Laskukone, tietokone, integroitu piiri ja  mikrotietokone -2009

Machina ratiocinatrix - laskukone

Kybernetiikan suojeluspyhimykseksi tulisi julistaa Gottfried Wilhelm Leibniz (1646-1716).  Norbert Wiener 1948

8000 eaa:  Mesopotamiassa on laskennasta todistavia merkkejä saveen painettuja jälkiä.

6000:  Laskentaa harjoitetaan sormilla, varpailla, kivillä, helmillä, luilla ja muilla.

4000:  Kiinassa hallitaan laskutaito.

4000:  Egyptiläisten hieroglyfien joukossa on seitsemän numeromerkkiä.  Lukujärjestelmä on 10-kantainen.

3000:  Helmitaulu kehitetään Aasiassa.

3000:  Indus-kulttuuri tuntee laskutaidon, joka perustuu sinettikirjoitukseen.

2200:  Abakus eli helmitaulu on käytössä Babyloniassa.  Se on jossain muodossa käytössä Egyptissä ja Intiassa.

2100:  Urissa laaditaan nuolenpääkirjoituksella matemaattisia savitauluja.

1900-1600:  Etelä-Englannissa kivikehä Stonehenge on suuri laskentalaite.  Tätä tähtitieteellistä observatoriota käytetään ennustamaan vuodenaikojen vaihtelua sekä auringon- ja kuunpimennyksiä.

1500:  Kiinalaiset käyttävät lukujen merkitsemiseen10-kantaista paikkajärjestelmää.

1000:  Kiinalaisessa Muutosten kirjassa I Ching (Yi jing) käytetään binäärilukujärjestelmää.

500-luku:  Kreikkalainen filosofi Pythagoras (560-480) perustaa numerologian.

400:  Intialainen Pingala kehittää binäärijärjestelmää.

80:  Antikytheran saaren edustalla uppoaa laiva, jossa on kone.  Sillä ilmeisesti lasketaan taivaankappaleiden paikkoja.

60 jaa:  Heron Aleksandrialainen (10-75) keksii väkipyörän tappilieriön, jolla köyden kiertymissuunta saadaan kääntymään, ja näin ohjelmoimaan tapahtumia.  Hän kehittää koneen, joka pystyy laskemaan käyttäen toisiinsa kytkettyjä hammaspyöriä.  Menetelmä on käytössä kellossa ja matkamittarissa.  Heron kuvaa teoksessaan De automatis yli sataa mekaanista laitetta.

400-luku:  Intiassa on käytössä 10-järjestelmä.

600-luku:  Jainalainen matematiikan koulu alkaa kehittää laskuoppia.  Intialainen matemaatikko Brahmagupta (598-660) ottaa käyttöön nollaa pienemmät eli negatiiviset luvut.  Hindut käyttävät pistettä luvun paikan merkkinä.

800-luku:  Hindu-arabialaista laskuoppia käyttäviä laskumestareita aletaan nimittää algoritmisteiksi, joka tulee persialaisesta matemaatikosta al-Khwarizmi (800-50), ja heidän laskuohjeitaan algoritmeiksi.

1200-luku:  Italialainen matemaatikko Leonardo Pisano Fibonacci (1170-1250) tutustuu hindujen numeroihin ja aritmetiikkaan arabien kirjoitusten välityksellä ja suosittelee niitä Venetsian kauppiaille.  Hän julkaisee 1201 teoksen Algebra et almuchabala.  Hän sisällyttää osia al-Khwarizmin teoksesta kirjaansa Liber abaci 1202.

1200:  Arabialainen keksijä ja mekaanikko Ibn-al-Razzaz al-Jazzari rakentaa mekaanisen orkesterin.

1200-luvun loppu:  Katalonialainen Ramon Llull rakentaa informaatiota käsittelevän koneen.  Filosofisessa syllogismikoneessa on kolme samankeskeistä ympyrää, joista kaksi sisintä on liikkuvia.  Kehissä on merkittynä yhdeksän kirjainta, jotka vastaavat yhdeksää prinsiippiä, subjektia ja sääntöä.

1500-luku:  Italialainen matemaatikko Niccolò Tartaglia (1499-1557) kirjoittaa laskuoppeja  muun muassa General Trattato di numeri et misure, ja 10-järjestelmä leviää ja vakiintuu.

1614:  Skotlantilainen matemaatikko John Napier (1550-1617) keksii logaritmit.  Tämä johtaa laskulaitteen keksimiseen 1617, sillä lukujen kertolasku on lukujen logaritmien yhteenlaskua.  Laitteessa Napierin luut on kaksi toistensa suhteen liikkuvaa norsunluusauvaa, joihin on kaiverrettu kertotaulu.  Luita on yhdeksän viivainta, joista ensimmäiselle asteikolle on merkitty luvut 1-9, ja muille lukujen 2-9 kertotaulut.  Luilla voi suorittaa kerto- ja jakolaskuja.  Napier ottaa käyttöön desimaalipisteen.

1617:  Englantilainen matemaatikko Henry Briggs (1561-1630) laskee ja julkaisee 10-järjestelmän logaritmitaulut Logarithmorum Chilias Prima - Ensimmäisen tuhannen (kokonaisluvun) logaritmit.  Hän julkaisee 1624 teoksen Arithmetica Logarithmica.

1620:  Englantilainen matemaatikko William Oughtred (1574-1660) keksii ajatuksen laskutikusta eli -viivaimesta, jonka Edmund Gunther rakentaa 1624.  Oughtred rakentaa 1622 laskutikun esimuodon.

1623-24:  Saksalainen kelloseppä Wilhelm Schickard (1592-1635) rakentaa laskukoneen Laskeva kello, josta säilyy muistiinpanoja Johann Keplerille lähetetyssä kirjeessä.  Laskimessa on rivi kymmenhampaisia hammasrattaita.  Ensimmäinen kone tuhoutuu tulipalossa, mutta myöhempiä säilyy, joista yksi vuodelta 1642.  Siinä on Blaise Pascalin nimikirjoitus.

1642-45:  Ranskalainen matemaatikko, fyysikko ja filosofi Blaise Pascal (1623-1662) rakentaa mekaanisen laskukoneen eli analogisen tietokoneen, jolla voi laskea yhteen- ja vähennyslaskuja.  Hän käyttää hyväkseen helmitaulun, Heron koneen ja  Schickardin periaatteita.  Kone La Pascaline on suunniteltu verovirkailijaisän avuksi.  Pascal järjestää koneiden  valmistuksen ja markkinoinnin sekä lahjoittaa yhden koneen Ruotsin kuningattarelle Kristiina.

1672-74:  Saksalainen matemaatikko ja filosofi Gottfried Wilhelm Leibniz (1646-1716) rakentaa askellaskimen, jolla voi laskea neljän laskutavan mukaisesti ja laskea neliöjuuren.  Kertolaskussa toistetaan yhteenlaskuja.  Hän kehittää calculus ratiocinatorin lisäksi binääristä aritmetiikkaa.

1700-luvun alku:  Englantilainen sokea matemaatikko Nicholas Saunderson (1682-1739) kehittää sokeille laskemislaitteen.  Saundersonin Peg Board muodostuu reikälaudasta, jonka reikiin voi asetella puunappuloita numeroiksi.  Laitteella sokea hallitsee neljä peruslaskutapaa.

1728:  Lyonilainen Jean-Baptiste Falcon kehittää järjestelmän, joka reikäkorttien avulla ohjaa lankojen kulkua kutomakoneessa.  Näin vältetään kankaan kudontavirheet, kun kutojat ovat väsyneitä.  Tätä keksintöä Jacques de Vaucanson (1709-82) parantaa 1750 ja rakentaa automaattiset kangaspuut.

1738:  Ranskalainen Jacques de Vaucanson esittelee automaatin Huilunsoittaja Tieteiden akatemialle ja 1739 rakentaa Tamburiininsoittajan ja Ankan.

1750:  Itävaltalainen Lorenz Rosenegger rakentaa Salzburgiin Hellbrunnin linnaan vesiteatterin, jossa on 220 vesikäyttöistä hahmoa.

1753:  Saksalainen Frierich von Knaus (1724-89) rakentaa Wienissä neljä mekaanista kirjoittajaa.

1769:  Unkarilaisitävaltalainen Kempelen Farkas tai Johannes Wolfgang von Kempelen (1734-1804) rakentaa mekaanisen shakinpelaajan.

1774:  Sveitsiläinen kelloseppä Henri-Louis Jaquet-Droz (1752-91) rakentaa automaatin Klavesiinia soittava tyttö.

1801-05:  Ranskalainen insinööri Joseph-Marie Jacquard (1752-1834), joka toimi myös kirjansitojana, kehittää Falconin reikäkorttiohjauksen kiertäväksi kehäksi yhteenkytkettävillä reikäkorteilla kaupalliseksi.  Hänen tarkoituksensa on poistaa lapsityövoiman käyttö kankaan kuosin säätelyssä kutomakoneiden alla.  Hän automatisoi de Vaucansonin tapaan silkinkutomistoiminnan ja kehittää tekstiilin suunnittelua.  Lyonissa ja muualla kutojat valtaavat kutomoita ja särkevät niiden koneet.  Ohjelmoinnin periaatetta aletaan soveltaa pianoon, loogisiin ja laskukoneisiin sekä teollisuuden koneisiin.

1820:  Ranskalainen Charles-Xavier Thomas de Colmar (1785-1870) suunnittelee ja rakentaa laskukoneensa Arithmometer, joka on yhteenlaskukone.  Se tulee sarjavalmistuksen ansiosta laajaan käyttöön.

1822:  Englantilainen matemaatikko Charles Babbage (1791-1871) rakentaa ensimmäisen mekaanisen erotus- eli differenssikoneensa difference engine.  Se laskee yhtä tehtävää lukujen neliöitä.

1823:  Ruotsalainen kemisti Jöns Jakob Berzelius (1779-1848) erottaa piin.

1825:  JJ Berzelius löytää silikonikloridin.

1830-33:  Tietokoneen isä Charles Babbage parantaa laskukonetta, joka on tietokoneen edeltäjä.  Hän on tehnyt kokeiluja vuodesta 1812 lähtien.  Babbage huomaa, että on tehtävä suuri määrä toistuvia laskuja ammusten lentoratojen laskemiseen käytettävien ballististen taulukoiden luomiseksi.  Toista konettaan hän kutsuu nimellä analyyttinen kone analytic engine.  Sillä on muisti (varasto), se voi laskea loogisella yksiköllä (mylly), se toimii vaiheittain ohjauskäskyjen mukaan siirtämällä tietoa varaston ja myllyn välillä hammaspyörin ja vivuin sekä sen syöttö/tulostusyksikkö hoitaa tiedonsyötön ja -tulostuksen.  Kun ohjelmajakso määritellään reikäkorteilla, kone suorittaa toiminnan automaattisesti.  Ohjelma voidaan vaihtaa kortit vaihtamalla.  Muistiyksiköt ovat hammaspyöriä, ja laskuyksiköt ovat mekaanisia.  Tiedot syötetään joko reikäkorteilla tai käsin asemoitavilla kehyksillä.  Tulos saadaan reikäkorteilla, kirjoitettuina sivuina tai voidaan lukea kehysten merkeistä.  Konetta ei saada valmiiksi.  Augusta Ada Byron (1815-52), Lovelacen kreivitär ohjelmoi Babbagen koneita ja kehittää ensimmäisen ohjelmointikielen.  Enchantress of Numbers - Lukujen Lumotar Ada Byron toteaa: voimme osuvasti sanoa, että analyyttinen kone kutoo algebrallisia kuvioita kuten Jacquardin kutomakone kutoo kukkia ja lehtiä.  Lady Lovelacen ehdotuksesta Babbage hylkää desimaalijärjestelmän ja siirtyy binäärijärjestelmään eli nolliin ja ykkösiin.  Lovelace kehittää koneelle käskysarjan suorittamaan tietyn matemaattisen laskennan eli ensimmäisen ohjelman.  Eräs ohjelmointikieli saa 1979 nimen Ada.

1834:  Ruotsalainen lakimies ja sanomalehden julkaisija Georg Scheutz (1785-1873) lukee Edinburgh Review -lehdestä Babbagen työstä.  Hän rakentaa differentiaalilaskukoneen, joka painaa tulokset lyijylevylle tai pahvimatriisille, jolta painostereotypialaatta tehdään.  Kone toimii 1844, ja Scheutz parantaa 1855 sitä.  Hän valmistaa laskukoneen Englannin virallisten luettelojen laatimistoimistolle, jossa se laskee 1859-64 aktuaarin taulukoita.  Kone on maailman ensimmäinen tuloksen painava laskukone.

1835:  Irlantilainen William Rowan Hamilton (1805-65) julkaisee teoksensa Theory of Algebraic Couples.

1839:  Elias Lönnrot (1802-84) antaa nollalle suomenkielisen nimen tyhjykkä.

1842:  Ada Byron luo maailman ensimmäisen ohjelman ja kätkee keksintönsä kääntämänsä artikkelin alaviitteeseen.  Hän esittää, miten differenssikonetta voitaisiin käyttää Bernoullin lukujen laskemiseen iteroimalla.

1850-luku:  Englantilainen Augustus De Morgan (1806-71) kehittää symbolista logiikkaa ja joukko-oppia koskevat De Morganin lait.  Hän on matemaattisen logiikan uudistaja.

1850:  Ranskalainen Alexandre Nicolas Theroude (1807-78) rakentaa automaatin Valssia tanssiva pari.

1851:  Sveitsiläinen Victor Schilt (1822-80) esittelee näppäinkäyttöisen yhteenlaskukoneensa Lontoossa Kristallipalatsin näyttelyssä.

1854:  Boolen algebra Investigation of the Laws of Thought, on Which are Founded the Mathematical Theories of Logic and Probability julkaistaan.  Englantilainen matemaatikko George Boole (1815-64) kehittää algebran, joka perustuu kaksitilaisiin (tosi tai väärä) muuttujiin.  Hänen aikaisempi julkaisunsa Mathematical Analysis of Logic ilmestyi 1847.

1874:  Saksalainen matemaatikko Georg Cantor (1845-1918) alkaa julkaista joukkoja käsittelevien kirjoitusten sarjaa ja kehittää joukkoteoriaa.

1874:  Arithmometer on yksi ensimmäisiä yhteenlaskukoneita.  Sen patentoi yhdysvaltalainen liikemies Frank Stephen Baldwin (1838-1925), joka kehitteli koneensa 1872.  Baldwinin kone on jousikäyttöinen mekaaninen laskukone, jossa on tappihammaspyörästö.

1876:  Insinööri George Grant esittelee Philadelphian näyttelyssä pianon kokoisen sähköisen laskukoneen.

1878:  Ruotsalainen Pietarissa työskentelevä insinööri Willgodt Theophil Odhner (1845-1905) kehittää laskukoneen Odhner Arithmometer, niin sanotun snurran.

1878:  Raymond Verea rakentaa kertolaskukoneen.

1879:  Yhdysvaltalainen fyysikko Edwin Herbert Hall (1855-1938) huomaa Hallin efektin eli ilmiön.

1880:  Ranskalainen kelloseppä Antoine Michel Marie Vichy (1813-63) rakentaa automaatin Posetiivin soittaja.

1884:  Chicagolainen Dorr E Felt (1862-1930) alkaa rakentaa laskukonetta, jota hän ryhtyy tuottamaan 1887 nimellä Comptometer.

1886:  Yhdysvaltalainen loogikko Charles Peirce (1839-1914) esittää, että loogiset toimitukset voidaan toteuttaa sähköllä.

1886:  Saksalainen kemisti Clemens Winkler (1838-1904) löytää germaniumin.

1887:  Ensimmäistä menestyksellistä näppäinlaskukonetta Comptometer aletaan valmistaa Feltin ja Robert Tarrantin yhtiössä Felt & Tarrant Manufacturing.  Se tuottaa 1890-luvulla kirjoittavaa laskukonetta Comptograph.

1888:  Skotlantilainen lääkäri Alexander Ney tuottaa työajan mittauslaitteen Payroll Dial Recorder.

1888:  Yhdysvaltalainen William S Burroughs (1855-98) saa patentin koneelleen Registering Accountant, joka painaa paperille yhteenlasketut luvut.  Hän aloitti 1882 sen suunnittelun ja 1886 valmistuksen.  American Arithmometer alkaa 1891 tuottaa näitä laskukoneita, ja yhtiöstä tulee Burroughs Adding Machine.

1888:  Itävaltalainen Friedrich Reinitzer (1857-1927) havaitsee nestekiteet.

1889:  Hollerith-reikäkorttilaskukone esitellään ja Hollerith-reikäkorttikartonki tulee markkinoille.  Kone käsittelee reikäkortteja sen sijaan, että reikäkortit ohjaavat konetta.  Tilastotieteen tohtori ja insinööri Hermann Hollerith (1860-1929) aloitti 1886 koneen suunnittelun, kun esimies JS Billings ehdotti Jacquardin reikäkorttiperiaatetta, ja käyttää 1890 reikäkortteja Yhdysvaltain väestönlaskennan automatisointiin.  Hänellä on pöytälävistin ja pinolävistin, joilla lävistetään koodatun tiedon mukaan kortit, sähköinen lajittelukone, joka ryhmittelee reikäkortit halutulla tavalla ja taulukointikone, jolla tulostetaan lajiteltuja kortteja ja niistä laskettuja summia.  Aluksi 1886 kortin koko oli 8x22 senttimetriä ja siinä oli 192 reikäpaikkaa.  Myöhemmin 1889 otetaan käyttöönn 204 reikäpaikkainen 8x17 senttimetrin kortti.  Kuusi viikkoa väestönlaskentatietojen keruun jälkeen Hollerith ilmoittaa väestöluvuksi 62 622 250 ihmistä, kun väestönlaskenta 1880 kesti melkein vuoteen 1890.  Koko aineiston käsittely kestää 2,5 vuotta.

1892:  William Burroughs lisää laskukoneeseen rullapaperille kirjoittavan mekanismin.

1894:  Yhdysvaltalainen Daniel M Cooper kehittää työajan rekisteröijän.

1895:  Hollerith perustaa Tabulating Machine Companyn, joka Hollerithin myytyä sen 1911 muodostaa yhtiöiden Time Recording ja Dayton Scale kanssa yhtymän Computing Tabulating and Recording Company CTRC.  Siitä tulee 1924 International Business Machines IBM.

1897:  Hollerithin yhtiö toimittaa reikäkorttikoneet Venäjän väestönlaskentaan.

1899:  Millionaire-laskukoneessa on sisäänrakennettu kertolaskutaulukot.  Sitä valmistetaan 1935 saakka.

1899:  Yhdysvaltalainen patenttivirkailija Charles H Duell arvelee, että kaikki mahdollinen on jo keksitty.

1900:  Bundy Key Recorder eli työläisen automaattinen työajan laskija tulostaa jopa sadan työntekijän työajan paperinauhalle.

1900-60:  Mekaaniset laskukoneet kehittyvät hitaasti.  Niistä tulee sähkökäyttöisiä, niiden koko pienenee sekä kerto- ja jakolasku automatisoituvat.

1902:  Laskukone Dalton käyttää kymmentä näppäintä.

1904:  Englantilainen John A Fleming (1849-1945) keksii tasasuuntausputken eli diodin.  Se mahdollistaa heikkojen sähkövirtojen ilmaisemisen.

1906:  Yhdysvaltalainen Lee De Forest (1873-1961) keksii ohjausputken eli triodin.  Se toimii myös vahvistimena ja mahdollistaa radion kehityksen.

1909:  Julkaistaan ajatus käyttää reikänauhaa laskukoneissa.

1910:  Kirjoituskoneeseen lisätään kirjanpitotoimintoja, niin että konetta voidaan käyttää kirjapitokoneena.

1911:  Venäläissyntyinen tilastotieteilijä James Powers paranneltuaan Hollerithin koneita ja toteutettuaan 1910 USAn väestönlaskennan perustaa yrityksen Powers Accounting (myös Tabulating) Machine.  Se liittyy 1927 yrityksiin Remington Typewriter ja Rand Cardex.  Uusi yhtiö saa nimen Remington-Rand.

1911:  Frank Stephen Baldwin (1838-1925) tapaa Jay R Monroen, ja yhteistyöstä alkaa yritys Monroe Calculating Machine.

1915:  Suomalainen tähtitieteilijä Karl F Sundman (1873-1949) suunnittelee differentiaalianalysaattorin, jota ei rahanpuutteesta rakenneta.

1920:  Espanjalainen tiedemies Leonardo Torres y Quevedo (1852-1936) rakentaa laskukoneen prototyypin, joka käyttää kirjoituskonetta syöttö- ja tulostuslaitteena.

1920:  Tshekkoslovakialainen kirjailija Karel Capek (1890-1938) julkaisee näytelmän RUR - Rossumovi Universálni Roboti - Rossumin yleisrobotit.  Sanan robotti keksijä on hänen veljensä Josef: robota -työ.

1921:  Tsekkoslovakian valtion tilastokeskus alkaa käyttää Powers-reikäkorttilaitteita väestön, talojen ja teollisuuden laskennassa.

1922:  Suomen Tilastollinen päätoimisto hankkii Hollerith-laitteiston eli reikäkorttikoneet Computing Tabulating Recording CTR.

1925:  Henkivakuutusyhtiö Salama käyttää reikäkorttikoneita Bull.

1926:  Fritz Langin elokuvassa Metropolis työläiset liikkuvat kuin robotit.

1927:  Vakuutusyhtiö Sampo hankkii Turkuun Hollerith-lävistäjän.

1928:  IBM ottaa käyttöön 80-sarakkeisen ja 12-rivisen reikäkortin, jossa on 960 reikäpaikkaa.

1928:  Vakuutusyhtiö Sampo hankkii reikäkorttikoneistot Powers.

1930-luku:  IBM tekee mahdolliseksi juutalaisten määrittelyn ja luokittelun natsi-Saksassa.  Tämä on reikäkortin laajamittainen käyttösovellutus.

1931:  Yhdysvaltalainen Vannevar Bush (1890-1974) kehittää differentiaalianalysaattorin tai -laskimen, joka on ensimmäinen täydellinen analoginen laskukone.

1931:  IBM valmistaa sähköisen laskukoneen.

1931:  The Fulton Patriot kirjoittaa roboteista, joita RJ Wensley rakensi nimellä Mr Televox.

1933:  Ajatuksen koneella tapahtuvasta käännöstyöstä esittää ensimmäisen kerran neuvostoliittolainen keksijä PP Smirnov-Trojanski.

1936:  Englantilainen matemaatikko Alan Mathison Turing (1912-54) esittää ajatuksen tallennetusta ohjelmasta sekä taulukosta, joka esittäisi käsiteltävän ongelman eri tiloja artikkelissa On Computable Numbers.  Hänen koneensa kykenee toteuttamaan hyvin määritellyt prosessit ja toteuttaa ajatuksen universaalista konesta.  Turing värvätään 1939 tiedustelupalveluun selvittämään natsisaksalaisten Enigma- eli Arvoitus-salauslaitetta.

1936-39:  Saksalainen sähköinsinööri Konrad Zuse (1910-95) valmistaa mekaanisen ohjelmoitavan binäärisen laskukoneen Z1 ja puhelinreleistä sähkömekaanisen binäärilaskukoneen Z2.  Hän viimeistelee 1941 mallia Z3, joka on digitaalinen ohjelmoitava tietokone.  Tämän jälkeen hän alkaa rakentaa mallia S1.  Se toimii niin hyvin, että Zuse 1943 perustaa oman yrityksen Zuse Apparatbau.  Z3 käyttää lävistettyä 35 millimetrin filmiä ohjelman reikänauhana ja on liukuvan pilkun binäärilaskin.

1936:  IBM perustaa Suomeen tytäryhtiön, kun International Business Machines Corporation of Finland perustetaan.  Nimeksi tulee 1937 Watson Business Machines ja myöhemmin International Business Machines.

1937:  Yhdysvaltalainen George Stibitz (1904-95) rakentaa pöytälaskukoneen Bell K.  Hän rakentaa 1940 sähkölaskukoneen malli 1, jota voi käyttää teletypepäätteellä puhelinlankojen välityksellä.  Mallissa 2 vuodelta 1941 on vaihdettava reikänauhaohjelma.  Mallilla 3 lasketaan ilmatorjuntatykistön ballistiikkaa.

1938:  Yhdysvaltalainen Claude Elwood Shannon (1916-2001) osoittaa, kuinka Boolen algebran loogiset toimitukset voidaan toteuttaa kolmella perustoimituksella Ei, Ja sekä Tai, ja nämä kolmesta sähköisestä kytkinpiiristä koostuvilla elimillä.

1938:  Tshekkoslovakiassa on noin sata Powersin (myöhemmin Remington Rand) ja Hollerithin (myöhemmin IBM) laitetta ja lisäksi niiden apulaitteita lävistäjiä, tarkistajia, lajittelijoita ynnä muita.  Niiden käyttäjiä ovat Shkoda, valtionrautatiet, terästehtaat ja muut.

1939:  Harvardin yliopistossa aletaan kehittää konetta ballististen lentoratojen laskemiseen.  Yhdysvaltalainen sähköinsinööri Howard Hathaway Aiken (1900-73) sopii IBMn kanssa elektromagneettisen laskukoneen rakentamisesta.  USAn armeijan laivasto tukee työtä.  Harvard Mark I toimii 1944.  IBM kutsuu sitä nimellä automaattinen sarjalaskukone Automatic Sequence Controlled Calculator - ASCC.  Mark I on ulkoisesti ohjelmoitava paperisella reikänauhalla.  Reikäkortteja käytetään tiedon syöttöön ja tulostukseen.  Kirjoituskone toimii tulostuslaitteena.  Releillä toimiva Mark I tekee kertolaskun kuudessa sekunnissa.  Konetta käytetään tykinammusten lentoratojen ballististen taulukoiden laskemiseen laivastolle ja tykistölle.  USAn merivoimille rakennetaan joukko koneita.  COBOLin alkukehittäjä Grace Hopper saa ensi kokemuksensa tietokoneista koneella Mark I.

1939:  Englantilainen Alan Reeves keksii pulssikoodimodulaation PCM.

1939-41:  Englantilaiset selvittelevät natsisaksalaisten koodauskoneen Enigma viestejä puolalaisten ja ranskalaisten kanssa.  Koodinavauskonetta suunnittelevat Alan Turing ja Thomas Fowers.  Sähkömekaaninen kone Colossus toimii 1940.  Koneeseen lisätään reikäkortinlukija, ja se tulkitsee 1941 saksalaisten sukellusveneiden viestit.  Colossus Mark II valmistuu 1944.  Siinä on 2400 putkea ja se toimii nopeudella 25 000 merkkiä sekunnissa.  Se on täysin elektroninen ja automaattinen, ohjelmoitavissa paperisella reikänauhalla valosähköisillä lukijoilla ja ohjelma voi ehdollisesti haarautua.  Se luo oman taajuutensa, käyttää binäärialgebraa ja suorittaa Boolen operaatioita.

1939-42:  Bulgarialais-yhdysvaltalainen fyysikko ja matemaatikko John Vincent Atanasoff (1903-95), joka toimii USAn hallituksen ja armeijan tieteellisenä neuvonantajana tykistössä ja laivastossa, rakentaa ensimmäisen mallin 1939 ja Clifford E Berryn (1918-63) kanssa Iowan valtionyliopistossa binäärisen elektronisen digitaalikoneen, jossa on 300 putkea.  Atanasoff-Berry Computer ABC on täysin sähköinen.  Atanasoff jakaa laskukoneet analogisiin ja digitaalisiin koneisiin.  John V Mauchly tutustuu 1941 koneeseen ABC.  Liittovaltion tuomari 1973 julistaa Mauchlyn ja Eckertin patentit pätemättömiksi, ja Atanasoff ja Berry saavat tunnustuksen tietokonetyöstään.

1939:  Natsi-Saksa tuo Tshekkoslovakiaan Powersin tytäryhtiön Rheinmetall-Powers.

1939:  William Hewlett (1913-2001) ja David Packard (1912-96) perustavat Kaliforniassa autotallissa yrityksen Hewlett-Packard.

1939:  Volter Kilpi (1874-1939) käyttää sanaa tietokone yhteiskunnallisessa satiirissaan Gulliverin matka Fantomimian mantereelle Jonathan Swiftin tyyliin.  Romaani jää kesken, mutta julkaistaan 1944.  Kilven tietokone tarkoittaa ihmisiä hallitsevaa konetta.

1940:  Kansaneläkelaitos antaa yhtiölle IBM tehtäväksi perustaa kaksi reikäkortistoa, joissa on tiedot kahdesta miljoonasta vakuutetusta.  Konesopimus tehdään 1941, ja Kansaneläkelaitos ottaa käyttöön reikäkorttilaitteistot.

1941:  Saksalainen Konrad Zuse rakentaa 2600 releestä laskukoneen Z3, joka on ensimmäinen ohjelmoitava digitaalinen laskentalaite.  Kahden numeron kertolasku kestää viisi sekuntia.

1943:  Pennsylvanian yliopiston tutkija John William Mauchly (1907-80) rakentaa John Presper Eckert juniorin (1919-95) kanssa Atanasovin työn pohjalta elektronisen laskukoneen Mark I.  Mauchly tapasi 1941 Atanasoffin ja kuuli tämän työstä ABCn parissa.

1943-44:  Sähköinsinöörin Howard Aiken (1900-73) automaattinen ohjelmoitava tietokone Harvard Mark I eli IBM Automatic Sequence Controlled Calculator ASSC valmistuu.

1943-44:  Englantilainen Alan Turing suunnittelee Englannissa Bletchey Parkissa elektronisen Colossus-tietokoneen, ja avaa sillä natsisaksalaisten II maailmansodassa salasanomissaan käyttämän koodin Enigma.

1943:  IBMn perustaja Thomas Watson: Arvelen, että maailmassa on markkinoita ehkä viidelle tietokoneelle.

1944-46:  Pennsylvanian yliopiston fyysikko ja elektroniikkainsinööri John William Mauchly (1907-80) rakentaa elektroniikkainsinöörin John Presper Eckert junior (1919-95) kanssa täysin elektronisen tietokoneen Electronic Numerical Integrator and Computer - ENIAC.  USAn armeija tukee työtä.  Alkuperäisen suunnitelman mukaan ENIACissa piti olla 17 000 putkea ja toimia 100 000 pulssia sekunnissa.  ENIAC toimii 1946 ja tekee sekunnissa yli 5000 laskutoimitusta.  Syöttö ja tulostus tapahtuu reikäkorteilla.  Kone painaa lähes 30 000 kiloa.  ENIACia käytetään muun muassa atomipommin suunnittelussa.

1945:  Unkarilaissyntyinen yhdysvaltainjuutalainen matemaatikko John von Neumann (Neumann János) (1903-57), joka oli II maailmansodan aikana USAn laivaston, armeijan, atomienergiakomission ja tiedeneuvoston neuvonantajana ja jäsenenä, osallistui Robert Oppenheimerin (1904-67) kanssa Los Alamosissa atomipommin kehittämiseen (1943-55) ja Edward Tellerin (1908-2003) kanssa vetypommin rakentamiseen, laatii Pennsylvanian yliopistossa ensimmäisen Electronic Discrete Variable Automatic Computer EDVAC-koneen luonnoksen First Draft of a Report on the EDVAC, jossa esittää muistiin tallennetun ohjelman periaatteen.  Hanketta rahoittavat muun muassa USAn armeija ja laivasto sekä atomienergiakomissio AEC.  EDVAC on ensimmäinen sisäisellä muistilla varustettu tietokone.  Muistia on noin 40 kilotavua.  Kone laskee muun muassa ohjusten ja satelliittien lentoratoja.  Neumann vertaa tietokonetta ihmisen aivoihin, josta saa alkunsa nimitys sähköaivot.

1945:  Alan Turing suunnittelee National Physical laboratoriossa Teddingtonissa tietokonetta Automatic Computing Engine ACE, jossa on tallennettu ohjelma.  Pieni kone Pilot ACE rakennetaan 1950, sillä Turing lähti Manchesteriin.  Pilot ACE nimellä Standard Eastern Automatic Computer SEAC on ensimmäinen varsinainen tietokone, joka toimii Yhdysvalloissa.  Se käyttää 10 000 diodia loogisissa piireissä ja 750 putkea vahvistintehtäviin.

1945:  USAssa Vannevar Bush (MIT) kehittelee ajatuksen tekstin ja graafisen tiedon tallentamiseksi koneella Memex tutkielmassaan As We May Think.  Memex säilöisi kirjat, muistiinpanot ja yhteydenpitovälineet.

1945:  Grace Brewster Murray, sitten Hopper (1906-92), löytää koiperhosen koneen Mark II releitten välistä, bugin tai virheen tietokoneessa.  Hän kirjaa löydön lokikirjaan ja kiinnittää koin siihen.

1946-49:  Englantilainen tietokone Electronic Delay Storage Automatic Calculator EDSAC kehitetään Maurice V Wilkesin (1913-2010) johdolla Cambridgen yliopistossa von Neumannin EDVAC-suunnitelman pohjalta.  EDSAC sopii matemaattiseen työhön.  Se otetaan käyttöön ennen EDVACia, ja siitä tulee ensimmäinen magneettinauhalle varastoidun ohjelman tietokone.

1946:  Pennsylvanian yliopistossa esitellään ENIAC.  Se käyttää elektroniputkia, painaa 27 tonnia ja vie tehoa 160 kilowattia.

1946:  Helsingin Sanomat uutisoi elektroniaivot.

1947-49:  Englantilainen tietokone Manchester Digital Automatic Machine MADAM tai Mark I rakennetaan toimivaksi Alan Turingin johdolla.  Se on täysi huoneellinen putkia.  Kone käyttää pyörivää magneettirumpua varmistuksena.  Suunnittelijat ovat T Kilburn ja FC Williams.

1947:  Bell Telephone laboratorioiden John Bardeen (1908-91) keksii alaistensa William Shockley (!901-89) ja Walter H Brattain (1902-87) kanssa ohjauskytkimen eli transistorin  He esittelevät transistori-ilmiötä ja -vahvistinta.  He saavat 1948 ensimmäisen transistorin patentin.

1947:  Howard Aikenin johdolla Virginian Dahlgrenin laivaston koeasemalla Naval Proving Ground valmistuu täysin sähköinen kone Mark II.

1947-51:  ENIACin kehittäjät J Presper Eckert Jr ja John W Mauchly tuottavat perustamassaan yrityksessä tietokoneen Binary Automatic Computer BINAC ja koneen Universal Automatic Computer UNIVAC I.  Tohtori Grace Murray Hopper (1906-92) tekee UNIVACille ensimmäiset ohjelmakirjastot ja kääntäjät.  Näin syntyy kieli Common Business Oriented Language COBOL.  Remington Rand ostaa yrityksen.

1947-48:  Aarne Haapakoski (1904-61) alias Outsider kirjoittaa pienoisromaanisarjan Atorox.  Atorox on elektroniaivoinen koneihminen, joka voi käyttää 16 ihmisen mikroelokuvattuja aivoja.

1948:  Moskovassa neuvostoliittolainen tieteilijä Sergei Aleksejevitsh Lebedev (1902-74) suunnittelee Manner-Euroopassa ensimmäisen elektronisen tietokoneen Malaja elektronnaja stshetnaja mashina MESM.  Hänen tehokkaampi tietokoneensa M-20 menee 1958 sarjavalmistukseen samoin kuin Bolshaja elektronnaja stshetnaja mashina BESM-2.  Myöhemmin valmistetaan koneita SESM, M-220, M-222, BESM-4 ja BESM-6.

1948:  Baby Mark I -tietokone toimii.  Siinä on ensimmäisenä täysin elektronisesti tallennettu ohjelma.

1948:  IBM rakentaa sarjatoimintaisen selektiivisen elektronisen laskukoneen SSEC, jossa on 12 500 putkea ja 21 000 relettä.  Kone tekee 3500 yhteenlaskua sekunnissa ja 50 kertolaskua sekunnissa.  Ohjelma ohjaa laitetta.

1948:  Pieni kädessä pidettävä mekaaninen laskukone Curta esitellään.  Itävaltalainen Curt Herzstark (1902-88) suunnitteli sen Buchenwaldin keskitysleirillä.  Liechtensteinilainen Contina AG Mauren valmistaa sitä 140 000 kappaletta kunnes lopettaa 1970 valmistuksen.

1948:  Postisäästöpankki hankkii reikäkorttikoneen.

1948:  Norbert Wiener (1894-1964) ottaa käyttöön sanan kybernetiikka - cybernetics.  Kreikassa kubernan on ohjata, opastaa ja hallita sekä kubernetes on soutaja ja ohjaaja.  Wiener nimeää Leibnizin uuden tieteenalansa isäksi, joka kehitti binäärisen kielen ja differentiaalilaskennan.

1948:  Yhdysvaltalainen matemaatikko ja insinööri Claude Elwood Shannon (1916-2001) muotoilee matemaattisen kommunikaatioteorian A Mathematical Theory of Communication.  Hänen informaatiokäsitteen määritelmänsä on mekaanisesti määrällinen ja tilastollinen.  Ongelma on löytää nopeuden ja kustannusten kannalta tehokkain tapa koodata sähkösanoma.  Insinöörin tuottamalla ohjelmalla ei ole osuutta merkityksen rakentumisessa, sillä viestinnän käsite on leikattu irti kulttuurin käsitteestä.  Tällainen viestinnän tarkastelutapa heijastaa yhdysvaltalaiselle yhteiskunnalle tyypillistä käsityskantaa: kulttuurin käsite on heikko ja häilyvä yhteiskuntaa koskevassa ajattelussa.  Informaatio-käsite muuttuu Troijan hevoseksi ja mustaksi laatikoksi, kaikkialle levinneeksi ja kaikkeen vastaavaksi sanaksi, todelliseksi löysien käsitteiden Pandoran lippaasta karanneeksi semantiikan tuulihatuksi.

1949:  Northrop Aircraftin Mauchlyltä ja Eckertilta tilaama tietokone Binary Automatic Computer BINAC valmistuu.

1949:  Yhdysvaltalainen NJ Woodland saa patentin keksimälleen viiva- tai oikeastaan juovakoodille (viivalla ei ole leveyttä).

1949:  Itsemonistuvan ohjelman teoria kehitetään.

1949:  Tietokonepioneeri John von Neumann: Voi osoittautua että olemme ulottuneet rajoille, jotka on mahdollista saavuttaa tietokoneteknologialla, vaikka pitäisi olla varovainen sellaisissa päätelmissä; niiden taipumus on kuulostaa aika hölmöiltä viiden vuoden kuluttua.

1949:  Tuntematon Popular Mechanicsissa: Kun laskin ENIAC käsittää 18 000 tyhjöputkea ja painaa 30 tonnia, niin tulevaisuuden laskimissa on ehkä tuhat tyhjöputkea ja laskimet mahdollisesti painavat 1,5 tonnia.

1949:  Vuoksenniskan Imatran Rautatehdas ottaa Suomen ensimmäisenä teollisuuslaitoksena käyttöön reikäkorttimenetelmän.

1949:  Huhtamäki-yhtymä hankkii Turkuun reikäkorttilaitteiston.  Siinä on 1956 jo 18 konetta.

1950-luku:  Muoviset laskutikut yleistyvät.  Suomen kouluissa niitä käytetään 1970-luvulle asti.

1950-luku:  Katodisädeputkeen CRT perustuva muistiteknologia Williams Tube kehitetään.

1950-luku:  Tietokoneeseen liitettävä piirturi kehitetään.  Se piirtää kuvioita tietokoneen ohjaamana.

1950:  Englantilainen kybernetiikan teoreetikko Alan Turing kehittää kriteerin keinotekoiselle intellektille.  Turingin kokeessa ihminen istuu huoneessa, ja seinän takana on hänelle tuntematon keskustelukumppani.  Testaajan tulee arvata, onko keskustelijana ihminen vai ajatteleva elektronikone.  Jos testaaja arvaa oikein eli siis keskustelijana esiintyy kone, niin se merkitsee, ettei todellista keinotekoista intellektiä ole onnistuttu luomaan.  Näin lainaa Neuvosto-Karjalassa ilmestyvä Punalippu (1977)5 palstallaan Tieteen maailma otsikolla Koneihminen Literaturnaja gazetan havainnoitsijan Vitali Mojev tekemää akateemikon Viktor Glushkov haastattelua aiheesta: Keinotekoinen intellekti. Onko se mahdollista?

1950:  Venäläisyhdysvaltalainen kirjailija Isaac Asimov (1920-92) julkaisee novellikokoelman I, Robot.  Hänen robottisarjansa ensimmäinen romaani The Caves of Steel - Teräsluolat ilmestyy 1954.

1950:  Erkki Laurila (1913-98) kirjoittaa lehdessä Arkhimedes analogiakoneista.

1951:  Yhdysvalloissa IAS-tietokoneessa on 2600 putkea, ja sen muistin koko on 1024 sanaa.  Siinä on katodisädeputki Williams Memory.

1951:  Massachusetts Institute of Technologyn MIT insinööri Jay Forrester (1918-) esittelee Whirlwind-tietokoneen televisiossa.

1951:  Yhdysvaltain väestönlaskentatoimisto US Bureau of Census hankkii tietokoneen Universal Automatic Computer I - UNIVAC I, kun kone tulee markkinoille Remington Randin kaupallistamana.  UNIVACia käytetään televisiossa ennustamaan 1952 presidentinvaalien tulosta.  Kone ennustaa 1952 Dwight Eisenhowerin valinnan, kun kolme prosenttia äänistä on laskettu.  Konetta valmistetaan 46 kappaletta.

1951:  Yhdysvaltalainen kontra-amiraali Grace Murray Hopper (Remington Rand) keksii tietokoneen ohjelmointikielen käännösohjelman ajatuksen.  Hän kehittää 1952 ensimmäisen kääntäjän ohjelmointikielelle.  Kääntäjä helpottaa ohjelmointia, sillä se mahdollistaa ohjelmoinnin englantiin perustuvalla kielellä ja avaa ovet tietokoneiden kaupalliselle käytölle.

1951:  Tshekkoslovakian II maailmansodan jälkeen kansallistama Powersin saksalainen tytäryhtiö Rheinmetall-Powers alkaa viedä reikäkorttikoneita Aritma.  Ne ovat 90-sarakkeisia koneita.

1951:  Eywind Wichmann kirjoittaa lehdessä Arkhimedes digitaalikoneista.

1952-55:  Neuvostoliittolaiset Sergei Aleksejevitsh Lebedev ja VS Burtsev suunnittelevat erikoistietokoneet Diana-1 ja Diana-2.

1952:  Jay Forrester ja Bob Everett keksivät ferriittirenkaan.  Niistä rakennetuilla muisteilla korvataan magneettirumpu.

1952:  EDVAC valmistuu.  Eräälle tietokoneelle Yhdysvalloissa annetaan nimi Mathematical Analyser Numerical Integrator and Counter MANIAC, jonka suunnitteluun von Neumann osallistuu.  Siinä on 10 000 sanan magneettirumpu.  Muita ovat ORDVAC ja ILLIAC.  Niissä on Williams-näyttöputki, jolla halutut tiedot saadaan esille.

1952:  IBM rakentaa esitietokoneen Card-Programmed Electronic Calculator CPC.  Niitä asennetaan 250 konetta yliopistoihin.  IBM alkaa valmistaa tieteelliseen käyttöön tietokonetta 701, joka käyttää Williamsin putkea muistina.  Los Alamos saa ensimmäisen 701-koneen.  Suomen IBM perustaa reikäkorttipainon Helsinkiin.

1952:  Ruotsalainen liikemies Axel Leonard Wenner-Gren (1881-1961) ostaa kalifornialaisen yrityksen Research Logistics.  Se alkaa valmistaa elektronikoneita Axel Leonard Wenner-Gren Automatic Computer Alwac.  Ensimmäinen valmistunut Alwac luovutetaan USAn ilmavoimille.  Alwac III valmistuu 1954, III E 1955 sekä mallit 800 ja 880 vielä 1957.  Yritys lopettaa 1958 toimintansa.

1952:  Tietokoneella UNIVAC ennustetaan Dwight D Eisenhowerin valinta USAn presidentiksi ennen vaalihuoneistojen sulkeutumista, kun kolme prosenttia äänistä on laskettu.

1952:  Englantilainen tutka-asiantuntija GWA Dunner ehdottaa, että käytettäisiin eri aineiden muodostamia kiinteitä levyjä yhdistämään sähkökomponentteja langoituksen sijaan eli ajatuksen yhdistetystä eli integroidusta piiristä.

1953:  Ranskassa Bullin tuottamaa konetta Gamma 3 on myyty yli tuhat kappaletta.

1953:  Yhdysvalloissa toimivat tietokoneet Argonnes Version of the Institute's Digital Automatic Computer AVIDAC ja Oak Ridge Automatic Computer and Logical Engine ORACLE.  Se käyttää kahden tuuman magneettinauhaa varmistuksena.  Randin kone nimetään von Neumannin mukaan JOHNNIAC.  Siinä on RCAn Selectron-näyttöputki, joka on digitaalinen.

1953:  IBM julkistaa yleistietokoneen 650 ja arvioi, että niitä myydään noin 250 kappaletta.  Sitä myydään 1954 alkaen tuhansia, ja IBM kasvaa maailman suurimmaksi tietokoneyhtiöksi.  IBM 726 on ensimmäinen magneettinauha-asema kaupallisessa levityksessä.  Se tallentaa sata merkkiä tuumalle.

1953:  John Backus (1924-2007) saa luvan IBMn esimieheltään käynnistää projekti, joka kehittää korkean tason ohjelmakoodin.  Ryhmä työskentelee usein öisin käyttäen konetta IBM 704.  Muistio Formula Translator FORTRAN valmistuu 1954, ja ensimmäinen versio tulee 1957 käyttöön.

1953:  Maailmassa on 13 tietokoneiden valmistajaa.

1953:  Suomessa perustetaan Reikäkorttiyhdistys.  Se alkaa 1955 julkaista lehteä Reikäkortti.

1954:  Yhdysvaltalainen Gordon Teal (1907-2003) keksii ja valmistaa ensimmäisen piitransistorin.

1954:  Texas Instruments ilmoittaa aloittavansa piitransistorin kaupallisen valmistuksen.

1954:  Tshekkoslovakiassa aloitetaan laskentakoneen Aritma T500 valmistus, myöhemmin T520, 1960 elektroninen lajittelu T220, reletaulukointikone T320 ja 1961 vertailukone T720.

1954-55:  Ruotsissa valmistuu tietokone BESK Erik Stemmen (1921-2007) Tukholmassa suunnittelemana.  Sen kopiona Tanskan Teknillinen korkeakoulu rakentaa koneen DASK.

1954:  Puolalainen Jacek Trzmiel eli Jack Tramiel (1928-) perustaa kirjoituskoneiden korjausyrityksen Commodore Business Machines.

1954:  Suomessa perustetaan matematiikkakonekomitea, joka selvittää tietokoneiden tarvetta ja arvioi, että yksi kone riittää kattamaan maan laskentatarpeen muutamaksi vuodeksi.  Hans Andersin ja Tage Carlsson lähtevät Göttingeniin instituuttiin Max Planck opintomatkalle.  Koneita sanotaan sähköaivoiksi, EDP-koneiksi, kalkylaattoreiksi ja elektroonikoneiksi.

1955:  Bellin laboratoriossa julkistetaan ensimmäinen tietokone Tradic, jossa käytetään 800 transistoria tyhjöputkien sijaan.

1955:  Sperry ja Remington Rand yhdistyvät Sperry Randiksi.

1955:  Kaupallishallinnollisia tehtäviä varten suunnitellaan symbolinen käsky- eli komentokieli Report Progman Generator RPG.

1955-60:  Teknillinen korkeakoulu TKK rakentaa elektronisen sarjakomputaattorin Esko, joka on saksalaisen tietokoneen G1a parannettu kopio.  Huoneessa on 550 putkea, reikänauha-asemia ja ferriittirengasmuisteja.  Eskon ohjaus tapahtuu reikänauhoille lävistetyn eikä muistiin tallennetun ohjelman mukaan.  Esko kykenee 20 laskutoimitukseen sekunnissa.  Koneen nimeksi ehdotetaan Sampoa.  Esko on Suomen toinen tietokone (PSP 1958 IBM 650), mutta ensimmäinen Suomessa valmistettu.

1955:  Hans Andersin rakentaa NIM-peliä pelaavan koneen, joka ojennetaan Matematiikkakonekomitean puheenjohtajalle professori Rolf Nevanlinna hänen täyttäessään 60 vuotta.

1955:  Suomessa on noin 80 reikäkorttikoneosastoa.

1956:  Transistoroitu tietokone Transistorized Experimental Computer TX-0 on valmis Massachusettsin teknillisessä korkeakoulussa MIT.

1956:  IBM esittelee ensimmäisen tietokoneen RAMAC 305, jossa on magneettilevy.  Siinä on 50 levyä halkaisijaltaan 24 tuumaa ja kokonaiskapasiteetiltaan 4,4 megatavua.

1956:  George Devol (1912-2011) ja robotiikan isä Joseph Engelberger (1925-) perustavat maailman ensimmäisen robottiyhtiön Unimation.

1956-60:  Suomessa ATK-alalla toimii noin 300 henkeä.

1957:  Englantilainen tietokone Lyons Electric Office Leo II valmistuu markkinoille.

1957:  Ken Olsen (1926-2011) perustaa Digital Equipment Corporationin, joka tuottaa 1960 ensimmäisen koneensa Programmed Data Processor PDP 1.

1957:  Tshekkoslovakian ensimmäinen tietokone Zuse Z11 asennetaan optiikkatehtaille Meopta Prerov optisiin laskelmiin.  Sitten otetaan käyttöön neuvostovalmisteisia tietokoneita Ural 1 ja Minsk 1.

1957:  FORTRAN tulee yleisimmin käytetyksi ohjelmointikieleksi.  Kääntäjän koko on 23 500 assembler-käskyä, ja sen tuottama konekieli toimii yhtä nopeasti kuin käsinkirjoitettu koodi.  FORTRAN nostaa ohjelmoinnin tuottavuuden moninkertaiseksi aiemmasta.

1957:  Yhdysvaltalainen John McCarthy (1927-) (MIT) suunnittelee ensimmäisen korkean tason ohjelmointikielen List Processing Lisp symbolien käsittelyä ja tekoälyä varten.

1957:  Prentice Hallin liiketalouskirjojen toimittaja: Olen matkustanut maata pitkin ja poikin ja puhunut alan parhaiden ihmisten kanssa, ja voin vakuuttaa, että tietojenkäsittely on muotihullutus, joka ei kestä vuottakaan.

1957:  Walter Lang ohjaa elokuvakomedian Desk Set - Täydellinen sihteeri 1958.  Tietokone Emmerac alias Emmy vastaa kysymyksiin ja tuntuu uhkaavan työpaikkoja.

1957:  Herman Hoffman ohjaa elokuvan The Invisible Boy - SOS Avaruuslaiva 1959, jossa esiintyy robotti Robby ja maailmanvalloitusta aikova suurtietokone.

1958:  MIT-tietokonelaboratorio kehittää järjestelmän Semi-Automatic Ground Environment SAGE, jossa on interaktiivinen graafinen järjestelmä.  Sitä käytetään lentoliikenteen seurantaan 1983 saakka 22 USAn paikkakunnalla.

1958:  Siemens 2002 on täysin transistoroitu tehdasvalmisteinen tietokone.

1958:  Texas Instrumentsin Jack St Clair Kilby (1923-2005) rakentaa ensimmäisen yhdistetyn eli integroidun mikropiirin, jossa on viisi komponenttia.  Hän istuttaa germanium-kiteen pinnalle vastuksia, kondensaattoreja ja diodeja.

1958:  Tieteelliseen laskentaan suunniteltu kieli Algorithmic Language Algol on Fortrania etevämpi kieli, mutta jää IBMn valta-aseman vuoksi varjoon.  Algol muodostuu esikuvaksi kielille Pascal ja C.

1958:  New Yorkissa fyysikko William A Higginbotham (1910-94) kehittää Robert V Dvorakin kanssa oskilloskoopilla pelattavan pelin Tennis for two.

1958:  Transistorien joukkotuotanto alkaa.

1958:  Postisäästöpankki PSP hankkii Suomen ensimmäisen tietokoneen IBM 650, jolle se antaa nimen Ensi.  Ericsson tarjosi Bullin konetta ja Ferranti Pegasus-konetta.  Vuokrattuun putkikoneeseen syötetään 1959 tiedot reikäkorteilla ja siitä tulostetaan samoin.  Rumpumuistin koko on 2000 sanaa.  Suomen tehokkaimmat koneet 2008 ovat yli 50 miljoonaa kertaa tehokkaampia kuin Ensi.  Uusi kone IBM 1400 saa 1962 nimen Nero.

1959:  Fairchild Semiconductorin Robert N Noyce (1927-90) kehittää tasoon perustuvan valmistusmenetelmän eli planaarimenetelmän, jossa käytetään metallioksidien puolijohderakennetta.  Hän valmistaa pinta- eli planaaritransistoreja, jotka tekevät mahdolliseksi myös loogisten ja muistitoimintojen toteuttamisen yhdistetyillä piireillä.  Integroidussa piirissä transistorit ja johdotukset valmistetaan metallikuvioina silikoni- eli piilevylle.

1959:  Unkarin Tiedeakatemia rakennuttaa maan ensimmäisen tietokoneen elektroniputkitietokoneen M-3, joka perustuu Neuvostoliitosta saatuun dokumentointiin.

1959:  Markkinoille tuodaan tietokoneiden toinen sukupolvi, joka käyttää transistoreja, ferriittirenkaita ydinmuistissa, magneettilevyjä ja oheismuistia.  Muistijakso on 2-10 mikrosekuntia.  Esimerkkejä: IBM 7000, UNIVAC III, 1107 ja Honeywell 800.

1959:  IBM tuo markkinoille koneensa 1401, jota myydään elinaikanaan lähes 20 000 kappaletta.

1959:  Bell Labs kokeilee tekoälyllä artificial intelligence.

1959:  Burroughsin tutkijat käyttävät magneettisten mustemerkkien tunnistamista Magnetic Ink Character Recognition MICR.

1959:  MITn Servomekaniikan laboratorio esittelee tietokoneavusteista valmistusta.  Projekti loi kielen Automatically Programmed Tools APT, jota käytetään ohjaamaan työstökoneen toimintoja.

1959:  Yhdysvaltalainen Grace Murray Hopper kehittää Pentagonin aloitteesta kaupallisiin sovellutuksiin tarkoitetun ohjelmointikielen Common Business Oriented Language COBOL.

1959:  Edistyksellinen Osuusliike Elanto siirtyy tietokonekauteen hankkimalla koneen IBM 305 Ramac.  Sille annetaan nimi Äly-Elo.

1959:  Suomen IBM järjestää kurssit, joille osallistuu 646 ihmistä.  Muun muassa IBMn Hans Andersin luennoi koneesta IBM 650.  Osallistujia 1960 on 1099.

1959:  Turun Matematiikkakoneyhdistys aloittaa toimintansa.

1959:  Apulaisprofessori Turunen ehdottaa Suomen akatemian kielilautakunnan kokouksessa, että elektronisen tietojenkäsittelykoneen sijaan käytettäisiin sanaa tietokone.

1950-luvun loppu:  Ruotsissa Tyresössä Bo Nyman Ab ABN saa oikeudet valmistaa Alwac-koneita.  Koneesta Alwac III E kehitetään Wegematic 1000 (Wenner-Gren matic), josta kehitetään Wegematic 8000.  ABN menee 1961 konkurssiin.  Wegematic 1000 käyttää muistina nopeudella 60 kierrosta sekunnissa pyörivää magneettista rumpua, jossa on 261 muistiraitaa.  Keskusyksikössä on 10 000 diodia ja arviolta 500 elektroniputkea.  Kone kuluttaa 15 kilowattituntia.  Tiedot syötetään reikänauhalla 150 merkkiä sekunnissa ja tulostetaan samoin 50 merkkiä sekunnissa.  Reikäkortteja voi käyttää.  Koneeseen voi liittää magneettinauha-asemia.  Käyttöyksikkö käsittää kirjoituskoneen, reikänauhalaitteen, käyttöpanelin merkkivaloineen ja kytkimineen.  Päämuisti koostuu neljästä pääkanavasta, joissa on yhteensä 4x32 eli 128 muistipaikkaa, jotka ovat 32-bittisiä.

1960-luku:  Vietnamin sodan aikoihin tietotekniikkaan liittyvä valvontaideologia täydellistyy ja koneita käytetään USAssa muun muassa sodan vastustajien rekisteröimiseen.

1960-luvun alku:  Teknillisen korkeakoulun TKK Vuoriteollisuusosastolla käynnistetään piiteknologian tutkimus.  Piitankoja kasvatetaan ja piikiekkoja koevalmistetaan 1970-luvulla.

1960:  Digitalin Programmed Data Processor-1 PDP-1 esitellään.  Koneessa on näyttö ja näppäimistö.

1960:  Tietokoneessa Burroughs B5000 on ohjelma ja sen käsittelemät tiedot erotettu loogisesti toisistaan.  Siksi monikäyntiset ohjelmat ovat mahdollisisa.  Burrough tuo markkinoille magneettiset lukijat B102 ja B103.

1960:  USAssa Harvardin yliopistossa hypertekstin isä Theodor Ted Nelson (1937-) kehittää hyperlinkkiteknologian Vannevar Bushin 1945 esittämien memex-ajatusten pohjalta.

1960:  IBM kehittää automaattisen transistorien joukkotuotannon New Yorkissa ja valmistaa magneettista lukijaa IBM 1412.

1960:  Morton Heilig patentoi silmikolla stereonäkönä katseltavan laitteen Head-Mounted Display HMD.

1960:  Ensimmäinen elektroninen pöytälaskukone Bell Punch/Sumlock Anita Mk VII perustuu putkiin.

1960:  Käytetään oransseja näyttöputkia.

1960:  Kansaneläkelaitos saa laitteiston IBM 650.  Sille annetaan nimeksi nimikilpailun jälkeen Sukkela.

1960:  Suomen Kaapelitehdas perustaa elektroniikkaosaston laskentakeskuksineen.  Sen ensimmäinen tietokone on englantilainen täysin transistoroitu Elliot 803 A.  Kun se korvataan 1961 koneella 803 B, niin Teknillinen korkeakoulu TKK saa koneen 803 A.  Elektroniikkaosasto alkaa 1961 julkaista lehteä Abacus, joka kreikaksi tarkoittaa pelilautaa ja latinaksi helmitaulua.

1960:  Turun Laskukeskus saa lahjoituksena tietokoneen Wegematic 1000, joka on Eskon jälkeen Suomen toinen yliopistollisessa käytössä oleva kone.  Sitä käyttävät Turun yliopisto, Åbo Akademi ja alueen yritykset.  Samanlainen kone on lahjoitettu Göteborgin (Chalmers), Uppsalan ja Oslon yliopistoihin.  Lahjoitushanke Tukholman teknilliseen korkeakouluun on vireillä.  Koneesta vastaamaan perustetaan Sovelletun matematiikan ja tietojenkäsittelyn tutkimussäätiö ja Matematiikkakoneyhdistys lakkautetaan, mutta sen työn jatkajaksi perustetaan Turun Laskukeskuksen Kannatusyhdistys.  Wegematiciin ei saada valmistajan lupaamia magneettinauha-asemia.

1960:  ESKO siirretään Helsingin yliopiston matematiikan laitoksen sovelletun matematiikan osastoon, jossa sen ympärille kehittyy laskentatoimisto ja 1967 Helsingin yliopiston laskentakeskus.

1960:  Helsingin yliopiston ydinfysiikan laitos saa lahjoituksena koneen Wegematic 1000.  Se korvataan 1965 koneella Elliott 803 B.

1960:  Teknillisen korkeakoulun TKK fysiikan osastolla alkaa tietokonetekniikan ja digitaalitekniikan opetus.

1960:  Suomessa Reikäkorttiyhdistyksen nimeksi muutetaan Tietokoneyhdistys.  Sen julkaisun nimeksi otetaan Tietokone.

1960-70-luvut:  Hakkerilla tarkoitetaan tietokonealan innokasta harrastajaa, ei vielä tietokonerikollista.  Hakkerit kehittelevät tietokoneiden toimintaa ohjaavia ohjelmistoja, niiden koodia.  Koodin vapaus ymmärretään sananvapauden kaltaiseksi perusedellytykseksi hakkerien toiminnalle.

1961:  Osituskäyttötietokone kehitetään.

1961:  Fairchild Semiconductor julkistaa ensimmäisen kaupallisen integroidun piirinsä.

1961:  Ensimmäinen teollinen robotti UNIMATE aloittaa työnsä General Motorsilla.  Magneettirummulle tallennetut käskyt ohjaavat vartta poimimaan kuumia valettuja metallikappaleita.  Joe Engelberger ja George Devol suunnittelivat UNIMATEn automatisoimaan televisiokuvaputken valmistusta.

1961:  Maailman ensimmäinen tietokonepeli Spacewar tehdään Massachusettsin teknillisessä korkeakoulussa MIT.  Ylioppilas Stephen R Russell käyttää tietokonetta Digital PDP-1 ja muovaa grafiikan ASCII-merkeistä.  Ryhmässä on kaksi muuta tekijää.

1961:  Valtioneuvoston asettaman Tietojenkäsittelykomitean mietintö Elektronisten tietokoneiden käyttöönotto valtionhallinnon piirissä ilmestyy.

1961:  Suomen Kaapelitehdas hankkii toisen tietokoneen Siemens 2002, jolla 1962 lasketaan Ounasvaaran mäkikilpailun tulokset.

1961:  Suomessa tietokoneiden kanssa työskentelee noin 300 henkeä ja tietokonealalla 1300 ihmistä.  Tietokoneiden parissa työskentelee 1979 yli 10 000 ihmistä.

1962:  Tshekkoslovakiassa otetaan käyttöön neuvostotietokone Ural 2 ja 1964 Minsk 2 ja 22.

1962:  Douglas C Engelbart (1925-) keksii tietokonehiiren ja saa 1963 sille patentin.

1962:  Kolmiulotteinen näyttö- ja kuulotekniikka Sensorama Simulator patentoidaan.  Laitteeseen kuuluvat kylmäilmapuhallin, värähtelytuoli, käsikahvat ja nenän alla pidettävä tuoksugeneraattori.

1962:  RCA tuottaa 16 transistoria sisältäväm sirun.

1962:  IBM valmistaa optista lukijaa IBM 1418 I ja II.

1962:  Suomen Turussa järjestetään systeeminsuunnittelukurssit.  Tavoitteena on kouluttaa tietojenkäsittelyjärjestelmien suunnitteluun pystyviä henkilöitä.  Kurssin opettajat perustavat 1963 Tietojenkäsittelyneuvonnan.  Se jatkaa Helsingistä käsin kursseja, ja siitä tulee myöhemmin konsulttiyritys.

1962:  Suomessa työeläkerekisteriin aletaan syöttää tietoja.  Käytössä ovat Tietokonepalvelun koneistot IBM 1401 ja 1410.

1962:  Helsingin yliopiston matematiikan laitoksen laskentatoimisto korvaa Eskon koneella IBM 1620.  Esko siirretään yliopiston vintille ja myöhemmin Tekniikan museoon.  Laskentatoimisto muutetaan 1967 Helsingin yliopiston laskentakeskukseksi.  Se hankkii 1970 koneen Burrough 6500.

1962:  Sampo hankkii Turkuun koneen IBM 1401.

1962-63:  Turun Laskukeskus harkitsee uuden koneen hankkimista.  IBM markkinoi konettaan 1401 ja LM Ericsson edustamaansa konetta ICT 1500, joka on koneen 1301 seuraaja.  Kaapelitehdas tarjoaa laitteistoa Gamma 30. joka on samantapainen kuin ICT.  Kaapelitehdas haluaisi vastata Turun kauppakorkeakouluun sijoitettavan keskuksen toiminnasta.  IBM tarjoaa konetta 1620, mutta ilmoittaa perustavansa laskentakeskuksen Turkuun.

1963:  DEC valmistaa ensimmäisen todellisen pientietokoneen PDP-5.  Se on suuren kaapin kokoinen transistoroitu kone.

1963:  Ted Nelson keksii sanan hyperteksti.  Se tarkoittaa vuorovaikutteista ohjelmaa, jonka antaman tekstin voi lukea useita ristiinviittaavia polkuja pitkin.  Nelson kehittelee edelleen Vannevar Bushin ajatusta.

1963:  Tutkijat suunnittelevat sairaalassa Rancho Los Amigos Hospital Kaliforniassa vammaisille tekokäden Rancho Arm.  Sen kuusi niveltä antavat sille ihmiskäden joustavuuden.  Stanfordin yliopisto hankkii sellaisen ja tekee siitä ensimmäisen tietokoneella ohjatun robotin käsivarren.

1963:  Nintendo Playing Card ottaa nimekseen Nintendo ja alkaa valmistaa pelejä pelikorttien lisäksi.

1963:  Enso-Gutzeit hankkii Suomen ja Skandinavian ensimmäisen prosessitietokoneen IBM 1710 Kaukopään kartonkitehtaalle.

1963:  Suomen Puolustuslaitoksen ensimmäinen tietokone on IBM 1410.

1964:  Tietokoneiden varhainen kolmas sukupolvi tulee markkinoille.  Niissä on integroituja piirejä ja ferriittirenkaita, joiden muistijakso on 0,5-2 mikrosekuntia.  Esimerkkejä:  IBM 360, UNIVAC 1108 ja Honeywell 200.

1964:  IBM julkistaa ensimmäisen kaupallisen keskustietokoneensa System/360, jonka suunnittelu alkoi 1961.  Ulkoisen muistiyksikön kapasiteetti on 400 miljoonaa merkkiä.  Koneita on 1966 myyty 8000, joista yksi Suomen Posti- ja telelaitokselle.  Viidessä vuodessa sitä myydään 18 000 kappaletta.  IBM kattaa parinkymmenen vuoden aikana lähes 80 prosenttia maailman tietokonemarkkinoista.

1964-65:  IBM kehittää eräajokäyttöjärjestelmän Operating System OS, jossa työt voidaan tallentaa magneettinauhalle ja ajaa sieltä käsin peräjälkeen.

1964:  Digital julkistaa minikoneen PDP-8.  Se on edullinen, ja keskisuuret yritykset voivat hankkia sen.

1964:  Kiina valmistaa ensimmäisen tietokoneensa.

1964:  Elliot Automation -yhtiön johtaja sir Leon Bagrit ennustaa radioesitelmässään taskukokoisen käännöskoneen tulevan markkinoille lähivuosina.

1964:  Recognition Equipment tuo markkinoille optisen lukijan Electronic Retina Document Reader.

1964:  Yhdysvaltalaiset John Kemeny (1926-92) ja Thomas Kurtz (1928-) kehittävät Dartmouth Collegessa ohjelmointikielen BASIC - Beginner's All-purpose Symbolic Instruction Code.

1964:  American Standard Association ASA hyväksyy standardikoodin American Standard Code for Information Interchange ASCII tiedonsiirtoon.

1964:  IBM alkaa käyttää termiä sanojen käsittely - word processing.

1964:  Canon esittelee ensimmäisen 10-näppäinjärjestelmää soveltavan elektronisen laskimensa.  Siinä on valaiseva näyttö, ja se mahtuu työpöydälle.  Kehitystyö alkoi kaksi vuotta aikaisemmin.  Laskin maksaa Suomessa kuplavolkkarin verran.

1964:  Ensimmäiset kokonaan transistoroidut pöytälaskimet Friden EC130 ja EC132, IME 84 ja Sharp CS10A tulevat markkinoille.  Ne maksavat henkilöauton hinnan.

1964:  Laki Valtion tietokonekeskuksesta VTKK astuu voimaan.  VTKK tilaa koneet Elliott 503 ja IBM 1410.

1964:  Valtion teknillinen tutkimuslaitos VTT perustaa Puolijohdelaboratorion.  Sinne rakennetaan 1970-luvun alussa ensimmäinen puolijohteiden valmistusprosessi.  Laboratorioon perustetaan 1980-luvun alussa integroitujen piirien tutkimusryhmä.

1964:  IBM aloittaa laskentakeskuksen toiminnan Turussa.  Turun Laskukeskuksen toiminta lakkautetaan samoin kuin sen kannatusyhdistys 1965.  Turun yliopisto hankkii koneen IBM 1620.

1964:  Turun Sanomat aloittaa tietokoneladonnan aluksi tietokonetöiden osalta IBMn Turun laskentakeskuksessa.

1964:  Suomen Teknillisen Seuran STS Graafisen kerhon kokouksessa ekonomi K Manninen kertoo: "Tutkimusten mukaan automaattisten tietokoneiden käyttö lyhentää reikänauhalävistyksen ja ladonnan kokonaisaikaa noin 40 prosenttia, millä on suuri merkitys etenkin sanomalehtityössä, jossa rajoitettu konekapasiteetti estää ottamasta uutisia vastaan määrätyn aikarajan jälkeen."  Myyntipäällikön Olle Wallner mukaan tietokoneiden suuri sovellutusalue on sanomalehtitekstin latominen.  Tietokone laskee, montako sanaa palstariville mahtuu, jakaa tarvittaessa tavuihin liian pitkät sanat ja sijoittaa sanat sopivien välien päähän toisistaan eli tasaa rivin.

1964:  Vuoksenniskan Imatran Rautatehdas käynnistää tietokonejärjestelmän IBM 1401, jossa on ensimmäisenä Euroopassa levymuistiyksiköt vaihdettavin levystöin.

1965:  Englantilainen Maurice Wilkes (1913-2010) kehittää ensimmäisen välimuistiratkaisun cache.

1965:  MIT-projektin Multiple Access Computer MAC yhteydessä kehitetään osituskäyttöjärjestelmä Multiplexed Information and Computing Service MULTICS.

1965:  MITn opiskelijat ohjelmoivat Steve Russelin johdolla minitietokoneelle PDP-1 (1962) pelin SpaceWar.  Computer Space tuottaa 1971 siitä version pelihalleihin.

1965:  Fairchild Semiconductoria 1957 perustamassa ollut ja Intelin toinen perustaja 1968 tekniikan tohtori Gordon Moore (1929-) julkaisee Electronics-lehdessä kirjoituksen, jossa hän ennustaa, että puolijohdesirulle samaan tilaan mahtuvien komponenttien määrä karkeasti kaksinkertaistuu vuosittain.  Kehittynein piiri sisältää 50 transistoria, ja Moore uskoo määrän nousevan 65 tuhanteen 1975 mennessä.  Moore muuttaa aikavälin 18 kuukauteen.  Mooren laki lienee voimassa 2015 asti, jolloin fysiikan lait tulevat piiteknologiassa vastaan, kun komponentin koko noin 30 nanometriä.

1965:  ASEAn pääkonttoriin Västeråsissa Ruotsissa asennetaan tietokone General Electric 625.  Se tekee yhteenlaskussa yli 300 000 toimitusta sekunnissa.  Koneen 65 000 -sanaisen muistin lisäksi se on varustettu rumpu- ja levymuistilla.

1965:  Ruotsissa on käytössä 240 tietokonetta, ja lisää on tilattu 400 konetta.

1965:  Bull General Electric tuo markkinoille kaksi uutta tietokonetta sarjaan Compatibles/400.  Sarjan rungon muodostavat koneet 415, 425 ja 435.  Puolen vuoden aikana Suomeen tuodaan viisi järjestelmää.

1965:  Univac kokeilee pneumaattista tietojenkäsittelyä.  Ilmavirralla voidaan toteuttaa monia elektronisten kytkentöjen ja mekaanisten laitteiden toimintoja, mutta hitaasti.  Laite käsittää 250 pneumaattista muovista elementtiä, joita yhdistävät johdot.  Laite on epäherkkä säteilylle ja magneettisille kentille.

1965:  Digital Equipment Corporationin PDP-8 tulee markkinoille.  Sitä myydään 1971 mennessä yli 13 000 kappaletta, ja se on maailman eniten myyty tietokone.  PDP-8 on luotettava, yksinkertainen, selvärakenteinen ja edullinen hinnaltaan.  Se on mallina lähes kaikille muille pienoistietokoneille.

1965:  Ed Feigenbaumin (1936-) johtama Stanfordin yliopiston ryhmä luo oppivan asiantuntijaohjelman DENDRAL.

1965:  Texas Instruments alkaa kehitellä kädessä pidettävää laskukonetta Cal-Tech.

1965:  Maailman suurin teknillinen seura the Institute of Electrical Electronic Engineers IEEE hankkii tietokoneen General Electric 225.  Seuran jäsenmäärä on 150 000.

1965:  Norjalaiset Kristen Nygaard (1926-2002) ja Ole-Johan Dahl (1931-2002) kehittävät luokkakirjastolla lisätyn ohjelmointikielen Algol ja antavat kielelle nimeksi SIMULA I.

1965:  Saksassa oleva tietokone vastaa Helsingistä puhelimitse tehtyihin kyselyihin englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja pian suomeksi.  IBM esittelee Audio response -äänivastauslaitteitaan, joilla saadaan tietokoneelta "suullinen" tulostus.

1965:  Suomen nopein tietokone Elliot 503 asennetaan Valtion tietokonekeskukseen VTKK.  Kone laskee yhteen yhden sanan mittaisia lukuja noin 150 000 kappaletta sekunnissa.  Keskusyksikköön sisältyy pikamuistina ferriittirengasmuisti, jonka suuruus on 8192 sanaa.  Tukimuistina toimii samantyyppinen 16 384 sanan muisti.  Sananpituus on 39 binäärinumeroa eli vähän yli 11 kymmenjärjestelmän numeroa.

1965:  Oulun yliopisto ja Tampereen yliopisto hankkivat koneet Elliot 803 B.

1965-67:  Teknillisen korkeakoulun TKK fysiikan osastolla rakennetaan transistoroitu tietokone Reflex Aritmetics Computer REFLAC.

1965:  Helsingissä aloitetaan 49 risteyksen liikennevalojen ohjaaminen tietokoneella.  Ensimmäinen tällainen järjestelmä on koekäytössä Berliinissä.

1965:  Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen tietojenkäsittelyn professuuri perustetaan Yhteiskunnalliseen korkeakouluun (Tampereen yliopisto).  Reino Kurki-Suonio (1937-) aloittaa professorina.

1965:  Espoossa Tapiolan yhteiskoulussa perustetaan ATK-kerho.

1965:  Suomessa ATK-alalla työskentelee noin 3000 ihmistä, ja käytössä on 84 tietokonetta.

1966:  Bull-General Electric tuo konesarjan 50 markkinoille.

1966:  Sutherland (MIT) toteuttaa tietokoneeseen liitetyn päänäytön, joka perustuu puoliläpäiseviin peileihin ja kahteen CRT-näyttöön.

1966:  IBM 1130 tulee markkinoille.  Sitä myydään 4000 kappaletta 1971 mennessä.  1130 on kallis verrattuna muihin samantyyppisiin tietokoneisiin.

1966:  IBM kehittää levykäyttöjärjestelmän Disk Operating System DOS, jossa työt tallennetaan levymuistiin ja ajetaan sieltä käsin.

1966:  Tshekkoslovakialainen Matematiikkakoneiden tutkimusinstituutti alkaa kehittää konetta ZPA 6000/20 ja 1967 prosessitietokonetta RPP16.

1966:  Saksalaisyhdysvaltalainen juutalainen Joseph Weizenbaum (1923-2008) laatii ohjelman ELIZA, jolla tutkitaan ihmisen ja koneen tiedonvaihtoa luonnollisella kielellä.  Se toimii Massachusettsin teknillisen korkeakoulun MIT MAC-osituskäyttöjärjestelmässä.

1966:  AT&T Bell -laboratoriot julkistavat magneettikuplamuistin - magnetic bubble memory MBM.

1966:  Sanders Associatesin insinööri Ralph Baer (1922-) alkaa kehittää pelejä, jotka näytetään televisoruudulla.  Baer ja ryhmä kehittävät 1967 kaksi interaktiivista peliä metsästys ja tennis.

1966:  ANSI-standardi Fortran IV valmistuu.

1966:  Steven Gray perustaa yhdistyksen Amateur Computer Society ja alkaa julkaista lehteä ACS Newsletter.

1966:  Turun yliopisto hankkii koneen IBM 1130.

1966:  Turun Sanomat käynnistää oman tietokonekeskuksen, jossa on IBM/Systeemi 360, ja automaattinen tietojenkäsittely otetaan ladonnan lisäksi hallinnollisten tehtävien avuksi kuten tilaajarekisterin ylläpitoon sekä tilausten ja ilmoitusten laskutukseen.

1966:  Suomessa tietokoneella lasketaan yhteiskuntatieteilijän Risto Sänkiaho (1941-) eduskuntavaaliennuste.  Se toimii melko tarkasti.

1966:  Hans Andersin ja Tage Carlsson kirjoittavat IBM Katsaukseen jutun Tyyntä myrskyn edellä.  ATK:n ensi askeleet Suomessa.

1967:  Budapestissa Yliopistojen laskentakeskuksella on käytössään armenialainen toisen polven tietokone RAZDAN-3.

1967:  Digital Equipment Corporation DEC esittelee ensimmäiset Programmed Data Processor PDP-10 -mallit.

1967:  IBM valmistaa ensimmäisen levykkeen floppy disk.

1967:  Eteläafrikkalainen Seymour Papert (1928-) kehittää Massachusetts Institute of Technologyssa MIT ohjelmointikielen LOGO.

1967:  Norjan laskentakeskuksessa kehitellään Algol-pohjaista simulointi- ja olio-ohjelmointikieltä Simula 67.

1967:  USAssa Robert Noyce ja Gordon Moore perustavat yrityksen Intel.

1967:  Kolme Norjan puolustusvoimien tutkimuskeskuksen tutkijaa perustaa Norsk Datan.  Yrityksen ensimmäinen tietokone Nord 1 tulee 1968 markkinoille, 32-bittinen koneperhe Nord 5 jo 1972 ja 1973 Nord 10.

1967:  Teknillinen korkeakoulu TKK hankkii koneet Elliott 803 B ja IBM 1620.

1967:  Hewlett-Packard perustaa tytäryhtiön Suomeen.

1967:  Strömberg ryhtyy suunnittelemaan ja valmistamaan tietokonetta SELCO 1000, joka on tarkoitettu prosessinohjaustietokoneeksi.  Ensimmäinen kone toimitetaan Teknillisen korkeakoulun TKK säätötekniikan laboratorioon.  SELCO on ensimmäinen tehdasvalmisteinen suomalainen tietokone.

1967:  Keskolle tulee ATK-järjestelmä: Univac 494, jossa on keskusyksikkö 190 000 positiota, FH 880 -rumpu neljä miljoonaa merkkiä, kahdeksan magneettinauha-asemaa, kaksi Univac 1004 -järjestelmää sekä tietojensiirtoyksikkö.

1967:  Pertti Jotunin ja Juhani Salonojan kirja Tietokoneko kaikille ilmestyy.  Se perustuu radio-ohjelmasarjaan 1966-67.

1967:  Helsingin liikennevaloja aletaan yhdistää tietokoneohjaukseen.

1967:  Hans Andersin julkaisee Abacuksessa jutun NIM-peliä pelaava kone.

1967:  Teknillisessä korkeakoulussa TKK ohjelmointikurssi tulee pakolliseksi kaikille uusille opiskelijoille.  Aikaisemmin kurssi oli pakollinen fysiikan ja sähkötekniikan opiskelijoille.  Opiskelijat kirjoittavat ohjelmansa paperille, josta lävistäjä valmistaa reikänauhan ja operaattori suorittaa tietokoneajon.  Ohjelman testaaminen ja korjailu on hidasta.  Tulokset tulevat reikänauhalle, joka on listattava teleprinterillä.  Ohjelmointikieliä ovat Elliott Autokoodi (Autocode Mark 1) ja algoritminen ohjelmointikieli Algol-60.  Ohjelmointi Algolilla on selkeää ja eleganttia.

1967:  Suomessa ATK-alalla on 4500 ihmistä ja USAssa 200 000.

1968:  IBM ryhtyy ensimmäisenä myymään erillistä ohjelmatuotetta.

1968:  Stanfordin tutkimuslaitoksen Douglas C Engelbart esittelee järjestelmäänsä, jossa on näppäimistö, näppäinlevy, hiiri, ikkuna, tekstinkäsittely, hypermedia ja sähköposti Joint Computer konferenssissa San Franciscossa.

1968:  Norsk Data tuo markkinoille koneen NORD-1.  Se on 16 bitin minikone.

1968:  Tshekkoslovakialainen elektroniikkayhtymä Tesla ostaa Bull-General Electriciltä koneen Gamma 140/145 lisenssioikeudet.  Ensimmäinen kone valmistuu 1969 nimellä Tesla 200.

1968:  Ed Roberts ja Forest Mims perustavat yrityksen Micro Instrumentation Telemetry Systems MITS.

1968:  Sosialistiset maat muotoilevat periaatepohjan tietojenkäsittelytekniikan tutkimukselle, kehitykselle ja tuotannolle.  Organisaatio muodostetaan vuotta myöhemmin nimellä Sosialististen maiden tietokonetekniikan yhteistyökomitea.

1968:  Control Data Corporation kehittää pienen tietokoneen 449.  Sen muisti sisältää 4096 numeerista sanaa.

1968:  ASCII-määritys julkaistaan ANS X3.4 -standardina.

1968:  Marvin Minsky (1927-) kehittää käsivarren Tentacle Arm, jossa on 12 niveltä.  Tietokone DEC PDP-6 ohjaa käsivartta hydraulisilla nesteillä.

1968:  RCAssa toimiva George Heilmeierin (1936-) johtama ryhmä esittelee ensimmäisen toimivan nestekidenäytön Liquid Crystal Display LCD.

1968:  Englannin prosessoreista 99 prosenttia on sotilaskäytössä.

1968:  Englantilaiset tietokonetehtaat Elliot Brothers, English Electric, Ferranti Computers ja Singer Business Machines sulautetaan yhtiöksi International Computers Limited ICL.

1968:  IBMn insinööri kommentoidessaan mikrosirua eli mikropiiriä: Mutta mihin... se on omiaan?

1968:  Enso-Gutzeitin Kaukopään tehtailla prosessikone IBM 1710 vaihdetaan järjestelmään IBM 1800.

1968:  Valtion tietokonekeskuksen VTKK Tampereen aluekeskus aloittaa toimintansa.  Sillä on IBM 1401, joka korvataan tietokoneella IBM S/360 malli 30.

1968:  Tietotehdas aloittaa toimintansa.  Se on perustettu Pohjoismaiden Yhdyspankin aloitteesta.  Yhtiön käytössä on kaksi konetta IBM S/360 40G.

1968:  Kansallis-Osake-Pankki ottaa käyttöön Suomen ensimmäisen myös käsinkirjoitettuja merkkejä lukevan optisen lukijan IBM 1287.

1968:  Suomessa on 155 tietokonetta käytössä.  Niistä 58 on koneita IBM System/360.

1968:  Suomessa rakennustekniikassa tietokoneiden käyttö on vähäistä.  Valmiit ohjelmat ovat heikkoja.

1968:  Hewlett-Packard esittelee Suomessa Kemian Päivillä laskimen 9100A.  Se laskee ohjelmia, jotka sisältävät trigonometrisiä, hyperbolisia ja logaritmisia tehtäviä.  Kone painaa 18 kiloa.

1969:  Tshekkoslovakiassa valmistuu tietokone ZPA 600.

1969:  Unkarissa rakennetaan Fysiikan Keskustutkimuslaitoksessa transistoroitu tietokone TPA (Tárolt Programú Adatfeldolgozó - talletetun ohjelman tietojenkäsittelijä), jonka mallina on PDP-8.  Sen kanssa TPA on ohjelmallisesti yhteensopiva.  TPAn suunnittelu alkoi 1966.

1969:  Unkarissa rakennetaan Elektroniikan mittalaitetehtaalla toisen polven tietokone EMG 830-10, joka on tarkoitettu prosessinohjaustehtäviin.  Sananpituus on 21 bittiä, mutta seuraavassa mallissa EMG 830-20 se on 24 bittiä.  Seuraava malli on EMG 830-120.

1969 mennessä:  Sosialistisissa maissa valmistettiin 27 eri tietokonemallia, jotka ovat keskenään yhteensopimattomia teknologian, rakenteen, ohjelmiston ja tiedostojen puolesta.  Oheislaitteet ovat kirjavia.  Niitä on yhteensä noin 600 erityyppistä laitetta.  Bulgaria, Neuvostoliitto, Puola, Saksan Demokraattinen Tasavalta DDR, Tshekkoslovakia ja Unkari allekirjoittavat monenkeskisen sopimuksen yhteistyöstä tietojenkäsittelyalalla.  Myöhemmin sopimukseen liittyvät Kuuba ja Romania.

1969:  Tietokoneiden myöhäinen kolmas sukupolvi tuodaan kauppoihin.  Niissä on LSI-piirit ja muistijakso 0,02-1 mikrosekuntia.  Oheismuistina käytetään kuplamuistia.  Esimerkkejä: IBM 370, UNIVAC 1110, 9400 ja Honeywell 2000, 6000.

1969:  Japanilainen Busicom tilaa laskimen keskusyksikön Inteliltä.  Intelin Marcian Ted Hoff (1937-) ja Stan Mazor (1941-) suunnittelevat integroidun piirin, joka voi vastaanottaa käskyjä ja suorittaa yksinkertaisia tehtäviä.  Siitä tulee 4004 mikroprosessori.  Intel julkistaa yhden kilotavun RAM-sirun.

1969:  IBM esittelee 360-järjestelmän, jossa on muisti integroidulla piirillä.

1969:  AT&T Bellin laboratoriossa Kenneth Thompson (1943-) ja Dennis Ritchie (1941-2011) kirjoittavat alkeellisen käyttöjärjestelmän tietokoneelle PDP-7.  Tästä tulee Unix.

1969:  Data Generalin tietokone Nova tulee markkinoille.

1969:  USAssa kauppaketjun Neiman-Marcus joululuettelo tarjoaa ensimmäistä kotitietokonetta Honeywell H 316, jota sanotaan keittiötietokoneeksi.

1969:  Xeroxin tutkija Gary Starkweather (1938-) esittelee lasersäteen käyttöä xerografisessa menetelmässä tarkoituksena kehittää lasertulostin.

1969:  Advanced Micro Devices AMD perustetaan.

1969:  Victor Scheinmanin Stanford Arm on ensimmäinen sähkökäyttöinen ja tietokoneella ohjattava robottikäsivarsi.  Scheinman menee Unimationiin suunnittelemaan PUMA-sarjan teollisia robotteja, joita käytetään auton asennuksessa ja muissa teollisissa tehtävissä.

1969:  Ensimmäinen Large Scale Integration LSI-sirua käyttävä laskukone Sharp QT-8D tulee markkinoille.  Se on kannettava laite.  Ensimmäinen pattereilla toimiva laskukone on Sharp QT-8B.

1969:  Käytetään vihreitä fluorisoivia näyttöputkia.

1969:  Espoossa Tapiolan yhteiskoulussa kokeillaan ATK-kouluopetusta.

1969:  Suomessa ATK-alalla työskentelee noin 6000 ihmistä, joista suuri osa reikäkorttikoneiden käyttäjiä.  Tietokoneita on käytössä kahdeksan ja tilattuna parikymmentä.

1960-luvun loppu:  Ohjelmatoimittimia käytetään tekstien toimittamiseen.  Kuvaruututoimitin EMACS on monipuolinen.

1970-luvun alku:  Budapestin teknillisen yliopiston insinöörin István Körös johdolla suunnitellaan Elektroniikan mittalaitetehtaalle ohjelmoitava pöytälaskin EMG 666.  Keskusmuisti on kahdeksan kilotavua ja näppäimistöjä on viisi (kirjaimisto ja erikoismerkit, numerot, käskynäppäimet, standardifunktiot sekä ohjaus- ja operointinäppäimet).  Laskimeen kuuluu magneettinauhakasetti, kirjoitin ja piirturi.  Laite vastaa pöytäkalkulaattoreita WANG ja HP.

1970-luku:  Minitietokoneita käytetään kuvankäsittelylaitteistona järjestelmissä Ramtek, Gould, Grinell, Vicom ja muut.  Tyypillinen kuvakoko on 512x512 kuvapistettä ja 256 harmaasävyä kuvapistettä kohti.

1970-luku:  Suomessa tietokoneita aletaan käyttää sanomalehtien postituksen automaatiossa.  Osoitteistus tapahtuu automaattisesti tietokonetulosteelta.

1970-luku:  Elektroniset laskimet alkavat syrjäyttää mekaanisia laskukoneita.

1970-luku:  Ensimmäiset kaupalliset tietokonepelit kuten Space Invaders ja tennispelit tulevat pelihalleihin.

1970-luku:  USAssa 1950-luvulla määritelty "jälkiteollinen yhteiskunta" muuttuu "informaatio- eli tietoyhteiskunnaksi".  Keskustelu yhteiskunnallisesta taistelusta asettuu, ja ensisijaisiksi aiheiksi nousevat tiede ja tekoäly.  Tämä ennakoi ideologioiden, politiikan, luokkataistelun, sitoutuneisuuden ja kyseenalaistavan älymystön loppua.

1970:  Intel julkistaa sirun 1103 DRAM (Dynamic Random Access Memory), joka on ensimmäinen yleisesti saatavana oleva DRAM.  Toteuttaja on Marcian Ted Hoff.  Siru on 1972 eniten myyty puolijohdemuisti.

1970:  IBM esittelee 20 senttimetrin (8 tuumaa) muistilevyn floppy disk eli lerpun.  Siitä tulee menestys.  Levyn kehittäjä on Alan Shugart (1930-2006).

1970:  James T Russel (1931-) patentoi CD-levyn.

1970:  Unkarissa Videoton (perustettu 1937 radiotehtaaksi) perustaa tietokonetehtaat.  Videotonin televisiotuotannon kehityttyä 1960-luvulla yrityksen ensimmäinen itse suunniteltu tuote tietokonealalla on 1973 näyttöpääte.  Videoton hankkii ranskalaiselta yhtiöltä Compagnie Internationale pour l'Informatique CII lisenssin ja alkaa 1971 pientietokoneiden CII 10010 (IRIS 10) tuotannon merkillä VT 1010B.  Myöhemmin tuotantoon tulee malli VT 1010 (ES 1010, R 10).

1970:  Unkarissa suunnitellaan integroituihin piireihin perustuva kolmannen polven tietokone TPA 1001/i, jonka muistijakso on 1,5 mikrosekuntia.  Kone on 1973 Unkarin yleisin.  Ohjelmointikielet ovat Assembler, FOKAL, BASIC, FORTRAN, ALGOL, MINIBOL ja INDAC.

1970-71:  Budapestin Teknillisen Yliopiston neljä laskentakeskusta on varustettu puolalaisin tietokonein ODRA 1204.  Se on toisen polven kone, joka vastaa lähinnä konetta Elliot 503, mutta on nopeampi ja kehittyneempi.  Pääohjelmointikielenä on Algol 60.  Koneita valmistaa ELWRO Wroclawissa.

1970:  Unkarin Tiedeakatemian laskentakeskus saa yhdysvaltalaisen koneen CDC 3300.

1970:  Xerox avaa Palo Alton tutkimuskeskuksen Palo Alto Reasearch Center PARC.  Sen tutkijat kehittävät vuorovaikuttavan tekstin ja kuvien muokkaamisen, käyttöliittymän, hiiren ja lasertulostuksen.

1970:  Bell kehittää käyttöjärjestelmää Unix, jota nimeä Brian Kernighan (1942-) ehdottaa.

1970:  Viivakoodia kehitellään.

1970:  Optinen kuitu tulee tiedonsiirtoon.  Sen kehittäjiä ovat yhdysvaltalaiset Robert Maurer (1924-), Donald Keck (1941-) ja Peter Schulz (1930-).

1970:  Yhdysvalloissa on 70 000 tietokonetta.

1970:  Ranskan hallituksella on 484 tietokonetta, mutta 1981 jo 4224.  Samoina vuosina ohjelmoijien ja operaattoreiden määrä on 7000 ja 81 000 henkilöä.

1970:  SRIn robotti Shakey on ensimmäinen liikkuva robotti, jota ohjaa tekoäly.  Shakey on varustettu tuntoilmaisimin, televisiokameralla, ja ongelmia ratkaisevalla ohjelmalla STRIPS.  Robotti lähettää keräämänsä tiedot tietokoneisiin DEC PDP-10 ja PDP-15, jotka lähettävät kaskyt takaisin robotille.

1970:  Ensimmäiset kädessä pidettävät laskimet Busicom LE-120, Canon Pocketronic, Sanyo ICC-0081 ja Sharp EL-8 ovat hyvin kalliita.

1970:  Punaisia valoa emittoivia diodeja Light Emitting Diode LED käytetään näytöissä.

1970:  Nolan Bushnell (1943-) ja Ted Dabney (tulevat Atarin perustajat) kehittelevät pelistä Spacewar pelin Computer Space.  Se on 1971 ensimmäinen markkinoitu videopeli, jota myydään 1500 kappaletta.  Sitä pidetään liian vaikeana pelata.

1970:  Suomen eduskuntavaalien tietokone-ennuste epäonnistuu Veikko Vennamon (1913-97) Suomen Maaseudun Puolueen SMP kannatuksen nousun ja ohjelmointivirheen takia.  Kiihtelysvaaralainen Eino Poutiainen (1917-79) voittaa herrojen vaaliproknoosit ennustamalla puolueelle 18 kansanedustajaa ja 10,5 prosentin kannatuksen.

1970:  Burroughs-kassatietokoneella ja -keskustietokoneella aloitetaan Suomessa Euroopan ensimmäinen reaaliaikainen pankkipalvelu.

1970:  ATK-instituutin kannatusyhdistys perustetaan.

1970:  Suomessa ATK-alalla työskentelee 7500 ihmistä.

1971:  Sosialististen maiden tietokoneyhteistyö liittyy osana SEVin XXV istunnossa hyväksyttyyn Sosialistisen talouden kompleksiseen yhdentymisohjelmaan.  Eri sosialistisissa maissa tietokoneita valmistetaan seuraavasti: Bulgaria ES-1020, Neuvostoliitto ES-1020, -1030, -1050 ja -1060, Puola ES-1030, Saksan Demokraattinen Tasavalta DDR ES-1040, Tshekkoslovakia ES-1021 ja Unkari ES-1010.

1971-73:  Unkarissa kehitetään pientietokone TPA 70/25, jonka sananpituus on 16 bittiä ja muistijakso 1 mikrosekunti.  Koneen sarjatuotanto alkaa 1974.

1971:  Unkarissa perustetaan VIDEOTONin kehitysinstituutti, joka aluksi tutkii ja kehittää keskusyksikköjä VT 1010B, VT 1010BM, VT 1005 ja VT 1012 sekä oheislaitteita.

1971:  Intel valmistaa ja julkistaa Ted Hoffin kehittämän neljän bitin ja 108 kilohertsin mikroprosessorin 4004 japanilaisen yhtiön Busicom tilauksesta laskimen Busicom 141-PF ytimeksi.  Sirussa on noin 2300 transistoria.  Siru tekee 60 000 toimitusta sekunnissa.  Mikropiiri sisältää kaikki tietokoneen keskusyksikön toiminnot samalla piisirulla ja on ensimmäinen mikrosuoritin eli -prosessori.  Laskimeen tulee muita siruja: 4001 ROM, 4002 RAM ja 4003 syöttöä ja tulostusta varten.  Adam Osborne kirjoittaa dokumentaation.  Intel ostaa sirun oikeudet takaisin.  Intel julkistaa ensimmäisen mikrotietokonejärjestelmän MCS-4.  Intel alkaa markkinoida perhettä 4000.  Alkaa informaation ja telekommunikaation aika.  1978 prosessori 8080 käsittää yli 10 000 transistoria, 1982 prosessori 80286 noin 100 000, 1985 prosessori 80386 yli 100 000, 1989 prosessori 80486 noin miljoona, 1993 Pentium yli miljoona, 1997 Pentium II lähes 10 miljoonaa, 1999 Pentium III yli 10 miljoonaa, 2000 Pentium 4 samoin ja 2002 Itanium 2 yli 100 miljoonaa transistoria.

1971:  Texas Intruments kehittää mikroprosessorin TMS 1000, jossa on 15 000 transistoria.

1971:  Pohjoismaissa käytetään latomoissa tekstiriviladontaan seuraavia tietokoneita: Data General Nova, DEC PDP-8, DEC PDP-11, Hewlett-Packard 2100, Honeywell 316, IBM 1130 ja Varian 620.  Yksinkertaisen ladontajärjestelmän pienin kokoonpano on keskusyksikkö, muisti neljä kiloa eli 4096 sanaa, kirjoitin, reikänauhan lukija ja lävistin.  Tarvittaessa keskusmuistia laajennetaan ja siihen lisätään tukimuisti, joka on levymuisti tai magneettinauhoja.

1971:  James Fergasonin (1934-2008) yhtiö ILIXCO tuottaa nestekidenäytön LCD.  Hän työskenteli Kentin valtionyliopistossa Ohiossa.

1971:  Tekstin ladontaohjelmia valmistavat muun muassa Comprite, Englanti; Comtec, Norja; Digital Equipment, USA; IBM, USA; Svenska Philips, Ruotsi ja Typlan System Projects, Suomi.  Typlan tekee ladontaohjelmia useimmille tietokoneille, joita latomoissa on käytössä.

1971:  Kenback tuo markkinoille tietokoneen Kenback-1, joka käyttää Intelin yhden kilotavun MOS-muistia.

1971:  Steve Wozniak (1950-) ja Bill Fernandez rakentavat enimmäkseen paikallisten yhtiöiden hylkäämistä siruista tietokoneen, jossa on valot ja kytkimet.

1971:  Sveitsiläinen Niklaus Wirth (1934-) kehittää ohjelmointikielen Pascal, joka on Algol-pohjainen lausekieli.

1971:  Toshiba aloittaa japaninkielen käsittelyn tutkimuksen.

1971:  Optinen lukija otetaan USAssa tuotantokäyttöön.

1971:  Yhdysvaltalainen tohtori G Sam Hurst (1927-) kehittää kosketusohjaimen Elograph.  Se ei ole läpinäkyvä näyttö, mutta sillä ohjataan toista laitetta kosketusilmaisimella.

1971:  Tutkija Leon Chua (1936-) esittää teoreettisen komponentin memristori, joka muistaa, mikä jännite sillä on aiemmin ollut.  Memristorin resistanssi riippuu jännitteen ja virran lisäksi ajasta.

1971:  Magnavox markkinoi ensimmäistä kotivideopelijärjestelmää Odyssey.

1971:  Suomessa on 210 suurtietokonetta ja 700-800 pientietokonetta.  ATK-alalla työskentelee 7200 ihmistä.

1972:  Unkarilainen ORION aloittaa alfanumeerisen ADV-1000 DATAVISOR tyyppisen näyttöpäätteen tuotannon.

1972:  Gruusian Neuvostotasavallan Tiedeakatemian laskentakeskuksella on käytössään tietokoneet BESM-4 ja ES 1033.  Gruusian kreikankielinen nimitys Georgia tarkoittaa viljelijäin maata.

1972:  Intel tuo ensimmäisen kahdeksan bittisen 200 kilohertsin 8008-sirun markkinoille.  Siinä on 3500 transistoria.  Se parannetaan 1974 kahden megahertsin ja 6000 transistorin malliksi 8080, jonka nopeus on 0,64 MIPS.

1972:  Xerox päättää rakentaa henkilökohtaisen tietokoneen tutkimuskäyttöön ja luo ensimmäisen graafisen käyttöjärjestelmän.  Projekti Alto alkaa.

1972:  Kanadalainen Automatic Electronic Systems esittelee maailman ensimmäisen ohjelmoitavan sanojenkäsittelylaitteen AES 90, jossa on videonäyttö.

1972:  Dennis Ritchie ja Brian Kernighan kehittävät Algol-tyyppisen ohjelmointikielen C systeemiohjelmointiin UNIX-ympäristössä.  Lausekieli C soveltuu myös numeeriseen laskentaan sekä tekstin ja symbolien käsittelyyn.

1972:  Xerox julkaisee olio-ohjelmointikielen Smalltalk, joka rakentuu kokonaan olio- ja luokkakäsitteiden varaan.

1972:  Marseillesin yliopistossa kehitetään logiikkaan perustuva ohjelmointikieli Programmation en logique PROLOG.  Sen suunnittelijat ovat Alain Colmerauer (1941-) ja Philippe Roussel (1945-).

1972:  James Fergason kehittää nestekidenäytöä Liquid Crystal Display LCD.

1972:  Levykkeet 5 1/4 tuumaa eli lerput tulevat käyttöön.

1972:  Japanin talouslehti Nihon Keizai Shimbun valmistaa muutamia sivuja ANNECS-tietokonejärjestelmällä.  Koko sivutuotanto tietokoneistetaan 1978.

1972:  Elektronisessa taskulaskimessa, jonka suunnittelevat JS Kilby ja JD Merriman, käytetään yhdysvaltalaisten avaruusohjelmaa varten kehittämiä mikropiirejä.

1972:  Neuvostoliitossa perustetaan kulttuuri- ja taidekysymysten informaatiokeskus, joka jakaa tietoja kaikilta kulttuurin ja taiteen aloilta lehdistölle, kustannus- ja kirjapainoalalle sekä muille tiedontarvitsijoille.

1972:  USAssa alkaa ilmestyä lehti People's Computer Company.

1972:  SAP perustetaan.

1972:  Magnavox Odyssey markkinoi koteihin pelikonsolia, jossa on 12 peliä.  Järjestelmä on äänetön.  Kone on maailman ensimmäinen kotivideopeli.

1972:  Nolan Bushnell (1943-) ja Ted Dabney perustavat yrityksen Atari.  Al Alcorn ohjelmoi pelin Ping-Pong, jonka Atari tuo markkinoille nimellä Pong.  Se perustuu mikroprosessoriin, ja pelin voi liittää kotitelevisioon.  Pelin muodostavat televisioruudulla kaksi pystysuoraa viivaa ja neliön muotoinen piste.  Viivat ovat mailoja ja neliö pingispallo.  Kun mailalla lyödään palloa, kuuluu lyöntiä matkiva ääni.  Atari suunnittelee kolikoilla toimivan elektronisen pelin, jota kokeillaan kalifornialaisessa pubissa.  Pong on 1974 Sears Roebuckin postimyyntiluettelossa.  Pongia seuraavat kotitietokone Atari 2600 ja peli Pacman.

1972:  Hewlett-Packard tuo markkinoille ensimmäisen tieteellisen taskulaskimen HP-35.

1972:  Ohut taskulaskin Sinclair Executive tulee kauppoihin.

1972:  Nokia Data valmistaa kassa- ja pankkipäätteiden logiikkayksikköä Mikko 1.  Mikko tullee sanasta micco - micro computer.

1972:  Raahen tietokonealan oppilaitos perustetaan.

1972:  Teknillisen korkeakoulun TKK puhetekniikan laboratorio rakentaa datavaihteen, jolla saadaan pääteyhteys koulun HP 2000B -tietokoneeseen ja Univac 1108 -koneeseen.

1972:  Suomen valtionhallinnossa ATK-työntekijöitä ja tietokoneita on yliopistoissa ja korkeakouluissa 104/12, virastoissa ja laitoksissa 582/9, Valtion tietokonekeskuksessa VTKK 349/7 eli yhteensä 1035/28.  Luvut 1974 ovat yhteensä 1400/100.

1972:  Suomessa on liikkeellä 2000 Sirola-opiston käynyttä luetteleva lista, kun 1960-luvun alussa oli liikkeellä "vihreä kirja", johon oli koottu 1300 Sirola-opiston vuosikertomuksesta otettua nimeä.  STKn jäsenyrityksille toimitetaan 1973 yli 800-sivuinen teos, jossa luetellaan paikkakunnittain yli 50 000 suomalaisen nimet ja erikseen Sirola-opiston käyneitä.  Saksan liittotasavallassa painetaan yli 100 000 suomalaista nimeä sisältävä kirja, jota myydään 1975 korkeasta kappalehinnasta yrityksille.  Mustien listojen tuottaminen jatkuu entistä tehokkaammin.

1973:  Moskovan kansainvälisessä tietokonenäyttelyssä esitellään Riad-mallisto, johon kuuluu eri sosialistisissa maissa valmistettuja tietokoneita EC.

1973:  Tshekkoslovakiassa on 1336 reikäkorttitabulaattoria lisälaitteineen, 215 reikäkorttitietokonetta, 406 yleistietokonetta ja 264 minitietokonetta.

1973:  Unkarissa aletaan rakentaa konetta ES-1010 eli R-10.  Näyttöpäätteen VIDEOTON 340 tuotanto alkaa.  Ruudun koko on 11 tuumaa, kuvan koko 20x14 neliösenttimetriä, näyttö 16x80 merkkiä ja merkin muodostus on 5x7 pistematriisi.

1973:  Työaseman Xerox Alto ensimmäinen koekappale käynnistetään Xeroxin tutkimuskeskuksessa.  Alto on pieni minikone kuten PC.

1973:  Yhdysvaltalainen Gary Kildall (1942-94) kirjoittaa yksinkertaisen käyttöjärjestelmän Control Program/Monitor CP/M kielellään PL/M.

1973:  Ensimmäinen nykyaikainen kiintolevy IBM 3340 Winchester valmistuu.

1973:  Scelbi Computer Consulting tarjoaa tietokonerakennussarjaa USAssa.  Scelbi-8H käyttää sirua Intel 8008.

1973:  Ranskassa R2E esittelee mikrotietokoneen Micral, jossa on Intel 8008.

1973:  Tietokoneen näytöt tulevat käyttöön.

1973:  Unkarissa on 228 tietokonetta.

1973:  KOP tilaa Nokialta MikroMikkoihin perustuvan pankkipäätejärjestelmän.

1973:  Taskulaskin Texas Instruments SR-50 tulee kauppoihin.

1973:  Nokia Data valmistaa uutta mallia Mikko 2, jonka ensimmäiset suuret toimitukset tapahtuvat 1974.  Seuraa vielä Mikko 3.  Nokia kehittää myös MPS-10 -tyyppisen minitietokoneen.

1973:  Suomeen tuodaan ensimmäiset mikroprosessorit Intel 8008.

1973:  Suuret teollisuusmaat soveltavat uutta tietotekniikkaa ennalta valmisteltujen strategioiden toteutukseen selviytyäkseen öljykriisistä.

1974:  Unkarissa VIDEOTON alkaa valmistaa pöytätietokonetta VT 1005.

1974:  Intel tuo markkinoille kahdeksanbittisen sirun 8080.  Suorittimessa on 6000 transistoria.

1974:  USAssa sanomalehtien käytössä on yli 700 tietokonetta.

1974:  Yhdysvaltalainen lehti Radio Electronics julkaisee jutun pikkutietokoneesta Mark-8, joka on pieni tee se itse henkilökohtainen tietokone.  Se perustuu Intel 8008-siruun.  Suunnittelija on Jonathan Titus.  Piirustuksia myydään 10 000 kappaletta.

1974:  USAssa MITS tuo rakennussarjan, joka on johtajan Edward Roberts ajatus, Altair 8800 markkinoille.  Se pohjautuu Intel 8080-siruun.  Sarjaa tilataan 4000 kappaletta, kun lehti Popular Electronics valitsee 1975 kanteensa Altairin.  Lehden julkaisijan Les Solomon 12-vuotias tytär Lauren ehdottaa nimeä Altair Star Trekistä.

1974:  Xerox esittelee työaseman Alto.  Siinä toteutetaan ensimmäinen integroitu ohjelmointiympäristö, jossa ohjelman kehittelyyn tarvittavat työvaiheet on yhdistetty samaan työkaluun eikä erillistä editoria, kääntäjää ja linkittäjää tarvita.  Tulkki Smalltalk sisältää paitsi kehitystyökalut myös käyttöjärjestelmän.

1974:  Yhtiön Digital Research Gary Kildall kehittää käyttöjärjestelmän Control Program for Microcomputers CP/M sirulle Intel 8080.

1974:  Motorola esittelee sirunsa 6800, joka on varhainen 8-bittinen mikroprosessori.  Suunnittelijat ovat Chuck Peddle (1937-) ja Charlie Melear.  Sirussa on 4100 transistoria.

1974:  RCA tuo markkinoille prosessorin 1802, jonka kellotaajuus on 6,4 megahertsiä.  Sitä pidetään ensimmäisenä RISC-siruna.

1974:  Hal Chamberlin ja muut alkavat julkaista lehteä The Computer Hobbyist.

1974:  David Silver (MIT) suunnittelee käsivarren Silver Arm tekemään pienosien asennuksia käyttäen kosketus- ja paineilmaisimien takaisinkytkentää.

1974:  Texas Instruments saa patentin pienelle elektroniselle laskimelle, joka perustuu CalTechin 1965 alkaneeseen suunnitteluun.

1974:  Milton Bradley tuo USAn markkinoille pelin Simon, joka näyttää kuvioita neljällä eri äänensävyllä ja neljällä eri värillä.  Pelaaja toistaa kuvion.

1974:  Ruotsalaiset tutkijat K Ivanov ja A Grip toteavat valtion automaattisen tietojenkäsittelyn yleistymisen merkitsevän rationalisoinnin ja tehokkuuden lisäksi seuraavia yhteiskuntapoliittisia kehityssuuntia: 1) edistää viranomaisten valtaa, arvovaltaa tai kasvua; 2) antaa näennäistieteellistä tukea ja väärää legitimointia etukäteen päätetyille ratkaisuille; 3) ruokkii toiveita ja luottamusta siihen, että vaikeat sosiaaliset ongelmat ratkaistaan, kun viitataan meneillään oleviin selvityksiin ja järjestelmänkehittelyyn; 4) antaa päätöksentekijöille alibin: vältetään poliittiset päätökset, jotka voivat aiheuttaa vastarintaa, kun ongelmat käännetään tekniselle kielelle.  Sosiaaliset ja poliittiset ongelmat korvataan teknisillä.  Kysymykset  vallan keskittämisestä ja hajottamisesta voidaan muuntaa tekniseksi keskusteluksi koneiden määrästä ja sijainnista.  Valituksiin voidaan vastata "sähköisellä auktoriteetilla" viittaamalla niihin tietoihin, joiden perusteella tietojärjestelmästä tuotettiin ratkaisu, sen sijaan että kerrottaisiin päätöksen todelliset syyt.

1974:  Teknilliseen korkeakouluun TKK hankitaan neuvostoliittolainen erikoistietokone MIR-2, joka on rakennettu algebrallista laskentaa varten.  Siinä käytetään ohjelmointikieltä ANALITIK.  Analyyttisiä kirjasto-ohjelmia on kehitetty Ukrainan SNTn tiedeakatemian kybernetiikan instituutin erikoissuunnittelutoimistossa.

1974:  Suomessa on 1200-1300 tietokonetta.  ATK-töissä on 9000 henkeä.  ATK-toiminnasta 2/3 keskittyy Helsingin seudulle.  Tietokonepäätteistä yli puolet on Uudenmaanläänissä.

1974:  Instrumentariumilla kehitetään keltainen luminoiva näyttö ja sen valmistusprosessi.  Kehitystyö ja koevalmistus siirtyy 1977 Lohja Elektroniikalle (Finlux-televisiot).  Vantaan lentoaseman näyttötaulut toimitetaan 1983.

1974:  Eräs suuri liikepankki ja eräs vakuutusyhtiö haluavat ostaa mikrofilmattuna väestön keskusrekisterin eli koko Suomen kansaa koskevat tiedot.  Väestön keskusrekisterin suurimpia asiakkaita ovat yhdysvaltalaista alkuperää olevat Valitut Palat ja Suomen Gallup.

1974:  Sinikka Stålhane valitaan Tietokonepalveluun testaajan koulutukseen.  Hän alkaa koulutuksen jälkeen testata ATK-ohjelmien toimivuutta.  Tieto koodataan reikäkorteille.  Asiakkaille on vakuutettava, että tietokone ei säteile eikä mene rikki, jos painaa väärää näppäintä.  Yrityksen joka kerroksessa on 1976 päätehuone.  TKP-Tieto ostaa 1982 ensimmäiset PC-koneet, jotka maksavat henkilöauton verran kappale.  Stålhane ylenee testausryhmän päälliköksi, perehtyy ohjelmointiin ja työskentelee 2002 suunnittelijana.  Hän on toiminut pitkään luottamusmiehenä ja on mukana tyky-toiminnan suunnittelussa.  Vuosi 2000 teettää ylitöitä enemmän kuin hänen uransa koko aikana.

1975:  Neuvostoliitossa esitellään Elektronika S5-01, jonka mikroprosessori on sarjaa K586 NMOS.

1975:  Unkarissa VIDEOTON valmistaa tietokoneita R 05, R 10 ja R 12.  R 12 (VT 1012, ES 1012) on koneesta R 10 edelleen kehitetty neljännen polven pientietokone, jossa on modulaarinen rakenne.

1975:  USAssa otetaan koekäyttöön mikroprosessoripohjainen instrumentointijärjestelmä.

1975:  Paul Allen (1953-) tapaa Ed Robertsin (1941-2010) esitelläkseen hänelle juuri kirjoitettua BASIC-tulkkia Altairille.  BASIC toimii.  Bill Gates (1955-) ja Paul Allen lisensoivat BASICin ensimmäiselle asiakkaalleen Micro Instrumentation and Telemetry Systems MITS.  He perustavat yrityksen Micro-Soft USAssa.

1975:  Harry Garland ja Roger Melen ostavat mikron Altair numero 0002.  He asentavat kameransa Cyclops Altairiin turvakameraksi.  Ed Roberts keksii termin henkilökohtainen tietokone - personal computer markkinoidessaan Altairia.

1975:  Xerox PARC kehittää sanojenkäsittelijän Gypsy, joka toimii periaatteella WYSIWYG - what you see is what you get eli mitä sinä näet, sen saat (tulostettuna).

1975:  Digital esittelee mikron LSI-11, joka käyttää 16-bittistä arkkitehtuuria.

1975:  USAssa tulee kauppoihin useita mikrojen rakennussarjoja.

1975:  Los Angeles on ensimmäinen kaupunki, jossa avataan tietokonekauppa Arrow Head Computer alaotsikko The Computer Store.

1975:  David Bunnell (MITS) aloittaa uutislehden Computer Notes.

1975:  Tietokonepeli Gunfight soveltaa mikroprosessoria.  Midway Games tuo peliä USAan japanilaiselta yhtiöltä Taito.  Pelistä kuuluu ampumisen ääni.

1975:  Coleco tuo kauppoihin kotivideopelikonsolin Telstar.

1975:  Nintendo kehittää Mitsubishi Electricin kanssa videopelijärjestelmän, johon 1976 asennetaan mikroprosessori.

1975:  Tietokonelehti Byte alkaa ilmestyä.  Sen perustaa Wayne Green.

1975:  Ruotsissa on toimiluvan saanut noin 15 000 ATK-henkilörekisteriä, joista julkisen hallinnon alueelle kuuluu noin 1500 rekisteriä.

1975:  Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston tietokanta Finnish periodicals index of economic FINP otetaan käyttöön.  Se sisältää viitteitä kotimaisiin talousalan aikakauslehtiartikkeleihin.

1975:  Suomen Gallupin markkinatietopankkiin kuuluva tiedosto Kuntatiedosto otetaan käyttöön.  Se sisältää runsaat 5000 tietoa jokaisesta Suomen kunnasta.

1975:  Suomessa ATK-alalla työskentelee 10 500 ihmistä.

1976:  Yhdysvaltalainen Seymour Cray (1925-96) kehittää supertietokoneen Cray-1.  Aikaisemmat kaupalliset versiot olivat 1964 CDC 6600 ja 1969 CDC 7600.

1976:  Yhdysvalloissa on 200 000 tietokonetta, joista 40 prosenttia on pieniä koneita.  Kotitalouksissa on 20 000 tietokonetta.

1976:  Unkarissa aletaan valmistaa luppalevymuistia (Floppy Disk).

1976:  Altairia varten Michael Shrayer kehittää sähköisen kynän Electric Pencil sanojen käsittelyyn.

1976:  Ensimmäinen Applen mikrotietokone Apple I valmistuu piirilevynä, ja se tulee markkinoille autotallituotteena.  Sen rakentaa Steve Wozniak (1950-).  Applen toinen perustaja Steve Jobs (1955-2011) kertoo rahoittajien etsimisestä Steve Wozniakin kanssa: "Niinpä menimme ensin Atarin luo ja sanoimme heille: 'Meillä on tämä hämmästyttävä vehje.  Tietokoneessamme on jopa joitain teidän osianne, mitä jos rahoittaisitte meitä?  Voisimme jopa antaa sen teille.  Haluamme vain olla kehittämässä sitä.  Maksakaa palkkamme, niin tulemme töihin teille.'  He sanoivat: 'Ei.'  Sitten menimme Hewlett-Packardiin, mutta he sanoivat: 'Emme tarvitse teitä.  Ette ole käyneet vielä kouluanne loppuun'."  HP aloittaa projektin Capricorn, joka suunnittelee tietokoneen tapaista laskinta.  Siitä tulee HP-85.  Jobs ja Wozniak perustavat aprillipäivänä Applen.  Apple I myydään rakennussarjana.  Wozniak alkaa suunnitella mikroa Apple II.

1976:  Neuvostoliitossa esitellään mikro Elektronika S5-11.

1976:  Budapestin Teknillisen Yliopiston rehtorinvirasto saa tietokoneen ES 1032 (R 32).  Ohjelmoinnissa käytetään kieliä PL/I ja COBOL.

1976:  Salon Seudun Sanomat siirtää tilaajarekisterin hoidon Tieto-Jyvälle Jyväskylään.

1976:  MOS Technology julkistaa mikroprosessorin 6502 ja mikrotietokonejärjestelmän KIM-1.

1976:  Intel esittelee viiden megahertsin prosessorin 8085, jonka nopeus on 0,37 MIPS.  Siinä on 6500 transistoria.

1976:  Microsoft palkkaa ensimmäisen vakituisen ohjelmoijan Marc McDonald.

1976:  Texas Instruments esittelee 16-bittisen mikroprosessorin TMS9900.

1976:  Shugart Associates esittelee 5 ¼ tuuman levykkeen.

1976:  Wang julkistaa kalliin sanojenkäsittelyjärjestelmän WPS.

1976:  NEC markkinoi mikrotietokonerakennussarjaa TK-80.  Muut japanilaiset tietokoneen valmistajat seuraavat.

1976:  IBM kehittää värisuihkukirjoitinta.

1976:  Mikroprosessori ohjaa kameraa.

1976:  Shigeo Hirosen (1947-) pehmeä tarttuja mukautuu otettavan esineen muotoon kuten viinilasin.  Hirose loi tarttujan Tokion teknillisessä korkeakoulussa.

1976:  CA perustetaan.

1976:  Nestekidenäytöt LCD alkavat syrjäyttää punaisia valoa emittoivia näyttöjä LED ja vihreitä fluorisoivia putkinäyttöjä laskimissa niiden alhaisen tehonkulutuksen, suurten numeroiden ja suuren kontrastin vuoksi.

1976:  Fairfield Camera & Instrument tuo markkinoille järjestelmän Video Entertainment System, joka myöhemmin tunnetaan nimellä Channel F.  Konsolissa käytetään vaihdettavia kasetteja, jotka muistuttavat 8-uraisia ääninauhoja.

1976:  USAssa Tom Snyderin televisio-ohjelma Tomorrow esittelee mikron Sol, jolla pelataan peliä Target.

1976:  Warner Communications ostaa Atarin.

1976:  Suomessa kuvaputkitehdas Valco perustetaan japanilaisen Hitachin kanssa.  Salora sitoutuu ostamaan 2/3 tehtaan tuotannosta.  Valco vihitään 1978 käyttöön Imatralla.  Tuotteen laadussa ilmenee alussa ongelmia kunnes kuvapinnan valmistusprosessi saadaan hallintaan.  Paljastuu, että Salora syyllistyi poliittiseen lahjontaan, ja yhtiön johto vaihdetaan skandaalin saattelemana.  Uusi johto lipeää ja rikkoo Valcon kanssa tehdyn sopimuksen, joka aiheuttaa Valcon tuotteille menekkiongelman, sillä suurista kuvaputkista on maailmalla tällä hetkellä ylitarjontaa.  Eräät tahot ryhtyvät ajamaan tehtaan lopettamista.  Tehtaan perustamista ajanut Suomen sosialidemokraattinen puolue pyrkii saamaan siitä kaiken kunnian itselleen.  Oikeistopuolueet näkevät Valcon uhkana, että valtiojohtoinen teollisuus laajenisi elektroniikka-alalla.  Kauppa- ja teollisuusministeriö taipuu 1979 tekemään päätöksen Valcon lopettamisesta.  Lasku investoinneista tehtaaseen 400 miljoonaa markkaa ynnä vajaatoiminnasta ja toiminnan lopettamisesta aiheutuneet kustannukset sekä jälkihoito lankeavat kansan maksettavaksi.  Rosenlewin kehittämät kuvaputkirobotit ja muu huippunykyaikainen tuotantotekniikka myydään Intiaan, jossa ne ovat täydessä käytössä.  Valmetin tytäryhtiö Valtra jatkaa Valcon toimintaa, mutta Valmet lopettaa 1980 FinnValcon.  Hallitus saa 1980 luottamuslauseen eduskunnan äänestäessä kokoomuksen tekemästä välikysymyksestä, joka koskee Valcoa ja FinnValcoa.  Eduskunta hyväksyy kuvaputkitehtaan lopettamiseen tarvittavat 139,5 miljoonaa markkaa.  Suomalaisen elektroniikkateollisuuden sisällissota jatkuu valtionyhtiön Televa nurkan valtauksella ja siirtämisellä ensin yhteisomistukseen Nokian kanssa nimellä Telefenno ja sen jälkeen kokonaan Nokian omistukseen.  Poliittinen juonittelu huipentuu yritykseen kaataa myös Valmet, joka ei onnistu.

1977:  Unkarissa VIDEOTON käynnistää uuden koneen VT 1015 (R 15) tuotannon.

1977-78:  Neuvostoliittolaisen Yleisliittolaisen tieteellisteknisen informaatioinstituutin VINITI  viite- ja tiivistelmätiedostoja sisältävää koemagneettinauhaa testiajetaan Espoon Otaniemessä koneilla CYBER 173 (VTT), HP 2000 ja DECsystem-20 (TKK) sekä ES 1022 (Elorg-Data).  VINITIn koodijärjestelmät, perusmerkkivalikoimat ja merkkivalikoimien laajennusmenettelyt ovat normien ISO mukaiset.  VINITI ottaa vuosittain vastaan 22 000 tieteellisteknistä aikakauslehteä ja julkaisusarjaa sekä noin 8000 kirjaa 130 maasta 70 kielellä.  Tästä aineistosta VINITI kokoaa ja toimittaa tiivistelmiä, viitetieto- ja katsausjulkaisuja.  Päivittäin käsitellään 5000 asiakirjaa ja vuosittain toimitetaan noin miljoona tiivistelmää.  Yli 400 000 neuvostoliittolaista ja ulkomaista asiakasta tilasi 1976 VINITIN informaatiojulkaisuja.

1977:  Commodore julkistaa ensimmäisen todellisen mikrotietokoneen PET ja esittelee sen myöhemmin nimellä PET 2001.  Sen suunnittelija on Chuck Peddle (1937-).

1977:  Bill Gates ja Paul Allen allekirjoittavat yhteistyösopimuksen ja perustavat virallisesti Microsoftin.  Se julkistaa FORTRANin.

1977:  Sharp esittelee japaninkielen sanojenkäsittelijän prototyypin messuilla.

1977:  Apple julkistaa ensimmäisen henkilökohtaisen tietokoneen Apple II.

1977:  Tandyn osasto Radio Shack julkistaa mikrotietokoneen TRS-80.

1977:  Elographics (myöhemmin Elo Touch Systems) alkaa ensimmäisenä tuottaa läpinäkyviä kosketusohjaimia Siemensin kanssa.

1977:  Kustantamo ASCII alkaa julkaista mikrotietokonelehteä ASCII.

1977:  Lawrence Joseph Ellison, Bob Miner ja Ed Oates perustavat yrityksen, josta tulee myöhemmin Oracle.

1977:  Aurinkokennolla varustettuja laskimia tulee markkinoille.

1977:  Atari esittelee kasetteja käyttävän kotivideojärjestelmän Video Computer System VCS, joka on myöhemmin Atari 2600.  Atari soveltaa paikannuspalloa trackball peliin Football.  Peleihin liittyvät äänitehosteet.

1977:  Nintendo ja Mitsubishi Electric kehittävät kotivideopelin.

1977:  Digital Equipmentin, jota ei enää ole, perustaja ja pääjohtaja Ken Olsen (1926-2011): Ei ole mitään syytä, miksi joku haluaisi tietokoneen kotiinsa.

1977:  Suomessa mikroprosessori asennetaan paperikoneeseen.

1977:  Suomessa markkinoidaan kotimikrotietokoneen rakennussarjaa Telmac.

1977:  Suomeen aletaan tuoda viivakoodimerkintälaitteita ja -lukijoita.  Viivakoodilla vähennetään tallennusvirheitä ja nopeutetaan palvelua kaupoissa.  Viivakoodia käytetään kuljetuksissa, varastoinnissa, tuotannossa ja tilausten hallinnassa.

1977:  Elektroniikka-alan lehtikustantaja Tecnopress perustetaan.

1977:  Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston tietokanta Scandinavian periodicals index in economic and business otetaan käyttöön.  Tietokantaan kootaan viiden pohjoismaisen kauppakorkeakoulun kirjaston yhteistyönä tietoja kansantalous- ja liiketaloustieteestä.

1977:  Suomen Gallupin markkinatietopankkiin kuuluva tiedosto KTM/TGI otetaan käyttöön.  Se sisältää Kansallisella Mediatutkimuksella ja sen yhteydessä toteutettavalla tuotekäyttötutkimuksella kerättyä tietoa suomalaisten mediakulutuksesta, kulutuskäyttäytymisestä, kestokulutushyödykkeiden omistuksesta sekä harrastuksista.

1977:  Suomessa on arviolta 5350 tietokonetta.

1978:  Japanilaiset yritykset tulevat tietokonemarkkinoille.

1978:  Toshiba esittelee japaninkielen sanojenkäsittelijän JW-10 Tokion tietokonemessuilla.  Perustetaan kanjikoodi JIS.

1978:  Intel markkinoi ensimmäistä 16-bittistä 4,77 megahertsin mikroprosessoria 8086.  Siinä on 29 000 transistoria.

1978:  Nopea lasertulostin Xerox 9700 tulee kauppoihin.

1978:  Epson julkistaa matriisikirjoittimen MX-80.

1978:  Atari julkistaa mikrotietokoneet Atari 400 ja 800.  Tuotteita ei oteta vakavasti, ja Atari vetää ne pois markkinoilta.

1978:  Microsoft julkistaa kielen COBOL-80.

1978:  Micropro ohjelmoi tekstinkäsittelyohjelmien äidin Wordstar käyttöjärjestelmälle CP/M.  Kymmenkunta sanojenkäsittelyohjelmaa on markkinoilla, mutta niissä muissa on vähän ominaisuuksia.  Käyttöliittymässä on komentoja CTRL + kirjainnäppäin.

1978:  Yhdysvaltalainen yhdistys Association for Computing Machinery ACM järjestää Los Angelesissa ensimmäisen ohjelmointikielten historiaa käsittelevän kansainvälisen konferenssin History of Programming Languages HOPL.

1978:  Texas Instruments esittelee puhumaan oppimisvälineen Speak & Spell, joka on tarkoitettu seitsemän vuotiaille ja vanhemmille.  Se on ensimmäinen laite, joka piisirulla jäljittelee ihmisääntä.  Laite muodostaa äänestä matemaattisen mallin.  Se muuntaa käsitellyn tiedon tekopuheeksi.

1978:  Nicholas Sheridon alkaa kehitellä sähköpaperia Xeroxin laboratoriossa.  Xerox siirtää Sheridonin 1990-luvun lopussa yritykseen Gyricon.

1978:  Midway esittelee pelin Space Invaders, jota se tuo USAan japanilaiselta yhtiöltä Taito.  Pelissä on tehokkaat äänitehosteet.

1978:  Nintendo luo mikroprosessoria soveltavan videopelin, joka toimii kolikolla.

1978:  Luottokortin kokoinen laskin esitellään.

1978:  Farmers' Almanac: Erehtyminen on inhimillistä, mutta todelliseen epärehellisyyteen tarvitaan tietokone.

1978:  Salon Seudun Sanomat hankkii oman tietojenkäsittelylaitteiston, jolla aloitetaan ilmoituslaskutus.  Oma pientietokone huolehtii asiakaslehtien tilaajarekistereistä, laskutusohjelmista, reskontrasta ja palkanlaskennasta.

1978:  Suomessa ATK-tuotantoa harjoittaa 250 yritystä, joiden palveluksessa toimii 7000 työntekijää.  Suurimmat yritykset ovat Nokia Elektroniikka, VTKK, Polytypos, Tietotehdas, Tietokonepalvelu, Paraforms, SKOP, OKO, Auraprint, PTK Tietokeskus, Systek, Eläkesysteemit, Strömberg Elektroniikkaryhmä, Unic, Elektroniikkayhtymä, Tietolaari, IBM, Kvartto, Tietosavo ja Akapo.

1978:  Tampereen Puhelinosuuskunta hankkii tietokoneen ja 1981 toisen koneen.

1979:  Sharp markkinoi sanojenkäsittelijää Shoin WD-3000 japanilaisen kirjoituskoneen muodossa.

1979:  USAssa MicroPron WordStar, CP/M-pohjainen sanojenkäsittelyohjelma, on ensimmäinen menestyvä sanojenkäsittelyohjelmatuote.  Sen kirjoittaja on Rob Barnaby.

1979:  Yhtiön Software Arts Harvardin opiskelija Daniel Bricklin ja ohjelmoija Robert Bob Frankston kirjoittavat ohjelman VisiCalc tietokoneelle Apple II.  Kehitetään graafinen käyttöliittymä Apple Lisa.

1979:  Texas Instruments esittelee henkilökohtaisen tietokoneen TI-99/4.

1979:  Seymour R Cray nuorempi ja David Gelernter kehittävät rinnakkaisprosessoinnin tietotekniikassa.

1979:  Motorolan 16-bittinen mikroprosessori M 68000 tulee markkinoille.  Suorittimessa on 68 000 transistoria.

1979:  Nec markkinoi 8-bittistä henkilökohtaista tietokonetta PC-8001.

1979:  Hans Moravec rakentaa uudelleen Stanfordin liikkuvan robotin ja varustaa sen stereonäöllä.  Televisiokamera ottaa kuvia eri kulmista ja välittää ne tietokoneeseen, joka laskee etäisyydet robotin ja sen polulla olevan esineen välillä.  Robotti kulkee tuoleilla täytetyn huoneen poikki ihmisavutta.

1979:  Maailmassa on eri alojen tietokantoja 200, mutta 1997 jo noin 6000.

1979:  Mattel esittelee järjestelmän Intellivision.  Sen grafiikka on parempi kuin järjestelmässä Atari 2600, mutta se on kalliimpi.  Pelissä Major League Baseball on rajoitettu puheentulostus: strike, ball, out ynnä muuta.

1979:  Atarin pelissä Asteroids on hyvät äänitehosteet.

1979:  Aamulehteä kustantava Tampereen Kirjapaino valitsee kansainvälisen tarjouskilpailun perusteella latomo- ja ilmoitusvastaanottojärjestelmän toimittajaksi suomalaisen yrityksen Typlan.  Järjestelmään tulee kolme tietokonetta ja 45 näyttöpäätettä.  Typlan on myynyt suomalaisille ja ruotsalaisille sanomalehdille yli 60 tekstinkäsittelyjärjestelmää ja lisäksi eräiden maiden uutistoimistoille automaattisia uutisjärjestelmiä.

1979:  Tecnopressin lehti µPa muuttaa nimekseen Prosessori.

1979:  Systek (perustettu 1972) muodostaa ATK-palvelukeskuksia lehtitalojen ympärille.  Turkuun syntyy Tietoturku, jossa osakkaina ovat Systek, Turun Sanomat ja Huhtamäki.  Ouluun perustetaan Systepo, jonka osakkaina ovat Systekin kanssa Kaleva ja Kone-Pohja sekä Tampereelle Systre, jonka ensimmäinen paikallinen osakas on Aamulehti.

1979:  Suomen Ulkomaankauppaliiton markkinatiedosto MARSTO otetaan käyttöön.  Se sisältää kirjallisuusviitteitä muun muassa tuotteiden vientimahdollisuuksista ja jakeluteistä, toimialojen tuotannosta ja niin edelleen.

1980-luku:  Suomessa otetaan sanomalehtien osoitteistuksessa käyttöön tarrat ja mustesuihku- eli ink-jet-menetelmä, jossa osoite suihkutetaan tietokoneen ohjaamana kuten Helsigin Sanomissa, Savon Sanomissa ja Turun Sanomissa.

1980-luvun alku:  Pelätään, että tietokone korvaa painoviestinnän.

1980-luvun alku:  Kannettavat eli raahattavat tietokoneet painavat noin 20 kiloa.  Ne toimivat verkkovirralla.

1980-luvun alku:  Datapointin Arcnet on edellä aikaansa, sillä aika ei ole kypsä lähiverkoille.

1980-luku:  Ensimmäiset kuvankäsittelyn lisälaitteet PC-tietokoneisiin (Imaging Technology, Scion, Datacube, Tecmar ja Data Translation) ovat tarkoitettuja videosignaalin digitointiin ja tallennukseen RAM-muistiin.  Imagraph ja Number Nine Systems kehittävät 1024x1024 kuvapisteen kortteja.  Imaging Technologyn, Data Translationin, Datacuben ja Matroxin uusissa tuotteissa on neljä kappaletta 512x512 kuvapisteen kuvamuisteja.  Kuvia voidaan digitoida televisiostandardin mukaisella videokameralla 512x512 pisteen erotuskyvyllä.  Chorus Data Systemsin muunnetulla videokameralla ja A/D-muuntimella voidaan syöttää 1024x1024 kuvapisteen kuvia Imagraphin ja Number Nine Systemsin kuvamuisteihin.  Data Tanslation, Matrox ja Sky Computers kehittävät erikoisprosessorikortteja kuten konvoluutiosuodatuksia varten.  Värikuvien digitointiin tarvitaan 24 bittiä kuvapistettä kohti.  Kuvien RGB-komponentit (punainen, vihreä ja sininen) tallennetaan erillisiin muistitaulukoihin.  AT&T tuo markkinoille sarjan värikuvien käsittelyyn tarvittavia lisäkortteja.  Niitä kehittävät myös Number Nine Systems, Imagraph, Data Translation ja Media Cybernetics.  Videk (Kodakin yhtiö) kehittää 1300x1024 pisteen CCD-matriisiin perustuvan kameran, jolla voidaan digitoida kuva alle sekunnissa ja tallentaa se Univisionin tai Imagraphin kuvamuistiin.

1980:  Hewlett-Packard saa valmiiksi projektin Capricorn tuloksena koneen HP-85.  Siinä on 32 merkin levyinen CRT-näyttö, pieni sisään rakennettu kirjoitin, kasettinauhuri ja näppäimistö.

1980:  Sinclair Research julkistaa tietokoneen ZX80.

1980:  Apple esittelee koneen Apple III.

1980:  Apollo esittelee työasemia, jotka käyttävät prosessoria Motorola 68000.

1980:  Seagate Technologies julkistaa ensimmäisen Winchester 5,25 tuuman kiintolevyn.  Se tallentaa 5 megatavua.

1980:  Radio Shack esittelee tietokoneet TRS-80 Color ja TRS-80 Pocket, jossa on 24 merkin näyttö.

1980:  Microsoft julkistaa UNIX-käyttöjärjestelmän version XENIX OS ja saa Seattle Computer Productsilta oikeuden myydä sen Disk Operating System DOS nimeltä mainitsemattomalle asiakkaalle, joka on IBM.

1980:  USAn puolustuslaitoksen toimeksiannosta suunniteltu Algol- ja C-tyyppinen korkean tason lausekieli Ada, joka on tarkoitettu erityisesti laajojen tosiaikaisten sotilaallisten komento-, viestintä- ja ohjausjärjestelmien ohjelmointiin, julkaistaan.

1980:  Professori David Patterson (1947-) (University of California in Berkeley) keksii termin Reduced Instruction Set Computer RISC.  Hän suunnittelee mikroprosessorin RISC I.

1980:  Hakkeri ja Emacs-tekstieditorin luoja Richard Stallman (1953-) tuskastuu laboratorionsa laserprintterin ohjelmistoon ja aikoo parantaa sitä.  Stallman huomaa, että ohjelmiston toimittaja ei suostu antamaan hänelle ohjelman lähdekoodia.  (Ennen hakkeri merkitsi taitavaa ohjelmoijaa, joka jakeli toisille tietokoneohjelmia vapaasti.  Tietomurtoja tekevä tietokonerikollinen oli krakkeri.)  Stallman perustaa Free Software Foundationin, jonka työkaluksi tulee General Public Lisence GPL.

1980:  Fujitsu markkinoi sanojenkäsittelijää OASYS100.

1980:  Sony esittelee 9 senttimetrin (3,5 tuumaa) levykkeen eli korpun.

1980:  Panasonic ja Quasar julkistavat Matsushitan valmistamat kädessä pidettävät tietokoneet.

1980:  Kiinassa perustetaan koodi GB yksinkertaistamaan kiinalaisia merkkejä.

1980:  BMC perustetaan.

1980:  Stern esittelee pelin Berzerk, jossa on hyvä äänisyntetisaattori.  Pelaaja jatkaa mielellään rahan pistämistä peliin.

1980:  Battlezone on ensimmäinen kolmiulotteinen peli virtuaalisella taistelukentällä.

1980:  Toru Iwatani (1955-) kehittää yrityksessä Namco pelin Pac-Man (Japanissa Puc-Man), josta tulee suosittu 1980-luvulla.

1980:  Pelissä Defender käytetään "tutkaa", joka näyttää ympäristön tapahtumia.

1980:  IBMn toimihenkilö: Miksi ihmeessä pitäisi kantaa huolta henkilökohtaisesta tietokoneesta?  Sillä ei ole mitään tekemistä toimistoautomaation kanssa... mielestäni meidän ei tarvitse aloittaa henkilökohtaista tietokonehommaa.

1980:  Savon Sanomien aluetoimittajat eivät vaihtaisi runsaan vuoden käytön jälkeen näyttöpäätettä takaisin kirjoituskoneeseen.  Haittoja on uudessa tekniikassa vähemmän kuin hyviä puolia.

1980:  Sanomapaino ostaa järjestelmän Sperry Univac V77-800 materiaalin- ja tuotannonohjaukseen, johon käytetään ohjelmistoa MANMAN.

1980: Tilastokeskuksen aikasarjatietokanta ASTIKA otetaan käyttöön.  Siinä on koko Suomea käsittäviä tilastotietoja.  Aluetietokanta ALTIKA otetaan 1981 käyttöön.  Siinä on tilastotietoja Suomen kunnista.

1980:  Tieteellisten Kirjastojen ATK-yksikön Kotimaisten kirjojen ja aikakauslehtiartikkeleiden tietokanta KATI otetaan käyttöön.

1980:  Suomessa arvioidaan olevan 12 700 tietokonetta.

1980:  Suomessa otetaan pankkikortti käyttöön.

1981:  Virossa alkaa toimia tietokonelingvistiikan osasto.  Kaikkien Virossa julkaistujen sanakirjojen pohjalta muodostetaan tietokanta, jota käytetään erikoisjulkaisujen laatimiseen.

1981:  Hewlett-Packard julkistaa supesirun eli 32-bittisen prosessorin, joka käsittää 450 000 elintä.

1981:  Commodore julkistaa mikron VIC-20.  Se käyttää näyttölaitteena televisiota.  Bob Yannes suunnittelee äänisirun Sound Interface Device SID koneeseen Commodore 64.

1981:  Xerox esittelee uudenlaiselle periaatteelle pohjautuvan graafisen työaseman Star 8010.  Siinä on WYSIWYG -sanankäsittely, hiiri, graafinen käyttöliittymä, laserkirjoitin, Ethernet ja ohjelmisto, joka yhdistää tekstin ja grafiikan samaan asiakirjaan.  Käyttöliittymä perustuu ikkunoihin, kuvakkeisiin, valikoihin ja osoitinlaitteeseen sekä saa nimekseen WIMP windows, icons, menus, and pointing devices.

1981:  Yhdysvaltalainen lehti Datamation väittää, että IBM suunnittelee pöytätietokonetta, joka syrjäyttää Applen, Tandyn ja Commodoren.

1981:  Microsoft julkistaa mikrotietokoneen käyttöjärjestelmän Microsoft Disk Operating System MS-DOS suunnittelun aloittamisen ohjelmoijalta Seattle Computers sirulle 8088 tehdyn käyttöjärjestelmän QDOS (Quick and Dirty Operating System) pohjalta, johon ostaa oikeudet.  IBM-koneissa se on PC-DOS.  MS-DOS on 1984 jo 40 prosentissa mikroista.

1981:  IBM markkinoi ensimmäistä henkilökohtaista tietokonettaan 16-bittistä IBM 5150 PC, jossa on PC-DOS.  Sen levyke voi tallentaa 360 kilotavua.  IBM toivoo myyvänsä sitä 300 000 kappaletta, mutta 1986 konetta on myyty kolme miljoonaa.  PCn klooneja valmistaa 1988 mennessä parisataa yhtiötä.

1981:  Adam Osborne (1939-2003) suunnittelee ensimmäisen kannettavan henkilökohtaisen tietokoneen Osborne I.  Siinä on kaksi levyke- eli lerppuasemaa ja 60 merkin levyinen näyttö.

1981:  USAssa perustetaan Digital Technology International DTI Oldham Associates-yrityksen osastona.  DTI valmistaa ohjelmistoja sanomalehdille.

1981:  James Clark perustaa yrityksen Silicon Graphics.

1981:  Kodak hankkii tietokonepohjaisten julkaisujärjestelmien valmistajan Atex.

1981:  Japanissa julkaistaan uusia sanojenkäsittelyohjelmia kuten Bunpitsu ja MyLetter.

1981:  Bill Gates arvelee: 640 kilotavun muistin pitäisi riittää jokaiselle.

1981:  Nintendon Shigeru Miyamoto (1942-) kehittää pelin Donkey Kong.  Tästä kolikkopelistä tulee eniten myyty.  Nintendon Radar Scope epäonnistui 1980.

1981:  Atarin ensimmäinen värivektoripeli on Tempest.

1981:  Bally antaa Commodorelle lisenssin valmistaa pelikasetteja mikroon VIC-20.

1981:  Arnie Katz ja Bill Kunkel parustavat ensimmäisen videopelilehden Electronic Games.

1981:  Applevirukset 1, 2 ja 3 ovat ensimmäisiä viruksia, jotka leviävät villissä eli julkisessa ympäristössä.  Niitä löydetään Apple II -käyttöjärjestelmästä, ja ne leviävät piraatti- eli varastietokonepelien mukana.

1981:  Teknillisessä korkeakoulussa TKK alkaa piikiteiden kasvattaminen ja piikiekkotuotanto.  Mukana ovat Outokumpu, Nokia ja Kauppa- ja teollisuusministeriö.

1981:  Lohja Elektroniikka aloittaa luminesenssinäyttöjen tuotannon.

1981:  Nokia Data esittelee koneen MikroMikko 1 Mikonpäivänä.

1981:  Suomeen hankitaan mikrotietokoneita, joiden näyttö saadaan toimimaan pistekirjoituksella.  Suomessa yleistyy yhdysvaltalainen VersBraille.

1981:  Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastoon hankittujen kirjojen tietokanta Bibliographic index of library documents BILD otetaan käyttöön.

1982:  Commodore 64 julkistetaan.  Ohjelmia ladataan C-kasettiasemalta.  Koneita myydään 1982-92 yhteensä parikymmentä miljoonaa.  Commodoret hallitsevat enimmillään 75 prosenttia Suomen tietokonemarkkinoista, ja niitä myydään noin 150 000.

1982:  Englantilainen sir Clive Sinclair (1940-) suunnittelee kotitietokoneen Sinclair ZX Spectrum.  Se perustuu malleihin ZX 80 vuodelta 1980 ja ZX 81.

1982:  Non-Linear Systems esittelee mikron Kaypro II.

1982:  Ensimmäisen IBM PC-kloonin MPC julkistaa Columbia Data Products.

1982:  Digital Equipment julkistaa kaksoisprosessorin Rainbow 100, jossa on Zilog Z80 ja Intel 8088.  Rainbow epäonnistuu kaupallisesti.

1982:  Intel tuo markkinoille 16-bittisen sirun 80286.

1982:  Lotus Development julkistaa ohjelmiston Lotus 1-2-3.  Se ohittaa 1983 VisiCalcin myynnin USAssa.

1982:  John Warnock (1940-) ja Chuck Geschke (1939-) perustavat Adoben.

1982:  Sun Microsystems perustetaan.  Sun on lyhennys sanoista Stanford University Network.  Sun alkaa markkinoida työasemaa Sun 1.

1982:  Toshiba esittelee työaseman Tosbac UX-300.

1982:  Rod Canion (1945-), Bill Murto ja Jim Harris (1961-) perustavat Texasissa yrityksen Compaq (compatibility ja quality).  Compaq Computer esittelee kannettavan mikron.

1982:  Bill Gates näkee VisiCorpin graafisen käyttöliittymän VisiOn Las Vegasin Comdexissa.

1982:  Radio Shack esittelee taskumikron TRS-80 malli PC-2.

1982:  Hewlett-Packard esittelee kannettavan mikron HP75C.

1982:  Sharp esittelee kädessä pidettävän mikron PC-1500.

1982:  Norjalaisen Norsk Datan asiakkaita ovat isohkot teollisuuslaitokset, julkishallinto ja tutkimus.  ND keskittyy tekstinkäsittelyjärjestelmiin ja toimistoautomaatioon.  Svenska Dagbladet ostaa kuusi keskusyksikköä ja 70 päätettä ilmoitusjärjestelmäänsä.  ND myy USAan Singer Linkille ohjelmiston hävittäjän F-16 lentosimulaattoriin.

1982:  Marokon ja Irakin ehdotusten pohjalta luodaan arabian tekstinkäsittelyä varten seitsenbittinen merkkikoodi Codaru - espanjasta Codigo arabe unificado.  Sitä kehitetään edelleen Tunisiassa tietotekniikan instituutissa CNI Ranskan kanssa.

1982:  Japanissa markkinoidaan sanojenkäsittelijöitä: Fujitsu MyOASYS, Toshiba TosWord JW-1, Justsystem KTIS ja NEC 16-bittinen henkilökohtainen tietokone PC-9801.  Japanissa on myyty 31 000 sanojenkäsittelijää.  Kädessä pidettäviä mikroja ovat Nec PC-2001, Sanyo PHC-8000 ja Toshiba Pasopia Mini.

1982:  PC Magazine alkaa ilmestyä.  Sen tuo markkinoille Ziff Davis.  Lehden perusti 1981 David Bunnel, joka alkoi työskennellä San Franciscon kotinsa varamakuuhuoneessa.

1982:  PC Magazine kokeilee ensimmäistä PC-sanojenkäsittelyohjelmaa EasyWriter: ei niin helppo kirjoittaa.

1982:  Kirjateollisuusasioimisto ja Tietojyvä ryhtyvät yhteistyöhön tarkoituksella kehittää sanomalehtien ATK-järjestelmien kokonaisintegrointi.

1982:  Lehtimiehet ostaa Davalta Tandemin, jota käytetään yhtymän myynnin käsittelyyn ja raportointiin.

1982:  Atari tuo markkinoille järjestelmän Atari 5200 kilpailemaan Colecon Colecovisionin kanssa.

1982:  Yhdysvaltain kotitalouksissa on 15 miljoonaa videopeliä.

1982:  Pelikonsoli Vectrex (General Consumer Electronics GCE) käyttää ensimmäisenä vektorigrafiikkaa tosin yksivärisenä.

1982:  Suomen Ulkomaankauppaliiton viejätiedosto VIESTO otetaan käyttöön.  Se sisältää tiedot suomalaisista vientiä harjoittavista tai vientiin pyrkivistä yrityksistä.

1982:  Suomen markkinoille tulee kotimikro Commodore VIC-20.

1982:  Tecnopressin lehti Tietokone alkaa ilmestyä.  Siinä aletaan 1983 julkaista kotimikroliitettä Mikro 2000.

1983:  Bill Gates: En näe mitään etua graafisesta käyttöliittymästä.

1983:  Bill Gates esittelee New Yorkissa käyttöliittymän Interface Manager, myöhemmin MS Windows 1.0.  Se tulee 1985 markkinoille.  Microsoft esittelee ensimmäisen hiirensä ja tekstinkäsittelyohjelman MS Word 1.0.

1983:  Apple esittelee virallisesti mikron Lisa.  Se on ensimmäinen henkilökohtainen tietokone, jossa on graafinen käyttöliittymä GUI.  Sitä valmistetaan 100 000 kappaletta.  Apple myy miljoonannen tietokoneensa.  Lisan myynti ei onnistu, ja 2700 myymätöntä konetta haudataan Utahin autiomaan hiekkaan.

1983:  Atari esittelee kotitietokoneen 1200XL, joka näyttää 256 väriä.

1983:  Commodore esittelee ensimmäisen värillisen kannettavan tietokoneen SX-64.  Kotikonetta Commodore VIC-20 on myyty miljoona kappaletta.

1983:  IBM julkistaa henkilökohtaiset tietokoneet IBM PC XT ja IBM PC Junior, joka on täydellinen epäonnistuminen, sekä käyttöjärjestelmän PC-DOS 2.1.

1983:  Lasertulostin Canon CX tulee markkinoille.

1983:  Coleco julkistaa koneensa Coleco Adam, jossa on kiekkokirjoitin, pelinohjaimet, kolme äänikanavaa, 16 värin grafiikka ja yhteensopivuus peleihin Coleco Vision.

1983:  Atari esittelee koneen Atari 800 XL.

1983:  Richard Stallman aloittaa täysin vapaan käyttöjärjestelmän GNU luomisen.

1983:  Microsoft julkistaa käyttöjärjestelmän MS-DOS 2.0.

1983:  AT&T julkistaa käyttöjärjestelmän Unix System V.

1983:  Novell NetWare tulee markkinoille.

1983:  Casion kädessä pidettävässä mikrossa FP 200 on kahdeksan rivin 20 merkin näyttö, Canonin käsimikrossa X-07 4x20 merkin ja Nationalin mikrossa JR-800 8x32 merkin näyttö.

1983:  Jack Little, Steve Bangert ja Cleve Moler kirjoittavat MATLABin uudestaan.  Fortran MATLAB ei ollut ohjelmointikieli, mutta se käytti useita LINPACKin ja EISPACKin matriisikirjaston aliohjelmia.  Little käyttää kannettavaa tietokonetta COMPAQ, jonka muisti on 256 kilotavua.  Ohjelmoijat perustavat 1984 yrityksen The MathWorks ja tuovat markkinoille ohjelmiston MATLAB 1.0, joka on C-kielinen.  MIT tilaa 1985 ensimmäisenä 10 MATLABia.  Sen käsikirja on 150-sivuinen kiekkokirjoittimella tulostettu ja monistusliikkeessä kopioitu.

1983:  Adele Goldberg (1945-) julkaisee David Robsonin kanssa kirjan Smalltalk-80.

1983:  Iomega esittelee muistivälineen Bernoulli Box.

1983:  Syquest esittelee muistikasettijärjestelmän SyQuest.

1983:  Japanissa Kanrikogaku Kenkyusho markkinoi sanojenkäsittelijää Matsu.  Sanojenkäsittelijöitä on myyty 89 000 kappaletta.

1983:  Great Wall 100 - Suuri Muuri 100 -tietokone aloittaa Kiinan henkilökohtaisten tietokoneiden tuotannon.

1983:  Pariisin messuilla esitellään kuvaskannerin Hasselblad Dixel 2000 ensimmäinen prototyyppi koossa 6x6.  Valokuvaaja Ari-Pekka Peltonen lähettää 1988 sillä Ilta=Sanomien toimitukseen kuvat Soulin olympialaisista.

1983:  Los Angelesissa esitellään soittopelin digiliitäntä Musical Intrument Digital Interface MIDI.

1983:  Yhdysvaltalainen Myron W Krueger (1942-) ottaa käyttöön käsitteen keino- eli lume- eli virtuaalitodellisuus, jolla hän tarkoittaa tietokoneen oheislaitteiden avulla ihmisen kokemuspiiriin luotavaa keinotekoista aistinta- ja toimintaympäristöä, joka antaa todellisuuden kaltaisen vaikutelman, mutta ei ole sidottu aikaan, paikkaan eikä luonnonlakeihin.  Aletaan suunnitella tietokäsineitä eli datahanskoja, tieto- eli datalaseja tai silmälappustereoita, tietokypäriä ja tieto- eli datapukuja, jotka välittävät tuntoaistimuksia tietokoneelta ihon tuntoaistille ja ruumiin liikkeitä tietokoneelle.

1983:  Nintendo alkaa myydä kotivideopelikonsolia Family Computer, jossa on Custom Prosessing Unit CPU ja Picture Processing Unit PPU.

1983:  Electronic Arts julkistaa pelit Archon, MULE ja The Pinball Construction Set mikroa Commodore 64 varten.

1983:  Fred Cohen määrittelee tietokoneviruksen ohjelmaksi, joka voi vaikuttaa muihin ohjelmiin muuttaen niitä siten, että sisällyttävät niihin itsensä kopion.

1983:  Rick Dyer suunnittelee ja Don Bluth animoi interaktiivisen pelin Dragon's Lair, joka ensimmäisenä soveltaa laserlevyä.

1983:  John Badham ohjaa elokuvan WarGames, jossa poika murtautuu USAn armeijan tietokoneeseen ja on vähällä sytyttää III maailmansodan.

1983:  Moskovan hippodromin ATK-kokonaisjärjestelmä valmistuu.  Sen toimittaa suomalainen Dava, joka valitsee keskuskoneeksi neuvostoliittolaisen tietokoneen SM-4.  Se ohjaa maalikameraa, ajanottolaitteistoa, tulostaulua, videojärjestelmiä ja 150 päätettä EDACOM.

1983:  Suomessa alkaa mikron IBM PC myynti.  Suomessa on noin 25 000 mikrotietokonetta.

1983:  Nokia julkistaa tietokoneen MikroMikko 2, joka pohjautuu mikroprosessoriin Intel 80186.

1983:  Suomessa perustetaan Monigraaf valmistamaan graafisen teollisuden ohjelmistoja.  Nixdorf ostaa 1988 sen.  Siemens ja Nixdorf yhdistyvät 1990 Siemens Nixdorfiksi.  Sen graafisen osaston henkilökunta perustaa 1996 Anygraafin.

1983:  Amer-yhtymän Weilin & Göös alkaa kustantaa suomenkielisiä tietokoneohjelmia ja opaskirjoja  yrityksen PCI-Data/PET-Commodore kanssa.

1983:  Tietoviikko alkaa kustantaa lehtiä Tietoviikko ja Mikro, jonka nimeksi 1989 tulee MikroPC.

1983:  Suomen Gallupin markkinatietopankkiin kuuluva tiedosto SSLT sisältää Suuren Sanomalehtitutkimuksen tietoja sanomalehtien lukemisesta ja lehtiä koskevista asenteista eri väestöryhmissä.  Tietokanta TVI sisältää Finnpanelin TV-indeksipaneelilla kerättyjä tietoja televisio-ohjelmien katselusta.

1983:  Tekniikan Maailma julkaisee Mikrotietokoneiden erikoisliitteen.

1983:  Turussa perustetaan tietokonepelien maahantuoja Toptronics.

1984:  Adobe tuo markkinoille sivunkuvailukielen PostScript.

1984:  Microsoft tuo markkinoille suunnitteluohjelman Multiplan v1.1.

1984:  Hewlett-Packard esittelee laserkirjoittimen LaserJet, jonka erotuskyky on 300 dpi ja nopeus kahdeksan sivua minuutissa.

1984:  Apple esittelee uudenlaiseen graafiseen käyttöliittymään perustuvan mikrotietokoneensa Macintosh, jota sanotaan kottaraispöntöksi.  Koneen isänä pidetty Jef Raskin (1944-2005) lähti Applesta ennen Macintoshin julkistamista, sillä hän joutui riitoihin Applen perustajan Steve Jobs kanssa.  Hiiren, putkahdusvalikkojen, kuvakkeiden, leikepöydän ja ikkunoinnin avulla syntyy uusi käsitys tietokoneen käyttäjäystävällisyydestä.  Mukana ovat tekstinkäsittely Macwrite ja hiirellä ohjattava piirrosohjelma Macpaint.  Ääniominaisuudet ovat sisäänrakennettuina.  Hiiri ja graafinen käyttöliittymä ovat Rank Xeroxin Parc-laboratorion keksimiä.  Periaatteena on What You See Is What You Get - WYSIWYG eli mitä näet sen saat.  Macintoshia käytetään julkaisu- ja musiikkialoilla.  Apple ostaa 15 prosenttia Adobesta.

1984:  Commodore julkistaa koneen Commodore 16.

1984:  Amiga esittelee tietokoneen Lorraine.  Commodore hankkii Amigan.

1984:  Amstradin CPC-464 tulee markkinoille.

1984:  Silicon Graphics tuo markkinoille työasemia, jotka on varustettu kolmiulotteisella grafiikalla.

1984:  IBM esittelee mikrotietokoneensa PC/AT (Advanced Technology).  Sen 5,2 tuuman levykkeen kapasiteetti on 1,2 megatavua.

1984:  Michael Saul Dell (1965-) perustaa opiskeluaikanaan yrityksen PC's Limited ja alkaa myydä osista kokoamiaan tietokoneita opiskelija-asunnostaan.  Se sujuu niin hyvin, että hän lopettaa opiskelun ja vaihtaa 1987 yrityksen nimeksi Dell Computer.

1984:  USAssa ilmestyy pari sataa tietokonelehteä.  Niitä katoaa markkinoilta noin lehti viikossa.  Tietokonelan kirjoja ilmestyy 4400.  Peräti 450 tekstinkäsittelyopasta on mikroa IBM PC varten.

1984:  Seiko Instruments USA esittelee ensimmäisen rannekellotietokoneen, jossa on 4x10 merkin LCD-näyttö.

1984:  Casio julkistaa kädessä pidettävän tietokoneen PB-700.  Siinä on 4x20 merkin näyttö.

1984:  Cisco perustetaan.

1984:  Japanissa Justsystem markkinoi sanojenkäsittelijäohjelmaa jX-WORD konetta IBMJX varten.

1984:  Koekone kääntää japania englanniksi.

1984:  Taiwanilla perustetaan Big 5 -koodi perinteisiä kiinalaisia merkkejä varten.

1984:  Maailmassa arvioidaan olevan yhdeksän miljoonaa mikrotietokonetta käytössä.

1984:  Kotimikro Spectravideo SVI-728 esitellään.

1984:  Avoimen lähdekoodin ajatus keksitään GNU-projektissa.  Stewart Brandin mielestä informaation tulee olla vapaata.  Richard M Stallman kehittelee vapaiden ohjelmistojen ajatuksen, että on vapaus käyttää ohjelmistoa, vapaus tutkia sen rakennetta ja muuttaa sitä, vapaus jaella ohjelmiston kopiota ja vapaus parantaa ohjelmistoa.

1984:  Mikroa Commodore 64 varten tehdään USAssa noin 30 peliä.

1984:  Yhdysvaltalaisen tieteiskirjailijan William Gibson (1948-) Neuromancer - Neurovelho 1991 ilmestyy.  Se on cyberpunk-klassikko.  Gibson aistii tietotekniikan leviämisen synkästi.

1984:  Suomen Tekoälytutkimuksen Päivät STeP-84 järjestetään Teknillisessä korkeakoulussa.  Päivien päävastuun kantavat alan suomalaiset pioneerit Jouko Seppänen ja Eero Hyvönen, vaikka muodollisena järjestäjänä toimii Tietojenkäsittelytieteen Seura.

1984:  Suomessa Commodore 64 tulee suosituksi.

1984:  Tecnopressin lehti MikroBitti ja A-lehtien Printti alkavat ilmestyä.

1984:  Tietoverkko FUNET perustetaan.

1984:  Pohjoismaisen tiedotustutkimuksen palvelukeskuksen NORDICOM tietokanta Bibliography of Nordic Mass Communication Literature NCOM on kokeilukäytössä.  Siinä on tiedotustutkimuksen bibliografioiden 1975-82 aineistoa.

1984:  Tekniikan Sanastokeskuksen TERMIPANKKI avataan.  Se sisältää määritelmiä ja termejä, niiden vieraskielisiä vastineita ja lähdetietoja.

1984:  Kilpisjärven biologiselle asemalle hankitaan 13 kiloa painava raahattava yhdysvaltalainen tietokone Kaypro.

1984:  Suomessa Kouluhallitus suosittelee ensisijaisesti laitteistoiksi mikroja AMC-100, MikroMikko, Mikrospectra ja PC100-B sekä toissijaisesti ABC-806, Apple IIe ja CBM8032.  Otavan ruotsalaisperäinen Compis pyrkii listalle.

1985:  Valko-Venäjän Minskissä tietokonekeskus Intellekt analysoi toimeksiannosta eri kustantamoiden ja koko graafisen alan toimintaa.

1985:  Neuvosto-Virossa kehitetään järjestelmä, jolla tietokone lukee tekstiä ja tulostaa sen ääneen.  Kone voi siirtää lukemansa tekstin valolatomakoneelle filmille.

1985:  Inmos julkistaa suorittimen T414 Transputer, joka on ensimmäinen rinnakkaista laskentaa suorittava mikroprosessori.

1985:  Apple Macintosh -koneelle tehdään julkaisuohjelma PageMaker, jonka valmistaa Aldus.  Se on ensimmäinen julkaisuohjelma, jolla julkaisun sivuja voidaan latoa, taittaa ja tulostaa.  Adoben kehittämä sivunkuvauskieli PostScript sovitetaan Macintoshin laserkirjoittimen ohjauskieleksi.  Applen Laserwriter valitaan USAssa vuoden ATK-tuotteeksi.  Tästä alkaa mikrotietokoneiden julkaisujärjestelmien käyttö eli kirjoituspöytäjulkaiseminen - Desktop Publishing DTP - pöytäpaino, työpöytäjulkaisu, sivuntaitto-ohjelma, julkaisuohjelma, näyttötaitto, mikrojulkaisu ja mikropainatus.  Steve Jobs ja viisi muuta eroavat Applesta ja perustavat yrityksen NeXT.

1985:  Adobe kehittää rasterikuvaprosessorin Raster Image Processor RIP.  Se muuntaa PostScript-kielisen sivukuvauksen bittijonoksi, jonka valolatomakone tulostaa valoherkälle pinnalle.  RIP 4 tulee 1990 markkinoille.

1985:  IBM julkistaa ohjelmansa TopView 1.0, jossa on ikkunointi ja moniajo.  Ohjelma on merkkipohjainen.

1985:  Commodore esittelee mikron Amiga 1000.

1985:  Intel markkinoi ensimmäistä 32-bittistä 16 megahertsin mikroprosessoria 80386DX.  Siinä on 275 000 transistoria.

1985:  Microsoft julkistaa käyttöjärjestelmän MS-DOS 3.1 ja käyttöliittymän Windows 1.0.  DOSin rajoitusten vuoksi käyttö on kömpelöä.  Microsoft julkistaa Excelin Macintoshille.

1985:  Kodak esittelee kuvanhallintajärjestelmän Kodak Ektaprint Electronic Publishing Systems KEEPS ja Kodak Information Management System KIMS.

1985:  NEC aloittaa henkilökohtaisten tietokoneiden sarjan V.  NEC tuo markkinoille NEC JC-1401P3A Multisync-näytön.

1985:  Esitellään Compact Disc Read Only Memory CD-ROM tietokoneita varten.  Sony ja Philips tuottavat sitä varten standardin, joka käyttää samaa tekniikkaa kuin CD-äänilevy.

1985:  USAssa Diaquest esittelee PC-pohjaisen video- ja grafiikka-animaatiojärjestelmän, jolla video digitoidaan ruutu kerrallaan, käsitellään tieokoneella ja tallennetaan videonauhalle.

1985:  Puhetulostin eli -syntetisaattori lausuu 20 000 sanaa.

1985:  Japanissa on myyty 996 000 sanojenkäsittelijää.

1985:  Neuvostoliittolainen Moskovan tiedeakatemian tietokoneinsinööri Aleksei Leonidovitsh Pazhitnov (1956-) ohjelmoi pelin Tetris koneelle Elektronika 60.  Peliä levitetään disketeillä.  Ensimmäinen PC-versio julkaistaan 1986 USAssa.  Vadim Gerasimov siirtää pelin IBM PC-koneelle.

1985:  Nintendo alkaa koemyydä New Yorkissa konsolia Family Computer nimellä Nintendo Entertainment System NES.  Järjestelmä sisältää pelit Duck Hunt ja Super Mario Bros ja käyttää prosessoria 6502.  Kuvassa on 256x240 pixeliä, joilla on 16 väriä.  Super Mariosta tulee maailman myydyin pelisarja, jota myydään 2007 mennessä lähes 200 miljoonaa.

1985:  Ranskalainen filosofi Gilles Deleuze (1925-95) kysyy, kuka on lähde ja kuka on vastaanottaja?  ... Tietotekniikka ei vastaa kumpaankaan, koska informaation lähde ei ole informaatiota sen enempää kuin on informoitu itsekään.  Jos ei ole olemassa informaation rappeutumista, se johtuu siitä, että informaatio itse on rappeutumista.

1985:  Yhdysvaltalainen Donna Haraway (1944-) julkaisee kyborgimanifestin A Cyborg Manifesto: Science, Technology, and Socialist-Feminism in the Late Twentieth Century.

1985:  Korkeakoulujen palvelutoimisto hankkii Vax 8600-tietokoneen.

1985:  Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu aloittaa väriteknologian perustutkimuksen.

1985:  Akateemisen Kirjakaupan ulkomaisten kirjojen tilausjärjestelmä ATLAX on tietokantajärjestelmä, jonka toiminta perustuu kolmeen perustiedostoon: asiakkaat, tuotteet ja hankintapaikat.  ATLAX-projekti käynnistyi 1980.

1985:  Amer-yhtymän Amersoft, Datametrix ja Ficom kehittävät mikropaketin, joka sopii tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaan ja tulostukseen sekä kyrillisin että latinalaisin merkein.  Osat ovat TeleVideon PC, Handic Softwaren Result-sarja ja kirjoitin Epson LQ-1500.

1985:  Suomessa myydään 16-bittisiä yritysmikroja yli 15 000 kappaletta.  Kotimikrot Commodore 64, Sinclair Spectrum ja Spectravideo MSX ovat suosittuja.

1985:  Lehti MikroPC testaa taskutietokoneet Casio PB-700, Panasonic JR-800U, Sharp PC-1500A, Canon X-07 ja HP 71B.  Puolen kilon painoisten koneiden näyttö on neljä riviä x 20 merkkiä.  Koneisiin sisältyy erilaisia ohjelmia.  RAM-muistissa on jopa 16 kilotavua.  Muistilaitteena voi käyttää kasettinauhuria tai levyasemaa.  Pikkukoneiden suorituskyky on 2008 mennessä vähintään tuhatkertaistunut, mutta hinta on pysynyt karkeasti ennallaan.

1985:  Outokumpu ja Nokia Elektroniikka perustavat piikiekkotehtaan Okmetic.  Tuotanto käynnistyy 1987 Espoon Mankkaalla.

1985:  Suomen eduskunnassa kysellään pelin Raid Over Moscow Neuvostoliiton vastaisuudesta.  Iltalehti otsikoi: Hyökkäys Moskovaan.  Videopeli kauhistutti kansanedustajan.

1985:  Wim van Eck huomaa, että kuvaputkinäyttöpääteitä voidaan salakatsella tutkimalla niiden lähettämää radiosäteilyä.  Myöhemmin Markus Kuhn kehittää litteiden LCD-näyttöjen salakatselun.

1986:  Advanced Logic Research julkistaa ensimmäisen Intel 386-pohjaisen mikron Access 386 PC.

1986:  MIPS Technologies julkistaa kahdeksan megahertsin 32-bittisen mikroprosessorin R2000, jossa on 110 000 transistoria.

1986:  Compaq esittelee 16 megahertsin Intel 80386 -pohjaisen mikron Compaq Deskpro 386.

1986:  Agfa F 200 PC on yksi ensimmäisiä yksivärisen kuvan lukijoita eli mustavalkoskannereita.

1986:  Kodak esittelee maailman ensimmäisen 1,4 miljoonan kuvapisteen elektronisen kuvailmaisimen, 14 tuuman 6,8 gigatavun optisen levyn ja tulostimen, joka käyttää valoa emittoivia diodeja nopeudella 1,5 sivua sekunnissa.

1986:  Apple tuo markkinoille koneet Macintosh Plus ja Laserwriter Plus, jotka vauhdittavat desktop publishingia.

1986:  Adobe tuo kauppoihin Adobe Type Libraryn ja julkistaa grafiikkaohjelman Illustrator Macintoshille.  Illustrator on 1987 valmis.

1986:  Tanskalainen Anders Hejlsberg (1961-) laatii Borlandin TurboPascalin.

1986:  IBM julkistaa raahattavan Convertible-mallin.

1986:  Zenith julkistaa kannettavan koneen Z-181.

1986:  Yhdysvaltalainen Philip W Katz (1962-2000) kehittää ohjelmistopohjaisen tiedostopakkaajan PKZip ajatuksen.

1986:  MATLAB 2 tulee markkinoille.

1986:  Kiinassa Stone Group tuottaa ensimmäisen sanojenkäsittelytietokoneen MS-2400.

1986:  Japanissa on myyty 2,167 miljoonaa sanojenkäsittelijää.

1986:  Toshiba markkinoi vientiin matkamikroa T-3100 ja Japaniin J-3100.  Innostus kannettaviin mikroihin alkaa.

1986:  USAssa Compaq julkistaa 32-bittisen mikron Deskpro 386 PC.

1986:  Bill Gates tarjoaa IBMlle 10 prosentin osuutta Microsoftista.  IBM pitää ehdotusta mielettömänä.  Microsoft avaa Japanissa yhtiön.

1986:  Sperry ja Burroughs muodostavat yhtiön Unisys.

1986:  Nelivärinen laserkirjoitin esitellään.

1986:  USAssa on 30 miljoonaa henkilökohtaista tietokonetta.

1986:  Ranskassa on 68 000 tietokonetta.

1986:  Texas Instruments TI-52 Solar esitellään.  Se on sama kuin TI-37 Galaxy Solar.

1986:  Nintendo tuo USAn markkinoille järjestelmänsä Nintendo Entertainment System NES, jota koemarkkinoitiin 1985 New Yorkissa.  Siihen kehitetään Family Computer Disk Drive System.  Sega esittelee järjestelmänsä Sega Master System SMS ja Atari tuo kauppoihin pelikonsolin Atari 7800 pysyäkseen kilpailussa mukana.

1986:  Kaksi ohjelmoijaa Basit ja Amjad korvaavat levykkeen bootsektorin koodin omalla koodillaan, joka on suunniteltu saastuttamaan levykkeet missä levykeasemassa tahansa.  Saastuneissa levykkeissä on otsikko C Brain (C tarkoittaa Copy Right -merkkiä).

1986:  Ensimmäinen suomalainen AT-mikro MikroMikko 3 julkistetaan.  Se perustuu prosessoriin Intel 80286, ja sitä tehdään useita versioita kuten 3TT (table top).  Nokia valmistaa 1991 loppuun mennessä yli 300 000 mikrotietokonetta.

1986:  Tekstinkäsittelyohjelma Teko 3.1 ilmestyy.

1986:  Helsingin yliopistossa käynnistyy projekti Assyrian valtionarkistot, joka on Suomen akatemian rahoittama kansainvälinen tutkimushanke.  Nuolenpäätekstit syötetään mikrotietokoneelle eurooppalaisille kirjaimille muunnettuina.  Tallennettu tekstikorpus on noin 5000 kilotavua.

1986:  Toiset Suomen Tekoälytutkimuksen Päivät pidetään ja perustetaan Suomen Tekoälyseura STeS.  Sen tunnukseksi valitaan tekoälypäivien Lapin shamaanien arpakannusta tyylittelevä kuvio.  Jouko Seppänen perustaa seuran lehden, jonka nimeksi hänen ehdotuksestaan otetaan seuran tunnuksen mukaan Arpakannus.

1986:  Helsingin yliopiston Eksegetiikan laitokselle hankitaan mikro-PC ja kirjoitin.  Valtion tietokonekeskuksen VTKK kanssa on sopimus kreikan ja heprean kirjaimiston saamiseksi ohjelmalla Teko 3.1 sekä tietokoneen näyttöön että tulostetuksi.

1986:  Korkeakouluinsinöörien ja Arkkitehtien Keskusliitto KAL, 1993 Tekniikan akateemiset TEK, ostaa lehden tekoon Macintoshin eli kottaraisen pöntön.  Se alkaa sauhuta, kun Leena Schmandt-Hokkanen käyttää vaativia ohjelmia.  Hän saa tilalle uuden koneen, joka on talon nopein.  TEK hankki ensimmäiset tietokoneet 1980-luvun alussa.  Schmandt-Hokkanen piirsi 1970-luvulla graafisia esityksiä eli käyriä työvälineinään papukaijaviivain, tussikynä, sabluunat ja partakoneen terä, jolla raaputettiin kuultopaperista virheet ja tahrat.  TEK-lehden käsikirjoitus kirjoitettiin kirjoituskoneella.  Käsikirjoitukseen merkittiin kynällä painoa varten tekstien tyylit, pistekoot, rivivälit ja palstaleveydet.  Paino lähetti ladotut palstat tarkistettavaksi ja saksitaittoa varten.  Saksitaitot korjauksineen lähetettiin takaisin painoon.  Nyt Schmandt-Hokkanen tekee samat asiat tietokoneella.

1986:  Ensimmäinen PC- eli tietokonevirus löydetään.  Se on peräisin Pakistanista, ja sille annetaan nimi Brain.  Suomessa se kohdtaan ensi kertaa 1989 Tampereella.

1986:  Suomessa myydään 36 000 yritysmikroa.

1986:  Kotimikro Commodore Amiga 1000 esitellään.

1986:  Suomessa tehdään ensimmäiset pidätykset hakkerijutussa.  Sen oikeuskäsittely kestää pari vuotta ja melkein kaikki syytteet hylätään.

1987:  IBM ja Microsoft julkistavat graafisen monitehtäväkäyttöjärjestelmän Operating System/2 OS/2 1.0 mikrotietokonetta IBM PS/2 varten.  Mallistossa on 32-bittinen Micro Channel Architecture MCA dataväylä, joka ei ole yhteensopiva markkinoiden lisäkorttien kanssa.  Tarkoituksena on haitata kloonivalmistajia.  OS/2 ei menesty.  PS/2-sarjan 3,5 tuuman levyke tallentaa 1,44 megatavua.

1987:  Apple esittelee koneen Macintosh II ja laajennettavan koneen Macintosh SE.

1987:  Playboy alkaa tuottaa sisällöstään elektronista versiota, joka käsittää noin kymmenen sivua (24 ruudullista) seuraavasta Playboyn numerosta.  Elektroninen lehti on suunnattu USAn yli miljoonalle Macintoshin omistajalle.  Pakettiin sisältyy kaksi mustavalkokuvaa kuukauden playmate-mallista ja sarjakuvia.

1987:  Sun julkistaa avoimen arkkitehtuurin SPARC.

1987:  Microsoft esittelee ohjelman MS Excel Windowsia varten ja tuo markkinoille käyttöjärjestelmän Windows 2.0.

1987:  Käyttöjärjestelmällä MS DOS toimiville PC-mikroille Rank Xerox kirjoittaa sivuntaitto-ohjelman Ventura.  Sivuntaitto-ohjelma PageMaker valmistuu PC-koneille MS DOS.  Muita ovat Quarkin XPress ja Letrasetin DesignStudio.

1987:  Sybase julkistaa ensimmäisen asiakas-palvelin -arkkitehtuurin relaatiotietokannoille.

1987:  Thomas Knoll alkaa kirjoittaa graafista ohjelmaa Mac Plus -tietokoneelle.  Hänen veljensä John tulee mukaan, ja he kutsuvat ohjelmaansa nimellä Display, joka parannettuna 1988 on ImagePro.  BarneyScan myy sitä noin 200 kappaletta diaskannerinsa kanssa.  Veljekset Knoll esittelevät ohjelmaansa 1989 Adobelle, ja ensimmäinen Photoshop 1.0 myydään 1990 kymmenen kuukauden kehittelyn jälkeen.  Versio 2.0 Fast Eddy tulee 1990 myyntiin, 3.0 jo 1994 ja 1996 versio 4.0.  Käyttäjiä on 2009 yli kymmenen miljoonaa.

1987:  Kodak astuu elektronisille still-video- eli digivalokuvausmarkkinoille seitsemällä mallilla.

1987:  MATLAB 3 tulee markkinoille.

1987:  Kuubassa perustetaan tietokone- ja elektroniikkakerhoja.  Yli miljoona kuubalaista suorittaa 2006 mennessä loppututkinnon tietojenkäsittelyssä ja ATK-alan opetuksessa.  ATK-opetus sisältyy kuubalaisten koulujen perusopetukseen.  Kuuba rakentaa yhteisöllisen ATK-suunnittelutyön lähinnä Linuxin pohjalle.

1987:  MegaScanin julkaisusovellutuksiin tarkoitettu näyttö on erotuskyvyltään 4096x3300 pistettä.  Pictureware esittelee tietokantaohjelmistoon dBase III+ perustuvan kuvatietokannan hallintajärjestelmän PicturePower.  Videografiikkatyöasemia ovat Microtimen ja Genigraphicsin laitteistot.

1987:  Compaq toimittaa miljoonannen PCnsä ja Microsoft miljoonannen Windowsinsa.

1987:  Elokuvassa Terminator esitellään päällepuettava tietokone.

1987:  Atari esittelee järjestelmänsä Atari XE Game System, jossa on 64 kilobitin RAM ja 256 kilobitin pelikasetit.

1987:  Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT Graafisessa laboratoriossa kehitetään kuva-arkistointijärjestelmä Kaleido.  Graafisen suunnittelijan työasema on suomalainen Unda GDW (Graphics Designer Workstation).  Lightspeed Color Layout System on koneeseen Apple Macintosh II pohjautuva graafisen suunnittelijan työasema.  Sillä tehdään taitto- eli layout-ohjeet, ja varsinainen painotuote tehdään prepress-järjestelmässä.  VTT kehittää eurooppalaista älykorttia, jossa on magneettinauhan sijasta mikroprosessori.

1987:  Toshiba tuo Suomeen kannettavien tietokoneiden sarjan, jonka suurin on malli 80386 ja pienin 8086-pohjainen T1000.

1987:  Suomessa myydään 60 000 mikrotietokonetta yrityksiin.  Kotimikro Commodore Amiga 500 tulee Suomen markkinoille.

1987:  Commodoren käyttäjien lehti C=lehti perustetaan.

1988:  Neuvostoliittolainen Vneshtorgizdat ja englantilainen Gerald Computers perustavat yhteisyrityksen, joka erikoistuu järjestelmien tuottamiseen opetuskäyttöön ja tietokoneohjelmien tekemiseen muun muassa kirjapainoja varten.

1988:  Ensimmäinen valo- eli optinen prosessori valmistuu laboratorio-oloissa.

1988:  Yhtiön NeXT Steve Jobs esittelee työaseman NeXT.  Siinä on Motorolan 25 megahertsin prosessori 68 030.  Konetta sanotaan kuutioksi, koska keskusyksikön mitat joka suuntaan ovat 30 senttimetriä.  Bill Gates tuumii, että hän pani mikroprosessorin laatikkoon, mitä sitten?

1988:  Vahvistetaan standardi C+ +, jonka tanskalainen Bjarne Stroustrup (1950-) laatii 1980-luvulla.

1988-89:  Värien käyttöä tukevia piirustusohjelmia tulee markkinoille: Adoben Illustrator'88, Alduksen FreeHand 2.0, Clariksen MacDraw II ja Micrografixin ohjelma.

1988:  Windows 2.1 ja OS/2 1.1 tulevat myyntiin.

1988:  IBMlle tehty Microsoft DOS 4.0 sisältää paljon vikoja ja vie edeltäjiään enemmän perusmuistia.

1988:  Compaq julkistaa muutaman yhteistyökumppaninsa kanssa väylästandardin EISA - Extended ISA.  Sen taakse lähtee noin 60 yritystä.

1988:  Monet yhdysvaltalaiset yritykset kehittävät koneeseen Macintosh II sopivia kuvakortteja.  Trancept Systemsin kehittämä lisäprosessorikortti 1024x2048x32 bittiä on tarkoitettu Sun-työasemaan.  USAn markkinoille tulevat yritysten Ardent Computer ja Stellar supergrafiikkatyöasemat.  3D Systemsin stereolitografialaite SLA/1 tekee prototyyppikappaleen tietokoneen ohjaamana käyttäen ultraviolettilaseria ja fotokemiallista prosessia.  Graafisen suunnittelijan työasemat Scitex, Hell, Crosfield ja muut ovat yleensä prepress-tuotantojärjestelmiä, joilla tehdään värierotellut filmit painamista varten.

1988:  USAssa on 45 miljoonaa henkilökohtaista tietokonetta.

1988:  Nintendo of America julkaisee lehtensä Nintendo Power ensimmäisen numeron.  NES-kirjastoon kuuluu 65 peliä.

1988:  Cornellin yliopiston opiskelija Robert Morris käynnistää mato-ohjelman, joka leviää muutamassa tunnissa koko verkkoon.

1988:  Eräs yleisimpiä viruksia Jerusalem aktivoituu joka perjantai 13 päivä.  Virus vaikuttaa tietueisiin .EXE ja .COM ja tuhoaa sinä päivänä ajettavat ohjelmat.

1988:  Tetris saapuu Suomeen.

1988:  Nokia Informaatiojärjestelmät ostaa Ericssonin tietokonetoiminnot eli dataryhmän.  Ne ja Dava yhdistetään Nokia Data Systemsiksi.

1988:  Lehden Mikro nimeksi vaihdetaan MikroPC.

1988:  Suomessa myydään 113 000 yritysmikroa.  Kotimikro Atari ST ei mene hyvin kaupaksi.

1988:  Suomessa tietokonevirukset kiinnittävät laajaa huomiota.

1989:  Erich Honecker (1912-94) ojentaa Saksan Demokraattisen Tasavallan DDR ensimmäisen yhden megabitin muistisirun Neuvostoliiton puolue- ja valtiojohtajalle Mihail Gorbatshov (1931-).

1989:  Yhdysvaltalainen Richard Matthew Stallman (1953-) kehittää käsitteen copyleft, joka on lakitekninen tapa suojata vapaiden ohjelmistojen levitysoikeutta tekijänoikeuslaeilla.  Hän luo GNU GPL -lisenssin.

1989:  Commodore ilmoittaa, että miljoona Amigaa on myyty.

1989:  Digital esittelee RISC-työaseman DECstation 3100.

1989:  Intel julkistaa 25 megahertsin 20 MIPS mikroprosessorin 80486DX.  Siinä on 1,2 miljoonaa transistoria.

1989:  Motorola julkistaa 1,2 miljoonan transistorin mikroprosessorin 68040.

1989:  Lotus Notes julkistetaan ja se tulee muun muassa toimituksiin.

1989:  Kanadalainen Corel Systems tuo markkinoille kuvitusohjelman CorelDRAW.  Versio 2.0 tulee 1991 kauppaan.

1989:  Applen kannettava Macintosh Portable julkistetaan, mutta ei saavuta suosiota.

1989:  Taskukoon mikrot Atari Portfolio ja Poqet PC julkistetaan, mutta ne eivät menesty markkinoilla.

1989:  Kodakin värillinen termotulostin Kodak XL 7700 Digital Continuous Tone Printer esitellään.

1989:  Etelä-Koreassa kehitetään Area Hangul sanojenkäsittelyyn.  Hangul & Computer perustetaan 1990.

1989:  Toshiba julkistaa mikron J-3100SS Dynabook.

1989:  Ensimmäinen japaninkielinen PostScript-tulostin tulee kauppaan.

1989:  WordPerfect 5.1 ilmestyy markkinoille.

1989:  Nestekidenäyttö LCD tulee markkinoille.

1989:  Nintendo tuo kauppoihin kädessä pidettävän pelin Game Boy.  Siihen voi ladata eri pelejä.  Nintendo ostaa Tetriksen Japanin ulkopuoliset konsolioikeudet ja liittää sen Game Boy -käsikonsoliin, jota myydään 32 miljoonaa.

1989:  NEC alkaa markkinoida 16-bittistä konsolia TurboGrafx-16, joka soveltaa CD-tallennusta peliohjelmalle.  Sega esittelee 16-bittisen pelikonsolin Genesis.  Atari tuo markkinoille kädessä pidettävän pelin Lynx.

1989:  Hewlett-Packard ostaa työasemien valmistajan Apollo.

1989:  Esitysgrafiikan ohjelmistoja ovat Alduksen Persuasion, Cricketin  Presents, Letrasetin StandOut ja Microsoftin PowerPoint.

1989:  Yksivärisen kuvankäsittelyn ohjelmia ovat Silicon Beachin Digital Darkroom, Letrasetin ImageStudio ja Agfan McView.

1989:  Värikuvien käsittelyohjelmia ovat Avalon Developmentin PhotoMac, Electronic Artsin Studio/8, LaserWaren LaserPaint Color II, Letrasetin ColorStudio, Times Artsin Lumena ja Silicon Beachin Digital Darkroomin väriversio.

1989:  Julkaisujen teossa on käytössä eri työvaiheissa muun muassa seuraavia ohjelmia Macintosh/MS-DOS eli PC: tekstinkäsittely: Microsoft Word 3.01 ja WordPerfect 1.0/Microsoft Word 4.0 ja WordPerfect 4.2 ja 5.0, matemaattinen teksti: Expressionist 2.0/TeX, Manuscript ja Exact, taulukkolaskenta ja grafiikka: Excel 1.5 ja Cricket Graph 1.21/Excel, Lotus Symphony, Lotus 1-2-3, Graph Plus ja MS Chart, piirrosohjelmat: Claris MacDraw II, Cricket Draw 1.11, Claris MacPaint 2.0, Canvas 2.0, Aldus Freehand 2.0 ja Adobe Illustrator 88/Designer, Freelance Plus, Harward Graphics ja Halo DPE, sivuntaitto: PageMaker 2.0 FIN ja Ready Set Go! 4.0/Pagemaker 1.1 ja 3.0 sekä Ventura 1.1.

1989:  Korkeakoulujen palveluosasto, sitten Tieteellisen laskennan palvelu saa supertietokonejärjestelmän Cray X-MP.

1989:  Suomessa myydään 147 000 ammattikäyttöön tarkoitettua mikroa.  Eduskuntaan hankitaan mikroverkko.

1989:  Yhdysvaltalainen Planar Systems ostaa Lohja Elektroniikan osakekannan ja perustaa yhtiön Planar International, johon Metra (entinen Lohja) ja osia Wärtsilästä tulevat osakkaiksi.

1989:  Valtion Tietokonekeskus VTKK muuttuu liikelaitokseksi.

1989:  Nokia Data hoitaa tulospalvelun hiihdon MM-kisoissa Lahdessa ja monissa suurissa urheilukisoissa.

1989:  Sanoman sovellutukset laskentatoimessa ovat Systmanin paketti (iso IBM) sekä henkilöstö- ja palkkahallinon järjestelmässä SYSLAT (iso IBM).  Helsingin Sanomien markkinoinnin järjestelmä (levikki, irtonumero, asiakas ja yhteisjakelu) on itse tehty (iso IBM) ja aikakauslehtien markkinoinnin järjestelmä (levikki, kerhomyynti ja luettelomyynti) on ruotsalainen DMA-paketti (iso IBM).  Toimitus-, ilmoitus- ja ilmoitusliikennesovellutus on yhdysvaltalainen SII-paketti (Tandem).  Ilmoitusasemointi- ja taittojärjestelmä on yhdysvaltalainen HASTECH (PDP) ja väriasemointijärjestelmä on yhdysvaltalainen SCITEX (HP).  Postituksen ohjausjärjestelmä on itävaltalainen Ferag (DG).  Tuotannon seurantajärjestelmä on teetetty valmisohjelmiston varaan (IBM S/36).  Ilta=Sanomien irtonumerosovellutus on itse tehty (HP).  Helsingin Sanomien kuljetusmallisovellutus on tanskalainen paketti (Prime).  Aikakauslehtien tekstituotantojärjestelmä on yhdysvaltalainen Atex (PDP), sivutaittojärjestelmä on SCITEX (HP) ja tuotannon seurantajärjestelmä on Nokian tekemä (Startus).  Startelin on-line järjestelmä on Mistel III (VAX), tietokantakustannusjärjestelmä on itse tehty (VAX) ja finanssi-informaatiojärjestelmä on itse tehty (VAX).  Kaapelitelevision tilaajahallintajärjestelmä on yhdysvaltalainen GMS (iso IBM).  Lehtikuvan kuvaliikennejärjestelmä on itse tehty (IBM S/36).  Lippupalvelun lipunmyyntijärjestelmä on teetetty (iso IBM/PC).

1980-luvun loppu:  Ohjelmointikieli Python syntyy.

1990-luku:  Kolmiulotteisten pelien aikakausi alkaa pelien Wolfenstein 3d, Duke Nukem 3d ja Quake mukana.  Kolmiulotteisuus on näennäistä.

1990:  Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa KDKT avataan tietokonekeskus Korea Computer Center KCC.  Se toimii informaatioteknologian tutkimuskeskuksena.

1990:  IBM julkistaa RISC-pohjaisen työasemalinjan RS/6000.

1990:  Microsoft tuo markkinoille käyttöliittymän MS Windows 3.0.  IBM ja Microsoft ilmoittavat, että IBM kehittää käyttöjärjestelmää OS/2 Intelin prosessoreille ja Microsoft käyttöjärjestelmää OS/2 1.3 New Technology NT muille siruille.  Yritysten liitto lakkaa 1991.

1990:  Adobe Photoshop ja Type Manager tulevat kauppaan.

1990:  Simulink 1.0 tulee markkinoille.

1990:  Kodak julkistaa järjestelmän Photo CD.

1990:  JIS kanji-koodi revisoidaan.

1990:  Japanilainen Fujitsu ostaa yhtiön International Computers Limited ICL.

1990:  Nintendo myy Japanissa 16-bittisiä pelikonsoleita Super Famicom.

1990:  USAssa on 92 miljoonaa henkilökohtaista tietokonetta.

1990:  Symantec tuo markkinoille ohjelman Norton AntiVirus, joka on ensimmäisiä virusten torjuntaohjelmia.

1990:  Deutscher Drucker esittelee 34 tekstinkäsittely- ja työpöytäjulkaisuohjelmaa.

1990:  Compaq perustaa tytäryhtiön Suomeen.

1990:  Monigraafin Toti on suomalaisten lehtitalojen yleisin tietojärjestelmä.

1990:  Suomen ensimmäinen supertietokone aloittaa toimintansa.  Mikrotietokoneiden myynti on 148 000 kappaletta.

1991:  MIPSR4000 on ensimmäinen 64-bittinen prosessori.

1991:  Advanced Micro Designs esittelee ensimmäisen Intelin sirun i386DX kloonin Am386DX/40.

1991:  Epson Telford valmistaa kannettavan eli matkatietokoneen, joka painaa lähes 11 kiloa.  Raahattava akkukäyttöinen kone on Epson PC AX3s Portable.

1991:  Go esittelee käyttöjärjestelmän PenPoint kynämikroille.

1991:  Microsoft julkistaa käyttöjärjestelmän PenWindows.

1991:  Microsoft esittelee käyttöjärjestelmän MS-DOS 5.0 ja tulkin Visual Basic, joka yhdistää graafisen käyttöliittymän integroituun kehitysympäristöön.  Vuoden kuluessa myytiin kolme miljoonaa Windows 3.0 käyttöjärjestelmää.

1991:  Hewlett-Packard esittelee kädessä pidettävän tietokoneen HP 95LX.

1991:  Psion esittelee kämmentietokoneen Psion Series 3, jossa on 8x40 merkin LCD-näyttö.

1991:  IBM ja Apple käynnistävät yhteistyön painopisteenä prosessorin PowerPC kehitys Motorolan kanssa.

1991:  Apple julkistaa ohjelman QuickTime videotuotantoon Macilla.  Yhtiö julkistaa sylikonelinjan PowerBook.

1991:  Lotus tuo markkinoille Windowsissa toimivan kuvankäsittelyohjelman Winimage, joka on kehitetty tekstinkäsittelyohjelmassa Amipro olevasta kuvankäsittelyohjelmasta.

1991:  PixoArts julkistaa kuvankäsittelyohjelman Pixofoto.  Se ei toimi Windowsissa, mutta siinä on oma graafinen käyttöliittymä.  Ohjelmasta tullee Windows-versio.

1991:  Kodak tuo markkinoille järjestelmän Kodak Professional Digital Camera System DCS, joka mahdollistaa digikuvien ottamisen Kodakin 1,3 megakuvapisteen ilmaisimella varustetulla kameralla Nikon F-3.

1991:  Sound Blaster Pro tulee mikrojen äänikorttimarkkinoille.

1991:  Linus Torvalds (1970-) koodaa ja julkaisee ensimmäisen unix-tyyppisen vapaan käyttöjärjestelmän Linux version 0.01 prosessorille Intel 386.  Hän toimittaa ohjelman lähdekoodin vapaaseen levitykseen internetiin.  Käyttöjärjestelmän, jossa on 10 000 koodiriviä, nimi oli alunperin Freax (freak tai free ja x, joka viittaa Unixiin).  Myöhemmin käyttöjärjestelmän ydin yhdistetään GNU-projektin julkaisemiin työkaluihin ja vapaaseen GPL-lisenssiin, jolloin GNU/Linux syntyy.  Ohjelmiston kehittely on yksi maailmanhistorian laajimpia yhteistyöhankkeita.  Linuxin loppukäyttäjiä 2002 lienee 18 miljoonaa.

1991:  Kirjatyöntekijäin Liitossa on jokaisella 30 työntekijästä mikro käytettävissään.  Liitossa tietotekniikan käyttö alkoi 1970-luvulla.  Mikroilla ja paikallisverkolla hoidetaan jäsenmaksurekisteriä, työttömyyskassaa, taloushallintoa ja tekstinkäsittelyä.

1991:  WSOY ottaa käyttöön tietosana- ja sanakirjatoimitusten järjestelmän kanadalaisen yrityksen CTMG ohjelmiston The Officesmith ja laitteiston IBM RISC System/6000.

1991:  Nintendo alkaa myydä USAssa 16-bittistä järjestelmää Super NES.  Grafiikassa on 512x448 pixeliä ja 256 väriä.

1991:  Commodore tuo kauppoihin pakkauksensa Commodore Dynamic Total Vision CDTV.  Siinä on CD-ROM yhdistetty mikroon Amiga 500.

1991:  USAn Sega valmistaa pelikeskuksiin holografista videopeliä Time Traveler.

1991:  Tequila on ensimmäinen laajalle levinnyt monimuotoinen virus.  Sellainen on vaikea havaita virustorjunnalla, koska se muuttaa muotoaan joka uudessa tartunnassa.

1991:  Englantilainen QED Technology ostaa Norsk Datan tytäryhtiön ND Comtec, joka on toimittanut sivunvalmistusjärjestelmiä yhdeksään Euroopan maahan.  QED on Robert Maxwellin sanomalehden The European järjestelmätoimittaja.  Uusi yritys QED Comtec on esillä IFRAssa Amsterdamissa.

1991:  ICL ostaa Nokia Datan.  ICL toimii 70 maassa.

1992:  Intel esittelee 25/50 megahertsin 41 MIPS mikroprosessorin i486DX2 ja julkaisee väylästandardin Peripheral Component Interconnect PCI 1.0.

1992:  Digital julkistaa 64-bittisen RISC-prosessorin Alpha.  Sen taajuus on 200 megahertsiä.

1992:  Hewlett-Packard esittelee työasemat Series 9000 Model 710 ja 705.

1992:  Apple julkistaa käsimikron Newton eli Personal Digital Assistent PDA.  Se ei käy kaupaksi.

1992:  Microsoft julkistaa käyttöliittymän Windows 3.1 ja Windows for Workgroups 3.11.  Sitä myydään miljoona kappaletta ensi 50 päivänä.

1992:  IBM tuo markkinoille käyttöjärjestelmän OS/2 2.0, esittelee sylimikron ThinkPad ja julkistaa prosessorin PowerPC 601.  IBM kokee ensimmäisen tappiollisen vuoden.

1992:  MATLAB 4 tulostaa 2- ja 3-ulotteista värigrafiikkaa.  MATLAB Student Edition tulee markkinoille.

1992:  Creative Labs esittelee äänikortin Sound Blaster.

1992:  Kodak digituotteita ovat Kodak Professional DCS 200 digikamera ja Kodak XLT 7720 tulostin.

1992:  Novell ostaa yhtiöltä AT&T yksikön Unix System Laboratories.

1992:  Maailmalla tunnetaan 1300 virusta, joiden määrä on 420 prosenttia suurempi verrattuna vuoteen 1990.

1992:  TEKES käynnistää kansallisen teknologiaohjelman Konenäkö teollisuusautomaatiossa 1992-1996.

1992:  Talentum solmii sopimuksen Tietotekniikan liiton kanssa: Tietoviikkolehden lisäksi jäseneduksi tulee joko Tietoverkko tai MikroPC.

1992:  Suomessa perustetaan lehti Pelit.  C=lehti lakkautetaan.

1993:  Adobe Systems esittelee Adobe Acrobat -ohjelman.  Se käyttää PDF- eli Portable Document Format -tiedostoja.  Adobe kehuu, että Acrobat on Gutenbergin jälkeen merkittävin kumous kirjapainotekniikassa.  Valmiit sivutaitot voidaan käyttää monin tavoin.  Julkaisu voidaan katsoa näytöltä, tulostaa kirjoittimella paperille, filmille tai painolevylle.  Oppikirja-aineisto on helppo päivittää ja voidaan levittää sähköiseen jakeluun.

1993:  Apple esittelee Japanissa kuusi mikroa.  Apple lopettaa mikron Apple II tuotannon.  Sitä myytiin 17 vuoden aikana viisi miljoonaa kappaletta.

1993:  Intel esittelee prosessorin 586 eli Pentium.  Siinä on 32 bitin rekisteri, 64 bitin dataväylä ja 3,1 miljoonaa transistoria, ja sen nopeus on 100 MIPS tai 112 MIPS.  Pentiumin liukulukulaskennassa paljastuu vuoden lopulla suunnitteluvirhe, ja yhtiö lupaa vaihtaa kaikki vialliset piirit kalliilla hinnalla.

1993:  Windows NT 3.1 sekä Office 4.0 tulevat markkinoille.  Windowsin käyttäjiä on yli 25 miljoonaa.  MS-DOS 6.0 tulee markkinoille.

1993:  Amstrad tuo Englannissa markkinoille laitteen Pen Pad PDA600 eli Personal Digital Assistant, jonka termin keksi 1992 Applen John Sculley.  Näytön koko on 3x4 neliötuumaa ja 240x320 kuvapistettä.

1993:  Apple tuo kauppoihin PDA-mikron Newton MessagePad 100, jota myydään ensimmäisen viiden kuukauden aikana 80 000 kappaletta.

1993:  Kiinalaisten merkkien kansainväliseksi standardiksi perustetaan ISO/IEC 10646-1.

1993:  Kolmiulotteinen peli Doom tulee markkinoille.

1993:  Atari markkinoi 64-bittistä konsolia Jaguar, joka toimii kahdessa 32-bittisessä prosessorissa.

1993:  Rodney A Brooks ja Lynn Andrea Stein julkaisevat Massachusettsin teknillisessä korkeakoulussa MIT tutkimuksen Building Brains for Bodies.  MITn tekoälylaboratoriossa rakennetaan robotteja Coco, Cog, Kismet ja Macaco.  Monet robotit ovat jo eläkkeellä.

1993:  USAssa senaattorit Joseph Lieberman ja Herbert Kohl käynnistävät senaatin tutkimuksen videopelien väkivaltaisuudesta.  He toivovat aloittavansa väkivaltapelien julistamisen pannaan.  Luodaan viihdetietokoneohjelmien arviointilautakunta.  Videopelien pakkaukseen merkitään ikäsuositus ja väkivaltasisältö.

1993:  Suomen mikromyynti on noin 151 000 kappaletta.  Amiga 1200 tulee markkinoille, mutta se ei menesty hyvin.

1994:  Digital julkistaa 64 bitin prosessorisarjan Alpha AXP-risc, jonka nopeimman prosessorin kellotaajuus on 300 megahertsiä ja joka tekee miljardi käskyä sekunnissa.

1994:  Sun Microsystems julkistaa työasemat SparcStation 5 ja 20.

1994:  Apple julkistaa mikrot Power Macintosh 6100/60, 7100/66 ja 8100/80.

1994:  Adobe ostaa yrityksen Aldus ja esittelee ohjelman PageMaker.

1994:  Novell ostaa yhtiön WordPerfect ja taulukkolaskimen Quattro Pro Borlandilta.  Molemmat myydään 1996 Corelille.

1994:  Commodore menee konkurssiin.

1994:  James Gosling (1955-) keksii ja kehittää ohjelmointikielen Java.

1994:  Kodak tuo markkinoille digituotteet Kodak Copyprint Station, jolla tehdään kopioita vanhoista kuvista, Kodak Digital Enhancement Station 100, joka mahdollistaa kauppiaiden auttaa asiakkaitaan poistamaan vikoja kuten punaiset silmät, ja Kodak Creation Station, jolla tehdään digikuvia negatiiveistä, dioista, vanhoista kuvista ja Photo CD-kuvista.  Kodak lisää ammattikuvaajien kameroihin kuuden megakuvapisteen kameran.

1994:  Linus Torvaldsin kehittämän avoimen lähdekoodin Linux-käyttöjärjestelmän ytimen versio 1.0 valmistuu.  Se julkistetaan Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella.

1994:  Selain Netscape 0.9-beetaversio laitetaan jakeluun.

1994:  Kannettavaan mikroon tulee CD-asema.

1994:  Yhdysvalloissa kolmasosa kotitalouksista omistaa mikrotietokoneen, joita on 31 miljoonaa.  Videopelejä on 40 miljoonassa kodissa.  Neljä miljoonaa mikroa myydään 1995.

1994:  3DO esittelee kotivideopelikoneen 3DO MultiPlayer.

1994:  Japanissa Sony alkaa markkinoida pelikonsolia PlayStation ja Sega konsolia Saturn.  Nintendo markkinoi kämmenpeliä Super Game Boy.

1994:  Virus Good Times leviää avaamalla saman niminen sähköposti.

1994:  Steven Levy kuvaa kirjassaan Hackers: Heroes of the Computer Revolution intomielisiä tietokoneharrastajia.  Kolmella hakkerisukupolvella esitetään tietokoneharrastuksen yliopistollinen alku, ideologisoituminen ja kaupallistuminen.

1994:  Neil Postman, Technopoly: Tietokoneet ovat pelkästään nerokkaita laitteita tarpeettomiin toimintoihin... tietokonevallankumous on hölynpölyn räjähdys.

1994:  Suomessa CD-ROM yleistyy.

1994:  Suomessa myydään yli 216 000 mikroa.

1995:  Microsoftin kuluttajamarkkinoille tarkoitettu käyttöliittymä Bob menee penkin alle, eikä siitä juuri puhuta Euroopassa.  Windows 95 ja NT 3.51 tulevat markkinoille.  Sitä myydään miljoona kappaletta neljän päivän kuluessa julkistuksesta.   Windows 95 ei sisällä selainta, vaan Internet Explorer 1.0 sisältyy erikseen ostettavaan pakettiin Plus.  Microsoft ryhtyy jakamaan selainta IE 2.0 ilmaiseksi.

1995:  Sun esittelee kielen Java.

1995:  Anders Hejlsberg kehittää kääntäjän Borlandin Delphin.

1995:  MATLAB sovelletaan Linuxia varten.

1995:  Intel julkistaa mikroprosessorin Pentium Pro (P6).

1995:  Power Computing toimittaa ensimmäiset Mac-kloonit.

1995:  IBM ostaa yhtiön Lotus, josta tulee IBMn itsenäinen yksikkö.

1995:  Kodak lisää kameroihinsa mallin Kodak Professional Digital Stil SLR camra EOS DCS 5, joka perustuu kameraan Canon EOS-1N, ja on yhteensopiva kaikkien Canon EF -objektiivien ja lisälaitteiden kanssa.  Toinen uutuus on Kodak Digital Camera 40.  Kodak Digital Science -tuotteet auttoivat havainnollistamaan käyttöliittymän Windows 95 esittelyssä, kuinka helppoa on kuvien käyttö työpöydällä.

1995:  Standardi Universal Serial Bus USB 1.0 esitellään.

1995:  Applen väylästä FireWire tehdään standardi IEEE-1394.

1995:  Daytonin rauhansopimuksesta käytyjen neuvottelujen aikana PowerScene-järjestelmällä heijastetaan kolmiulotteinen karttakuva valkokankaalle, ja Bosnian, Kroatian ja Serbian presidentit sopivat tulitauon rintamalinjoista.  Neuvotteluissa PowerScenen simulaatio-ohjelmaa käytetään myös havainnollistamaan konfliktin osapuolille sitä, miten NATOn ilmavoimat iskisivät kohteisiinsa erehtymättömällä tarkkuudella mikäli neuvottelut epäonnistuisivat.  Pentagonin strategeille tämä on esimerkki virtuaalisesta kriisinhallinnasta.

1995:  Nintendon Nintendo 64 tulee Japanin markkinoille ja 1996 USAn.

1995:  Apple julkistaa videopelijärjestelmän Pippin, jonka grafiikassa on 640x480 kuvapistettä ja 24 bitin väri.

1995:  Suomessa myydään lähes 280 000 mikrotietokonetta.

1995:  Brysselin huippukokouksessa seitsemän teollistuneinta maata G7 vahvistavat globaalin informaatioyhteiskunnan käsitteen.

1996:  Oraclen pääjohtaja Larry Ellison hahmottelee verkkotietokoneen Network Computer NC.  Sen arkkitehtuurissa selain on tärkein käyttöliittymä.

1996:  Compaq tulee työasemamarkkinoille julkistamalla sarjan, joka käyttää Pentium Pro -järjestelmiä.

1996:  LG Electronics esittelee kädessä pidettävän mikron LG HPC GP40M, jossa on 240x480 kuvapisteen LCD-näyttö.

1996:  Caldera julkistaa ensimmäisen toimistopaketin käyttöjärjestelmälle Linux.

1996:  Corel hankkii Novellilta ohjelmat WordPerfect, QuattroPro ja PerfectOffice.

1996:  Linux 2.0 julkistetaan.

1996:  Windows NT 4.0 tulee markkinoille.  Siinä on 20 miljoonaa ohjelmariviä.  Microsoft esittelee käyttöjärjestelmän Windows CE 1.0 kädessä pidettäviä eli kämmenmikroja varten ja julkistaa selaimen Internet Explorer 2.0.

1996:  MATLAB 5 tulee markkinoille.

1996:  Kodak julkistaa tietuemuodon Kodak Photo CD Image Pac, jolla ihmiset voivat katsella kuviaan.  Siinä voidaan käyttää selainta, joka tukee JAVA-kieltä.  Kodak, Hewlett-Packard, Live Picture ja Microsoft esittelevät kehittämänsä teknologian Flashpix, joka helpottaa digikuvien käsittelyä.  Kodak toimittaa 10 000. lääketieteellisen lasertulostimensa Kodak Ektascan 2180.  Ensimmäinen  oli 1987 Kodak Ektascan Model 100.

1996:  Uudelleen kirjoitettava CD-ReWritable CD-RW julkistetaan.  Viisi yhtiötä kehitti sitä.

1996:  Apple ostaa ohjelmayhtiön NeXT.

1996:  Bordeauxlainen kirjakauppias haluaa saada lukijoilleen uuden näköispainoksen Montesquieun 1748 julkaisemasta teoksesta De L'Esprit des Loix.  Kirja skannataan ja tulostetaan digitaalisella painokoneella 400 kappaleena.  Tästä alkaa hanke Gutenberg Ranskan kansalliskirjallisuuden säilyttämiseksi.  Hankkeessa hyödynnetään uutta tieto- ja painotekniikkaa.

1996:  Nokia julkistaa maailman ensimmäisen käsimikro-matkapuhelin -yhdistelmän Communicator 9000.

1996:  Rendition tuo markkinoille kiihdytinpiirin Verite 1000 3D.

1996:  Industrial Light and Magic valmistaa visuaalisia tehokeinoja elokuviin Mission Impossible ja Star Trek: First Contact sekä 1999 Atar Wars: Episode I - The Phantom Menace.  John Knoll ohjaa niiden valmistusta.

1996:  Virtuaalilemmikki Tamagotchi tulee heti Japanissa suosituksi.

1996:  CSC-Tieteellinen laskenta hankkii  toisen supertietokoneen Cray T3E, joka on yli 1,4 miljoonaa kertaa nopeampi kuin ensimmäinen Univac.  Keskusmuistia on vajaa 30 gigatavua, prosessoreja 224 ja teoreettinen laskuteho 168 000 miljoonaa laskutoimitusta sekunnissa.

1996:  Arthur L Nordberg ja Judy E O'Neill kertovat teoksessaan Transforming Computer Technology. Information Processing for the Pentagon 1962-1986 USAn puolustusvoimissa syntyneistä tietotekniikan kehityshankkeista, tutkijoiden ja puolustuslaitoksen vuorovaikutuksesta.

1996:  Paul N Edwards näkee kirjassaan The Closed World. Computers and the Politics of Discourse in Cold War America tietotekniikan osana poliittis-ideologista kokonaisjärjestelmää, jolle on tyypillistä sulkeutuneisuus tai pyrkimys sulkemiseen.

1996:  Siemens Nixdorfin graafisen osaston henkilökunta perustaa Anygraaf osakeyhtiön.

1996:  Suomessa myydään 316 000 mikroa.

1996-99:  Suomeen tulee 350 000 uutta tietokonetaloutta.

1997:  Microsoft ostaa television WebTV ja tuo kauppoihin käyttöjärjestelmän Windows CE 2.0.

1997:  3Com ostaa modeemivalmistajan US Robotics.  Käsimikro PalmPilot siirtyy 3Comille.

1997:  Kannettavaan mikroon tulee DVD-asema.  Julkaistaan DVD-standardi.

1997:  Nullsoftin Winamp mahdollistaa MP3-tiedostojen kuuntelun mikrotietokoneella.  Siitä tulee CD- ja C-kasettisoittimen korvaaja.

1997:  Compaq ostaa Tandem Computersin.

1997:  Kodak julkistaa kameran Kodak Digital Science DC120, joka on tarkoitettu kirjoituspöytäkustantajille ja esitysten valmistelijoille sekä vakuutusyhtiöiden tarkastajille, kiinteistömyyjille, lakitoimistojen tutkijoille tai vastaaville.  CCD tallentaa 1,2 megakuvapistettä (1280x960).  Zoom on kolminkertainen.  Muistikortteja on kahden ja kymmenen megatavun koossa.  Kodak Color Management System CMS sisältyy ohjelmistoihin: Adobe, Illustrator 7.0; QuarkXPress; Corel Products; Macromedia, FreeHand; Deneba, Canvas; Fractal Design, Painter ja Micrografx, Picture Publishing.  Kodakin kamera Kodak Digital Science DC210 on tarkoitettu kotien ja yritysten käyttöön.  Siinä on 1152x864 kuvapisteen CCD ja kaksinkertainen zoom.

1997:  Japanilainen Omron tuo markkinoille konenäköanturin F-10.

1997:  Massachussetts Institute of Technologyn MIT Media-laboratoriosta irtoaa yritys E Ink, joka kehittelee sähköpaperia.  USAn puolustusministeriö rahoittaa yritystä.  E Ink aloittaa 1999 yhteistyön Bellin kanssa.  Bellillä on silkkipainotekniikka, jolla painetaan joustavia transistoripiirejä muovikalvolle.

1997:  IBM-superkone Deep Blue voittaa Garry Kasparovin shakissa.

1997:  PlayStationia on myyty 20 miljoonaa kappaletta.

1997:  Tiger alkaa markkinoida monikäyttöistä kädessä pidettävää laitetta game.com kilpaillakseen Game Boyn kanssa.  Game.com käsittää pelit, osoitekirjan, laskimen ja kynän kosketusnäyttöä varten.

1997:  Suomessa myydään 370 000 mikroa.

1998:  Intel julkistaa 350 ja 400 megahertsin prosessorit Pentium II.

1998:  Applen Steve Jobs esittelee mikron IMac.  Se on erilaiseksi muotoiltu tietokone.  Siinä ei ole levykeasemaa, vaan kirjoittava eli polttava CD-asema.

1998:  Windows 98 ja NT 5.0, jolle annetaan nimi Windows 2000, tulevat markkinoille.

1998:  Open Source Initiative perustetaan, joka ajaa termin avoin lähdekoodi käyttöä termin vapaat ohjelmat sijasta.  Niihin viitataan termillä FLOSS - Free/Libre Open Source Software.  Se on suomeksi VALO - vapaat avoimen lähdekoodin ohjelmat.

1998:  FireWire-liitäntä tulee markkinoille.

1998:  Photoshop 5.0 tulee markkinoille ja 1999 versio 5.5.

1998:  C++-kielen standardi vahvistetaan.

1998:  Kodakin ja Canonin kehittämä ammattilaiskamera Kodak Professional DCS 520 toimii herkkyysalueella ISO 200 - 1600 ja käyttää nestekidenäyttöä LCD.  Huokeassa digikamerassa Kodak Digital Science DC200 on megakuvapisteen kuva ja 1,8 tuuman LCD.  John Glenn käytti 1962 Kodakin filmiä kiitäessään avaruudessa ja nyt digikameraa Kodak Professional DCS 460 kuvatessaan maata.  Muita Kodakin 36 vuoden aikaisia erikoiskameroita on laitteissa kuun kiertolainen, Apollo, avaruusteleskooppi Hubble, Mars Pathfinder Rover, Ikonos 1 ja NASAn röntgensädeteleskooppi AXAF.

1998:  NVIDIA esittelee näytönohjaimen TNT.

1998:  Elokuva The Last Broadcast tuotetaan ja esitetään digitaalisesti.  Yhteistyössä on mukana Texas Instruments, jonka digitaalista elokuvaprojektoria DLP käytetään esityksessä.

1998:  Compaq ostaa Digital Equipmentin.

1998:  EU-maissa on keskimäärin 23 tietokonetta sataa henkilöä kohti, mutta Afrikan Beninissä luku on 0,1.

1998:  USAssa 3600 perheen ajankäyttötutkimuksesta käy ilmi, että lapset ovat television ääressä 1,5 tuntia päivässä, kun he 1981 katsoivat ainakin kaksi tuntia televisiota.  Keskiverto 12-vuotias viettää yli tunnin kotitietokoneen parissa eli televisio osittain vaihtuu tietokoneeseen.

1998:  Segan Dreamcast toimii Microsoftin Windows CE-käyttöliittymässä.

1998:  USAssa Wal-Mart hylkää yli 50 videopeliä lapsille sopimattomina.

1998:  Virus StrangeBrew on ensimmäinen Java-tietueita saastuttava virus.

1998:  Fool's Gold, Alliance for Childhood:  Ei ole mitään kunnon näyttöä siitä, että tietokoneiden käyttö merkittävästi parantaa opetusta ja oppimista.

1998:  Vuosi 2000 eli Y2K alkaa kummitella mediassa.  Tietokonemaailman toiminnan jokapäiväisten toimien ennustetaan lamaantuvan ellei ohjelmistoja korjata tai uusita.

1998:  Tromssassa järjestetään ensimmäinen Scandinavian Conference on Artificial Intelligence SCAI.  STeS toimii 1999 Tampereella pidetyn toisen SCAI-konferenssin isäntänä.

1999:  Kiinassa julkistetaan käyttöjärjestelmä Punalippu Linux.  Sen versio 6.0 julkaistaan 2009.

1999:  Uutistoimisto CNN väärentää uutisen, kun NATO tappaa rypälepommein yli sata albaania Korisassa.  CNN käsittelee kuvia ja manipuloi sanallisesti, jotta vastuu sälytetään Jugoslavian asevoimille.  CNN jää kiinni valheestaan.

1999:  Windows 98 SE sisältää selaimen IE 5.0.

1999:  Sun Microsystems ostaa saksalaisen StarDivisionin kehittämän StarOffice-toimisto-ohjelmistopaketin.  OpenOffice on StarOfficen avoimen lähdekoodin versio, ja sen ensimmäinen versio julkaistaan 2002.

1999:  Intel tuo markkinoille prosessorin Pentium III.

1999:  NVIDIA esittelee näytönohjaimen GeForge256.

1999:  Sony Electronics esittelee kädessä pidettävän mikron VAIO C1 PictureBook, jossa on digivideokamera ja 8,9 tuuman 480x1024 kuvapisteen TFT-näyttö.

1999:  Kannettavaan mikroon tulee langaton lähiverkkoyhteys.

1999:  Bangladeshissa kotimikrotietokone maksaa keskimäärin kahdeksan vuoden työpalkan.

1999:  Xerox ottaa yhtiön 3M sähköpaperin Gyricon valmistajaksi.  Xerox perustaa 2000 yhtiön Gyricon Media, joka markkinoi Gyriconia.  Kreikassa gyro - pyöriä ja eikona - icon - kuva.

1999:  Kotitietokone on Latviassa ja Liettuassa kuudella prosentilla kotitalouksista ja Virossa 14 prosentilla.

1999:  USAssa Columbine High Schoolissa tapahtuneen ammuskelun jälkeen Sega ilmoittaa, ettei se tuo Yhdysvaltoihin asetta Dreamcastin yhteydessä.  Lisäksi Sega estää maahan tuotujen aseiden käytön yhdysvaltalaisella konsolilla.

1999:  Melissa-virus W97M/Melissa sähköpostin liitteenä lähettää liitteen 50 käyttäjän sähköpostiosoitteeseen ja leviää nopeammin kuin aikaisemmat virukset.  Saman tapainen virus Love Bug tai ILOVEYOU lähetetään Outlookin kautta.

1999:  Kiihtyy pelottelu, että vuosiluvun vaihtuessa Y2K-ongelman takia tietokoneet reistailevat ja käyttäytyvät ennalta-arvaamattomasti, kun ne eivät ymmärrä eroa vuosien 1900 ja 2000 välillä.  Mitään ei tapahdu vuoden vaihtuessa.

2000-luku:  Kannettavat tietokoneet painavat pari kiloa.

2000:  Intel julkistaa suorittimen Pentium 4.  Sen kellotaajuus on 1,3 gigahertsiä.

2000:  Windows 2000, Pocket PC 2000 ja Windows Me ja CE 3.0 tulevat markkinoille.

2000:  IBM ilmoittaa lopettavansa OS/2-tukipalvelut 2001 alusta.  Supertietokone IBM ASCI White alkaa mallintaa ydinkokeita.

2000:  MATLAB 6 tulee kauppoihin.

2000:  NVIDIA ostaa yhtiön 3Dfx, joka valmisti näytönohjaimia Voodoo.

2000:  Sony julkistaa peliaseman PlayStation 2.

2000:  Tietokoneista USAssa on 49 prosenttia, Euroopassa 28, Japanissa 10 ja muualla 13 prosenttia.  USAssa on 168 miljoonaa henkilökohtaista tietokonetta eli 60 prosentissa kotitalouksista.

2000:  Sonyn PlayStation 2 myydään pian loppuun, sillä ensi erä on vain 500 000 kappaletta.

2000:  Maxis kehittää pelin The Sims Electronic Artsille ja 2004 sen jatko-osan The Sims 2.

2000:  Suomessa lakkaa tietokoneiden valmistaminen, kun Fujitsu-Siemens sulkee PC-tehtaansa Espoossa.

2000:  Melissa-muunnelma W97M.Resume.A saastuttaa Outlookin.  Virus Stages leviää internetin kautta.  Virus Anna Kurnikova eli VBS/SST on naamioitu tennistähden Kurnikova kuvaksi ja toimii samaan tapaan kuin Melissa tai Love Bug.  Se leviää lähettämällä kopion itsestään MS Outlookin osoitekirjan kaikkiin osoitteisiin.

2000:  Nicholas Garnham päätyy siihen, että tietoyhteiskunnan käsite on teoreettisesti epäonnistunut.  Se on sisäisesti ristiriitainen ja empiirisesti todentamaton, ja sen suosio poliittisessa diskurssissa voidaan ymmärtää vain, jos se käsitetään ideologiaksi.  Tietoyhteiskunta on Daniel Bellin "jälkiteollinen yhteiskunta".  Siinä tietotyöläiset on alistettu pääomalle ja he ovat työläisinä proletarisoituneet.  Toiseksi ajatellaan, että ollaan siirtymässä tavaroiden tuotannosta tiedon tuotantoon.  Nicholas Negroponte liioittelee, että suurin osa taloudesta on bittien eikä atomien käsittelyä.

2000:  Suomen Tekoälytutkimuksen päivillä Teknillisessä korkeakoulussa TKK jaetaan Suomen Tekoälyseuran ensimmäiset mitalit, jotka vastaanottavat Seppo Linnainmaa ja Jouko Seppänen.

2000:  Nitro perustetaan Helsinkiin.  Autodesk 3ds Max on sen perustyökalu, jolla tuotetaan 3D-grafiikkaa ja animaatiota.  Sen alueita ovat filmituotanto, radiomainonta ja äänisuunnittelu sekä verkkopalvelu- ja multimediatuotanto.

2000:  Tietokoneita myydään 124 miljoonaa vuodessa, mutta 2008 jo 297 miljoonaa.

2001:  Intelin ensimmäinen 64-bittinen prosessori Itanium on tarkoitettu palvelimiin.

2001:  Adobe Systems julkistaa päivityksen digitaalisen videon, liikkuvan grafiikan ja erikoisefektien käsittelyyn tarkoitetusta ohjelmistosta Adobe After Effect.  Versio 5.0 on tarkoitettu elokuva-, multimedia- ja internet-käyttöön.

2001:  Mac OS X v.10.0 eli kymppi tulee markkinoille.  Se perustuu BSC-Unixiin, ja käyttöliittymä on uusi Quartz-tekniikkaan pohjautuva Aqua.

2001:  Windows XP ja Pocket PC 2002 tulevat markkinoille.  XP on saatavana 25 kielellä.

2001:  Philips ryhtyy yhteistyöhön E Inkin kanssa.

2001:  Syyskuun terrori-iskujen jälkeen syntyy kilpailu Linux-käyttöjärjestelmien tuottajien välille hyvän arabiankielisen version tuottamisesta.

2001:  Hewlett-Packard ja Compaq yhdistyvät.

2001:  Sähköpostivirus HomePage leviää.  Myöhemmin madot koodi Red I ja II hyökkäävät verkkoihin.

2001:  Clifford Stoll, Hi-Tech Heretic: Useimpien koulujen olisi luultavasti paras vain heittää tietokoneensa kaatopaikalle.

2001:  Suomessa 58 prosenttia teollisuuden työntekijöistä käyttää säännöllisesti tietokonetta työssään ja palvelualoilla 71 prosenttia.

2002:  Korean Demokraattisen Kansantasavallan KDKT tietokonekeskus KCC alkaa kehittää käyttöjärjestelmää Pulgunbyol - Punatähti OS Linuxin pohjalta.

2002:  Intel tuo markkinoille kahden gigahertsin prosessorin Celeron ja kolmen gigahertsin sirun Pentium 4 HT.  Prosessorien valmistuksessa siirrytään 0,13 mikronin tekniikkaan.

2002:  ATI julkaisee näytönohjaimen Radeon 9700 Pro.

2002:  Mac OS 10.2 tulee kauppoihin.

2002:  Julkaistaan ensimmäinen 1.0-standardi High Definition Multimedia Interface HDMI - teräväpiirtoinen monimedia liittymä.  HDMI 1.3c julkaistaan 2008.

2002:  Microsoft pitää hallussaan 92 prosenttia USAn tietokone-käyttöjärjestelmien ja 90 prosenttia toimisto-ohjelmien markkinoista.  Microsoft-oikeudenkäynti on voitto monopoliasemassa olevalle yhtiölle, jota ei hajoteta, sillä monopolisyyte kaatuu.  Ensi kertaa monopolia ei pidetä haitallisena.  Microsoft pakottaa hankkimaan yhä uusia tuotteita päivityskierteellä ja nostaa hintoja.  Räikeä esimerkki on Explorer-selainohjelman liittäminen käyttöjärjestelmän kupeeseen, jolloin Netscape saatiin menettämään markkinajohtajuutensa.  Office XPn hinnoittelu on monimutkainen.  Windows XP Service Pack 1, XP Media Center Edition ja XP Tablet PC Edition tulevat markkinoille.

2002:  Avoimen lähdekoodin versio OpenOffice julkaistaan.

2002:  Norjan hallitus sanoo irti Microsoft-sopimuksensa.

2002:  USAssa kolmannes yli 17-vuotiaista pelaa tietokonepelejä.  Heistä suurin osa on työssä käyviä naimisissa olevia miehiä, joilla on lapsia.

2002:  Henkilökohtaisen tietokoneen saa puolella rahalla verrattuna vuoteen 1982, jolloin prosessorin nopeus oli 4,77 megahertsiä ja muistia oli 64 kiloa, mutta ei kiintolevyä.  Prosessori on nyt nopeudeltaan jopa 200-kertainen ja muistia on 2000-kertaisesti.  Tallennusmuistia on 300 000-kertaisesti.  Näyttö on selvä värinäyttö verrattuna epätarkkaan yksiväriseen näyttöön.

2002:  Tieteen tietotekniikan keskus CSC ottaa käyttöön superkoneen IBM pSeries 690, joka tekee 2,2 tuhatta miljardia laskutoimitusta sekunnissa eli 2,2 tflop/s.

2002:  Ylitetään miljardin myydyn PC-mikrotietokoneen raja.

2003:  Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa KDKT kehitetään kämmentietokone Personal Digital Assistant PDA Hana 21.  Sen suunnittelu alkoi 1998.  Hanan edeltäjä 2001 on Koryo, jossa on käännösohjelmisto korea-englanti ja englanti-korea.  Hanalla kirjoitetaan dokumentteja ja käytetään sanakirjoja.  Hanasta  kehitetään vuosikymmenen loppuun mennessä parannettu PDA-versio, jossa on laaja sanakirja, tietosanakirja ja Korean kartta.  Laitteella voi lukea sähköisiä kirjoja, katsella videoita, kuunnella musiikkia ja pelata pelejä.

2003:  Saksassa Kraft Druck und Verlag toteuttaa koko tuotannon kattavan Job Definition Format eli JDF-projektin.  Yhteistyökumppaneita ovat Creo, MAN Roland ja MBO.

2003:  Applen koneessa PowerMacG5 on 64-bittinen prosessori.

2003:  München hylkää Microsoftin järjestelmät ja ottaa käyttöön vapaat ohjelmistot.  Norjassa Bergen seuraa esimerkkiä.  Pariisi harkitsee luopumista Microsoftin tuotteista.  Tunnetuimpia vapaita ohjelmistoja ovat Linux, OpenOffice ja internet-selain Mozilla.

2003:  Windows Server 2003 ja matkapuhelin, jossa on Windows Mobile Smartphonea varten, tulevat markkinoille.

2003:  Sony ja Intel aloittavat kotiverkon Digital Living Network Alliance DLNA - digitaalisen kotiverkon liiton kehittämisen.  Päämääränä on sopia yhteinen standardi kodin elektroniikalle.  Liittoon kuuluu 2009 satoja yrityksiä muun muassa AMD, Dolby, HP, IBM, LG, Microsoft, Nokia, Panasonic, Philips, Samsung, Sharp ja Toshiba.

2003:  AMD julkistaa sirun Athlon FX 64, joka on ensimmäinen PC-laitteisiin tarkoitettu 64-bittinen mikroprosessori.

2003:  Maailmassa on 20 piikiekkoja valmistavaa tehdasta.

2003:  Tampereella perustetaan Centre for Open Source Solutions COSS, jota Tampereen teknologiakeskus Hermia koordinoi.  COSSn 140 jäsenenä on yrityksiä, julkisen ja koulutusalan toimijoita sekä alan yhdistyksiä.

2003:  Suomessa myydään uusi ennätysmäärä lähes 600 000 tietokonetta.

2004:  Windows XP Service Pack 2, XP Tablet PC Edition 2005 ja XP Media Center Edition 2005 tulevat kauppoihin.

2004:  MATLAB 7 tulee markkinoille.

2004:  Litteät näytöt ohittavat myynnissä perinteiset kuvaputkinäytöt.

2004:  Etelä-Afrikassa Mark Shuttleworth haluaa kehittää helpon käyttöliittymän, ja syntyy Ubuntu.  Zulunkielinen sana tarkoittaa toisiin kohdistuvaa inhimillisyyttä.

2004:  Philips alkaa valmistaa Japanin Kobessa sähköistä paperia Sonyn sähkökirjalukijaan LIBRIé.

2004:  Intiassa tietokone Simputer (simple inexpensive mobile computer, jonka suunnittelu alkoi 2001) tulee myyntiin valtion Bharat Electronicsin valmistamana.  Intiassa on yksi tietokone sataa ihmistä kohti.  Edullisella hinnalla tietokone saadaan entistä useamman intialaisen ulottuville ja mahdollisuus internetiin.  Kämmenkoneessa on Linux-käyttöjärjestelmä.

2004:  IBM tuo markkinoille keskuspalvelimen zSeries 890, jossa on Javaa varten suoritin.

2004:  Suunnon paikantava rannetietokone on maailman pienin GPS.  Sen kehitys alkoi 1999.

2004:  IBM myy PC-liiketoimintansa kiinalaiselle Lenovolle (entinen Legend), koska IBM jäi markkinoilla kauas Dellistä ja Hewlett-Packardista.  IBMn markkinaosuus on vajaa kuusi prosenttia, kun se Dellillä on 17 prosenttia.

2004:  Maailman tehokkain supertietokone on IBM BlueGene/L DD2 beta-System kapasiteetillaan 91,75 tflop/s.

2004:  Tietokoneita myydään 189 miljoonaa, kun niitä 2003 myytiin 169 miljoonaa.  USAssa on 223 miljoonaa henkilökohtaista tietokonetta.

2004:  Tieteen tietotekniikan keskus CSC on mukana Euroopan laajuisessa hankkeessa Distributed European Infrastructure for Supercomputing Applications DEISA, jossa kahdeksan kansallisen supertietokonekeskuksen laskentakapasiteettia yhdistetään yhdeksi superlaskentaympäristöksi.  Virtuaalinen ympäristö koostuu yli 4000 prosessorista, jonka kapasiteetti on yli 22 tuhatta miljardia laskutoimitusta sekunnissa eli 22 tflop/s.

2004:  Suurimmat puolijohdevalmistajat ovat Intel, USA; Samsung, Korea; Texas Instruments, USA; Renesas Technology, Japani; Infineon, Saksa; ST Microelectronics, Sveitsi; Toshiba, Japani; NEC Electronics, Japani, Philips Semiconductor, Hollanti ja Freescale, USA.

2004:  USAn armeijan upseerikoulu Fort Benning tuottaa pelin Full-Spectrum Warrior, jonka Microsoft ja Etelä-Kalifornian yliopiston Luovien teknologioiden instituutti ICT tekevät.  Pelin realistinen simulaattori antaa mahdollisuuden osallistua taisteluun kaupungissa sissejä vastaan.  Asevoimat on nyt sotapelien tärkein suunnittelija.  Kehitys on tulos toimivasta kumppanuudesta viihdeteollisuuden, tietokoneyritysten ja yliopistomaailman kesken.

2005:  Intel tuo markkinoille sirun Pentium Extreme Edition 840.

2005:  Apple tuo kauppoihin käyttöjärjestelmän OS X v.10.4.

2005:  Uusia Windows-versioita: XP Service Pack 3, XP Professional x64, Mobile 5 ja Server 2003 R2.

2005:  Brasiliassa avoimet ohjelmistot tehdään virkamiehille pakollisiksi.  Paikallisten kulttuuripisteiden verkostossa kansalaiset oppivat digitaalista sisältötuotantoa open source -välinein.

2005:  Ilmatieteen laitos hankkii sääennusteiden laadintaan tietokoneen Silicon Graphics, jossa on 256 Intelin Itanium-prosessoria.  Laitoksen 48 prosessorin Sambo ja 16 prosessorin Poika voidaan kytkeä edellisen kanssa yhteen.  Käyttöjärjestelmänä on Suse Linux.  Laitos osti laskenta-aikaa Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC koneesta, joka on superkoneiden listalla numero 497.  Laitoksen kone on 400 tehokkaimman koneen listalla.

2005:  USAn armeijan entisen kapteenin Dale Brown käsikirjoittaman Atarin Act of Warin pääosassa on joukko sotaveteraaneja, jotka jahtaavat maailmantalouden horjuttamista suunnittelevia kansainvälisiä terroristeja.

2005:  Kymmenestä myydyimmästä pelistä seitsemässä on taisteluaihe, joiden kysyntä lisääntyi USAn hyökättyä Irakiin.

2005:  Los Angelesin viihde-elektroniikkamessuilla teollisuus esittelee videopelien ja konsolien uuden sukupolven jättinäyttöjen markkinoidessa satoja kommandoseikkailuja ja sodankäyntikuvauksia, jotka on rakennettu vuorovaikutteisten taistelukäsikirjoitusten ympärille.  Jack Thompson esittää: "Nämä pelit eivät ainoastaan opeta taitoja - ne murtavat eston tappaa".

2006:  Kuuban kouluissa on 64 000 tietokonetta.  Maassa on 600 tietokoneklubia, joissa on annettu 1987 jälkeen tietotekniikkakoulutusta miljoonille kuubalaisille.  ATK-opetus sisältyy koulujen perusopetukseen.  Miljoona kuubalaista on suorittanut loppututkinnon tietojenkäsittelyssä ja ATK-alan opetuksessa 1987 jälkeen.  On rakenteilla tietoverkko, joka kytkee yhteen 6000 koulun, 300 korkeakoulun ja 200 tieteellisen tutkimuslaitoksen kirjastot.

2006:  Intel julkistaa ensin suorittimen Core ja myöhemmin Core 2, joka on kaksiydinprosessori.

2006:  Windows Vista julkistetaan.  Se on saatavilla 35 kielellä.

2006:  Bull toimittaa Ranskaan tietokoneen Tera 10 ydinase- ja muuhun tutkimukseen.  Kone suorittaa 50 teraflopia eli biljoonaa laskutoimitusta sekunnissa.  Tera 10 sisältää 9000 Intelin kaksiytimistä 4532-Itaniumia Montecito.  Käyttöjärjestelmänä on Linux.

2006:  USAssa poistuu joka päivä käytöstä 133 000 tietokonetta.  Lisäksi vuosittain hylätään kymmeniä miljoonia matkapuhelimia, MP3-soittimia, pelikonsoleja, näyttöjä ja televisioita.  USA siirtää jäteongelman kehitysmaihin.  Nigeriaan laivattiin 2005 USAsta noin 400 000 käytettyä tietokonetta kuukaudessa.  Nigerialaisten mukaan näistä vain neljännes oli jollain tavalla käyttökelpoisia tai korjattavia.

2006:  Suomen supertietokoneen käyttöajasta Helsingin yliopisto vie 32 prosenttia, Teknillinen korkeakoulu 26, Jyväskylän yliopisto 11 ja Oulun yliopisto seitsemän prosenttia.

2006:  Suomen kotitalouksissa on pari miljoonaa tietokonetta.  Tietokoneeseen voi yhdistää digilaitteita.  Myydään 256 000 taulutelevisiota, 650 000 digiboksia, 400 000 MP3-soitinta, yli miljoona kameramatkapuhelinta, 60 000 monitoimitulostinta ja 400 000 digikameraa.

2007:  USAssa Lawrence Livermoren armeijan käytössä oleva supertietokone IBM Blue Gene/L on maailman tehokkain: 478 teraflopsia eli 478 000 miljardia laskutoimitusta sekunnissa.  Laskentateho on 8000-kertainen verrattuna nopeimpaan koneeseen 1993.

2007:  Intelin neliytimisessä Penryn-perheen prosessorissa on 820 miljoonaa transistoria eli 356 000-kertainen määrä verrattuna 1971 julkistettuun mikroprosessoriin Intel 4004, jossa oli 2300 transistoria.

2007:  Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa KDKT Pjongjangissa Kim Chaekin teknisessä yliopistossa valmistuu ohjelma Puhung, joka kääntää kirjoja, asiakirjoja ja julkaisuja englannista koreaksi.  Ohjelma on jaettu 17 osaan, joita ovat erityisalueet kuten koneenrakennus, kaivostoiminta sekä tieto- ja informaatioteknologia.  Sanavarasto on yli kaksi miljoonaa sanaa.  Nopeus on 10-30 lausetta sekunnissa.

2007:  Japanilainen Omron tuo markkinoille konenäköjärjestelmän ZFX.   Se on paranneltu versio aikaisemmasta järjestelmästä ZFV, jota on asennettu noin 20 000 järjestelmään.

2007:  Nicholas Negroponten käynnistämä hanke One Laptop per Child OLPC on vuosia kehitellyt lapsille kestävää kehitysmaaoloihin sopivaa kannettavaa tietokonetta, joka olisi halpa.  Koneen prototyyppi esiteltiin 2005 Yhdistyneiden kansakuntien YK tietoyhteiskuntakokouksessa Tunisiassa.  Nyt koneiden XO valmistus alkaa Kiinassa Changsun kaupungissa.  Uruguay ilmoitti hankkivansa kouluihinsa 100 000 kannettavaa.  USAssa ja Kanadassa kannettavia markkinoidaan kampanjalla Anna yksi, saa yksi.  Sen mukaan ostetaan omalle lapselle kannettava ja toinen lähetetään jonkin kehitysmaan lapselle.  XO-koneita myydään 2008 alkuun mennessä 500 000 kappaletta.  Intel lopettaa yhteistyön, sillä Intelillä on kehitysmaiden koululaisille suunnattu tietokone Classmate.

2007:  Kaupallinen Solid-State Drive SSD -massamuisti on kooltaan enintään 32 gigatavua.  Muistin kapasiteetti 2008 kasvaa 128 gigatavuksi.

2007:  Hitachi Data Systems tuo markkinoille tallennusjärjestelmän Universal Storage Platform USP V, jonka tallennustila on 247 petatavua.

2007:  Japanilainen peli Resident Evil 5 esitellään.  Peliä moititaan rasistiseksi.

2007:  Maailmassa myydään noin 260 miljoonaa mikroa.

2007:  Suomessa on 4,3 miljoonaa tietokonetta, joista puoli miljoonaa valtion ja kuntien käytössä, 1,5 miljoonaa yrityksillä ja 2,3 miljoonaa kodeissa.

2007:  Tietokone ei pärjää ihmiselle kiinalaisessa go-pelissä, jossa mahdollisten siirtojen määrä on paljon suurempi kuin shakissa.

2008:  Kuubassa avataan Santiago de Cubassa neljäs tietokonetalo.  Sellainen on jo kuubalaisten käytössä Havannassa, Pinar del Riossa ja Cienfuegosissa.  Kuubalaisnuorilla on näissä tiloissa kerhot ja toimintaryhmät.  Tietokonetalojen teknisestä suunnittelusta vastaa Havannan informaatiotieteiden yliopisto.  Kuubassa on siirrytty ja siirrytään Windowsista Linuxiin.  Microsoft on valtion virkakoneistossa korvattu Linuxilla tähän mennessä joko kokonaan tai osittain Etelä-Afrikassa, Venezuelassa, Kiinassa, Brasiliassa ja Norjassa.

2008:  Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa KDKT järjestetään 19. kansallinen ohjelmointikilpailu Kim Chaekin teknillisessä yliopistossa, Huichonin kommunikaatioyliopistossa ja Wonsanin lääketieteellisessä yliopistossa.  Kilpailussa käytetään korealaista ohjelmointijärjestelmää Pulgunbyol - Punatähti.  Korea vie ohjelmointipalveluja.

2008:  Mongolian pääkaupungissa Ulan Bator avataan pohjoiskorealais-mongolialaisena yhteishankkeena rakennettu tietokonekeskus.

2008:  Linux-käyttöjärjestelmästä julkistetaan OpenSUSE 11.1 yrityskäyttöön.  Kotikäyttöön on aikaisemmin julkistettu Ubuntu, Ubuntu Linux Mint, Fedora ja Debian.

2008:  Keniassa avoimen lähdekoodin projekti Ushahidi on sosiaalisen median sovellutus.

2008:  Avoimen lähdekoodin käytön kärkimaita ovat Ranska, Espanja, Saksa, Australia, Suomi, Englanti, Norja, Viro, USA ja Tanska.

2008:  Suomessa Aalto-yliopisto sitoutuu jo ennen perustamistaan kiinteään Microsoft-yhteistyöhön; kaikki sovitaan pääministerin Matti Vanhanen kanssa.  Tämä saattaa haitata huippuyliopiston pyrkimyksiä avoimeen innovaatioon.

2008:  Ranskan valtionpoliisi Gendarmerie vaihtaa 70 000 tietokonettaan open sourcelle, ja opetusministeriö jakaa kouluihin 175 000 avoimilla ohjelmilla varustettua muistitikkua.

2008:  Intel julkaisee suorittimen Core i7, joka on neliytiminen.

2008:  Pieniä matkatietokoneita myydään runsaasti uusien vähävirtaisten prosessorien ansiosta.

2008:  HP onnistuu rakentamaan toimivan memristorin.  Se muistaa, mikä jännite sillä aiemmin oli.

2008:  Kaksi Afrikkaan sijoittuvaa peliä Far Cry 2 ja japanilainen valokuvauspeli Afrika ilmestyy markkinoille.

2008:  Maailman keskivertokansalaisella ei ole tietokonetta eikä matkapuhelinta, mutta televisio on.  Hän käy elokuvissa kaksi kertaa vuodessa.  Maailmassa ostetaan 297 miljoonaa tietokonetta.

2008:  Intel julkistaa kuusiytimisen Xeon-suorittimen.

2008:  Craig Anderson, Douglas Gentile ja Katherine Buckley kirjoittavat teoksen Kuvista teoiksi - väkivaltapelien vaikutukset lapsiin ja nuoriin.

2009:  Kuubassa tehdään versio Nova linux -käyttöjärjestelmästä korvaamaan Microsoftin ohjelmistot.

2009:  Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa KDKT yleistyvät kannettavat minitietokoneet.

2009:  Käyttöjärjestelmä Microsoftin Windows Vista äänestetään kilpailussa Fiasco Awards 2009 suurimmaksi IT-fiaskoksi.  Windows 7 julkistetaan.

2009:  Mosambikissä ollaan perustamassa tehdasta, jossa valmistetaan halpoja tietokoneita.  Mukana on eteläafrikkalainen tietokoneita valmistava yritys Sahara.  Koneen nimeksi suunnitellaan Dzowo, joka on mosambikilaisen nationalismin isän Eduardo Mondlane lempinimi.

2009:  Oracle ostaa Sunin.

2009:  AMD esittelee kuusiytimisen suorittimen Istambul.  Ne valmistetaan 45 nanometrin tekniikalla.

2009:  Yhdysvaltalainen tietokoneyritys Dell ilmoittaa, että se kieltää valmistamiensa rikkoutuneiden tietokoneiden, näyttöjen ja tietokoneenosien viennin kehitysmaihin.  Greenpeacen mukaan 80 prosenttia USAssa kierrätettävästä elektroniikkaromusta päätyy kehitysmaihin.

2009:  Korean Demokraattisessa Kansantasavallassa KDKT Pjongjangissa pidetään viidennet kansalliset tiede- ja teknologiamessut.  Esillä on muun muassa uusien tuotteiden tietokoneavusteisia kolmiulotteisia suunnitteluprosesseja, prosessien tietokoneohjaus sekä työkalujen suunnittelu ja valmistaminen.

2009:  Kolmiulotteisia eli 3D-näyttöjä on kaupassa saatavana, mutta 3D-projektorit ovat tulossa markkinoille.

2009:  Etiopiassa tietokoneiden määrä on 45-kertaistunut kymmenen vuoden aikana.  Valitettavasti virukset, madot ja muut haittaohjelmat ovat levinneet yhtä tehokkaasti.

2009:  Suomessa 56 prosentissa kotitalouksista on kannettava ja 49 prosentissa pöytäkone.  Tietokone on 80 prosentissa kotitalouksissa.

2009:  Michiganin yliopiston tutkijat valmistavat pneumaattisen eli ilmanpaineella toimivan mikroprosessorin, jonka toiminta perustuu ilmavirtausten ohjaamiseen.

2009:  Korean Demokraattisella Kansantasavallalla KDKT on Pulgunbyol - Punatähti OS internet käyttöjärjestelmä, joka pohjautuu Linux-käyttöjärjestelmään.

2009:  Korean Demokraattisen Kansantasavallan KDKT kansallinen tietokonekeskus saa valmiiksi shakkipeliohjelman Ryuguong 3.0.  Ohjelma "näkee" ennalta 13 siirtoa.

2009:  Ilmatieteen laitos saa uuden tietokoneen Cray XT5m, jonka huipputeho on yli 34 teraflopsia.

2009:  Kiinan sotakorkeakoulu kehittää supertietokoneen Milky Way, joka on petaflopin laskentatehoinen.

2009:  Robotit tulevat!  Projekti Stats Monkey - Tilastoapina aikoo korvata toimittajia.  Tilastoapina kirjoittaa muun muassa urheilujuttuja.