Muita painotuotteita 1918-2009        

Mainokset ovat vain rikkaiden tapa kerjätä.  Heinrich Böll

Mainonta tuottaa omaisuuksia.  Gustave Flaubert

1918:  Yhdysvaltalainen julistetaiteilija Edward McKnight Kauffer suunnittelee lehdelle Daily Herald julisteen, jossa on tyyliteltyjä lintuja ja teksti The Early Bird - Aikainen lintu.

1918:  Suomen vallankumoushallitus yrittää lentokoneesta heitettävien lentolehtisten avulla ilmoittaa torpparivapautuslaista rintamalinjan taakse jääneille torppareille saadakseen nämä vallankumouksen puolelle.  Valkoisessa Suomessa ei kuitenkaan onnistuta levittämään laajalle tätä tietoa.

1918:  Taiteilija Kaarlo Kari piirtää neljä postikorttia valkoisten sarjaan Sotaposti Mannerheimista.  Ne painetaan Oulussa.  Kortissa Tuomio esitetään, kuinka valkoiset teloittavat punaisia.

1918:  Saksalaiset lentokoneet levittävät Suomeen 1.3 päivättyä vetoomusta Suomen kansalle.  Sen painos on 30 000 saksaksi, 50 000 suomeksi ja ruotsiksi eli 130 000 kappaletta.

1918:  Valkoiset levittävät lentokoneista Tampereelle lentolehtisiä, joissa sanotaan, että Tamperetta kohti on tulossa 30-tuhantinen saksalaisosasto.

1918:  Saksalaisesta lentokoneesta levitetään 16.4 Helsinkiin lentolehtisinä Väinö Tannerin ryhmän julistusta.

1918:  Valkoisten Pietarissa painattamaa painovirheitä täynnä olevaa julistusta jaetaan Pietarin-Viipurin rataosalla punaisille.

1918:  Kenraalimajuri Kreivi von der Goltz levittää lentolehtistään.  Hän kertoo saksalaisten tulevan ystävinä.

1918:  Taiteilija Arthur Heickell maalaa 16.5 ylipäällikön Mannerheim saapumisen Helsinkiin.  Aiheesta tehdään saksalainen postikortti.

1918-19:  Taiteilija Joseph Alanen piirtää siluettikorttisarjan Suomen "vapaussodan" henkilöitä.  Numero 14/25 on kenraali Mannerheim.

1919-22:  Runoilijan ja graafisen taiteilijan Vladimir Majakovski (1893-1930) erikoisin lehtimiestyö on hänen pahimman paperipulan aikana kahden kuvataiteilijan Mihail Tsheremnih ja Ivan Maljutin (ROSTA-Troikka) avustamana toimittama Venäjän lennätintoimiston ROSTA-ikkunain - Okna ROSTA uutispalvelu Moskovassa, satiirinen julistus- ja agitaatiotoiminta interventio- ja sisällissodan myllertämässä maassa.  ROSTA on Venäjän telegrafiagentuuri eli uutistoimisto.  ROSTA-ikkunoiden alulle panija on poliittisen sarjakuvan tekijä Mihail Tsheremnih, joka tuottaa 500 julistetta ROSTAlle ja suunnittelee jopa 50 yhdessä yössä.  Muita karikatyristejä ovat Alexei Levin, Vladimir Roskin, Anton Lavinski ja Vassili Hvostenko.  Alexander Deineka aloittaa uransa ROSTAn kopioijana.  Toimittaja Gramen eli Nikolai Ivanov kirjoittaa tekstit.  ROSTA-ikkunat ovat suurikokoisia julisteita eli postereita ja agitaatiojulisteita.  Yli 29 kuukauden aikana valmistetaan 1600 ikkunaa.  Painokset 50-300 kappaletta valmistetaan stensiileillä eli mallineilla käsin.  Lisäksi tarvitaan kopioijia ja tekstimaalareita.  Tretjakovin galleriassa on 1929 ROSTA-ikkunoiden näyttely.

1919:  Venäläinen Dmitri S Moor tekee julisteen Smert mirovomu imperializmu - Kuolema maailman imperialismille ja 1921 Volgan nälänhädässä mustavalkoisen julisteen Pomogi - Apua.

1919:  Typografi ja kuvittaja Solomon Telingater (1903-69) auttaa ROSTA-työhuoneen perustamisessa Bakuun.  ROSTA-pajoja on Pietarissa, Kalugassa, Ivanovo-Vossnessenskissä, Harkovissa, Odessassa ja Smolenskissa.  Pietarin pajan johdossa on Vladimir Lebedev.  Hänen julisteensa Punainen armeija ja laivasto puolustavat Neuvostovenäjää koostuu geometrisista elementeistä.

1919:  Valmistetaan postikortteja Lenin Vappuna Moskovan Punaisella torilla.

1919:  Venäläinen Viktor Deni tekee satiirisen julisteen Vastavallankumouksen haudalla ja julisteen Pääoma.  Dmitri Moor kirjoittaa puna-armeijalaisen alle julisteeseen: "Oletko jo ilmoittautunut vapaaehtoiseksi?"

1919:  Weimarissa syntyy Bauhaus-tyyli, jolla tehdään myös julisteita.  Uranuurtajia ovat Paul Klee (1879-1940) ja Wassily Kandinsky (1866-1944).

1919:  Saksassa levitetään lentolehtistä, joka kertoo bolshevikkien sosialisoineen naiset.  Tiedot lienevät peräisin venäläisten anarkistien kirjoituksista.

1919:  Suomessa järjestetään joulukorttikilpailu ulkomaisten esikuvien mukaan.

1910-luvun loppu:  Ranskalainen kirjailija Marcel Proust (1871-1922) kirjoittaa teoksessaan Kadonnutta aikaa etsimässä osassa Pakenija: Tietystä iästä alkaen muistomme ovat niin ristissä ja limittäin, että asialla jota ajattelee, kirjalla jota lukee ei ole juuri enää merkitystä.  Kaikkeen on tullut pannuksi itseään, kaikki on hedelmällistä, kaikki on vaarallista, ja saippuamainoksesta voi tehdä yhtä kallisarvoisia löytöjä kuin Pascalin Mietteistä.

1920-luku:  Hijazin postimerkissä on keskellä tughra eli virallinen monogrammi ja Sa’udin suvun tunnus.

1920-luku:  Yhdysvalloissa alkaa nopeasti kehittyä mainonnan kuvitus, julistetaide ja sarjakuvien piirtäminen.

1920-luku:  Saksalaisen filmituotantoyhtiön UFA julistetaiteilijoita ovat wieniläissyntyinen Theo Matejko, Werner Graul, Josef Fenneker, Jeanne Mammen ja Peter Pewas.

1920-luku:  Eeli Jaatinen (1905-70) toimii Otavan piirtäjänä kuvittaen kirjoja ja kirjankansia sekä 1920-40-luvuilla mainos-, pila- ja sarjakuvapiirtäjänä.  Hän tekee 1935 Otavalle alennusmyyntijulisteen syväpainoa varten.

1920-luku:  Suomessa joulukorttien lähettäminen yleistyy.

1920-luku:  Suomessa elokuvajulisteeseen yhdistetään käsiohjelman teksti ja valokuva-aineisto.  Avoin kohta jätetään päivämäärää ja kellonaikaa varten.

1920-luku:  Haagan suojeluskuntatalon hyväksi myydään taiteilija Eric Vasströmin linoleumileikkausta Mannerheimista postikorttina.

1920-luku:  Mannerheimin Lastensuojeluliitto julkaisee postikortteja, joissa on lisämaksuehiö taustapuolella.

1920-luku:  Suomessa paperinukketuotanto alkaa, ja nukkeja tilataan suomalaisilta taiteilijoilta.

1920:  Moskovassa ilmestyy Bjulleteni Gosudarstvennoi Komissii po Elektrifikatsii Rossii - Venäjän sähköistämisen valtionkomission tiedonantoja viitenä numerona.

1920:  Yhden päivän lehti Kommunistitsheski Subbotnik - Kommunistiset Lauantaitalkoot julkaistaan Moskovassa.  Lehden aineisto kerätään 10.4 talkoissa, johon työhön osallistuvat moskovalaisten lehtien Pravda - Totuus, Izvestija VTsIK - Yleisvenäläisen TpKKn Tiedonantaja, Bednota - Köyhälistö, Ekonomitsheskaja Zhizn - Talouselämä ja Kommunistitsheski Trud - Kommunistinen Työ sekä ROSTAn - Venäjän tietotoimiston työntekijät.  Lehden latovat ja painavat Yleisvenäläisen TpKKn kirjapainon työläiset, ja se levitetään sunnuntaitalkoissa 11.4.  Lehteen ottavat osaa Lenin, Jaroslavski, Kollontai, Demjan Bednyi, Serafimovitsh, Timirjazev ja muita.

1920:  Venäläinen El Lissitzky  tekee julisteen Klinom krasnym bei belyh - Punainen kiila lyö valkoiset.

1920:  Postikortissa Lenin keskustelee englantilaisen kirjailijan HG Wells kanssa Leninin työhuoneessa Moskovan Kremlissä.

1920:  Saksalainen juutalaisvastainen vaalijuliste muistuttaa rodullisen "saastumisen" vaaroista.  "Arjalaisen" naisen pään takana on juutalaisen naisen kyömynenäinen pää.

1920:  Hilkka Finne laatii aapismainoksen, joka on kukkoaiheinen monivärinen juliste.  Se kertoo, että Kustaa Kuuselan toimittamaa aapista on myyty lähes 1,25 miljoonaa kappaletta.

1920:  Arvo Kotilainen (1897-1949) tekee julisteen Otava, aikakauskirja ja 1920-luvulla Kaivopuiston maratonia mainostavan julisteen.  Hän toimii kuvittajana 1931 saakka.

1921:  Venäjän Kommunistisen Puolueen (bolshevikit) VKP(b) keskuskomitean julkaisu Diskussionnyi Listok - Väittelylehti ilmestyy 10. edustajakokouksen aattona kahtena numerona.

1921:  Venäläinen Viktor Deni tekee julisteen III Internationaali.

1921:  Neuvostohallitus on painattanut 3000 erilaista poliittista julistetta.

1921:  Läskikapinan johtajan Juuso Matero (Jahvetti Moilanen alias Frans Johan Myyryläinen) nimissä levitetään Suomeen Vienassa 15.12 päivättyä lentolehtistä Toverit Pohjolan työläiset, jolla koetetaan värvätä Pohjolan työläisiä Puna-armeijaan.

1921:  Viro ja Tanska julkaisevat postimerkit Punaisen Ristin lisäpainamalla.

1921:  Uusi Suomi tilaa Gallén-Kallelalta merkin, joka on ensi kerran lehden Snellmanin päivän numerossa.  Lippua kantavaa vartiossa seisovaa suojeluskuntalaista soturia, joka on hänen oma kuvansa, käytetään myös julisteissa.

1922:  Venäläinen taiteilija LA Shmatko maalaa taulun, jossa Lenin puhuu VIII Yleisvenäläisessä neuvostojen kokouksessa sähköistämissuunnitelmasta GOELRO.  Maalauksesta tehdään suosittu postikortti.

1922:  Suomessa ilmestyy ensimmäinen Punaisen Ristin postimerkki.  Toinen ehdotettu lisämaksun saaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto jää pois.  Ensimmäinen itsenäisyyden ajan isokokoinen postimerkki ei käy kansainväliseen postiliikenteeseen.  Suomen Punainen Risti hankki merkkeihin painopaperin.  Postivirkailijat eivät osaa leimata merkkiä tai lisäävät postilähetykseen lunastuksen.  Merkin suunnittelija kupariseppä, mitali- ja merkkitaiteilija Eric O Ehrström muotoilee Punaisen Ristin merkkejä 1933 saakka.  Työtä jatkaa Signe Hammarsten Jansson 1950-luvulle asti.

1922:  Gunnar Forsström (1894-1958) tekee Koteja kodittomille lapsille -kampanjan julisteen Pelastakaa lapset.

1922:  Karl Fazer valitsee sinisen värin uuden suklaalevyn pakkaukseen kunnianosoituksena Suomen luonnolle ja tuoreelle itsenäisyydelle.

1923:  Saksalainen vasemmistotaiteilija Käthe Kollwitz tekee julisteen Nie wieder Krieg - Ei enää sotaa.  Hän piirtää postikortin Eloonjääneet - sota sotaa vastaan! Haagin kansainvälisen rauhankongressin jälkeen.

1923:  Gallén-Kallela tekee Sergejeffin tupakkatehtaalle Jukola-savuke -mainoksen.  Se liittyy Seitsemän veljeksen kuvitukseen ja nuotioaiheeseen.

1923:  Eino Karin kuvaamaa Koskenlaskijan morsianta varten painetaan yksivärinen plakaatti, joka on tehty valokuvaajan Kalle Havas kuvista.  Julisteita suunnitellaan Gunnar Nylanderin johdolla Suomi-Filmin mainososastolla 1935 saakka.

1923:  Eino Rahja ryhtyy valmistamaan vääriä tuhannen markan seteleitä Pietarissa.

1924:  Sveitsiläinen julistetaiteilija Niklaus Stoecklin muotoilee Sunlight-saippuamainoksen.  Saippua on avatussa pakkauksessa julisteen alaosassa ja valkoinen lakana lähes täyttää julisteen.  Vahvaa viestiä voimistaa perhonen.

1924:  Fredrik Freka Ålander (1883-1937) tekee julisteen teokseen Suomalainen peltoviljelys.

1925:  Suomen Maantieteellinen Seura julkaisee Helsingissä Suomen Kartaston värilitografiana.  Se on itsenäisen Suomen ensimmäinen kartasto, jossa on Neuvosto-Venäjän ja Suomen rauhanteossa Tartossa 1920 Suomen saama Petsamo.

1925-26:  Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kivipainossa painetaan teoksen Oma maa, tietokirja Suomen kodeille, julisteita.  Ne liimataan vanerille ja lakataan.

1926:  Neuvostoliitossa jiddishinkielinen juliste kehottaa juutalaisia tukemaan maan kollektivisointia: "Rakentakaa kommunistinen elämä SSSRn pelloille".

1926:  Varkauden vappujuhlasta tehdään postikortti.

1926:  Erkki Tanttu (1907-85) tulee WSOY:n taiteilijaksi.  Hän on 1929-30 Taideteollisuuskeskuskoulun kivipiirtäjän opissa.  Tanttu tekee julisteen Nuori Voima WSOYn manuulipainoon.  Aiheena on Yrjö Jylhän patsas Tampereella.

1927:  Suomessa tehdään postikortti Saccon ja Vanzettin teloituksen muistolle.  Yhdysvaltalaiset työväenjohtajat tuomittiin kuolemaan tekaistulla murhasyytteellä.

1927:  Adolphe Mouron Cassandre (1901-68) tekee julisteen Nord-Express.

1927:  Yhdysvalloissa postimyyntiliike Sears postittaa 10 miljoonaa kiertokirjettä, 15 miljoonaa pääpostimyyntiluetteloa (kevät- ja syys-), 23 miljoonaa myyntiluetteloa ja 27 miljoonaa muuta erikoisluetteloa.

1927:  Belgiassa tehdään vappupostikortti.

1927:  Taiteilija John Michailoff suunnittelee postikortin, jossa Mannerheimin kuvan ympärillä ovat maakuntien vaakunat ja suojeluskuntapiirien käsivarsikilvet.

1927:  Helsingin vankila alkaa valmistaa autojen rekisterikilpiä.

1928:  Saksalainen taiteilija John Heartfield (1891-1968) suunnittelee vaalijulisteen, joka on myös lehden Die Rote Fahne - Punalippu kannessa.  Siinä kehoitetaan käden kuvilla äänestämään listaa viisi.

1928:  Sveitsiläinen Otto Baumberger tekee lehden Neue Zürcher Zeitung julisteen, jossa kerrotaan lehden ilmestyvän kolmena painoksena päivässä.  Hän kuvaa sen kolmella päällä: nuoren naisen ja miehen sekä vanhahkon miehen.

1928:  Ruotsissa käytetään erikoisleimaa ensi kerran ensipäivänkuoreen, Islannissa 1929 ja Tanskassa 1937.

1928:  Ornamo järjestää Maitopropagandatoimiston toimeksiannosta plakaattikilpailun.  Voittanut juliste on Maito on terveytemme lähde, jonka tekijät ovat Göran Hongell ja Gunnar Forsström.

1928:  Turkulaisen tehtaan Seres Sisu-pastilli voittaa kultamitalin Belgian Liègen kansainvälisillä elintarvikemessuilla.  Mitalin kuva sijoitetaan heti Sisun pastillirasiaan.

1929:  Venäläinen Gustav Klutsis suunnittelee julisteen Kuljetuksen kehittäminen: Viisivuotissuunnitelma.

1929:  Stenberg-veljekset suunnittelevat elokuvajulisteen Tshelovek s kino apparatom -Mies ja elokuvakamera.

1929:  Saksassa valtion puhelinluettelo tulee myyntiin.

1929-1930-luvun alku:  Kommunisti Väinö Niilo-Rämä (1907-) pitää yhteyttä Keski-Suomen rykmenttiin Kouvolassa siellä palvelevan veljensä Einon kanssa.  Sinne jaetaan aineistoa sekä lehteä Kämppä, jonka päätoimittaja on Harry Vuorinen.  Teksti kirjoitetaan pergamentille, joka painetaan kumimaiseen ruskeaan massaan.  Sen yli vedetään paperi.  Mustetta tehdään muun muassa kosmoskynistä.  Vapun edellä lehtisiä piilotetaan varuskunnan alueelle, ja yöllä niitä tuikitaan kasarmin ikkunoista sisään.  Väinö Niilo-Rämä ja muut tekevät lehtisiä ja levittävät niitä Kuusankoskella.  Hän joutuu 1942 sotavangiksi, mutta pääsee valittujen suomalaisten kanssa Moskovaan radiotekniikan koulutukseen, jossa opetetaan sähkötystä, salakieliä ja laskuvarjohyppyjä.  Niilo-Rämä pudotetaan 1943 lentokoneesta Valkealaan ja hän majailee Kuusankosken seudulla.  Hän tulee maan pinnalle Euroopan sodan päätyttyä 1945.

1929:  Maanalainen Kommunistinen Nuorisoliitto tekee postikortin Vapusta, jolloin Helsingin Nuorisoseura ja Sörnäisten Opintoyhdistys kokoontuvat Hesperian mäellä.

1929:  Germund Paaer (1881-1950) tekee kolme julistetta: Kaunis Koti, Suomen Kuvalehti ja Maapallo.  Hän piirtää 1934 Kiven 100-vuotismuistoksi painettavan postimerkin.  Paaer on suomalaisuuden esitaistelija ja saarnaa yhdysvaltalaisia sarjakuvia vastaan.  Otava julkaisee 1933 hänen kirjansa Tekstaustaide.  Paaer piirtää ensimmäiset korut Kalevala Korulle.

1929:  Einari Vehmas (1898-1955) piirtää Tulenkantajien julisteen.

1929-31:  Saksalainen Paul Martin Koblo (1905-69) on Tilgmannin kivipiirtäjä.  Hän tekee useita julisteita.  Koblon tekemä on Colombian merkki C kukkineen.

1930-luku:  Saudi-Arabian postimerkissä on tughra ja Saudisuvun tunnus.

1930-luku:  USAssa aletaan liittää purukumipakkauksiin (purukumin kaupallinen valmistus alkoi 1848) kuva, joka kuuluu keräilysarjaan.  Valmistajat keksivät, että ostajauskollisuutta voi lisätä keräilykuvilla.  Purukumikuvat tulevat pian Suomeen.

1930-luku:  Joulukalenteri tulee Saksasta Ruotsiin, josta se tulee 1947 Suomeen partiotyttöjen välityksellä.  Suomen ensimmäisessä joulukalenterissa on piparkakkutalon kuva.

1930-luvun alku:  Kirvesmies Urho Kaipainen ja vaimonsa Lempi levittävät lehtisiä sujauttamalla niitä kahviloissa lehtien väliin.

1930-luku:  Suomessa partiojärjestö levittää ensimmäiset adventtikalenterit, joita nykyään sanotaan joulukalentereiksi.

1930-luku:  Elokuvajulisteisiin aletaan Suomessa lisätä värejä.  Julisteita painetaan Otavan syväpainossa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kivipainossa ja Fotopainossa.

1930-luku:  Vapaussodan Rintamamiesten Naisliitto myy taiteilija Aarno Karimon maalauksesta Valkoinen kenraali painettuja postikortteja.

1930-60-luvut:  Martta Wendelin (1893-1986) on kuvituksen voimahahmoja.  Hänen julisteensa WSOY:n kirjoja on 1920-luvun alusta.  Wendelin tekee satoja satu- ja oppikirjakuvituksia, yli tuhat postikorttia, joulumerkkejä 1932-63 (vuosien 1938, 1953, 1954 ja 1955 ovat muiden tekemiä), kirjan kansia, exlibriksiä, koulutauluja, Oman Kodin ja Kotilieden kansia.  Hänen postikorttejaan varaspainetaan korvauksetta uudelleen ja väärin värein.  Vielä 1977 Wendelin kuvittaa satukirjan.

1930:  Suomessa Antimilitaristinen liitto tekee postikortin Pieni syy - suuri seuraus.  Toinen kortti on Kirkko siunaa aseet.

1930:  Suomessa aletaan käyttää kuparipainoa postimerkkien teossa.  Zeppelin-merkissä päällepainama on kohopainossa painettu Saimaa-kuparikaiverremerkille.

1930:  Paul Jefimov (sittemmin Jerima) (1892-1954) tekee julisteen OTK:n margariinia.  Hän on Tilgmannin piirtämön taiteellinen johtaja.

1930:  Förlag Bildkonst painattaa Tilgmannilla julisteen Bondetåget 7.VII 1930.

1931:  Pariisin siirtomaanäyttelyssä siirtomaiden asukkaiden ja siirtomaaisännän välinen ero näkyy julisteissa: pohjoisafrikkalainen, musta afrikkalainen ja aasialainen ovat yhdessä julisteessa, valkoinen siirtomaaisäntä erikseen toisessa.

1931:  Hollannin posti, lennätin ja puhelin PTT julkaisee Piet Zwartin ja Gerard Kiljanin valokuviin perustuvat postimerkit sekä 1931 Paul Schuiteman vastaavat merkit.

1931:  Aarne Edvard Eklund (myöhemmin Eerto) (1906-71) tekee Elannon julisteen Osta suomalaista - siten torjut työttömyyttä.  Se on painettu linoleumilla.

1932:  Ranskalainen Jean Carlu tekee julisteen Pour le désarmement des nations - Kansojen aseistariisunnan puolesta.

1932:  Ruotsalainen onnittelupostikortti omistetaan Lokakuun Suuren Sosialistisen Vallankumouksen vuosipäivälle.

1932:  Sveitsissä yritys Courvoisier painaa ensimmäiset postimerkit valomekaanisessa syväpainossa.

1932:  Itävallassa Wörglin kaupungissa otetaan rinnakkais- eli paikallisraha käyttöön.  Paikallisen pankin lainalla painetaan pieni määrä seteleitä.

1933:  Fasistisen kumouksen näyttelyyn tehdään Italiassa julisteita:  CV Testi, Mostra della rivoluzione fascista ja Mario Sironi, La marcia su Roma.

1933:  John Heartfield tekee julisteen ja Arbeiter-Illustrierte-Zeitung AIZ -lehden kannen Der Sinn des Hitlergrusses, Miljonen stehen hinter mir, Kleiner Mann bittet um grosse Gaben - Hitler-tervehdyksen merkitys, miljoonat seisovat takani, pieni mies kerjää suuria lahjoja.  Siinä iso lihava mies laittaa setelitukun Hitlerin tervehtivään käteen.

1933:  Tanskan sosiaalidemokraattisen nuorisoliiton kustantamo tekee sodanvastaisen postikorttisarjan.

1933:  Englanti julkaisee Falklandsaarten - Islas Malvinas postimerkkisarjan ja torjuu Argentiinan vastalauseet vaieten.  Argentiina julistaa saarilta näillä merkeillä postitetut lähetykset  postittamattomiksi.  Argentiina julkaisee 1936 Etelä-Amerikan karttaa esittävän postimerkin, jossa sen alue on osoitettu tummemmalla värillä mukaan lukien Islas Malvinas.

1933:  Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kivipainossa painetaan Sirkus Sariolan Suomen Tivolin juliste.

1933:  Rettigin piipputupakka Jymy tulee markkinoille.

1934-35:  Amerikan suomalaiset keräävät rahaa postikorteilla Toivo Antikainen/ Eläköön SKP! Vapaaksi Toiskamme! Antikaisen avustamiseksi oikeudenkäynnin aikana.

1934:  Aarne Karjalainen (1898-1965) siirtyy Suomen Pankin setelipainoon arvopaperitaiteilijaksi.  Hänen piirtämänsä on 5000 markan seteli ja Paavo Nurmea kuvaava postimerkki 1945.  Hänen julisteitaan ovat Suomi Olympialaisiin 1928, Aero 1929 ja Äänestä elosi ehommaksi 1948.

1934:  Suomessa Valtion Rautatiet ryhtyy sisustusarkkitehti WT Snellmanin johdolla vuokraamaan mainostiloja asemien tavarasuojien ulkoseiniltä, sitten asemahuoneista ja vaunujen sisätiloista.

1935:  Kiinassa tapahtuu rahauudistus: paperiraha tulee hopearahan sijaan.

1935:  Työtön yhdysvaltalainen myyntimies Charles B Darrow suunnittelee ja patentoi Monopoli-pelin.  Parker Brothers alkaa myydä sitä.  Sitä myydään 2002 mennessä yli 200 miljoonaa kappaletta.

1936-39:  Espanjan sisällissodan aikana julkaistaan suuri määrä julisteita.  Espanjan tasavallan propagandaministeriö julkaisee sisällissodan aikana postikorttisarjoja.

1936:  Kanadasta lähetetään presidentille PE Svinhufvud postikortteja, joissa vaaditaan Toivo Antikaisen, Hertta Kuusisen ja muiden työväenluokan poliittisten vankien vapauttamista.

1936:  Paul Söderström tekee Nokian talvirenkaiden julisteen Hakkapeliitta.  Trelleborg alkaa sodan jälkeen mainostaa renkaita Ruotsissa.  Söderström tekee 1938 Lahden kisat -julisteen.

1936:  Suomen Postin filatelistiosasto, Postimerkkikeskuksen edeltäjä, alkaa myydä käytöstä poistettuja postimerkkejä keräilijöille.

1937:  Katalonialainen Roca Catala tekee julisteen Aixafem el Feixisme - Murskatkaamme fasismi.

1937:  Yhdysvalloissa aloitetaan varsinainen ensipäivänkuorten valmistus.  Posti alkaa myydä kuorille liimattuja erityisellä ensipäivän leimalla mitätöityjä merkkejä.  Maailman ensimmäiset ensipäivänkuoret ovat Englannissa 6.5.1840 lähetetyt kuoret.

1937:  Suomalainen työväen joulukortti: Taistelun merkeissä joulusi vietä, punatähti viittoopi taistosi tietä.

1937:  Suomessa tehdään ensimmäinen postimerkki jyvärasterimenetelmällä syväpainossa.

1937:  Jorma Suhonen tekee julisteen Laivastomme on keskeneräinen ja 1937-48 Aerolle julisteita.

1937:  Aarno Knuus (Kelas) tekee Ylioppilaiden raittiusyhdistyksen tilaamana julisteen Alkoholin hinnan maksat 3 kukkarosta - rahoistasi, terveydestäsi, työkyvystäsi.  Maidossa on voima ja terveys.  Julisteita pidetään ylioppilastalon ravintolapöytien lasilevyn alla.

1938:  Suomessa julkaistaan ensimmäinen postimerkkivihko Suomen Postin 300-vuotisjuhlan kunniaksi ja ensimmäiset urheilupostimerkit.

1938:  Kiinalainen lentokonelaivue ulottaa öisen matkansa Japanin yläpuolelle ja heittää propagandatuotteet japanilaisten luettavaksi.  Japanin vastapropaganda tekee tyhjäksi niiden merkityksen.

1938-39:  Natsi-Saksassa aletaan painaa julisteita Ein Volk, ein Reich, ein Führer! - Yksi kansa, yksi valtakunta, yksi johtaja!

1938:  Natsi-Saksassa otetaan käyttöön juutalaisten henkilöllisyystodistukset, joissa on iso punainen J-tunnus.

1938:  Helsingin 1940 olympiajulistekilpailuun tulee 92 lähetystä ja 139 luonnosta.  Julisteen toteuttaminen jää Ilmari Sysimetsälle ja olympiamainonta Erva-Latvalalle.  Julisteessa on Paavo Nurmen juoksijapatsas taustanaan maapallo, jossa näkyy Suomen rajat.

1939:  Englannissa painetaan 45 miljoonaa henkilötodistusta - National Registration Identity Card.

1939:  Englannin Scotland Yardin huomiota herättää lehti-ilmoitus, jossa halutaan ostaa täyteen kerättyjä Player-tupakkatehtaan keräilykuva-albumeja Nykyajan sotalaivat.  Yksi kansio löytyy vallatusta saksalaisesta sukellusveneestä.

1939:  Natsisaksalaiset pudottavat pornografisia lentolehtisiä Ranskan Maginot-linjalle.  Eräässä niistä englantilainen Tommy harjoittaa luvatonta sukupuoliyhteyttä ranskalaismiehen morsiamen kanssa.

1939:  Kun radiossa ilmoitetaan 30.11 (talvi)sodan alkamisesta, Suomen Kommunistisen Puolueen SKP Turun piirikomitea alkaa julkaista omaa monistetta ja lentolehtisiä, joita jaetaan salaa työpaikoilla ja asuma-alueilla.

1939:  Tehdään postikortti Espanjan suomalaisten vapaaehtoisten ensimmäisestä palanneesta ryhmästä Helsingin konservatorion lavalla.  Heidät pidätetään.

1939:  Toimi Kiviharju tekee Suomen Kaasusuojelujärjestön tilauksesta neljä julistetta.

1940-60-luvut:  Monet taiteilijat alkavat tehdä julisteita: Pablo Picasso, Joan Miró, Georges Braque, Fernand Léger, Henri Matisse, Max Ernst, Salvador Dali ja Max Bill.

1940-luku:  Suomen siviilipainot saavat uusia tilapäistöitä, joihin kuuluu ostokorttien painaminen.

1940-luku:  Ahto Numminen (1908-) tekee työturvallisuusjulisteita.

1940-luvun alku:  USAn sotatiedotustoimisto tilaa julisteita taiteilijoilta itävaltalainen Joseph Binder, italialainen Leo Lionni ja ranskalainen Jean Carlu.  Englannin tiedotusministeriö palkkaa taiteilijat Tom Eckersley, Abram Games ja FHK Henrion tekemään julisteita.

1940:  USAn ilmavoimat arvioi, että alle kymmenen prosenttia maailmasta on riittävän tarkasti kartoitettu lentäjien tarpeisiin.  Ilmakuvaamisen ja tiedustelukarttojen kehittäminen käynnistyy.

1940:  Natsisaksalaiset pudottavat Kööpenhaminaan lentolehtisiä, joissa kerrotaan, että natsit miehittävät Tanskan suojatakseen maata Englannilta.

1940:  Natsi-Saksan propagandaministeriö levittää julistetta Vihollisvaltojen takana: juutalainen.  Siinä lihava juutalainen kurkistelee liittoutuneiden lippujen välistä.

1940:  Suomessa painetaan Isänmaan hyväksi -postimerkki alumiinilaatalla.

1940:  Elannon henkilökuntalehdessä Mehiläinen on kuvattu kaksi mainosta: Sankarivainajamme uhrasivat isänmaalle kaikkensa - Emmitkö Sinä uhrata kultaesineesi? ja Rautasormus v. 1940, joka ei ole rahalla ostettavissa, on jokaisen isänmaan-ystävän ylpeys.

1940:  Joel Räsänen piirtää julisteet Salakauppias on yhteiskunnan tuholainen ja Säännöstely turvan tuo, jokaiselle saman suo.  Erkki Tanttu työskentelee Hakkapeliitan toimituksessa ja tekee kolme julistetta vakoilijoista.  Urho Aarnio piirtää julisteen Kuulut kotirintamaan, tukahduta jokainen kuulopuhe - juoru - huhu.

1940:  Tippaustoimisto perustetaan Helsingin stadionilla.  Pääosakkaita ovat SPL, TUL ja SVUL.  Nimi muutetaan 1941 Veikkaustoimistoksi.  Veikkauslomakkeita painetaan valtavat määrät.

1940:  Mannerheimin kuvalla varustetussa postikortissa on osa talvisodan päättymisen päiväkäskystä.

1940-44:  Albaniassa painetaan salaisissa kirjapainoissa partisaaneista ja sotatapahtumista kertovia lentolehtisiä ja tiedotteita.

1941:  Englantilaiset alkavat pudottaa natsi-Saksan rintamille pornografisia lentolehtisiä.  Niissä tummahiuksinen ja tummaihoinen vierastyöläinen ja myöhemmin italialainen tai makaroni on luvattomassa sukupuoliyhteydessä saksalaisen sotilaan morsiamen tai vaimon kanssa.  Propagandan takana on Berliinissä syntynyt toimittaja Denis Sefton Delmer (Delmar) (1904-79).  Hänet kutsutaan 1962 USAn armeijan psykologisen sodankäynnin kouluun Fort Braggiin.

1941:  Natsi-Saksassa levitetään antisemitistisiä lentolehtisiä Wenn Du dieses Zeichen siehst...  Jude - Kun näet tämän merkin...  juutalainen.

1941:  Suomen suurimmissa kaupungeissa julkaistaan sodanvastaisia lehtisiä.  Painoa ei ole, vaan kaikki monistetaan.  Helsingissä ryhdytään rakentamaan monistuskonetta, johon metallimies Pentti Rouvali saa hankituksi osia.  Monistusvahoja ja paperia on vaikea saada.  Monistajat ovat varmoja, että Valpo tarkkailee paperikauppoja.

1941:  Pellervo Takatalon ryhmä levittää lehtisiä Tampereen seudulla.  Käytössä on vanha monistuskone ja varastettua paperia.  Tampellan työläiset ryhtyvät tekemään osa osalta uutta konetta, mutta sitä ei ehditä saada valmiiksi.  Työkansan vapaustaistelun järjestäjät levittävät lentolehtistä Kaikki pyörät seisomaan. Ei laukaustakaan Puna-Armeijaa vastaan!  Sitten levitetään lehtistä Muodostakaa sissi- ja tuholaisryhmiä hävittämään rauta- ja maanteitä,siltoja, yhteyslinjoja - kaikkea mikä on yhteydessä sodan ja nykyisen valtakomennon jatkumisen kanssa.  Harjoittakaa sabotaasia teollisuudessa, jarrutusta, lakkoja jne.  Tehkää fasistien elämä sietämättömäksi...  Fasistien voitto merkitsee kansamme tuhoa.

1941:  Kommunistit perustavat Helsingissä Suomen Kansan Vapauden Liiton SKVL.  Järjestö levittää kirjoituksia ja lehtisiä.  Kirjoituskoneella ja monistamalla tehdään julistuksia, joita öisin liimataan ja nastataan aitoihin ja pylväisiin.  Turussa heitetään nippu saksankielisiä julisteita saksalaisten sotilaiden majapaikan eteen.  Suomen Kommunistinen Puolue SKP julkaisee omia lehtiä muun muassa Sosialismin airut.

1941:  Martat keksivät elintarvikesarjan pula-ajan ruokaohjeista.  Siihen liittyy muun muassa ikkunajuliste Pula-ajan paistos.

1941:  Valtioneuvoston valtionlainoja mainostavien julisteiden kilpailuun tulee maaseutusarjaan 49 ja kaupunkisarjaan 71 ehdotusta.

1941:  Natsi-Saksan TK-kuvaaja Helmut Laux ottaa valokuvan ylipäälliköstä Mannerheim Mikkelin päämajassa.  Kuvasta tehdään kuusiosainen postimerkkisarja.

1942:  Suomen Kommunistisen Puolueen SKP ohjelma Sosialismin Airut on terävä analyysi sotatilanteesta.  Sen virallinen Suomi joutuu tunnustamaan lähtökohdakseen 1944 rauhantunnustelujen alkaessa.

1942-43:  Erkki Salonen (1920-) piirtää Nuorten talkoot -julistesarjaa: Kevätrynnistystä, Puolukkakilpaa, Nuorten työn juhla-mainos, Autopilke ja Armeijan oppikirjakeräys.

1942:  Münchenin yliopistoon, katujen puhelinkoppeihin, opiskelijoiden ja opettajien postilaatikoihin ilmestyy Valkoisen Ruusun allekirjoittamia lentolehtisiä.  Niissä paljastetaan natsien terrori, juutalaisten joukkomurhat ja sodankäynnin julmuus.  Valkoisen ruusun keskeisinä hahmoina ovat sisarukset Hans ja Sophie Scholl, ja myöhemmin professori Kurt Huber liittyy mukaan.  Järjestön lentolehtisiä aletaan kuljettaa muihin saksalaisiin vastarintaryhmiin ja Etelä-Saksan suurkaupunkeihin.  Yliopiston vahtimestari huomaa 1943 sisarukset ja ilmiantaa heidät Gestapolle.  Heidät tuomitaan kuolemaan neljän muun kanssa.  Noin 80 ihmistä pidätetään ja monet saavat elinkautisen vankeustuomion.  Valkoiseen ruusuun kuulunee noin 300 henkeä.

1942:  JKV Paasio sommittelee adressin: Tieteellisten Seurain Valtuuskunta on ottanut itselleen oikeuden ja vapauden lausua Suomen koko tieteellisen tutkimuksen nimessä teille Sotamarsalkka, Vapaaherra Gustaf Mannerheim 75-vuotispäivänänne ihailunsa, kunnioituksensa, kiitollisuutensa suuresta elämäntyöstänne Suomen vapauden rakentajana.  Kaikessa luovassa tieteellisessäkin työssä, mitä maassamme vastedes suoritetaan, on yksi osa teidän aikaansaannostanne.  Stat magni nominis umbra.  Helsingissä, kesäkuun 4:ntenä 1942.

1945:  Saksalaiset natsit upottavat Itävallan alppijärveen Toplitz väärennettyjä Englannin puntia puulaatikoissa.  Keskitysleireissä koottiin kaivertajia, painajia ja sitojia kirjapainotöihin.  Saksalaiset painoivat propagandapostimerkkejä, joissa esimerkiksi Englannin postimerkeissä Daavidin tähti on kruununsakarassa.  Liittoutuneet painoivat postimerkkejä, joissa Hitlerin kasvokuvan tilalla on pääkallo.

1945:  Axel Springer kustantaa 32-sivuisen vuoden 1946 seinäkalenterin.

1945:  Suomessa sodan jälkeen ikkunoihin sytytetään jouluna valaistut pahvitähdet ruotsalaisen esikuvan mukaan.  Arvioidaan, että 14 000 painettua tai painamatonta tuotetta on valmistettu paperista.

1945-49:  Lasten Päivän Säätiön perustama huvipuisto toimii Messuhallin kentällä ja sitten Sokeritehtaan tontilla.  Paavo Päiviö laatii huvipuistolle tekstijulisteen.  Huvipuisto siirtyy 1950 Linnanmäelle, ja Tuomo Forss piirtää sille kelta-puna-vihreän julisteen.  Osmo Valli piirtää 1950-luvulla huvipuistolle julisteita.

1945:  Suomen setelit uudistetaan kokonaan, mutta ne leikataan 1946 eduskunnan hyväksymän lain nojalla.  Vähän myöhemmin otetaan käyttöön uudet setelit.

1946:  Ensio Hukkataival lähettää Helsingin kaupungille ehdotuksen, että julisteiden kiinnittäminen olisi luvallista vain kaupungin hyväksymissä paikoissa.  Hän anoo saada vuokrata sopivia kohteita mainostelineitä varten hoitaakseen julistetilan vuokrauksen edelleen.  Hän lupaa vastata telineiden kunnosta ja julisteiden kiinnityksestä ja huollosta.  Anomus hyväksytään, ja Hukkataival alkaa pystyttää pyöreitä juliste- eli mainospilareita kaupunkiin.  Ulkomainos aloittaa toimintansa.

1946:  Tampereella käytetään noin 100 kiloa ostokorttikuponkeja.

1947:  Holger Erkelenz tekee julisteen Kansanapu auttaa heitä, jossa esitetään Kansanavun kohteet sotaorvot, -lesket, -invalidit ja siirtoväki.

1947:  Tauno Kunnas (1911-78) alkaa piirtää tapaturmasarjan julisteita.  Hän on myös pilapiirtäjä.

1947-82:  Suomen Postivirkamiesliiton Helsingin osasto valmistaa ensipäivänkuoria.  Niiden valmistajia ovat myös postimerkkikerhot, Suomen Punainen Risti ja Tuberkuloosin vastustamisyhdistys.

1947:  Suomen partiotytöt teettävät ensimmäisen adventtikalenterin, jonka kuvittaa Ulla von Wendt.

1948:  Englantilainen Reginald Mount tekee verenluovutusjulisteen a life in your hands - elämä käsissäsi.

1948:  Matti Viherjuuri tekee Kansanavulle julisteen, jossa on ensi kerran rasteri.

1948:  Väestöliitto teettää neuvoloille Lastenhoitokuvaston ja 1950 Äitiyskuvaston.

1949:  Heikki Ahtiala tekee julisteen Älkää tuhotko jätepaperia - säästäkää se raaka-aineeksi.

1940-luvun loppu - 1960-luku:  Puola tunnetaan elokuvajulisteista, joiden tekijöitä ovat Mieczyslaw Berman, Roman Cieslewicz, Jan Lenica, Waldemar Swierzy ja Wojciech Zamecznik.

1950-luku:  Lontoon Piccadilly Circusta esittäviä postikortteja hallitsevat valtavat oluen ja bensiiniasemien mainokset risteykselle aikaisemmin tunnusomaisen Alfred Gilbertin 1893 tekemän Shaftesbury Monumentin sijasta.

1950-luku:  Suomessa savukkeiden nimet ja etiketit  ovat yksinkertaistuneet.  Angloamerikkalaiset nimet tulevat käyttöön kuten North State.

1950:  USAssa ilmestyy propagandajulkaisu Red Channels, Communist influence in radio and television.  Julkaisija on Counterattack.

1950:  Helsingin 400-vuotisjulistekilpailuun saapuu 137 ehdotusta.  Arvostelijan mielestä palkintolautakunnalla ei ole mielikuvitusta, mutta käsittämätön maku.  Ylimpään luokkaan selvityy nimimerkki Ilo, jonka aihe on harmonikkaa soittava juoppo.

1950:  Helsingin 1952 Olympiajulistekilpailuun jätetään 277 luonnosta.  Kuitenkin Ilmari Sysimetsän juliste 1939 tulee käyttöön.

1950:  Tapio Wirkkala (1915-85) piirtää kivelle julisteen Taideteollisuusnäyttely.

1950:  Helsingissä pysäkkien suojakatoksiin ja johdinpylväisiin ilmestyvät julistetaulut.

1951:  Englantilainen Robin Day tekee työsuojelujulisteen on the bench - not half on - pöydällä - ei puoliksi.

1951: Rolf Christianson piirtää Taljalle (Tapaturmantorjuntayhdistyksen liikennejaosto) julisteen Suojelkaa meitä liikenteessä.  Siinä on pikkutyttö kainalosauvoineen.

1951:  Kari Mannerlan (1930-2006) Afrikan tähti -peli tulee markkinoille.  Peli viedään 1960 Norjaan ja 1960-luvulla muihin Pohjoismaihin.  Afrikan tähti julkaistaan englannin-, saksan-, italian- ja venäjänkielisenä.  Se ilmestyy 1985 tietokonepelinä.  Miljoonas peli myydään 1986 Suomessa.  Peliä myydään 2002 mennessä yli 3,5 miljoonaa kappaletta 16 kielellä.  Mannerla muokkaa 2005 pelistään Inkan Aarteen.

1952:  Timo Sarpaneva (1926-2006) painaa puupiirroksena viidellä värillä taideteollisuusnäyttelyn julisteen.

1952:  Kalle Anttilan ensimmäinen postimyyntiluettelo Ostajan opas ilmestyy.  Sen mallina on yhdysvaltalainen Searsin katalogi.  Luettelossa on yksivärikuvien lisäksi artikkeleita ja Pekka Lipposen seikkailuja.

1952:  Helsingissä Liikennemainos alkaa mainostaa raitiovaunuissa.

1953:  Marcel Duchamp (1887-1968) tekee yhdistetyn luettelon ja julisteen dadanäyttelyyn.

1953:  Sudanissa pidetyissä maan ensimmäisissä parlamenttivaaleissa on äänestyslippuun painettu ehdokkaiden nimien asemesta puolueiden kuvasymbolit, joiden merkitys on erikseen selostettu valitsijoille.

1953:  Nintendo Playing Card alkaa ensimmäisenä Japanissa valmistaa muovisia pelikortteja massatuotannossa.

1953:  Olof Eriksson (1911-87) tekee Alvar Aallon näyttelyä varten Ateneumille julisteen Suomi rakentaa.  Siinä olevan pylvään Elannon silkkipainossa tehtyä rosoista gelatiinipintaa Aalto ei ensin hyväksy.  Kun painaja Paul Numminen kertoo tehneensä paljon töitä saadakseen pinnan eläväksi, Aalto hyväksyy työn.

1953:  Erik Bruun (1926-) piirtää suoraan painopellille julisteen Hufvudstadsbladet.  Mainoshoitajien yhdistys valitsee 1954 sen ensimmäiseksi Suomen parhaaksi julisteeksi.

1953:  Timo Sarpaneva (1926-2006) leikkaa puuhun taideteollisuusnäyttelyn julisteen tekstin.  Hän piirtää perhosen kynällä japanilaiselle puupiirrospaperille jokaiseen kappaleeseen erikseen.  Painos on 30 kappaletta.

1953:  Kokoomus julkaisee lapsellisen lehtisen Kumpaa tietä, jonka kansikuvan tienviitoissa lukee SKDL, kommunismi ja toisessa kansanvalta.  Julkaisuun on koottu vanhat kliseet ja stereotyypit sosialismista ja kommunismista.

1954:  Suomessa postimerkkejä painetaan teräspainossa.

1954:  Raimo Raimela (1916-) piirtää elokuvajulisteen Opri.  Se painetaan offsetissa neljällä värillä.  Hänen julisteensa Taas tarvitaan verta 1959 saa I palkinnon Monacon kansainvälisessä veripalvelujulistekilpailussa.  Raimela suunnittelee liikemerkkejä, kirjepapereita, vuosikertomuksia ja liikekilpiä sekä tekee sivutoimisesti animaatioita.

1954:  Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa: He nousivat korsusta yhdyshautaan, ja Rokka kuljetti Hauhian pienen haudanmutkan taakse, jossa oli riuku.  -Tässä on käymälä.  -Onko noi lentolehtisiä?  -On.  Hää meil laitteloo käymäläpaperinkii.

1955:  Unkari julkaisee alumiinifoliolle painetun postimerkin Kansainvälisen kevytmetallikongressin juhlistamiseksi.

1955:  Taiteilijan Tapio Wirkkala suunnittelemat uudet setelirahat lasketaan liikenteeseen.

1955:  Osmo Oksanen (1916-78) piirtää elokuvajulisteen Tuntematon sotilas.

1956:  Suomen postimerkin 100-vuotisjuhla järjestetään.

1956:  Pehr-Olof Nyström (1925-96) tekee valokuvasta sävypelkistyskuvana julisteen Artek.  Se on silkkipainettu.

1957:  Pohjoismaisten liikenneturvallisuusjärjestöjen julistekilpailuun jätetään 123 ehdotusta.  Suomen ja Pohjoismaiden osalta palkitaan ensimmäisenä Osmo Oksanen aiheenaan pyöräilevä pikkutyttö, jonka pää on varoituskolmion sisällä.

1957:  Helsingin kaupungin liikennelaitos ryhtyy vuokraamaan liikkuvan kaluston sisätiloja mainostarkoituksiin.  Vaunujen ulkopuolella oleviin telineisiin mainokset ilmestyvät 1959 ja ikkunoiden alapuolelle liimattavat mainokset otetaan 1963 käyttöön.

1958:  Unkarissa painetaan kankaalle postimerkkejä.

1958:  Erik Bruun piirtää kivelle lohilentokoneen Destination North Finland ja tarjoaa sitä Aerolle (Finnair), mutta se ei kelpaa.  Kun juliste palkitaan vuoden parhaana, lentoyhtiöstä soitetaan, että mitä se maksaa.

1960-luvulta alkaen:  Postimerkkivaltiot julkaisevat kultaisia ja hopeisia postimerkkejä.

1960-luku:  Kuubassa syntyy grafiikan vapautuessa muun muassa julistetaide, jota käytetään ilmoittamaan elokuvista, baletista, folkloretapahtumista ynnä muusta.  Monet alkuajan julisteista painetaan silkkipainossa taiteilijan leikkaamin stensiilein eli mallinein.  Valokuvat pelkistetään kahteen sävyyn eli niitä ei rasteroida.  Valtion studio Intercomunicationes levittää julisteet kotimaassa ja Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan kansojen solidaarisuusjärjestö OSPAAAL ulkomaille.  Elokuvajulisteita tekevät muun muassa Eduardo Munoz Bachs ja René Azcuy.

1960:  Suomen markka täyttää sata vuotta.  Keisarillisella asetuksella vahvistettiin Suomelle oma raha markka, joka jakaantuu sataan penniin.

1960:  Kimmo Kaivanto (1932-) tekee julisteen Puuvilla on muotia.  Mainoshoitajien yhdistys valitsee sen vuoden parhaaksi julisteeksi.

1961:  Suomessa postimerkkejä aletaan painaa offsetissa.

1962:  Helsingissä perustetaan kaksi päivää ennen nuorisofestifaalin alkua Ylioppilaiden ja nuorison demokraattinen yhdistys YNDY, jonka puheenjohtajaksi ilmoitetaan Matti Juhani Rinne.  Yhdistyksellä on runsaasti CIAn rahaa käytössään, ja sen lehteä Festival's Free Tribune painetaan.  Virallinen lehti Helsinki Youth News - Helsingin Nuorisouutiset painetaan päivittäin eri kielillä Paasipainossa, Uuden Suomen ja Helsingin Sanomien painossa 20 000 kappaletta eli enemmän kuin kaikkien festivaalivieraiden määrä.  YNDYn julkaisijat palkkaavat lehteä jakamaan yhtiön Helsinki Palvelu.  Monet jakajat heittävät YNDYn lehdet roskakoriin.  Presidentti Kekkosen arvosteltua festivaalin häirintää lehti vääristelee hänen sanojaan.  Independent Research Service neuvoo opaskirjallaan yhdysvaltalaisia festivaalin vastustajia, jotka jakavat Helsingissä ilmaiseksi CIAn käyttämien kustantajien kirjoja ja lehtiä.  Karttakirjaan Suomi on merkitty maana, jossa "kommunistit aiheuttavat epävakautta".

1962:  Suomessa päätetään rahauudistus.  Markka vastaa sataa entistä markkaa.  Rahojen nimellisarvot vaihdetaan.  Yhden, viiden, kymmenen, 20 ja 50 pennin kolikot sekä setelit otetaan käyttöön 1963, mutta markan kolikko 1964.

1963:  Yhdysvalloissa valmistetaan yli 6,5 miljardia onnentoivotus- ja muuta korttia.  Chicagossa yli sata yritystä valmistaa postikortteja, mutta tätä teollisuutta hallitsee viisi suurliikettä.  Suurin on American Greetings, jonka palveluksessa on 200 omaa taiteilijaa.  Joka viikko valmistuu sata uutta aihetta kauppaan.

1963:  Vatikaanin toinen kirkolliskokous hyväksyy paavin Johannes XXIII aloitteesta asiakirjan Inter Mirifica.  Dekreetti aloittaa katolisen kirkon nykyaikaisen tiedotus- ja suhdetoiminnan.

1963:  Suomessa taksien katolle ilmestyvät mainosviirit.

1965:  Painetuista nuoteista ilmestyy teos Howard Mayer Brown, Instrumental Music printed before 1600.  Siinä on noin 520 kirjaa, joista yli 180 ainoita kappaleita.

1966 saakka:  Kuubassa vallankumouksellisella julisteella on kaksi päälinjaa: politiikka ja kulttuuri.  Poliittisen tiedottamisen komitea COR ja Kuuban ammattiyhdistysliike CTC-R tuottavat julisteita.  Kuuban filmi-instituutti ICAIC, Kansallinen kulttuurineuvosto CNC, Latinalaisen Amerikan kulttuuritalo CA sekä Kuuban kirjailija- ja taiteilijaliitto UNEAC tekevät kaikkensa pysyäkseen edistyneimpien kansainvälisen graafisen alan taiteilijoiden tasolla.

1966:  Pekingissä filosofian ylioppilaat kirjoittavat ensimmäisen kulttuurivallankumouksen seinälehden.  Ilmestyy plakaatteja ja seinäkirjoituksia.  Mao Tse-tung pitää seinälehteä hyödyllisenä uutena aseena ja kirjoittaa seinälehden puolueen niitä ihmisiä vastaan, jotka kulkevat kapitalistista tietä.  Seinälehtiä Ta-tzu pao - Suuren kirjoituksen lehti on kahta lajia.  Toinen on sanomalehden sivun kokoinen ja toinen kirjoituskoneen arkin kokoinen, joka monistetaan hektografilla tai painamalla suurina painoksina.  Useita metrin korkuisia plakaatteja yhdistämällä saadaan esimerkiksi kymmenen metriä pitkiä julisteita, joissa on iskusanoja tai tunnuksia.

1966:  Maailman suurin kustannusteos on British Museumin 263-osainen luettelo, joka sisältää yli neljä miljoonaa vientiä.  Sen on valmistanut offsetissa Balding & Mansell Lontoossa.  Paperia tarvittiin 500 tonnia.

1966:  Bhutan julkaisee pyöreitä metallifoliolle korkopainettuja postimerkkejä.

1967:  Graafinen teollisuus osallistuu Vietnamin sotaan.  Yhdysvaltalaiset lentokoneet pudottavat joka viikko 10-20 miljoonaa lentolehtistä Pohjois-Vietnamiin ja FNLn eli Vietkongin alueelle.  Sissit ja pohjoisvietnamilaiset levittävät propagandalehtisiään maan pinnalla.  Heidän lehtisensä painetaan Hanoissa.

1967-73:  Bhutan julkaisee laminoituja prismaraitaisia muovipostimerkkejä.

1968:  Bhutan Himalajalla ryhtyy ensimmäisenä maailmassa käyttämään kolmiulotteisia värikuvia postimerkeissä.  Kuvat ovat avaruuslennoista, ja merkit lienee painettu Japanissa.

1968:  Pariisissa taidekoulun oppilaat perustavat työpajan Atelier Populaire, jossa he valmistavat julisteita ja seinälehtiä.  Niitä tuotetaan yli 300 tavallisesti silkkipainossa.  Työpajan Pierre Bernard, Gérard-Paris Clavel ja Francois Miehe sekä muut perustavat kollektiivin Grapus.  Se tekee 1970-luvulla julisteita ja tilapäistöitä pienille teattereille ja Ranskan kommunistiselle puolueelle.

1968:  USAn hallituksen ulkopoliittisen propagandan keskusorganisaatio United States Information Agency USIA (perustettu 1953) julkaisee joka viikko 400 000 lentolehtistä ja pamflettia 47 kielellä 115 maassa jaettavaksi.  USIA levittää 90 maahan 24 kuukausijulkaisua, jotka 29 kielelle painettuna yltävät 1,3 miljoonan levikkiin.  USIAn tuella 2082 televisioasemaa välittää ohjelmaa 94 maahan.

1968:  Suomen posti käyttää ensi kerran koho- eli korkokuviopainantaa (stanssaus tai reliefipainanta) puunjalostusteollisuuden merkissä.  Kohokuvio oli 1847 Englannin postimerkeissä ja Suomessa venäläismallisten rengasmerkkien 1891 korkeissa arvoissa.

1968-99:  Apu-lehti julkaisee paperinukkeja.

1969:  Bhutan käyttää keinosilkkiä postimerkkien valmistamiseen ja ruostumatonta teräskalvoa teräksen valmistuksen 5000-vuotisjuhlan johdosta.

1969:  Jukka Veistola tekee julisteen DDT, joka palkitaan 1970 Varsovan julistebiennalessa.  MoMA hankkii sen kokoelmiinsa.  Siellä Suomesta on Akseli Gallen-Kallelan Bil-Aktie-Bol, Alvar Aalto -museon juliste ja Veistolan DDT- ja UNICEF-julisteet.  Juliste valitaan 2009 Meksikossa kirjaan, johon on koottu 120 merkittävintä julistetta 1900-luvulta ja 2000-luvun alusta.  Kirjassa on julisteita Andy Warholilta, Joan Mirólta, Pablo Picassolta, Milton Glaserilta ja Shigeo Fukudalta.

1969:  Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö (perustettu 1968) julkaisee Helsingissä ensimmäisen varsinaisen julkaisunsa Kävelykatu, jonka kirjoittajina ovat emeritusprofessori arkkitehti Jorma Mänty, Jarkko Rahkonen, arkkitehti Asko Salokorpi ja varatuomari Lauri Nordberg.  Mänty on nykyisen kävelykadun Aleksi ajatuksen isä.  Aleksanterinkatu ry:n toimitusjohtaja metsänhoitaja Panu Toivonen on kiivain kävelykadun vastustaja.

1969:  Suomessa keskioluen myynti vapautuu.  Alkaa olutpullojen etikettien uudelleen suunnittelu.

1970-luku:  Suomen postin ensimmäiset jouluaiheiset postimerkit ilmestyvät.

1970-luku:  Helsingissä alkaa mainostaminen pysäkkikatoksissa.  Norjasta tulee Suomeen mainosroskakorit.

1970-luvun alku:  Helsingin Vapaa-ajattelijat painattavat ja kiinnittävät siviilirekisteriin siirtymiseen kehoittavia tarramainoksia Siirry sinäkin siviilirekisteriin liikennelaitoksen pysäkkien paperikoreihin ja pylväisiin, raitiotievaunuihin sekä katujen kulmissa oleviin suojakaiteisiin, liikennemerkkien pylväisiin ja sähkölaitoksen puupylväisiin ynnä muille julkisille paikoille.  Yhdistys kiinnittää 1971 mainostoimiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti raitovaunujen ja johdinautojen etuseiniin Vapaa-ajattelijain liiton mainoksia Siirry siviilirekisteriin - vältyt verosta.  Tarran kuvassa on piirros hämähäkinverkon ympäröimästä papista.  Mainokset saavat olla kolme päivää paikoillaan, kunnes liikennelaitoksen päällikkö käskee repiä ne pois hyvän tavan vastaisina.  Yhdistys vie asian korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta häviää jutun.

1970-luku:  Suomessa paperinukkeja esiintyy erilaisissa pakkauksissa kuten muropaketeissa.

1971:  Suomessa Professoriliitto tutkii yleistä mielipidettä ja koettaa manipuloida päätöksentekijöitä.  Professoriliitto tuo julkisuuteen tutkimustuloksen, jonka mukaan vain viisi prosenttia suomalaisista kannattaa mies ja ääni -periaatteen toteuttamista korkeakoulujen hallinnossa.  Manipulointiyritys päättyy huonosti, sillä kolme eri näkökantoja edustavaa yhteiskuntatieteiden professoria toteaa tuloksen epäluotettavaksi heikon kysymyksenasettelun takia.

1971:  Suomessa alkaa lotto, joka vaatii paljon lomakkeita, sillä 3/4 suomalaisista lottoaa ainakin joskus.

1972:  Olutilmoitusten mainonta ei saa olla tunteisiin vetoavaa.  Kuvituksessa saa käyttää lähinnä pulloa ja lasia.  1977 lähtien saa mainostaa vain ykkösolutta, jonka etikettiin on 1984 sisällytettävä sanat mieto olut.

1972:  Hannu Kautto on NordDATA-72 konferenssijulkaisun NordANKAN toimittaja.

1973:  Professoriliitto julkaisee lentolehtisen Makkosen monologi eli yliopistokysymys terveellä järjellä tuumittuna.  Se on vastalause periaatteelle Mies ja ääni.  (Ehkä alittamaton kirjoitus johtuu professoriliiton käsittämästä terveestä järjestä. HaKa)

1974:  Teknokemian tiedotuskeskus julkaisee ruotsalaisen mallin mukaan koulujen oheismateriaaliksi vihkon henkilökohtaisesta hygieniasta, hakee sille kouluhallituksen suosituksen etukäteen ja jakaa vihkoa kouluihin suurina painoksina.  Opastuksessa painotetaan kevyttä meikkausta parempana kuin paksua, mutta annetaan asiantuntijatuki kulutusmallille, johon kuuluu erittäin runsas kosmetiikkavalikoima jo nuoresta lähtien.  Hiusten värjääminen tuodaan esille arvokkaana osana kulttuurihistoriaa.  Vihkosia valmistavat myös teollisuuden Taloustieto, Sanomalehtien liitto (On tärkeää, että nuoret oppivat lukemaan sanomalehtiä.  Lehdistön kaupallinen menestyminen ja levikin nousu tai lasku riippuvat suurelta osin siitä, onko nuoriso kiinnostunut sanomalehdistä.) ja SOK.

1974-75:  Pirkkalan moniste eli historian opetusmoniste on käytössä.  Marxilainen historiankäsitys nostattaa kohua.

1975:  Presidentti Urho Kekkosen 75-vuotispäivän kunniaksi lasketaan liikkeelle 500 markan seteli.

1976:  Valtion Painatuskeskus toimii uusissa tiloissa Helsingin Hakuninmaalla.  Keskus ottaa vuosittain lähes 20 000 painotyötilausta noin 2000 tilaajavirastolta.  Tuotteet voidaan ryhmitellä: 1) Suomen asetuskokoelma - Finlands författningssamling, Suomen asetuskokoelman sopimussarja - Finlands författningssamlings fördragsserie, Virallinen lehti - Officiella tidningen ja pienet lakisarjat, 2) eduskunta-asiakirjat, 3) komiteanmietinnöt (noin 150 nimekettä vuodessa), 4) kertajulkaisut (noin 3500 nimekettä), 5) aikakausjulkaisut (yli 30), 6) maksulliset lomakkeet (noin 1000 nimekettä) ja 7) ilmaiset lomakkeet (noin 1500 nimekettä) kuten viranomaisille jaettavat poliisi- ja verolomakkeet.

1977:  Ranskassa La Roche-sur-Yonissa poliisi löytää väärennettyjen setelien painon, jossa on valmiina 400 000 kappaletta 500 frangin seteleitä.  Ranskassa väärennetään myös dollareita, Belgian ja Sveitsin frangeja sekä Länsi-Saksan markkoja.  Italia on Ranskan ohella Euroopan johtavia maita rahan väärennöksessä.

1978:  Englantilainen David King suunnittelee julisteen Apartheid in Practice.

1980:  Moskovan olympiakisojen järjestelykomitea valmistaa kisojen alkuun mennessä melkein sata erilaista julkaisua kuten plakaatteja, luetteloja, brosyyreja, muistokirjoja ja kisojen ohjelma.

1982-2000:  Oliviero Toscani tekee United Colors of Benettonista maailman tunnetuimpiin kuuluvan kiistellyillä mainoskampanjoillaan.  Toscani perustaa 1990 Colors-lehden.  Hänen töitään julkaistaan Elle-, Vogue-, GQ- ja Stern-lehdissä.  Toscanin mielestä Yhdysvallat ei ole koko maailma, vaikka yhdysvaltalaiset niin luulevatkin.  Hänestä rikkaat ja yksinkertaiset ihmiset ovat yleensä yhdysvaltalaisia.

1983:  Sverdlovskista löydetään kokoelma vuodelta 1789.  Se sisältää aineistoja Ranskan vallankumouksen ensimmäisistä viikoista muun muassa poliittisia pamfletteja, vallankumouksellisten ryhmien julistuksia, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistuksen ja Ranskan kansalaisen oikeuksien julistuksen luonnokset sekä artikkeleita Bastiljista ja sen kartan.  Kokoelmassa on myös sanomalehtiä.

1983:  Suomen Posti alkaa valmistaa ensipäivänkuoria.

1984:  Saul Bass tekee Los Angelesin olympialaisten julisteen.

1984:  Ahvenanmaa saa omat postimerkit, kun Posten Åland alkaa julkaista niitä.

1984:  Ulkomediat painaa offset- ja seripainossaan ulkomainoksia.  Pylvästauluilla on 11 750 mainostilaa 61 paikkakunnalla.  Jättitauluilla on 500 mainostilaa 19 markkinointialueella.  Busseissa ja raitiovaunuissa on 25 530 mainostilaa pääkaupunkiseudulla.  Metrojunissa on 3276 mainostilaa.  Valtionrautateillä on yli 28 000 mainostilaa junissa ja rautatieasemilla.  Helsingissä on erikoismainostelineitä.

1985:  International Centre for Research in Agroforestry alkaa levittää Itä-Sambiaan tietoa peltometsistä lentolehtisin, radiolla ja lauluin.  Radiolähetyksiä kuunnellaan myös Malawissa.

1985:  Ranskassa Raymond Gid suunnittelee kirjapainotaidon postimerkin Typographie.

1985:  Suomen setelinpainatuksen 100-vuotispostimerkkivihko on painettu rasterisyväpainossa, offsetissa ja kaiverruspainossa.  Vihossa on kymmenen väriä.  Postimerkkikeskus perustetaan.  Merkkien suunnittelu, valmistus, myynti, varastointi ja jakelu yhdistetään samaan organisaatioon.

1985:  Ulkomainos jatkaa nimellä Maximedia.

1985:  Suomen Pankin johtaja Ele Alenius Helsingin Sanomissa: Olisi ollut monia huomattavia naisia, joita olisi voitu ajatella seteleihin.  Aikakausiajattelun takia symboleiksi on otettu henkilöitä, jotka ovat aikakausinaan olleet nimenomaan miehiä.

1986:  Ikea-luettelo painetaan seitsemällä kielellä.  Sen painos on 48 miljoonaa.

1987:  Afrikan kansalliskongressi African National Congress ANC täyttää 75 vuotta.  Maailman rauhanneuvoston tiedotuskeskus World Peace Council Information Centre julkaisee Vapauden perustuskirjan Freedom Charter, joka on Etelä-Afrikan ihmisten näkemys

1987:  Suomen Pankin setelipaino ryhtyy valmistamaan optisesti luettavia passeja.  Niitä on käytössä USAssa, Australiassa ja Kanadassa.

1988:  Itävalta julkaisee ensimmäisenä hologrammin postimerkissä.  Hologrammi on turvakeino maksuarvoltaan suurissa postimerkeissä.

1988:  Suomen Punainen Risti alkaa julkaista Postin hyväksymiä arvoleimalla varustettuja yksityisehiöitä - kortteja ja kuoria.

1988:  Tamperelainen Rodtsenko-seura painattaa 5000 paperipussia, joissa on puhallus- ja pamautusohje sekä venäjäksi teksti Tehdään näin: paukku taantumusta päin!, installaatioon Moskovaan.  Paukuttelun sijaan yleisö vie pussit käytännön tarpeisiin.

1988:  Hannu Kauton TKKA kaksi vuosikymmentä ilmestyy.  Teknillisen korkeakoulun assistenttien historiikin painaa Kyriiri.

1990-luvun alku:  Postimerkkikeskus aloittaa yhteistyön Hollantilaisen Enschedé-yhtiön kanssa, joka on maailman viidenneksi suurin turvapaino.  300-vuotias sukuyhtiö myy osaamistaan 65 maahan.  Se painaa postimerkkien lisäksi seteleitä, passeja, osakekirjoja, veromerkkejä, muovisia maksukortteja ja muita turvatuotteita.  Enschedé painaa myös EU-julkaisuja, vuosikertomuksia ja esitteitä.  Esityö tehdään tietokoneella, josta työ siirtyy digitaalisesti painokoneelle väri kerrallaan painofilmeittä.  Erikoispostimerkkejä ovat tarra- ja tarrarullamerkit koteloineen, raaputuspinnat ja hologrammit. Painolla on oma museo.

1990:  Yhdysvaltain 50 ja 100 dollarin seteleiden väärentämistä vaikeutetaan.  Niihin sijoitetaan varmuus- eli turvalankoja ja painetaan mikrotekstiä ja -kuvioita.

1990:  Ensimmäinen hologrammi on suomalaisella postimerkillä, kun Posti ja tele muuttuvat liikelaitokseksi.  Hologrammipostimerkki julkaistiin 1988 Itävallassa ja 1989 Brasiliassa.

1990-93:  Suomessa julkaistaan Martta Wendelinin kuvituksista joka vuosi kolme joulupostimerkkiehiötä.

1991:  Suomi julkaisee stereopostimerkin kemian teollisuudesta.  Suomi ottaa tarraliimaiset postimerkit käyttöön.  Näihin 10-merkkisten arkkien tarramerkkeihin saadaan hammastus 2000.

1991:  Helsingin kaupunki tekee sopimuksen Maximedian kanssa ulkomainonnasta.

1992:  Setec laajentaa hologrammien valmistusta pakkauksiin.

1993:  Suomi julkaisee viisi postimerkkiä sisältävän vihon, kun Martta Wendelinin syntymästä on kulunut sata vuotta.

1995:  Yhdysvaltojen postilaitos aloittaa Legends of Hollywood-sarjan Marilyn Monroe -postimerkillä.  Seuraavina tulevat James Dean, Humphrey Bogart, Alfred Hitchcock, James Cagney, Edward G Robinson, Lucille Ball, Cary Grant ja 2003 Audrey Hepburn.

1996:  USAn keskuspankki laskee liikkeelle uuden setelisarjan.  Niiden turvatekijät ovat vesileima, turvalanka, mikrotekstiä ja optisesti muuttuva väri.

1996:  USAssa presidentin vaalien alla 125 000 kirkossa jaetaan 45 miljoonaa äänestäjäopasta.  Niissä vaalipiirin ehdokkaat esitellään näennäisen objektiivisesti mutta tarkoitushakuisesti.  Näin Christian Coalition menestyy.

1997:  Ruotsalainen OP-Kuvert ostaa Turun Pussi- ja Kirjekuoritehtaan osake-enemmistön 92 prosenttia.  Asiakkaana oli muun muassa postimyyjä Yves Rochers.  Suomessa käytetään noin 1,4 miljardia kirjekuorta vuodessa.  Näistä turkulaistehdas valmistaa 300 miljoonaa.  Ruotsalainen Bong ostaa 1998 UPM-Kymmenen Walki-kirjekuori - ja muun tuotannon.

1998:  Suomessa Ystävyydellä-pienoisarkissa julkaistaan ensi kertaa raaputuspintaiset merkit.

1999:  Ikean kuvastosta otetaan maailmanlaajuisesti 73 miljoonan kappaleen painos.  Suomen osuus on siitä 675 000 kappaletta.  Ikealla on 150 sisustustavarataloa 28 maassa.

1999:  Uusi Kaledonia julkaisee pienoisarkin, jonka yksi postimerkki on painettu kullalla.

1999:  Yhdysvaltain Belgradin lähetystön edustalla on USAn lippu, jossa tähdet on korvattu kangaspainossa tehdyillä hakaristeillä.

1999:  Suomessa tarrarullapostimerkkiin tulee turvahammaste.  Suomessa myydään vuodessa 1,3 miljardia kirjekuorta.

2000:  Palestiinan postihallinto julkaisee kolme postimerkkiä, joissa on kultapainatusta.

2000:  Sveitsi valmistaa postimerkin ja pienoisarkin koruompeleena.

2000:  Suomessa saa oman kuvansa postimerkkiin ensi kerran Postimerkkimessuilla.  Merkeissä on turvatekijänä ultraviolettilakka, jonka näkee UV-lampun alla.

2000:  Thaimaassa kokeillaan paikallisrahaa.  Suomessa paikallisrahaa käyttää 13 vaihtopiiriä.

2000:  Englannissa jaetaan 1,25 miljardia mainoslehtistä ja suoramainonnan määrä nousee vuosittain viisi prosenttia.  Tim Lines suoramarkkinointitoimistosta Carlson Marketing Group toteaa, että suoramarkkinoille on ominaista säälittävän hölynpölyn paljous, se on äänekästä, räikeää ja luo alalle kammottavan maineen.

2000:  Yhdysvalloissa tulee markkinoille 31 432 uutta tuotetta melulla ja huomiota vaatien.  Ongelma on, miten mainosviesti saadaan perille kuva- ja melusekasorrossa.

2000:  Suomessa käytetään ensi kertaa maakuntakalat ja linnut -sarjojen rullapostimerkeissä painovärin seassa metallia iridion, joka saa valmiin tuotteen vaihtamaan väriä, kun sitä kääntelee valossa.

2000:  Ingmanin maitotölkin kyljessä on Suomen suurimman puhelinoperaattorin mainos.  Aikaisemmin Ingman on mainostanut muun muassa Tarzan-elokuvaa.

2001:  USAn kuljetuskoneet pudottavat ystävänpäivänä Afganistanin ja Pakistanin rajalle George W Bushin kuvalla varustettuja kirjekuoria, joissa on kaksi sadan dollarin seteliä.  Edellisellä viikolla pudotettiin lentolehtisiä, joissa oli satiirinen piirros talebanjohtajasta mulla Omar Osama bin Ladenin talutusnuorassa.  Aiemmin pudotetussa lentolehtisessä on pastun ja darin kielillä teksti: "Osama bin Laden ja Al Qaida ovat terroristeja, eikä heille pitäisi antaa suojaa.  Ne, jotka suojelevat heitä, tulevat kohtaamaan karmean lopun".

2001:  Euroopan 13 kansallista setelipainoa tuottaa 16,5 miljardia uutta euroseteliä 7100 työläisen voimin.  Euroseteleitä painetaan 2002 vielä 4,8 mijardia.

2001:  Hollannissa painetaan ensimmäisenä maailmassa hopealla postimerkki.  Unkari julkaisee postimerkin, jonka Pyhän Tapanin kruunussa on kultapainatusta.  Merkki on rei'itetty laserilla ensi kertaa Unkarin historiassa.

2001:  Ikean luetteloa painetaan 108,5 miljoonaa kappaletta 24 kielellä ja jaetaan 32 maassa.  Suomen osuus on 825 000.

2001:  Suomessa ilmestyy Aku Ankka -pienoisarkki, jossa hammastus on 7 3/4 eli suuret reiät.

2001:  Maximedia siirtyy JCDecaux Groupin omistukseen ja saa nimekseen JCDecaux Finland.  Se jatkaa ulkomainosjulisteiden painamista seripainossa.  Henkilöstö on noin 90.  JCDecaux Groupilla on 7900 työntekijää ja 725 000 mainosvälinettä 48 maassa.  Yritys on maailman johtava ulkomainosyhtiö kadunkalusteissa ja lentokenttämainonnassa.  Päivittäin 170 miljoonaa kuluttajaa kulkee yrityksen mainosvälineiden ohi eri puolilla maailmaa.

2002:  Ikean huonekaluluettelosta otetaan 110 miljoonan kappaleen painos.  Se painetaan 46 kielellä jaettavaksi 33 maassa.  Kuvastoa painetaan 2003 jo 130 miljoonaa.

2002:  Suomen postimerkit alkavat ilmestyä euroarvoisina.

2003:  USA pudottaa Irakiin miljoonia lentolehtisiä mainostamaan radio-ohjelmaa, jota USA lähettää lentokoneesta häiritsemällä Irakin radioasemia.  Valkoinen talo keskittyy Irakin uuden talouden esittelemiseen ja päättää miehityksen alkuvaiheessa laskea liikkeelle uuden valuutan.  Englantilainen De La Rue painaa setelit, jotka tuodaan lentokoneilla ja jaetaan panssariajoneuvoilla noin tuhannella kuljetuksella eri puolille Irakia.  Tähän aikaan puolella Irakin väestöstä ei ole vettä.

2003:  Madridilaiset seinätaiteilijat käyttävät sabluunaa tehdessään seinämaalauksia tai seinälehtiä.

2003:  Suomenlahti-sarjan majakkamerkkien pienoisarkissa majakoiden valo hehkuu pimeässä.

2004:  Elokuvanäyttelijä John Wayne saa postimerkkiarkin, jossa hän on kotikaupungissaan Ohion Wintersetissä.

2004:  Suomen posti käyttää ensi kerran samettipintaista painoalustaa muumiaiheisessa postimerkissä ja toisen kerran kohokuviopainatusta.  Hongkong, Venäjä ja Singapore ovat aikaisemmin käyttäneet nukkapintaa.

2004:  Helsingin kirjamessuilla on Kari Rahialan kokoama näyttely Kirjat postimerkeissä.

2004:  Suomi julkaisee kaksi joulupostimerkkiä Martta Wendelinin kuvituksista.  Piirrokset on soveltanut postimerkeiksi graafinen suunnittelija Päivi Vainionpää.

2004:  Suomen keskusrikospoliisi saa selvitettäväkseen 650 väärennetyksi epäiltyä asiakirjaa ja 2157 seteliä.  Eurojen lisäksi luvussa ovat dollarit ja muut valuutat.  Osa epäilyttävistä asiakirjoista ja seteleistä osoittautuu aidoiksi.

2005:  Suomen Ikean kuvastoa painetaan 1,2 miljoonaa kappaletta, ja Suomessa tehdään Venäjän 4,9 miljoonan kuvaston painotyöt.  Maailman painos on 160 miljoonaa.  Ikean kuvastoa jaetaan yli 100 miljoonaan talouteen 33 maassa 25 kielelle käännettynä.

2005:  Iranin islamilainen tasavalta ja Kuuban tasavalta päättävät julkaista yhteisen postimerkin.

2005:  Indonesialaisen maakunnan Aceh kylässä Ujong Muloh asukkaat hankkivat tsunamin jälkeen lisätuloja muun muassa painamalla t-paitoja.

2008:  Zimbabwen suuren inflaation (2007 yli 50 000 prosenttia) vuoksi lasketaan liikenteeseen uusi 10 miljoonan Zimbabwen dollarin seteli.  Niitä tarvitaan kaksi viiden euron setelin ostamiseen.

2008:  Suomen Posti julkaisee pienoisarkilla neljä postimerkkiä Alppihiihtoa.  Painatus perustuu linssitekniikkaan (mikrolentikulaarinen linssi, paksuus 0,357 mikrometriä, 39 linssiä senttimetrillä), johon on yhdistetty monitasoinen kuva-aineisto.  Kun arkkia kääntelee käsissään, syntyy illuusio liikkeestä.  Valmistusprosessi on nimeltään MotionPrint imaging.  Alppihiihtoa on maailmassa viides tällä tekniikalla valmistettu käyttöpostimerkki.  Prosessin kehittäjä on Uudessa Seelannissa toimiva Outer Aspect.  Tekniikan periaate on esitetty 1960.  Posti julkaisee myös kortteja, joiden kuvat liikkuvat ja muuttuvat, kun korttia kääntelee.

2008:  Suomen Kustannusyhdistys saa 150-vuotispostimerkin.

2008:  Suomen Posti julkaisee maailman ensimmäisen läpinäkyvän postimerkin Pakkasyö.

2009:  Helprint painaa Mikkelissä uuden IKEA-luettelon, joka pian jaetaan Suomen ja Venäjän kotitalouksille.  Yhteispainos on noin 10 miljoonaa.