston Novosti - Uutisia ja yleisliittolaisen seuran Znanije - Tieto.  Neuvostoliitossa on 44 erikoisalojen keskuskustannusliikettä sekä 150 neuvostotasavaltojen ja muuta paikallista kustannusliikettä.  Venäjän SFNTn laajimpia kustannusliikkeitä ovat oppi- ja pedagogisen kirjallisuuden Prosveshtshenije - Valistus, Malysh - Pienokainen, Detskaja literatura - Lastenkirjallisuus, maatalouskirjallisuuden Kolos - Tähkä ja Hudozhnik RSFSR - Venäjän SFNTn taiteilija.  Kustannustoimi, graafinen ala ja kirjakauppa kuuluvat 1964 alkaen Neuvostoliiton ministerineuvoston painoasiain valtionkomitean alaisuuteen.  Jakelusta huolehtivat kirjakaupat, Sojuzpetshat - Liittolehdistö, Kniga potshtoi - Kirjojen postimyynti ja Mezhdunarodnaja kniga - Kansainvälinen kirja.
1964:  Cambridgen yliopisto saa uuden kirjapainon.  Uusia koneita ovat neljä DPE RP 54 -arkkikohopainorotaatiota, automaattiset Mc Laughlin -laatanvalmistuslaitteet, Joycen latomohyllyköt ja mekaaniset ladelmiensäilytysyksiköt, metallinsulatuskone, Camco-taittokoneet ja Smythin kuljetushihnoilla toisiinsa yhdistetyt kirjansitomokoneet.  Paino ei hanki valoladontaa eikä offsetia, vaan arvelee uuden kirjapainon olevan tehokas puolentoista vuosisataa eteenpäin.  Vuosituotanto on 2,5 miljoonaa kirjaa ja 400 000 tieteellistä aikakauslehteä.
1964:  Pravda käynnistää Moskovassa aikakauslehtien syväpainon.  Lehtiä valmistetaan 17 kielellä kaikkiin maanosiin.  Latomossa on niin metalli- kuin valolatomakoneita.  Paperin päiväkulutus on 250 tonnia ja väriä käytetään päivässä 15 tonnia.  Rotaatiopainokoneiden keskinopeus on 20 000 kappaletta tunnissa.
1964:  Agfa ja Gevaert yhtyvät.
1964:  Berthold ostaa yrityksen Film-Klischee.
1964:  Lehtikeisari Patrick McGovern (1937-) perustaa tietotekniikkaan erikoistuvan yhtiön International Data Group IDG.  Sen lehtiä ovat Computerworld, PC World, Macworld ja Infoworld sekä liike-elämän teknologialehti CIO.  Lehtien jälkeen IDG lanseeraa Kiinassa kymmeniä verkkopalveluita.  IDG on 2008 kiinnostunut Intiasta, Vietnamista ja Koreasta.  Suomessa IDGn yhteistyökumppaneita ovat Talentumin Tietoviikko ja MikroPC.  Ensimmäisen ulkomaisen version lehdestä Computerworld IDG vie 1972 Japaniin.  Yhtiöllä on 2008 liiketoimintaa 85 maassa.  Etelämantereella toimii verkkopalvelu Computerworld Antarctica.
1964:  Englannissa 38 prosenttia työnantajaliiton painoista työllistää vähintään 25 työläistä.  Vain 0,2 prosentissa painoista on yli tuhat työntekijää.
1964:  Weilin & Göösin uuden kirjapainorakennuksen ensimmäinen vaihe valmistuu.  Yläkerrassa ei ole tuotantoa ja koneiden sijoittelua häiritseviä pilareita, vaan katto riippuu neljän rakennuksen läpi kulkevan ilmastointitornin ja vinojen kannattimien varassa.  Sen suunnittelija on professori Aarno Ruusuvuori.
1964-65:  Painovärien kulutus kiloa henkeä kohti vuodessa on eräissä maissa: USA 1,4, Ruotsi 1,25, SLT ja Sveitsi 1,0, Englanti 0,9, Tanska 0,75, Ranska ja Japani 0,7, Suomi 0,65, Itävalta ja Italia 0,45 sekä Espanja 0,2.
1965:  Neuvostoliittolainen kustannusliike Nauka - Tiede julkaisee 2300 kirjaa ja aikakauslehteä.
1965:  Neuvostoliittolainen kustannusliike Detskaja literatura - Lastenkirjallisuus julkaisee 700 nimekettä.  Neuvostoliitossa julkaistaan yli 20 lasten sanomalehteä ja yli 30 aikakauslehteä (Murzilka, Pioner, Koster, Junyi tehnik ja muita).  On julkaistu 10-osainen lasten tietosanakirja.
1965:  Mondadori aloittaa Italiassa taskukirjojen tascabili tuottamisen sarjalla Oscar.  Ranskassa tuotetaan kirjoja livre broché myöhempää uudelleensidontaa varten, mutta myös taskukirjoja kuten sarjat Livre de Poche - Taskukirja, Que sais-Je? - Mitä tiedän?, Classiques Larousse ja Collections Marabout sekä blitz books - salamakirjoja, jotka julkaistaan viikon sisällä tärkeästä tapahtumasta.  Ranskan suurin pehmeäkantisten kirjojen valmistaja Imprimerie Bussière tuottaa 125 000 -150 000 kirjaa päivässä.
1965:  Moskovassa valmistuu kirjapainotalo Molodaja Guardija.  Tähänastisissa tiloissa on painettu vuosittain 30 miljoonaa kirjaa ja 76 miljoonaa aikakauslehteä.  Pionerskaja Pravdan painos on 6,5 miljoonaa.  Uuteen taloon tulee myös offsetpainamo.
1965:  Ranskassa on 6791 graafisen teollisuuden yritystä.  Niistä 14 on henkilökunnaltaan yli 500 työntekijää.  6000 yrityksessä työntekijöitä on kymmenen henkeä tai vähemmän.  Työntekijöitä on yhteensä 33 000.
1965:  Svenska folkskolans vänner tekee aloitteen suomenruotsalaisen Suomea käsittelevän hakuteoksen julkaisemisesta.  Joukko suomenruotsalaisia yhteisöjä perustaa 1969 yhdistyksen Föreningen Finlandssvenska Uppslagsverk ja sopii kustantajan Holger Schildt kanssa teoksen julkaisemisesta.  Sen työnimi on Uppslagsverk över Finland.
1965:  Suomessa aloittaa  Oy Valitut palat - Reader’s Digest Ab.
1965:  Weilin & Göös muuttaa nimensä muotoon Weilin + Göös.
1965:  Suomessa on 788 kirjakauppaa, mutta 1970 enää 739 ja 1976 vain 594 kirjakauppaa.
1966:  Neuvostoliitossa ilmestyy 16 valtakunnallista sanomalehteä päivittäiseltä yhteispainokseltaan 111 miljoonaa.  Lehtiä painetaan 35 kaupungissa eri puolilla maata.  Teletypeladontaa käytetään runsaasti.
1966:  Moskovan alueella perustetaan Tshehovin kirjapainokombinaatti, joka on suurimpia Neuvostoliitossa.
1966:  USAssa Gulf & Western ostaa Paramountin.  Nimeksi tulee 1989 Paramount.
1966:  Agfa-Gevaert perustetaan Suomeen.
1966:  Iisalmen Sanomat ostaa paikallislehden Salmetar.
1966:  Eräs bibliofiili ostaa Helsingissä antikvariaatista vuoden 1685 suomenkielisestä kirkkolaista vajanaisen kappaleen, joka on Johan Winterin Turussa 1688 painama.  Kotona bibliofiili havaitsee, että katkelma alkaa siitä, mihin hänen aikaisemmin omistama katkelmansa päättyy, sivulta 83.  Muuan tanskalainen pistäytyi muutama vuosi aikaisemmin Helsingissä antikvariaatissa.  Sieltä hän löysi toisen puolikkaan eräästä 1500-luvun painotuotteesta, jonka alkuosa oli hänen hallussaan.
1967:  Japanissa on 12 000 graafisen alan liikettä ja niissä 167 000 työntekijää.  Heitä on noin 2000 vähemmän kuin 1960.
1967:  Sveitsin graafisessa teollisuudessa on 1200 kirjapainoa, 201 offsetpainoa, 84 kemigrafialaitosta ja 26 syväpainoa.  Henkilökuntaa on yhteensä 15 071 ammattityöläistä ja 1789 oppilasta.
1967:  Saksan Liittotasavallan Güterslohissa on suuryhtymä Bartelsmann, jolla on graafisen teollisuuden lisäksi kustannustoimintaa, äänilevy- ja elokuvatuotantoa sekä televisiotoimintaa kaikkiaan 30 alayhtiötä, ja niissä 8000 työntekijää.  Barcelonassa on sitomo, joka tekee päivittäin 5000 sidosta.
1967:  Englannin suurimpia kustannusyhtymiä on News of the World Organisation.  Sen kolme merkittävintä kirjapainoliikettä liittyy uudeksi Impress-organisaatioksi.  Se investoi runsaasti uusiin laitoksiin ja koneisiin.
1967:  Ranskan suurin kustannuskonserni Presses de la Cité ostaa pari Pariisin kustannusliikettä Julliard ja Plon.  Konsernin hallussa on 13 kustannustaloa.  Tämän yhtiön luoja on tanskalainen kirjakauppias Sven Nielsen, joka aloitti 1947 yrityksensä halpakirjatyöllä.  Yhtiö julkaisi 1966 peräti 1125 kirjanimekettä yhteispainokseltaan 42 miljoonaa kappaletta.  Ranskan kustannusyhdistyksen Euroopan best-sellerien 1966 listalla 17 ensimmäisen joukossa oli kahdeksan Nielsenin julkaisemaa kirjaa.
1967:  Lontoolainen International Publishing Corporation IPC ostaa yhdysvaltalaisen Cahnersin ammattilehtikustantamon.  IPC omistaa tytärliikkeet Saksan Liittotasavallassa, Ranskassa ja Italiassa.  Cahnersissa on 60 elektroniikan alan lehtimiestä.  IPC aikoo vallata 1/5 Englannin äänilevymarkkinoista.  IPC siirtyy myös taskukirjojen ja kaunokirjallisuuden alalle, kun se on nyt erikoistunut kuvakirjoihin ja teknilliseen kirjallisuuteen.
1967:  Lordi Roy Thomson ostaa yhdysvaltalaisen Brush-Moore Newspaper -lehtiyhtymän, joka julkaisee 12 päivälehteä yli puolen miljoonan yhteislevikillä ja viittä viikkolehteä.
1967:  Englannissa kehitetään kirjan standardinumerojärjestelmä International Standard Book Numbering ISBN.  Sen laatija on Dublinin yliopiston professori FG Foster.  Kansainvälinen standardointijärjestö ISO laatii 1969 standardisuosituksen.
1967:  Valtion painatuskeskuksesta 1966 annettu laki tulee voimaan.  Valtioneuvoston kirjapaino ja valtion julkaisutoimisto muuttuvat painatuskeskukseksi.  Virallinen lehti siirtyy painatuskeskuksen alaiseksi.  Valtion painatuskeskus saa painaa myös muiden asiakkaiden kuin valtion painotöitä.  Kun painatuskeskus ei maksa lainkaan veroa, sen asema on etuoikeutettu Graafisen Keskusliiton mielestä.  Liitto lähettää kirjelmän asiasta valtiovarainministerille.  Sanomalehdet Karjalainen, Vaasa, Hämeen Sanomat, Suomen Sosialidemokraatti, Salon Seudun Sanomat ja Hufvudstadsbladet kirjoittelevat kateellisina, ikään kuin painatuskeskus veisi koko Suomen painotyöt.
1967:  Suomeen perustetaan Esselte.
1967-70:  Sanoma valmistaa Helsingin Pitäjänmäellä sanomalehtiväriä kohopainorotaatiota varten käyttäen jäteöljyä.  Pastoista sekoitettu väri vaihtelee laadultaan paljon ja lentää rotaatiossa ympäri painosalia.  Väri ei kuivu lainkaan sanomalehdessä.  Eräänä yönä painossa ei saada kunnon painojälkeä, sillä värissä on liian vähän mustaa pastaa.  Värinvalmistus lopetetaan.  Kohopainorotaatioaikana Sanoma valmistaa telahytyä omaan käyttöön.
1967:  Suomen Naisten Demokraattinen Liitto SNDL ehdottaa kirjeessään opetusministerille, että perustettaisiin valtion kustannusyhtiö painattamaan kaikki koulukirjat.  Oppikirjojen valmistamista ja kustantamista voitaisiin valvoa johdonmukaisemmin sekä huolehtia siitä, että kirjojen sisältö vastaisi nykyajan vaatimuksia.
1967:  Raimo Aarnisalo avaa Hyvinkäällä antikvariaatin.  Hän on 1971 mukana perustamassa Helsinkiin antikvariaattia Kulku Katti, joka lopettaa 1976.
1968:  Graafinen Keskusliitto kyselee jäsenliikkeittensä koneiden ja laitteiden lukumäärää.  Kyselyyn vastaa 117 jäsenyritystä eli noin 70 prosenttia.  Aineiston edustavuus on tyydyttävä.  Painokoneista tasokehilö- ja tiikelipainokoneita on 770 kappaletta, arkkioffsetkoneita 135 ja offsetrotaatioita 21.  Syväpainorullarotaatiokoneita on 15 ja arkkirotaatioita neljä.  Kohopainorotaatiokoneita on 70 ja fleksopainokoneita 70 kappaletta.  Latomakoneista käsinohjattuja rivilatomakoneita on 370 kappaletta, reikänauhaohjattuja 70, Monotypevalinkoneita 85 ja käsin alistettavia valinkoneita 35.  Valolatomakoneita on vain kymmenkunta kappaletta.  Reproduktiolaitteista kameroita on 120 kappaletta, toistokopiokoneita 60, kuvalaattojen pikasyövytyskoneita 40, optisia skannereita 11 ja mekaanisia 18 kappaletta.  Kirjansitomokoneista yksiteräleikkureita on 220 kappaletta ja kolmiteräleikkureita 70.  Taittokoneista kaksitaitteisia on 70 ja useampitaitteisia 160.  Yksinkertaisia stiftauskoneita on 160 ja asemakoneita 50.  Käsin alistettavia lankanidontakoneita on 90 ja automaattisia 14.  Liimanidontakoneita on 19, ylösottokoneita 35, kannentekokoneita 21 ja kansituskoneita 14.  Kultauspuristimia on 90 ja stanssauskoneita sata kappaletta.
1968:  Tukholmassa yhdistetään Svenskt Djuptryck ja Nordisk Rotogravyr.  Uusi liikenimi on Rotogravyr (Roto).  Sen omistaa SLT.
1968:  Hollantilainen Verenigde Nederlandse Uitgiversbedrijven sulauttaa itseensä leideniläisen NRM-yhtiön, jonka tärkeimpiä lehtiä ovat televisio-ohjelmalehti 580 000 ja naistenlehti Ewa 360 000 kappaleen levikki.  Kustannuskonsernin hallussa on nyt noin 90 prosenttia Hollannin kirjapainojen aikakauslehtituotannosta.
1968:  Yhdysvaltain valtiolla on 316 omaa kirjapainoa, joissa on 15 571 työntekijää.  Näistä pelkästään Government Printing Officen GPO seitsemässä painossa on 6998 työntekijää.
1968:  Tammi aloittaa Huutomerkkisarjan.
1968:  Esan Kirjapaino ostaa Kuusankosken Sanomat (näytenumero 1959).
1968:  Suomen maolaisilla on omia kirjakauppoja.
1969:  Konserni Bonnier käsittää noin 30 yritystä Ruotsissa ja ulkomailla.  Kustantamo Albert Bonniers Förlag (perustettu 1837) on julkaissut 15 000 kirjanimekettä; nykyään noin 500 uutta nimekettä vuodessa yhteispainokseltaan 11 miljoonaa.  Bonnier osti 1929 lehtikustantamon Åhlén & Åkerlund (perustettu 1906).  Tytäryritys Semic Press (perustettu 1920-luvulla) julkaisee sarjakuvia myös ulkomailla.  Tytäryritys Kamera-Bild työllistää valokuvaajia.  Printing Equipment (perustettu heti II maailmansodan jälkeen) valmistaa offsetarkki- ja rotaatiokoneita Solna.  Grafisk Färg alkoi 1946 valmistaa syväpainoväriä Åhlén & Åkerlundille.  Painovärejä valmistetaan myös ulkomailla.  Direktkopia aloitti 1950.  Industrial Developments kehittyi Åhlén & Åkerlundin teknisestä kehitysosastosta.  Bonnier osti 1949 paperitehtaan Billingsfors-Långed, jolla on kolme tehdasta.  Pakkausteollisuuden alalla esiteltiin 1957 järjestelmä Sprinter, johon kuuluu Sprinter Pack, joka valmistaa pakkausaihioita, Sprinter System, joka rakentaa pakkauskoneita, ja Bilå Cup, joka tuottaa kertakäyttöastioita.  Alga valmistaa pelejä ja palapelejä.
1969:  Suuri Suomalainen Kirjakerho aloittaa omistajinaan WSOY, Otava, Tammi ja Yhtyneet Kuvalehdet.
1969:  Gummerus aloittaa Sipuli-sarjan.
1969:  Reader's Digest lunastaa Valitut Palat itselleen Sanomalta.
1970-luku:  Yhdysvalloissa kustantajat vastaavat television uhkaan pikakirjasarjoilla ajankohtaisisa tapahtumista.  NAL tarjoaa sarjaa Broadsides, Dow Jones -yhtiö Newsbook-sarjaa ja Yale University Press julkaisee Yale Fastbacks -kirjoja.
1970-luku:  Kirjailija Erik Ågren (1924-2008) on perustamassa ruotsinkieliselle Pohjanmaalle kustannusosuuskuntaa Författarnas Andelslag.
1970-luku:  Suomessa suuret ikäluokat alkavat perustaa antikvariaatteja.
1970-luku:  Helsingissä uskonnolliset järjestöt alkavat pitää kirpputoreja ja myydä kirjoja.  Muun muassa Pelastusarmeija myy joskus Kallion kirkon takana kirjoja kaksi markkaa kilo.  Emmauksella on myymälä, joka muuttaa usein, vihdoin Tehtaankadulle.
1970:  Perustetaan Chileläinen kustannusliike Quimantú - Tiedon aurinko mapuchenkielellä.
1970:  Sir Allen Lanen kuoltua lontoolainen S Pearson & Son hankkii Penguin Books -kustantamon.  Keskipainoksesta 75 000 kirjaa yli puolet menee vientiin eri puolille maailmaa.
1970:  Englannissa WH Howson ja Algraphy yhdistyvät yritykseksi Howson-Algraphy, joka toimii laakapainoalalla.  Yrityksestä tulee 1973 Vickersin ryhmä.  Yhtiön painolevyjä Marathon, Super Marathon, Olympic Gold ja Spartan myydään 1975 jo 90 maassa.  Yhtiö valmistaa automaattisia painolevyprosessoreja, uuneja, graafisen alan tarvikkeita ja kemikaleja.
1970:  Amer-Tupakka ostaa Weilin & Göösin ja 1976 Kivirannan Graafisen Laitoksen.
1970:  Sven Sevelius tarjoaa Tietosanakirja-yhtiötään Otavalle, joka ei osta sitä, mutta WSOY hyväksyy tarjouksen.  WSOYlle siirtyy yhtiö tytäryhtiöineen, toimitus, käsikirjasto ja arkisto, hakusanat tietokoneella käsiteltävässä muodossa sekä yhtiön kustannusvarasto.
1970:  WSOY valmistaa vuosittain Porvoossa kuusi miljoonaa kirjaa sekä 15 miljoonaa aikakauslehteä ja muuta julkaisua.  Latomossa on yhdeksän Monotype lävistintä ja valinkonetta, viisi Multiface rivilävistintä, kaksi Friden Justowriter rivilävistintä, kuusi rivilatomakonetta ja kuusi vedostuskonetta sekä matriisien puristus- ja stereotypioiden valulaitteisto.  Reprossa värikuvat valmistetaan skannerilla Hell Chromagraph, horisontaalikameralla Klimsch Super Authorika, suurennuskoneilla Xenotron, Colorex, Hohlux Selectron ja Zucchiatti Autom LFT.  Värivedostus tapahtuu Gevaproofilla.  Yksivärikuvat valmistetaan kameralla Klimsch Super Autovertikal.  Pinnakkaiskopioinnissa ovat Color Kontalux II, kolme Klimsch Vakuprintiä, Staub Brillant ja Sixt Universal + Gevarex.  Kohopainossa on kahdeksan yksivuorokonetta Heidelberg, kaksivuorokoneet Miehle n:o 6, viisi High Speed n:o 1 L&M -konetta, neljä Nebiolo Uraniaa, GMA Tirfing, Standard n:o 3, Planeta ZT 1b ja 2b, tiikelit Golding Jobber 8, Gietz, Hohner Rapid ja Heidelberg sekä lakkauskone.  Laakapainossa on nelivärikoneet Roland Ultra RVU ja Ultra MAN 6, kaksivärikoneet kaksi Roland RVU 5 ja Ultra MAN 5 sekä yksivärikoneet kaksi Roland Parva RP 1, Ultra MAN 5 ja Crabtree Sovereign.  Syväpainossa on rullarotaatiot Wifag neljä yksikköä värit 2+2 tai 3+1 ja MAN-Cerutti 5+5 yksikköä sekä arkkikone Super Palatia.  Sitomossa on seitsemän arkkileikkuria, 15 taittokonetta, neljä esilehtien ja liitteiden liimauskonetta, 30-asemainen arkkien keräyskone, 13 Brehmer liinalankanitomakonetta.  Koneellinen sidontalinja käsittää koneet selänliimauskone Martini Autobinder, kolmiteräleikkuri Krause Wohlenberg, selänpyöristyskone Kolbus, vahvikeharson, kapitelinauhan ja vahvikepaperin kiinnityskone Smyth, kansituskone Smyth-Horne ja asemointi-, puristus- ja kannentaipeen puristuskone Smyth-Horne.  Käsialisteinen sidontalinja sisältää koneet selänliimauskone Smyth-Horne, puristuskone Smyth-Horne, kaksi kolmiteräleikkuria Krause Wohlenberg, selänpyöristyskone Smyth-Horne, kaksi kansituskonetta Kolbus sekä kirjan puristus-, kansien oikaisu- ja kannenselän pyöristyskoneet.  Liimasidonta tehdään Rotobinderillä, stiftaus kolmella kolmiteräleikkurilla ja alistuslaitteilla varustetulla sarjastiftauskoneella.  Kannet valmistetaan viidellä kansien valmistuskoneella ja kannet nimiöidään 10 väri- ja kultauspuristimella.
1970:  Suomen Teknillinen Seura STS luopuu julkaisuosastostaan, ja sen henkilökunta siirtyy yhtiön Insinöörijärjestöjen Kustannus palvelukseen.  Yhtiön nimeksi otetaan myöhemmin Insinöörilehdet.
1970:  Suomessa graafisen alan toimipaikkoja on 611.  Kasvu johtuu lähinnä kustannustoiminnan vilkastumisesta.
1970:  Suomessa on vajaat 600 kirjakauppaa ja lähes 500 Rautakirjan kioskia.
1970-76:  Suomessa graafisen teollisuuden tuotanto kasvaa 29 prosenttia, kun Norjassa kasvu on 18 prosenttia, Saksan Liittotasavallassa kolme ja Englannissa pysytään paikoillaan.  Ruotsissa tuotannon määrä laskee hieman.
1971:  Moskovassa perustetaan kustantamo Sovremennik - Aikalainen.  Se julkaisee kymmenen vuoden aikana 2100 kirjaa yhteispainokseltaan 150 miljoonaa.
1971:  Basil Blackwellin Oxfordin kirjakauppa on maineeltaan maailman suurin.
1971:  Gummerus perustaa kirjakerhon Johanna.
1971:  Suomessa julkaistaan 20 miljoonaa kirjaa ja ylitetään kirjojen neljän tuhannen nimekkeen kokonaisvuosituotannon raja.  Aikaisemmin ylitettiin 1964 kolmen, 1945 kahden ja 1905 tuhannen kirjanimekkeen rajat.  Tiedot koskevat Suomen kustannusyhdistykseen kuuluvien  kustantajien kirjatuotantoa.
1971:  Suomessa kirjojen myyntijärjestelmä muutetaan.  Kirjakauppojen yksinmyyntioikeus eli kartellijärjestelmä on voimassa, kunnes liberalistinen kilpailulainsäädäntö poistaa kirjakaupan etuoikeudet.  Kirjoja voi ostaa tavarataloista, valintamyymälöistä, alennushalleista ja muista kaupoista.
1971:  Yhtyneet Kuvalehdet ja Apulehti perustavat kustannusyhtiön A-lehdet sekä myynti- ja ATK-yhtiön Valiolehdet.  A-lehdille siirretään kustannettavaksi Anna, Avotakka, Tuulilasi, Nakke ja Retu.  Hopeapeili yhdistetään Annaan ja Kaunis Koti Avotakkaan.  Yhtiöt puretaan 1980, ja Apulehti ottaa nimekseen A-lehdet.
1971:  Typlan Systems Projects syntyy Teknillisen korkeakoulun TKK graafisen tietojenkäsittelyprojektin Computer Graphics Project 1969-71 jatkona.  Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston SITRA rahoittaman projektin vastaavana oli tietojenkäsittelyopin professori Hans Hasse E Andersin.  SITRAn luokituksessa projekti sai harvinaiset viisi tähteä.  Hannu Kautto oli oman toimensa ohessa mukana projektissa ja on aluksi Typlanissa.
1971:  Suomessa graafinen tuotanto ja kustannustoiminta jaetaan sanomalehtien painantaan, muuhun kohopainantaan, laakapainantaan ja syväpainantaan sekä kuvalaattojen valmistukseen, kirjansidontaan, sanomalehtien, aikakauslehtien, kirjojen ja muuhun kustantamiseen.  Jako ei ole looginen, sillä sanomalehdet alkavat siirtyä offsetlaakapainoon.
1971-75:  Suomessa graafisen teollisuuden tuottavuus kasvaa 106 prosenttia, Tanskassa 72, Ruotsissa 65 ja Norjassa 52 prosenttia.
1972:  Wärtsilä toimittaa Suomen Pankin setelipainolle yksikön, jolla painetaan viiden markan seteleitä, ja myöhemmin 10 markan setelien painamiseen koneen, jossa on kolme offsetyksikköä ja kaiverruspainoyksikkö.  Helprintille valmistetaan kaksi syväpainoyksikköä ja 1974 Neuvostoliittoon kone, joka painaa puujäljitelmää sisustustarkoituksiin.  Koneita toimitetaan Yhteiskirjapainolle, Serlachiuksen tehtaille Englantiin, Ruotsin setelipainolle Tumba Bruk, Helprintiin tilattuna 10 yksikköä ja Tampereen Arpatehtaalle offsetkone 1979 lopulla.  Wärtsilä ja Bofors-Nohab päättävät 1981 yhdistää painokoneiden valmistuksensa yhtiöksi GMA-Nohab Printing Systems.  Wärtsilä kuitenkin perääntyy painokoneista.
1972:  Rautakirjan välityksellä myydään 23 taskukirjasarjaa, 19 romaanisarjaa, 10 novellilukemistoa aikakauslehtiasussa ja neljä sanomalehtiasussa yhteensä lähes miljoon kappaletta.
1972:  Gummeruksen, Kariston, Kirjayhtymän ja Weilin+Göösin Uusi Kirjakerho aloittaa toimintansa.  Neljän tähden tähtikustantajat kokeilevat mainostamista televisiossa yhteisen lehti-ilmoittelun lisäksi.
1972:  WSOYssä käydään taistelu vanhoillisten omistajien ja ennakkoluulotonta kustannuspolitiikkaa edustavan johdon välillä.  Hallintoneuvosto irtisanoo pääjohtajan Hannu Tarmio 28.1.  Uskonnollis-kansallisiin perusarvoihin uskova vanha valta havaitsi vaaran, sillä uusi pääjohtaja oli muuttamassa arvovaltaisen kulttuuri-instituution vasemmistolaisen vallankumouksen hyökkäysvaunuksi.  Yhtiö julkaisi Marshall McLuhanin Ihmisen uudet ulottuvuudet, Frantz Fanonin Sorron yöstä, Sam Greenleen Musta nyrkki, Luis J Gonzálesin ja Gustavo A Sánches Salazarin Che Guevara ja Bolivian sissit sekä arkkitehtien Vilhelm Helanderin ja Mikael Sundmanin Kenen Helsinki - raportti kantakaupungista.  Hallintoneuvoston enemmistö ohjasti uutta pääjohtajaa kirjallisesti toteamalla, että WSOY oli "periaatteessa" puolueeton, mutta "on syytä noudattaa varovaisuutta poliittista ärsytystä synnyttävän tendenssikirjallisuuden suhteen, kuten erityisesti vallankumousoppeja edustavan kirjallisuuden osalta".  Tarmiosta oli tullut vallankumousjohtaja.  Hotelli Marskin M-klubissa järjestetyssä yhtiökokouksessa 24.3.1972 hallintoneuvosto erotettiin ja uusi neuvosto valittiin.  Se nimitti Hannu Tarmion WSOYn pääjohtajaksi.
1973:  Virossa perustetaan kirjakustantamo Perioodika, joka julkaisee 1983 mennessä 700 teosta.
1973:  Filosofian maisteri Seppo Hiltunen aloittaa antikvariaatin pitämisen Helsingissä.  Hänen isoisällään Oskari oli antikvariaatti.
1973:  Kaikista haastatelluista suomalaisista kahdeksan prosenttia kuuluu vähintään yhteen kirjakerhoon, mutta 1977 koko maan 15 vuotta täyttänyttä aikuisväestöä edustavalle näytteelle tehdystä haastattelusta 11 prosenttia.
1974:  Moskovan kirjapaino no. 1 siirtyy offsetiin.  Työntekijöitä on 2800, joista 500 toimihenkilöä.  Kovakantisia kirjoja valmistuu 120 000 päivässä (noin 40 miljoonaa kirjaa vuodessa) ja pehmeäkantisia liimasidottuja kirjoja 150 000 päivässä.  Lisäksi painetaan julisteita, postikortteja ja muuta.  Latomossa on kahdeksan rivilatomakonetta ja 22 Monovalinkonetta sekä toisessa valolatomossa kaksi neuvostoliittolaista valolatomakonetta NFA-2 ja Friden Justotext 70 ja toisessa kaksi valolatomakonetta Linotron 505.  Reprossa on rullafilmikamera Klimsch-Espressa S, Magnascan 450, viisi Varioklischografia ja Hohlux Selectron sekä kehityskoneet Crosfield Autoflow ja Pako.  Erottelulaskin on Pawo Colortrol.  Kemigrafiassa on pikasyövytyskoneita kolme Lithotex, Lüth ja Ukrainan instituutin kehittämä kone.  Stereotypiassa on Plamagin valinkoneita ja Polygrafin puristimia PVC muovistereolevyille.  Offsetin nelivärikoneet ovat viisi Polygrafia ja Nebiolo, neljä kaksivärikonetta Polygrafia ja yksivärikoneita.  Kohopainossa on kaksi tasokehilökonetta Victoria A0 ja arkkirotaatio Victoria 1300 SW, kolme neliväriarkkikonetta Koebau Rotafolio sekä parikymmentä yksiväristä tasokehilökonetta.  Sitomossa on liimasidonnassa Müller Jet-Binder, kovakantisissa 30 automaattista selänneulomakonetta Polygraf ja neuvostoliittolainen kansituslinja.  Painolla on tutkimus- ja laadunvalvontalaboratorio sekä henkilökunnan oma koulu, jossa työntekijät saavat perus-, täydennys- tai uudelleenkoulutusta.
1974:  Neuvostoliiton suurin lasten- ja nuorisokirjallisuuden kustantamo Detskaja literatura (entinen Detizdat) julkaisee noin 600 nimekettä painosmäärän ollessa 210 miljoonaa.  Prosveshtshenie - Valistus julkaisee oppikirjoja 1155 nimekettä painosmäärältään 265 miljoonaa.  Yli sata maata ostaa Prosveshtshenien kirjoja.
1974:  Kuubassa perustetaan Euroopan tutkimuksen keskus Centro de Estudios Europeos.  Sille kertyy laaja kirjasto ja se julkaisee 2000 mennessä 400 painotuotetta.
1974:  Rautakirjalla on Suomalaisen Kirjakaupan 11 kirjakauppaa, 588 R-kioskia, kahdeksan lehtitoimistoa ja 13 Domi-kahvilaa.
1974:  Reino Uusitalo perustaa Pyhtäälle yrityksen Pyroll arkittamaan ja pituusleikkaamaan paperia.  Myöhemmin toiminta laajenee Ypäjälle, Lieksaan ja Lempäälään.  Arkitus ja rullaus käsittävät puolet tuotannosta, kääreet 20 prosenttia, kotelot 10, päälaput 10 ja muut 10 prosenttia.
1974:  Nyky-Offset muuttaa Teuvalle.  Yritys aloitti 1964 offsetpainona ja hankki silkkipainon.  Yhtiö ryhtyi 1972 silkkipainolla painamaan elektroniikkateollisuudelle virtapiirilevyjä.
1974:  Sandudd ostaa Winterin tapettituotannon.
1975:  Pergamon Pressin Symposion Publications Division julkaisee kirjoitusohjeet valokuvaukseen valmiiden käsikirjoitusten tekoon Style Notes for Authors for the Preparation of Camera-ready Manuscripts.  Pergamon Pressilla on toimisto Englannissa, USAssa, Kanadassa, Australiassa, Ranskassa ja Saksassa.
1975:  Ruotsinsuomalaisten kirjailijain osuustoiminnallinen kustantamo Finn-Kirja perustetaan Tukholmaan.
1975:  Konstsamfundet omistaa kokonaan yritykset Tilgmann, Hufvudstadsbladet, Til-Set, Scancompac, Åbo Stentryckeri, Press-Foto, Tilgmanns Svenska ja Fastighetsaktiebolaget Forum Henrici.
1975:  Kirjailija ja runoilija Paavo Haavikko perustaa yrityksen Arthouse.  Se sijaitsee Helsingin Bulevardilla samassa talossa, jossa hänen kirjansitojana aloittanut isänsä harjoitti 1923 alkaen konttori- ja paperitarvikkeiden maahantuontia.  Haavikko kustantaa 1987 omia teoksiaan, ostaa 1988 Uudelta Suomelta Tietosanomat ja Kustannus Jalavan, joka julkaisee sarjakuvia.
1975:  Iisalmen Sanomilla on tytäryhtiöitä: Salmetar, Lapinlahden-Varpaisjärven Kustannus (Matti ja Liisa) ja Eläketieto.
1975:  Suomessa oppimateriaalikomitea esittää suunnitelman valtion kustantamosta, jonka tulee aloittaa 1975 ja vuodesta 1980 huolehtia oppikirjojen tuottamisesta.  Asia hautautuu.  Itsenäisyyden alussa tehtiin vastaava yritys.
1975:  Kirjojen tuottaja- ja välittäjäporras kasvattavat kirjamainonnalla tavaran pintaan aineellisen ja symbolisen kuoren, näyttöarvon, kuten Kaj Ilmonen ja Juha Partanen tiivistävät mainonnan ja markkinoinnin toimintatavan.  Näyttöarvo pyrkii antamaan ostajalle lupauksen tavaran käyttöarvosta ja toisaalta se haluaa vedota ostajan tunteeseen, synnyttää halun tavaran omistamiseen, laukaista ostoimpulssin.
1975:  Valtion painatuskeskus muuttaa Helsingin Hakuninmaalle.
1975:  Helprint syntyy yhdistämällä Uuden Suomen syväpaino ja Hertson syväpaino.  Osakkaina ovat Lehtimiehet ja Uusi Suomi kumpikin 45 prosenttia ja Rauma-Repola 10 prosenttia.  Apu-yhtiöt ostaa 1977 Uuden Suomen osuuden.
1975:  Apulehti ostaa Williamsin lehdet Eeva, Eevaneule, Kauneus ja terveys, Kotiposti, Ravi ja Ratsastus, Monalisa ja Hertta.  Apulehti ostaa 1976 Uuden Maailman ja Katson julkaisuoikeudet Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapainolta SKK sekä 1979 Lehtimiehiltä Jaanan.
1975:  Yhtyneet Kuvalehdet ostaa lehden Pientalo/Omakoti, joka perustettiin 1966, ja Terveydenhoitolehden, josta tehdään Kotilääkäri.
1975:  Lehtimiehet ostaa Venelehden, 1976 KaksPlussan Tampereen Kirjapainolta, perustaa Nykypostin, Erän ja Taitajan, jonka myy 1979 Jaanan kanssa Avulle.
1975:  Oriolalle siirtyy Du Pontin edustus.  Graafinen osasto alkaa markkinoida painopinnan esivalmisteluun liittyviä valoherkkiä tuotteita.
1976:  Neuvostoliitossa Donetskin kaivostyöläisten alueen keskuksessa otetaan käyttöön lehdistötalo, jossa sijaitsevat neljän aluelehden toimitukset.
1976:  Axel Springer perustaa kustantamon Cora Verlag Hampuriin.  Springer jatkaa paino- ja sähköisen viestinnän perustamista tai hankkimista sekä alkaa 1988 laajentua ulkomaille.
1976:  Bonnierin Åhlén & Åkerlund ostaa yhdysvaltalaiselta yhtymältä Warner kaikki Pohjoismaiden Williams-yhtiöt.
1976:  Kustannusosakeyhtiö Sanan Tie (perustettu 1956 Tampereelle) valmistaa aikakausi- ja sanomalehtiä, kirjoja, painotöitä vientiin, arpoja, lomakkeita ja mainospainotuotteita.  Painossa on kahdeksan latomakonetta, kahdeksan kohopainokonetta, reprokamera ja Nyloprint-menetelmä, kaksivärinen offsetpainokone, sanomalehtirotatio, arvanvalmistusautomaatti ja sitomo.
1976:  Raf Haarla yhdistetään Yhtyneisiin Paperitehtaisiin.
1976:  Psykologian assistentti Kaarle Ervasti perustaa antikvariaatin Antikvaarinen Kirjakauppa K Ervasti, joka alkaa palvella kirjatoukkia Helsingin Kalliossa.  Hän sulkee 2009 sen.
1976:  Valitut Palat aloittaa kerhonsa Kirjavaliot.
1976:  Otava julkaisee Tietoja oppikirjantekijälle.
1976:  Sanoma ostaa Tilgmannin lehtiryhmän.
1976:  Amer-yhtymä ostaa Kivirannan graafisen laitoksen.
1977:  Moldavian Kisheneviin perustetaan kustantamo Literatura Artistike - Kaunokirjallisuus.  Se tuottaa käännettyä kaunokirjallisuutta sekä kirjoja lapsille ja nuorille.
1977:  Neuvostoliitossa on 16 600 kirjakauppaa ja noin 40 000 kirjakioskia.  Leningradissa on yli 30 kustantamoa ja vuodessa julkaistaan yli 55 miljoonaa kirjaa ja kirjasta.
1977:  Keith Rupert Murdoch ostaa päivälehden New York Post sekä newyorkilaisen aikakauslehtikustantamon New York Magazine, joka julkaisee muun muassa lehteä New York sekä sanomalehdet Village Voice ja New West.  Hän omistaa 84 lehteä Australiassa, Englannissa ja USAssa.
1977:  USAssa Newhouse-ryhmä ostaa Booth Newspapers- ja Gannett Speidel -ketjut.
1977:  Englannissa sunnuntailehti The Observer (perustettu 1791) myydään yhdysvaltalaiselle öljymiljonäärille Robert A Anderson.
1977:  Englannissa sijoitusyhtiö Trafalgar House ostaa lehtiyhtymän Beaverbrook, joka julkaisee päivälehteä Daily Express, sunnuntailehteä Sunday Express ja iltalehteä Evening Standard.
1977:  Ruotsissa perustetaan Atlantis, joka kustantaa kaunokirjallisuutta ja historiaa.  Svenska Litteratursällskapet i Finland, Föreningen Konstsamfundet, Söderström ja muut ostavat 2001 yhtiöstä enemmistön.
1977:  Sadolin & Holmblad on Skandinavian suurin yhtymä maali- ja väriteollisuuden alalla käsittäen 35 yritystä maapallolla.
1977:  Porvoossa Uusimaa ostaa Uudenmaan Sanomat.
1977:  Keskisuomalainen ostaa lehden Kuorevesi-Mänttä-Vilppula.
1977:  Biologi Cecil Hagelstam avaa antikvariaatin Pietarinkadulle Helsingissä.  Hän muuttaa 1980-luvun alussa Fredrikinkadulle.
1977:  WSOYn graafinen tekniikka on uusitunut.  Latomossa on 17 lävistintä sekä valolatomakoneet kaksi Linotron 303 AC, Diatronic ja Staromatic.  Teksti käsitellään tietokoneilla Univac 90/60 ja Univac 9400 sekä kuudella Uniscope näyttöpäätteellä.  Metallilatomo neljä Monotype-lävistintä ja kolme -valinkonetta, kaksi vedoskonetta ja laakastereoiden valulaitteet on lopetettu.  Reprossa on kaksi Magnascan 460 skanneria, kameroita, suurennuskoneita, pinnakkaiskopiolaitteita sekä värivedostuksessa Gevaproof ja Cromalin.  Kohopaino kaksi Heidelberg-yksivuorokonetta, kaksi kaksivuorokonetta High Speed no 1 L&M, tiikelit Heidelberg ja Hohner Rapid on lopetettu (paitsi Cameron).  Laakapainon nelivärikoneet ovat kaksi Ultra MAN 4-OVI, Roland Ultra RVU V ja Roland Parva RP, kaksivärikoneet Ultra MAN 2-OV ja kaksi Roland Ultra RZU V, yksiväriperfektorit kaksi Crabtree Sovereign SP-65 ja Crabtree Sovereign SP-50, yksivärikoneet Ultra MAN OV ja kaksi Roland Parva RP 1 sekä lakkauskone Gula Infrarapid.  Levyt valmistetaan toistokopiokoneella Multinex Master II ja levyprosessorilla Lüth.  Syväpainon rullarotaatiot ovat MAN-Cerutti ja Wifag sekä sylinterinvalmistuslinjassa automaattiset koneet Martini ja Walter.  Lehtinitomossa ja postituksessa on kaksi automaattista sarjanidontalinjaa Müller Martini 235-5 ja JGV, osoitteenliimausautomaatit AMAK ja Magnacraft postipiirien lukijalaittein, kaksi ristiluovuttajaa Müller, muovikalvon käärimiskone Idab, kaksi automaattista niputuskonetta Ampag ja kolme niputuskonetta Bunn.  Pohjoismaiden ensimmäinen Cameron Beltpress painaa kohopainomuovilaatoilla APR paperirainalle eli rullapaperille.  Etulehtiyhdistelmien kokoamiskone on Würsch, liimanitomakone Sheridan UB III ja puhtaaksileikkaus Sheridan CT Trimmer.  Sitomossa on kuusi arkkileikkuria ja 14 taittokonetta, etulehden ja liitteiden liimauksessa neljä konetta, 30-asemainen arkkien keräyskone Grassi, liinalankanidonnassa viisi automaattista konetta Brehmer, Smyth ja kahdeksan käsialisteista konetta Brehmer.  Liimanidontalinjassa on ylösottokone Müller 201, liimanidonta-automaatti Martini AM, automaattinen kirjanpinoaja Kolbus ja kolmisivuleikkuri Krause-Wohlenberg. Kovakantisten kirjojen automaattilinjassa on selänliimauskone Martini, kolmisivuleikkuri Krause-Wohlenberg, selänpyöristys- ja puristuskone Kolbus, päänauha- ja harsotuskone Kolbus, kansituskone Kolbus, taipeenpuristuskone Kolbus, kirjanpinoaja Kolbus ja suojapaperin pujotuskone Martini.  Kovakantisten kirjojen erillislinjassa on liimauskone Martini RB, kaksi selänpuristuskonetta Smyth-Horne, kaksi kolmiteräleikkuria Krause-Wohlenberg, selänpyöristyskone Smyth-Horne ja kaksi kansiinpanokonetta Kolbus.  Kannet valmistetaan neljällä koneella sekä nimiöidään neljällä automaattisella foliopuristimella ja kolmella tavallisella foliopuristimella.
1977:  Viljo K Piippo perustaa Sulkavalle Neuvostoliiton vientiin erikoistuvan painolaitoksen Finnreklama.
1977:  Helprint perustaa tytäryhtiön Optronics International, jonka omistus jakaantuu: Helprint 90 prosenttia, Apu-yhtiöt 2, Lehtimiehet 2, Sysplan 5 ja Rauma-Repola 1 prosentti.  Se kehittää ja markkinoi Pagitron-järjestelmään perustuvia graafisen alan sovellutuksia.  Yhtiöllä on yhdysvaltalaisen yhtiön Optronics International kanssa yhteistoimintasopimus.  Sivunvalmistuslaitteistosta Pagitron ei tule käyttökelpoista, sillä laitteet eivät ole vielä riittävän kehittyneitä kuvien ja suurten tietomäärien nopeaan käsittelyyn.  Helprint päättää 1978 siirtyä Mikkeliin.
1977:  Suomessa virallinen tilasto erottaa sanomalehtien painamisen ja muun painamisen.
1977:  Sanoman Vantaan tuotantolaitos otetaan käyttöön.
1977:  Uusi Suomi ostaa lehtensä tueksi yritykset Kirjapaino Kanta, Kolmio-kirja ja Perjantai.  Uudesta Suomesta tulee uusi kioskiviihdejulkaisija (Jerry Cotton, Nyyrikki ja Regina).
1978:  Juan Marinellolle nimetty Guantánamon kirjapaino on Kuuban ja Saksan Demokraattisen Tasavallan DDR yhteistyön tulos.  Se tuottaa 20 miljoonaa kirjaa ja miljoona aikakausjulkaisua vuodessa.
1978:  Sen jälkeen kun Vietnamin kansa voitti USA-aggressorit ja Saigonin marionetit alkoi painojen korjaaminen ja nykyaikaistaminen.  Saksan Demokraattinen tasavalta DDR auttaa muun muassa Vietnamin kommunistisen puoleen painon uudistamisessa.  Hanoin keskustassa painetaan puoluelehti Nhân Dân - Kansa.  Painossa on neljä kohopainorotaatiota Plamag sekä neuvostotoimittajien ja Pravdan lahjoittamat kymmenen rivilatomakonetta Rossija.  Painossa työskentelee kaksi Leipzigissa koulutettua kirjapainoinsinööriä.
1978:  Neuvostoliitossa on lähes 200 kustantamoa, jotka julkaisevat yli 1,7 miljardia kirjaa vuodessa eli seitsemän kirjaa ihmistä kohti.  Venäjällä julkaistiin 1913 kaikkiaan 30 100 kirjaa kokonaispainokseltaan 99 miljoonaa eli yksi kirja kahta asukasta kohti.  Moskovalainen kirjankustantamo Hudozhestvennaja literatura alkaa 1978 julkaista jättimäistä sarjaa Klassikkojen kirjasto.  Maailman kirjallisuuden kirjasto ja kokoelma Euroopan runous valmistuivat 1977.
1978:  Time ostaa lehden Washington Star.
1978:  Italiassa milanolainen Rizzoli Editore hankkii osake-enemmistön sanomalehdessä Corriere della Sera.
1978:  Namibian suurin kustantamo siirtyy SWAPOn kannattajan Dieter Lauenstein haltuun.  Yhtiö julkaisee saksankielistä Allgemeine Zeitungia ja Windhoek Advertiseria.
1978:  Moskovassa Technopromimport ja Helprint sopivat, että Helprint toimittaa Spartakiadeihin sivunvalmistuslaitteiston Pagitron-järjestelmän.  Helprint allekirjoittaa Moskovan 1980 olympiakisojen järjestelykomitean kanssa sopimuksen, jossa Helprintille myönnetään1980 Moskovan olympiakisojen virallisen toimittajan arvo.  Sopimukseen sisältyvät myös painatustyöt.
1978:  Wärtsilä myy Ruotsin valtionpankin tytäryhtiölle Tumba Bruk suuren setelipainokoneen.  Sen pohjana on Suomen Pankin setelipainolle toimitetut arvopaperikoneet.  Wärtsilä on myynyt 1972 lähtien kahdeksan painokonetta.
1978:  Yhteiskirjapaino palauttaa Wärtsilän offsetkoneen.  Ongelmana on vesi-väri -tasapainon hallinta ja siksi makulatuurin suuri määrä.
1978:  Gummeruksen, Tammen, Kariston ja Kirjayhtymän Libri-tilaus aloittaa Espoossa.
1978:  Kymiyhtiö ostaa 51 prosenttia Tilgmannista.
1978:  Eeva Böök perustaa Helsingin Antikvariaatin.
1978:  WSOY aloittaa kirjakerhon Johanna.  Gummerus ostaa 1988 sen toiminnan .
1978:  Kuvateollisuus sulautetaan WSOYöön.
1978:  Amer-yhtymän Weilin & Göös ostaa Tammen oppikirjaosaston.
1978:  Vaasalainen Litoset ostaa Herman Mattssons Prägeltryckerin.
1978:  Levykauppias Erkka Kettunen avaa Helsingissä ensimmäisen liikkeensä Fennica Kettunen.  Nimeksi tulee pian Fennica Records.  Helsingissä ja Keravalla on enimmillääm viisi Fennicaa, mutta 2008 jäljellä ovat levyliike ja sarjakuvaliike Fennica Comics.
1979:  Puolassa Varsovassa yhtymä RSW Prasa Ksiazka Ruch toimittaa, painaa ja jakelee sanoma- ja aikakauslehtiä.  Sillä on 80 painoa, joista kuusi Varsovassa.  Niissä painetaan 90 prosenttia maan sanomalehdistä ja 200 aikakauslehteä.  RSW tuottaa puoluelehden Trybuna Ludu - Kansantribuuni, jonka arkipainos on 1,6 miljoonaa.  Varsovassa valmistut sivut siirretään puhelinkaapeleitse faksimilena painettavaksi muun muassa Lódzissa, Wrockissa ja Krakovassa, jossa on rakenteilla paino.  RSW painaa syväpainossaan 50 aikakauslehteä.  Varsovassa RSWn offsetpaino Zaklady Offsettowe tuottaa 240 miljoonaa postikorttia vuodessa ja julisteita.  Taidejäljennöksiä painetaan valopainossa.  Varsovassa lehti- ja kirjatehdas Zaklady Graficzne painaa 20 arkkikohopainokoneella, kolmella rainakohopainorotaatiolla sanomalehtiä muun muassa Trybuna Ludun Varsovan painos, neljällä rainaoffsetkoneella, neljällä arkkioffsetkoneella Planeta, viidellä arkkisyväpainokoneella ja 15-yksikköisellä rainasyväpainokoneella.  Kirjoja tuotetaan 22 miljoonaa vuodessa.  Sitomossa on automaattisia kansituslinjoja.  Painotalo Lódzissa tuottaa neljä sanomalehteä, 38 aikakauslehteä, kirjoja, albumeja ja mainoslehtisiä.  Paikalliset päivälehdet ovat Glos Robotniczy - Työläisten Ääni, Dziennik Lódzki - Lodzin Päivälehti ja Express Ilustrowany.  Puolan suurimmasta päivälehdestä Trybuna Ludu painetaan osa.  Lehden sivut saadaan painoon kaukosiirtona.
1979:  Hollannissa Elsevier ja NDU yhdistyvät.
1979-81:  Englannissa noin 300 painolaitosta lopettaa toimintansa.  Graafisen teollisuuden tuotantokyky vähenee noin kahdeksalla prosentilla.
1979:  Tammen perustama Kansan Kirjarengas välittää erityisesti koti- ja ulkomaista työväenkirjallisuutta.
1979:  Sanoma ostaa Simonpainon.
1979:  Sanoman tytäryhtiö Lehtikuva alkaa myydä myös kirjoitettua tavaraa.  Tekstit esimerkiksi tieteen, urheilun ja muodin alalta hankitaan USAsta, Ranskasta ja Saksasta.  Artikkeleja myydään erikoislehdille.
1979:  TS-yhtiöt sulauttaa itseensä Turun Keskuskirjapainon.  Yhtiöihin kuuluvat Turun Sanomat, Euroform, Tietolomake, Tietokaapeli, Polytypos ja Tietojakelu.
1979:  Amer-yhtymä ostaa Valistuksen ja 1980 paperitukkuliikkeen Hyppölä (perustettu 1905).
1979:  Tilgmann ostaa ruotsalaisen Helsingborgs Litografiskan.
1979:  Kunnallispaino ryhtyy peruskoulun oppikirjankustantajaksi.
1979:  Iisalmen Sanomat ottaa nimekseen IS-Yhtymä.
1979:  Insinööritieto INSTO (perustettu 1975) ostaa yhtiön Finnvisuals ja sen varastot.
1979:  Lehtisepät ostaa päälehtensä Pieksämäen Lehti ympärille Asikkalasta ilmestyvän Päijät-Hämeen ja Mikkelin ympäristössä ilmestyvän Länsi-Saimaan.  Lehtisepät osti 1950-luvulla Kangasniemen Kunnallislehden ja 1960-luvulla suonenjokelaisen Sisä-Savon Lehden.
1979:  Enso Gutzeit ostaa painolaitoksen Ornamentum (perustettu 1965).
1979:  Suomen parillakymmenellä kirjanmyyntitoimistolla on noin tuhat asiamiestä.
1979:  Kirjatuotannon kasvu Suomessa II maailmansodan jälkeen on merkinnyt seuraavia muutoksia.  Sekä kauno- että tietokirjallisuuden nimekkeiden lukumäärä on kasvanut.  Tietokirjojen sisällä on laajentunut oppikirjatuotanto.  Kaunokirjallisuuden osuus kirjallisuuden koko nimekemäärästä on pysynyt noin neljänneksenä.  Kotimaisen kaunokirjallisuuden osuus kotimaisen kirjallisuuden koko nimekemäärästä on pienentynyt ja kaunokirjallisuuden koko nimekemäärästä supistunut.  Kioskikirjallisuus on asettunut Suomeen.  Vanhemman kirjallisuuden saatavuudessa on puutteita.  Kirjamarkkinoilla painopiste on 1970-luvulla siirtynyt yhä voimakkaammin bestsellereihin päin.
1979:  Tavako perustetaan välittämään tavaraa koteihin.  Sen toiminta laajenee silkkipainatuksiin kankaalle ja suurtulostuksiin kankaalle ja muoville.
1979:  Suomessa on 548 kirjakauppaa, kun niitä 1970 oli 739.
1979:  Otakustantamo ja Otapaino julkaisevat Ohjeita puhtaaksikirjoittajalle.
1979:  Äidinkielen opettaja Anssi Arohonka perustaa antikvaaristen kirjojen kaupan Helsingin Etu-Töölöön.  Hän muuttaa myöhemmin Mannerheimintielle.
1970-luvun loppu:  Seppo Marjakangas on töissä Tornion Kirjapainossa ja ryhtyy vapaa-ajallaan painamaan tarroja yrityksessään Kalottitarra.  Hän hankkii 1980 painolevyn valmistuslaitteet ja palkkaa ensimmäisen työntekijän.  Marjamaa ostaa 1986 Tornion Kirjapainon ja 1988 Kemin Painotuotteen.  Koneita on 1990 neljä tarrapainokonetta, 17 arkkipainokonetta ja yksi rotaatio.
1980-luku:  Kirjailija Erik Ågren (1924-2008) hoitaa Korsnäsissä kustantamoa Hantverk.  Hänen teoksiaan ovat muun muassa Arbetslust 1975 ja Modellfilaren 1982, mutta yhtään Ågrenin teosta ei ole suomennettu.
1980:  Saksan Demokraattisessa Tasavallassa DDR painokoneita ja -varusteita vie Unitechna.  Sen suurin tehdas on VEB Kombinat Polygraph "Werner Lamberz" Leipzigissa.  Unitechna on viime 20 vuoden aikana toteuttanut yli 100 suurprojektia muun muassa SEV-paino Moskovassa, Ulan Batorin painokombinaatti Mongolian kansantasavallassa, offsetpaino Jerevanissa, 12 suurta painolaitosta Tshekkoslovakiassa, kolme Unkarissa ja Bulgariassa sekä kaksi Puolassa.  "Werner Lamberz" on suunnitellut muun muassa valtion arvopaperi- ja karttapainot Ghanassa, täydellisiä kirjapainolaitoksia Guineassa, Algeriassa, Egyptissä, Sudanissa, Irakissa, Burmassa ja Brasiliassa.  Täydellisiä lehtipainoja on rakennettu muun muassa Libyaan, Syyriaan ja Kyprokseen.  Kuubassa on toteutettu latinalaisen Amerikan suurin koulukirjapaino.  DDRn painokonetellisuuden kärkituotteita ovat rullaoffsetkone Zirkon 66, jota on viety SEV-maiden lisäksi Ruotsiin, Itävaltaan, USAan ja Saksan Liittotasavaltaan.  Sanomalehtirotaatioista tunnetuin on Rondoset ja pienehköille lehdille Rondoset Petit.  Paperitukku on 1960 lähtien tuonut Suomeen 125 painoyksikköä arkkioffsetkoneita Planeta, kolme rullaoffsetia Zirkon ja noin 40 leikkuria Perfekta.
1980:  Neuvosto-Gruusian kustantamot painoivat 1921 lähtien yli 400 miljoonaa gruusiankielistä kirjaa.  Ensimmäinen gruusialainen kirja ladottiin 1629 Roomassa.  Siitä alkaen 1629-1920 julkaistiin lähes 6000 kirjanimekettä yhteispainokseltaan 1,5 miljoonaa.  Tasavallan suurimmat kustantamot ovat Sabtshota Sakartvelo - Neuvosto-Gruusia, Metsniereba - Tiede, Ganatleba - Valistus, Nakaduli - Puro (julkaisee lasten ja nuorten kirjallisuutta) ja Gruusian kirjailijaliiton Merani.
1980:  Petroskoissa pidetään juhlatilaisuus Pjotr Fjodorovitsh Anohinille nimetyn kirjapainon 175-vuotispäivän johdosta.  Laitoksen kollektiivi palkitaan Znak Potshota -kunniamerkillä.
1980:  Moldaviassa avataan 609. luminitsa (tuike tai kipinä) eli maaseudun kirjakauppa.
1980:  "Länsimaiden" suurimmat lehtiä julkaisevat kustannustalot: Suomi: Sanoma, Yhtyneet Kuvalehdet, A-lehdet, Lehtimiehet ja Uusi Suomi; Ruotsi: Dagens Nyheter, Göteborgs-Posten, SvD-konserni, Sydsvenska Dagbladet, Saxon & Lindström, Allers, Åhlén & Åkerlund ja Hemmets Journal; Norja: Schibsted-ryhmä, Hjemmet, Bergens Tidende, Ernst G Mortensen ja Allers; Tanska: Gutenberghus, Det Berlingske Hus, Politiken, Allerpress ja Fogtdal; Englanti: IPC, Mirror Group, Pearson Longman, S Pearson & Son, National Magazine, British Condé Nast, News International, Trafalgar House, Roland "Tiny" Rowland, Associated Newspapers ja DC Thompson; Saksan Liittotasavalta: Springer, Bauer, Gruner+Jahr, Burda, Spiegel ja Jahreszeiten Verlag; Hollanti: VNU, Elsevier-NDU ja Kluwer; Ranska: Hachette Presse, Bayard Presse, Amaury, Editions Mondiales, Filipacchi, Le Monde ja Publications Bonnier; Sveitsi: Ringier; Italia: Arnoldo Mondadori ja Rizzoli sekä USA: Time, Times Mirror, Gannett, Knight Ridder Newspaper, McGraw-Hill, New York Times, Washington Post, Dow Jones, Meredith Publications, CBS Publications, Charter Publishing, Hearst, Rupert Murdoch, Newhouse, Petersen Publishing, Reader's Digest, Thomson Newspapers, Triangle Publications ja Ziff-Davis.
1980:  USAssa tuotetaan noin 35 000 uutta kirjanimekettä vuosittain.  Jakelussa toimii 13 000 kirjakauppaa, lähes 500 kirjakerhoa ja yli 100 000 taskukirjojen myyntipistettä.  Yli puolet kirjanimekkeistä jää alle 10 000 painosmäärän.
1980:  USAssa Hearst-yhtymä ostaa televisioaseman lisää.  Hearst omistaa 30 päivälehteä, 21 viikkolehteä, neljä televisioasemaa, kolme kirjankustantamoa ja uutistoimiston Kings Features.
1980:  Saksalainen Bertelsmann ostaa loput yhdysvaltalaisen kustantajan Bantam Books osakkeista.
1980:  Robert Maxwell hankkii Pergamon Pressin kautta Englannin suurimman kirjapainokonsernin British Printing and Communication Corporation BPCC.
1980:  Iranilainen mattokauppias Hassein Sabet ostaa berliiniläisen bulevardilehden Der Abend.
1980:  Ranskassa Hachette joutuu Matran alaisuuteen.
1980:  JK Ihalainen perustaa Palladium Kirjat.  Se alkaa 2000 julkaista neljästi vuodessa kirjallisuus- ja kulttuurilehteä Kirjo.
1980:  Keskisuomalainen ostaa Hankasalmen Sanomat.
1980:  Suomen 93 sanomalehteä painetaan 74 painokoneella.  Borgåbladet ja Uusimaa omistavat TTU-offsetin.  Laitilan Sanomat, Uudenkaupungin Sanomat ja Vakka-Suomen Sanomat omistavat laitilalaisen painon Plari.  Kuusi lehteä, joilla ei ole omaa painoa, valmistavat itse sivunsa, jotka lähetetään filmeinä painoihin.
1980:  Lehtimiehet-konserniin kuuluvat yhtiöt Lehtimiehet (1957), Nykyposti (1977), Pop-kasetti (1976), Commenda (1970), Kustannusmiehet (1973), Pop-kirjat (1977), Pop-lehdet (1973), Lehtiketju (1974), Kustannus-Vaihe (1968), Lakiperintä (1971), Erikoisjakelu (1966), Tahkovuori, Helprint (1975, Lehtimiehet 45 prosenttia) ja Systre.
1980:  Suomessa on 8500 lehtipistettä, joista voi ostaa irtonumeroita.
1980:  WSOY ja Tammi käynnistävät Uudet Kirjat -kerhon.
1980:  Suomessa on 15 kirjakehoa.
1980:  Salamanteri-sarja aloittaa ja tarjoaa laatukirjoja halvalla.  Sarja ei menesty.
1980:  Sanoma myy postimyynnissä kahvikalustoja, lintusormustimia, tinasotilaita, uima-altaita, tauluja, kuvalautasia ja muuta.  Sanoman postimyynti alkoi 1970-luvun alussa Kodin Kuvalehden Keittotaitokerhon reseptikorteista ja yhtiön aikakauslehtien lukijapalvelun tavarakaupalla.
1980:  Wihurin Sandudd ostaa Helpiön ja lopettaa yhtiön vanhanaikaisen tapettitehtaan.  Wihuri siirtää Wipakin jalostustoiminnan loppupäätä Englantiin yritykseensä Greencrown Packaging.
1980:  Ruotsalainen Esselte ostaa yritykset Plastipak ja Kalvopakkaus, jonka nimeksi tulee Dormitor.  Esselteen fuusioidaan Grako.
1980:  Typlanissa nimetään insinööritoimisto Typlan Consulting.  Suunnitteluryhmän johtaja on Orvar Monni ja suunnittelupäällikkö Annikka Tuukkanen.  He ovat aikaisemmin työskennelleet suunnittelupalvelussa.
1980:  Kirjateollisuusasioimisto ostaa Datan.
1980:  Scanink perustetaan Vihdin Huhmariin.  Aluksi valmistetaan flekso- ja silkkipainovärejä sekä hankitaan uudet laboratoriolaitteet.  Henkilökuntaa siirtyy muista painoväritehtaista Scaninkiin.  Tehdas myydään 1985 Lohjalle.  Yhtiö ostaa väritehtaan Swedish ITI, jonka nimeksi tulee Scanink.  Sveitsiläinen Sicpa ostaa 1990 Lohja Winter -painovärit, ja Scaninkin nimeksi tulee 1991 Sicpa Scanink.  Sen toiminnot Huhmarissa lopetetaan 1992 ja siirretään Tampereelle Sicpan tilohin.
1981:  Neuvostoliitossa on 217 kustantamoa.  Niitä alettiin 1922 perustaa joka tasavallassa tunnuksella Kirjoja kansan käyttöön ja kansalle, ja 1925 niitä oli 28.  VI Leninin teosten kokonaispainos on 560,7 miljoonaa, joista 501,6 miljoonaa on ilmestynyt Neuvostoliiton kansojen eri kielillä.  Hänen teoksiaan on julkaistu 65 maassa 126 kielellä.  Neuvostovallan vuosina K Marxin ja F Engelsin teosten yhteispainos on 127,5 miljoonaa nidosta.
1981:  Neuvostoliitossa perustetaan kustantamo Raduga - Sateenkaari.  Se julkaisee kirjoja 45 kielellä ja vie niitä yli 130 maahan.
1981:  Kustantamo Prosveshtshenije - Valistus palkitaan Työn Punaisen Lipun kunniamerkillä.  Kustantamo julkaisee muun muassa oppikirjoja lähes 1300 nimekettä vuodessa.
1981:  Kustantamo Detskaja Literatura - Lastenkirjallisuus julkaisee vuosittain 600 kirjanimekettä yhteispainokseltaan 220 miljoonaa.
1981:  Techmashexportin Inpoligraf-yhtiö tarjoaa valolatomakoneita FA-500S ja FA-1000, offsetkoneita POK84-42, POK84-22, 2POK84-42 ja POK75-42 moniväripainatusta varten sekä offsetrotaatiota POG 60 yksi- tai kaksiväristä painatusta varten.  Italialaisen Nebiolon lisenssillä Neuvostoliitossa valmistetaan laakapainokoneita PP-84.  Kaksivärinen arkkioffsetkone on Offset 90-2, yksivärinen arkkioffsetkone on POL-54-1 ja kohopainokone PP-45.  Arkkileikkurit ovat BR 139 ja BR 72.  Kniga-linjalla tapahtuu kovakantisten kirjojen valmistus automaattisesti: liimaus, nidonta, kolmiteräleikkaus, kansitus ja valmiiden kirjojen pakkaus.  Metallilankakoneilla BPSH-30, TPSH-50 ja TPSH-80 nidotaan painotuotteita metallilangalla tai litteällä nauhalla.  Yhtiö tarjoaa valokopiokoneita, elektrostaattisia kopiokoneita ja lämpökopiokoneita.
1981:  Kuubassa käynnistyy kirjapainokombinaatti Palma-Sorranossa.  Se tuottaa 30 miljoonaa kirjaa vuodessa.  Painon henkilökunta on koulutettu Saksan Demokraattisessa Tasavallassa DDR.  Kuubassa julkaistiin 1980 uusia kirjanimekkeitä 1143 ja kirjojen yhteispainos oli 42,6 miljoonaa.  Painoalalla on 1500 ihmistä.
1981:  Australialais-yhdysvaltalainen mediamoguli Rupert Murdoch myy Englannin vanhimman maakuntalehtiketjun Berrows, jolla on 37 paikallista viikkolehteä ja kaksi iltalehteä, ja ostaa Lontoossa lehden The Times.  Neuvoteltu sopimus on viikunanlehti, jolla kauppa saadaan aikaan.  Kun apulaispäätoimittaja muistuttaa 1982 Murdochia lupauksista, mediamoguli vastaa: "Hyvä luoja, ette kai ottaneet niitä tosissanne!  Miksi en voi antaa The Timesille ohjeita siinä missä muillekin lehdilleni?"  Margaret Thatcher on Murdochin tukena 1986, kun tämä uudistaa lehtiyrityksiään irtisanomalla 5500 työntekijää.  Murdochin lehdet The Sun, News of The World, The Times ja The Sunday Times tukevat 1997 Tony Blairin ehdokkuutta, koska tämä jatkaa Thatcherin perintöä vapaakaupan ja NATO-suhteiden kannattajana.  Blair voittaa vaalit.
1981:  Englannissa sunnuntailehti The Observer (perustettu 1791) myydään monikansalliselle yhtiölle Lonrho, jonka omistaa Roland Rowland.
1981:  Länsi-Saksan sosiaalidemokraattinen lehdistö häviää lähes olemattomiin.  Kölnin lähellä Deutzissa puolueen lehtipaino suljetaan.
1981:  Länsisaksalainen Bayer ostaa loput Agfa-Gevaertin osakkeista.
1981:  Espanjassa valtio on yhä suurin lehtitalo, vaikka demokratian palauttamisesta on kulunut kuusi vuotta.  Maan 110 päivälehdestä 82 lehteä julkaisee 74 yksityistä kustantamoa.  Vain 16 lehteä on perustettu diktatuurin päättymisen jälkeen.  Näiden rinnalla ilmestyy 28 valtion sanomalehteä.  Vanhana jäänteenä on 29 maanantailehteä - Hojas de Lunes, joita sanomalehtimiesyhdistykset julkaisevat maanantaisin vanhan lain perusteella, joka kieltää sanomalehtiä ilmestymästä maanantaina.
1981:  Kustantamo Osuuskunta Vastapaino perustetaan.  Jäseniä on noin 1600.
1981-85:  Otavan kirjakerho Seitsentähdet toimii.
1981:  Sanoma ostaa newyorkilaisen kirjapainon Crafton Graphic Manhattanilta ja espoolaisen Simonpainon sekä valtaosan Helsinki Television osakkeista.
1981:  Keskisuomalainen ostaa äänekoskelaisen Äänepainon, Sisä-Suomen Lehden, Jyväskylän Maalaiskuntauutiset ja Jyväskylän Ympäristölehden.
1981:  Typlanin osake-enemmistö siirtyy avoimen osakeannin jälkeen Nokialle.  Seuraavaksi suurimmat omistajat ovat Tampereen Kirjapaino, Turun Sanomat ja Esan Kirjapaino.
1981:  Apulehti muuttaa nimekseen A-lehdet.
1981:  Veikkauksen kirjapaino Kvartto luopuu lehtien painamisesta.  Se painoi lehtiä Veikkaus-Lotto, Kansanvakuutus, Rautatieuutiset ja TULn urheilulehteä.  Aikaisemmin yhtiö painoi Tiedonantajaa.
1981:  Amer-yhtymä ostaa Helsingin Paperiteollisuuden osakekannan ja sopii 1982 Casio Electronicsin kanssa Casio-laskimien maahantuonnin ja yksinmyynnin Suomessa.
1981:  Helsingin Pahvitukku perustetaan.
1981:  Kirjateollisuusasioimisto KTA selkiyttää organisaatiota.  Funduksen (perustettu 1921 KTAn holding-yhtiöksi) tytäryhtiöiksi tulevat KTA, Insinööritoimisto Data, Merso, Grafica, Solidon, Grameka, Papyrus ja OJ Dahlberg. 
1981:  Comex perustetaan.  Siihen kuuluu graafisen alan yrityksiä.
1981:  Kauppalehti-yhtiö sulautetaan Uuteen Suomeen.
1981:  Esselte ostaa Insinöörivälineen ja Virastokoneen.  Esselteen fuusioidaan Insinööriväline ja Dormitor, johon yhdistettiin Plastipak.
1981:  Tampereella Kirjapaino Ulonen yhdistetään Kirjapaino Hermekseen.
1981:  Helsingissä avataan Hietalahden torille ensimmäinen kirpputori, josta yksityiset saavat vuokrata myyntipaikkoja.  Siellä myydään myös kirjoja ja lehtiä.
1982:  Petroskoissa vietetään 17. kirjan juhla Karjalan maalla.  Kaupungin 13 kirjakaupan tiskirivit on Voitto-elokuvateatterin vastapäisellä katukäytävällä.  Myyjäisten kysytyin teos on Anna Kareninan uusi laitos.
1982:  Finnboard järjestää Moskovassa symposiumin, jonka aiheena on tapetin tuotanto.  Suomesta siihen osallistuvat Äänekosken väri ja tapetti, Sandudd ja Tapetti.
1982:  Coca-Cola ostaa yhtiön Columbia Pictures.
1982:  Englantilainen Tim Waterstone avaa ensimmäisen kirjakauppansa.  Hänen Lontoon Piccadillyn suurmyymälänsä avataan 1999 ja se on Waterstonen 172. kirjakauppa.
1982:  Euroopassa on 68 tapettitehdasta, kun niitä 1970 oli 100.  Suomessa toimivat Wihurin Sandudd, toijalalainen Tapetti sekä Pillgren ja Ritola.  Kohopainon rinnalle ovat tulleet syväpaino, flexopaino ja silkkipaino.
1982:  Kymi Kymmene ostaa Konstsamfundetilta Tilgmannin loput 49 prosenttia.
1982:  Sanoma ostaa Lippupalvelun.
1982:  Lehtimiehet Yhtymään kuuluu Lehtimiehet, Erikoisjakelu, Tahkovuori, Commenda, Turku-Palvelu, Kaupunkilehti Turkulainen, Lahtinen & Kumpp, Kustannusmiehet, Kustannus-Vaihe, Lakiperintä, Nykyposti ja Pop-Kirjat.  Lehtimiehiin sulautetaan 1982 Lehtiketju, Pop-Lehdet ja Pop-Kasetti.  Yhtymä on osakkaana yhtiöissä Helprint 45 prosenttia, Systre 33 prosenttia ja Foto-Set 20 prosenttia.
1982:  Vihtiläinen kustannusliike Sahlgren perustetaan, kun Schildts ei julkaise kirjailijan Brita Högnäs-Sahlgren teosta Hautaviita.  Se kertoo oikeusmurhasta 1920-luvun Suomessa.  Toinen kirja Erik Andrénin Var är din broder? 1983 kertoo jatkosodan loppuvaiheissa teloitetuista sotilaista, joita on ainakin 468.  Karl Sahlgren on toinen kustantaja.
1982:  Taiteilijat Mirja Kesävaara ja Marita Vihervuori perustavat kustantamon Florinda.
1982:  Kainuun Sanomat ostaa Sotkamon Lehden osake-enemmistön.
1982:  Jämsän Lehti myy Hämeen Kirjapainon uudelle yhtiölle Hämeen Kirjapaino.
1982:  Äänekoskelainen Äänepaino yhdistetään Keskisuomalaiseen.  Se ostaa paikallislehden Laukaa-Konnevesi.
1982:  Kolmiokirja myy Yhtyneille Kuvalehdille OK-lehden.
1982:  Suomen suurimmat kirjakauppaketjut ovat Suomalainen Kirjakauppa 20 myymälää, Info-ryhmittymä yhteensä 80 (Akateeminen Kirjakauppa 5, Kirja-Otava 6 ja Gummeruksen kirjakauppa 9), Yliopistokirjakauppa 7 ja SOK-osuuskaupat 96 myymälää.
1982:  Insinööritoimisto Printplan aloittaa Helsingissä vetäjänä Typlanin suunnitteluryhmän johtajana toiminut insinööri Orvar Monni.  Yhtiön toimialana on kirjapainoteollisuuden ja kustannustoiminnan suunnittelu-, koulutus- ja asiantuntijapalvelut.  Typlan lopettaa konsulttiosastonsa.
1982:  Grafisystems aloittaa toimintansa, mutta luopuu1986 graafisen alan maahantuonnista keskittyen japanilaisten kopiokoneiden Mita maahantuontiin.  Mita ostaa 1987 Grafisystemsin osakekannan.
1982:  Graafisen alan tukkuliikkeestä Arila eroaa kaksi yritystä CPT Suomi ja Hellscan.
1982:  Graafisen alan kone- ja prosessitekninen insinööritoimisto Grafiplan perustetaan Vantaalle.
1983:  Yhdysvalloissa perustetaan järjestö National Endowment for Democracy NED.  Se tukee USA:n politiikan kannattajia muun muassa kustantamoja, sanomalehtiä  ja muita tiedotusvälineitä.  Se esimerkiksi taistelee 1980-luvun puolivälissä Filippiinien vasemmistokapinallisia vastaan ja rahoittaa tiedotusvälineitä.
1983:  USAn suurimpiin kuuluva kirjakauppa on New Yorkissa viidennen valtakadun ja 48. kadun kulmassa.  Siellä ei näy venäläisten klassikkojen eikä neuvostokirjailijoiden teoksia.  Kysyttäessä myyjä löytää jonkun pölyisen niteen Tolstoin, Dostojevskin ja Turgenevin luomuksia.  Publishers Weeklyn mukaan kyseisiä kirjoja julkaistaan hyvin vähän ja pienin painoksin.
1983:  Kustannusliike Clarion perustetaan Turkuun.
1983:  Kainuun Sanomat ostaa paikallislehden Ylä-Kainuu.
1983:  Lapin Kansa ostaa Rovaniemen kirjakaupan (perustettu 1895) ja Kirpa Oyn.
1983:  Tamprint ostaa datamailereita valmistavan yhtiön Parabill.
1983:  Mercantile ostaa Arilan osastokseen.
1983:  Grafiyhtymä on kolmen graafisen asioimiston Graficon, Graphic Metal ja Grafiseppo yhteenliittymä, jonka Paul Pasanen, Vesa Valkama ja Seppo Karttunen perustavat.
1983:  Suomessa avaa ovensa AV-talo MediaCenter.
1983:  Gummerus ostaa saarijärveläisen Väinö Rautiaisen Aripainon latomon ja perustaa G-printin Saarijärvelle.
1983:  Rautakirjan toimitusjohtaja Antero Siljola ehdottaa, että puhe kioskikirjallisuudesta lopetetaan, koska arvostelijat ovat tahranneet nimityksen.  Hän ehdottaa tilalle viihdekirjallisuutta.  Suomessa on 2300 kioskia, mutta kaikki eivät myy kirjoja.  Seksikirjojen osuus myynnistä on vähentynyt.  Suosituimmat aiheryhmät ovat romanttinen jännitys ja rakkaus.  Rautakirja perustaa 55 R-kioskia lisää.
1984:  Smolenskin kirjapainokombinaatti painaa vuosittain yli 50 miljoonaa oppikirjaa kouluille.
1984:  Ranskan suurimmat lehdenkustantajat ovat Robert Hersantin konserni Socpresse (40 lehteä), Hachette, Editions mondiales, Publications Filipacchi (40 lehteä), Compagnie européenne de publications, yhtymä Parisien Libéré, Ouest-France, Bayard-Presse, Sud-Ouest, Le Monde, Le Dauphiné Libéré ja Publications de la Vie catholique.
1984:  Ranskalaiset kustantajat Editions Mondiales ja Berda ostavat 80 prosenttia belgialaisesta kustantamosta Dupuis, joka julkaisee muun muassa Smurffeja.
1984:  Robert Maxwellista tulee Fleet Streetin uusi lehtikuningas, kun hän ostaa konsernin Daily Mirror viisi sanomalehteä ja viikkolehden Sporting Life.
1984:  Suomessa 11 kirjailijaa ja yhdistys Omakustannuskirjailijat perustavat oman kustannus- ja markkinointiliikkeen Harppuuna.  Se julkaisee lehteä Harppuuna.  Yhdistys päättää 1986 muuttaa nimekseen Kirjailijain Omatoimiyhdistys.
1984:  Hufvudstadsbladet siirtyy Vantaan Martinlaaksoon Sanoman rakentamaan painotaloon pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.  Sanoman hankkima offsetrotaatio on Frankenthal A 500.  Lehden vanha  kohopainokone Goss Headliner myydään Sydsvenska Dagbladetille Malmöön, kun heillä on samanlainen.
1984:  Sanoma ostaa yhtiön Tecnopress, jonka lehdet ovat Prosessori, Hifi ja Tietokone.
1984:  Kulutuskuntien Keskusliiton KK kirjapaino siirtyy Sosiaalidemokraattisen Puolueen haltuun siten, että Tammi omistaa siitä 25 prosenttia, Paasipaino 50 ja KK 25 prosenttia.
1984:  Martinpaino siirtyy Helprintin omistukseen.  Helprint ostaa 1985 Offset-Kopio O Palosen.
1984:  WSOY ostaa audiovisuaalisen toimiston Avset osake-enemmistön ja Kirjapaino FG Lönnbergin osakekannan.  WSOY, Paavo Haavikko ja Kimmo Pietiläinen perustavat yritysinformaation suunnitteluun ja toteuttamiseen eli markkinointiviestintään keskittyvän yrityksen Haavikko & Pietiläinen & Co.
1984:  Tampereen Kirjapaino ostaa Tampereen Arpatehtaan, Koillis-Hämettä kustantavan Jämsän Lehden osake-enemmistön, Suomen Muovikortin, puolet Laakakuvan osakekannasta ja Painokuvan.  Tamprint ostaa enemmistön Kaukoladonnan osakkeista.
1984:  Turun Sanomat ostaa Uudenmaan Kirjapainon ja Ornamentumin.
1984:  Kouvolan Sanomat ostaa Etelä-Suomen.
1984:  Uusimaa myy Mäntsälän Seudun.
1984:  Savon Sanomat ostaa Siilinjärvellä ja Maaningassa ilmestyvän lehden Uutis-Jousi (perustettu 1967).
1984:  Jouko Jokkeri Elevaara myy puolet kaupunkilehdestään Uusi Lahti Lohjan Kirjapaino ja Sanomalehdelle.  Lehtimiehillä on Lahdessa kaupunkilehti Lahtiset.
1984:  Kirjapaino FG Lönnberg ostaa silkkipainon Mainos ja etiketti.
1984:  Kymi-Strömberg myy yksiköitään: Kymtac, Tilgmannin kotelotuotanto ja 51 prosenttia Tilgmannista Yhtyneille Paperitehtaille.
1984:  Ruoveden Pakkaus perustetaan.  Se rakentaa aaltopahvikoteloita ja -laatikoita tuottavan pakkaustehtaan Jäminkipohjaan.
1984:  Amer-yhtymä ostaa viidenneksen kuvalaatta-reprolaitoksen  Kuva (perustettu 1907) osakekannasta, suoramarkkinointiyrityksen Salomo Karvinen ja kirjapainon Finnreklama.  Amersoft hankkii MicroPron oikeudet.  Nokia saa silti varustaa Mikkonsa WordStarilla ja muulla.
1984:  Grafilaser aloittaa Helsingissä.
1984:  Rautakirja perustaa 47 uutta R-kioskia, joita on 807.  Muita kioskeja on 1200.  Rautakirja jakaa Pravdan irtonumeron ostajille ilmaiseksi Pariisissa ilmestyvää neuvostovastaista emigranttilehteä Russkaja Mysl.
1984:  Tamperelainen kirjapaino JF Olan menee nurin.
1985:  Lehtiruhtinas Rupert Murdoch ostaa puolet 20th Century Foxista, myöhemmin toisen puolen, ja seitsemän televisioasemaa USAssa.  Tasavallan presidentti Mauno Koivisto myöntää Murdochille Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan 1. luokan komentajamerkin suomalaisen sanomalehtipaperin vientiä edistäneistä toimista.
1985:  The Washington Post ostaa 53 kaapelitelevisioasemaa.
1985:  Weilin+Göös solmii Otavan kanssa yhteistyösopimuksen ja ostaa Otavan suurteosten myyntiorganisaation.  Otava keskittyy kaksiosaisiin suurteoksiin ja W+G useampiosaisiin.
1985:  Yhtyneet Paperitehtaat ostaa Tilgmannin.
1985:  Hämeen Kansa ja Hämeen Sanomat perustavat osakeyhtiön, joka ostaa ilmaisjakelulehden Hämeenlinnan Paikallislehti.
1985:  Turkulainen Jaakkoo-Taara ostaa Farmoksen omatarvepainon ja Painoprisman.
1985:  Eero Lehti ja Keski-Uusimaa muodostavat lehtiryhmän Keski-Uusimaa, Vantaan Seutu, Kotikeskari, Sipoon Sanomat, Uusimaa, Etelä-Vantaa, Hyvinkään Uutiset, Porvoon Sanomat ja Tuusulanjärven Viikkouutiset.  Yhtiöryhmään kuuluu kolme kirjapainoa.
1985:  Suomalainen värijärjestelmäyritys Unda (aalto) perustetaan.  Undan päämarkkinamaat ovat Englanti, Länsi-Saksa, Italia, Ranska ja USA.  Undan järjestelmän GDW 2002 toimitukset tapahtuvat 1987 Suomessa ja USAssa.  Unda myydään 1989 Scitexille.
1985:  Nokia jatkaa Typlanin sopimusten hoitamista.  TIPS-konseptin modulien ADS-250, LOGO-400, IMAGE-500, PAGE-700 ja PHOTO-800/PLATE-900 kehitys jatkuu.
1985:  Sanoma perustaa yritysinformaation tuottajan Startel ja ostaa Sinisen Kirjan.
1985:  Insinöörilehdet ostaa Pörssilehden.
1985:  Uusi Suomi ostaa Tukholmassa ilmestyvän lehden Ruotsin Suomalainen.
1985:  Tampereen Kirjapaino ostaa kolme prosenttia MTVn osakkeista Suomi-Filmiltä ja enemmistön PG-yhtiöistä, joita ovat Paragon, Parasystems, Tietovoima ja Systek.
1985:  Amer-yhtymä ostaa Marimekon osake-enemmistön.  Yhtymän Weilin & Göös saa haltuunsa Otavan suurteosten myynnin ja varaston.  Otava keskittyy yleistietosanakirjoihin ja luopuu muiden suurteossarjojen kustantamisesta.
1985:  Hämeenlinnalainen Polarpak ostaa espanjalaiset yhtiöt Pallarés.  Polarpakilla on tuotantoa Englannissa vuodesta 1983 sekä Singaporen ja Saudi-Arabian joint venture -yrityksissä 1985 lähtien.  Tuotteet ovat kertakäyttöastioita kartongista ja muovista.
1985:  USAssa Murdoch's News Corp ostaa Fox Broadcastingin.
1985:  USAssa Turner Broadcasting ostaa yhtiön MGM/United Artists, pitää MGMn 3000 elokuvan kirjaston, mutta myy loput.
1985:  Finvest ostaa piirilevy-yritykset Metalex ja Nyky-Offset.
1985:  Liberaalista kansanpuoluetta lähellä oleva kustannusosakeyhtiö Librum julistetaan konkurssiin.
1985:  Veikko Pohjola (perustettu 1942) lopettaa Ulvilassa ja sen 125 työntekijästä sanotaan irti 50 työläistä.
1985:  Ulkomainos muuttuu Maximediaksi.
1985:  Suomessa on 832 R-kioskia ja 6991 lehtipistettä.  Niissä myydään 80,4 miljoonaa sanomalehteä ja 33,9 miljoonaa aikakauslehteä.
1985:  Lohja ostaa painoväritehtaan Scanink.
1986:  USAssa lehtiala keskittyy.  Gannett ostaa lehdet Des Moines Register, Courier-Journal, Louisville Times ja Detroit News.  Times-Mirror ostaa baltimorelaisia sanomalehtiä Baltimore Sun ja Evening Sun kustantavan perheyhtiön AS Abell, jolla on myös televisioasemia ja pieniä aikakauslehtiä.  Kauppa tapahtuu päivä sen jälkeen, kun Hearstin iltalehti News-American ilmoitti lopettavansa Baltimoressa.  Lähes 1700 sanomalehden levikistä 59 prosenttia  kuuluu 25 suurimpaan ketjuun.  Jäljellä olevat 484 itsenäistä sanomalehteä ovat valtauskohteita, vaikka ovat pieniä.
1986:  USAssa General Electric ostaa yhtiön NBC Network (RCA).
1986:  Meksikolainen lehtikuningas Mario Vasquez Raña ostaa uutistoimiston United Press International UPI.  Vasquez Raña omistaa Meksikon suurimman lehtiketjun ja televisioasemia.
1986:  Lehtipohatta Robert Maxwell ostaa Mirror Groupin, joka julkaisee muun muassa The Daily Mirroria.  Hän muuttelee ja sensuroi toimittajiensa kirjoituksia.  Maxwellin kasvot esiintyvät usein etusivulla.  Toimittajia lähtee lehdestä, ja Mirrorin levikki laskee.
1986:  Ranskassa Robert Hersant ostaa lehdistölain vastaisesti lehden Le Progres.  Hänellä on nyt 38 prosenttia kansallisesta ja 20 maakunta- ja paikallislehdistöstä, vaikka yhdellä omistajalla saisi olla 15 prosenttia kansallisten lehtien tai maakunta- ja paikallislehtien levikistä.
1986:  Saksalainen Bertelsmann ostaa USAsta yhtiön Doubleday ja nousee USAn toiseksi suurimmaksi kustantajaksi.
1986:  Saksalainen Rudolf Hell ostaa englantilaisen yhtiön Xenotron.
1986:  Kustannusliike Vastavoima aloittaa Helsingissä.  Liikkeellä on sopimus neuvostoliittolaisen ulkomaankauppayhtiön Mezhdunarodnaja Kniga kanssa.
1986:  Kursiivi alkaa painaa neuvostoliittolaista lehteä Sputnik.  Sitä painoi aikaisemmin Yhteistyö.
1986:  Maanmittaushallituksen karttapaino myy suurta seinäkarttaa Suomi 1933.
1986:  Atena Kustannus syntyy, kun Gummerus muuttaa kustannustoimintansa Helsinkiin.  Pekka Mäkelä ei halua perinteiden Jyväskylään katkeavan.  Perustajina ovat Gummerus, Graafinen Suunnittelu Face ja Lanserit.
1986:  Porvoolainen toimitusjohtaja Leo Reijonen myy Asikkalassa sijaitsevan kirjansitomonsa.
1986:  Yhtyneet Kuvalehdet, A-lehdet ja Valitut Palat perustavat Aikakausmedian, jonka tehtävänä on yleisaikakauslehtien mediamarkkinointi mainostajiin ja mainostoimistoihin päin.  Se puretaan, kun Yhtyneet Kuvalehdet eroaa 1988 siitä.
1986:  Ruotsalainen ICA-Förlaget ostaa Forman koko osakekannan Tilgmannilta.  Yhtiön Kotivinkki perustettiin 1982.
1986:  Suomalainen Fredr Wagner ottaa nimekseen Fredr Wagner.  Sen omistus siirtyy 1993 Grapha Holdingin haltuun, joka on Müller Martinin katto-organisaatio.  Uudeksi nimeksi tulee 1998 Müller Martini.
1986:  Esan Kirjapaino ostaa ilmaislehden Uusi Lahti.
1986:  Sanomalehteä Karjalainen (kokoomus) julkaisevan Pohjois-Karjalan Kirjapainon osake-enemmistö siirtyy Laakkosten suvulle.  Veljekset Yrjö, Reino ja Erkki nostavat 1987 omistusosuutensa 51,57 prosenttiin.  Omistukset 1988 ovat Autotalo Laakkosen lisäksi Paperityö (Helsinki), Nurmeksen Kirjapaino, Lieksan Lehti, Keski-Karjalan Kustannus (Parikkala), Pogostan Sanomat (Ilomantsi), kaupunkilehdet Etelä-Karjala (Lappeenranta) ja Uutisvuoksi (Imatra) sekä paikallislehdet Ylä-Karjala (Nurmes), Lieksan Lehti, Parikkalan Sanomat ja Pogostan Sanomat.  Fuusioidut osat ovat Etelä-Karjalan Kirjapaino (Imatra ja Lappeenranta) ja offset (Helsinki).
1986:  Satakunnan Kansa ostaa Kokemäen Sanomat ja Noormarkussa ilmestyvän Luoteiskunnat.
1986:  Oululainen Liitto ostaa Koillissanomat.
1986:  Savon Sanomat ostaa Warkauden lehden.
1986:  Sanomalehti Kotka (lehti Etelä-Suomi) ostaa kirjapainon Anson Myllykoskelta.
1986:  Taivalkosken Uutiset yhdistetään kuusamolaiseen yhtiöön Koillis-Suomi.
1986:  Karprint myy Nurmijärven Paikallislehdelle ilmaisjakelulehden Nurmijärven Kureeri.  Karprint ja yksityishenkilöt ostavat Viiskunnan, jolle kuuluvat paikallislehdet Härmät ja Viiskunta.
1986:  Rytmi-lehti siirtyy Lehtimiehille.
1986:  Yhtyneet Paperitehtaat ostaa Hyrylästä Kotelo-Tuotteen, joka valmistaa aaltopahvilaatikoita.
1986:  Keskisuomalainen jättää Kepun.  Lehti pysyy keskustalaisena, mutta ei ole Keskustapuolueen äänitorvi.
1986:  Wihuri myy tapettitehtaansa Tapetille.  Wihurin Sanduddin tehtaan tapettituotanto lakkaa.
1986:  Sanduddilta lähteneet Aarre Kangas, Aarne Ahola ja Uffe Hjorth perustavat painon Joutsenon Tapetti.
1986:  Kehitysyhtiölle Expaco siirtynyt Santel myy kehittämiään lavaajia, arkinkäsittelylaitteita ja portaalirobotteja painotaloille.
1986:  Juha (Raimon poika) Aarnisalo perustaa Helsinkiin antikvariaatin Kulku Katin Poika ostamalla paikalta Riikka Kajoksen yleisantikvariaatin.  Aarnisalo siirtyy pian Simo Sjöblomin divarin tilalle.  Sjöblom oli erikoistunut sarjakuviin ja dekkareihin, ja hänellä on Seaflower-kustantamo.  Aarnisalo muuttaa 1988 uusiin tiloihin, erikoistuu dekkareihin ja nuorten kirjoihin.
1986:  Suomen suurin neuvostoliittolaisen kirjallisuuden kustantaja ja maahantuoja Kansankulttuuri tekee konkurssin.  Kirjakaupat Oulussa, Kemissä ja Helsingissä lopetetaan.  Sen tehtävää jatkaa uusi yritys SN-kirjat, jonka perustaja ja omistaja on Suomi-Neuvostoliitto-Seura SNS.  Markkinointipäällikkö on Petteri Baer.
1986:  Tampereen Kirjapaino ostaa vakuutusyhtiön Pohjola omatarvepainon.
1986:  Rautakirja luopuu tietokonekaupoista eli Computer Station -myymälöistään.
1987:  Tshekkoslovakia alkaa uusia graafista alaa, kertoo Nachrichten für Aussenhandel.
1987:  Yhdysvaltalainen kustantamo McGraw-Hill lopettaa toimintansa ja tuotteidensa myynnin Etelä-Afrikassa.
1987:  Brasilialainen Roberto Marinho (1905-) omistaa lehden O Globo, jonka johtamisesta hänellä on vuosikymmenten kokemus, ja televisiokanavan Globo TV, joka perustettiin 1965.  Hänellä on Brasiliassa lisäksi kymmeniä radioasemia, ja hän on mukana tietoliikenne-, video-, levy-, mainonta- ja julkaisualalla.  Marinhon yhtiö omistaa 80 prosenttia TV Monte Carlosta 1985 lähtien.  Novela, hienostunut ja pinnallinen saippuaooppera, on yhtiön Globo TV tärkein vientiartikkeli.  Ohjelmia myydään 130 maahan.
1987:  Torontolainen kustantaja Hollinger ostaa 28 yhdysvaltalaista ja 13 kanadalaista sanomalehteä.
1987:  Kanadalainen International Thomson of Canada hankkii kustantamon Britain's Associated Book Publishers.
1987:  Lehtimiljonääri Rupert Murdoch ostaa australialaisesta lehti-, radio- ja televisioyhtiöstä The Herald and Weekly Times HWT vain lehdet.  Hän ostaa englantilaisen lehden Today ja 15 prosenttia lehdestä Financial Times.
1987:  DIC ostaa väritehtaan Sun Chemical.  Hartmann ja Kohl & Madden yhdistyvät Sun Chemicaliin.
1987:  Nobel-konsernin tytäryhtiö Casco Nobel ostaa Tanskan suurimman värivalmistajan Sadolin & Holmblad.
1987:  Suomeen tuodaan 1965 lähtien 17 009 painokonetta, joista 5144 on erilaisia rotaatioita.  Painokoneiden elinkaari lyhenee, ja kone myydään yleensä pois, kun sen käyttö tulee teknisesti tai taloudellisesti kannattamattomaksi.  Samana aikana metallilatoma- ja valinkoneita tuodaan 5796, mutta 1987 vain 24 konetta, sillä metalliladonta väistyy valoladonnan tieltä.  Tuodaan 3364 kuvalaattojen tai painosylintereiden valmistukseen käytettävää konetta ja laitetta sekä 16 717 painamisen apukonetta ja -laitetta.
1987:  Sanomalehti Kotka ostaa anjalankoskelaisen Ansonin eli entisen Myllykosken Kirjapainon.
1987:  Pieksämäkeläinen Lehtisepät ostaa mäntyharjulaisen Pitäjänuutiset.
1987:  Toijalalainen Tapetti ostaa Wihurin Sanduddin tapettitehtaan ja tekee sopimuksen ruotsalaisen Econ kanssa yhteisestä markkinoinnista ja suomalaisen tytäryhtiön lakkauttamisesta.  Tapetti saa Neuvostoliitosta miljoonan tapettirullan tilauksen.  Suomen toinen tapetin valmistaja on Joutsenon Tapetti.
1987:  Like Kustannus perustetaan Vanhan kuppilassa Helsingissä.  Se siirtyy 2006 itsenäisenä Otavan alaisuuteen.
1987:  Kustantamo Hanki ja Jää perustetaan.  Sen ensimmäinen kirja on Matti Kortteen Hallittu rakennemuutos.
1987:  Tietoviikko yhdistyy Insinöörilehtiin.
1987:  Weilin+Göös menettää almanakkojen erioikeuden, sillä WSOY nosti 1984 alkaneessa tarjouskilpailussa vuokrasumman 250 prosenttia.  W+G ei pysty enää laaja-alaiseen kustantamiseen, sillä almanakkojen julkaiseminen synnytti noin puolet liikevaihdosta.
1987:  Amer-yhtymän Weilin+Göös perustaa kirjakerhon Lasten Parhaat Kirjat.
1987:  Suomi-Neuvostoliitto-Seuran SNS yhtiö SN-kirjat perustaa Helsinkiin kirjakaupan Gogolin Nenä.  Markkinointijohtaja Petteri Baer ostaa 1989 sen, mutta laatukirjakauppa joudutaan lopettamaan 1991.
1987:  Salon Seudun Sanomalehti ostaa somerolaisen perheyrityksen Sanomalehti Somero.
1987:  Hyvinkään Kirjapaino tekee Semicin kanssa sopimuksen sarjakuvalehtien vientitoimituksesta Pohjoismaihin ja Hollantiin.
1987:  Kuvatoimisto Lehtikuva liittyy eurooppalaisen kuvaverkoston EPA osakkaaksi.
1987:  Rautakirja ostaa Paletin ja Suomalainen Kirjakauppa Yliopistokirjakaupan, joka on WSOYn tytäryhtiö.
1987:  Hufvudstadsbladet ja Jörn Donner Productions solmivat konsulttisopimuksen.
1987:  Wihurin kanadalainen tytäryhtiö Winpak ostaa USAsta kalvopakkaustehtaan Flex-On.
1987:  Kimmo Välkesalmi perustaa antikvariaatin Helsinkiin.
1988:  Moskovassa perustetaan kustantamo Knizhnaja palata - Kirjakamari.  Se julkaisee uusintapainoksia harvinaisista teoksista ja bibliografista kirjallisuutta.
1988:  Kustannusliike Progress - Edistys Moskovassa lopettaa suomenkielisen toimituksensa.  Sen toimituspäällikkönä oli Veikko Airola (1914-).
1988:  Sony ostaa yhtiön CBS Records.  Tämä on alkua Columbian hankkimiselle.
1988:  Erwin Grimmin 1945 perustama yritys Erwin Grimm Metall-Präzisionswerkstätte, sitten E & K Grimm tulee nimellä MAN Roland Mainhausen painokoneryhmän osaksi.
1988:  Heidelberg hankkii yhdysvaltalaisen offsettehtaan Harris.
1988:  Lehtikeisari Rupert Murdoch joutuu myymään New York Postin ostettuaan kolme vuotta sitten kaupungista televisioaseman.  Liittovaltion lainsäädäntö kieltää samaa omistajaa pitämästä sekä lehteä että televisioasemaa samoilla markkinoilla.  Murdoch ostaa yhtiön Triangle Publications ja saa kaupassa muun muassa lehdet TV-Guide, Seventeen, Good Food ja The Daily Racing Form sekä yli 60 kirjapainoa.
1988:  Kustantajamiljonääri Robert Maxwell ostaa USAsta yhtiöltä Dun & Bradstreet lentoyhtiöiden aikatauluja ja muuta kustannustoimintaa harjoittavan yhtiön Official Airline Guide sekä kustannusyhtiön Macmillan.
1988:  Englantilainen Crosfield ostaa yhdysvaltalaisen Lightspeedin.
1988:  Ruotsissa perustetaan uusi kirjakerho Böckernas klubb.
1988:  Uusi suomalais-neuvostoliittolainen kustantamo ryhtyy julkaisemaan Suomessa eri kielillä neuvostoliittolaista kirjallisuutta.  Neuvostoliiton Kirjailijaliitto ja Sovetski Pisatel ovat mukana 40 prosentin osuudella.  Loppu on suomalaisilla muun muassa Publishing Combinating Media ja Six.
1988:  Kustannus Taide aloittaa.  Toimitusjohtajana on Jyrki Lappi-Seppälä.
1988:  Gummerus ostaa Weilin+Göösin kauno- ja lastenkirjallisuuden kustannusoikeudet ja noin 600 000 kirjan varaston.  Gummerus ostaa Hankasalmelta CTR-Latomon.
1988:  Arthouse ostaa Kustannus Jalavan ja Uuden Suomen Tietosanoman.  Nimeksi tulee Art House.
1988:  Harry Schaumanin säätiö ostaa Vasabladetin.
1988:  Sanoman Varkauden painolaitos otetaan käyttöön.
1988:  Aamulehti ostaa Vaasan (Pohjalainen) osake-enemmistön.  Tampereen Kirjapaino ja Uusi Suomi Yhdistetään.  Uuden yhtiön nimeksi tulee myöhemmin Aamulehti-yhtymä.
1988:  Kymen Viestintä ryhtyy kustantamaan Kouvolan Sanomia.
1988:  Jaakko Iloniemi, Keijo Immonen ja Paavo Lipponen perustavat viestinnän ja julkaisualan yhtiön Viestintä Teema.
1988:  Oululainen Liitto ostaa Haapaveden Lehden.
1988:  Loimaan Lehti ostaa Karinaisten kunnassa ilmestyvän Kunnallisen Viikkolehden.
1988:  Kymmene myy Kouvolan Kirjapainon Kuusankoskella ja Helsingborgs Litografiskan.
1988:  Yhtyneet Kuvalehdet ostaa Lehtimiehet.
1988:  Sanoma vetäytyy USAsta tekemällä esisopimuksen newyorkilaisen yhtiön Crafton Graphic myymisestä liittymälle HMK Graphics.
1988:  Nixdorf ostaa PC-verkkopohjaisiin toimituksen tietojärjestelmiin erikoistuneen Monigraafin (perustettu 1983).  Monigraafin ohjelmistossa on muun muassa tekstintuotanto, uutislinja-, tietokanta- ja aluetoimitusliitännät sekä kirjapainoyhteydet.  Rivitys- ja tavutusohjelma on suomen- ja ruotsinkielinen.
1988:  Grafica ostaa mikrojen Kaypro ja NorthStar sekä oheislaitteiden maahantuojan Tehokivi.
1988:  Pohjoismaiden suurimpaan seri- eli silkkipainoyritykseen Myyntivirta (Vaajakoski) kuuluvat Print House (Turku ja Naantali, offset- ja seripaino), Litokolmio (Jyväskylä, reprokuvaus), Serimatt (Sammatti, seripaino), Tuotenauha (Lahti, kangasmerkit), Kansi-Muovi (Kouvola, muovikotelot ja -kannet), Suomen Displaytuote (Vantaa, maahantuonti ja markkinointi), MyCo (holding), Kataka-offset (Helsinki, offsetpaino), Grafitex (Helsinki, offsetpaino), Myyntivirta (Tukholma, markkinointi) ja Henningsson (Tukholma, offsetpaino).  Myyntivirta ostaa 1989 osake-enemmistön ruotsalaisesta hologrammeihin ja folioihin erikoistuneesta yrityksestä Strand Grafiska ja ryhtyy valmistamaan ja markkinoimaan Suomen Pankin setelipainon kanssa hologrammeja.
1988:  Lohja ostaa väritehtaan Vertex, jonka ruotsalaisen yhtiö Pavex sisältyy kauppaan.  Lohjan väriteollisuuteen kuuluuvat nyt näiden lisäksi Winter Painovärit, Winter Sävytyspastat ja -koneet, Scanink, ruotsalainen tytäryhtiö Swedish ITI ja osakkuusyhtiö Winter-Bouts Hollannissa.
1988:  Sysmässä Kerttu Tapiola ja hänen antikvariaattinsa Vanha Kerttu alkaa järjestää Kertun kirjapäiviä.  Sysmä julistautuu 1997 kirjakyläksi, jollaisia Euroopassa on toista kymmentä.  Kirjakyläyhdistyksen jälkeen aktiivit perustavat 1999 yhtiön Sysmän Kirjakylä.
1988:  Suomen virallisessa tilastossa graafisessa teollisuudessa on kustantaminen ja painaminen, joka jaetaan painamiseen kustantamisen yhteydessä, erilliseen painamiseen ja painamista palvelevaan toimintaan (kirjansidonta, tekstinvalmistus ja reprot eli reproduktiolaitokset).  Teollisuustilastossa on 687 graafisen teollisuuden toimipaikkaa, kun niitä on 2145 yritysrekisterissä.  Kymmenen suurinta graafisen teollisuuden yritystä, joiden lukumäärä on puoli prosenttia alan kaikista yrityksistä, kehittää 32,0 prosenttia alan koko liikevaihdosta, maksaa 34,1 prosenttia alan palkoista ja työllistää 31,5 prosenttia alan henkilöstöstä.
1989:  Moskovskij rabotshij ja saksalainen kustantamo perustavat kustantamon Vsja Moskva - Koko Moskova. Se julkaisee saman nimistä opasta ja kirjoja.
1989:  Leningradiin perustetaan kirjallisuus- ja neuvontaosuuskunta Redaktor.  Tekijä kustantaa julkaisemisen, jossa osuuskunta auttaa tekijöitä.
1989:  Saksan Demokraattisessa Tasavallassa DDR on 710 kansankirjakauppaa.  Niiden lisäksi on yli 400 pientä yksityistä kirjakauppaa.  Kustantamoja on 78, joista 17 yksityistä.  Suuret berliiniläiset kustantajat julkaisevat yli 4000 nimekettä vuodessa kokonaispainoksenaan 110 miljoonaa.  Se on 3/4 DDRn kirjoista.  Nimekkeitä julkaistiin 1949 jo 1998 ja 1989 jopa 6093 nimekettä.  Kokonaispainoksen kasvu on 33,4 miljoonasta 136,8 miljoonaan.
1989:  Merikustannus alkaa markkinoida ilmoituksia neuvostoliittolaiseen lehteen Izobretateli razionalizator IR.  Merikustannus hankkii lehteen ilmoituksia ja painattaa ne Suomessa liitettäväksi lehteen IR.  Se on perustettu 1929 ja sen levikki on noin puoli miljoonaa.  Kerran kuussa ilmestyvää lehteä lukevat insinöörit ja suunnittelijat.
1989:  Time ja Warner Communications (Warner Bros Pictures) yhdistyvät Time Warner -yhtiöksi.  Timen tärkeimmät toimialat ovat aikakauslehdet kuten Time, Money, Sports Illustrated, Fortune ja People, maksullinen televisiokanava Home Box Office, kaapelitelevisio, kaapeliohjelmat ja kirjat.  Warnerin liiketoimintaa ovat äänilevyt, elokuvat, televisio-ohjelmat, kaapelitelevisio ja kirjat.
1989:  Viestinnän kymmenen suurinta ovat Bertelsmann, Gütersloh; Time Warner, New York; News Corporation, Sydney, Lontoo ja New York; Capital Cities ABC, New York; Dai Nippon, Tokio; Hachette, Pariisi; Toppan, Tokio;  RCA NBC, New York; ARD, Frankfurt ja Garnett, Arlington.
1989:  Sony hankkii elokuva- ja televisioyhtiön Columbia Pictures ja osti 1987 äänilevy-yhtiön CBS Records.
1989:  Suurkustantaja Rupert Murdoch ostaa skotlantilaisen kustantamon William Collins ja puolet unkarilaisten sanomalehtien Reform ja Mai Nap osakekannasta.  Murdoch on häpeätahra lehdistön historiassa.  Hän on tuhonnut laatulehtiä, vaihtanut uutiset sensaatioihin ja kolumnit nakutyttöihin.  News Corporationin lehdistön ainoa vastuu on kerätä rahat kansalta Murdochin kirstuun.  News Corporation hallitsee 80 prosenttia Australian tiedotusvälineistä muun muassa 29 sanomalehteä, omistaa Tyynenmeren alueella 12 sanoma- ja yhdeksän aikakauslehteä, Englannissa viisi sanoma- ja viisi aikakauslehteä sekä USAssa kaksi sanoma- ja yhdeksän aikakauslehteä.  Lisäksi tulevat muut tiedotusvälineet.
1989:  Italialaiseen kustannusyhtiöön Arnoldo Mondadori yhdistyy lehtiryhmittymä L'Espresso Editoriale, joka julkaisee muun muassa yhtiöön Rizzoli aiemmin sulautuneen Corriere della Seran kanssa valtakunnallisen ykköslehden asemasta kilpailevaa päivälehteä La Repubblica ja viikkolehteä L'Espresso.
1989:  USAssa QVC (Quality, Value, Convenience) ostaa kilpailijansa Cable Value Network CVN.  Ostoskanavalla esitellään tuotteita, joita voi tilata kotoa.  On yhdistetty televisio ja ostoskeskus.  Yhdysvaltalainen katsoja tuskin pystyy erottamaan, mihin ohjelmat päättyvät ja mistä mainokset alkavat.  Jos pystyvät, niin he saattavat pitää mainoksia ohjelmia parempina.  QVC menee 1996 verkkoon, kun osasto iQVC perustaa verkkosivun QVC.com.
1989:  Englannissa kirjakauppaketjun Dillon's omistaja Terry Maher on tyytymätön kustantajien ohjehintasopimukseen.  Hänen mielestään kirjojen hinnat ovat keinotekoisen korkeat.  Vuoden ajan myymättä olleita kirjoja saa myydä alennuksella.  Kirjakauppias saa tavallisesti odottaa tilaamiaan kirjoja pari kolme viikkoa, vaikka äänilevyt toimitetaan parissa päivässä.
1989:  Japanilainen Dainippon Screen ostaa 70 prosenttia kalifornialaisen yrityksen Island Graphics osakkeista.
1989:  Siemensin tytäryhtiö Hell ja Linotype yhdistyvät yritykseksi Linotype-Hell.
1989:  Kanadalainen kustantaja International Thomson Organisation ostaa Rakennusalan Projektitiedoston.
1989:  Kansandemokraattisen Kansan Uutisten ja keskustalaisen Suomenmaan kustantajat perustavat yhteisen painotalon.  Herttoniemen Painotalo (entinen Yhteistyö 1988) ja Maakansan Kirjapaino Helsingissä yhdistetään yhdeksi yhtiöksi, joka jatkaa toimintaansa Herttoniemen Painotalona.
1989:  Vastavoima VaVo tarjoaa lehtitilauksia: Neuvosto-Karjala, Neuvostoliitto, Punalippu, Neuvostonainen ja Kipinä.  Sanomalehtiä: Moskovskije Novosti - Moskovan Uutiset, Pravda - Totuus, Ekonomitsheskaja gazeta - Talouslehti ja Literaturnaja gazeta - Kirjallisuuslehti.  Neuvostoliiton tapahtumat: Sputnik, Puteshestvije v SSSR - Matka Neuvostoliittoon ja Vneshnjaja torgovija - Ulkomaankauppa.  Kansainväliset tapahtumat: Novoje vremja - Uusi Aika, Mezhdunarodnaja zhizn - Kansainvälinen elämä ja XX vek i mir - 20. vuosisata ja rauha.  Kulttuuri ja kirjallisuus: Kultura i zhizn - Kulttuuri ja elämä, Kniga i iskusstvo v SSSR - Kirja ja taide Neuvostoliitossa ja Ogonjok.  Tieteet: Nauka v SSSR - Tiede neuvostoliitossa, Obshtshestvennyje nauki - Yhteiskunnalliset tieteet ja Sovetskoje finno-ugrovedenije - Neuvostoliiton suomalais-ugrilaisen kielitieteen tutkimusjulkaisu.  Urheilu: Sport v SSSR - Urheilu Neuvostoliitossa, Sovetski sport - Neuvostourheilu, Olympic panorama ja Shahmaty v SSSR - Shakki Neuvostoliitossa.  Elokuva ja teatteri: Sovetski film - Neuvostoelokuva ja Sovetski teatr - Neuvostoteatteri.  Kuvataide ja arkkitehtuuri: Arhitektura SSSR - Neuvostoliiton arkkitehtuuri, Iskusstvo - Taide ja Sovetskoje foto - Neuvostovalokuva.  Lapsille ja koululaisille: Misha, Vesjolyje kartinki - Iloiset kuvat, Murzilka, Pioner - Pioneerilehti, Kolobok ja Junyi tehnik - Nuori teknikko.  Musiikki ja tanssi: Sovetski balet - Neuvostobaletti ja Sovetskaja muzyka - Neuvostomusiikki.  Eestiläiset: Kodumaa - Kotimaa, Looming - Luomistyö, Vikerkaar - Sateenkaari ja Spordileht - Urheilulehti.
1989:  Kirjailijat Inger Haldis Halvari ja Kirste (Kirsti) Paltto perustavat kustannusseuran Gielas.
1989:  Karisto jatkaa Amerin kirjapainon Finnreklama toimintaa Sulkavalla.
1989:  Loki-Kirjat perustetaan Helsinkiin.  Se julkaisee 1991 ensimmäisen kirjansa.
1989:  Kustantamo Cultura aloittaa.
1989:  Filosofian kandidaatti Anssi Sinnemäki perustaa kustantamon Tamara Press.  (Saman niminen on neuvostoliittolainen kuula- ja kiekkomestari 1960-luvulla.)
1989:  Tammi ostaa pienkustantajan Hanki ja Jää.
1989:  Oululainen Kaleva ryhtyy yhteistyöhön Neuvosto-Karjalan kustannustoimen valtionkomitean kanssa.  Kaleva painaa neuvostokarjalaisia kirjoja ja esitteitä.
1989:  Gummerus aloittaa pakettikirjakerhon Hyvät Kirjat ostettuaan Bokförlaget Bra Böckeriltä kerhon jäsenrekisterin.
1989:  Gummerus ja Bonnierin Semic perustavat lasten ja nuorten kirjoihin erikoistuvan kustantamon Gummerus Carlsen, joka toimii yhteistyössä Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Länsi-Saksassa sijaitsevien lastenkirjojen kustantamoiden Carlsen kanssa.  Toiminta alkaa 1990.  Gummerus ostaa 1991 ruotsalaisen kumppanin ulos Gummerus Carlsenista ja muuttaa nimeksi Gummerus Junior.  Se lopetetaan.
1989:  Tampereella perustetaan Grafiikanpaja Himmelblau.  Se kustantaa taidegrafiikkaa yhteistyössä taiteilijoiden ja gallerioiden kanssa.
1989:  Helsingissä aloittaa toimintansa graafisen tekniikan ja tietojärjestelmien tuontiliike Gratel.
1989:  Akateemisessa kirjakaupassa Helsingissä avataan valtion tuella mielipidelehtien myyntipiste.
1989:  Amer-yhtymä hankkii lyhyessä ajassa noin 30 prosenttia WSOYn osakekannasta.  Arctos Securities välittää tarjouksen  Aamulehti-yhtymän osakkeiden ostamisesta.  Nobiscum ostaa Aamulehden osakkeita.  Aamulehti ja WSOY tekevät 1990 sopimuksen, jossa lupaavat tukea toisiaan valtaajia vastaan.
1989:  Valtion painatuskeskus muutetaan valtion liikelaitokseksi.  Ylijohtajasta Olavi Perilä tulee toimitusjohtaja.
1989:  Yhteiskirjapaino YKP lopettaa toimintansa sulautumalla Kunnallispainoon.  Osa painopinnanvalmistuksen työläisistä jatkaa yhtiössä Pictus.  Spontel ostaa 80 prosenttia Kunnallispainon osakekannasta, josta Suomen Kunnallisliitto omisti enemmistön, ja perustaa painon Printel.
1989:  WSOYn Avset ostaa Ruotsista audiovisuaalisen yrityksen TV-House.
1989:  Keskisuomalainen ostaa Karstulassa ilmestyvän Viiden Kunnan Sanomat.
1989:  Ilkka ostaa osake-enemmistön yhtiöstä Kristiinan Sanomalehti, joka julkaisee paikallislehtiä Suurpohjan Sanomat ja Luoteis-Satakunta.
1989:  Sanoma ostaa Hyvinkään Sanomat.
1989:  Aamulehti ostaa Pyhäjokiseudun.
1989:  TS-Yhtymä ostaa enemmistön Uudenkaupungin Kirjapainosta ja Salon Seudun Sanomalehden osake-enemmistön saaden niiden sanomalehdet Uudenkaupunkin Sanomat ja Salon Seudun Sanomat haltuunsa puolustaakseen omaa aluettaan sekä Yhtyneiltä Kuvalehdiltä Turku-Palvelun, joka tekee päiväjakeluja.  Keijo Ketonen pelkäsi, että Aamulehti tulee Ketosten reviirille.  TS-Yhtiöihin kuuluu Turun Sanomat, Tietojakelu, Turun Tietotarjonta, Turun Tietokuva, Kiinteistö Turun Kauppakortteli, Kiinteistö Salon Kauppakortteli, Repro-Time, Uudenmaan Kirjapaino, Polytypos, Turun Tietopostitus, Lomaketehdas, Polytypos (Englanti), Polytypos Svenska Datablanketter (Ruotsi), Polytypos Data Products (Sveitsi), Salon Seudun Sanomalehti, Sanomalehti Somero, Somerpaino ja Tekstinvalmistus.
1989:  Satakunnan Kansa ostaa Harjavallan Seudun ja Merikarvian.
1989:  Tampella ostaa tehtaan Ruoveden Pakkaus.
1989:  Kehitysyhtiö Pro Lehdistö (perustettu 1988) ostaa Viestintäkehityksen, joka lakkautetaan.  Sen omistavat Savon Sanomain Kirjapaino, Satakunnan Kirjateollisuus, Ilkka, Vaasa ja Aamulehti-Yhtymä.  Pro Lehdistön omistavat Esan Kirjapaino, Ilkka, Kirjapaino Kaleva, Satakunnan Kirjateollisuus, Turun Sanomat, Sanoma, Kainuun Sanomain Kirjapaino, Keskisuomalainen, Savon Sanomain Kirjapaino, Hämeen Sanomat, Keski-Pohjanmaan Kirjapaino ja Hufvudstadsbladet.
1989:  Suomen Pankin Setelipaino ostaa espoolaisen älykorttikokeilijan Otatieto tietotaidon ja perustaa Otaniemen teknologiakylään korttiyksikön.  Otatieto on kehittänyt älykorttia tutkimushankkeessa OTA-2000.
1989-91:  Helsinkiläinen Paasipaino sekä tamperelaiset Kirjapaino Hermes ja Uusi Kivipaino menevät monen painon joukossa konkurssiin.
1989:  Suomessa julkaistaan yli 10 000 nimekettä, joista noin 8000 suomeksi.
1989:  Suomen Uusioväri perustetaan Valkeakoskelle osakkaina Kauno Vastinesluoma, Risto Sihvonen ja Yhtyneet Paperitehtaat Valke, joka toimittaa tehtaalle mäntyöljypohjaisen sideaineen.  Tuotantovälineet hankitaan USAsta.  Ensimmäinen käyttäjä on Aamulehti, joka mainostaa itseään vihreänä lehtenä.  Toiminta siirtyy 1991 Tampereelle Teknos-Winterin tilohin Epilään.  Lisäksi käytetään soijaöljyä.  Flushattuja pigmenttejä ja heatsetpastoja ostetaan Sun Chemicalin pigmenttitehtaalta.  Uusiovärin asiakkaita ovat Aamulehti, Länsi-Savo, Kaleva, ESAn Kirjapaino, Savon Sanomat, Keski-Uusimaa, Lehtikanta ja heatsetasiakkaana Tampereen Arpatehdas.  Valke luopuu 1991 osakkuudestaan.  Sun Chemical ostaa 1992 konkurssipesän.
1989:  Sanoman Varkauden paino otetaan käyttöön.
1989:  Altim Control on myynyt lähes 30 painokoneiden ohjausjärjestelmää.  Uusi järjestelmä on Alcont.  Ohjausjärjestelmä on lehdissä Neue Zürcher Zeitung, Oslo Dagbladet ja Nerikes Allehanda sekä Sanoman Varkauden painossa ja 1992 Forssan painossa.
1989:  Rautakirja ostaa Elannolta videovuokraamon Marmorivideo ja Tukkutiimiltä sadan myymälän Tiimari-ketjun.  Rautakirjalla on viisi muuta ketjua: R-kioskit, Circle K -myymälät, Eurostrada-taukopaikat, Suomalainen Kirjakauppa ja Kotikatsomot.
1980-luvun loppu:  Hufvudstadsbladet ostaa Östra Nylands Tryckerin ja Borgåbladetin.
1990-luku:  Chicagosta Barnes & Noblen (perustettu 1870-luvulla) superstore-kirjakaupat alkavat levitä ympäri Yhdysvaltoja.  Pian Borders (perustettu 1930-luvulla) perustaa superstoreja ja leviää USAn ulkopuolelle muun muassa Australiaan ja Englantiin.
1990-luku:  Argentiinalainen presidentin Menem pankkiiri Raúl Monetta omistaa 60 prosenttia Argentiinan mediasta kuten kaapelikanavia, Telefe, Azul Television, Radio Continental, Editorial Atlantida, Torneos y Competencias, maakuntien kaapeliasemia ja Cablevision.  Hän on suurin puhelinyhtiön Telefonica Argentina osakkeenomistaja.
1990-luku:  Elektroninen kustantaminen alkaa.
1990:  Kuubassa perustetaan keskus Centro Félix Varela, joka opettaa muun muassa kestävää kehitystä.  Keskus tuottaa julkaisuja ja videoita.
1990:  Japanilainen Matsushita (Panasonic) ostaa yhtiön MCA (Universal Pictures and Music), johon kuuluvat MCA Records, Geffen Records ja MoTown; kustantajajoukko Putnam, Berkeley, Jove ja Grosset & Dunlop, Coward-McCann; teemapuistot kuten Universal City Studios, Hollywood ja Florida.
1990:  Englantilainen Robert Maxwell ostaa 40 prosenttia Unkarin ainoasta iltapäivälehdestä Esti Hirlap.
1990:  Rupert Murdoch ostaa unkarilaisen lehden Reform.
1990:  Italiassa Silvio Berlusconi ja Carlo De Benedetti taistelevat viestintäkonsernista Arnoldo Mondadori Editore.  Berlusconi hallitsee Italian yleisradion Rai rinnalla kolmea yksityistä kanavaa Retequattro, Canale Cinque ja Italia Uno sekä mainoslähetyksillään suurta osaa paikallistelevisioverkostosta.  Hänen hallussaan on yli 30 prosenttia mainosalasta.
1990:  Planeta North America on ensimmäinen yhdysvaltalainen yritys, jonka osake-enemmistö on DDRn käsissä.  Yhtiö syntyi Royal Zenith -yrityksestä, joka työskenteli 30 vuotta DDRn Polygraph Export-Import -ulkomaankauppayrityksen kanssa.  Yritys huolehtii Planetan arkki- ja rullaoffsetkoneiden myynnistä, asentamisesta ja huollosta.
1990:  Länsikustantajat jakavat DDRn lehtimarkkinoita.  DDRn lehdistä 95 prosenttia kuului SED-puolueelle.  Kamppaillaan suurimmasta kustantamosta Berliner Verlag, joka julkaisee arvostettua lehteä Berliner Zeitung, DDRn ainoaa naistenlehteä Für Dich, satiirista lehteä Eulenspiegel ja yhdeksää muuta.
1990:  MAN Miller Druckmaschinen tulee yrityksen MAN Roland Druckmaschinen tytäryhtiöksi.
1990:  Treuhand ja MAN Roland allekirjoittavat konetehtaan Plamag Maschinenbau (Plauen) kaupan.  Plamagista tulee 1991 osa yhtiötä nimellä MAN Plamag Druckmaschinen.
1990:  Ruotsalainen Esselte Info ostaa Norjan johtavan suoramarkkinointiyhtiön Sandberg ja yhtymä Esselte myy kaikki kustantamonsa Norstedts, Almqvist & Wiksell ja Esselte Studium.  Esselte myy vielä painonsa Norstedts Tryckeri ja Esselte Vardetryck, konsulttiyhtiön Esselte Print ja paperintuontiyhtiön Esselte Print Paper.
1990:  Liber ostaa Esselten kustannustoiminnan.  Kirja-alan keskittyminen huolestuttaa Ruotsissa, sillä Liberillä on nyt 64 prosenttia Ruotsin oppikirjamarkkinoista.
1990:  Israelilainen Scitex ostaa suomalaisen Undan.  Ennen kauppaa Unda osallistui näyttelyyn Drupa'90.
1990:  Irakin kauppasaarto lakastuttaa Bagdadissa runoilijan mukaan nimetyn Al-Mutanabbi kadun kirjakauppakeskittymän.  Tilalle tulee kirjatori.  Harvat pystyvät enää ostamaan uusia kirjoja ja myyvät pois vanhoja kirjojaan.  Al-Mutanabbi muuttuu antikvariatoriksi.
1990:  Intialainen aviopari Moloy ja Tapati Kundu myyvät kumpikin toisen munuaisensa rahoittaakseen Kalkutan köyhille tarkoitetun sanomalehtensä Bela - Aika kustantamisen.  He ostavat mikrotietokoneen.  Belan levikki on 10 000.
1990:  Australiassa lehtiryhmä Fairfax Group menee konkurssiin.  Sen lehtiä ovat The Melbourne Age, The Sydney Morning Herald ja The Australian Financial Review.
1990:  Sveitsiläinen Sicpa Group ostaa Lohjan painoväriteollisuuden Winter Tampereella, Scanink Vihdissä, Vertex Vantaalla ja Scanink Ruotsin Våxtorpissa.
1990:  Tammen ja Kirjayhtymän tytäryhtiöstä tulee molempien emo.
1990:  SN-kirjat laajentaa omistuspohjaansa.  Yhtiön enemmistöosakkaaksi tulee Tammen ja Kirjayhtymän emoyhtiö Kirjakanava 51 prosentilla ja toiseksi pääomistajaksi neuvostoliittolainen Mezhdunarodnaja Kniga - Kansainvälinen Kirja.  Uudeksi nimeksi tulee Orient Express.
1990:  WSOY luopuu ruotsalaisesta tytäryhtiöstään Avset-TV-House.  WSOY ja sen tytäryhtiö Avset ostavat yrityksen.
1990:  Pienkustantamo Nostromo aloittaa Helsingissä.  Sen perustajat Kaarle Ervasti, Otso Kantokorpi ja Lasse Saarinen joutuvat 1992 lopettamaan sen.  Nostromo julkaisee seitsemän kirjaa.
1990:  Elanto ostaa Helsingissä Hakaniemen torin reunasta kirjakaupan Kirja-Aitta.  Myyjä on Kansanvalta.
1990:  Suomen Uusioväri aloittaa toimintansa.
1990:  Insinöörilehdet ja Talouselämä yhdistyvät yhtiöksi Talentum.
1990:  Espoolainen Tapiolan Viestintäsuunnittelu ostaa Startelilta  Uudet Viestimet (perustettu 1983).  Yritys kustantaa audiovisuaalista lehteä Visio.
1990:  Aamulehti ostaa vantaalaisen suoramainonnan ja -markkinoinnin painon Printpoint ja Hyvinkään Kirjapainon.
1990:  Posti ja TS-yhtymä aloittavat osoitteettomia lähetyksiä koskevan jakeluyhteistyön Turun talousalueella.  Posti on ostanut osakkuuden TS-yhtymän Turku-Palvelusta.
1990:  Savon Sanomain Kirjapaino kustantaa lehtiä Savon Sanomat, Uutis-Jousi, Karttulan - Tervon - Vesannon Sanomat, Warkauden Lehti, Varkauden Viikko, Pitäjäläinen, Koillis-Savo, Viikko-Savo, Soisalon Seutu, Heinäveden Lehti ja Puruvesi.  Savon Sanomien Kirjapaino lakkaa olemasta ja fuusioituu yhtiöiden Pro Lehdistö ja Sijoitusturva kanssa, jonka pääomistaja on ollut Suomen Viestintäkehitys.
1990:  Maanmittaushallituksen karttapaino muutetaan valtion liikelaitokseksi nimellä Karttakeskus.
1990:  Satajulkaisut ostaa Yhtyneiden Kuvalehtien Jallun ja Kallen.  YKL osti 1988 ne Lehtimiehiltä.
1990:  KTA-yhtiöt ja Papyrus yhdistetään yhtiöksi KTA-Papyrus.  Se hajaantuu 1992 kahdeksi yhtiöksi.
1990:  Rautakirja hankkii 26 uutta kioskia, joita on nyt 850.  Rautakirjaan kuuluva Suomalainen Kirjakauppa ostaa Lapin Kansan Kirjakaupan ja Kirja-Otavan 14 kirjakauppaa.
1991:  Kroatian hallitus palkkaa yhdysvaltalaisen PR-yrityksen Ruder Finn Global Public Affairs "kehittämään ja toteuttamaan viestintästrategioita ja -taktiikoita viestinnässä USAn edustajainhuoneen ja senaatin jäsenten sekä USAn hallituksen mukaan lukien ulkoministeriön, kansallisen turvallisuusneuvoston ja muiden asiaankuuluvien ministeriöiden ja virastojen sekä kansainvälisen uutismedian kanssa".  Sopimusta laajennetaan kattamaan myös lobbaus diplomaattisen tunnustamisen, pakotteiden ja kauppasaartojen aikaansaamiseksi sekä Bushin hallituksen jäsenten briiffaaminen ja erityisten taustamateriaalien ja lehdistötiedotteiden tuottaminen, reaktiivisten ja proaktiivisten mielipidekirjoitusten laatiminen suurimpiin sanomalehtiin sekä tiedonantojen laatiminen toimittajia, kolumnisteja ja kommentaattoreita varten.  Tiedotusvälineille ja kongressiedustajille lähtee lehdistötiedotteiden tulva.  Videokuvia kuolemasta ja hävityksestä levitetään ympäri maailmaa kommentein, jotka on laadittu tukemaan käsitystä, että Kroatiassa käytävät taistelut ovat osa Suur-Serbian luomiseen ja Kroatian valtaamiseen tähdännyttä suunnitelmaa.
1991:  Arnoldo Mondadori Editoren kirjat, aikakauslehdet ja painot joutuvat Silvio Belusconin Fininvestin haltuun sekä sanomalehti Repubblica ja paikalliset päivälehdet ryhmään CIR.  Mondadorilla on 41 aikakauslehteä, mainosalaa, painoja, kirjakauppoja, kolme radiota ja sanomalehtiä.
1991:  Iltapäivälehti New York Daily News siirtyy maaliskuussa englantilaisen julkaisukeisarin Robert Maxwell omistukseen.  Hän sopi lehden neljä kuukautta lakkoilleiden ammattiyhdistysten kanssa 800 työläisen ja 240 toimittajan vähentämisestä.  Nykyinen henkilökunta on 2600, josta 760 toimittajaa.  Tshekkoslovakiassa juutalaisperheeseen syntynyt Maxwell alkuperäiseltä nimeltään Ján Ludvik Hoch (1923-91) löydetään marraskuussa hukkuneena Kanarian saarten vesiltä.  Hän myi 1991 keväällä kustantamon Pergamon Press suurten velkojen vuoksi.  Maxwelliltä jää enemmistöomistuksia Maxwell Media, israelilainen sanomalehti Modiin, painot Newport & Robinson ja Nuffield Press, Mirror Groupin viisi sanomalehteä ja kaksi vähemmistöomistuksen kanadalaista painoa, Berliner Zeitung ja Kenya News.  Yhtiö Maxwell Communication Corporation MCC toimii pääasiassa USAssa omistamalla useita kustantamoja.  MCC ilmoittaa myyvänsä japanilaisille matkaopasyhtiön Berlitz.
1991:  USAssa 23 yhtiötä (1981 vielä 46) hallitsee suurinta osaa sanomalehtien, aikakauslehtien, television, kirjojen ja elokuvien kaupasta.  Ne ovat Bertelsmann kirjat, Capital Cities/ABC sanomalehdet, radio ja televisio, Cox Communication sanomalehdet, CBS radio ja televisio, Buena Vista Films Disneyn elokuvat, Dow Jones sanomalehdet, Gannett sanomalehdet, General Electric televisio, Paramount Communications kirjat ja elokuvat, Harcourt Brace Jovanovich kirjat, Hearst sanoma- ja aikakauslehdet, Ingersoll sanomalehdet, International Thomson sanomalehdet, Knight Ridder sanomalehdet, Media News Group Singletonin sanomalehdet, Newhouse sanomalehdet, kirjat ja aikakauslehdet, News Corporation Murdochin sanoma- ja aikakauslehdet sekä elokuvat, New York Times sanomalehdet, Reader's Digest Association kirjat, Scripps-Howard sanomalehdet, Time Warner aikakauslehdet, kirjat ja elokuvat, Times Mirror sanomalehdet ja Tribune aikakauslehdet.
1991:  Virossa on 750 kustantamoa ja julkaistaan yli 700 lehtinimekettä, joiden määrän arvellaan laskevan.  Siirtyminen kapitalismiin nostaa paperin hinnan jopa kymmenkertaiseksi.  Kommunistipuolueen kustantamo perustaa yhtiön Eesti Press.
1991:  Tanskalainen kustantamo Aller (perustettu 1930) tulee Suomen lehtimarkkinoille lehdellä 7 päivää.  Julkkisjuoruihin ja televisio-ohjelmiin perustuva lehti ilmestyy jo Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.  Kirjavine ulkoasuineen ja lyhyine juttuineen ne ovat samankaltaisia.
1991:  P&S Print-Yhtiöt perustavat tuotannollisen yhteisyrityksen Joint Venture SPS Moskovaan.  Neuvostoliittolaiset omistajat ovat paperi- ja kartonkiteollisuusyritys Sojuz ja matkailuyritys Sputnik.  Leningradiin perustettiin 1988 Joint Venture Smart, jonka neuvostoliittolainen osapuoli on Vneshtorgizdat.  Pari kuukautta myöhemmin 1991 Print-Yhtiöihin kuuluvien yhtiöiden Soiniprint, Polyprint (painaa muun muassa Tiedonantajaa) ja Isoprint hallitukset hakevat yhtiöt neuvostokaupan maksuvaikeuksien vuoksi likviditeettikonkurssiin.  Perustettava United Print Company jatkaa 1992 Print-Yhtiöiden toimintaa.
1991:  Viialalainen kirjapaino Toiprint tekee Venäjälle nelivärisiä esitteitä.
1991:  Kokkolalainen viestinnän kehitysyhtiö RockMedia ostaa Amerikan Uutiset, joka perustettiin 1932 New York Millsissä  Minnesotassa.
1991:  WSOYn Kirjapaino Lönnberg ostaa Helsingin Liikekirjapainon (perustettu 1932).
1991:  Kymmenen työntekijää perustaa Vaasaan kirjapainon Arkmedia.
1991:  Yhtyneet Kuvalehdet myy Markkinointiviestinnän julkaisuoikeudet Talentumille, joka sulauttaa lehden Mainosuutisiin.
1991:  Ahvenanmaalla aloittaa kustantamo Abacus, joka on Mariehamns Tryckerin tytäryritys.
1991:  Kaavilla aloittaa kirjekuoritehdas Kirjekuori.
1991:  Helsingissä Herttoniemen Painotalo menee konkurssiin.  Se painoi Suomenmaata ja Kansan Uutisia omistajinaan Suomen Kommunistinen Puolue SKP ja Osakeyhtiö Suomenmaa yhteispainona 1989 lähtien.  Muita painotuotteita: Rakentaja, Veikkaaja, Sanomalehtimies, Ylioppilaslehti, TUL, Kallio, Seuratieto ja Eläkeläinen.
1991:  Ilmaislehti Vehka-Hamina siirtyy Kymen Sanomille.
1991:  Pieksämäkeläinen Lehtisepät ostaa Suomen Urheilulehden kustannusoikeudet kymmeneksi vuodeksi.
1991:  Jyväskyläläiset Kari ja Riitta Marttinen ostavat Vaajakoskelta SOK-painon, joka jatkaa nimellä Primaco Paino.  Sen suurin asiakas on SOK.
1991:  Raumalainen kokoomuksen äänenkannattaja Länsi-Suomi julistautuu sitoutumattomaksi.
1991:  Anjalankoskella painotalo Anson ostaa uuden neliväripainokoneen.  Anson myy Neuvostoliittoon.
1991:  Kirjapaino Sanan Tie tekee konkurssin Tampereella.  Pääsyy on viennin romahtaminen Neuvostoliittoon.  Painon pääomistaja on Suomen Kommunistisen Puolueen Tampereen piiri.
1991:  Viitasaarelainen kirjapaino Wiita-Offset (perustettu 1983) hakee itsensä konkurssiin.
1991:  Vihdin Kirjapaino menee konkurssiin.
1991:  Painovärinvalmistaja SICPA toimii 20 maassa ja sillä on 37 tehtaassa 2800 työntekijää.  Suomen yritykset ovat SICPA Scanink Huhmarissa, SICPA Vertex Vantaalla ja SICPA Winter Tampereella.
1991:  Suomessa 35 sanomalehtiyhtiön omistama Suomen Uusvisio ja eräät sanomalehdet omistavat lähes 40 prosenttia televisioyhtiön MTV (1993 MTV3) osakkeista.
1991:  Suomen Pankin Setelipaino itsenäistyy osakeyhtiöksi ja saa nimen Setec (Security Technology - turvateknologia).  Setec valmistaa muun muassa Suomen passeja ja ID-kortteja sekä käyttää turvatekijänä hologrammitekniikkaa.
1992:  Bosniassa Izetbegovicin hallitus Sarajevossa allekirjoittaa sopimuksen yhdysvaltalaisen PR-yrityksen Ruder Finn Global Public Affairs kanssa USAn johtavan aseman vahvistamiseksi Balkanilla.  Yritys perustaa yhdysvaltalaisiin, englantilaisiin ja ranskalaisiin tiedotusvälineisiin yhteydessä olevan "Bosnian kriisitiedotuskeskuksen", valmentaa Bosnian ulkoministeriä Haris Silajdzhic mediaesiintymisiä varten, lähettää lehdistötiedotteita yhdysvaltalaisille kongressiedustajille ja faksaa Bosnian tapahtumia koskevia pikatiedotteita yli 300 eri taholle kuten tärkeimmille tiedotusvälineille ja eri maiden parlamentaarikoille, kirjoittaa 17 kirjettä Izetbegovicin ja Silajdzhicin nimissä korkeimmille kansainvälisille vaikuttajille, luo henkilökohtaiset yhteydet Silajdzhicin ja Al Goren, 17 muun yhdysvaltalaissenaattorin, Margaret Thatcherin sekä muiden vaikutusvaltaisten henkilöiden välille, toimittaa artikkeleita New York Timesin, Washington Postin, USA Todayn ja Wall Street Journalin pääkirjoitussivuille ja niin edelleen.  Näin luodaan yleinen mielipide.
1992:  Ruder Finn Global Public Affairs ottaa vastaan tehtävän Serbian Kosovon maakunnan albaaniseparatistien PR-toimistona.
1992:  USAssa kuusi kustantamoa ansaitsee yli puolet kaikista kirjojen myyntituloista.  Ne ovat Paramount (ennen Snyderin Simon & Schuster; Ginn & Co), Harcourt Brace Jovanovich (Academic Press), Time Warner (Little, Brown; Scott Foresman), Bertelsmann (Doubleday, Bantam, samoin kuin RCA Records ja Arista; Literary Guild; Dell), Reader's Digest Association ja Newhouse (Random House, The New Yorker).  Näistä viisi on mukana muussa mediassa televisio mukaan luettuna, ja kaksi elokuva-alalla.  Time Warner on maailman suurin mediayhtiö, toiseksi suurin kaapeliyhtiö ja yksi suurimmista kustannusyhtiöistä.
1992:  Ranskalainen Hachette omistaa 74 aikakauslehteä ympäri maailmaa ja julkaisee lähes kolmanneksen ranskankielisistä kirjoista sekä Encyclopedia Americanaa, hallitsee jakelua espanjankielisissä maissa ja harjoittaa sanoma- ja aikakauslehtien myyntiä Saksassa, Englannissa, Belgiassa ja USAssa.
1992:  Hollantilaiset Moskovassa asuvat Derk Sauer ja Annemarie van Gaal perustavat Dutch Novamedia Groupin kanssa aikakauslehtikustantamon Independent Press.
1992:  Hollantilainen Philips ostaa videovuokraamoketjun Videoland.
1992:  Ranskalainen pankki Crédit Lyonnais ostaa elokuvastudion MGM.
1992:  Virolainen Printall aloittaa toimintansa uudella nimellään.  Painotalo on perustettu 1971.  Nyt Printall on Viron suurin painotalo.   Tärkeimmät asiakkaat ovat:  Eesti Päevaleht - Viron Päivälehti jokapäiväinen sanomalehti, Sõnumileht - Tietolehti jokapäiväinen sanomalehti, Õhtuleht - Iltalehti iltapäiväsanomalehti, Äripäev - Arkipäivä liike-elämän sanomalehti, Eesti Ekspress - viikkolehti, Estonia - venäjänkielinen jokapäiväinen sanomalehti, Soov - Toive ilmoitussanomalehti, Privat-Info - venäjänkielinen ilmoitussanomalehti, Eesti Naine - Viron Nainen aikakauslehti, Horisont - aikakauslehti ja Nädal TV - Televisioviikkolehti.
1992:  Saksalainen Bundesanzeiger-Verlag, joka vastaa liittohallituksen lehtien Bundesgesetzblatt ja Bundesanzeiger painamisesta ja jakelusta, yksityistetään.
1992:  Taifuuni perustetaan.
1992:  Pienkustantamo Colombina perustetaan.
1992:  Valtion Painatuskeskus VAPK ostaa Veikkaukselta kirjapainon Kvartto osake-enemmistön.  VAPK osti 1991 Finnairin omatarvepainon.
1992:  Konkurssin 1991 tehneen Art-Printin työntekijät ostavat yrityksen ja työpaikkansa.
1992:  Suomessa hakuteosten ja tietosanakirjojen myynti alkaa laskea.  Ilmeisesti CD-ROM alkaa korvata niitä.  Verkosta löytyy helposti tietoa.  Logaritmitaulukkojen tapaisia kirjoja ei enää tarvita.
1992:  Suomen Kustannusyhdistyksellä on 64 jäsentä.
1992:  Suomalaisesta väritehtaasta Magenta tulee Sun Chemical.
1992:  Sanoman Forssan painotalo otetaan käyttöön.
1992:  Ilkka ostaa Jurvan Sanomat.
1992:  Pohjois-Kymenlaaksossa perustetaan Varhaisjakelu, joka jakaa sanomalehdet.
1992:  TS-Yhtymän tytäryhtiö AGE-Nordic ryhtyy välittämään yksinoikeudella Pohjoismaista ilmoitusmainontaa etenkin Viron tiedotusvälineisiin.  Virolainen sopimusosapuoli on Viron radion ja television, uutistoimiston ETA sekä lehtien Postimees ja Eesti Ekspress perustama mainostoimisto AGE.  AGE-Nordic välittää ilmoitustilaa 14 virolaiseen, yhteen latvialaiseen ja kahteen liettualaiseen lehteen.  Suurimmat vironkieliset päivälehdet ovat Postimees, Rahva Hääl ja Päevaleht sekä viikkolehdet Eesti Ekspress, Esmaspäev ja Liivimaa Kroonika.
1992:  Aamulehti ostaa kuvatoimiston Pressfoto osake-enemmistön.
1992:  WSOY myy audiovisuaalista aineistoa valmistavan Avsetin kahdelle johtajalle Antti Öhrling ja Peter Ingo.
1992:  Reileik ostaa konkurssiin menneen Sandudd Tapetin.
1992:  Etelä-Karjalan Kirjapaino menee konkurssiin Imatralla.
1993:  Puhelinyhtiö U.S. West ostaa neljäsosan osuuden Time Warnerista ja yhtiön Wometco & Georgia Cable TV.
1993:  USAssa AT&T ostaa yhtiön McCaw Cellular Communications, Southwestern Bell ostaa kaapeliyhtiön Hauser Communications ja Bell Atlantic ostaa Meksikon toiseksi laajimman matkapuhelinyhtiön Grupo Iusacell.
1993:  British Telecom ostaa viidesosan osuuden kaukopuheluyhtiöstä MCI.
1993:  France Telecom ja Deutsche Telecom ostavat yhtiön Sprint.
1993:  USAssa Turner Broadcasting ostaa yhtiöt Castle Rock Films ja New Line Cinema.
1993:  USAssa videoketju Blockbuster Video ostaa jakeluyhtiön Republic Pictures.
1993:  USAssa maailman suurin kaapeliyhtiö, jolla on neljännes USAn markkinoista, Tele-Communications Inc TCI ostaa Liberty Median.  Bell Atlantic ja TCI yhtyvät.
1994:  USAssa Motorola ostaa Nextelin.
1994:  USAssa Cox Cable ostaa Times Mirror Cablen.
1994:  Viacom hankkii yhtiöt Paramount ja Blockbuster.
1994:  Ranskalainen Imprimerie Nationale, perustettu 1640, luo multimediajulkaisujärjestelmän Integrane.  Yritys on Ranskan johtava yleispainaja, toimii kolmella paikkakunnalla Pariisi, Douai ja Évry sekä työllistää noin 2000 ihmistä.
1995:  Time Warner ostaa yhtiöt Houston Industries ja Cablevision Industries.
1995:  Disney hankkii yrityksen Capital Cities/ABC.  ABCn ESPN International urheilutelevisiolla on lähetyksiä 21 kielellä yli 165 maassa.  Disneyllä on maailmanlaajuiset sopimukset McDonald's-ketjun ja Mattel-leluyrityksen kanssa.  Disney aloittaa kiinankielisen Disney-kanavan Taiwanilla.
1995-96:  Tele-Communications Inc TCI ostaa useita USAn kaapeliyhtiöitä ja muuttaa kaapelijärjestelmiä digitaalimuotoon saaden 200 kanavaa.  TCI omistaa osuuksia muun muassa kanavista Discovery, QVC, Fox Sports Net, Court TV, E!, Home Shopping Network ja Black Entertainment TV.  TCI:llä on yksiköt Englannissa, Japanissa ja Chilessä sekä sopimuksia USAn ulkopuolella kuten Sega Enterprises tietokonepelikanavia ja News Corporationin urheilukanava.
1995:  Bronfman-suvun whisky- ja juomayhtiö Seagram hankkii Universalin (sitten MCA) Matsushitalta.  Universal tuottaa elokuvia ja televisio-ohjelmia, musiikkia sekä kustantaa kirjoja ja toimii useissa teemapuistoissa.  Se omistaa kaapeliverkot USA Network ja Sci-Fi Network.
1995:  Weilin+Göösistä tulee WSOYn tytäryhtiö.
1996:  Heidelberg hankkii yritykset Linotype-Hell, hollantilaisen kuivaajien valmistajan Stork Contiweb ja Sheridan Systems, joka valmistaa sitomon ja postituksen järjestelmiä.
1996:  Time Warner hankkii Turner Broadcasting -yhtiön.
1996:  Saksalainen Bertelsmann omistaa Saksan televisiokanavat RTL, RTL2, SuperRTL ja Vox, osittain Saksan suurimman maksutelevisiokanavan Premiere, osuuksia englantilaisista, ranskalaisista ja hollantilaisista televisiokanavista, puolet yhtiöstä Compagnie Luxembourgeoise de Telediffusion CLT-Ufa, joka omistaa 19 eurooppalaista televisiokanavaa ja 23 eurooppalaista radioasemaa, 18 eurooppalaista radioasemaa, sanoma- ja aikakauslehtikustannusta (yli sata aikakauslehteä), noin 40 kirjankustantamoa (hallitsee noin viittä prosenttia koko maailman kirjojen myynnistä), äänitysstudiot Arista ja RCA sekä kirja- ja äänilevykerhoja eri maissa.
1996:  General Electric omistaa yhtiön NBC, joka yhdessä Microsoftin kanssa tuottaa kaapeliuutiskanavan MSNBC täudentävine palveluineen.  NBC omistaa televisio- ja radioverkkoja ja -asemia sekä laajenee kaapelikanaviin.
1996:  Italiassa Gruppo Arnoldo Mondadori Editore työllistää yli 5000 ihmistä.   Sen tuotannosta muodostavat aikakauslehdet 45, kirjat 24 ja painaminen 20 prosenttia.  Lehtiä ovat Panorama, Grazia, Sorrisi & Canzoni, Chi ja Marie Claire.
1996:  Italialainen perheyritys Rusconi Editore on 500 ihmisen ja 14 yhtiön yritys, jonka ala on kirjojen ja aikakauslehtien kustantaminen, mainonta ja painaminen.  Parista kymmenestä lehdestä mainittakoon Gioia, Eva Express, Gente Money ja Gente.
1996:  Espanjalainen yhtiö Grupo Zeta omistaa noin 40 lehteä kuten El Periódico de Catalunya.  Se omistaa kaupallista televisioyhtiötä Antena 3 TV.
1996:  Kansainväliseen yritykseen United News & Media yhdistyy televisioyritys MAI.  Yritys julkaisee lehtiä Daily Express, Daily Star ja Sunday Express sekä toimii Englannin kaupallisessa televisiossa.
1996:  Ruotsalainen Bonnier tulee Tammen omistajaksi.  Kirjayhtymä on osa Tammea.
1996:  Grafitukku lopettaa.
1996:  Keskiolutta saa 400 R-kioskista.  Tajunnan täyttö laajennetaan pään täyttöön.
1997:  Time Warner omistaa 200 yritystä maailmanlaajuisesti.  Sillä on tuhat valkokangasta USAn ulkopuolella, maksutelevisiokanavia yli 35 maassa kuten HBO ja Cinemax, kaapelitelevisiojärjestelmiä USAssa, useita USAn ja maailmanlaajuisia televisiokanavia kuten CNN, Headline News, CNNfn, TBS, TNT, Turner Classic Movies, The Cartoon Network ja CNN-SI, osuuksia kanavista Comedy Central ja Court TV, osuus USAn satelliittitelevisopalvelusta PrimeStar, yli 6000 elokuvan kirjasto, 25 000 televisio-ohjelmaa, 24 aikakauslehteä kuten Time, People ja Sports Illustrated, puolikasomistus yrityksestä DC Comics joka julkaisee Teräsmiestä, Batmania ja 60 muuta sarjakuvaa, maailman toiseksi suurin kirjankustannustoiminta ja Book-of-the-Month Club,  Warner Music -ryhmä, Six Flags -teemapuistoketju, urheilujoukkueita sekä osuuksia Atari- ja Hasbro-yrityksistä.
1997:  Disney omistaa ABC-televisio- ja radioverkoston, kaapelitelevisiokanavia kuten Disney Channel, ESPN, ESPN2 ja ASPNews, osuuksia kanavista Lifetime, A & E ja History, interaktiivisen televisioyrityksen Americast puhelinyhtiöineen, elokuva, televisio- ja videostudioita kuten Disney, Miramax ja Buena Vista, kirja-, aikakaus- ja sanomalehden sekä musiikin kustantamista, teemapuistoja, risteilyvarustamon, urheilujoukkueita ja kuluttajatavaroiden tuotantoa ja kauppoja.
1997:  Viacom omistaa 13 televisioasemaa USAssa, puolet UPN-televisioverkosta, USAn ja maailmanlaajuisia kaapelitelevisioverkkoja MTV, M2, VH1, Nickelodeon, Showtime, TVLand ja Paramount Networks, puolet kanavasta Comedy Central (Time Warnerin kanssa), elokuva-, televisio- ja videotuotantoa, puolet United Cinemas International-teatteriyrityksestä, Blockbuster-video- ja musiikkikaupat, kirjankustannusta kuten Simon & Schuster, Scribners ja Macmillan sekä viisi teemapuistoa.
1997:  Rupert Murdochin News Corporation omistaa USAssa Fox radioverkoston ja 22 televisioasemaa, Fox News Channelin, puolet USAn ja maailmanlaajuisista kaapeliverkoista fx, fxM ja Fox Sports Net (TCI:n Liberty Median kanssa), puolet studiosta Fox Kids Worldwide, osuuksia satelliittipalveluista, yhtiön Twentieth Century Fox jolla on yli 2000 elokuvan kirjasto, 132 sanomalehteä luten Times ja New York Post, 25 aikakauslehteä kuten TV Guide, osuuksia kirjakustantamoista ja urheilujoukkueen.
1997:  Maailmassa on paljon suuria mediayrityksiä esimerkiksi Yhdysvalloissa Westinghouse, Advance Publications, Gannett, Cox Enterprises, Times-Mirror, Comcast, McGraw Hill, Reader's Digest, Knight-Ridder, Dow Jones, New York Times, Tribune, Hearst, Washington Post, Cablevision, DirectTV ja DreamWorks, Kanadassa Thomson, Rogers Communications ja Hollinger, Venezuelassa Cisneros-ryhmä, Brasiliassa Globo, Argentiinassa Clarin, Meksikossa Televisa, Ranskassa Havas, Hachette, Canal Plus, Television Francais ja CEP Communications, Englannissa ja Hollannissa Reed Elsevier, Englannissa EMI, Reuters, Granada-ryhmä, BBC, Pearson PLC, United News & Media ja Carlton Communications, Saksassa Kirch-ryhmä, Axel Springer ja Verlagsgruppe Bauer, Luksemburgissa CLT, Italiassa Mediaset ja RCS Editori Spa, Ruotsissa Kinnevik, Hollannissa Wolters Kluwer ja VNU, Espanjassa Prisa-ryhmä ja Antena 3, Japanissa NHK, Fuji Television, Nippon Television Network, Tokyo Broadcasting System, Asahi National Broadcasting ja Toho, Koreassa Cheil Jedang, Intiassa Modi ja Doordarshan, Australiassa PBL, Kiinassa TVB International, Chinese Entertainment Television ja Chinese Central Television, Thaimaassa Asia Broadcasting and Communications Network sekä Filippiineillä ABS-CBN.
1997:  Havas ja Générale des Eaux yhdistyvät yhtiöksi Vivendi.  Havas julkaisee kirjoja Ranskassa, Italiassa,  Espanjassa ja Englannissa.  Monenlaiset painotuotteet ovat 40 prosenttia yhtiön tuloista.  Sen haaraliike CEP käsittää 50 kirjankustantajaa ja yli 50 aikakauslehteä Ranskassa.  Yhtiö ostaa 1998 espanjalaisen kustantajan Grupo Anaya.  CD-ROM- ja ohjelmatuotanto, radio-, televisio-, elokuva- ja mainostoiminta kuuluvat yhtiön alaan.
1997:  Ranskalainen Lagardére SCA (Hachette) saa tuloistaan 60 prosenttia kustannustoiminnasta.  Jakelun, painamisen ja kirjankustantamisen, muun muassa tietosanakirjakustantamo Grolier, lisäksi yhtiö julkaisee 130 lehteä yli 30 maassa kuten Car and Driver, Elle, George, Metropolitan Home, Mirabella, Paris Match, Premiere ja Woman's Day.
1997:  Saksassa Axel Springer Verlag, perustettu 1945, työllistää 12 000 ihmistä.  Se tuottaa useita sanomalehtiä kuten Die Welt, Bild, Berliner Morgenpost ja Hamburger Abendblatt.  Elokuvaryhmä Kirch omistaa osan yhtiötä.  Springerin Saksan ulkopuolinen myynti on noin 13 prosenttia yritysten kautta Ranskassa, Puolassa, Itävallassa ja Sveitsissä.  Yhtiön Computer Bild on suurin tietokonelehti Euroopassa.  Naistenlehden Bild der Frau, perustettu 1983, versio on eniten luettu Puolassa.  Autolehteä Auto Bild myydään 11 maassa.  Yhtiö on Tshekin ja Slovakian sanomalehtimarkkinoilla ostettuaan 1996 hollantilaisesta yrityksestä Ringer-Taurus 49 prosenttia.  Springer kustantaa kirjoja, omistaa 40 prosenttia televisioasemasta SAT 1 ja 10 prosenttia Saksan AOL-yrityksestä, on mukana Deutsche Telekomissa, Holtzbrickissa ja Infoseekissa.  Yhtiöllä on 95 prosenttia kustantajasta Econ & List ja omistuksia yli 30 eurooppalaisesta kustantajasta.
1997:  Englannissa Daily Mail and General Trust Plc muodostuu yrityksistä Associated Press (Daily Mail, Mail on Sunday ja Evening Standard), Northcliff Newspapers (17 päivittäistä lehteä ja 14 viikkolehteä), Euromoney Publications (yli 50 talouslehteä), Harmsworth Media (televisio-, radio- ja näyttelytoimintaa) ja Harmsworth Publishing (oppikirjat).
1997:  Pearson Plc on Englannin suurin media- ja viihdeyritys, joka omistaa kustantamon Penguin USA, lehden Financial Times ja tuotantoyhtiön Pearson Television.  Muita yrityksiä ovat  oppikirjakustantaja Addison Wesley Longman, ranskalainen sanoma- ja aikakauslehtikustantaja Les Echos ja espanjalainen Recoletos ja muuta.  Pearsonilla on painotoimintaa Ruotsissa ja USAssa.
1997:  Fernando Couto perustaa Mosambikin suurimman kustannusyhtiön Ndjira, jonka nimekkeitä kertyy yhdeksässä vuodessa satakunta.  Portugalilainen Editorial Caminho omistaa Ndjirasta 70 prosenttia.  Ndjira julkaisee kokeilumielessä shanganankielisen kirjan, mutta sitä myydään 12 kappaletta.  Kustantamo Maguezo Editores perustetaan.  Sen toinen omistaja Joaquim Salvador suunnittelee kahdeksanosaisen Mosambikin historian julkaisemista, mutta siitä ei tule mitään rahan puutteessa.  Maguezo Editores julkaisee muutaman nimekkeen vuodessa, ja painokset ovat 200-300.
1997:  Hollantilainen VNU julkaisee Moskovassa lehteä Moscow Magazine ja ostaa Tshekistä lehden Kwety Ceske.  Aikakaus- ja sanomalehdet muodostavat puolet yrityksen myynnistä.  VNU on investoinut hollantilaisiin ja belgialaisiin televisioasemiin.
1997:  Sveitsiläisen Union Bank of Switzerlandin pääomarahasto UBS Capital ostaa syväpainon Helprint A-Lehdiltä ja Urpo Lahtisen perikunnalta.  Helprint sulautetaan UBS Capitalin omistamaan ruotsalaiseen Tryckinvest i Norden-painokonserniin.  Kanadalainen painotalo Quebecor Printing ostaa 1998 Tryckinvest i Nordenin Helprinteineen, jonka uusi nimi on Helprint Quebecor.  Kanadalaista painojättiä kiinnostaa Helprintin kauppa Venäjälle.  Suurin painotyö on Sem Dnej -televisiolehden painatus.  Helprintin syväpainosta valuu 1998 herkästi syttyvää tolueenia Mikkelin viemäriverkostoon.  Keskustan kuusi korttelia eristetään räjähdysvaaran takia.  Jäteveden puhdistamon bakteerikanta luultavasti tuhoutuu.
1997:  Sun Chemical ja Eastman Kodak muodostavat yhtiön Kodak Polychrome Graphics.
1997:  Fyysikko Kimmo Pietiläinen perustaa tiedekustantamon Terra Cognita.  Hän on kääntänyt suomeksi muun muassa teokset Daniel C Dennett, Lumous murtuu, Richard Dawkins, Jumalharha ja Sam Harris, Uskon loppu.
1997:  Kymen Lehtimedia hankkii paikallislehtiä: mäntyharjulainen Pitäjänuutiset, asikkalalainen Päijät-Häme, Nastola ja Luumäenlehti.  Kymen Sanomia, Kouvolan Sanomia ja Etelä-Saimaata julkaisevan yhtiön paikallislehtiä ovat ennestään Anjalankosken Sanomat, Virolahti-Miehikkälässä Kaakonkulma ja Joutseno.
1997:  Karprint kustantaa aikakauslehtiä Akvaariomaailma, Ase & Erä, Bodaus, Helli, elä ja harrasta HEH, Helsinki Guide, Kiinteistö ja isännöitsijä, Kiinteistötyö, Kissafani, Ladyfitness, Sukeltajan maailma, Talomestari, Terveyden Kuvalehti, Uusi Kansanmusiikki, Sisustusvinkki ja Sit-Sisustustietokortisto sekä paikalliset sanomalehdet Luoteis-Uusimaa, Karkkilan Tienoo, Hangon Lehti Hangö Tidningen, EteläRanta-SydKusten, Forssan Seutu ja Lopen Lehti.
1997:  Lehtisepät siirtyy Savon Sanomille.
1997:  Rautakirja ostaa 95 kioskia, 10 ravintolaa ja kuusi kirjakauppaa.
1997:  Suomessa kirjojen prosentuaalinen vähittäismyynti on: kirjakaupat 37, kustantajien suoramyynti 22, kirjakerhot 11, tavaratalot ja supermarketit 10, erikoistuneet jälleenmyyjät 9 ja muut 11 prosenttia.  Suomessa on yli 300 kirjakauppaa, kun niitä 1968 oli lähes 600.  Markettien ja tavaratalojen kirjaosastoja on noin 170.
1998:  EMAP on Englannin toiseksi suurin aikakauslehtien kustantaja ja radioryhmä.  Se jakautuu neljään osaan: kuluttajalehdet, liikelehdet, sanomalehdet ja painaminen sekä radiotoiminta.  EMAP julkaisee Englannissa 90 massalehteä ja 40 Ranskassa.  Yritys pyrkii USAn ja Australian markkinoille.
1998:  Englannissa Guardian Media Group tuottaa sanomalehtiä, aikakauslehtiä, televisio- ja radiotoimintaa kuudessa osastossa sekä latinalaisessa Amerikassa ja Etelä-Afrikassa.
1998:  Englantilainen pakkausjätti Rexam toimii kaikilla mantereilla ja työllistää 21 000 ihmistä.
1998:  Hollantilainen Roto Smeets de Boer NV ostaa painon Senefelder ja hallitsee 2/3 Hollannin offsetrotaatiopainamisesta.  Yrityksellä on syvä- ja arkkioffsetpaino.
1998:  Yhdysvaltain kilpailuviranomaiset hyväksyvät kaupan, jolla saksalainen mediajätti Bertelsmann ostaa yhdysvaltalaisen Random House -kustantamon.  Hinta on noin seitsemän miljardia markkaa.  Random House yhdistetään Bertelsmannin Yhdysvalloissa toimivaan tytäryhtiöön Bantam Doubleday Delliin.  Syntyvä Random House Inc nousee Penguin-kustantamon ohi maailman suurimmaksi englanninkielisten kirjojen kustantajaksi.  Yhdysvaltain kirjailijayhdistys vastusti kaupan mukanaan tuomaa keskittymistä ja vetosi viranomaisiin yhdistymisen estämiseksi.
1998:  Saksassa Bertelsmann ja Holtzbrinck hallitsevat yli 20 prosenttia saksankielisen alueen kirjamarkkinoista. Niillä on myös musiikin kustantamista, sanoma- ja aikakauslehtiä sekä sähköistä mediaa.  Berltelsmann työllistää 57 000 ihmistä, omistaa kokonaan tai osittain 21 kustannusliikettä tai -ryhmää kuten Random House, Springer Verlag ja yli 10 sanoma- ja 70 aikakauslehteä.  Bertelsmannin kirjakerho on maailman suurin: 35 miljoonaa jäsentä.  Luxemburgilaisen CLT-yhtiön liittäminen 1997 UFA-yhtiöön muodosti CLT-UFA -yhtiön Euroopan suurimmaksi radio- ja viihdeyhtiöksi.  Holtzbrinck omistaa 11 kustannusliikettä tai -ryhmää ja 11 sanoma- ja aikakauslehteä kuten viikkolehti Die Zeit - Aika. Riippumattomia kustantajia ovat sanomalehtien kustantaja Süddeutscher Verlag, Luchterhand, Suhrkamp, Hanser, Steidl ja Aufbau.  Saksassa on noin 2800 kirjakustantamoa ja lähes 7800 kirjakauppaa.  Kirjoja painetaan lähes 80 000 nimekettä.
1998:  Saksalainen Heinrich Bauer Verlag julkaisee aikakauslehtiä.  Alkuna on ilmoituslehti Polenburgsorter Zeitung 1903 ja ensimmäinen aikakauslehti 1926.  Massalehtiä ovat Neue Post, Tina, Das Neue Blatt ja Bella, televisiolehdet ja yksi sanomalehti.
1998:  Burda, perustettu 1908, on Saksan kolmanneksi suurin kustantaja.  Pääala on aikakauslehtien kustantaminen ja painaminen sekä alueelliset sanomalehdet, radio ja televisio.  Burdalla on 1963 alkaen Itävallassa ensimmäinen ulkomainen yritys ja 1971 yhteispaino USAssa.
1998:  Englannissa syntyy Polestar Plc, kun The British Printing Company BPC ja Watmoughs yhdistyvät yli 6000 ihmisen yhtiöksi, jolla on yli 90 painokonetta (joista 16 syväpaino- ja 47 heatset rainaoffsetkonetta) ja 60 sitomolinjaa.  Polestar jakautuu offset-, aikakauslehti-, syväpaino-, tietotekniikka-, pakkaus- ja kansainväliseen yksikköön.
1998:  Bayard Presse International on Ranskassa johtava lastenkirjojen ja aikakauslehtien kustantaja.  Yhtiö työllistää 1500 ihmistä ja 2000 vapaata toimittajaa.  Se julkaisee kansainvälisesti 97 sanoma- ja aikakauslehteä, joiden yhteislevikki on 7,4 miljoonaa Ranskassa ja 34 muussa maassa.  Yhtiö tuottaa televisio-ohjelmia, CD-levyjä ja kasetteja.
1998:  Yhdysvaltain toiseksi suurin kirjakauppaketju Borders avaa suurmyymälän Lontoon Oxford Circuksella.
1998:  Ruplan romahdus pienentää Suomen graafisen teollisuuden viennin Venäjälle kolmannekseen entisestä.
1998:  Heikki Saure hoitaa Lahdessa kirjakauppaa Axis Mundi.
1998:  Alma Media perustetaan.  Siihen kuuluu Aamulehti-yhtymän lisäksi MTV-Yhtymä ja tuleva digikanava ja Radio Nova.  Lehtiä ovat Aamu-, Kauppa- ja Iltalehti sekä monta maakunta- ja paikallislehteä.
1998:  Sanoma, Helsinki Media, näitä omistava Devarda ja WSOY eli Suomen konservatiivisimmat mediatalot menevät yhteen.  Tytäryhtiö Bertmark Media julkaisee suurteoksia Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa.  Rautakirjalla on kioskeja Suomessa 730, Virossa 190, 60 Suomalaisen Kirjakaupan myymälää, video-ja elokuvavuokrausta sekä ravintolat Motorest ja Pizzahut.  SanomaWSOY listautuu Helsingin pörssiin.
1998:  SanomaWSOY-konsernin Helsinki Media ostaa 10,3 prosentin osuuden norjalaisesta A-pressen-yhtiöstä.  Se on Norjan toiseksi suurin mediakonserni, joka omistaa useita sanomalehtiä ja 1/3 Norjan TV2:sta.
1998:  Otava ja WSOY yhdistävät lehtipainonsa, ja Acta Print aloittaa toimintansa.  Otava lunastaa pian WSOYn omistusosuuden siitä ja myy yhtiön Editan kanssa perustetulle yhtiölle, joka jatkaa 1999 liiketoimintaa.
1998:  Akateeminen kirjakauppa myy Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lappeenrannan, Oulun ja Vaasan myymälät Suomalaiselle kirjakaupalle.  Akateemisen kirjakaupan myymälöitä on Stockmannin tavaratalojen yhteydessä.  Akateeminen kirjakauppa perustaa 1999 Stockmannin kanta-asiakkaille kirjakerhon, johon liittyy 20 000 jäsentä 550 000 kanta-asiakkaasta.
1998:  Kirjasuomi (Bonnier/Tammi ja Gummerus) aloittaa kirjakerhon Ex Libris.
1998:  Suomessa on noin 700 painoa ja 27 000 kirjatyöntekijää.
1998:  Suomen kirjamyynnin rahallisesta arvosta kirjakaupat myyvät 35 prosenttia, kustantajien suoramyynti 21, tavaratalot ja suurmarketit 14, erikoismyyjät 11, kirjakerhot 11, antikvariaatit 1 ja muut 7 prosenttia.
1998:  UPM-Kymmene myy kirjekuoritehtaat Walki Kuori Tampereella, Konvoluttrykk Norjassa ja Walki Erikson Ruotsissa ruotsalaiselle yritykselle Bong Ljungdahl.
1999:  Kanadalainen Quebecor Print ja yhdysvaltalainen World Color yhdistyvät.  Quebecor-holdingyhtiön viidestä toimialasta Quebecor Print on suurin.  Sen 115 painolaitoksessa työskentelee 26 000 henkeä.  Muut toimialat ovat painotuotteiden kustantaminen, metsäteollisuus, radio- ja televisiotoiminta sekä multimediatuotanto.  Toimipaikkoja johtaa perustajan Pierre Péladeau (1925-97) poika Pierre Karl Péladeau (1962-).  Yrityksellä on toimipaikkoja myös Euroopassa.  World Colorilla on vain Yhdysvalloissa toimipaikkoja: 53 painolaitosta ja palvelupisteitä, joissa on 16 000 työntekijää.  Painomaailman suurin yhtiö ristitään Quebecor Worldiksi.  Chicagolainen RR Donnelly putoaa toiseksi.
1999:  Yhdysvalloissa syntyy maailmanlaajuinen viestintäyritys, kun Viacom ostaa CBS-televisioverkon.  Yhtiöön kuuluu kustannusyhtiö Simon & Schuster.
1999:  The Financial Times ja The Wall Street Journal perustavat Moskovassa ilmestyvän venäjänkielisen talousalan päivälehden Vedomosti - Sanomalehti.  Kolmas omistaja on hollantilaisen mediapohatan Derk Sauer 1990-luvun alussa perustama venäläinen Independent Media, joka julkaisee yhdeksää aikakauslehteä ja kolmea sanomalehteä.  Vedomostin painos on aluksi 75 000 kappaletta.
1999:  Ruotsalaiseen Bonnier-ryhmään kuuluvat Bonnier Media, Marieberg, Dagens Industri, Bonnier Business ja Frili Industrial Group.  Bonnier on Pohjoismaiden suurin sanomalehtien kustantaja ja omistaa kaupallisia televisioasemia seitsemässä maassa.  Päälehdet ovat Dagens Nyheter, Sydsvenska Dagbladet ja Expressen.  Bonnier toimii kirjan- ja aikakauslehtien kustantajana sekä elokuva- ja radioalalla.
1999:  Tanskalaiseen Egmont-ryhmään kuuluu 106 yhtiötä.  Yritys toimii 28 maassa kuten Unkari, Latvia, Australia ja Kiina.  Perinteinen ala on aikakauslehdet, kirjat ja lasten julkaisut, mutta lisäksi elokuva Nordisk Film, televisio ja internet.
1999:  Waterstonen suurkirjakauppa avataan Lontoon Piccadillyllä.  Se on Euroopan suurin.  Waterstone kuuluu HMV Media Group -yritykseen, jolla on toinen kirjakauppaketju Dillon, lehtimyymälät WH Smith ja John Menzies sekä musiikkiketju HMV.  Liikkeen kahdeksassa kerroksessa on 265 000 nimekettä ja yhteensä 1,5 miljoonaa kirjaa.  New Yorkin Barnes & Noble on pinta-alaltaan maailman suurin, mutta Piccadillyn kirjavalikoima on suurempi.
1999:  Yhdysvaltalainen internet-kirjakauppa Amazon.com muuttaa myyntitapojaan.  Sanomalehti The New York Times paljasti, että Amazon myy kustantajille myynninedistämispaketteja, joiden avulla kirjat pääsevät kirjakaupan "Mitä me luemme" ja "Uutta ja merkittävää" -listoille sekä saavat laajemman esittelyn kuin muut kirjat.  Amazon ei ilmoita, onko kyseessä maksettu palvelu vai ei.
1999:  Sun Chemical ostaa yhtiöt Coates Lorilleux ja SWALE sekä ryhtyy väritehtaan Tintas in Latin America yhtiökumppaniksi.
1999:  Euroopan unionin alueella graafisen teollisuuden noin 60 000 yritystä työllistävät lähes miljoona ihmistä.  Yrityksistä 85 prosenttia työllistää alle 20 ihmistä.  Yli 500 työntekijän yrityksiä on alle 0,5 prosenttia yrityksistä.
1999:  Entiset Editan työntekijät perustavat lehdenkustantajan Stellatum, joka ostaa Editalta lähes 30 erikois- ja ammattilehden kustannusoikeudet.
1999:  Kirjavälityksestä voi tilata yli 67 000 nimekettä.  Keskisuuressa suomalaisessa kirjakaupassa on noi 7000 nimekettä.  Akateemisessa kirjakaupassa on lähes 100 000 nimekettä, mutta suuri osa niistä on vieraskielisiä.
1999:  Suomen Kustannusyhdistykseen kuuluu noin 80 yhtiötä, mutta Helsingin yliopiston kirjaston ISBN-toimiston kustantajarekisterissä on 3458 kustantajaa.
1999:  TS-Yhtymä ja Sanoman Helsinki Media yhdistävät painotoimintansa Hansaprintiin.
1999:  Kainuun Sanomain Kirjapainosta tulee Alpressin konserniyhtiö.  Alpress kustantaa lehtiä Iltalehti, Kauppalehti, Aamulehti, Satakunnan Kansa, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat ja Kainuun Sanomat sekä 15 paikallislehteä ja kahdeksan kaupunki- ja ilmaisjakelulehteä.
1999:  Helsingissä Sanomatalossa puuttuu työrauha ja tekniikka tökkii.  Osastojen kaikuminen haittaa keskittymistä eikä työrauhaa ole.  Valaistus himmenee väen vähetessä, kun liikeilmaisimet sammuttavat valoja, ja täytyy huitoa, jos haluaa valaistusta.  Tupakkahuoneita ei ole, vaan täytyy tupakoida parvekkeella.  Jotkut saavat läpinäkyvässä talossa paniikkihäiriöitä.  Lasiseinäiset hissit ovat korkean paikan kammoisille kauhistus.
1999:  Suomen koko mediatalouden volyymi on liikevaihdolla mitattuna seitsenkertaistunut vuodesta 1950.
1999:  Suomessa kirjakauppoja on 358, eikä 199 kunnassa ole kirjakauppaa.  Kirjojen myynnistä 35 prosenttia ohjautuu kirjakauppojen kautta.  1960-luvulla niiden osuus oli 2/3, ja kirjakauppoja noin 700.
2000:  Maailman suurin viestintäyritys Time Warner ja maailman suurin internetoperaattori America Online yhdistyvät.
Viihde- ja tiedonvälityskonglomeraatti Vivendi (muun muassa internetyritys ja Canal+-televisiokanavan omistaja) ostaa Seagramin, joka omistaa muun muassa Universal-elokuvastudiot.  Vivendi aloitti ranskalaisena vedenjakelijana ja Seagram kanadalaisena viskitislaamona.
2000:  Päivittäin julkaistaan tuhat kirjaa ja 14 000 tiedeartikkelia.  Painetun tiedon määrä kaksinkertaistuu 3-4 vuoden välein.  Viime 30 vuoden aikana on tuotettu enemmän tietoa kuin edeltävien 500 vuoden aikana.  Helsingin Sanomien sunnuntainumero sisältää enemmän informaatiota kuin keskiajan ihminen keräsi elinaikanaan.  Päivittäin tallennetaan arviolta 20 miljoonaa sanaa teknistä informaatiota.
2000:  Euroopassa julkaistaan vuosittain 54 000 kustantajan 366 000 uutta nimekettä, joita jakelee 25 000 kirjakauppaa ja yli 100 000 muuta jakelupistettä.  Kirja on sähköisen kaupan tärkein kohde.
2000:  Venäjällä on 6000 painotaloa.  Pietarissa toimii lähes 900 kirjapainoa, joiden tuotteet vaihtelevat yksivärisistä mainoslehtisistä kalliisiin kuvalehtiin.  Moskovalainen Almaz-Press painaa yli 130 lehtinimekettä.  Venäjälle kaivataan 18 000 uutta kirjapainoa.
2000:  Yhdysvalloissa kuusi yritystä hallitsee yli puolta kaikista Yhdysvaltain joukkoviestimistä.  Puolta mediakakusta jakoi 1983 vielä 50 yritystä.
2000:  Ensimmäisenä kaikkialla maailmassa internet-liittymää tarjonnut AOL ja multimediayritys Time-Warner yhdistyvät.
2000:  Ranskassa Vivendi, Universal ja Canal+ yhdistyvät.
2000:  Hollannissa on kolme sanomalehtitaloa Holdingmij De Telegraaf, Wegener ja Perscombinatie, kun 1990 olivat vielä Elsevier NDU ja VNU Dagbladen NV.
2000:  Creo Products ostaa Scitex Graphic Arts Groupin, Kodak ostaa 2004 Scitex Digital Printingin ja Hewlett-Packard ostaa 2005 Scitex Visionin.
2000:  Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa on myynnissä 100 000 nimekettä ja yli miljoona kirjakappaletta.  Kirjakaupan rakenteilla olevassa tietokannassa on puoli miljoonaa nimekettä noin 30 kielellä.  Hyvässä kirjakaupassa on noin 10 000 nimekettä.
2000:  Islannissa julkaistaan eniten maailmassa kirjanimekkeitä asukasta kohti.  Siellä kirja- ja paperikaupan alalla työskentelee 500-600 ihmistä, vaikka maassa on vain 260 000 asukasta.  Norjassa kirja- ja paperikaupan myyjiä on pari tuhatta, ja Suomessa noin 1800.  Suomalaisella kirjakaupalla on 60 myymälää ja niissä noin 700 työntekijää.  Kahden muun ketjun Info ja Kipa lisäksi on pieniä perhekirjakauppoja ja suurmyymälöiden kirja- ja paperiosastoja.
2000:  SanomaWSOYn Rautakirjan Lehti-Maja Eesti ostaa 22 kioskia Tarton alueelta.  R-kioskeja on nyt Virossa 204.
2001:  Ranskalainen JCDecaux ostaa Maximedian, ja Helsinki on mainosalalla globalisaatiossa.  Mainoskulut nostavat kaikkien mainostettujen tavaroiden hintaa.
2001:  SanomaWSOY omistaa 49 prosenttia Keski-Suomen Mediasta ja 22 Savon Mediasta.  Kymen Lehtimedia ostaa lehden Uutisvuoksi.  Yhtiöön kuuluvat sähköisestä viestinnästä televisiokanava Nelonen, maksutelevisiotoiminta ja Internet-palvelut.  Työntekijöitä on 13 000.  Yhtiöön kuuluvat Leijonajakelu, taloustietopalvelu Startel ja Lehtikuva.  Yhtiö ostaa hollantilaisen kustantamon VNU aikakauslehtitoiminnan CIG, joka julkaisee yli 250 lehteä seitsemässä maassa ja saa muun muassa Unkarista 35 prosentin osuuden.  Helsinki Media julkaisee 27 yleisölehteä ja 30 erikoisaikakauslehteä sekä kolmea aikakauslehteä Ruotsissa.  Rautakirjan Finnkinolla on Suomessa 20 elokuvasalia, joissa on 77 valkokangasta, 11-salinen elokuvakeskus Tallinnassa sekä suunnitteilla 15-salinen keskus Riikaan.  Yhtiö omistaa jääkiekkoseuraa Jokerit, jolle myönnetään radiotoimintalupa SportFM.
2001:  WSOY, Otava, Tammi ja Gummerus perustavat yhteisyrityksen Taskukirja Loisto.  Se julkaisee myös Kariston, Book Studion, Liken, Nemon ja Ajatuksen kirjoja pokkareina.  Kirjavälitys, ruotsalainen Pocket Grossisten ja Karto perustavat Suomen Pokkaritukun.
2001:  Otavan Suuri Suomalainen Kirjakerho ostaa kirjakerhon Ex Libris, jonka myyvät Tammi, Gummerus ja Semic International.
2001:  Alma Media ostaa kolmanneksen Talentumista.
2002:  Väritehdas Sun Chemical ostaa Bayerin pigmenttiosaston.
2003:  Axel Springer julkaisee Saksassa yhdeksää sanomalehteä ja 27 aikakauslehteä sekä ulkomailla lehtiä Ranskassa, Espanjassa, Sveitsissä, Tshekin tasavallassa, Unkarissa ja Puolassa.  Esimerkiksi Auto Bild ilmestyy 19 maassa.
2003:  Norjassa A-pressen lopettaa Sam-Trykk -painon, ja kuusi viestintäalan ammattiliiton NGF jäsentä menettää työpaikkansa.
2003:  Ruotsissa Annebergissä 65 työntekijää menettää työpaikkansa, kun Eco-tapettien valmistaja Bernt-Ove Gimmersta lopettaa tehtaansa tuotannon.
2003:  Edita ja Alma Media muodostavat Acta Printin Tarmolan offsetpainosta Porvoosta, Kivenlahden syväpainosta Espoosta ja Raholan offsetpainosta Tampereelta.  Kannattavuusjahti merkitsee 200 työpaikan menetystä.
2003:  WSOY, Otava ja Tammi ryhtyvät kustantamaan äänikirjoja menestysteoksista.  Edita Publishing solmii sähköisten kirjojen jakelusopimuksen Eweline Finlandin kanssa.  Ewelinellä on Helsingin yliopiston opiskelijakirjaston kanssa järjestelmä, jolla lainataan sähköisiä kirjoja.
2003:  Yhdysvaltalainen Banc of American Euroopan sijoitusrahasto BA Capital Management Europe II LLC ostaa Janton-konsernin.  Siihen kuuluu muun muassa Suomen Suoramainonta, City-lehti, Uutislehti 100, Länsi-Uusimaa, TV-Tampere, Sävelradio, Alueuutiset, Turkulainen ja Tamperelainen.
2003:  Kirjavälitys ostaa Libri-Logistiikan liiketoiminnan.
2004:  USAn turvallisuusala yhdentyy mediayhtiöihin.  Digiviestintäyritys LexisNexis  ostaa tiedonlouhintayrityksen Seisint, joka toimii valvonta-asioissa yhteistyössä liittovaltion ja osavaltioiden viranomaisten kanssa.  Seisintin kehittämä tietokanta Multistate Anti-Terrorist Information Exchange Matrix sisältää 120 000 mahdollista terroristia.  Televisioyhtiön NBC omistaja General Electric ostaa InVisionin, joka on lentoasemilla ja muissa julkisissa tiloissa käytettyjen kiisteltyjen pomminhavaintolaitteiden valmistaja.  Mitä enemmän uskotaan, että joka paikassa on terroristeja, sitä enemmän katsotaan uutisia, sitä enemmän vaaditaan ja myydään biometrisia henkilön tunnistimia ja huipputeknisiä aitoja rakennetaan.
2004:  Rupert Murdoch omistaa yhdeksän satelliittitelevisioverkkoa, sata kaapelikanavaa, 175 sanomalehteä, 40 kirjapainoa, 40 televisioasemaa ja yhden elokuvastudion.  News Corporationiin kuuluu muun muassa USAssa Fox Television, Fox Video, lehti New York, TV Guide, Harper-Collins Publishers, Delphi International Services, oppikirjoja kustantava Scott Foresman, informaatiopalvelut News and Electronic Data, videopelien kehitysyhtiö Kesmai, digitaalisten karttojen yhtiö Etak, muotilehti Mirabella, sanomalehtiä ja televisioasemia.  Korporaatioon kuuluu Lontoon The Times ja tabloidi The Sun, lentoyhtiö Ansett Transport, englantilainen satelliittiyhtiö B Sky B, Aasian satelliittiverkko Star TV, kartanvalmistusyhtiö Geographia sekä Fox Video -yhtiöt Espanjassa, Ranskassa, Saksassa, Japanissa, Uudessa-Seelannissa ja Australiassa.
2004:  Bertelsmann (Stern, Financial Times Deutschland ja Brigitte) ja Axel Springer (Bild ja Die Welt) suunnittelevat yhteisen painotalon perustamista, sillä syväpainoalan kilpailu on koventunut.  Aikakauslehtien ja esitteiden paino vastaisi Euroopan markkinoista 20 prosenttia ja työllistäisi noin 5000 ihmistä.
2004:  Afrikkalaisten kirjankustantajien verkoston lehti kirjoittaa, että Afrikan kehitysohjelman Nepad toteutusta hidastaa se, ettei sitä tunneta.  Jos siitä julkaistaan kirjoja, niin esteinä ovat, että harvalla on varaa kirjoihin, lukuharrastus on pientä eikä lukutaito ole itsestään selvyys.  Afrikkalaisten painotalojen tuotanto rajoittuu lähinnä koulukirjoihin, mutta oppikirjamarkkinoista 60 prosenttia on muilta mantereilta tulleiden ylikansallisten yhtiöiden käsissä.  Ranskankielisen Afrikan maiden koulu- ja muista kirjoista 95 prosenttia valmistetaan Ranskassa.  Etelä-Afrikassa yli 3/4 kirjoista on ulkomaisten suuryhtiöiden tuotantoa.  Kotimaisista kirjoista 2/3 painetaan valkoisten omistamissa painoissa ja 1/3 mustien.
2004:  Väritehdas Sun Chemical ostaa yhtiöt Veritec ja Rycoline.
2004:  SanomaWSOY ostaa Malmberg Investin ja tulee Euroopan viidenneksi suurimmaksi oppimateriaalin kustantajaksi.
2004:  Suomessa kirjojen myynti kasvaa kirjakaupoissa 5,2 prosenttia, josta kaunokirjallisuus 13,9, lastenkirjallisuus 10,3, tietokirjallisuus 3,2 prosenttia ja ulkomaisten kirjojen myynti pysyy 2003 tasolla.
2004-08:  Marimekko uusii valtaosan kangaspainon koneista ja laitteista.
2005:  Suomalainen passi- ja älykorttiyhtiö Setec siirtyy luxemburgilaisen yhtiön Gemplus omistukseen, kun Setecistä luopuvat CapManin rahastot, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Suomen Teollisuussijoitus, työeläkeyhtiö Varma, Henki-Sampo ja yhtiön johto.
2005:  SanomaWSOY julkaisee 270 lehteä 12 Euroopan maassa.  Pääkaupunkiseudulla Sanoma-perheen omistuksessa on Uutislehti 100, Nöjesguiden, Radio Helsinki, Kellokas-lehtiperhe ja perustamansa ilmaisjakelulehti Kymppi, jonka uusi nimi on Vartti.  Yritys laajenee Venäjälle Independent Median ostolla.
2005:  Helsingissä avataan kahdeksan kustantajan kirjakauppa Kolmen sepän kirjakauppa, joka toimi 2003 ja 2004 jouluna.
2005:  A-lehdet ostaa Image Kustannuksen.
2005:  Helsingissä Kampintorin antikvariaatin omistaja Timo Surojegin tarjoaa massakirjoja halpalaarista, sitten kirppiksille ja lahjoituksena esimerkiksi kouluille, mutta joutuu osan heittämään roskiin.  Surojegin ei osta lainkaan huonokuntoisia kirjoja eikä sarjakuvia, vanhempaa kotimaista kaunokirjallisuutta eikä kirjakerhokirjoja.  Hän sanoo haastattelussa, että parhaimmassa tapauksessa maksaa kirjasta puolet ulosmyyntihinnasta ja kalleista kirjoista vähän enemmänkin.
2006:  USAn toiseksi suurin sanomalehtien julkaisija Knight Ridder myydään The McClatchy Companylle.
2006:  Mosambikin kirjamyymälöiden nimekkeistä alle viisi prosenttia on kustannettu Mosambikissa.  Siellä on käytännössä neljä kustantamoa, jotka julkaisevat parikymmentä kirjaa vuodessa (Suomessa 10 000).  Mosambikissa lukutaitoisia on 40 prosenttia.  Vaikka Mosambikissa puhutuista lähes 30 kielestä yli puolella on kirjoitusjärjestelmä, niin kirjoja julkaistaan käytännössä vain portugaliksi.  Se on virallinen kieli, jota puhuu äidinkielenään vain joka kymmenes.  Kirjailijaliitto teki 1996 tutkimuksen siitä, kuinka monella mosambikilaisella on varaa ostaa säännöllisesti kirjoja.  Silloisesta 16 miljoonasta vain neljällä sadalla.  Painokset ovat tavallisesti 300 kappaletta, mutta jos kirjalle saadaan sponsori, painos voi olla 600.  Koulukirjojen markkinat ovat kolmen kansainvälisen yhtiön hallussa.  Mosambikissa on puoli tusinaa kirjakauppaa.
2006:  Sanoma toimii 22 Euroopan maassa.
2006:  Bong Suomi ilmoittaa, että se aikoo sulkea koko Tampereen tuotantolaitoksensa.  Bong-konserni on Euroopan johtava kirjekuorivalmistaja.  Tampereella on kirjekuoria valmistettu 1900-luvun alusta.  Tuotanto on 1100 miljoonaa kappaletta vuodessa, josta vientiin menee noin 30 prosenttia.
2006:  Suomessa taskukirjoilla eli pokkareilla on yli 2000 myyntipistettä, joista perinteisiä kirjakauppoja on noin 300.
2006:  Editan entinen toimitusjohtaja eläkeläinen Mikko Suotsalo ei saa enää soitella matkapuhelimella valtion laskuun.  Editassa keräys tuottaa kolehdin, jolla Suotsalolle ostetaan Nokia 2600 ja ilmaista puheaikaa.  Suotsalo sai noin 300 000 euron kultaisen kädenpuristuksen, kun hän lähti 2005 eläkkeelle.  Edita on tehnyt miljoonatappioita 2002 lähtien.
2007:  Australialais-yhdysvaltalainen mediamoguli Rupert Murdoch ostaa Wall (sanotaan War) Street Journalin.  Murdoch panee toimituksen marssimaan oman pillinsä tahdissa.
2007:  Ranskassa on 28 000 lehtikioskia, kun niitä muutama vuosi sitten oli 36 000 myyntipistettä.
2008:  Audiovisuaalinen pehmeä valta: Disney, Time Warner, Sony (Japani), News Corp, Direct TV Group, Nintendo (Japani), NBC Universal, Vivendi Universal (Ranska), CBS ja Bertelsman (Saksa).
2008:  Italian pääministerin Silvio Berlusconi holdingyhtiön Fininvest suurin omistus on televisioyhtiö Mediaset, jolla on Italiassa kanavat Italia 1, Retequattro ja Canale 5 sekä Espanjassa Telecinco.  Italian valtiollisen yleisradioyhtiön RAI katsojaosuus on pienempi kuin Mediasetin.  Fininvestin muut omistukset ovat kirjankustantamo Mondadori, lehtiä kuten Il Giornale ja Panorama, video- ja elokuvayhtiö Medusa, videovuokrausyhtiö Blockbuster, rahoitusyhtiö Mediolanum ja jalkapalloseura AC Milan.
2008:  Bonnier ostaa Pohjoismaiden kanavan Canal+.
2008:  Konstsamfundet yhdistää lehtiensä taustatoiminnot yhtiöön KSF Media.  Lehtiryhmään kuuluvat Hufvudstadsbladet, Borgåbladet, Östra Nyland, Västra Nyland ja  yhteistyössä Österbottningen sekä viikkolehti Volt ja ilmaislehti Papper.
2008:  Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus Tivit perustetaan tieto- ja viestintäalan innovaatioyritykseksi.  Mukana on 17 yritystä (kuten Nokia, NSN, Telia Sonera ja Technopolis) ja 19 julkisyhteisöä (kuten VTT, yliopistoja ja korkeakouluja).
2008:  Pilot-kustannus julkistaa konkurssihakemuksen.  Sen seurauksena kustantamon kirjoittajapalkkiot jäävät maksamatta.
2008:  SanomaWSOY muuttaa nimekseen Sanoma.
2009:  Google ostaa Stora Ensolta Haminasta Summan tehtaan rakennukset ja perustaa sinne datakeskuksen.
2009:  Partiolaisten Turun Metsänkävijät omistama Karhukopio ostaa helsinkiläisestä Multiprintistä 42 prosenttia.
2009:  Pohjola Nordenin aktivistit perustavat Ruotsin Uplannissa osuuskunnan Fimafeng.
2009:  Printservice ostaa helsinkiläisen Hakapainon.
2009:  Perustettava yhtiö Bookwell (WSBW/Sanoma 80 prosenttia, Gummerus 20) ostaa WS Bookwellin ja Gummerus Kirjapainon kirjojen painamisen.
2009:  Bolivian presidentti Evo Morales ilmoittaa, että espanjalaisen kustantamon Santillana koulujen oppikirjat tullaan korvaamaan bolivialaisella aineistolla.
2009:  Yellow Film & TV parustaa kirjakustantamon Helsinki-kirjat.  Yellow-konserniin kuuluvat Filmiteollisuus Fine, Funny Films, Helsinki-filmi, Ten Years Productions ja Filmiteollisuus Fine-Mediastation.