2500 eaa:
Standaari Urista kuvaa armeijaa.
2000:
Egyptiläinen kartta esittänee kullanhuuhdontapaikkoja Niilin ja Punaisen
meren välillä.
1600:
Mooseksella ja Joosualla on kartta Palestiinan jaosta 12 heimon kesken.
1500:
Egyptiläinen kuolleidenkirja Brocklehurst sisältää kuolleen nimen
Bak-su. Hän on faraon Amenophis I
pappi. Papyrus on 3,9 metriä pitkä ja 33
senttimetriä korkea.
1370: Egyptiläisissä papyrusrullissa - rotuli on
kirjan kuvitusta. Faraon Seti I kirjurin
Huneferi kuolleidenkirjassa on mestarillinen kuvitus kuten sielun punnitseminen
höyhenellä.
1300:
Egyptiläiset piirtävät tähtikartan.
1100-luku:
Egyptiläisessä papyruksen kuvituksessa on eroottisia näkymiä ja
eläinsatiireja.
400-luku:
Kaksoisvirranmaan eräässä tikkuratissa on saveen piirretty
maailmankartta.
200:
Amun-laulajattaren kuolleidenkirja on kuvitettu papyrus, joka on 1,64
metriä pitkä ja 21 senttimetriä korkea.
165:
Papyrus Letronne käsittelee astrologiaa.
Se on vanhin tunnettu kuvitettu kreikankielinen papyrus.
49-44 eaa:
Julius Caesar (102-44) määrää tehtäväksi kartan Rooman valtakunnasta.
79 jaa:
Pompeji tuhoutuu Vesuviuksen purkautuessa. Talojen seinistä löydetään kaupunkilaisten
maalaamia vaalimainoksia.
100-luku:
Aleksandrialainen Claudius Ptolemaios (90-168) laatii karttoja. Niitä löydetään 1400-luvun alussa ja aletaan
kopioida.
200-luku:
Kreikkalainen astronominen papyrus on kuvitettu yksinkertaisin
kaaviokuvin.
300-luku:
Vergilius vaticanus ja Vergilius romanus sisältävät myös kirjan
kuvitusta. Edellisessä on 50
miniatyyria. Niiden maisemaesityksessä
on myöhäisantiikin freskomaalauksen vaikutusta.
512:
Bysantin käsikirjoituksessa Wiener Dioscurides on runsaasti
kuvitusta. Lääke- ja yrttikirjassa on
muun muassa kasvien kuvia.
680:
Book of Durrow edustaa iiriläistä kuvitettua kirjataidetta.
700-luvun loppu: Kellsin kirjan kuvitus alkaa irlantilaisessa
luostarissa skotlantilaisella Ionan (Jona) saarella. Teos on kuvitettu evankeliumikirja. Viikinkien sotaretken jälkeen kirja
siirretään Meathin kreivikuntaan Kellsin luostariin, jossa se valmistuu
800-luvulla.
800-luku:
Vanhin tunnettu heprealainen kuvitettu käsikirjoitus on egyptiläistä alkuperää. Juutalaisten kuvitus on harvinaista, sillä he
eivät saa tehdä kuvia eivätkä palvella epäjumalankuvia.
900-luku:
Konstantinopolissa Apamean Oppianoksen käsikirjoitus on kuvitettu. Se on metsästyksen käsikirja ja esittelee
myös ajokoirien harjoittamista.
Käsikirjoitus on alkuaan kirjoitettu noin 200.
900-luku:
Ensimmäinen kartta, jossa tiedetään olevan nimetty Islanti, on
anglosaksista työtä. Se voi olla muukin
saari.
900-luku:
Koraanin käsikirjoitusten kirjoituksessa sininen nousee perusväriksi
kullan rinnalle punaisen ja vihreän jäädessä pieniksi aksenteiksi. Kulta ja aurinko ovat tiedon, valon ja hengen
vertauskuvia. Koristelussa käytetään puuta, jonka muoto on usein palmetti
shujaira - pikku puu. Otsikoissa
käytetään eri kalligrafista tyyliä kuin tekstissä. Otsikot sijoitetaan usein paneliin, jossa
taustana on kukka- tai lehtikiehkura-aiheinen arabeski. Andalusiassa ja Luoteis-Afrikassa
marginaaleihin piirretään elämänpuita.
1000-luku:
Intialaisia vanhimpia säilyneitä käsikirjoituskuvituksia ovat Biharin ja
Bengalin Pala-dynastian aikaiset buddhalaiset palmunlehtikäsikirjoitukset.
1042-72:
Gregori San Severolainen piirtää kartan, jossa Punainen meri on värjätty
punaiseksi.
1100-luku:
Japanissa tehdään kuvakääröjä emakimono kuten Genji monogatari emaki,
Shigi-san engi - Shigi-san-temppelin legendoja ja Choju giga (satiirisia
kertomuksia). Genji-kuvien tekniikka on
tsukuri-e, jossa ensin piirretään kuvioiden ääriviivat ja sitten kuviot
täytetään kirkkain värein.
1100-luku:
Käsikirjoituksiin maalataan kuvioalkukirjaimia. Esimerkiksi puunrunko on I ja viljaa sirpillä
leikkaava munkki muodostaa Q-kirjaimen.
1100-luku:
Jainalaisia Mahaviran elämään tai kalpasutriin liittyviä
käsikirjoituskuvituksia tehdään Intiassa.
1100-1200-luvut: Islamin kuvituksessa miniatyyrit muistuttavat
varjoteatterin henkilöasetelmia esimerkiksi turkkilaisen varjoteatterin
karagöz-hahmoja.
1100:
Kiinalaisessa oppikirjassa Yingzao fashi on kuvitettuna
katonrakennusohjeita.
1150-luku:
Michelsbergin luostarissa piirretään kynällä pergamentille piirros, joka
esittää kirjan syntyä.
1154:
Arabialainen maantieteilijä Abu al-Idrisi tai Muhammed Edrisi
(1099-1166) asettuu laajojen matkojensa jälkeen Sisiliaan normannikuninkaan Roger
II hoviin. Roger antaa hänelle
tehtäväksi laatia kohokuvakartta tunnetusta maanpiiristä ja antaa kaiverruttaa
sen hopeaan. Kartasta on säilynyt vain
muistiinpanoja ja luonnoksia. Kartan
sana Tbst on tulkittu Hämeeksi. Turku
mainitaan.
1200-luku:
Pfaffen Lamprecht -käsikirjoituksessa on kuvituksena pienoismaalauksia.
1200-luku:
Mappa Mundi -kartta sijoittaa Jerusalemin maailman keskipisteeseen.
1200-luku:
Al-Haririn (-1122) maqamoja kuvitetaan.
Kuva vuodelta 1237 esittää orjamarkkinoita Jemenissä. Eräässä kuvassa on Hulwanin kirjasto Bagdadin
lähellä. Kuvitus seuraa usein
hellenististä perinnettä. Kuvien
kompositio on bysanttilainen. Toinen
islamin kuvitusperinne on persialainen.
Kalila wa-Dimna on kuvitettu heraldiseen tapaan sommitelluin eläinkuvin. Al-Isfahanin teoksen Kitab al-Aghani
20-osainen käsikirjoitus on kuvitettu hovielämää esittävillä muodollisen
asetelmallisilla kuvilla. Monipuolinen
kuvitus on al-Qazwinin monelle kielelle käännetyssä teoksessa Luomakunnan
ihmeet. Islamin kirjankuvituksen
keskuksia ovat Syyria, Irak, Marokko ja Espanja.
1200-luku:
Ibn Baktishun käsikirjoituksessa on miniatyyri, jossa Aristoteles
opettaa.
1200-1400-luvut: Kirjojen kuvitus antaa aineistoa Persiassa ja
Keski-Aasiassa valmistetuista tekstiileistä.
Kirjojen kuvista näkee, että telttojen lattioiden mattojen aiheita ovat
eläinhahmot, polvekenauhat ja kalligrafia.
1200-luku:
Intiassa mogulihallitsijat tuovat maahan persialaisen
käsikirjoituskuvituksen perinteen.
1200-luvun alku: Kalila wa-Dimna -teosta kuvitetaan.
1229:
Dioskorideen Materia medica-teoksen arabialaisessa käännöksessä on
opettajan ja oppilaiden kuvien lisäksi lääkekasvien kuvia.
1285:
Mesopotamian kartta esittää Tigris-joen suorana ja Eufrat-joen
kaartelevana. Bagdadin kohdalla kanavat
yhdistävät jokia.
1290:
Richard Haldinghamilainen piirtää Hereford-kartan, jossa Mare Rubrum -
Punainen meri on merkitty punaisella.
1300-luku:
Hieno kuvitus on al-Jahizin 800-luvulla kirjoittaman Eläinkirjan
käsikirjoituksessa. Islamin maailmassa Egyptissä
kuvitus alkaa kehittyä.
1300-luku:
Kirjojen illuminaattorit eli kuvittajat käyttävät kuultopaperia (carta
lustra) tehdessään useita kopioita samasta originaalikuvasta. Paperi on hartsilla käsitelty kuultavaksi.
1300-luku:
Saksan juutalaisten ankarimpien kuvanvastustajien eräiden
ashkenasirabbien aikana Linnunpää-haggada-teoksessa ihmisillä on haukan
pää. Haukka symboloi Kristusta,
Johannesta ja pyhää Roomaa. Kuvaamalla
ihmiset linnunpäisinä taiteilijat kiertävät rabbiinista kieltoa maalata ihmisen
kasvoja. Kuvien kieltäminen on
juutalaisuudesta lähtöisin.
Haggada-kirjoja tehdään myös Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa.
1300-luku:
Ranskalaisen teoksen Livre des merveilles - Ihmeiden kirja kuvituksessa
esitetään muun muassa Marco Polo pippuria keräävien alkuperäisten asukkaiden
seurassa. Teos on matkakirja.
1300:
Laulukäsikirjoitus Weingartner Liederhandschrift on kuvitettu. Eräs kuva esittää laulajaa Hartwig von Raute
lähetin seurassa.
1320:
Etelä-Saksassa tehdään shavuot- eli viikkojuhlaa varten juutalainen
rukouskirja. Siinä on kuva Ilmestys
Siinailla, jossa parraton Mooses ottaa vastaan laintaulut. Hiippapäinen Aaron on hänen takanaan sekä
ryhmä miehiä, jotka tunnistaa juutalaisiksi keskiaikaisista
juutalaispäähineistä. Rukoileville naisille
on maalattu eläinten päät, jotta kirjaa rukoukseen käyttävien miesten ajatukset
eivät harhautuisi.
1339:
Tiettävästi ensimmäisen kerran Kanaria esiintyy katalonialaisen Angelino
Dulcertin kartassa, sitten Medicin purjehduskartassa 1351 ja Pizigani-veljesten
kartassa 1367.
1347-48:
Barcelonassa tehdään kopio Moses Maimonideen teoksesta More
nevukhim. Eräässä kuvassa astronomit
keskustelevat Maimonideen astronomiaa ja astrologiaa koskevista mielipiteistä.
1350-luku:
Biblia Pauperum Apocalypsis. Raamatun
tapahtumia esitetään kuvin.
1350:
Moses Maimonideen rabbiinisen teoksen Mishne tora espanjalainen
käsikirjoitus on kuvitettu.
1375:
Katalonialaisessa kartassa on kuva, jossa arabikauppias ratsastaa
tapaamaan Afrikan rikkainta kuningasta.
Hänen kädessään on suuri kultakimpale.
Kartan piirtäjäksi arvellaan mallorcanjuutalainen Abraham Cresques
(1325-87). Kirjeessä 1381 mainitaan
Cresques, juutalainen, joka teki maailmankartan. Kartanpiirtotaidon isä Cresques kuuli
Timbuktusta juutalaisilta, jotka toivat kultaa Sudanista Eurooppaan.
1300-luvun loppu: Alkujaan venetsialainen Christine de Pisan
(1364-1430) jäljentää Pariisissa kirjoja.
1400-luvun alussa miehensä kuoleman jälkeen Christine elättää perheensä
kirjoittamalla runoja, romansseja, kirjoja naisten kasvatuksesta, historiasta,
politiikasta, moraalista, filosofiasta, laeista, sodasta ja kansainvälisistä
asioista. Teoksessaan Cité des Dames hän
mainitsee taiteilijatar Anastaisen, jonka kirjankuvituksia ihaillaan
Pariisissa.
1400-luku:
Granadalaisessa koraanissa on arabeskista tullut monikerroksinen,
kiemurtelevien linjojen muodostama rykelmä.
Arabeski on kasviaiheista ja geometrisista kuvioista sommiteltu
ornamentti. Viiniköynnös esiintyy usein
akanthuksen ja palmetin kanssa, mutta siihen liitetään myös granaattiomenoita,
pinjan käpyjä tai kukkia.
1400-luku:
Persiassa kirjankuvitus kehittyy, kun omaksutaan uusia vaikutteita
Keski-Aasiasta ja Kiinasta. Kuvituksen
alalla ovat Shirazin, Heratin ja Täbrizin koulukunnat.
1400-luku:
Ranskalaisessa teoksessa Livre de Chasse - Metsästyskirja esitetään myös
kuvin koirarotuja ja niiden sairauksia.
Kirja kuvailee ja kuvittaa metsästysmenetelmiä.
1400-luku:
Italialainen kuvitettu Tacuinum sanitatis in medicina on keskiaikainen
terveydenhoidon käsikirja. Siinä
kuvaillaan kasvien ja ruokien terveydellisiä vaikutuksia ja annetaan
parantamiseen neuvoja. Kirja on
arabialaista alkuperää.
1400-luku:
Varsinkin saksalaisessa grafiikassa juutalaisvastaiset puupiirrokset
esittävät juutalaisemakon - Judensau, joka imettää juutalaisia, tai juutalaisen
ratsastamassa sialla. Muita symboleja
ovat kultainen vasikka, pöllö ja skorpioni.
1400-luvun alku: Limbourgin veljekset maalaavat Berryn herttualle,
Ranskan kuninkaan Juhana II kolmannelle pojalle, tunti- eli rukouskirjan Très
riches heures. Tunnit eivät tarkoita 60
minuuttia, vaan vuorokauden osia, jotka on erotettu uskonnollisiin ja muihin
velvoitteisiin. Maallisia kirjaverstaita
syntyy Pariisiin, muihin Ranskan ja Alankomaiden kaupunkeihin, ja laajempi
yleisö pystyy hankkimaan tuntikirjoja.
Niissä on miniatyyrikuvitusta.
1400-luvun alku: Pieniä puupiirroskuvia aletaan värittää, ja
syntyy kuvamaalarien ammattikunta, joka on merkittävä 1700-luvulle. Kuvamaalarit värittävät niin pyhimysten kuvia
kuin pelikortteja. Jost Amman kuvaa 1568
kirjassa Ständebuch kuvamaalaria der Brieffmaler ja puupiirroksen kaivertajaa
der Formschneider.
1427:
Claudius Clavuksen kartassa on Finlandi ja siitä pohjoiseen Findlappi.
1434:
Pergamentin radiohiiliajoituksen mukaan viikinkien Vinlandin kartta
olisi aito, mutta musteen spektrianalyysin mukaan 1920-luvulta.
1435:
Piirros esittää juutalaista rituaalisesti oikeaoppista
teurastusmenettelyä.
1453:
Intialaisessa kuva-Ramayanassa on 318 kuvaa. Teos on palmunlehtikäsikirjoitus.
1470-luku:
Venetsialainen matkailija kertoo Kairon mattokutomosta, että mattojen
kuvionti on säännöllistä ja monimutkaista.
Niiden mallit on ilmeisesti suunniteltu paperilla ja aiheet näyttävät
olevan peräisin muun muassa kirjojen koristelusta.
1470:
Käsikirjoituksessa Konstanzer Chronik esitetään juutalaisen
rituaalimurha, jonka tekijöinä ovat kristityt.
1470:
Italialaisen haggadan kuvituksena on muun muassa pääsiäis-matsojen
valmistus.
1490:
Rukouskirjassa Très riches heures du duc de Berry on miniatyyri, joka
esittää paavin ja kardinaalien kulkuetta.
Yksi munkki kaatuu ruton uhrina.
1492:
Saksalainen kartografi Martin Behaim eli Martinus de Bohemia (1459-1507)
valmistaa ensimmäisen karttapallon eli omenan.
1493:
Saksalainen puupiirros esittää väitetyn juutalaisten 1476 tekemän
rituaalimurhan, kun kolmivuotias Simon katosi Trentossa. Huhujen mukaan juutalaiset surmaavat
kristittyjä lapsia saadakseen heidän vertaan pääsiäisjuhlan matsa-leipään ja
noituuden harjoittamiseen. Juutalaisia
alettiin 1100-luvulla syyttää rituaalimurhista.
1500:
Juan de La Cosa merkitsee karttaan Newfoundlandin. Hänen karttansa härännahkainen kopio
valmistuu muutama vuosi myöhemmin ja säilyy.
