1667:
Englantilainen fyysikko Robert Hooke (1635-1703) siirtää kuiskauksen 200
metrin päähän kahden kalvon väliin pingotettua tiukkaa lankaa pitkin.
1782: Ranskassa
Dom Gauthey käyttää putkea kokeillessaan akustista puhelinta.
1796:
Saksassa käytetään sanaa Telefon luultavasti ensin megafoneihin
perustuvasta vuorenhuippujen välisestä tiedotusjärjestelmästä.
1852:
Prahan yliopiston professori Petrina siirtää musiikkia kahden
sähkömagneetin välillä. Yhdysvaltalainen
Charles G Page (1812-68) huomaa, että rautatangon pituus muuttuu hieman, kun
sen ympärillä olevaan kelaan tuodaan sähkövirta.
1854:
Francois-Charles Bourseul (1829-1912) luonnostelee äänensiirron
periaatteen useissa artikkeleissaan muun muassa L'Illustration-lehdessä. Hän esittää värähtelevän kalvon ja sen
tahdissa katkotun sähkövirran ajatuksen.
1854-56:
Italialainen Antonio Meucci (1808-89) rakentaa ensimmäisen
sähkömagneettisen puhelimen. Hän
valmistaa 30 erilaista puhelinta 1856-70.
1860:
Saksalainen opettaja Philipp Reiss (1834-74) kokeilee puhelintaan
telephone. Se perustuu
sähkömagnetismiin. Reiss esittelee 1861
laitettaan Telefon Frankfurtin tiedemiehille.
Hän ei dokumentoi kunnolla keksintöään, eikä se ole este Bellin
patentille.
1871:
Puhelimen keksijä Antonio Meucci jättää USAn patenttivirastolle
puhelimen esipatenttihakemuksen. Hän
lähettää myöhemmin teletrofononsa alkuperäiset luonnokset ja mallikappaleet
Western Unionin laboratorioon.
Mallikappaleet katoavat salaperäisesti.
Alexander Graham Bell (1847-1922) työskentelee samassa
laboratoriossa. Meuccilla ei ole 1874
rahaa maksaa esipatentin uusimista.
Meucci nostaa oikeusjutun, kun Bellin patentti rekisteröidään 1876.
1874: Yhdysvaltalainen skotlantilaissyntyinen
äänifysiologian professori Alexander Graham Bell (1847-1922) kokeilee
laitteella phonoautograph, jolla äänivärähtelyt saadaan näkyviin. Kuolleen miehen korvan tärykalvon värähtelyt
siirretään mustatun lasin pintaan piirtimellä.
1875:
Graham Bell apunaan mekaanikko Thomas Watson (1854-1934) kokeilevat
harmonisella lennättimellä. Bellin
hakiessa sille patenttia hän tapaa Joseph Henryn, joka kehottaa keskittymään
puhelimeen. Kun Watson näpäyttää
lennättimen juuttunutta viritettyä teräsliuskaa, joka katkoo sähkövirtaa
värähtelyn tahdissa, niin se indusoi sähkömagneetin kelaan virtaa ja Bell
kuulee äänen johdon toisessa päässä. Hän
luonnostelee induktiovirtaan perustuvan puhelimen, jonka Watson rakentaa. Bell jättää 1876 patenttianomuksen. Hänelle myönnetään patentti puolen kuukauden
kuluttua. Sen mitätöimiseksi käydään yli
600 oikeudenkäyntiä. Bellin patentissa
puhutaan lennättimen parantamisesta eikä telephonesta sekä äänien eikä puheen
siirtämisestä. Patentissa esitetään
magneettiseen induktioon ja piirin muuttuvaan resistanssiin perustuva äänen
siirto.
1876:
Yhdysvaltalainen sähköteknikko Elisha Gray (1835-1901), joka
työskentelee Western Electricissä, valmistaa samanaikaisesti ensimmäisen
puhelimensa näytemallin. Hän tuo puhuvan
telefonin patenttivarauksen muutama tunti aikaisemmin kuin Bell
hakemuksensa. Grayn ja Bellin
hakemuksissa kuvaillaan samantapaista nestemikrofonia, jonka Gray oli
rakentanut. Bellin asiamies saattoi
kuulla Grayn ideasta tämän asiamieheltä.
Gray myy laitteensa Western Unionille, joka ostaa professorin Amos E
Dolbear keksinnöt ja perustaa American Speaking Telephone Companyn. Edison keksii hiilipalamikrofonin. Kuulokkeena joudutaan käyttämään Bellin
torvea. Bell nostaa oikeusjutun, jonka
Western Union häviää ja katoaa markkinoilta.
Western Union myy 1879 mikrofonipatentin Bellille.
1876:
Bell kiinnittää suppilossa olevaan kalvoon neulan, joka on upotettu
happoon. Kun äänen värinä liikuttaa
neulaa pystysuunnassa, kosketuspinta neulan ja nesteen välillä muuttuu, joka
näkyy resistanssin muutoksena ja piiriin kytketyn pariston virran
värähtelynä. Kun Watson on toisessa
huoneessa korva vastaanottimen torvella, hän kuulee Bellin sanat "Mr Watson,
come here, I want you!". Happoa oli
roiskunut Bellin vaatteille. Hän
kehittää induktiopuhelimen, joka esitellään Philadelphiassa USAn
satavuotisjuhlissa. Puhelin ei tarvitse
sähkölähdettä, ja samaa torvea käytetään puhumiseen ja kuuntelemiseen. Puhe kuuluu kokeessa lennätinjohdoilla 200 kilometrin
etäisyydelle.
1876:
Presidentti Rutherford B Hayes Bellille nähdessään ensi kertaa
puhelimen: Tämä on hämmästyttävä keksintö, mutta kuka koskaan haluaisi käyttää
sitä?
1876:
Western Unionin muistio: Tällä 'puhelimella' on liian paljon puutteita,
jotta se olisi vakavasti otettava viestintäväline. Laite on kerrassaan merkityksetön meille.
1876:
Western Unionin johtaja William Orton hylätessään Bellin tarjouksen
myydä puhelinyhtiönsä Western Unionille: Mitä käyttöä tällä yhtiöllä olisi
sähköisellä leikkikalulla?
1876:
Lars Magnus Ericsson (1846-1926) perustaa Tukholmaan sähkömekaanisen
verstaan.
1876:
Henrik F Helminen tutustuu puhelimeen Philadelphian maailmannäytelyssä
kesällä.
1876:
Suomalainen Virallinen Lehti julkaisee uutisen puhelimesta.
1877:
New Yorkin pormestari ilvehtii Bellille: Se ei koskaan toimi - tässä ei
ole mitään uutta - tai tämä epäonnistuu, kukaan ei tarvitse sitä.
1877:
Yksityinen yhtiö perustajinaan Bell, hänen appensa Gardiner Hubbard ja
Thomas Sanders ottaa puhelinmonopolin Bell Telephone Company, sillä Western
Union ei ostanut patenttioikeuksia.
Ensimmäiset puhelinjohdot vedetään yksityisten talojen välille
Bostonissa. Tilaajia on yli 600. Ensimmäinen kaupallinen puhelinlinja avataan
Bostonin ja Somervillen välille.
Ensimmäinen kahdeksan tilaajan
puhelinkeskus avataan 1878 New Havenissa.
Noin 10 000 Bellin laitetta on käytössä.
Western Union, joka rakentaa Thomas Edisonin ja Elisha Grayn puhelimia,
alkaa kilpailla Bellin kanssa. Western
Union myöntää 1879 Bellille kaikki patenttioikeudet ja laitteet. Yhdysvalloissa on 1881 jo 123 000
puhelintilaajaa.
1877:
New Yorkin pörssikeinottelijat havaitsevat puhelimen edut.
1877:
Berliinin pääpostin ja päälennättimen välille avataan
puhelinyhteys. Saksassa puhelimesta
tulee valtion monopoli. Siemens aloittaa
puhelimien valmistuksen. Ensimmäinen
saksalainen puhelinkeskus valmistuu 1881.
1877:
Ruotsin ensimmäinen puhelinyhteys asennetaan.
1877:
Suomen ensimmäinen puhelinyhteys toimii Helsingissä metallitehtailijan
John Nissinen konttori- ja myyntihuoneistojen välillä Annan- ja Eerikinkadun
kulmassa puolitoista vuotta puhelimen keksimisen jälkeen. Telefoonia koetetaan korvata sanoilla
pitkäkorva ja loitospuhuminen.
1878:
Englantilainen DE Hughes muotoilee kärkensä varassa olevan
grafiittisauvan, jonka vastusta pienet värähtelyt muuttavat. Hän käyttää ensimmäisenä sanaa
mikrofoni. Puhelimeksi vakiintuu
kokoonpano: Hughesin mikrofoni, Bellin kuuloke, soittokello ja paristo, joka
1890-luvulla sijoitetaan keskukseen.
Paristokellon tilalla käytetään pyöritettävällä induktorilla toimivaa
kelloa.
1878:
Ensimmäinen LM Ericsson -puhelin valmistetaan.
1878:
Hovineuvos Daniel Johannes Wadén (1850-1930) alkaa valmistaa Bellin
puhelimia Helsingissä.
1878:
Tampereella pitkäkorva asennetaan lennätinkonttoriin.
1879:
Massachusettsissa Lowellissa siirrytään nimen sijasta puhelinnumeroihin,
kun kaikki keskuksen hoitajat saivat tuhkarokon ja kokeneet puhelinvaihteen
hoitajat, jotka muistivat käyttäjien nimet, eivät päässeet töihin. Sijaisten oli vaikea oppia 200 tilaajan
nimien paikat keskustaulussa.
Tilapäistyöntekijät olivat hitaita ja tekivät virheitä. Naiset korvaavat miehet keskuksen hoitajina.
1879:
Ranskassa perustetaan Ministère des Postes et Télégraphes. Sen nimi muutetaan vasta 1925 ajanmukaiseksi:
Ministère des Postes, Télégraphes et Téléphones (PTT).
1880-luku:
USAssa kokeillaan automaattikeskuksia.
1880:
Zürichistä lähetetään konsertti puhelinlinjoitse Baseliin.
1880:
Yhdysvalloissa on puhelinyhtiömonopoli ja 30 000 tilaajaa. Euroopassa on 5000 tilaajaa. Puhelinten määrä kasvaa 1893 mennessä 260 000
kappaleeseen.
1880:
Ruotsin ensimmäinen puhelinkeskus otetaan Tukholmassa käyttöön. Siinä on 121 tilaajaa. Keskuksen ja verkon rakentaja on Stockholm
Bell Telefon. Yksityisiä
puhelinyhdistyksiä rakennetaan kaupunkeihin Örebro, Eskilstuna, Västerås ja
Linköping. Yhdysvaltalainen Bell
rakentaa Tukholmaan julkisen puhelinverkon.
Ruotsin ensimmäinen puhelinluettelo julkaistaan.
1881:
Englantilainen H Hunning kehittää hiiliraemikrofonin, jota käytetään
vielä 1950-luvulla. Ruotsalainen LM
Ericsson jakaa hiilirakeet erillisiin kammioihin, jotta ne eivät tarttuisi
toisiinsa.
1881:
Ranskassa on kolme puhelinyhtiötä, jotka yhdistyvät yhtiöksi Compagnie
Générale du Téléphone. Ranskan hallitus
luo 1883-87 puhelinyhteydet 25 kaupungin välille. Ensimmäiset puhelinkopit avataan 1885, ja
postin nimi muutetaan: Bureaux de postes et télégraphes. Ulkomaanyhteyksiä avataan: Pariisi-Brysseli
1887 ja Pariisi-Lontoo 1891. Ranskassa
puhelimesta tulee 1889 valtion monopoli.
1881:
Berliinin oopperasta ja Manchesterista jousikvarteton ohjelma lähetetään
puhelinlinjoitse niiden naapurikaupunkeihin.
1881:
Pariisissa kansainvälisessä sähkönäyttelyssä ranskalainen insinööri
Clément Ader (1841-1925) esittelee stereoääntä puhelinkuulokkeilla théâtrophone
suoraan Pariisin oopperasta ja teatterista Comédie Francaise.
1881-82:
Serbialainen Nikola Tesla (1856-1943) työskentelee Budapestissä Unkarin
puhelimen keskustoimistossa ja osallistuu puhelinverkon rakentamiseen. Hän keksii pyörivän magneettikentän
periaatteen.
1882:
Pietarissa otetaan käyttöön ensimmäiset käsikeskuksella varustetut
puhelinverkot.
1882:
Kauppias ja merikapteeni Frans Ferdinand Nordfors (1847-1905) perustaa
Turkuun Suomen ensimmäisen puhelinlaitoksen ja Tampereelle yhtiön Telefon. Hän välittää Ericssonin laitteita. Puhelinjohto antaa suojaa väkivaltaa ja
tulenvaaraa vastaan ja helpottaa liikeasiain ja muidenkin asiain hoitoa. Tampereella puhelimia 1883 on 39, 1884 vasta
54, mutta 1889 jo noin 200.
1882:
Helsinkiläinen lennätinmekaanikko Daniel Johannes Wadén (1850-1930) saa
luvan perustaa puhelinlaitos Helsinkiin, ja puhelinlinja Kaivopuiston
ravintolasta Oopperakellariin otetaan koekäyttöön. Avataan keskus, johon liittyy 120
puhelinta. Puhelimen keksimisestä on
kulunut kuusi vuotta. Wadén myy Bellin
puhelimia. Puhelinlaitos perustetaan
Viipuriin, Vaasaan ja Ouluun.
1883:
New Yorkin ja Chicagon välillä valmistuu ensimmäinen puhelinyhteys.
1883:
Ruotsalaiset HT Cedergren (1853-1909) ja LM Ericsson (1846-1926)
kehittävät automaattisen vaihtolaitteen.
Useat tilaajat voivat käyttää yhteistä johtoa. Cedergrenin yhtiö alkaa kilpailla Bell-yhtiön
kanssa.
1883:
Puhelinyhtiö Stockholms Allmänna Telefonaktiebolag perustetaan
kilpailemaan Bell-yhtiön kanssa ja voittaa Bellin alemmilla taksoillaan sekä
yhteistyössä LM Ericssonin kanssa.
1884:
Belgiassa puhelinyhtiö Charleroi lähettää konsertin tilaajilleen.
1884:
Helsingistä Porvooseen rakennetaan yksilankainen rautajohto ja Turusta
Naantaliin. Helsingissä ylittyy
miljoonan vuosittaisen puhelun määrä.
1885:
International Telecommunication Union ITU alkaa laatia kansainvälistä
säännöstöä puhelimelle.
1885: American Telephone and Telegraph AT&T
perustetaan New Yorkissa.
1885:
Tukholma on maailman puhelinrikkain kaupunki sekä suhteessa väkilukuun
että määrällisesti.
1885:
Suomessa 19 kaupungissa on puhelinverkko, muun muassa Jyväskylässä alkaa
puhelinliikenne. Monet maaseutupitäjät
saavat puhelinkeskuksen 1880-luvun lopulla.
1886:
TA Edison patentoi hiiliraemikrofonin.
1886:
Tsaari Aleksanteri III antaa keisarillisen Telefoonijulistuksen
ehdoista, joilla telefoonijohtoja saadaan Suomessa asettaa ja käyttää.
1887:
Pariisista lähetetään Brysseliin musiikkia puhelimitse.
1887:
Vapaaherra Standertskjöld vedättää kahdeksan kilometrin puhelinlinjan
Lahden kauppalasta tilalleen Nastolan Koiskalaan.
1887:
Tampereella Aamulehti saa puhelimen.
1888:
Yhdysvaltalainen hautausurakoitsija Almon Brown Strowger (1839-1902)
keksii automaattivaihteen, aluksi sadan numeron rummun, jossa on kymmenen riviä
ja saraketta. Hän esittää 1889
patenttihakemuksen tuhannen tilaajan automaattiselle puhelinvaihteelle. Strowger epäilee, että puhelinvaihteen hoitaja
yhdistää asiakaspuheluja tämän vävylle, joka on myös hautajaisurakoitsija. Vaihteen leviäminen kestää vuosia, koska
halpaa työvoimaa on tarjolla.
1888:
Rahalla toimiva yleisöpuhelin rakennetaan.
1888:
Tilanomistaja Siren vedättää linjan Lahti-Orimattila-Helsinki apuna
mäntsäläläisen vapaaherran Richard de la Chapelle linjat.
1889:
Automaattinen puhelimenvalinta kehitetään. Ensimmäinen automaattinen puhelinvaihde
avataan 1892 Yhdysvalloissa. Samanlainen
laitteisto otetaan 1913 käyttöön Ranskassa Nizzassa ja 1921 Orléansissa.
1889:
Ranskassa on 12 000 puhelinta.
Niiden määrä kasvaa nopeasti: 1912 jo 70 000, 1924 moninkertainen määrä
400 000, 1946 miljoona, 1970 yli neljä miljoonaa ja 1988 enemmän kuin 24
miljoonaa puhelinta.
1889:
Ruotsin ensimmäinen valtakunnan puhelinluettelo julkaistaan.
1880-luvun loppu: Suomessa on 27 puhelinlaitosta.
1890-luku:
Sentraali-Santrat aloittavat työnsä Suomen maaseudulla.
1890:
Pariisissa perustetaan yhtiö Compagnie du Théâtrophone, joka jakelee
musiikkia eri teattereista rahalla toimiviin puhelimiin hotelleihin ja
kahviloihin sekä tilaajille koteihin.
Palvelu lakkaa 1932.
1890:
USAssa on 250 000 puhelinta.
1890:
Helsingistä voi soittaa Viipuriin, Hankoon, Turkuun, Tampereelle ja
Hämeenlinnaan sekä näiden välisille paikkakunnille. Kuuluvuus on heikko. Helsingissä tilaajia on 1600 ja
puhelinjohtoja lähes 2000 kilometriä.
1890:
Lahden alueen puhelintoimen isäksi nousee kauppias Aarne Juhani
Oxenius. Hänen ansiostaan puhelin leviää
Päijät-Hämeeseen.
1891:
USAssa Kansas Cityssä hautausurakoitsija Almon B Strowger patentoi
automaattisen puhelinvaihteen.
1891:
Pariisista lähetetään Lontooseen musiikkia puhelimitse.
1891:
Ruotsin Telegrafverket (sitten Televerket) perustaa oman verstaan, joka
valmistaa puhelimia ja keskuksia.
1891:
Tukholman Bell-yhtiö liittyy Allmänna Telefoniin.
1891:
Tampereen Telefooni-Osakeyhtiö perustetaan, koska Nordforsin hinnat ovat
korkeat. Nordfors myy 1894 Telefonin
Tampereen Telefoonille. Kirjan muotoon
nidottu Luettelo Tampereen Telefooni-Osakeyhtiön tilaajista ilmestyy 1898.
1892:
Indianassa LaPortessa ensimmäinen automaattinen keskus aloittaa
toimintansa. Puhelinyhtiö käyttää
luvatta Bellin patentteja, ja oikeudenkäynti määrää puhelimet poltettaviksi. Strowger asentaa kaupunkiin keskuksen ja
toimittaa valitsijalla varustetut puhelimet 52 tilaajalle. Kiertovalitsija on käytössä 1960-luvun
näppäinpuhelimeen saakka. Strowgerin
ensimmäinen versio oli kaksinappinen valitsija:
69 saadaan aikaan painamalla kymmenien nappia kuusi kertaa ja 9
painamalla ykkösten nappia yhdeksän kertaa.
1892:
Unkarilainen Tivadar (Theodore) Puskás (1844-93) hakee patentin
puhelinuutispalvelulle Telefon Hirmondó.
Hän on työskennellyt Edisonin kanssa.
1893:
Budapestissä puhelinyhtiö Telefon Hirmondó lähettää puhelimitse
päivittäin ohjelmaa yli kuudelle tuhannelle tilaajalle. Puhelin liitetään erikoiskaapeliin, jonka
pituus on 270 kilometriä. Puskás
tovereineen lähettää ohjelmaa 14 tuntia päivässä: uutisia, lähetyksiä
teatterista ja oopperasta. Tilaajia on
enimmillään 6000. Toiminta päättyy I
maailmansodan jälkeen.
1893:
Suomessa ruvetaan perustamaan kaukopuhelinyhtiöitä.
1894:
Bellin puhelinpatentti tulee yleiseen käyttöön, ja Yhdysvalloissa sekä
Englannissa perustetaan useita puhelinyhtiöitä.
Saksassa puhelin on valtion monopoli.
1894:
Etelä-Suomen Kaukopuhelinyhtiö perustetaan. Puhelinyhteydet ovat Viipuriin, Tampereelle,
Turkuun ja Joensuuhun.
1895:
Lahden alueella on 12 keskusta ja 186 puhelinta, joista 56 Lahden
kauppalassa. Ensimmäinen puhelinluettelo
ilmestyy.
1895:
Suomessa on 7500 puhelinta, joista 85 prosenttia kaupungeissa. Keskimäärin on kolme puhelinta tuhatta
asukasta kohti.
1896:
Strowger hakee patentin ensimmäiselle sormivalintalevylle.
1897:
Kemiin perustetaan puhelinlaitos.
Johannes Linnankoski (Vihtori Johan Peltonen) (1869-1913) keksii sanan
puhelin.
1898:
USAssa otetaan käyttöön rele ohjaamaan kytkentää.
1898:
Kajaani, Raahe ja Tornio saavat Suomen 38 kaupungista viimeisinä puhelinlaitoksen. Suomessa on noin 300 puhelinkeskusta. Puhelintilaajia on 10 000-15 000.
1899:
Helsingissä tehdään päätös siirtää puhelinjohtoverkko maan alle.
1900:
Yhdysvalloissa on miljoona puhelinta eli yksi puhelin 60 asukasta kohti,
Ruotsissa 1/115, Ranskassa 1/1216 ja Venäjällä 1/6988.
1900:
Ensimmäinen saksalainen automaattikeskus rakennetaan.
1900:
Helsingin puhelinluettelon mukaan voidaan puhelimitse tavoittaa vain 12
aikakauslehden toimitusta. Lähes
kaikkiin toimituksiin voidaan soittaa 1917 paitsi pienimpiin yhdistyslehtiin.
1901:
Ruotsalaiset GA Betulander ja JP Pehrson rakentavat kokeellisen
automaattiaseman.
1903:
Ensimmäinen puhelinyhteys Pariisin ja Rooman välille avataan.
1904-05:
Kenttäpuhelin on käytössä Venäjän ja Japanin sodassa.
1904:
Puhelinvastaajakone keksitään.
1904:
Saksalaishollantilainen kaapeliyhtiö perustetaan tarkoituksena rakentaa
kaapeliyhteys Mikronesian saaristoon Karoliineille ja Mariaaneille.
1905:
Tampereella on suurlakkovuonna 938 puhelinta.
1906:
Lahden Keskinäinen Telefooniyhdistys perustetaan. Sillä on 110 tilaajaa.
1907:
Lahdessa avataan oma puhelinkeskusasema.
Kaupungissa on myös Orimattilan Telefoniyhtiön keskus. On kauppoja, joilla on kaksi puhelinta,
toinen Lahden ja toinen Orimattilan keskusta varten.
1908:
Saksassa Hildesheimissa otetaan ensimmäinen eurooppalainen automaattinen
keskus käyttöön.
1908:
Muutamat Konneveden (myöhemmin Hankasalmen) Kärkkäälän kylän miehet
perustavat Kärkkäälän Telefooniosuuskunnan.
Kärkkäälä on isäni Matti Kautto (1909-77) syntymäkylä. Puhelinkeskus tulee Kauton kauppaan, jonka
omistaa isänisäni Johan Juho Kautto (1869-1951). Puhelimet asennetaan Kauton lisäksi
Perttulaan, Kankaalle, Uudellekartanolle, Makkolaan ja Hannulaan. Keskus saa nimekseen Korholan keskus. Nimi muutetaan 1932 Konneveden-Hankasalmen
Puhelinosuuskunnaksi. Posti- ja
lennätinlaitos ostaa osuuskunnan ja alkaa 1954 hoitaa puhelintointa. Korholan keskus automatisoidaan 1973.
1909:
John Ambrose Flemingin (1849-1945) ja Lee de Forestin (1873-1961)
keksimä diodi- ja triodiputki vahvistaa linjalla vaimentuneen puheen. Fleming esitti vasemman käden säännön
sähkömoottorille.
1910:
Lahden keskuksella on 397 tilaajaa eli 67 puhelinta tuhatta asukasta
kohden. Kaukoyhteydet Helsinkiin,
Heinolaan, Mäntsälään, Jyväskylään, Kouvolaan ja Hämeenlinnaan alkavat toimia.
1910:
Alberga Telefon Andelslag perustetaan nykyiseen Espoon Leppävaaraan.
1910:
Suomessa on lähes 35 000 puhelinta.
1911:
Newarkin puhelinyhtiö Telephone Herald aloittaa New Jerseyssä samanlaisen
ohjelmanlähetystoiminnan kuin Telefon Hirmondólla on Budapestissä. Hollannissa puoli miljoonaa 1,2 miljoonasta
radioluvanhaltijasta saa ohjelmansa kaapeleitse ennen II maailmansotaa. Lankaradiota kehitetään Neuvostoliitossa,
Sveitsissä ja Maltalla.
1912:
Englannissa puhelintoiminta kansallistetaan. Ensimmäinen englantilainen automaattikeskus
rakennetaan.
1912:
Kuopion ja Helsingin välille saadaan suora puhelinyhteys. Tätä ennen yhteys toimi Jyväskylän kautta.
1912:
Helsingin katukuvaan ilmestyvät ensimmäiset puhelinkioskit. Helsingin Puhelinyhdistyksen ensimmäinen
yleisönpalvelunumero aloittaa toimintansa.
Se on Luettelo, joka antaa vastauksen puhelinnumeroita koskeviin
tiedusteluihin.
1913:
Pariisissa on 92 000 puhelinta ja New Yorkissa 500 000.
1914:
Maailmassa on 12,8 miljoonaa puhelinta, joista 9,5 miljoonaa on
Yhdysvalloissa.
1914:
Pietarin ja Helsingin välinen puhelinlinja valmistuu.
1915:
Kaukopuhelinliikenneyhteys New York-San Francisco (4500 kilometriä)
avataan. Puhelun käsin kytkeminen kestää
23 minuuttia.
1918:
Ruotsin lennätinlaitos ottaa haltuunsa Tukholman puhelinlaitoksen.
1918:
Valkoiset tietävät maaliskuussa Tampereen vallankumouksellisten
puolustajien vaikeuksista, sillä he järjestivät asiamiestensä avulla Punaisen
kaartin esikunnan puhelinkuuntelun.
1918:
Ruotsin Suomen lähetystön jäsenillä on puhelinyhteys von der Goltzin
johtamiin valkoisia avustaviin joukkoihin.
1918:
Suomen valtio ottaa haltuunsa lennätin- ja puhelinlinjat, jotka Venäjän
laivasto rakensi Suomeen.
1918:
Helsingistä vedetään merikaapeli Tallinnaan.
1918:
Lahdessa päätetään aloittaa puhelinjohtojen maakaapelointi. Yhtiön nimeksi tulee Lahden Keskinäinen
Puhelinyhdistys. Maakaapelointi
kaupunkialueella on 1930 täydellinen.
1920-luku:
Siirtyminen puhelimen automaattikäyttöön alkaa laajentua.
1920-luku:
USAssa kokeillaan kotifaksimilelehteä.
Lehden välittäminen puhelinjohdoitse on hidasta.
1920-luku:
Suomessa on yli 800 yksityistä puhelinyhtiötä.
1920-80-luvut:
Kaukokirjoitin (teleprinter, teletypewriter) on käytössä.
1921:
Suomessa perustetaan Puhelinlaitosten liitto.
1922:
Helsingin Töölöön valmistuu automaattikeskus ensimmäisenä Pohjoismaiden
pääkaupungeista. Helsinki on 1929
automatisoitu.
1922:
Otetaan käyttöön ensimmäinen avojohdolla toimiva kantoaaltoyhteys, joka
käyttää taajuusmuotoilua puheen siirrossa.
1923:
Tampereen Puhelinosuuskunnan talossa alkaa insinöörin Arvi Hauvonen
(1899-1973) lähetysasema lähettää ensimmäisenä Suomessa
yleisradio-ohjelmaa. Tampereen Radio
perustetaan 1924.
1924:
Tuholman puhelinverkon automatisointi alkaa.
1925:
Tampereella on 2384 puhelinta.
Tampereen maaseutukeskukseen on yhdistetty 39 maaseutuaseman
johdot. Avojohtoa on 795 kilometriä ja kaapelia
yhdeksä kilometriä. Kaupunkilaiset
saavat ensimmäiset kolme puhelinkioskia.
1926:
Maailmassa on 27,75 miljoonaa puhelinta.
Niistä 61 prosenttia on USAssa ja 27 prosenttia Euroopassa.
1927:
Puhelinyhteys Lontoo-New York avataan Atlantin poikki. USAssa kokeillaan videopuhelinsoittoa
Washingtonista New Yorkiin.
1927:
Suomessa otetaan käyttöön yhtenäiset puhelintariffit. Eri puhelulajeja ovat tavallinen puhelu,
kiireellinen puhelu, aikapuhelu ja lehtipuhelu.
1928:
Pariisissa vihitään käyttöön ensimmäinen automaattinen puhelinkeskus.
1928:
Ensimmäinen puhelinmerikaapeli rakennetaan Suomen ja Ruotsin
välille. Laiva ajautuu pois kurssistaan,
ja kaapeli näyttää loppuvan kesken. Kun
kaapelia varten rakennettua vajaa siirretään muutama metri rantaa kohti, niin
kaapeli riittää. Kaapeli voi välittää
seitsemän samanaikaista puhelua. Suomen
lehdistö arvostelee valtion varojen tuhlaamista: "Ei voida kuvitellakaan,
että Suomessa koskaan olisi sellaista tilannetta, että seitsemällä
suomalaisella olisi yhtä aikaa asiaa Ruotsiin".
1928:
Haagan puhelinlaitoksen laitteet liitetään Helsingin Puhelinyhdistykseen
ja automatisoidaan.
1929:
Ensimmäinen kuvapuhelin televisiotekniikalla toteutettuna esitellään
Berliinin messuilla. Sen vaatima
laitteisto on noin kymmenen kuutiometrin kokoinen.
1929:
Koko Helsingin alueen puhelinkeskukset on automatisoitu ensimmäisenä
kaupunkina maailmassa.
1929:
Presidentti Lauri Kristian Relander ja Tanskan kuningas Kristian X
avaavat Tanskan ja Suomen välisen puhelinlinjan. Vastaavasti avataan linja Norjaan. Relanderin on vaikea ymmärtää nopeasti
puhuvaa Norjan kuningasta Haakon.
1929:
Suomessa on noin 100 000 puhelinta.
1930:
Suurtaajuinen kantoaalto ja taajuusjako tulevat käyttöön. Tämä vaatii koaksiaalikaapelin.
1930:
Teletypewriter Exhange- eli Telex-verkosto perustetaan. Telex-palvelut ovat 1946 Ranskassa
saatavilla. Sillä on 1950 tilaajia sata,
1956 tuhat, 1966 jo 10 000 ja 1986 peräti 135 000 tilaajaa. 1990-luvun alussa tilaajia on 1,6 miljoonaa
koko maailmassa.
1930:
Ruotsissa on 500 000 puhelinta.
Ruotsin puhelinlaitos alkaa kehittää pieniä ja keskisuuria
verkkoryhmävaihteita korvaamaan maaseudun käsivälitteiset keskukset.
1930:
Helsingin Puhelinyhdistykseen liitetään Kulosaari ja Pitäjänmäki, 1932
Helsingin pitäjä ja Mellunkylä, 1933 Oulunkylä, 1934 Pakila, 1935-36 Espoo,
Viherlaakso ja Kilo, 1938 Vantaa ja 1939 Länsi-Uusimaa.
1932:
Posti- ja lennätinlaitoksen puhelinlaboratorio perustetaan.
1934:
Associated Press AP esittelee telefotolaitteen eli järjestelmän, joka
välittää "lennätinkuvia".
1934:
Tampereen Puhelinosuuskunnan ensimmäinen automaattikeskus otetaan
käyttöön. Se palvelee 53 vuotta. Puhelinnumerot muuttuvat nelinumeroisiksi. Koska nimellä ei voi enää soittaa,
perustetaan numerotiedotus.
1935:
Suomessa kaukopuhelintoiminta monopolisoidaan Posti- ja
lennätinlaitokselle.
1936:
Koaksiaalikaapeli yhdistää New Yorkin ja Philadelphian.
1938:
Lahti siirtyy automaattiseen puhelinvälitykseen.
1939:
Lahdessa soitetaan 1.12 keskiarvoon verrattuna kolminkertainen määrä
puheluita, sillä talvisota alkoi edellisenä päivänä.
1930-luvun loppu: Espoo ja Vantaa ovat pääosin
automatisoidut. Suomessa on 190 000
puhelinta.
1940:
Suomessa on yli 800 puhelinlaitosta.
1940:
Kaukokirjoitin tulee Suomeen olympialaisia varten.
1941:
Natsi-Saksassa juutalaisilta kielletään yleisten puhelimien käyttö.
1941:
Helsingin Puhelinyhdistykseen liitetään Kauniainen ja 1949 Kerava.
1941:
Lahdessa syntyy uusi puheluennätys ennen jatkosodan syttymistä.
1942:
Ruotsissa on miljoona puhelinta.
1944:
Tampereen Puhelinosuuskunta sulauttaa itseensä Pispalan
Telefooniyhdistyksen ja myöhemmin 16 muuta.
Tampereella puhelinliittymiä on 19 sataa asukasta kohti.
1945:
Teleksi tulee Suomeen.
1946:
Ruotsissa avataan täysin automaattinen telexverkko.
1949:
Suomessa on 300 000 puhelinta.
1950:
Helsingistä avataan suora puhelinyhteys Lontooseen.
1951:
Suomen ensimmäinen kaupunkien välinen automaattiyhteys Lahden ja
Heinolan välillä avataan.
1952:
Ensimmäinen kuvapuhelin esitellään Lontoossa pidetyillä messuilla.
1952:
Otetaan käyttöön ensimmäinen koaksiaalikaapeli Ahvenanmaan Hammaruddan
ja Ruotsin Simpsnäsin välillä.
1952:
Helsingin Puhelinyhdistykseen liitetään Vihti ja Nummela. 1953
Nurmijärvi ja Sipoo, 1955 Karkkila ja 1956 Pusula.
1953:
Ericsson tuo markkinoille mallin Ericofon eli kobra. Siinä samassa kappaleessa ovat kuuloke,
mikrofoni ja valintalevy.
1954:
Ruotsissa alkaa puhelinliikenteen valtakunnallinen automatisointi
välillä Norrköping-Linköping. Ruotsissa
on kaksi miljoonaa puhelinta.
1955:
Lahdessa aloittaa neiti Aika.
1955:
Otetaan käyttöön laajakaistainen monikytkentä- eli
multiplekserikantoaaltotekniikka.
1956:
Puhelinkaapeli Transatlantic Telephone Cable TAT 1 avataan liikenteelle
Atlantin poikki Englannin ja USAn välille.
Kaapeli sallii 96 samanaikaista puhelua.
Kahdessa kaapelissa on 51 välivahvistinta.
1956:
Suomessa aloitetaan kaukopuhelinliikenteen automatisointi.
1957:
Tampereella otetaan käyttöön Kalevan keskus ja puhelinnumerot muuttuvat
viisinumeroisiksi. Ensimmäinen
kaukokeskus otetaan 1958 käyttöön.
Etusormella eli automaattisella kaukoliikenneyhteydellä pääsee ensin
Toijalaan, sitten kohta Hämeenlinnaan ja Lahteen sekä 1959 Hyvinkäälle ja Aamulehden
mielestä takapajuiseen Helsinkiin.
Yleisöpuhelimia on 58 koppia.
Puhelinlaskut käydään vuosikymmenen loppuun perimässä suoraan asiakkaan
kotiovelta.
Reikäkorttitilillepanokortteihin siirrytään 1959, ja laskut lähetetään
postissa. Puhelinluetteloon liitetään
1960 kartat ja 1962 Liike- ja ammattihakemisto painetaan keltaiselle paperille;
nimeksi tulee Keltaiset sivut.
1958:
USAssa teleyhtiön AT&T Bell-laboratoriossa Arthur Schawlow (1921-99)
ja Charles Townes (1915-) kuvaavat teknisissä papereissaan laserin. Bellin patenttiosasto ei halua hakea
patenttia laserille, koska laserilla ei ole mitään tekemistä puhelinliikenteen
kanssa. Myöhemmin puhelin- ja
tietoliikennettä ei voi ajatella laseritta ja valokuidutta. CD- ja DVD-soittimet käyttävät laseria.
1958:
Suomessa puhelinliikenteen automaation piiriin tulevat Lahti,
Hämeenlinna, Toijala ja Tampere.
1959:
Suomessa on 600 000 puhelinta.
1960-luku:
Suuret teleyritykset esittelevät kuvapuhelimia, mutta niiden
kustannukset ovat suuret.
1960-luku:
Meriin lasketaan viisi kansainvälisen televerkon merikaapelia.
1960-luku:
Suomessa rakennetaan kantoaaltotekniikkaan perustuva koko maan kattava
koaksiaalikaapelirunkoverkko puheen siirtoa varten.
1960:
Suomessa on kaukopuhelinverkossa 284 000 puhelinta eli neljä viidestä
puhelimesta ja 1970 lähes miljoona.
1961:
Ruotsin telelaitos esittelee kevyen puhelimen Dialog, jossa on
säädettävä soittoääni.
1962:
Tietoliikennesatelliitti Telstar aloittaa puhelinliikenteessä.
1962:
Ruotsissa on kolme miljoonaa puhelinta.
1963:
Neuvostoliitossa on yleisessä käytössä olevia puhelimia 3,55 miljoonaa,
joista kaupungeissa 2,93 ja maaseutupaikkakunnilla 0,62 miljoonaa. Ilmajohtojen tilalle rakennetaan kaapeli- ja
radiorelelinjoja.
1963:
Maailman pisin puhelinkaapeli Australia-Havaiji-Kanada avataan.
1964:
Xerox esittelee faksimilelaitteen Long Distance Xerography LDX.
1964:
USAssa on 43 puhelinta sataa asukasta kohti, Ruotsissa 40, Kanadassa 34,
Englannissa 17, Länsi-Saksassa 12, Ranskassa 11, Italiassa yhdeksän ja
Neuvostoliitossa kolme.
1964:
Ruotsalainen LM Ericsson vie puhelimia El Salvadoriin ja Costa Ricaan,
jotka laajentavat ja uudenaikaistavat puhelinverkkojaan.
1964:
Tampereen Puhelinosuuskunnan toimialue on automatisoitu, ja 1967 alkaen
käytetään keskustan alueella ensimmäisenä Suomessa näppäinpuhelinta.
1964:
Kesko aloittaa datasiirron ensimmäisenä Suomessa.
1965:
Säännöllinen puhelinyhteys USA-Eurooppa alkaa telesatelliitin Early Bird
välityksellä.
1965:
Ruotsissa avataan ensimmäinen täysin automaattinen puhelinyhteys
ulkomaille.
1965:
Riihimäen Puhelin ryhtyy ensimmäisenä Suomessa lähettämään
puhelinmusiikkia. Musiikkiohjelma
jaetaan pian kahteen osaan: viihdemusiikki ja iskelmät.
1965:
Suomessa on 780 000 puhelinta.
Puhelintiheys lähenee 17 puhelinta sataa asukasta kohden.
1966:
Xerox valmistaa telefaksimilelaitteita Magnafax Telecopier.
1966:
Suomessa on 18 puhelinta sataa asukasta kohden. Ruotsissa puhelintiheys 1965 oli 44 ja
Norjassa 23.
1966:
Suomessa on 2108 kaukokirjoitinta ja 1983 niitä on 8587.
1967:
Maailmassa on noin 200 miljoonaa puhelinta, joista puolet on USAssa.
1968:
Ruotsissa Tumbassa otetaan käyttöön ohjelmalla hallittava puhelinkeskus
AKE. Ruotsissa on neljä miljoonaa
puhelinta.
1968:
Lahden koko alueen automatisointi on valmis.
1968:
Ensimmäinen digitaalinen siirtojärjestelmä PCM otetaan käyttöön
Suomessa.
1969:
Ensimmäinen puolielektroninen puhelinkeskus Suutarilassa tekee
mahdolliseksi näppäinpuhelimen käytön.
1969:
Lahdessa alkaa dataliikenne, kun Keskon datasiirtolaitteet kytketään
Lahden ensimmäisinä puhelinverkkoon.
Näppäinpuhelin otetaan käyttöön.
1969:
Helsingin Puhelinyhdistys alkaa markkinoida datapalveluita.
1969:
Suomessa on 74 puhelinlaitosta ja miljoona puhelinta.
1970-luku:
Japanilaiset yritykset alkavat valmistaa faksimilelaitteita.
1970:
Lahdessa puhelinyhdistyksen nimeksi otetaan Päijät-Hämeen
Puhelinyhdistys.
1970:
Posti- ja lennätinlaitoksen verkkosuunnittelutoimistoon perustetaan
kaapelijaos ja datajaos.
1971:
Rajoitettu puhelinliikenne Itä- ja Länsi-Berliinin välillä alkaa 19
vuoden jälkeen.
1971:
Lahdessa keskusten väliseen tiedonsiirtoon tulee mukaan
digitaalitekniikka PCM.
1972:
Ruotsin puhelinverkko on kokonaan automatisoitu.
1972:
Tampereella siirrytään kuusinumeroisiin puhelinnumeroihin.
1974:
Ruotsissa on viisi miljoonaa puhelinta.
1974:
Automaattinen ulkomaanpuhelinliikenne alkaa Suomesta Ruotsiin.
1974:
Lahdessa yhdysverkkoon tulee osaksi radiolinkkitekniikka, ensin
Lahti-Vääksy.
1975: Helsingin Puhelinyhdistyksen ensimmäinen
tietokoneohjattu puhelinkeskus otetaan käyttöön Pihlajamäessä.
1976:
Numerovalintanäppäimet alkavat yleistyä.
1976:
Helsingin Puhelinyhdistys aloittaa kaapelitelevisioverkon rakentamisen.
1977:
Elektroninen toimistovaihde tulee Ruotsissa markkinoille.
1978:
Ruotsissa on kuusi miljoonaa puhelinta.
1978:
Tampereella kuvansiirto- eli telekopiolaitteet tai telefaksit tulevat
käyttöön ja teletexin eli dataliikenteen kokeilu alkaa Tampereen, Lahden ja
Helsingin välillä.
1978:
Suomen ensimmäinen digitaalinen puhelinkeskus käynnistetään Turussa.
1979:
Suomessa Pellon alueella korvataan käsikäyttöinen keskus
automaattisella.
1979:
Helsingin Puhelinyhdistyksen ensimmäinen valokaapelijärjestelmä otetaan
käyttöön Hämeenkylässä.
1979:
Suomessa on yli kaksi miljoonaa puhelinta, noin 10 000 modemia ja 441
faksia.
1979:
Posti- ja lennätinlaitos ryhtyy tarjoamaan koko maassa telekopio- eli
telefaxpalvelua. Siinä käytetään
telefaxlaitteita yleisessä puhelinverkossa.
1970-luvun loppu: Suomessa aletaan ottaa käyttöön
valokaapelitekniikkaa korvaamaan koaksiaalikaapeleita ja laajentamaan
siirtokapasiteettia.
1980-luku:
Valokuitu eli optinen kuitu tulee käyttöön.
1980:
Ruotsin telelaitos tuo telefaxin markkinoille.
1980:
Koko Suomen kaukopuhelinliikenne on automatisoitu, kun Kolarin
käsivälitteinen keskus lopettaa toimintansa ja automaattinen aloittaa.
1980:
Suomen ensimmäinen digitaalinen kaukokeskus alkaa välittää
kaukopuheluita.
1981:
Ruotsissa datex avataan liikenteelle.
1981:
Yhteispohjoismainen yleinen (piirikytkentäinen) datasiirtoverkko YDV
käynnistyy.
1981:
Ranskassa Ille-et-Vilainen departementin puhelintilaajat saavat uuden
elektronisen puhelinluettelon Minitel.
Tarkoitus on saattaa kaikki Ranskan 35 miljoonaa puhelimen haltijaa
järjestelmään.
1981:
Scotland Yardin lehdistötoimisto aloittaa ympärivuorokautisen kolmen
minuutin pituisen puhelinsanomalehden toimittamisen. Se sisältää Lontoon poliisilaitoksen
tiedonantoja.
1981:
Lahdessa alkaa valokaapeliverkon rakentaminen.
1981:
Puhelinlaboratorio muuttuu Teletutkimuslaitokseksi TTL, myöhemmin
Teletutkimuskeskus.
1981:
Valtio myy Televan (Valtion Sähköpaja 1945 ja Televa 1962)
osake-enemmistön Nokialle, ja syntyy Telenokia.
Televa kehitti digitaalisia puhelinkeskuksia DX-200. Valtio myy 1987 Televan kokonaan
Nokialle. Telenokiasta tulee 1992 Nokia
Telecommunications.
1982:
Ruotsissa on seitsemän miljoonaa puhelinta.
1982:
Tampereen puhelinosuuskunta ottaa käyttöön digitaalisen tilaajakeskuksen
ensimmäisenä Euroopassa. Automaattinen
ulkomaanpuhelu on mahdollinen kaikkiin Länsi-Euroopan maihin, osaan
Neuvostoliittoa, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.
Yleisöpuhelimia on 1200 Tampereella.
1982:
Helsingin Puhelinyhdistyksen ensimmäinen digitaalikeskus käynnistyy
Helsingissä. Helsingin
Puhelinyhdistyksen verkossa on yli 700 000 puhelinta, joista soitetaan
päivittäin noin 1,5 miljoonaa puhelua.
1982:
Lahdessa otetaan käyttöön digitaalinen puhelinkeskus. Kaikki keskukset ovat 1996 digitaalisia.
1983:
Ranskassa on käytössä 120 000 Minitel-laitetta ja 1988 lähes neljä
miljoonaa. Miniteliä käytetään 1985
yhteyksiin 15 miljoonaa tuntia ja 1988 viisinkertaisesti. Käyttäjiä 1993 on 11 miljoonaa.
1983:
Kalifornialainen Widcom esittelee laitteen, joka siirtää liikkuvaa
värillistä televisiokuvaa yhdessä puhelinkanavassa.
1983:
Ruotsissa ja Suomessa avataan teletekstipalvelu.
1983:
Helsingin Puhelinyhdistys ja Tampereen Puhelinosuuskunta aloittavat
pakettikytkentäisen datasiirtopalvelun Digipak.
1983:
Suomessa kaukopuhelinverkossa on 2 777 000 puhelinta.
1984:
Yhdysvaltalainen puhelinmonopoli AT&T jaetaan seitsemään
alueelliseen ja riippumattomaan yhtiöön.
1984:
Ruotsissa on valtakunnallinen digitaalinen verkko käytössä.
1984:
Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT julkistaa kuvapuhelimen
ensimmäisenä Euroopassa. Vistacom
perustetaan 1986 kehittämään laitetta.
Vistacom julkistaa 1988 prototyypin maailman ensimmäisestä pöytämallisesta
kuvapuhelimesta.
1985:
Ruotsissa telelaitoksen yksinoikeus puhelimiin lakkaa.
1985:
Suomessa perustetaan datasiirtoon Datatie.
1986:
Ruotsissa otetaan mobitexpalvelu käyttöön.
1986:
Suomessa puhelinlaitokset käynnistävät sähköpostipalvelun Elisa -
elektroninen sanomanvälitys.
1986:
Diginet-palvelu (esi-ISDN) alkaa Suomessa.
1987:
Ruotsissa otetaan valtakunnallinen digitaalinen televerkko käyttöön.
1987:
Suomessa astuu voimaan uusi teletoimintalaki. Se korvaa 101-vuotiaan Puhelinjulistuksen.
1987:
ISDN-koeliikenne alkaa Suomessa.
1988:
USAssa on käytössä kolme videokonferensseihin käytettävää
kuvapuhelinjärjestelmää Compression Labs, Picturetel ja Video Telecom. Kotikäytössä ovat kuvapuhelimet Mitsubishin
VisiTel ja Sony.
1988:
Ensimmäinen Atlantin alittava valokaapeli otetaan käyttöön.
1988:
Suomessa Yritysverkot ja Datatie saavat varsinaisen toimiluvan. Niiden toimiluvat laajenevat 1990 koko maan
kattaviksi.
1989:
Ruotsissa telelaitoksen yksinoikeus toimistovaihteisiin lakkaa.
1989:
Varsinainen ISDN-liikenne käynnistyy Suomessa.
1989:
Autonet-palvelu käynnistyy.
1989:
Johdoton puhelin CT2 julkistetaan ja käynnistetään Telepoint-palvelu.
1989:
Suomessa on 2,5 miljoonaa puhelinta.
Dataliikenne ja faksit ovat yrityksissä tavallisia.
1990:
Suomessa käynnistyy asiakkaalle maksuton palvelu 0-800.
1990:
PTL-Tele asetetaan samalle viivalle muiden operaattorien kanssa, ja se
tarvitsee jatkossa toimiluvan.
1991:
Helsingin Puhelinyhdistys saa toimiluvan Suomen ja Viron väliseen
teleliikenteeseen.
1991:
Kaukoverkko Ysi perustetaan. Se
saa toimiluvan 1994 alusta.
1992:
Alueelliset puhelinyhtiöt ja PTL saavat toimiluvat 1994 alusta.
1992:
PTL yhtiöitetään valtion osakeyhtiöksi Suomen PT.
1992-95:
Suomessa kaikki puhelinnumerot muuttuvat seitsennumeroisiksi.
1992:
Imatran Voima perustaa Telivon ja laajentuu
teleoperaattoritoimintaan. Telivo
käyttää hyväkseen voimajohtojen ukkosköysiin rakennettua
valokaapeliverkkoa. Telivo itsenäistyy
1994, ja ruotsalainen Telia ostaa Telivon.
1994:
PTL-Tele ottaa nimekseen Telecom Finland. Ulkomaanpuheluiden valtion eli Telecom
Finlandin monopoli lakkaa eli kaukopuheluliikenne vapautetaan kilpailulle.
1994:
Suomessa puhelimen käyttäjä voi valita puhelukohtaisesti, minkä
operaattorin kaukoverkkoa hän käyttää.
Aikaisemmin kaukopuheluliikenne oli valtion eli PTLn monopoli. Paikallispuheluitten monopoli lakkautetaan.
1996:
Suomessa verkkoryhmät poistuvat, ja tilalle tulee 12 teleliikennealuetta
ja niille nolla-alkuiset suuntanumerot.
1997:
Suomessa teletoimintalaki korvataan telemarkkinalailla.
1998:
Afrikassa asuu 12 prosenttia maapallon väestöstä, mutta siellä on kaksi
prosenttia maapallon puhelimista.
Etelä-Amerikassa luvut ovat kahdeksan ja kuusi sekä Aasiassa 57 ja
13. Kongossa on 0,08 puhelinta sataa
asukasta kohti.
1998:
Telecom Finland ottaa nimekseen Sonera.
1999:
Soneran osakkeita myydään sijoittajille.
1999:
Suomessa on 2,8 miljoonaa puhelinta ja 2,8 miljoonaa matkapuhelinta.
2000:
Maailman puhelinlinjoista 3/4 on Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa
tai Japanissa. Afrikkalaisilla on
käytössään kaksi kiinteää linjaa sataa asukasta kohti, kun Suomessa on 57. Afrikassa 739 miljoonalla asukkaalla on 14
miljoonaa puhelinlinjaa. Maapallolla on
13 kiinteätä puhelinlinjaa sataa asukasta kohti. Maapallon asukkaista 80 prosenttia ei ole
soittanut yhtään puhelua.
2000:
Helsingin Puhelin ja HPY Holding yhtyvät ja jatkavat nimellä Elisa
Communications. Elisa luopuu liiton
Finnet jäsenyydestä.
2000:
Telemarkkinalaki uudistetaan.
2000:
Liikenneministeriö ottaa nimekseen Liikenne- ja viestintäministeriö.
2001:
Teollistuneissa maissa on sataa asukasta kohti 117 puhelinta,
kehitysmaissa 16 ja heikoiten kehittyneissä maissa yksi.
2003:
Suomessa kiinteässä puhelinverkossa soitettujen puheluiden määrä laskee
22 prosenttia 2002 verrattuna.
Puheluminuutteja kertyy 13,8 miljardia, kun matkapuhelinsoittojen
minuuttimäärä on 8,2 miljardia.
2004:
Kuuban puhelinlinjoista yli 85 prosenttia on digitalisoitu 1998
lähtien. Analogiset järjestelmät
poistuvat kolmen vuoden aikana.
2005:
Suomessa on 4400 yleisöpuhelinta, kun niitä 1995 oli 25 300. Sonera luopuu 2005-06 noin 2000
yleisöpuhelimestaan.
2007:
Venezuela kansallistaa puhelinyhtiön Venezuela's National Telephone
Company CANTV.
2007:
USAssa lakotoista 60 prosentilla ei ole puhelinta eikä 40 prosentilla
sähköäkään.
2007:
Etelä-Korean tiedustelupalvelu tarkkailee 142 000 ihmisen puhelintietoja
ja salakuuntelee yli tuhatta puhelua.
2007:
Espoon, Vantaan ja Helsingin puhelinkopit puretaan. Elisa luopuu myös kauppakeskuksien,
ostoskeskuksien, lentoaseman ja muista yleisöpuhelimista.