Sähkölennätin -2009         

1747:  Englantilainen tohtori William Watson (1715-87)  kokeilee sähkölennättimellä.

1753:  Scot's Magazine -lehdessä nimimerkki CM esittää, että sähköstaattinen lennätin rakennetaan vetämällä aakkosten lukumäärä lankoja kahden paikan välille.  Johtojen kummassakin päässä on kiväärinpiippu, jota pidetään sähköisenä staattisella generaattorilla.  Jokaisen langan päässä riippuu pallo, jonka alapuolella on vastaava kirjain paperilapulla.  Kun johdon päällä kosketaan piippua, niin vastaanottopäässä pallo vetää puoleensa paperipalaa, jossa kirjain on.  Kirjaimet kirjoitetaan muistiin ja sanoma vastaanotetaan.  Merkit lähetetään rinnakkaismuotoisesti.  Geneveläinen George-Louis Lesage (1724-1803) rakentaa 1754 rinnakkaismuotoisen lennättimen.

1767:  Roomassa painetussa sähköä käsittelevässä runossa mainitaan sähköisen lennättimen suunnittelijaksi filosofi Josephus Bozolius eli Giuseppe Bozzoli.  Hän käyttää kahta johtoa ja kipinäväliä, jolloin on sovittava merkkikoodista.  Merkit kulkevat peräkkäin sarjamuotoisesti.

1787:  Pariisilaisen mekaanikon Lomond kotona on sarjamuotoinen lennätin.

1796-98:  Espanjalainen lääkäri Francisco Salvá y Campillo (1751-1828) tekee kokeita toimivalla sähköstaattisella lennättimellä.  Hän kokeilee linjalla Alicante-Palma de Mallorca.  Hänellä sanotaan olevan 50 kilometrin pituinen yhteys Madridista Aranjueziin.

1809:  Baijerin kuninkaan henkilääkäri Samuel Thomas von Sömmering (1765-1830) rakentaa rinnakkaislennättimen, joka perustuu sähkövirran kykyyn hajoittaa vettä hapeksi ja vedyksi.  Lähetysasemalta lähtee 27 silkillä eristettyä johtoa vastaanottimelle.  Kaksi johtoa vastaa pistettä ja kertausmerkkiä.  Laitteen toimintaetäisyys 1812 on yli kolme kilometriä.  Sömmering käyttänee maakaapelia.

1816:  Englantilainen Francis Ronalds (1788-1873) rakentaa Lontoossa sähköstaattisen lennättimen, joka toimii 13 kilometrin matkalla.

1821:  Ampère ehdottaa magneettineulan käyttöä lennättimessä.  Tämä on Sömmeringin lennättimen muunnelma.

1824:  Yhdysvaltalainen taidemaalari ja daguerrotypisti Samuel Finley Breese Morse (1791-1872) opiskelee sähkömagnetismia.

1830-31:  Yhdysvaltalainen Joseph Henry (1797-1878) rakentaa sähkömagneettisen lennättimen yliopiston ja kotinsa välille.  Vastaanotin on soittokello, ja lennättimellä lähetetään yksinkertaisia tiedotusmerkkejä.

1832:  Venäjän lähettiläs paroni Paul von Schilling-Cannstatt (1786-1837) on tutustunut Sömmeringin lennättimeen ja rakentaa sähkömagneettisen lennättimen, jossa on aluksi kuusi magneettineulaa ja myöhemmin viisi.  Hän kehittää koodia, ja vastaanottimessa on yksi neula.  Schilling palaa Pietariin esittelemään magneettineulaan perustuvaa lennätintään ensi kertaa Pietarissa.  Hän räjäyttää merikaapelilla Pietarissa sähköisesti Nevan toisella rannalla olevia miinoja.  Tsaari toivoo sähkölennätinyhteyttä Pietarista Kronstadtiin, mutta Schilling kuolee.

1833:  Saksalaiset matemaatikko Karl Friedrich Gauss (1777-1855) ja fysiikan professori Wilhelm Weber (1804-91) asentavat Göttingenissä 1400 metrin pituisen johdon yliopistosta tähtitorniin sähkömagneettista merkkijärjestelmää varten.  Se käyttää magneettineulan poikkeutusta oikeaan tai vasempaan.  Lähetysnopeus on seitsemän merkkiä minuutissa.  Weber arvelee, että joskus maapallo on lennätinverkon peittämä ja ajatuksia siirretään salamannopeudella.  Salama tuhoaa 1845 ilmajohdon.

1835:  Samuel FB Morse esittelee ensi kerran lennättimensä.  Hän kiinnitti 1832 maalaustelineeseen kellokoneiston, joka vetää paperinauhaa, ja sähkömagneetin, johon on asennettu kynä.  Magneetti nostaa ja laskee kynää, joka piirtää pisteitä ja viivoja paperille.  Viiden sanan lähettämiseen tarvitaan 143 merkkiä.  Tämä on ensimmäinen sähkömekaaninen kaukokirjoitin.  Morse keksii 1836 relepiirin idean.  Morsen apuna 1837 jälkeen ovat Leonard Gale, Joseph Henry, Alfred Vail ja myöhemmin Ezra Cornell.  Vailin isällä on tehdas, ja Morse tekee Vailin kanssa sopimuksen.  Parannettu malli patentoidaan ja valmistuu 1837, joka esitellään 1838 USAn kongressille samoin kuin lennätinaakkoset.  Englannissa usein esiintyvien kirjainten merkit ovat lyhimmät.  Sähkötysetäisyys on 16 kilometriä.  Morse saa 1840 patentin Yhdysvalloissa.

1836:  Englantilainen luutnantti William Fothergill Cooke (1806-79) näki 1835 Schillingin lennättimen esittelyn ja rakentaa Lontoossa sähkömagneettisen lennättimen.  Faraday ohjaa Cooken Wheatstonen luo.

1837:  Müncheniläinen fyysikko Karl August Steinheil (1801-70) rakentaa lennättimen Gaussin ja Weberin mallin mukaan.  Steinheil vetää kymmenen kilometrin johtoparin.  Hän kiinnittää magneettineulaan mustepiirtimen, joka kirjoittaa merkkejä pyörivällä sylinterillä olevalle paperille.  Merkit kuuluvat myös kellonääninä.  Steinheil korvaa 1838 toisen johdon rautatiekiskolla, mutta huomaa, että maa toimii toisena johtona.

1837:  Cooke ja Charles Wheatstone (1802-75) saavat patentin parannetulle sähköiselle lennättimelleen.  Ensimmäinen toimiva lennätinyhteys rakennetaan 1843 ratavälille Lontoo-Slough.  Siinä on viisi johdinta ja magneettineulaa.  Lennättimen avulla saadaan 1845 vangittua murhasta epäilty mies kveekarin asussa.  Hän tunnustaa, ja kansa sanoo lennätinlankojen hirttäneen miehen.  The Electric Telegraph Company perustetaan 1846.  Myöhemmin lennätin muutetaan yksineulaiseksi.  Laitteita käytetään Englannin rautateillä 1930-luvulla.

1838:  Lontoon University Collegen filosofian ja tähtitieteen professori irlantilainen Dionysus Lardner (1793-1859): Ihmiset saattaisivat yhtä hyvin suunnitella matkaa kuuhun kuin sähköistä viestintää myrskyisen Pohjois-Atlantin poikki tai ali.

1840-luvun alku:  Venäjällä on lyhyitä lennätinyhteyksiä.  Professori Jacobi rakentaa 1842 Pietarin Talvipalatsin ja päämajan välisen maanalaisen yhteyden asettamalla johdot lasiputkiin ja tiivistämällä liitokset kumilla.  Yhteys rakennetaan 1843 Pietarista Pietarhoviin ja 1854 Moskovaan.  Pietarin-Moskovan maakaapeli ei toimi kunnolla, ja rinnalle rakennetaan ilmajohto.  Pietarista rakennetaan ilmajohto Varsovaan.

1842:  Morse laskee kaapelin Manhattanin kärjestä Governor's Islandiin.  Laiva katkaisee kaapelin ankkurillaan.  Morse kokeilee maadoittamalla lennättimensä kanavan kummallakin rannalla ja huomaa signaalin siirtyvän.

1842:  Skotlantilainen Alexander Bain (1818-1903) kehittää kuvalennättimen eli telefotolaitteen ja saa 1843 patentin laitteelle, jolla kuva lähetetään pisteittäin.  Menetelmässä on aluksi useita kyniä kuvan leveydellä, mutta tämä vaatii yhtä monta johtoa.

1844:  Sähke eli telegrammi, kreikasta tele - kaukana ja gramma - kirje, alkaa Yhdysvalloissa kilpailla kirjeen kanssa, kun Morse avaa ensimmäisen lennätinlinjansa Washington-Baltimore (65 kilometriä).  Ensimmäinen sähkösanoma on: What hath God wrought? - Mitä onkaan herra tehnyt? - vanha käännös: Mitä jumala on tekevä?  Morse tarjoaa lennätintä valtiolle, mutta kongressi kieltäytyy, ja perustetaan Magnetic Telegraph Company.

1844:  Englantiin tuodaan Singaporen metsissä kasvavan Isonandra gutta -puun mahlaa, jota voi lämpimänä muovailla.  Wheatstone kokeilee 1845 guttaperkkaa kaapelin eristeenä.

1845:  Morsen koodista tulee lennätinstandardi.

1846:  Eversti Colt laskee merikaapelin New Yorkin ja Brooklynin välille.

1847:  Yhdysvalloissa on valmiita lennätinlinjoja 1600 kilometriä ja rakenteilla 10 000 km.

1847:  Werner Siemens (1816-92) perustaa mekaanikon Johann Georg Halske kanssa Berliinissä yrityksen Telegraphen-Bau-Anstalt von Siemens & Halske.  Siitä kehittyy sähköalan suuryritys.  Siemens Brothers syntyy 1865 Lontoossa.

1848:  Englantilainen Frederick Colier Bakewell (1800-69) rakentaa kuvalennättimen yksinkertaistetulla Bainin menetelmällä.  Lähetettävä kuva piirretään eristävällä musteella metallipinnalle, joka asetetaan pyörivälle rummulle.  Lähetys- ja vastaanottopäässä on synkroninen metallikynä, joka liikkuu vaakasuunnassa.  Lähettävän liikkuvan kynän kautta kulkeva virta keskeytyy johtamattoman viivan kohdalla.  Vastaanottavan liikkuvan kynän alla on kemikalilla kostutettu paperi, joka tummuu muualla kuin kuvan viivaa edustavan pisteen kohdalla, ja tuloksena on negatiivikuva.

1848-56:  Intiassa rakennetaan Dalhousien aikana lennätinverkko.

1849:  Itävallan ja Preussin välille avataan kansainvälinen lennätinjohto.

1850-luku:  Englannin kuninkaallinen astronomi Sir George Airy (1801-92) laajentaa Greenwichin aikaan perustuvaa palvelua siten, että aikamerkki tiedotetaan lennätinlankoja pitkin kaikkialle maahan.  Airy kirjoittaa 1853 raportissaan, että Kuninkaallinen observatorio on omalla hiljaisella tavallaan lisäämässä asioiden hoidon täsmällisyyttä suuressa osassa tätä vilkasta maata.

1850-luku:  Yhdysvalloissa Western Union alkaa ostaa muita lennätinyhtiöitä ja 1870-luvulla hallitsee melkein kaikkea lennätintoimintaa.

1850-luku:  Werner von Siemensin osoitinlennätin on käytössä Saksassa.  Sillä saman tekstin sähköttäminen kestää viisi kertaa niin kauan kuin Morsen lennättimellä, ja Siemens alkaa 1850 valmistaa Morsen lennättimiä.

1850:  Ranskalais-englantilainen yhtiö Anglo-French Telegraph Company laskee Englannin kanaalin poikki guttaperkalla päällystetyn kuparijohdon Doverin ja Calaisin välille.  Aallot hankaavat sen poikki kalliota vasten kolmessa päivässä.  Toinen kaapeli takertuu verkkoon, ja kalastaja katkaisee sen merikäärmeenä.  Kaapeli, jossa on neljä guttaperkalla eristettyä kuparijohtoa tervatulla hampulla ja rautalangalla vahvistettuna, lasketaan 1851 kanaalin poikki.  Se toimii 25 vuotta.

1850:  Boris Jakobi suunnittelee kirjainlennättimen.  Hän kehitteli lennätinkaapelia.

1850:  Yhdysvalloissa Royal E House (1814-95) rakentaa kirjoittavan kirjainlennättimen, mutta kömpelönä se jää käytöstä.

1850:  Kanadassa kaapeli ulottuu rannikkomaakuntiin.

1850:  Helsinkiläinen Morgonbladet kertoo sähkölennättimestä.  Suomen Tiedeseuran kokouksessa esitelmöidään sähkömagneettisesta lankalennättimestä ja esitellään lennättimen mallikappale, joka on Charles Wheatstonen ja William Cooken keksimä osoitinlennätin.

1851:  Ranskan hallinnolliseen viestintään varattu lennätin avataan myös julkiseen, yritys- ja kaupalliseen käyttöön.  Näiden osuus on pian 3/4 lennättimen käytöstä.

1851-55:  Venäjän valtio hankkii välille Pietari-Moskova Giovanni Casellin (1815-91) pantelegrafin, jolla voidaan siirtää piirustuksia ja nimikirjoituksia.

1851:  Ciudad de Méxicon ja Pueblan välille avataan lennätinlinja.

1852:  Englantilaisilla on yli 6000 kilometrin lennätinverkko.  Ensimmäinen viesti kulkee Lontoosta Pariisiin.  Viktoriaaninen internet mullistaa hevosen nopeudella toimivan tiedonkulun.

1853:  Ruotsissa rakennetaan morselinja Tukholmasta Uppsalaan.  Lennätinlaitos Kongl. Elektriska Telegraf-Verket, sitten Svenska Telegrafverket perustetaan.

1853:  Itävaltalainen Julius Wilhelm Gintl esittää lennättimen dupleksimenetelmän, jolla voi lähettää kaksi sanomaa vastakkaisiin suuntiin.

1853-56:  Krimin sodassa kokeillaan sähkölennätintä.

1853:  Intiassa lennätin aloittaa toimintansa.

1855:  Siemensin ja Halsken perustettua 1853 lennätintehtaan Pietariin rakennetaan linja välille Helsinki ja Pietari.  Muut linjat ovat Pietarista Moskovaan, Kiovaan, Odessaan, Tallinnaan ja Varsovaan.  Tsaarin käskykirjeen mukaan mikään lennätinlinja Venäjällä ei voi kuulua yksityiselle yhtiölle eikä henkilölle.  Aluksi kaikki sanomat täytyy lähettää venäjänkielisinä, mutta Krimin sodan jälkeen 1856 muillakin kielillä paitsi ruotsiksi ja suomeksi.  1858 saa käyttää ruotsia ja 1863 suomea.  Verkko laajennetaan 1860- ja 1870-luvuilla Tornioon, Jyväskylään ja Kuopioon.  Lennätinverkko ulottuu 1889 kaikille merkittäville Suomen paikkakunnille.

1855:  Englantilainen David Edvin Hughes (1831-1900) rakentaa kirjainnäppäimisen lennättimen.  Vastaanotin painaa sanoman kirjaimin paperinauhalle.

1855:  Itävaltalainen Stark kehittää dipleksimenetelmän, jolla voi lähettää kaksi sanomaa samaan suuntaan.

1857:  Yhdysvaltalaisen liikemiehen Cyrus W Field perustama The Atlantic Telegraph Company laskee Atlantin poikki kaapelia, mutta se katkeaa.  4000 kilometrin pituisen kaapelin valmistaminen kesti vuoden.

1858:  Wheatstone patentoi lennättimen, jossa sanoma lähetetään reikänauhalla ja otetaan vastaan morseliuskana.  FC Creed kehittää 1900-luvun alussa reikänauhan lävistimen, joka lävistää vastaanotetun sanoman reikänauhaksi.  Se tulostetaan kirjoittimella.

1858:  Ensimmäinen Atlantin poikki laskettu kaapeli valmistuu.  Siihen käytetään 1857 jäljelle jäänyt kaapeli ja 1000 kilometriä uutta kaapelia.  Kirkonkellot kumisevat, tykinlaukaukset paukkuvat ja lehdistö intoilee.  The Times vertaa tapahtumaa Kolumbuksen Amerikan löytöön.  Kaapeli mullistaa hallitusten toiminnan sekä kotona että kaukana.  Ultimaatumi voidaan lähettää hetkessä, yleisölle voidaan tiedottaa asiasta nopeasti ja armeija panna liikekannalle yhdessä yössä.  Äkillinen paniikki New Yorkin pörssissä iltapäivällä saattaa johtaa lontoolaisen liikemiehen itsemurhaan seuraavana aamuna ennen aamiaista.  Merkit alkavat heikentyä ja 800 sanoman eli kuukauden jälkeen kaapeli lakkaa toimimasta.

1858:  Ranskan lennätin- ja puhelinliikenteen kehitys miljoona kappaletta:

vuosi                   lennätinyhteyksiä                                                       puhelinyhteyksiä

1858                                                   0,35                                                                             -

1870                                                   5                                                                                   -

1890                                                 24                                                                                  7

1910                                                 45                                                               264

1930                                                 29                                                               831

1950                                                 15                                                             1537

1985                                                 10                                                         tuhansia

1850-luvun loppu:  USAssa valkoiset miehet ovat iskeneet reiän intiaanien maan läpi Plattejoen laaksoa pitkin.  Ensiksi tulevat vankkurikuormastot ja linnakeketju, sitten postivaunut ja tiiviimpi linnakeketju, sitten poneilla ratsastavat viestinviejät, joita seuraavat lennättimen puhuvat langat.

1860-luku:  Wheatstonen ABC-lennätin on käytössä Lontoossa.

1860:  Saksalaisten valtioiden ja Venäjän välinen lennätinyhdistys ja länsieurooppalaisten valtioiden välinen yhdistys sopivat yhteisistä normeista ja tariffeista.

1860:  Pariisissa otetaan käyttöön ensimmäinen lennättimen kaukokirjoitin.

1860:  Napoleon näkee italialaisen fyysikon Giovanni Caselli (1815-91) kehittämän Bakewellin periaatteella toimivan kuvalennättimen pantelegraf (pantografin ja lennättimen yhdistelmä) toiminnassa ja tilaa 1861 sellaisen.  Sillä voi lähettää daguerrotypioita ja lähettäjän käsikirjoitusta.  Laitteessa on kellokoneistolla toimiva synkroninen heiluri, jossa oleva kynä heilahtelee koveralla sylinteripinnalla olevan paperin yli.  Kuvalennätin toimii välillä Amiens-Pariisi-Marseilles.  Caselli perustaa kaupallisia asemia, mutta kuvien lähettämisen pienen tarpeen vuoksi ne eivät menesty.  Laite on paljon nopeampi kuin Bakewellin.

1860:  Suomessa on lennätinverkon pituus 1600 kilometriä ja yhdeksän lennätinasemaa, mutta 1890 jo yli 8000 kilometriä

ja 16 lennätinasemaa.

1861:  Pacific Telegraph -yhtiön lennätinlinja St Louisin ja San Franciscon välillä saadaan valmiiksi.  Pony Express tulee tarpeettomaksi.

1861-65:  USAn sisällissodassa viestitetään käskyjä sähkölennättimellä.  Sotaa valokuvataan ja sotauutisia luetaan sanomalehdistä.

1861:  Australiassa Melbourne, Sydney ja Brisbane yhdistetään kaapelilla. 

1861:  Uuteen Seelantiin rakennetaan kaapeli ja siellä lennätin alkaa toimia.

1862:  Ensimmäinen suomenkielinen sähkösanoma lähetetään.

1863:  Ruotsin lennätinlaitos palkkaa Elfrida Andréen lennätinoppilaaksi, kun Kungl. Maj:t julisti, ettei pitäisi tehdä naisten palkkaamista lennätinlaitokseen aivan mahdottomaksi, ja alkaa 1864 kouluttaa ja palkata naisia.

1864:  Intian ja Euroopan välillä kaapeliyhteys Persianlahden poikki on käytössä.

1864:  Suomen lennätinverkoitse pääsee Tornion kautta muualle Eurooppaan, jonne välitetään Pietarin sanomia.

1865:  Euroopan 20 maata perustavat järjestön International Telecommunication Union ITU, joka ryhtyy sääntelemään kansainvälistä lennätinliikennettä.  ITU on nykyään Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestö.

1865:  Morsekoodi hyväksytään kansainväliseen käyttöön.

1865:  Atlantin kaapelia lasketaan jälleen, mutta se katkeaa.  Perustetaan uusi yhtiö The Anglo American Telegraph, ja kaapelinlasku onnistuu 1866.  Signaalin siirtonopeus on noin kahdeksan sanaa minuutissa.  Katkenneen kaapelin pää löytyy, ja sille lasketaan jatko.  Käytössä on kaksi kaapelia.  Euroopan ja Amerikan välillä on 1910 toiminnassa 19 kaapelia.

1865:  Yhtiö Western Union alkaa etsiä lennätinreittiä Kanadan, Alaskan ja Siperian halki Eurooppaan.  Alaskan osasto saa kuulla kesällä 1867, että lennätinlinjan rakentamisesta luovuttiin, koska Atlantin ali oli vedetty kaapeli.

1865:  Bainin parannettu kuvalennätin (facsimile, latinassa fac simile - tehdä samanlainen) toimii Pariisin ja usean muun kaupungin välillä.

1865:  Boston Post: Lukeneet ihmiset tietävät, että on mahdotonta välittää ääni lankoja pitkin, ja jos se olisi mahdollista, asialla ei olisi mitään käytännöllistä arvoa.

1866:  Sähkölennätin on käytössä Preussin sodassa Itävaltaa vastaan ja 1870-71 Ranskaa vastaan.

1866:  Telegraphen-Bauanstalt Siemens & Halske saa patenttioikeuden Hughes-kaukokirjoitinlennättimeen.  Näppäimistössä on 26 näppäintä.

1866:  Atlantin kaapeli lyhentää viestin välitysaikaa Pohjois-Amerikan ja Euroopan välillä 10 päivästä minuutteihin.

1866:  Eversti Henry Maynadier ehdottaa, että oglala-siouxien päällikkö Mahpiua Luta - Punainen Pilvi lähettäisi valtuuskunnan johtajalle EB Taylor sanoman lennätinlankoja pitkin.  Punainen Pilvi on epäluulonen, hän ei täysin luota puhuvien lankojen taikaan.  Hän suostuu lähtemään everstin kanssa linnakkeen lennätintoimistoon ja sanelee siellä tulkin välityksellä rauhan ja ystävyyden sanoman Suuren Isän neuvosmiehelle Taylor Omahaan.  Puheenjohtajan Taylor vastaus nakutetaan takaisin: "Washingtonin Suuri Isä... haluaa teidän kaikkien olevan hänen ja valkoisen miehen ystäviä.  Jos teette rauhansopimuksen, hän haluaa antaa teille ja kansallenne lahjoja merkkinä ystävyydestään. ..."  Punainen Pilvi on täynnä ihailua.

1866:  Thomas Edison toimii uutistoimiston sähköttäjänä Kentuckyssa.

1867:  William Thomson (lordi Kelvin) kehittää kapillaarisen piirtimen lennättimen vastaanottimeen.

1867:  Karl Marx esittää Pääomassa ajatuksiaan lennättimestä.  Sähkölennätinlaitos ja liikenne sovelsivat tietoliikenne- ja kuljetusvälineet vähitellen suurteollisuuden tuotantotapaa vastaaviksi.  Intian valtiollisen yhtenäisyyden, jonka englantilaiset olivat saaneet aikaan väkivaltaisilla keinoilla, tulee nyt lujittamaan ja ainiaaksi vakiinnuttamaan sähkölennätin.  Vapaa lehdistö, joka järjestettiin aasialaisessa yhteiskunnassa ensi kertaa ja jota johtavat  pääasiallisesti eurooppalaisten ja intialaisten yhteiset jälkeläiset, on sen uudestijärjestämisen uusi ja voimallinen tekijä.  Sähkölennätin on muuttanut koko Euroopan yhdeksi ainoaksi pörssiksi.  ... ja lennätinlangat kiertävät koko maapallon ympäri...  Koko maailmankaupan täyskierrosaika on lyhentynyt samassa määrin ja siihen osallistuvan pääoman toimintakyky on kohonnut enemmän kuin kaksin- tai kolminkertaiseksi.

1869:  Tukholmasta Ahvenanmaan kautta Uuteenkaupunkiin lasketaan merikaapeli.

1871:  JB Stearns rakentaa käyttökelpoisen dupleksilennättimen, jossa sanoma voidaan lähettää samanaikaisesti kummastakin päästä.

1872:  Australian lennätin yhdistetään merikaapelilla Lontooseen.

1874:  Edison kehittää dupleksi- ja dipleksilennättimen yhdistelmän kvadrupleksilennättimen.

1874:  Tanskalainen Poul La Cour (1846-1908) rakentaa toimivan fonotelegrafin, jolla voi lähettää 13 samanaikaista sähkösanomaa.  Hänen patenttihakemuksensa kestää Yhdysvalloissa vuoden, mutta Elisha Gray (1835-1901) saa patentin nimiinsä.

1874:  Ranskalainen Émile Baudot (1845-1903) patentoi kirjoittavan lennättimensä.  Hän keksi 1870 lennätinkoodin, joka on viisibittinen.

1878:  Ranskalainen keksijä Constantin Senlecq (1842-1934) suunnittelee telefotografia eli faximilelennätintä.  Hän huomaa, että liikuteltaessa seleenikennoa camera obscuran varjostimella, tapahtuu sähkövirran muutoksia, joiden avulla kuva voitaisiin piirtää paperille.  Hän ehdottaa, että camera obscuran varjostimelle sijoitetaan seleenikennomosaiikki, josta kennot yhdistetään vastaanottimen kennoihin.  Senlecqin telectroscope on ensimmäinen television prototyyppi.

1881:  Shelford Bidwell (1848-1909) esittelee tahdistetun kuvanlähettimen ja -vastaanottimen telephotography.  Seleenivalokenno liikkuu pitkin laatikon varjostinta, jolle kuva on heijastettu, ylös alas.  Vastaanotinrumpu seuraa tätä liikettä ja luo kuvan kaliumjodidilla kostutetulle paperille.

1881:  Ruotsissa lennätinverkon ensimmäinen paikallisverkko otetaan käyttöön.

1886:  Yhdysvaltalainen Richard Sears kaupittelee kelloja lennättimitse.  Kaukomyynti syntyy ja pian Sears, Roebuck & Co.

1891:  Ruotsin lennätinlaitos aloittaa oman työpajaliikkeen.

1893:  Lennätinjohtojen ja -kaapelien yhteenlaskettu pituus on 51 kertaa Maan ympärysmitta.

1894:  Yhdysvaltalainen serbialaissyntyinen Mihaljo Idvorski Pupin (1858-1935) kasvattaa siirtoetäisyyttä lisäämällä johtimen induktanssia keloilla, joita kutsutaan Pupinkeloiksi.

1895:  Aleksander Popov (1859-1906) esittelee Pietarissa laitetta, joka ottaa vastaan Heinrich Hertzin lähettimellä synnytettyjä sähkömagneettisia aaltoja.

1897:  Lennätinverkko ulottuu Rovaniemelle.

1900:  Englannin imperiumi hallitsee kaapeliyhteyksiä.

1900:  Perustetaan ammattiyhdistys Stockholms Rikstelefonarbetarefackförening ja 1901 valtakunnallinen Telegraf- och Rikstelefonarbetareförbundet.

1902:  Saksalainen fysiikan professori Arthur Korn (1870-1945) käyttää valosähköistä seleenikennoa kuvan pisteiden tummuusasteiden muuttamiseksi sähköiseen muotoon.  Korn on ranskalaisten matemaatikkojen Henri Poincaré ja Emile Picard oppilas.  Hän tutki italialaisen fyysikon Luigi Cerebotani rakentamien laitteiden parantamista.

1902:  Tyynen meren lennätinkaapeli viimeistellään.  Kanada ja Uusi Seelanti yhdistetään.

1906:  Islannin ensimmäinen lennätinyhteys Eurooppaan avataan.

1906:  Arthur Korn välittää Saksan kruununprinssin muotokuvan 1800 kilometrin pituisen matkan.  Hän lähetti 1904 kuvia Münchenistä Berliiniin.

1907:  Sanomalehdet L'Illustration (Pariisi) ja Daily Mirror (Lontoo) ostavat Kornin kuvalennättimien käyttöoikeudet.  Kuvan 5,5x7,5 neliösenttimetriä lähetys merenalaista kaapelia myöten Pariisista Lontooseen kestää noin 12 minuuttia.  Kuva esittää kuningasta Edvar VII.

1907:  Ranskalainen Edouard Belin (1876-1963) onnistuu lähettämään kuvia lennätinjohtoa pitkin käyttämällä sähkölaitetta, jota kutsutaan nimellä bélinographe.  Sylinterillä olevaa kuvaa pyyhitään valonsäteellä.  Kuvasta heijastuneen valon muuntaa valosähköinen kenno sähköiseksi.

1908:  Suomen ainoa ulkomaille suuntautunut lennätinyhteys Uudenkaupungin linja lakkautetaan.   Yhteys ulkomaille hoidetaan Pietarin kautta.

1910:  Saksalaisten Teneriffalle ja Monroviaan Liberiaan vetämä lennätinkaapeli otetaan käyttöön.

1911:  Brysselistä sähkötetään: Edustaja Vanderwelde on julaissut kirjoituksen, jossa on uusia paljastuksia Kongosta.  Kristityt lähetyssaarnaajat ovat perustaneet viinatehtaan, jonka avulla neekereitä laumoittain tärvellään.  Lapset on ryöstetty vanhemmilta ja viety kristittyjen kouluihin, missä monta on piiskattu kuoliaaksi.

1912:  Sähkösanoman loistolomake otetaan käyttöön Ruotsissa.

1912:  Lennätinlinja rakennetaan Rovaniemeltä Sodankylään ja 1913 Kittilään.

1914:  Yksi aihe siihen, että diplomatia ei pysty estämään ensimmäisen maailmansodan puhkeamista, on diplomaattien kyvyttömyys käsitellä lennätinviestinnän suurta määrää ja nopeutta heinäkuun viimeisinä päivinä.

1914-18:  Yhdysvaltalaiset Howard L Krum ja Edward E Kleinschmidt kehittävät samanaikaisesti kaukokirjoittimen telex eli teleksin.

1917:  Vallankumoukselliset ottavat helmikuussa Pietarin lennättimen haltuunsa.

1917:  Lennätinlinja Sodankylästä Ivalon kautta Petsamoon valmistuu.

1918:  Saksalaiset panevat Suomen valkoisten pyynnöstä Tallinnan valloitettuaan lennätinkaapelin numero 254 kuntoon.  Valkoisten palveluksessa olevat suomalaiset sähköttäjät pukeutuvat venäläiseen univormuun ja yhdistävät lennätinlaitteen tuohon kaapeliin saaden suoran yhteyden saksalaisiin.  Tätä yhteyttä dubleerataan Tukholman kautta.  Valkoisia kohtaan myötätuntoiset sähköttäjät pidättävät vallankumouselinten sähkeitä ja käyttävät Sirolan ja muiden väärennettyjä allekirjoituksia salaisten tietojen sähköttämiseksi Mannerheimille ja ulkomaille.

1918:  Venäjän sotalaitoksen hallinnassa ollut lennätin- ja kaukopuhelintoimi siirtyy Suomen valtion hallintaan.

1920-luku:  Atlantin poikki on 21 kaapelia.  Merillä on yhteensä 3500 kaapelia, jotka säilyvät mannerten välisinä viestintävälineinä 1950-luvulle.

1929:  Kansainvälinen tietoliikennejärjestö CCITT hyväksyy yhtiön Morkum-Kleischmidt kaukokirjoittimen viralliseksi lennätinpäätteeksi.

1931:  Suomen Tietotoimisto STT ottaa ensimmäisenä Suomessa käyttöön kaukokirjoittimen kotimaan ja 1941 ulkomaan uutisten vastaanotossa.

1940:  Posti- ja lennätinlaitos ottaa käyttöön käsivälitteisen lennätinkeskuksen Olympiakisoja varten, mutta ne peruuntuvat I maailmansodan syttymisen vuoksi.

1942:  Geneven World Jewish Congressin edustaja Gerhart Riegner tiedottaa Auschwitzin keskitysleirissä tehdyistä kaasutuskokeiluista sähkeitse yhdysvaltalaisille ja englantilaisille.  Sähkeessä varoitetaan, että Saksan valloittamien ja kontrolloimien maiden juutalaiset on tarkoitus koota leiriin hävitettäväksi: menetelmät, muun muassa syaanivety, ovat keskustelun aiheena.  Viranomaiset eivät ota Riegnerin sähkettä todesta.

1955:  Suomessa alkaa telex-verkon automatisointi ja se saadaan päätökseen 1964.

1963:  Neuvostoliitossa lennätinlaitos välittää 254 miljoonaa sähkösanomaa.  Kuvalennättimiä on 215 kaupungissa.

1977:  Suomessa otetaan käyttöön Siemensin automaattinen telex-keskus EDS 1.

1980-luku:  Suomessa uusitaan lennätinpäätteet ja käyttöön tulevat täyselektroniset supertelex- ja näyttöpäätteet, joiden nopeus on 100-200 baudia.